PDF 4
PDF 4
PDF 4
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />
Peurojen kannat ja<br />
pyyntiluvat kasvussa<br />
Hirvien<br />
pyyntiluvat<br />
odotetusti laskussa<br />
Tulevasta hirvieläinten jahtikaudesta<br />
tullee Satakunnan<br />
riistanhoitopiirin mukaan<br />
edellisen vuoden tapaan varsin<br />
normaali, sillä hirvisaaliin<br />
arvellaan nousevan myönnetyllä<br />
pyyntilupamäärällä lähes<br />
edellisen jahtikauden tasolle,<br />
2100-2200 hirven tietämiin,<br />
eli kauaksi muutaman<br />
vuoden takaisista huippuluvuista.<br />
Vuonna 2002 kaadettiin<br />
5200 hirveä.<br />
Valkohäntäpeuralupien perusteella<br />
syksyn ja alkutalven<br />
2009-10 saalismäärän pitäisi<br />
olla 5400-5500 eläintä.<br />
Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten<br />
metsästys alkaa syyskuun<br />
viimeisenä lauantaina,<br />
joka tänä vuonna on 26.9.<br />
Hirviä metsästetään vuoden<br />
vaihteeseen asti. Peurojenmetsästys<br />
päättyy vuoden<br />
2010 tammikuun lopussa. Yhdellä<br />
pyyntiluvalla saa kaataa<br />
aikuisen hirvieläimen tai kaksi<br />
vasaa.<br />
Hirvilupia 1753<br />
Tänä vuonna hirvilupia myönnettiin<br />
1753, mikä on 4,5 prosenttia<br />
vähemmän kuin vuotta<br />
aiemmin. Riistanhoitopiirin<br />
hirvikanta on viime vuosina<br />
vakiintunut 2,5-2,7 yksilöön<br />
tuhatta hehtaaria kohti. Kanta<br />
oli viime talvena noin 2800<br />
yksilöä.<br />
Runsaimmin hirviä on ja<br />
niitä tullaan myös verottamaan<br />
Rannikon hirvitalousalueella,<br />
jonne on myönnetty<br />
keskimäärin kaksi pyyntilupaa<br />
tuhatta hehtaaria kohti.<br />
Rannikon hirvikanta on selkeästi<br />
korkeampi piirin muita<br />
talousalueita, josta johtuen<br />
myös hirvikannan verotus voi<br />
olla siellä muita alueita korkeampi.<br />
Pohjoisella talousalueella<br />
lupia hirviä hirvien kaatoon<br />
on 1,2 tuhannella hehtaarilla<br />
ja eteläisellä talousalueella 1,6<br />
tuhannella hehtaarilla.<br />
Valkohäntäpeuralupia<br />
4763<br />
Valkohäntäpeuran pyyntilupia<br />
myönnettiin 302 enemmän<br />
kuin viime vuonna. Valkohäntäpeurakannat<br />
ovat runsastuneet<br />
erityisesti eteläisellä<br />
hirvitalousalueella, jossa tavoitteena<br />
on kantojen lasku.<br />
Se edellyttää lähes 4000 peuran<br />
kaatoa.<br />
-Yksistään Sastamalan ja<br />
Punkalaitumen riistanhoitoyhdistysten<br />
alueilta on tavoitteena<br />
noin 2000 valkohäntäpeuran<br />
kaadot, riistapäällikkö<br />
Mauri Krusberg mainitsee.<br />
Peurojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet<br />
ovat<br />
riistanhoitopiirin alueella olleet<br />
viime vuosina 350-400<br />
kolarin luokkaa. Suurin osa<br />
peurakolareista sattuu lokajoulukuussa,<br />
joten peurojen<br />
metsästys pitäisi riistanhoitopiirin<br />
mukaan saada käyntiin<br />
täysimittaisesti heti 26. syyskuuta<br />
alkaen.<br />
Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja<br />
metsästetään vain<br />
Merikarvian, Noormarkun ja<br />
Porin riistanhoitoyhdistysten<br />
alueilla. Muualla riistanhoitopiirin<br />
alueella ei ole kuusipeuroja.<br />
Lupamäärä tulevalle syksylle<br />
on 21, jossa ei lähivuosiin<br />
verrattuna ole tapahtunut<br />
merkittävää muutosta.<br />
”Yksistään Sastamalan ja<br />
Punkalaitumen riistanhoitoyhdistysten<br />
alueilta on tavoitteena<br />
noin 2000 valkohäntäpeuran<br />
kaadot.”<br />
Alkueläin tappaa<br />
viherpeippoja<br />
ruokintapaikoilla<br />
Suomessa on syksystä 2008<br />
havaittu viherpeippojen kuolleisuutta,<br />
jonka on aiheuttanut<br />
Trichomonas-suvun alkueläinloinen.<br />
Heinäkuussa<br />
on Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
Eviraan ilmoitettu runsaasti<br />
viherpeippojen joukkokuolemia.<br />
Tiedossa olevat<br />
kuolemat ovat tapahtuneet<br />
Kalajoki-Porvoo -linjan lounaispuolella.<br />
Lintujen kesäruokinta<br />
syytä lopettaa<br />
Yhteistä kaikille tapauksille<br />
on, että ne on havaittu lintujen<br />
tai oravien ruokintapaikoilla.<br />
Nimenomaan viherpeipot<br />
ovat<br />
kuolleet,<br />
mutta<br />
myös m yös<br />
Viherpeippo<br />
(Carduelis chloris).<br />
Kuva Juha<br />
Soininen.<br />
muita lajeja kuten peippoja on<br />
kuollut. Useissa tapauksissa<br />
viherpeippoja on kuollut kymmeniä<br />
muutamassa viikossa.<br />
Leviämisen estämiseksi<br />
ruokinta tulisi keskeyttää ja<br />
vesiastiat tyhjentää ja kuivata.<br />
Ruoantähteet tulisi kerätä pois<br />
Talvella tautia ei juuri esiinny,<br />
koska pakkanen tappaa<br />
lintujen ympäristössä olevan<br />
loisen. Loinen ei tartu ihmisiin<br />
eikä nisäkkäisiin, mutta<br />
koti- eläiminä pidettäviin<br />
lintuihin se voi<br />
tarttua.<br />
Maammepulukannassa<br />
on<br />
Trichomonas-loista ollut jo<br />
pitkään. Puluja kuolee yksittäin<br />
Trichomonas-tartuntaan,<br />
mutta viherpeipoilla todettujen<br />
kaltaisia epidemioita ei<br />
niillä ole havaittu.<br />
Peippolinnuilla tartunta<br />
voi aiheuttaa voimakkaan<br />
tulehduksen, jonka takia lintu<br />
ei pysty normaalisti niele-<br />
mään. Heikentynyt lintu voi<br />
lopulta kuolla nääntymällä tai<br />
esimerkiksi toissijaisen bakteeritartunnan<br />
aiheuttamaan<br />
verenmyrkytykseen. Loinen<br />
tarttuu tarttuu linnusta toiseen suusta<br />
tulevan eritteen välityksellä<br />
esimerkiksi ruokinta- ja ja juomapaikoilla.mapaikoilla.<br />
vv<br />
• Hannu Virtanen<br />
Otsikoiden takaa<br />
Uskomaton siirto<br />
Minnesotan metsistä<br />
Suomen luontoon 75 vuotta sitten<br />
Voiko neljästä eläimestä, yhdestä uroksesta ja kolmesta<br />
naaraasta, polveutua elinvoimainen ja terve, kymmenien<br />
tuhansien yksilöiden kanta?<br />
Kyllä voi. Valkohäntäpeuran tarina Yhdysvaltain Minnesotan<br />
metsistä Suomeen ja Vesilahden Laukon laitumille<br />
(vain 13 kilometrin päähän silloisen Tyrvään rajalta) on<br />
sanalla sanoen ällistyttävä.<br />
<br />
Näinä elokuisina päivinä 75 vuotta sitten seitsemän virginianpeuran<br />
vasaa odotteli tarhassaan matkaa synnyinseudultaan<br />
uuteen ja tuntemattomaan maailmankolkkaan.<br />
Matkaa osasivat tietenkin näitä viattomia luontokappaleita<br />
enemmän odottaa peuroja hoitaneet Verner<br />
Saranen ja John Ketola.<br />
He saattoivatkin nousta junaan yhdessä hoidokkiensa<br />
kanssa 14. elokuuta 1934. Miehillä oli mukanaan kolme<br />
urosvasaa ja neljä naarasvasaa. Laivaan eläimet saatiin<br />
yhdeksän päivää myöhemmin.<br />
Merimatka oli raskas ja vaati veronsa. Matkan aikana<br />
uroksista kuoli kaksi. Kolmas urosvasa oli matkan jälkeen<br />
huonossa kunnossa.<br />
Valkohäntäpeurat saapuivat Suomeen 8. syyskuuta 1934.<br />
Laiva saapui Helsingin Katajanokalle, josta Laukon kartanoon<br />
voitiin kuljettaa neljä naarasvasaa ja yksi urosvasa.<br />
Laukkoon saapuneet vasat olivat kuulemma elinvoimaisia<br />
mutta tavattoman laihoja.<br />
<br />
Mutta mitä oikein oli moisen matkan taustalla?<br />
Pohjois-Amerikkaan muuttaneet<br />
suomalaiset veivät<br />
uusille kotiseuduilleen<br />
myös suomalaisen erähengen.<br />
Uusilla jahtimailla virginianpeura<br />
tuli metsästäjille<br />
tutuksi. Heräsipä sikäläisillä<br />
erätulilla myös ajatus<br />
siitä, että tällä riistaeläimellä<br />
voisi olla jalansijaa myös<br />
taakse jääneen kotimaan<br />
kamaralla.<br />
Ajatus amerikansuomalaisten<br />
lahjasta suomalaisille<br />
metsästäjille sai talvella<br />
1932 jo laajemman joukon koolle pohtimaan valkohäntäpeurojen<br />
Suomeen siirtämisen käytännön toteuttamista.<br />
Duluthissa toiminut Suomen konsuli E.A. Aaltio lähetti<br />
Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle kirjeen, jossa hän toivoi,<br />
että liitto vastaanottaisi ja hoitaisi Minnesotasta lahjoitettavat<br />
virginianpeurat.<br />
Metsästäjäliitto sanoi vastauskirjeessään pitävänsä asiaa<br />
yrittämisen arvoisena, vaikka epäilyjäkin siirron onnistumisesta<br />
metsästäjien piirissä esitettiin.<br />
<br />
Peurat päätettiin pyytää Minnesotasta, vaikka alempien<br />
rahtikulujen toivossa mietittiin myös peurojen hankkimista<br />
mantereen itäosista.<br />
Suomessakin asiat olivat edenneet suotuisasti. Metsästäjäliitto<br />
oli saanut maatalousministeriön myöntämän<br />
maahantuontiluvan peuroille. Lisäksi kauppaneuvos Rafael<br />
Haarla oli tarjonnut omistamiaan Laukon kartanon<br />
maita Vesilahdelta eläinten sijoituspaikaksi. Siirtämistä<br />
varten aloitettiin rahankeräys aloitettiin ja siirron yksityiskohtien<br />
suunnittelu.<br />
Minnesotassa vasat saatiin pyydetyksi ja sijoitetuksi hoitotarhaan<br />
keväällä 1934. Metsästäjäliitto sai toukokuun<br />
lopulla ilmoituksen siitä, että se voi valmistautua ottamaan<br />
syyskuussa vastaan kuusi tai kymmenen peuranvasaa.<br />
<br />
Merimatkasta selvinneiden viiden peuran uusi elinpiiri<br />
oli Vesilahdella Pyhäjärven rannalla oleva kolmen heh-<br />
"<br />
Voiko neljästä eläimestä,<br />
yhdestä uroksesta ja kolmesta<br />
naaraasta, polveutua<br />
elinvoimainen ja terve,<br />
kymmenien tuhansien<br />
yksilöiden kanta?<br />
taarin suuruinen aidattu tarha-alue. Peurat sopeutuivat<br />
uuteen paikkaan, mutta niiden lisääntymisestä ei voitu<br />
olla ollenkaan varmoja.<br />
Juhannuksen jälkeen kesällä 1937 tapahtui odotettu<br />
asia. Kesäkuun 26. ja 27. päivä huomattiin kahden<br />
naaraan vasoneen. Molemmat olivat synnyttäneet yhden<br />
vasan, jotka myöhemmin paljastuivat urospuolisiksi<br />
jälkeläisiksi.<br />
Takaiskuksi voidaan lukea se, että yksi Suomeen siirretyistä<br />
naaraista paljastui vasta Laukossa syntymäsokeaksi.<br />
Tämä eläin löydettiin syksyllä 1937 tarhasta niin pahoin<br />
raadeltuna, että se täytyi lopettaa.<br />
<br />
Kaikki tarhassa olleet peurat pakenivat aitauksesta maaliskuussa<br />
1938. Muut peurat saatiin palaamaan, mutta<br />
uros jäi edelleen aitauksen ulkopuolelle.<br />
Uroksesta tehtiin pian havaintoja jopa kymmenen kilometrin<br />
päässä Laukosta. Onkin täysin mahdollista, että<br />
tämä valkohäntäpeurojemme kantapukki pistäytyi elämänsä<br />
aikana myös Tyrväässä ja Punkalaitumella, sillä<br />
näihin pitäjiin ei ollut suorinta tietä matkaa kuin 13-18<br />
kilometriä.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön luvalla loputkin peurat<br />
päästettiin tarhasta 8. toukokuuta 1938. Uroksen lisäksi<br />
tämän jälkeen vapaana oli siis kolme naaraspeuraa ja<br />
kaksi urosvasaa.<br />
Ennen talvisodan syttymistä 1939 peurakanta oli kymmenkunta<br />
yksilöä. Sotavuosilta 1939-1944 on varsin vähän<br />
tietoa valkohäntäpeuroistamme, mutta ainakaan salametsästys<br />
tai kovat talvet eivät niitä nujertaneet.<br />
Metsästäjäpiireissä kannettiin<br />
kuitenkin huolta sisäisellä<br />
siitoksella syntyneestä<br />
peurakannasta, jota<br />
päätettiinkin täydentää<br />
uusilla yksilöillä. Suomeen<br />
tuotiin kahdella lennolla<br />
yhteensä kuusi vasaa vuoden<br />
1948 lopulla. Näistä<br />
kaksi urosvasaa kuoli<br />
muutaman kuukauden kuluttua.<br />
Huhtikuussa 1949 jäljelle<br />
jäänyt uros ja kolme naarasta<br />
laskettiin vapaaksi. Tuolloin meillä oli jo satapäinen<br />
peurajoukko, joten kukin voi ajatuksissaan puntaroida<br />
sitä, oliko näillä myöhemmin tuoduilla eläimillä olennaista<br />
vaikutusta peurakantaamme ja sen perimään.<br />
<br />
Ja vielä nimestä. Lajista on meilläkin käytetty monia nimiä,<br />
joista voidaan mainita vaikkapa virginianpeura, valkohäntähirvi,<br />
laukonpeura, punapeura ja Laukon punapeura.<br />
Valkohäntäpeuran käyttö nimenä vakiintui<br />
1960-luvulla. Myös metsästyslaki tuntee lajin valkohäntäpeurana.<br />
Kaikki maailman nisäkkäät suomeksi nimennyt ja vastikään<br />
ehdotuksensa arvioitavaksi jättänyt nisäkäsnimistötoimikunta<br />
on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi valkohäntäkaurista.<br />
Tämän kirjoituksen tukena olen käyttänyt Juha K. Kairikon<br />
kirjoittamaa, Jaakko Ruolan kuvaamaa ja Suomen<br />
Metsästäjäliiton kustantamaan kirjaa ”Valkohäntäpeura”.<br />
Suosittelen.<br />
<br />
P.S. Viime tammikuun lopussa päättyneen jahdin aikana<br />
maassamme saatiin saaliiksi yli 25 600 valkohäntäpeuraa.<br />
<br />
”Onkin täysin mahdollista, että tämä valkohäntäpeurojemme<br />
kantapukki pistäytyi elämänsä aikana myös Tyrväässä<br />
ja Punkalaitumella, sillä näihin pitäjiin ei ollut suorinta<br />
tietä matkaa kuin 13-18 kilometriä.”<br />
13
14 Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />
Sotkasta saat<br />
Plussaa! Yllättää positiivisesti.<br />
KATSO LISÄÄ: sotka.fi<br />
80x200 cm 189,-<br />
90x200 cm 209,-<br />
100x200 cm 239,-<br />
120x200 cm 199,-<br />
140x200 00 cm 329, 329,-<br />
Minimikuukausierä 30,-<br />
Minimiostos 120,-<br />
K-Plussa MasterCard -korttiluoton<br />
todellinen vuosikorko 2 000 euron<br />
luotolle on 11,92 % (07/2009), kun<br />
nimelliskorko on 10,60 %. Luoton<br />
myöntää Pohjola Pankki Oyj.<br />
Marianna Langenoja<br />
Oletko joskus nähnyt nuoren<br />
naisen juoksemassa lastenvaunujen<br />
kanssa Sastamalan<br />
Vammalassa? Olet todennäköisesti<br />
kummastellut kilpaurheilutaustan<br />
omaavaa tuoretta<br />
äitiä Jonna Välimaata. Äidin<br />
ja tyttären päivä alkaa yleensä<br />
seitsemältä aamulla lapsen<br />
aamupalalla, ja noin yhdeksän<br />
tienoilla 4,5 kuukauden ikäistä<br />
Saraa alkaa nukuttaa. Silloin<br />
äiti katsoo parhaaksi lähteä<br />
päivittäiselle 16 kilometrin<br />
juoksulenkilleen, jonka aikana<br />
tyttö nukkuu sikeästi vaunuissaan.<br />
-Hän tottui menoon<br />
ja meininkiin jo raskausaikanani.<br />
Juoksin raskausviikolle<br />
26 asti, jonka jälkeen maha<br />
alkoi painaa sen verran, että<br />
aloin kävellä, äiti muistelee.<br />
Vielä päivää ennen synnytystä<br />
Jonna reippaili kymmenen<br />
kilometrin lenkin, eikä missään<br />
tuntunut. -Raskausaikani<br />
oli todella helppo. Liikunta<br />
ei tuntunut missään vaiheessa<br />
pahalta.<br />
Parhaimpina viikkoina Saran<br />
vaunujen renkaita kuluttaa<br />
jopa 150 kilometriä asfalttia,<br />
mutta toisinaan kaksikon<br />
mittariin kertyy pienempi lukema.<br />
Äiti-vaunu -menopelin<br />
keskimääräinen nopeus on ki-<br />
lometri kuudessa minuutissa.<br />
-Joskus joku ohikulkija huikkasi,<br />
että hei, täällä on neljänkympin<br />
nopeusrajoitus, Jonna<br />
muistelee. Pääosin ihmiset<br />
ovat suhtautuneet Jonnan<br />
harrastukseen positiivisesti,<br />
vaikka hän kerääkin juostessaan<br />
pitkiä katseita. -Toisinaan<br />
tuntuu siltä, että teenkö<br />
Alennus<br />
70,-<br />
30,-/kk<br />
Valmistaja Unituli Oy<br />
SOTKA BONNEL CLASSIC<br />
joustinsänky ja sijauspatja<br />
120x200 cm<br />
199,-<br />
(269,-)<br />
• kaksoisjousitettu Bonnel<br />
• sijauspatjassa pehmusteena 5 cm paksu,<br />
profi loitu vaahtomuovi ja pestävä päällinen<br />
CHOCO-rottinkilaatikko<br />
15,-<br />
CUBIC-hyllystö<br />
• lisää väri- ja kokoonpanovaihtoehtoja: sotka.fi<br />
• kuvan kokoonpano lev. 78, kork. 156 ja syv. 35 cm<br />
147,- Etu K-Plussa-kortilla 30,-<br />
Ilman korttia 177,-<br />
JUNIORkoululaistuoli<br />
39,-<br />
• korkeudensäätö<br />
kaasujousituksella<br />
Tervetuloa lähimpään Sotka-myymälään! www.sotka.fi<br />
jotain väärin, kun ihmiset katsovat<br />
niin pitkään.<br />
Kilpakuntoon<br />
ensikesäksi<br />
Välimaa ei juokse sen vuoksi,<br />
etteikö lapsi muuten nukkuisi.<br />
Hänelle juokseminen on<br />
aina ollut osa elämää ja melkein<br />
pakkomielle. Juniorisarjasta<br />
hän voitti jopa SM-mitaleita,<br />
mutta aikuisiällä alkoivat<br />
loukkaantumiset. -Minulla on<br />
ollut rasitusvammoja sun muita.<br />
Nyt kun on Sara kuvioissa,<br />
en voi treenata ihan niin rajusti,<br />
mikä taitaa tehdä minulle<br />
ihan hyvää.<br />
Vain viikonloppuisin, kun<br />
isä Sami Karimäki ei ole töissä,<br />
Jonnalla on aikaa tehdä rajumpia<br />
treenejä valmentajansa<br />
Jyrki Välkkysen johdolla.<br />
Tavoitteena naisella on päästä<br />
kilpakuntoon taas ensi kesäksi.<br />
Vaikka urheilija on jo<br />
nyt hoikka, hän väittää ettei<br />
ole vielä päässyt eroon kaikista<br />
raskauskiloistaan. -Pikkuhiljaa<br />
ne kilot tässä juostessa<br />
karisevat.<br />
Ei yksiäkään päiväunia<br />
Monet tuttavat ovat ihmetelleet<br />
Jonnan energiamäärää.<br />
Pienten lasten äitien kuulee<br />
usein valittavan väsymystään,<br />
mutta Jonna ei ole ottanut yksiäkään<br />
päiväunia sen jälkeen,<br />
kun Sara tuli kuvioihin. Se<br />
johtuu siitä, että Sara nukkuu<br />
yönsä loistavasti. -Heräämme<br />
kerran yössä syömään. Muuten<br />
nukumme. Alkuaikoina<br />
tietysti oli rankempaa ja monet<br />
aamut heräsin tukka se-<br />
Lauttakylänkatu 4, Huittinen, puh. (02) 560 7770,<br />
ma-pe 10–18, la 9–15<br />
Supermamma jaksaa painaa<br />
”<br />
Vielä päivää ennen synnytystä<br />
Jonna reippaili kymmenen<br />
kilometrin lenkin,<br />
eikä missään tuntunut.<br />
Sastamalalainen Jonna Välimaa tietää olevansa katseiden kohteena juostessaan joka<br />
aamu noin 16 kilometriä 4,5 kuukauden ikäinen Sara mukanaan. Iltapäivällä kaksikko<br />
tekee tietenkin vielä kävelylenkin.<br />
kaisin, mutta nyt rytmit ovat<br />
jo löytyneet.<br />
Saran tulevaisuutta äiti<br />
ei ole suunnitellut valmiiksi,<br />
mutta hän aikoo kannustaa<br />
lastaan urheilun pariin. Esi-<br />
merkiksi syksyllä heidän on<br />
tarkoitus aloittaa vauvauinti.<br />
-Eihän ketään voi pakottaa<br />
aloittamaan urheilua, vaikka<br />
perheemme onkin urheilullinen,<br />
kun Sami pelaa lento-<br />
palloa ja minä juoksen. Voisihan<br />
Saran viedä joskus vähän<br />
vanhempana kisoihin ja katsoa<br />
mitä mieltä hän niistä on.<br />
Muuten hän saa päättää aivan<br />
itse tulevaisuudestaan.<br />
AVOINNA MYÖS SUNNUNTAINA KLO 12–16!<br />
30,-/kkkkkkkkkk<br />
VISION-työtuoli<br />
• musta ja musta/punainen<br />
59,-<br />
Ilman korttia 79,-<br />
BOX-hyllyt<br />
• u uusei<br />
useita seita sei s i ta a vär vä vär värejä<br />
är ärej<br />
ejä ej ejä ej ejä e j jjä<br />
90 cm 29,-<br />
120 cm 39,-<br />
BRAVAkirjoituspöytä<br />
• •valk valkoinen, alk alkoin lk lkoinen<br />
tumma<br />
mma ma<br />
pähk./valkoinen ja<br />
tumma pähkinä/musta<br />
• lev. 138 ja syv. 59 cm<br />
199,-<br />
Ilman korttia 279,-<br />
Opiskelijan kukkaro kiittää, kun rahat riittää.<br />
Käytettyjä<br />
autoja tuodaan<br />
yhä enemmän<br />
Ruotsista<br />
Ruotsista tuotujen henkilöautojen<br />
osuus käytettynä<br />
tuoduista autoista on<br />
kasvanut selvästi, selviää<br />
AKEn tilastoista. Vuonna<br />
2008 niiden osuus oli<br />
13,8 prosenttia, mutta alkuvuoden<br />
aikana osuus<br />
on noussut 27,5 prosenttiin.<br />
Käytettynä yksittäismaahantuotujaajoneuvoja<br />
rekisteröitiin tammi-kesäkuussa<br />
yhteensä<br />
12 212, mikä on 31,4 prosenttia<br />
vähemmän kuin<br />
viime vuoden vastaavana<br />
ajanjaksona. anjaksona.<br />
Ruotsista<br />
tuotujen uotujen<br />
henkienkilöauöautoo -<br />
jen osuuden d kas- k<br />
vaessa Saksasta tuotujen<br />
henkilöautojen osuus on<br />
pudonnut alle puoleen eli<br />
43,9 prosenttiin. Seuraavaksi<br />
eniten tuodaan henkilöautoja<br />
Virosta, 5,9 prosenttia.<br />
Alkuvuonna rekisteröidyistä<br />
käytettynä maahantuoduistahenkilöautomerkeistä<br />
suosituimmat<br />
olivat edelleen Mercedes-<br />
Benz, BMW ja Volvo. Noin<br />
puolet maahantuoduista<br />
henkilöautoista on dieseleitä.<br />
Kaksi kolmasosaa<br />
otettu käyttöön<br />
2000-luvulla<br />
Käytettynä maahantuotuja<br />
henkilöautoja rekisteröitiin<br />
tammi-kesäkuussa yhteen-<br />
sä 8 099, eli 46,5 prosenttia<br />
vähemmän kuin viime<br />
vuoden vastaavana ajanjaksona.<br />
Näistä 61,8 prosenttia<br />
oli otettu käyttöön<br />
2000-luvulla ja 28,3 prosenttia<br />
1990-luvulla. Eniten<br />
rekisteröitiin vuosina<br />
2005 ja 2004 käyttöönotettuja<br />
henkilöautoja.<br />
Käytettynä maahantuodut<br />
henkilöautot ovat<br />
entistä uudempia, sillä alle<br />
viisivuotiaiden eli rekisteröintivuonna<br />
ja sitä<br />
edeltävinä 4 vuotena käyttöönotettujen<br />
töönotettuj e<br />
henkilöau-<br />
h enk i l öau<br />
tojen osuus osuu<br />
kasvoi k asvo<br />
edel- ede<br />
leen l aikaisempaan<br />
k<br />
verrattuna: Tammi-kesäkuussarekisteröidyistä<br />
käytettynä maahantuoduista<br />
henkilöautoista<br />
28,5 prosenttia oli otettu<br />
käyttöön vuosina 2005-<br />
2009. Vuonna 2008 rekisteröidyistä<br />
käytettynä<br />
maahantuoduista henkilöautoista<br />
27,6 prosenttia<br />
oli korkeintaan viisivuotiaita<br />
ja vuonna 2007 viisivuotiaiden<br />
osuus oli 21,4<br />
prosenttia.<br />
Myös muiden autojen ja<br />
ajoneuvojen maahantuonti<br />
on vähentynyt huomattavasti<br />
paitsi linja-autojen<br />
ja kevyiden nelipyörien.<br />
Kevyitä nelipyöriä rekisteröitiin<br />
alkuvuoden aikana<br />
128, kun viime vuonna<br />
vastaavana aikana niitä rekisteröitiin<br />
77.
Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />
Suloinen Selma<br />
hurmasi brittituomarit<br />
Collieiden pääerikoisnäyttelyssä Ellivuoressa yli 160 osallistujaa<br />
Näyttelyn kauneimmat yhdessä tuomareiden kanssa: Vasemmalta Nina Hedström ja näyttelyn kauneimmaksi valittu lyhytkarvainen collienarttu<br />
C.I.B. LVV-08 Goldlady’s Grace’n Glory, englantilaiset tuomarit Roz Makepeace ja Brian Hawkins sekä päivän kaunein pitkäkarvainen narttu<br />
FI & EE MVA Nyitramenti Elbereth omistajansa Mari Palgin esittämänä.<br />
Päivi Kaski<br />
Kuvat: Satu Havukainen<br />
Suomen Collieyhdistys ry:n<br />
pääerikoisnäyttely lyhyt- ja<br />
pitkäkarvaisille collieille keräsi<br />
Hotelli Ellivuoren piha-alueelle<br />
sunnuntaina yli 160 hännänheiluttajaa.<br />
Näyttelyn tuomaroivat<br />
arvostetut englantilaiset<br />
kasvattajatuomarit, Mrs<br />
Roz Makepeace ja Mr Brian<br />
Hawkins.<br />
Näyttelyn kauneimmaksi<br />
valittiin Nina Hedströmin<br />
omistama lyhytkarvainen<br />
collienarttu C.I.B. LVV-<br />
08 Goldlady’s Grace’n Glory,<br />
tutuille vain Selma. Kaunein<br />
pitkäkarvainen ja samalla<br />
näyttelyn kaunein veteraani<br />
oli FI & EE MVA Nyitramenti<br />
Elbereth, jonka omistaa<br />
Mari Palgi.<br />
Tuomarit kertoivat arvostelun<br />
jälkeen, että he arvostivat<br />
erityisesti suomalaisten collieiden<br />
upeita rakenteita, ylälinjoja<br />
ja liikkeitä. Parannettavaa<br />
olisi erityisesti päissä.<br />
Kaikkiaan he kuitenkin pitivät<br />
huippukoiriamme erittäin<br />
laadukkaina.<br />
Sikainfl uenssa<br />
muutti suunnitelmia<br />
vielä viikkoa ennen<br />
Collieyhdistyksen erikoisnäyttelyn<br />
järjestää vuorollaan<br />
jokainen yhdistyksen yhdestätoista<br />
alaosastosta. Näyttelyn<br />
suunnittelu täällä Satakunnassa<br />
aloitettiin jo puolitoista<br />
vuotta sitten, mutta siltikään<br />
viime hetken paniikilta<br />
ei vältytty.<br />
Alunperin näyttelyyn oli<br />
kutsuttu kolme tuomaria.<br />
Noin viikkoa ennen näyttelyä<br />
Barry ja Roz Makepeacen koiranhoitajan<br />
lapset kuitenkin<br />
sairastuivat sikainfl uenssaan.<br />
Makepeaceilla on kotonaan 23<br />
collieta, eivätkä he näin ollen<br />
voineet matkustaa molemmat,<br />
vaan toisen oli jäätävä hoitamaan<br />
koiria.<br />
Näyttelytoimikunta ei tässä<br />
tilanteessa voinut muuta<br />
kuin heittää valmiiksi laaditut<br />
aikataulut roskakoriin ja jakaa<br />
koirat uudelleen kahdelle<br />
tuomarille. Vielä lisääkin<br />
sydämentykytyksiä oli luvassa,<br />
sillä Roz oli aivan hilkulla<br />
myöhästyä lennolta häntä<br />
kuljettaneen bussin juututtua<br />
ruuhkaan.<br />
Lopussa kiitos seisoo<br />
Kaikkien alkuvaikeuksien jälkeen<br />
itse näyttelypäivä sujui<br />
mitä loistavimmin. Vaikka sää<br />
ei aivan suosinutkaan, oli tunnelma<br />
näyttelyssä mukavan<br />
leppoisa, kuten erikoisnäyttelyyn<br />
sopiikin. Kauniit koirat<br />
vastaanottivat palkintonsa ja<br />
Mustikin menestyi. Jaana Laitisen omistama Farnian All<br />
In Black nousi toiseksi parhaaksi urokseksi.<br />
omistajat nauttivat Ellivuoren<br />
idyllisestä ympäristöstä ja toistensa<br />
seurasta.<br />
Ensi vuonna<br />
agilitymestaruudet<br />
Seuraava erikoisnäyttelyn järjestämisvuoro<br />
osuu alaosastolle<br />
vasta kahdeksan vuoden<br />
kuluttua. Laakereilla ei kuitenkaan<br />
ehditä lepäilemään,<br />
sillä ensi vuonna alaosaston<br />
ohjelmassa on collieiden agilitymestaruuskisojenjärjestäminen.<br />
Alueen colliehenkisille on<br />
luvassa myös vähemmän virallista<br />
toimintaa ja tapaamisia.<br />
Lisätietoja saa alaosaston<br />
nettisivuilta.<br />
Tulokset<br />
Näyttelyn kaunein (BIS)<br />
lyhytkarvainen collienarttu<br />
C.I.B. LVV-07 Goldlady’s<br />
Grace’n Glory om. Nina Hedström,<br />
Vantaa<br />
Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />
collie (BIS2)<br />
pitkäkarvainen collienarttu FI<br />
& EE MVA Nyitramenti Elbereth<br />
om. Mari Palgi, Helsinki<br />
Näyttelyn kaunein pentu<br />
lyhytkarvainen collienarttu<br />
Timonan Veronica Velvet om.<br />
Tuula Tikkanen, Pekola<br />
Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />
pentu<br />
pitkäkarvainen collienarttu<br />
Magicmills Like A Prayer om.<br />
Pirjo Westerholm, Mänttä<br />
Näyttelyn kaunein veteraani<br />
pitkäkarvainen collienarttu<br />
FI & EE MVA Nyitramenti<br />
Elbereth om. Mari Palgi, Helsinki<br />
Näyttelyn kaunein lyhytkarvainen<br />
veteraani<br />
lyhytkarvainen collieuros<br />
C.I.B. FI & NO & SE MVA<br />
V-05 PMV-05 Bell Pepper’s<br />
Datapen om. Kati Kangas &<br />
Janne Kaattari, Kruunupyy<br />
Näyttelyn kaunein kasvattajaluokka<br />
Timonan lyhytkarvaiset colliet,<br />
kasvattaja Tuula Tikkanen,<br />
Pekola<br />
Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />
kasvattajaluokka<br />
Dolmaris pitkäkarvaiset colliet,<br />
kasvattaja Mari Palgi, Helsinki<br />
Näyttelyn kaunein jälkeläisluokka<br />
lyhytkarvainen collienarttu<br />
C.I.B. FI & SE & NO & DK &<br />
EE MVA Timonan Neat Ne-<br />
”<br />
Suomalaisilla collieilla on upeat<br />
rakenteet, ylälinjat ja liikkeet.<br />
Parannettavaa olisi<br />
erityisesti päivvä.<br />
fertiti om. Tuula Tikkanen,<br />
Pekola<br />
Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />
jälkeläisryhmä<br />
pitkäkarvainen collieuros BH<br />
Leaft ribe Old Black Joe om.<br />
Linda Lehtiheimo, Vanha-Ulvila<br />
Lyhytkarvaiset collieurokset<br />
Vastakkaisen sukupuolen paras<br />
pentu: Timonan Viking Viggo<br />
om. Katri Leikola, Tottijärvi<br />
Paras uros, rotunsa paras veteraani:<br />
C.I.B. Fi & No & SE MVA<br />
W-05 PMV-05 Bell Pepper’s<br />
Datapen om. Kati Kangas &<br />
Janne Kaattari, Kruunupyy<br />
2. paras uros: C.I.B. Timonan<br />
Precious Pratt om. Tuula Tikkanen<br />
& Ritva ja Antti Immonen,<br />
Pekola<br />
3. paras uros: C.I.B. POHJ<br />
& FI & SE & DK & EE MVA<br />
EEJW-05 EUJW-05 EUW-<br />
06 SEW-06 EEW-07 SEW-08<br />
Dandinas True Swinger om.<br />
Soile Huhta, Helsinki<br />
4. paras uros, sertifi kaatti: TK1<br />
AD Lubin’s Ambassador om.<br />
Laura Katajamäki, Pori<br />
Varasertifi kaatti: Natalain Prime<br />
Minister om. N. Malysheva<br />
& A. Semenova, Venäjä<br />
Lyhytkarvaiset collienartut<br />
Rotunsa paras pentu: Timonan<br />
Veronica Velvet om. Tuula<br />
Tikkanen, Pekola<br />
Rotunsa paras, paras narttu:<br />
C.I.B. LVV-07 Goldlady’s<br />
Grace’n Glory om. Nina Hedström,<br />
Vantaa<br />
2. paras narttu: Timonan Qiana<br />
Qinnie om. Tuula Tikkanen,<br />
Pekola<br />
3. paras narttu, sertifikaatti:<br />
Shulune Imperial Mystique<br />
om. Katri Leikola & Tuula<br />
Tikkanen, Tottijärvi<br />
4. paras narttu: C.I.B. FI & SE<br />
& NO & DK & EE MVA Timonan<br />
Neat Nefertiti om.<br />
Tuula Tikkanen, Pekola<br />
Varasertifikaatti: JV-08 Koiruuksien<br />
Typy On Tähti om.<br />
Teija Lehtoranta, Tervakoski<br />
Vastakkaisen sukupuolen paras<br />
veteraani: FI & GB MVA<br />
Cownbred Blithe Spirit At Foxearth<br />
om. Miisa Saharanta,<br />
Otalampi<br />
Rotunsa paras kasvattajaryhmä:<br />
Kennel Timonan kasv.<br />
Tuula Tikkanen, Pekola<br />
Rotunsa paras jälkeläisryhmä:<br />
C.I.B. FI & SE & NO &<br />
DK & EE MVA Timonan Neat<br />
Nefertiti om. Tuula Tikkanen,<br />
Pekola<br />
Pitkäkarvaiset collieurokset<br />
Vastakkaisen sukupuolen paras<br />
pentu: Droplet’s Quiver<br />
Boy om. Pia & Veli Rajala,<br />
Mänttä<br />
Paras uros, sertifikaatti:<br />
Carnoustie’s Double-O-Seven<br />
om. Satu Juurikka, Vaasa<br />
2. paras uros, varasertifi kaatti:<br />
Farnian All In Black om. Jaana<br />
Laitinen, Palus<br />
3. paras uros, vastakkaisen<br />
sukupuolen paras veteraani.<br />
Dolmaris Heir Of Love om.<br />
Kaarina Pesonen, Nivala<br />
4. paras uros: C.I.B. FI & EE &<br />
LV & LT & RU & BY MVA BH<br />
Zaradi’s Th e Last Knight om.<br />
Päivi Suni, Kouvola<br />
Pitkäkarvaiset collienartut<br />
Rotunsa paras pentu: Magicmills<br />
Like A Prayer om. Pirjo<br />
Westerholm, Mänttä<br />
Rotunsa paras, rotunsa paras<br />
veteraani, paras narttu: FI &<br />
EE MVA Nyitramenti Elbereth<br />
om. Mari Palgi, Helsinki<br />
2. paras narttu, sertifi kaatti:<br />
Siniketun Sonata Arctica om.<br />
Taru Rekorius, Tuulos<br />
3. paras narttu, sertifi kaatti:<br />
Dolmaris Nette Noobel om.<br />
Jaana Laitinen, Palus<br />
4. paras narttu: FI MVA Magicmills<br />
Golden Genie om.<br />
Pirjo Westerholm, Mänttä<br />
Varasertifikaatti: Key Line<br />
Emily Blunt om. Jaana Pajunen,<br />
Pori<br />
Rotunsa paras kasvattajaluokka:<br />
Kennel Dolmaris kasv. Mari<br />
Palgi, Helsinki<br />
Rotunsa paras jälkeläisluokka:<br />
BH Leaftribe Old Black Joe<br />
om. Linda Lehtiheimo, Vanha-Ulvila<br />
15<br />
Metrilaku<br />
meni<br />
kaupaksi<br />
markkinoilla<br />
Marianna Lagenoja<br />
”Kerrankin<br />
Huittisissa<br />
tapahtuu”<br />
Lauri Hänninen sai narunvedossa leijan. Lauri oli käymässä<br />
ensimmäistä kertaa Hullun Miehen markkinoilla.<br />
-Jos saataisiin tänne nuo uudetkin<br />
huittislaiset, Emmi Jalonen<br />
ja Suvi Nieminen miettivät<br />
Hullun Miehen markkinoilla<br />
Huittisissa viime lauantaina.<br />
Heidän mielestään<br />
ulkopaikkakuntalaisetkin voisivat<br />
poiketa Huittisissa markkinoiden<br />
aikaan. Ensin pitäisi<br />
kuitenkin saada liikkeelle<br />
vampulalaiset. Kävihän huittislainen<br />
Emmi Jalonen tänä<br />
kesänä Vampulan Ylläripäivillä.<br />
-Kerrankin Huittisissa tapahtuu,<br />
naiset tokaisivat. Heitä<br />
kiinnosti kuitenkin markkinakojua<br />
enemmän liikkeiden<br />
markkinatarjoukset.<br />
Suvi Nieminen tuli markkinoille<br />
tapaamaan tuttuja ja<br />
3,5-vuotias Joonas Jylhä tuli<br />
pomppimaan pomppulinnaan<br />
ja syömään metrilakua.<br />
Vaikka pomppulinnassa Joonas<br />
paiskautui seinää päin ja<br />
satutti selkänsä, kivut unohtuivat<br />
matkalla metrilakukojulle.<br />
-Banaani ja mansikka<br />
ovat parhaita, poika tietää.<br />
5-vuotias Lauri Hänninen<br />
sen sijaan veti narua ja voitti<br />
leijan. Pojalta löytyy kotoa<br />
jo yksi leija, mutta toinenkin<br />
tulee varmasti käyttöön. Paula<br />
Lehtonen toi hoitopoikansa<br />
markkinoille ensimmäistä<br />
kertaa. Lauri suunnitteli menevänsä<br />
pomppulinnaan ja<br />
Paulan ystävät Emmi ja Sanni<br />
Sairanen uhkasivat mennä<br />
mukaan. He olivat tulleet<br />
markkinoille hakemaan lähinnä<br />
metrilakua.<br />
Hullun Miehen markkinoilla<br />
soittivat Huittisten Soittokunta<br />
ja Huittisten Seudun<br />
Harmonikat. Tapahtuman järjesti<br />
Markkinaperinteen Tuki<br />
ja Huittisten Yrittäjät.<br />
” Banaani ja<br />
mansikka ovat<br />
parhaita.<br />
Emmi Jalonen (vas.), Joonas Jylhä ja Suvi Nieminen<br />
nauttivat markkinahumusta viime viikon lauantaina.<br />
Joonakselle maistui porilaisen Sonja Niemisen myymä<br />
metrilaku. Markkinoilla aikaansa viettivät myös Sonjan<br />
tutut. -En tiedä ovatko vain ohikulkumatkalla, vai tulleet<br />
Porista tänne asti, myyjä mietti.
16 Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />
Pirkko Lahtinen<br />
Rohkaise<br />
lasta<br />
Lapsi tarvitsee kehumista ja kannustusta. Kun juttelen<br />
pienen 3-vuotiaan lapsen kanssa ja kehun,<br />
kuinka hienosti hän jo osaa ajaa pienellä pyörällään<br />
tai kun juttelen pienten koulupoikien kanssa kylänraitilla<br />
kysellen heidän koulukokemuksiaan ja muistaessani<br />
kehua, kuinka mainioita poikia he ovat huomaan,<br />
miten lasten silmät loistavat ja he ovat ylpeitä itsestään<br />
ja omista saavutuksistaan.<br />
Muistan omasta lapsuudestani, että ollessani noin<br />
10-vuotias isäni sanoi, että meidän tytöstä taitaa tulla<br />
olympiahiihtäjä. Olin tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka ei<br />
minusta mitään suurhiihtäjää tullutkaan, niin oleellista<br />
on, että tuo kiitos on säilynyt mielessäni monien vuosikymmenien<br />
ajan. Noihin aikoihin 40- ja 50-luvuilla ei<br />
lapsia juurikaan kiitelty.<br />
Lapsen kasvatuksen yksi oleellisia asioita on kannustaa<br />
ja kiittää lasta. Kiittäen saa paljon enemmän hyvää aikaan<br />
kuin komentamalla ja moittimalla. Jos lapsi saa kiitosta<br />
ja kannustusta osakseen, hänen itsetuntonsa vahvistuu.<br />
Hän saavuttaa aikuisuuden onnellisempana ja<br />
terveempänä kuin sellainen lapsi, jota on nujerrettu ja<br />
kasvatettu ankaruudella. Tieysti lapset tarvitsevat rajoja<br />
ja aiheesta on myös rangaistava, mutta kiittämistä ei<br />
tule koskaan liikaa.<br />
Omien lasteni ollessa jo aikuisia en enää muista, kunka<br />
heitä kasvatin, mutta luulisin, että moittimista tuli liikaa<br />
ja kiittämistä liian vähän. Osasyynä on ehkä myös se,<br />
että oma kasvatus oli painottunut arvosteluun ja vaatimuksiin,<br />
sillä silloin oman lapsuuteni aikoina noudatettiin<br />
periaatetta: ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”.<br />
Onneksi tämän päivän kasvatusoppineet korostavat<br />
lapsen kannustamisen tärkeyttä.<br />
”<br />
Muistan omasta lapsuudestani,<br />
että ollessani noin 10-vuotias<br />
isäni sanoi, että meidän tytöstä<br />
taitaa tulla olympiahiihtäjä. Olin<br />
tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka<br />
ei minusta mitään suurhiihtäjää<br />
tullutkaan, niin oleellista on, että<br />
tuo kiitos on säilynyt mielessäni<br />
monien vuosikymmenien ajan.<br />
Nyt koulujen alkamisen aikoihin toivoisin, että jokainen<br />
pieni ja suurempikin koululainen saisi opettajaltaan<br />
kannustusta. Jokainen lapsi on jossain asiassa hyvä, ja<br />
siitä olisi syytä avoimesti kiittää. Jos lapsi on huono lukemaan<br />
tai laskemaan, hän voi olla hyvä juoksemaan tai<br />
piirtämään. Hän voi olla myös hyvä toveri luokkayhteisössä,<br />
mistä myös voi kiittää lasta. Varsinkin kouluvuosien<br />
alussa on tärkeää luoda lapseen uskoa omaan itseensä<br />
ja tehdä koulusta hänelle mieluisa paikka, johon<br />
hän iloiten menee ja pelkäämättä uskaltaa lähestyä turvallista<br />
opettajaa.<br />
”<br />
Jokainen lapsi on<br />
jossain asiassa hyvä, ja siitä<br />
olisi syytä avoimesti kiittää.<br />
Jospa muistaisimme aina lapsen tavatessamme sanoa<br />
hänelle jotain kaunista ja hyvää. Hän voi olla lapsi, jonka<br />
tapaamme kadulla tai pihapiirissä. Näillä lyhyillä ja<br />
pienillä myönteisyyden hetkillä voimme tuoda iloa lapsen<br />
elämään. Jos olemme lapsen vanhempia tai isovanhempia,<br />
meillä on suuri vastuu rakentaessamme lapselle<br />
ehjää aikuisuutta. Jos lapselle kasvaa luottamus<br />
omaan itseen ja hän tuntee, että hän on arvokas ihminen,<br />
hänellä on hyvät edellytykset selvitä elämässä ja<br />
hänellä on myös taito kohdata lähimmäinen. Hänen ei<br />
tarvitse oman heikon itsetuntonsa vuoksi nujertaa toista<br />
ihmistä. Voimme kasvattajina olla luomassa parempaa<br />
maailmaa.<br />
Töysän kakkostila tuntui lähes voitolta vaikean kisan jälkeen. Juuso-Matilla on hyvät<br />
mahdollisuudet mitalisijoille SM-sarjan lopputuloksissa, mikäli kaikki sujuu Lahdessa<br />
suunnitelmien mukaan.<br />
Kaikki mahdollisuudet mitaliin SM-sarjassa<br />
Juuso-Matti<br />
vahvalla taistelulla<br />
toiseksi<br />
Kartingin neljäs SM-osakilpailu<br />
ajettiin Töysän 1200<br />
metrin radalla heinäkuun viimeisenä<br />
viikonloppuna. Tuloksena<br />
Juuso-Matti Pajurannalla<br />
olivat I fi naalin viides ja<br />
II fi naalin kakkostila.<br />
Lauantaipäivä takkusi Pajurannalla<br />
oikein kunnolla, sillä<br />
ensimmäisen aika-ajon jälkeen<br />
ongelmia riitti. Rata kuivui<br />
toisessa aika-ajossa kierros<br />
kierrokselta.<br />
Autoa piti kuivankelin renkailla<br />
ajaa kanttikivetysten<br />
yli, jotta se kääntyisi paremmin.<br />
Kolme kierrosta ennen<br />
aika-ajon päättymistä moottorin<br />
sähköjohdot jäivät auton<br />
ja ”kanttarin” väliin ja<br />
matka päättyi kesken aikaajon.<br />
Alkuerissä oli kolarointia<br />
heti lähdössä, kuten niin monta<br />
kertaa tämän kesän aikana.<br />
Sijoitukset erissä olivat seitsemäs<br />
ja keskeytys. Näiden huonojen<br />
sijoitusten vuoksi ensimmäiseen<br />
sunnuntain finaaliin<br />
lähtöpaikaksi tuli tämän<br />
kauden heikoin eli 18.<br />
Kovan taistelun kautta Juuso-<br />
Matti kuitenkin ajoi ruutulipulle<br />
sijalla 5.<br />
SM-sarja<br />
huipentuu Lahdessa<br />
Toisessa fi naalissa odotukset<br />
olivat korkealla, sillä lähtöpaikaksi<br />
tuli tuo ensimmäisen fi -<br />
”<br />
Kolme kierrosta ennen<br />
aika-ajon päättymistä moottorin<br />
sähköjohdot jäivät auton ja<br />
”kanttarin” väliin ja matka<br />
päättyi kesken aika-ajon.<br />
naalin viitospaikka. Heti lähdössä<br />
Juuso-Matti nousikin<br />
neljänneksi ja seuraavat kaksi<br />
kierrosta hän haki kuumeisesti<br />
ohituspaikkaa edellä ajavasta.<br />
Ohitettuaan tämän kuljettajan<br />
seurasi piinalliset seitsemän<br />
kierrosta, joilla Juuso-<br />
Matti kyttäsi ohituspaikka kaikissa<br />
mahdollisissa paikoissa.<br />
Kun ohitus viimein onnistui,<br />
oli kärki karannut jo 3,8 sekunnin<br />
päähän. Juuso-Matti<br />
ajoi kuitenkin loput fi naalikierrokset<br />
upeasti ja jäi voitta-<br />
ja Köykästä ruutulipulla vain<br />
0,6 sekuntia. Kakkostila vaikean<br />
lauantaipäivän jälkeen<br />
tuntui lähes voitolta ja molemmista<br />
fi naaleista J-M kuittasi<br />
itselleen nopeimmat kierrosajat.<br />
SM-sarja huipentuu viimeiseen<br />
osakilpailuun Lahdessa<br />
elokuun toiseksi viimeisenä<br />
viikonloppuna. Siellä panokset<br />
ovat kovat, sillä ilman<br />
vastoinkäymisiä Juuso-Matilla<br />
on hyvät mahdollisuudet mitalisijoille<br />
SM-sarjan lopputuloksissa.<br />
Halkoahon<br />
siskoksille<br />
kolme mitalia<br />
Kalevan kisoista<br />
Espoossa kisattiin viikonvaihteessa<br />
yleisurheilun Suomen<br />
mestaruuksista. Pirkanmaan<br />
maakunnan urheiluseurojen<br />
urheilijat saavuttivat miesten<br />
ja naisten sarjoissa yhteensä<br />
21 mitalia. Mitaleista 6 oli<br />
kultaisia, 6 hopeisia ja 9 pronssisia.<br />
Kolme mitalia matkasi Sastamalaan<br />
suodenniemeläisten<br />
Halkoahon sisarusten toimesta.<br />
Johanna Halkoaho voitti<br />
naisten 100 metrin aitajuoksun<br />
ajalla 13,48. Johannan pikkusisko<br />
Jenniina juoksi naisten<br />
400 metrin loppukilpailussa itselleen<br />
SM-hopeaa. Jenniinan<br />
aika oli 55,33. 200 metrin loppukilpailussa<br />
hän sijoittui kolmanneksi<br />
ajalla 24,99.<br />
Kalevan kisojen muut pirkanmaalaismitalit<br />
jaettiin<br />
seuraavasti: Tampere 6 mitalia,<br />
Nokia 4, Mänttä-Vilppula<br />
2 ja Akaa, Ikaalinen, Kangasala,<br />
Pälkäne, Ruovesi sekä Virrat<br />
yksi mitalia.<br />
Edellisvuonna Tampereella<br />
pidetyissä Kalevan kisoissa<br />
pirkanmaalaisseurojen urheilijat<br />
saavuttivat 20 mitalia.<br />
Suomalaismenestystä<br />
kartingin SuperKF:n<br />
EM-fi naalissa<br />
Puhakka<br />
jäi pisteen<br />
pronssipallista<br />
Kaksoisvoitto oli lähellä viikonvaihteessa<br />
Ranskan Essayssa<br />
ajetussa kartingin<br />
SuperKF:n kolmannessa osakilpailussa.<br />
Espoolainen Aaro<br />
Vainio voitti ensimmäisen<br />
fi naalin ja oli toisessa toinen.<br />
Sastamalalainen Simo Puhakka<br />
oli molemmissa fi naaleissa<br />
kolmas. Toisessa 21:n kierroksen<br />
fi naalissa Vainio ja Puhakka<br />
olivat vielä neljä kierrosta<br />
ennen maalia matkalla<br />
kaksoisvoittoon. Se olisi tiennyt<br />
kaksoisvoittoa myös mestaruustaulukossa.Ensimmäisessä<br />
fi naalissa jo kolmen kierroksen<br />
jälkeen keskeyttänyt<br />
brittikuski Robert Foster-Jones<br />
tuli kuitenkin säästyneillä<br />
renkailla toisen fi naalin loppukierroksilla<br />
takaa ja ohitti<br />
ensin Puhakan 18. kierroksella<br />
ja sitten Vainion viimeisellä<br />
kierroksella. Mestaruuteen ei<br />
Vainion jääminen kakkostilal-<br />
le (0,2 sek. voittajasta) toisessa<br />
fi naalissa vaikuttanut enää<br />
mitään, mutta Puhakka jäi<br />
kolmostilansa (0,5 sek. Vainiosta)<br />
ansiosta pisteen päähän<br />
pronssipallista sijoittuen näin<br />
neljänneksi. Toisen finaalin<br />
kakkostilalla Puhakka olisi ollut<br />
EM-hopealla.<br />
Aaro Vainio voitti viime<br />
vuonna Euroopan Mestaruuden<br />
KF3-luokassa ja Simo Puhakka<br />
on kolminkertainen<br />
Suomen Mestari, joka voitti<br />
viime vuonna mm. Italian<br />
avoimen mestaruuden.<br />
Kartingin kuninkuusluokassa<br />
SuperKF:ssa Euroopan<br />
Mestaruus ratkaistiin tänä<br />
vuonna kolmessa osakilpailussa,<br />
joissa ajettiin kuusi fi naalia.<br />
Lopputuloksiin laaskettiin viiden<br />
fi naalin pisteet. Aiemmat<br />
osakilpailut ajettiin Italian La<br />
Concassa huhtikuussa ja Espanjan<br />
Zuerassa heinäkuussa.<br />
Trialin Suomen<br />
mestaruudet<br />
ratkotaan<br />
Vammalassa<br />
Vinkin vapaa-aikakeskuksen<br />
tuntumassa sijaitsevan Lamminsuon<br />
metsäautotien varressa<br />
Vammalassa kisataan tulevana<br />
sunnuntaina 9.8. trialin<br />
Suomen mestaruuksista. Kello<br />
10 alkavassa kilpailussa on 13<br />
tarkkailujaksoa.<br />
Kilpailussa toisistaan ottaa<br />
mittaa viitisenkymmentä<br />
Alueviestin URHEILU<br />
Tuoreet tulokset joka viikko<br />
kilpailijaa. Järjestävän seuran<br />
Vammalan Moottorikerhon<br />
omista kuljettajista menestyksestä<br />
ovat mittelemässä Timo<br />
Myöhänen, Otto Harjula ja Timo<br />
Setälä.<br />
Kilpailuun on ilmoittautunut<br />
myös neljä norjalaista<br />
sekä yksi saksalainen kuljettaja.
Change language