16 ABO 1/2013 MARKO KULMALA äytämme kielessä sanontaa viimeinen pisara, kun kuvaamme jonkin loppumista tai toivottua loppumista. Lasta, puolisoa tai työkaveria torutaan temppuilusta, ja sen viimeisen tempun jälkeen sanotaan, että tämä oli nyt sitten viimeinen pisara. Olemme ehkä itsekin joskus kuulleet, että jokin oma toimemme on ollut toiselle viimeinen pisara. Viimeistä pisaraa merkittävämpi pisara on ensimmäinen pisara. Se, josta kaikki saa alkunsa. Olen vieraillut parikin kertaa itäisessä Kongon Demokraattisessa Tasavallassa, Goman kaupungissa sijaitsevassa kenttäsairaalassa. Se on paha paikka. Kerran hieman sekava sairaalan vahtimestari kuljetti meitä kierroksella läpi telttojen ja vinossa seisovien rakennusten. Yhtäkkiä pamahdimme sisään huoneeseen, jossa potilaalle annettiin verta leikkauksen jälkeen. Potilaan vammat näyttivät siltä, että suomalaisessa sairaalassa hän olisi ollut steriilihuoneessa ja hänen ympärillään olisi häärinyt joukko henkilökuntaa valvo- massa seurantalaitteita. Kongolaisessa sairaalahuoneessa oli likainen sänky ja potilas, tippateline, pussi verta ja letku. Joku pienestä seurueestamme totesi vahtimestarintapaiselle, että ei ole ehkä hyvä idea, että olemme tässä. Vahtimestari vaikutti kovin hämmästyneeltä, ja jatkoimme matkaa. Luulen, että tälle potilaalle oltiin antamassa viimeistä pisaraa. Sitä tulee harvemmin ajatelleeksi ensimmäistä pisaraa, vaikka ensimmäisellä pisaralla on mielestäni suurempi symbolinen kaiku kuin sillä viimeisellä. Avun kohdalla ensimmäinen pisara ratkaisee paljon. Varsinkin jos sitä ensimmäistä pisaraa ei satu olemaan tarjolla. Oli sitten kyse vedestä tai verestä. Ensimmäinen pisara Ensimmäisellä pisaralla on suurempi symbolinen kaiku kuin sillä viimeisellä. Kirjoittaja on televisiotuottaja, ohjaaja, kirjailija ja puhuja, joka haluaa synnyttää käänteitä. Voisi ajatella niinkin, että paitsi joskus ihan aiheellisen viimeisen pisaran torumisen lisäksi käyttäisimme kehumismielikuvaa, jossa puhuttaisiin ensimmäisestä pisarasta <strong>–</strong> ensimmäinen pisara on elämää vahvistava mielikuva. Jääkiekkoselostaja voisi hyvin puhua avausmaalin kohdalla ensimmäisestä pisarasta. Moni alkoholisti on moneen kertaan luvannut lopettaa juomisen viimeisen pisaran jälkeen, vaikka lopettamisen koko pointti on siinä, että ei ota sitä ensimmäistä pisaraa. Kukaan ei tule humalaan, jos ei juo ensimmäistä ryyppyä. Auttamisen ensimmäinen pisara saa alkunsa ennen auttamista. Tarvitaan ajatus. Sitä voi katsella rollaattorimummon vaivalloista kadunylitystä vierestä vaikka kuinka kauan, ja mummo ei pääse yhtään sen helpommin kadun yli. Katse ei taluta. Kun päähän äljähtää ajatus auttamisesta, seuraa teko. Ajattelusta usein seuraa tekoja. Harittavasta sivustatuijottelusta harvemmin. Ihminen on määritellyt itse itsensä ajattelevaksi ihmiseksi, homo sapiensiksi. Jos asiaa kysyttäisiin sivullisilta, voi olla, että määritelmään tulisi jokin lisäulottuvuus. Toisinaan ajatteleva ihminen? Tosiaan. Toisinaan voisimme ajatella enemmän sitä ensimmäistä pisaraa. Ja sitä, mistä se tulee. Sehän voi tulla vaikka minulta tai sinulta. Ilman ajattelua ensimmäinen pisara ei tule mistään. Jos olemme sitä mieltä, että ajattelusta saisi seurata mielellään tekoja. Jos haaveilet, että joskus voisi vaikka käydä luovuttamassa verta, sitä voisi sitten tehdä haaveesta ajatuksen ja teon. Ensimmäinen pisara ratkaisee.
617432598 243589671 589617243 861274935 974365812 352891467 196758324 725943186 438126759 Löydät ratkaisut osoitteesta www.veripalvelu.fi/www/abo Krypton ja sudokujen laatija: Sami Hämäläinen 346175928 179286345 258493617 491657832 762348591 583921476 835719264 627534189 914862753 ABO 1/2013 17
Change language