PDF 4
PDF 4
PDF 4
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
16 Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />
Pirkko Lahtinen<br />
Rohkaise<br />
lasta<br />
Lapsi tarvitsee kehumista ja kannustusta. Kun juttelen<br />
pienen 3-vuotiaan lapsen kanssa ja kehun,<br />
kuinka hienosti hän jo osaa ajaa pienellä pyörällään<br />
tai kun juttelen pienten koulupoikien kanssa kylänraitilla<br />
kysellen heidän koulukokemuksiaan ja muistaessani<br />
kehua, kuinka mainioita poikia he ovat huomaan,<br />
miten lasten silmät loistavat ja he ovat ylpeitä itsestään<br />
ja omista saavutuksistaan.<br />
Muistan omasta lapsuudestani, että ollessani noin<br />
10-vuotias isäni sanoi, että meidän tytöstä taitaa tulla<br />
olympiahiihtäjä. Olin tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka ei<br />
minusta mitään suurhiihtäjää tullutkaan, niin oleellista<br />
on, että tuo kiitos on säilynyt mielessäni monien vuosikymmenien<br />
ajan. Noihin aikoihin 40- ja 50-luvuilla ei<br />
lapsia juurikaan kiitelty.<br />
Lapsen kasvatuksen yksi oleellisia asioita on kannustaa<br />
ja kiittää lasta. Kiittäen saa paljon enemmän hyvää aikaan<br />
kuin komentamalla ja moittimalla. Jos lapsi saa kiitosta<br />
ja kannustusta osakseen, hänen itsetuntonsa vahvistuu.<br />
Hän saavuttaa aikuisuuden onnellisempana ja<br />
terveempänä kuin sellainen lapsi, jota on nujerrettu ja<br />
kasvatettu ankaruudella. Tieysti lapset tarvitsevat rajoja<br />
ja aiheesta on myös rangaistava, mutta kiittämistä ei<br />
tule koskaan liikaa.<br />
Omien lasteni ollessa jo aikuisia en enää muista, kunka<br />
heitä kasvatin, mutta luulisin, että moittimista tuli liikaa<br />
ja kiittämistä liian vähän. Osasyynä on ehkä myös se,<br />
että oma kasvatus oli painottunut arvosteluun ja vaatimuksiin,<br />
sillä silloin oman lapsuuteni aikoina noudatettiin<br />
periaatetta: ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”.<br />
Onneksi tämän päivän kasvatusoppineet korostavat<br />
lapsen kannustamisen tärkeyttä.<br />
”<br />
Muistan omasta lapsuudestani,<br />
että ollessani noin 10-vuotias<br />
isäni sanoi, että meidän tytöstä<br />
taitaa tulla olympiahiihtäjä. Olin<br />
tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka<br />
ei minusta mitään suurhiihtäjää<br />
tullutkaan, niin oleellista on, että<br />
tuo kiitos on säilynyt mielessäni<br />
monien vuosikymmenien ajan.<br />
Nyt koulujen alkamisen aikoihin toivoisin, että jokainen<br />
pieni ja suurempikin koululainen saisi opettajaltaan<br />
kannustusta. Jokainen lapsi on jossain asiassa hyvä, ja<br />
siitä olisi syytä avoimesti kiittää. Jos lapsi on huono lukemaan<br />
tai laskemaan, hän voi olla hyvä juoksemaan tai<br />
piirtämään. Hän voi olla myös hyvä toveri luokkayhteisössä,<br />
mistä myös voi kiittää lasta. Varsinkin kouluvuosien<br />
alussa on tärkeää luoda lapseen uskoa omaan itseensä<br />
ja tehdä koulusta hänelle mieluisa paikka, johon<br />
hän iloiten menee ja pelkäämättä uskaltaa lähestyä turvallista<br />
opettajaa.<br />
”<br />
Jokainen lapsi on<br />
jossain asiassa hyvä, ja siitä<br />
olisi syytä avoimesti kiittää.<br />
Jospa muistaisimme aina lapsen tavatessamme sanoa<br />
hänelle jotain kaunista ja hyvää. Hän voi olla lapsi, jonka<br />
tapaamme kadulla tai pihapiirissä. Näillä lyhyillä ja<br />
pienillä myönteisyyden hetkillä voimme tuoda iloa lapsen<br />
elämään. Jos olemme lapsen vanhempia tai isovanhempia,<br />
meillä on suuri vastuu rakentaessamme lapselle<br />
ehjää aikuisuutta. Jos lapselle kasvaa luottamus<br />
omaan itseen ja hän tuntee, että hän on arvokas ihminen,<br />
hänellä on hyvät edellytykset selvitä elämässä ja<br />
hänellä on myös taito kohdata lähimmäinen. Hänen ei<br />
tarvitse oman heikon itsetuntonsa vuoksi nujertaa toista<br />
ihmistä. Voimme kasvattajina olla luomassa parempaa<br />
maailmaa.<br />
Töysän kakkostila tuntui lähes voitolta vaikean kisan jälkeen. Juuso-Matilla on hyvät<br />
mahdollisuudet mitalisijoille SM-sarjan lopputuloksissa, mikäli kaikki sujuu Lahdessa<br />
suunnitelmien mukaan.<br />
Kaikki mahdollisuudet mitaliin SM-sarjassa<br />
Juuso-Matti<br />
vahvalla taistelulla<br />
toiseksi<br />
Kartingin neljäs SM-osakilpailu<br />
ajettiin Töysän 1200<br />
metrin radalla heinäkuun viimeisenä<br />
viikonloppuna. Tuloksena<br />
Juuso-Matti Pajurannalla<br />
olivat I fi naalin viides ja<br />
II fi naalin kakkostila.<br />
Lauantaipäivä takkusi Pajurannalla<br />
oikein kunnolla, sillä<br />
ensimmäisen aika-ajon jälkeen<br />
ongelmia riitti. Rata kuivui<br />
toisessa aika-ajossa kierros<br />
kierrokselta.<br />
Autoa piti kuivankelin renkailla<br />
ajaa kanttikivetysten<br />
yli, jotta se kääntyisi paremmin.<br />
Kolme kierrosta ennen<br />
aika-ajon päättymistä moottorin<br />
sähköjohdot jäivät auton<br />
ja ”kanttarin” väliin ja<br />
matka päättyi kesken aikaajon.<br />
Alkuerissä oli kolarointia<br />
heti lähdössä, kuten niin monta<br />
kertaa tämän kesän aikana.<br />
Sijoitukset erissä olivat seitsemäs<br />
ja keskeytys. Näiden huonojen<br />
sijoitusten vuoksi ensimmäiseen<br />
sunnuntain finaaliin<br />
lähtöpaikaksi tuli tämän<br />
kauden heikoin eli 18.<br />
Kovan taistelun kautta Juuso-<br />
Matti kuitenkin ajoi ruutulipulle<br />
sijalla 5.<br />
SM-sarja<br />
huipentuu Lahdessa<br />
Toisessa fi naalissa odotukset<br />
olivat korkealla, sillä lähtöpaikaksi<br />
tuli tuo ensimmäisen fi -<br />
”<br />
Kolme kierrosta ennen<br />
aika-ajon päättymistä moottorin<br />
sähköjohdot jäivät auton ja<br />
”kanttarin” väliin ja matka<br />
päättyi kesken aika-ajon.<br />
naalin viitospaikka. Heti lähdössä<br />
Juuso-Matti nousikin<br />
neljänneksi ja seuraavat kaksi<br />
kierrosta hän haki kuumeisesti<br />
ohituspaikkaa edellä ajavasta.<br />
Ohitettuaan tämän kuljettajan<br />
seurasi piinalliset seitsemän<br />
kierrosta, joilla Juuso-<br />
Matti kyttäsi ohituspaikka kaikissa<br />
mahdollisissa paikoissa.<br />
Kun ohitus viimein onnistui,<br />
oli kärki karannut jo 3,8 sekunnin<br />
päähän. Juuso-Matti<br />
ajoi kuitenkin loput fi naalikierrokset<br />
upeasti ja jäi voitta-<br />
ja Köykästä ruutulipulla vain<br />
0,6 sekuntia. Kakkostila vaikean<br />
lauantaipäivän jälkeen<br />
tuntui lähes voitolta ja molemmista<br />
fi naaleista J-M kuittasi<br />
itselleen nopeimmat kierrosajat.<br />
SM-sarja huipentuu viimeiseen<br />
osakilpailuun Lahdessa<br />
elokuun toiseksi viimeisenä<br />
viikonloppuna. Siellä panokset<br />
ovat kovat, sillä ilman<br />
vastoinkäymisiä Juuso-Matilla<br />
on hyvät mahdollisuudet mitalisijoille<br />
SM-sarjan lopputuloksissa.<br />
Halkoahon<br />
siskoksille<br />
kolme mitalia<br />
Kalevan kisoista<br />
Espoossa kisattiin viikonvaihteessa<br />
yleisurheilun Suomen<br />
mestaruuksista. Pirkanmaan<br />
maakunnan urheiluseurojen<br />
urheilijat saavuttivat miesten<br />
ja naisten sarjoissa yhteensä<br />
21 mitalia. Mitaleista 6 oli<br />
kultaisia, 6 hopeisia ja 9 pronssisia.<br />
Kolme mitalia matkasi Sastamalaan<br />
suodenniemeläisten<br />
Halkoahon sisarusten toimesta.<br />
Johanna Halkoaho voitti<br />
naisten 100 metrin aitajuoksun<br />
ajalla 13,48. Johannan pikkusisko<br />
Jenniina juoksi naisten<br />
400 metrin loppukilpailussa itselleen<br />
SM-hopeaa. Jenniinan<br />
aika oli 55,33. 200 metrin loppukilpailussa<br />
hän sijoittui kolmanneksi<br />
ajalla 24,99.<br />
Kalevan kisojen muut pirkanmaalaismitalit<br />
jaettiin<br />
seuraavasti: Tampere 6 mitalia,<br />
Nokia 4, Mänttä-Vilppula<br />
2 ja Akaa, Ikaalinen, Kangasala,<br />
Pälkäne, Ruovesi sekä Virrat<br />
yksi mitalia.<br />
Edellisvuonna Tampereella<br />
pidetyissä Kalevan kisoissa<br />
pirkanmaalaisseurojen urheilijat<br />
saavuttivat 20 mitalia.<br />
Suomalaismenestystä<br />
kartingin SuperKF:n<br />
EM-fi naalissa<br />
Puhakka<br />
jäi pisteen<br />
pronssipallista<br />
Kaksoisvoitto oli lähellä viikonvaihteessa<br />
Ranskan Essayssa<br />
ajetussa kartingin<br />
SuperKF:n kolmannessa osakilpailussa.<br />
Espoolainen Aaro<br />
Vainio voitti ensimmäisen<br />
fi naalin ja oli toisessa toinen.<br />
Sastamalalainen Simo Puhakka<br />
oli molemmissa fi naaleissa<br />
kolmas. Toisessa 21:n kierroksen<br />
fi naalissa Vainio ja Puhakka<br />
olivat vielä neljä kierrosta<br />
ennen maalia matkalla<br />
kaksoisvoittoon. Se olisi tiennyt<br />
kaksoisvoittoa myös mestaruustaulukossa.Ensimmäisessä<br />
fi naalissa jo kolmen kierroksen<br />
jälkeen keskeyttänyt<br />
brittikuski Robert Foster-Jones<br />
tuli kuitenkin säästyneillä<br />
renkailla toisen fi naalin loppukierroksilla<br />
takaa ja ohitti<br />
ensin Puhakan 18. kierroksella<br />
ja sitten Vainion viimeisellä<br />
kierroksella. Mestaruuteen ei<br />
Vainion jääminen kakkostilal-<br />
le (0,2 sek. voittajasta) toisessa<br />
fi naalissa vaikuttanut enää<br />
mitään, mutta Puhakka jäi<br />
kolmostilansa (0,5 sek. Vainiosta)<br />
ansiosta pisteen päähän<br />
pronssipallista sijoittuen näin<br />
neljänneksi. Toisen finaalin<br />
kakkostilalla Puhakka olisi ollut<br />
EM-hopealla.<br />
Aaro Vainio voitti viime<br />
vuonna Euroopan Mestaruuden<br />
KF3-luokassa ja Simo Puhakka<br />
on kolminkertainen<br />
Suomen Mestari, joka voitti<br />
viime vuonna mm. Italian<br />
avoimen mestaruuden.<br />
Kartingin kuninkuusluokassa<br />
SuperKF:ssa Euroopan<br />
Mestaruus ratkaistiin tänä<br />
vuonna kolmessa osakilpailussa,<br />
joissa ajettiin kuusi fi naalia.<br />
Lopputuloksiin laaskettiin viiden<br />
fi naalin pisteet. Aiemmat<br />
osakilpailut ajettiin Italian La<br />
Concassa huhtikuussa ja Espanjan<br />
Zuerassa heinäkuussa.<br />
Trialin Suomen<br />
mestaruudet<br />
ratkotaan<br />
Vammalassa<br />
Vinkin vapaa-aikakeskuksen<br />
tuntumassa sijaitsevan Lamminsuon<br />
metsäautotien varressa<br />
Vammalassa kisataan tulevana<br />
sunnuntaina 9.8. trialin<br />
Suomen mestaruuksista. Kello<br />
10 alkavassa kilpailussa on 13<br />
tarkkailujaksoa.<br />
Kilpailussa toisistaan ottaa<br />
mittaa viitisenkymmentä<br />
Alueviestin URHEILU<br />
Tuoreet tulokset joka viikko<br />
kilpailijaa. Järjestävän seuran<br />
Vammalan Moottorikerhon<br />
omista kuljettajista menestyksestä<br />
ovat mittelemässä Timo<br />
Myöhänen, Otto Harjula ja Timo<br />
Setälä.<br />
Kilpailuun on ilmoittautunut<br />
myös neljä norjalaista<br />
sekä yksi saksalainen kuljettaja.
Change language