16.07.2013 Views

PDF 4

PDF 4

PDF 4

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />

Peurojen kannat ja<br />

pyyntiluvat kasvussa<br />

Hirvien<br />

pyyntiluvat<br />

odotetusti laskussa<br />

Tulevasta hirvieläinten jahtikaudesta<br />

tullee Satakunnan<br />

riistanhoitopiirin mukaan<br />

edellisen vuoden tapaan varsin<br />

normaali, sillä hirvisaaliin<br />

arvellaan nousevan myönnetyllä<br />

pyyntilupamäärällä lähes<br />

edellisen jahtikauden tasolle,<br />

2100-2200 hirven tietämiin,<br />

eli kauaksi muutaman<br />

vuoden takaisista huippuluvuista.<br />

Vuonna 2002 kaadettiin<br />

5200 hirveä.<br />

Valkohäntäpeuralupien perusteella<br />

syksyn ja alkutalven<br />

2009-10 saalismäärän pitäisi<br />

olla 5400-5500 eläintä.<br />

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten<br />

metsästys alkaa syyskuun<br />

viimeisenä lauantaina,<br />

joka tänä vuonna on 26.9.<br />

Hirviä metsästetään vuoden<br />

vaihteeseen asti. Peurojenmetsästys<br />

päättyy vuoden<br />

2010 tammikuun lopussa. Yhdellä<br />

pyyntiluvalla saa kaataa<br />

aikuisen hirvieläimen tai kaksi<br />

vasaa.<br />

Hirvilupia 1753<br />

Tänä vuonna hirvilupia myönnettiin<br />

1753, mikä on 4,5 prosenttia<br />

vähemmän kuin vuotta<br />

aiemmin. Riistanhoitopiirin<br />

hirvikanta on viime vuosina<br />

vakiintunut 2,5-2,7 yksilöön<br />

tuhatta hehtaaria kohti. Kanta<br />

oli viime talvena noin 2800<br />

yksilöä.<br />

Runsaimmin hirviä on ja<br />

niitä tullaan myös verottamaan<br />

Rannikon hirvitalousalueella,<br />

jonne on myönnetty<br />

keskimäärin kaksi pyyntilupaa<br />

tuhatta hehtaaria kohti.<br />

Rannikon hirvikanta on selkeästi<br />

korkeampi piirin muita<br />

talousalueita, josta johtuen<br />

myös hirvikannan verotus voi<br />

olla siellä muita alueita korkeampi.<br />

Pohjoisella talousalueella<br />

lupia hirviä hirvien kaatoon<br />

on 1,2 tuhannella hehtaarilla<br />

ja eteläisellä talousalueella 1,6<br />

tuhannella hehtaarilla.<br />

Valkohäntäpeuralupia<br />

4763<br />

Valkohäntäpeuran pyyntilupia<br />

myönnettiin 302 enemmän<br />

kuin viime vuonna. Valkohäntäpeurakannat<br />

ovat runsastuneet<br />

erityisesti eteläisellä<br />

hirvitalousalueella, jossa tavoitteena<br />

on kantojen lasku.<br />

Se edellyttää lähes 4000 peuran<br />

kaatoa.<br />

-Yksistään Sastamalan ja<br />

Punkalaitumen riistanhoitoyhdistysten<br />

alueilta on tavoitteena<br />

noin 2000 valkohäntäpeuran<br />

kaadot, riistapäällikkö<br />

Mauri Krusberg mainitsee.<br />

Peurojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet<br />

ovat<br />

riistanhoitopiirin alueella olleet<br />

viime vuosina 350-400<br />

kolarin luokkaa. Suurin osa<br />

peurakolareista sattuu lokajoulukuussa,<br />

joten peurojen<br />

metsästys pitäisi riistanhoitopiirin<br />

mukaan saada käyntiin<br />

täysimittaisesti heti 26. syyskuuta<br />

alkaen.<br />

Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja<br />

metsästetään vain<br />

Merikarvian, Noormarkun ja<br />

Porin riistanhoitoyhdistysten<br />

alueilla. Muualla riistanhoitopiirin<br />

alueella ei ole kuusipeuroja.<br />

Lupamäärä tulevalle syksylle<br />

on 21, jossa ei lähivuosiin<br />

verrattuna ole tapahtunut<br />

merkittävää muutosta.<br />

”Yksistään Sastamalan ja<br />

Punkalaitumen riistanhoitoyhdistysten<br />

alueilta on tavoitteena<br />

noin 2000 valkohäntäpeuran<br />

kaadot.”<br />

Alkueläin tappaa<br />

viherpeippoja<br />

ruokintapaikoilla<br />

Suomessa on syksystä 2008<br />

havaittu viherpeippojen kuolleisuutta,<br />

jonka on aiheuttanut<br />

Trichomonas-suvun alkueläinloinen.<br />

Heinäkuussa<br />

on Elintarviketurvallisuusvirasto<br />

Eviraan ilmoitettu runsaasti<br />

viherpeippojen joukkokuolemia.<br />

Tiedossa olevat<br />

kuolemat ovat tapahtuneet<br />

Kalajoki-Porvoo -linjan lounaispuolella.<br />

Lintujen kesäruokinta<br />

syytä lopettaa<br />

Yhteistä kaikille tapauksille<br />

on, että ne on havaittu lintujen<br />

tai oravien ruokintapaikoilla.<br />

Nimenomaan viherpeipot<br />

ovat<br />

kuolleet,<br />

mutta<br />

myös m yös<br />

Viherpeippo<br />

(Carduelis chloris).<br />

Kuva Juha<br />

Soininen.<br />

muita lajeja kuten peippoja on<br />

kuollut. Useissa tapauksissa<br />

viherpeippoja on kuollut kymmeniä<br />

muutamassa viikossa.<br />

Leviämisen estämiseksi<br />

ruokinta tulisi keskeyttää ja<br />

vesiastiat tyhjentää ja kuivata.<br />

Ruoantähteet tulisi kerätä pois<br />

Talvella tautia ei juuri esiinny,<br />

koska pakkanen tappaa<br />

lintujen ympäristössä olevan<br />

loisen. Loinen ei tartu ihmisiin<br />

eikä nisäkkäisiin, mutta<br />

koti- eläiminä pidettäviin<br />

lintuihin se voi<br />

tarttua.<br />

Maammepulukannassa<br />

on<br />

Trichomonas-loista ollut jo<br />

pitkään. Puluja kuolee yksittäin<br />

Trichomonas-tartuntaan,<br />

mutta viherpeipoilla todettujen<br />

kaltaisia epidemioita ei<br />

niillä ole havaittu.<br />

Peippolinnuilla tartunta<br />

voi aiheuttaa voimakkaan<br />

tulehduksen, jonka takia lintu<br />

ei pysty normaalisti niele-<br />

mään. Heikentynyt lintu voi<br />

lopulta kuolla nääntymällä tai<br />

esimerkiksi toissijaisen bakteeritartunnan<br />

aiheuttamaan<br />

verenmyrkytykseen. Loinen<br />

tarttuu tarttuu linnusta toiseen suusta<br />

tulevan eritteen välityksellä<br />

esimerkiksi ruokinta- ja ja juomapaikoilla.mapaikoilla.<br />

vv<br />

• Hannu Virtanen<br />

Otsikoiden takaa<br />

Uskomaton siirto<br />

Minnesotan metsistä<br />

Suomen luontoon 75 vuotta sitten<br />

Voiko neljästä eläimestä, yhdestä uroksesta ja kolmesta<br />

naaraasta, polveutua elinvoimainen ja terve, kymmenien<br />

tuhansien yksilöiden kanta?<br />

Kyllä voi. Valkohäntäpeuran tarina Yhdysvaltain Minnesotan<br />

metsistä Suomeen ja Vesilahden Laukon laitumille<br />

(vain 13 kilometrin päähän silloisen Tyrvään rajalta) on<br />

sanalla sanoen ällistyttävä.<br />

<br />

Näinä elokuisina päivinä 75 vuotta sitten seitsemän virginianpeuran<br />

vasaa odotteli tarhassaan matkaa synnyinseudultaan<br />

uuteen ja tuntemattomaan maailmankolkkaan.<br />

Matkaa osasivat tietenkin näitä viattomia luontokappaleita<br />

enemmän odottaa peuroja hoitaneet Verner<br />

Saranen ja John Ketola.<br />

He saattoivatkin nousta junaan yhdessä hoidokkiensa<br />

kanssa 14. elokuuta 1934. Miehillä oli mukanaan kolme<br />

urosvasaa ja neljä naarasvasaa. Laivaan eläimet saatiin<br />

yhdeksän päivää myöhemmin.<br />

Merimatka oli raskas ja vaati veronsa. Matkan aikana<br />

uroksista kuoli kaksi. Kolmas urosvasa oli matkan jälkeen<br />

huonossa kunnossa.<br />

Valkohäntäpeurat saapuivat Suomeen 8. syyskuuta 1934.<br />

Laiva saapui Helsingin Katajanokalle, josta Laukon kartanoon<br />

voitiin kuljettaa neljä naarasvasaa ja yksi urosvasa.<br />

Laukkoon saapuneet vasat olivat kuulemma elinvoimaisia<br />

mutta tavattoman laihoja.<br />

<br />

Mutta mitä oikein oli moisen matkan taustalla?<br />

Pohjois-Amerikkaan muuttaneet<br />

suomalaiset veivät<br />

uusille kotiseuduilleen<br />

myös suomalaisen erähengen.<br />

Uusilla jahtimailla virginianpeura<br />

tuli metsästäjille<br />

tutuksi. Heräsipä sikäläisillä<br />

erätulilla myös ajatus<br />

siitä, että tällä riistaeläimellä<br />

voisi olla jalansijaa myös<br />

taakse jääneen kotimaan<br />

kamaralla.<br />

Ajatus amerikansuomalaisten<br />

lahjasta suomalaisille<br />

metsästäjille sai talvella<br />

1932 jo laajemman joukon koolle pohtimaan valkohäntäpeurojen<br />

Suomeen siirtämisen käytännön toteuttamista.<br />

Duluthissa toiminut Suomen konsuli E.A. Aaltio lähetti<br />

Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle kirjeen, jossa hän toivoi,<br />

että liitto vastaanottaisi ja hoitaisi Minnesotasta lahjoitettavat<br />

virginianpeurat.<br />

Metsästäjäliitto sanoi vastauskirjeessään pitävänsä asiaa<br />

yrittämisen arvoisena, vaikka epäilyjäkin siirron onnistumisesta<br />

metsästäjien piirissä esitettiin.<br />

<br />

Peurat päätettiin pyytää Minnesotasta, vaikka alempien<br />

rahtikulujen toivossa mietittiin myös peurojen hankkimista<br />

mantereen itäosista.<br />

Suomessakin asiat olivat edenneet suotuisasti. Metsästäjäliitto<br />

oli saanut maatalousministeriön myöntämän<br />

maahantuontiluvan peuroille. Lisäksi kauppaneuvos Rafael<br />

Haarla oli tarjonnut omistamiaan Laukon kartanon<br />

maita Vesilahdelta eläinten sijoituspaikaksi. Siirtämistä<br />

varten aloitettiin rahankeräys aloitettiin ja siirron yksityiskohtien<br />

suunnittelu.<br />

Minnesotassa vasat saatiin pyydetyksi ja sijoitetuksi hoitotarhaan<br />

keväällä 1934. Metsästäjäliitto sai toukokuun<br />

lopulla ilmoituksen siitä, että se voi valmistautua ottamaan<br />

syyskuussa vastaan kuusi tai kymmenen peuranvasaa.<br />

<br />

Merimatkasta selvinneiden viiden peuran uusi elinpiiri<br />

oli Vesilahdella Pyhäjärven rannalla oleva kolmen heh-<br />

"<br />

Voiko neljästä eläimestä,<br />

yhdestä uroksesta ja kolmesta<br />

naaraasta, polveutua<br />

elinvoimainen ja terve,<br />

kymmenien tuhansien<br />

yksilöiden kanta?<br />

taarin suuruinen aidattu tarha-alue. Peurat sopeutuivat<br />

uuteen paikkaan, mutta niiden lisääntymisestä ei voitu<br />

olla ollenkaan varmoja.<br />

Juhannuksen jälkeen kesällä 1937 tapahtui odotettu<br />

asia. Kesäkuun 26. ja 27. päivä huomattiin kahden<br />

naaraan vasoneen. Molemmat olivat synnyttäneet yhden<br />

vasan, jotka myöhemmin paljastuivat urospuolisiksi<br />

jälkeläisiksi.<br />

Takaiskuksi voidaan lukea se, että yksi Suomeen siirretyistä<br />

naaraista paljastui vasta Laukossa syntymäsokeaksi.<br />

Tämä eläin löydettiin syksyllä 1937 tarhasta niin pahoin<br />

raadeltuna, että se täytyi lopettaa.<br />

<br />

Kaikki tarhassa olleet peurat pakenivat aitauksesta maaliskuussa<br />

1938. Muut peurat saatiin palaamaan, mutta<br />

uros jäi edelleen aitauksen ulkopuolelle.<br />

Uroksesta tehtiin pian havaintoja jopa kymmenen kilometrin<br />

päässä Laukosta. Onkin täysin mahdollista, että<br />

tämä valkohäntäpeurojemme kantapukki pistäytyi elämänsä<br />

aikana myös Tyrväässä ja Punkalaitumella, sillä<br />

näihin pitäjiin ei ollut suorinta tietä matkaa kuin 13-18<br />

kilometriä.<br />

Maa- ja metsätalousministeriön luvalla loputkin peurat<br />

päästettiin tarhasta 8. toukokuuta 1938. Uroksen lisäksi<br />

tämän jälkeen vapaana oli siis kolme naaraspeuraa ja<br />

kaksi urosvasaa.<br />

Ennen talvisodan syttymistä 1939 peurakanta oli kymmenkunta<br />

yksilöä. Sotavuosilta 1939-1944 on varsin vähän<br />

tietoa valkohäntäpeuroistamme, mutta ainakaan salametsästys<br />

tai kovat talvet eivät niitä nujertaneet.<br />

Metsästäjäpiireissä kannettiin<br />

kuitenkin huolta sisäisellä<br />

siitoksella syntyneestä<br />

peurakannasta, jota<br />

päätettiinkin täydentää<br />

uusilla yksilöillä. Suomeen<br />

tuotiin kahdella lennolla<br />

yhteensä kuusi vasaa vuoden<br />

1948 lopulla. Näistä<br />

kaksi urosvasaa kuoli<br />

muutaman kuukauden kuluttua.<br />

Huhtikuussa 1949 jäljelle<br />

jäänyt uros ja kolme naarasta<br />

laskettiin vapaaksi. Tuolloin meillä oli jo satapäinen<br />

peurajoukko, joten kukin voi ajatuksissaan puntaroida<br />

sitä, oliko näillä myöhemmin tuoduilla eläimillä olennaista<br />

vaikutusta peurakantaamme ja sen perimään.<br />

<br />

Ja vielä nimestä. Lajista on meilläkin käytetty monia nimiä,<br />

joista voidaan mainita vaikkapa virginianpeura, valkohäntähirvi,<br />

laukonpeura, punapeura ja Laukon punapeura.<br />

Valkohäntäpeuran käyttö nimenä vakiintui<br />

1960-luvulla. Myös metsästyslaki tuntee lajin valkohäntäpeurana.<br />

Kaikki maailman nisäkkäät suomeksi nimennyt ja vastikään<br />

ehdotuksensa arvioitavaksi jättänyt nisäkäsnimistötoimikunta<br />

on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi valkohäntäkaurista.<br />

Tämän kirjoituksen tukena olen käyttänyt Juha K. Kairikon<br />

kirjoittamaa, Jaakko Ruolan kuvaamaa ja Suomen<br />

Metsästäjäliiton kustantamaan kirjaa ”Valkohäntäpeura”.<br />

Suosittelen.<br />

<br />

P.S. Viime tammikuun lopussa päättyneen jahdin aikana<br />

maassamme saatiin saaliiksi yli 25 600 valkohäntäpeuraa.<br />

<br />

”Onkin täysin mahdollista, että tämä valkohäntäpeurojemme<br />

kantapukki pistäytyi elämänsä aikana myös Tyrväässä<br />

ja Punkalaitumella, sillä näihin pitäjiin ei ollut suorinta<br />

tietä matkaa kuin 13-18 kilometriä.”<br />

13


14 Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />

Sotkasta saat<br />

Plussaa! Yllättää positiivisesti.<br />

KATSO LISÄÄ: sotka.fi<br />

80x200 cm 189,-<br />

90x200 cm 209,-<br />

100x200 cm 239,-<br />

120x200 cm 199,-<br />

140x200 00 cm 329, 329,-<br />

Minimikuukausierä 30,-<br />

Minimiostos 120,-<br />

K-Plussa MasterCard -korttiluoton<br />

todellinen vuosikorko 2 000 euron<br />

luotolle on 11,92 % (07/2009), kun<br />

nimelliskorko on 10,60 %. Luoton<br />

myöntää Pohjola Pankki Oyj.<br />

Marianna Langenoja<br />

Oletko joskus nähnyt nuoren<br />

naisen juoksemassa lastenvaunujen<br />

kanssa Sastamalan<br />

Vammalassa? Olet todennäköisesti<br />

kummastellut kilpaurheilutaustan<br />

omaavaa tuoretta<br />

äitiä Jonna Välimaata. Äidin<br />

ja tyttären päivä alkaa yleensä<br />

seitsemältä aamulla lapsen<br />

aamupalalla, ja noin yhdeksän<br />

tienoilla 4,5 kuukauden ikäistä<br />

Saraa alkaa nukuttaa. Silloin<br />

äiti katsoo parhaaksi lähteä<br />

päivittäiselle 16 kilometrin<br />

juoksulenkilleen, jonka aikana<br />

tyttö nukkuu sikeästi vaunuissaan.<br />

-Hän tottui menoon<br />

ja meininkiin jo raskausaikanani.<br />

Juoksin raskausviikolle<br />

26 asti, jonka jälkeen maha<br />

alkoi painaa sen verran, että<br />

aloin kävellä, äiti muistelee.<br />

Vielä päivää ennen synnytystä<br />

Jonna reippaili kymmenen<br />

kilometrin lenkin, eikä missään<br />

tuntunut. -Raskausaikani<br />

oli todella helppo. Liikunta<br />

ei tuntunut missään vaiheessa<br />

pahalta.<br />

Parhaimpina viikkoina Saran<br />

vaunujen renkaita kuluttaa<br />

jopa 150 kilometriä asfalttia,<br />

mutta toisinaan kaksikon<br />

mittariin kertyy pienempi lukema.<br />

Äiti-vaunu -menopelin<br />

keskimääräinen nopeus on ki-<br />

lometri kuudessa minuutissa.<br />

-Joskus joku ohikulkija huikkasi,<br />

että hei, täällä on neljänkympin<br />

nopeusrajoitus, Jonna<br />

muistelee. Pääosin ihmiset<br />

ovat suhtautuneet Jonnan<br />

harrastukseen positiivisesti,<br />

vaikka hän kerääkin juostessaan<br />

pitkiä katseita. -Toisinaan<br />

tuntuu siltä, että teenkö<br />

Alennus<br />

70,-<br />

30,-/kk<br />

Valmistaja Unituli Oy<br />

SOTKA BONNEL CLASSIC<br />

joustinsänky ja sijauspatja<br />

120x200 cm<br />

199,-<br />

(269,-)<br />

• kaksoisjousitettu Bonnel<br />

• sijauspatjassa pehmusteena 5 cm paksu,<br />

profi loitu vaahtomuovi ja pestävä päällinen<br />

CHOCO-rottinkilaatikko<br />

15,-<br />

CUBIC-hyllystö<br />

• lisää väri- ja kokoonpanovaihtoehtoja: sotka.fi<br />

• kuvan kokoonpano lev. 78, kork. 156 ja syv. 35 cm<br />

147,- Etu K-Plussa-kortilla 30,-<br />

Ilman korttia 177,-<br />

JUNIORkoululaistuoli<br />

39,-<br />

• korkeudensäätö<br />

kaasujousituksella<br />

Tervetuloa lähimpään Sotka-myymälään! www.sotka.fi<br />

jotain väärin, kun ihmiset katsovat<br />

niin pitkään.<br />

Kilpakuntoon<br />

ensikesäksi<br />

Välimaa ei juokse sen vuoksi,<br />

etteikö lapsi muuten nukkuisi.<br />

Hänelle juokseminen on<br />

aina ollut osa elämää ja melkein<br />

pakkomielle. Juniorisarjasta<br />

hän voitti jopa SM-mitaleita,<br />

mutta aikuisiällä alkoivat<br />

loukkaantumiset. -Minulla on<br />

ollut rasitusvammoja sun muita.<br />

Nyt kun on Sara kuvioissa,<br />

en voi treenata ihan niin rajusti,<br />

mikä taitaa tehdä minulle<br />

ihan hyvää.<br />

Vain viikonloppuisin, kun<br />

isä Sami Karimäki ei ole töissä,<br />

Jonnalla on aikaa tehdä rajumpia<br />

treenejä valmentajansa<br />

Jyrki Välkkysen johdolla.<br />

Tavoitteena naisella on päästä<br />

kilpakuntoon taas ensi kesäksi.<br />

Vaikka urheilija on jo<br />

nyt hoikka, hän väittää ettei<br />

ole vielä päässyt eroon kaikista<br />

raskauskiloistaan. -Pikkuhiljaa<br />

ne kilot tässä juostessa<br />

karisevat.<br />

Ei yksiäkään päiväunia<br />

Monet tuttavat ovat ihmetelleet<br />

Jonnan energiamäärää.<br />

Pienten lasten äitien kuulee<br />

usein valittavan väsymystään,<br />

mutta Jonna ei ole ottanut yksiäkään<br />

päiväunia sen jälkeen,<br />

kun Sara tuli kuvioihin. Se<br />

johtuu siitä, että Sara nukkuu<br />

yönsä loistavasti. -Heräämme<br />

kerran yössä syömään. Muuten<br />

nukumme. Alkuaikoina<br />

tietysti oli rankempaa ja monet<br />

aamut heräsin tukka se-<br />

Lauttakylänkatu 4, Huittinen, puh. (02) 560 7770,<br />

ma-pe 10–18, la 9–15<br />

Supermamma jaksaa painaa<br />

”<br />

Vielä päivää ennen synnytystä<br />

Jonna reippaili kymmenen<br />

kilometrin lenkin,<br />

eikä missään tuntunut.<br />

Sastamalalainen Jonna Välimaa tietää olevansa katseiden kohteena juostessaan joka<br />

aamu noin 16 kilometriä 4,5 kuukauden ikäinen Sara mukanaan. Iltapäivällä kaksikko<br />

tekee tietenkin vielä kävelylenkin.<br />

kaisin, mutta nyt rytmit ovat<br />

jo löytyneet.<br />

Saran tulevaisuutta äiti<br />

ei ole suunnitellut valmiiksi,<br />

mutta hän aikoo kannustaa<br />

lastaan urheilun pariin. Esi-<br />

merkiksi syksyllä heidän on<br />

tarkoitus aloittaa vauvauinti.<br />

-Eihän ketään voi pakottaa<br />

aloittamaan urheilua, vaikka<br />

perheemme onkin urheilullinen,<br />

kun Sami pelaa lento-<br />

palloa ja minä juoksen. Voisihan<br />

Saran viedä joskus vähän<br />

vanhempana kisoihin ja katsoa<br />

mitä mieltä hän niistä on.<br />

Muuten hän saa päättää aivan<br />

itse tulevaisuudestaan.<br />

AVOINNA MYÖS SUNNUNTAINA KLO 12–16!<br />

30,-/kkkkkkkkkk<br />

VISION-työtuoli<br />

• musta ja musta/punainen<br />

59,-<br />

Ilman korttia 79,-<br />

BOX-hyllyt<br />

• u uusei<br />

useita seita sei s i ta a vär vä vär värejä<br />

är ärej<br />

ejä ej ejä ej ejä e j jjä<br />

90 cm 29,-<br />

120 cm 39,-<br />

BRAVAkirjoituspöytä<br />

• •valk valkoinen, alk alkoin lk lkoinen<br />

tumma<br />

mma ma<br />

pähk./valkoinen ja<br />

tumma pähkinä/musta<br />

• lev. 138 ja syv. 59 cm<br />

199,-<br />

Ilman korttia 279,-<br />

Opiskelijan kukkaro kiittää, kun rahat riittää.<br />

Käytettyjä<br />

autoja tuodaan<br />

yhä enemmän<br />

Ruotsista<br />

Ruotsista tuotujen henkilöautojen<br />

osuus käytettynä<br />

tuoduista autoista on<br />

kasvanut selvästi, selviää<br />

AKEn tilastoista. Vuonna<br />

2008 niiden osuus oli<br />

13,8 prosenttia, mutta alkuvuoden<br />

aikana osuus<br />

on noussut 27,5 prosenttiin.<br />

Käytettynä yksittäismaahantuotujaajoneuvoja<br />

rekisteröitiin tammi-kesäkuussa<br />

yhteensä<br />

12 212, mikä on 31,4 prosenttia<br />

vähemmän kuin<br />

viime vuoden vastaavana<br />

ajanjaksona. anjaksona.<br />

Ruotsista<br />

tuotujen uotujen<br />

henkienkilöauöautoo -<br />

jen osuuden d kas- k<br />

vaessa Saksasta tuotujen<br />

henkilöautojen osuus on<br />

pudonnut alle puoleen eli<br />

43,9 prosenttiin. Seuraavaksi<br />

eniten tuodaan henkilöautoja<br />

Virosta, 5,9 prosenttia.<br />

Alkuvuonna rekisteröidyistä<br />

käytettynä maahantuoduistahenkilöautomerkeistä<br />

suosituimmat<br />

olivat edelleen Mercedes-<br />

Benz, BMW ja Volvo. Noin<br />

puolet maahantuoduista<br />

henkilöautoista on dieseleitä.<br />

Kaksi kolmasosaa<br />

otettu käyttöön<br />

2000-luvulla<br />

Käytettynä maahantuotuja<br />

henkilöautoja rekisteröitiin<br />

tammi-kesäkuussa yhteen-<br />

sä 8 099, eli 46,5 prosenttia<br />

vähemmän kuin viime<br />

vuoden vastaavana ajanjaksona.<br />

Näistä 61,8 prosenttia<br />

oli otettu käyttöön<br />

2000-luvulla ja 28,3 prosenttia<br />

1990-luvulla. Eniten<br />

rekisteröitiin vuosina<br />

2005 ja 2004 käyttöönotettuja<br />

henkilöautoja.<br />

Käytettynä maahantuodut<br />

henkilöautot ovat<br />

entistä uudempia, sillä alle<br />

viisivuotiaiden eli rekisteröintivuonna<br />

ja sitä<br />

edeltävinä 4 vuotena käyttöönotettujen<br />

töönotettuj e<br />

henkilöau-<br />

h enk i l öau<br />

tojen osuus osuu<br />

kasvoi k asvo<br />

edel- ede<br />

leen l aikaisempaan<br />

k<br />

verrattuna: Tammi-kesäkuussarekisteröidyistä<br />

käytettynä maahantuoduista<br />

henkilöautoista<br />

28,5 prosenttia oli otettu<br />

käyttöön vuosina 2005-<br />

2009. Vuonna 2008 rekisteröidyistä<br />

käytettynä<br />

maahantuoduista henkilöautoista<br />

27,6 prosenttia<br />

oli korkeintaan viisivuotiaita<br />

ja vuonna 2007 viisivuotiaiden<br />

osuus oli 21,4<br />

prosenttia.<br />

Myös muiden autojen ja<br />

ajoneuvojen maahantuonti<br />

on vähentynyt huomattavasti<br />

paitsi linja-autojen<br />

ja kevyiden nelipyörien.<br />

Kevyitä nelipyöriä rekisteröitiin<br />

alkuvuoden aikana<br />

128, kun viime vuonna<br />

vastaavana aikana niitä rekisteröitiin<br />

77.


Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />

Suloinen Selma<br />

hurmasi brittituomarit<br />

Collieiden pääerikoisnäyttelyssä Ellivuoressa yli 160 osallistujaa<br />

Näyttelyn kauneimmat yhdessä tuomareiden kanssa: Vasemmalta Nina Hedström ja näyttelyn kauneimmaksi valittu lyhytkarvainen collienarttu<br />

C.I.B. LVV-08 Goldlady’s Grace’n Glory, englantilaiset tuomarit Roz Makepeace ja Brian Hawkins sekä päivän kaunein pitkäkarvainen narttu<br />

FI & EE MVA Nyitramenti Elbereth omistajansa Mari Palgin esittämänä.<br />

Päivi Kaski<br />

Kuvat: Satu Havukainen<br />

Suomen Collieyhdistys ry:n<br />

pääerikoisnäyttely lyhyt- ja<br />

pitkäkarvaisille collieille keräsi<br />

Hotelli Ellivuoren piha-alueelle<br />

sunnuntaina yli 160 hännänheiluttajaa.<br />

Näyttelyn tuomaroivat<br />

arvostetut englantilaiset<br />

kasvattajatuomarit, Mrs<br />

Roz Makepeace ja Mr Brian<br />

Hawkins.<br />

Näyttelyn kauneimmaksi<br />

valittiin Nina Hedströmin<br />

omistama lyhytkarvainen<br />

collienarttu C.I.B. LVV-<br />

08 Goldlady’s Grace’n Glory,<br />

tutuille vain Selma. Kaunein<br />

pitkäkarvainen ja samalla<br />

näyttelyn kaunein veteraani<br />

oli FI & EE MVA Nyitramenti<br />

Elbereth, jonka omistaa<br />

Mari Palgi.<br />

Tuomarit kertoivat arvostelun<br />

jälkeen, että he arvostivat<br />

erityisesti suomalaisten collieiden<br />

upeita rakenteita, ylälinjoja<br />

ja liikkeitä. Parannettavaa<br />

olisi erityisesti päissä.<br />

Kaikkiaan he kuitenkin pitivät<br />

huippukoiriamme erittäin<br />

laadukkaina.<br />

Sikainfl uenssa<br />

muutti suunnitelmia<br />

vielä viikkoa ennen<br />

Collieyhdistyksen erikoisnäyttelyn<br />

järjestää vuorollaan<br />

jokainen yhdistyksen yhdestätoista<br />

alaosastosta. Näyttelyn<br />

suunnittelu täällä Satakunnassa<br />

aloitettiin jo puolitoista<br />

vuotta sitten, mutta siltikään<br />

viime hetken paniikilta<br />

ei vältytty.<br />

Alunperin näyttelyyn oli<br />

kutsuttu kolme tuomaria.<br />

Noin viikkoa ennen näyttelyä<br />

Barry ja Roz Makepeacen koiranhoitajan<br />

lapset kuitenkin<br />

sairastuivat sikainfl uenssaan.<br />

Makepeaceilla on kotonaan 23<br />

collieta, eivätkä he näin ollen<br />

voineet matkustaa molemmat,<br />

vaan toisen oli jäätävä hoitamaan<br />

koiria.<br />

Näyttelytoimikunta ei tässä<br />

tilanteessa voinut muuta<br />

kuin heittää valmiiksi laaditut<br />

aikataulut roskakoriin ja jakaa<br />

koirat uudelleen kahdelle<br />

tuomarille. Vielä lisääkin<br />

sydämentykytyksiä oli luvassa,<br />

sillä Roz oli aivan hilkulla<br />

myöhästyä lennolta häntä<br />

kuljettaneen bussin juututtua<br />

ruuhkaan.<br />

Lopussa kiitos seisoo<br />

Kaikkien alkuvaikeuksien jälkeen<br />

itse näyttelypäivä sujui<br />

mitä loistavimmin. Vaikka sää<br />

ei aivan suosinutkaan, oli tunnelma<br />

näyttelyssä mukavan<br />

leppoisa, kuten erikoisnäyttelyyn<br />

sopiikin. Kauniit koirat<br />

vastaanottivat palkintonsa ja<br />

Mustikin menestyi. Jaana Laitisen omistama Farnian All<br />

In Black nousi toiseksi parhaaksi urokseksi.<br />

omistajat nauttivat Ellivuoren<br />

idyllisestä ympäristöstä ja toistensa<br />

seurasta.<br />

Ensi vuonna<br />

agilitymestaruudet<br />

Seuraava erikoisnäyttelyn järjestämisvuoro<br />

osuu alaosastolle<br />

vasta kahdeksan vuoden<br />

kuluttua. Laakereilla ei kuitenkaan<br />

ehditä lepäilemään,<br />

sillä ensi vuonna alaosaston<br />

ohjelmassa on collieiden agilitymestaruuskisojenjärjestäminen.<br />

Alueen colliehenkisille on<br />

luvassa myös vähemmän virallista<br />

toimintaa ja tapaamisia.<br />

Lisätietoja saa alaosaston<br />

nettisivuilta.<br />

Tulokset<br />

Näyttelyn kaunein (BIS)<br />

lyhytkarvainen collienarttu<br />

C.I.B. LVV-07 Goldlady’s<br />

Grace’n Glory om. Nina Hedström,<br />

Vantaa<br />

Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />

collie (BIS2)<br />

pitkäkarvainen collienarttu FI<br />

& EE MVA Nyitramenti Elbereth<br />

om. Mari Palgi, Helsinki<br />

Näyttelyn kaunein pentu<br />

lyhytkarvainen collienarttu<br />

Timonan Veronica Velvet om.<br />

Tuula Tikkanen, Pekola<br />

Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />

pentu<br />

pitkäkarvainen collienarttu<br />

Magicmills Like A Prayer om.<br />

Pirjo Westerholm, Mänttä<br />

Näyttelyn kaunein veteraani<br />

pitkäkarvainen collienarttu<br />

FI & EE MVA Nyitramenti<br />

Elbereth om. Mari Palgi, Helsinki<br />

Näyttelyn kaunein lyhytkarvainen<br />

veteraani<br />

lyhytkarvainen collieuros<br />

C.I.B. FI & NO & SE MVA<br />

V-05 PMV-05 Bell Pepper’s<br />

Datapen om. Kati Kangas &<br />

Janne Kaattari, Kruunupyy<br />

Näyttelyn kaunein kasvattajaluokka<br />

Timonan lyhytkarvaiset colliet,<br />

kasvattaja Tuula Tikkanen,<br />

Pekola<br />

Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />

kasvattajaluokka<br />

Dolmaris pitkäkarvaiset colliet,<br />

kasvattaja Mari Palgi, Helsinki<br />

Näyttelyn kaunein jälkeläisluokka<br />

lyhytkarvainen collienarttu<br />

C.I.B. FI & SE & NO & DK &<br />

EE MVA Timonan Neat Ne-<br />

”<br />

Suomalaisilla collieilla on upeat<br />

rakenteet, ylälinjat ja liikkeet.<br />

Parannettavaa olisi<br />

erityisesti päivvä.<br />

fertiti om. Tuula Tikkanen,<br />

Pekola<br />

Näyttelyn kaunein pitkäkarvainen<br />

jälkeläisryhmä<br />

pitkäkarvainen collieuros BH<br />

Leaft ribe Old Black Joe om.<br />

Linda Lehtiheimo, Vanha-Ulvila<br />

Lyhytkarvaiset collieurokset<br />

Vastakkaisen sukupuolen paras<br />

pentu: Timonan Viking Viggo<br />

om. Katri Leikola, Tottijärvi<br />

Paras uros, rotunsa paras veteraani:<br />

C.I.B. Fi & No & SE MVA<br />

W-05 PMV-05 Bell Pepper’s<br />

Datapen om. Kati Kangas &<br />

Janne Kaattari, Kruunupyy<br />

2. paras uros: C.I.B. Timonan<br />

Precious Pratt om. Tuula Tikkanen<br />

& Ritva ja Antti Immonen,<br />

Pekola<br />

3. paras uros: C.I.B. POHJ<br />

& FI & SE & DK & EE MVA<br />

EEJW-05 EUJW-05 EUW-<br />

06 SEW-06 EEW-07 SEW-08<br />

Dandinas True Swinger om.<br />

Soile Huhta, Helsinki<br />

4. paras uros, sertifi kaatti: TK1<br />

AD Lubin’s Ambassador om.<br />

Laura Katajamäki, Pori<br />

Varasertifi kaatti: Natalain Prime<br />

Minister om. N. Malysheva<br />

& A. Semenova, Venäjä<br />

Lyhytkarvaiset collienartut<br />

Rotunsa paras pentu: Timonan<br />

Veronica Velvet om. Tuula<br />

Tikkanen, Pekola<br />

Rotunsa paras, paras narttu:<br />

C.I.B. LVV-07 Goldlady’s<br />

Grace’n Glory om. Nina Hedström,<br />

Vantaa<br />

2. paras narttu: Timonan Qiana<br />

Qinnie om. Tuula Tikkanen,<br />

Pekola<br />

3. paras narttu, sertifikaatti:<br />

Shulune Imperial Mystique<br />

om. Katri Leikola & Tuula<br />

Tikkanen, Tottijärvi<br />

4. paras narttu: C.I.B. FI & SE<br />

& NO & DK & EE MVA Timonan<br />

Neat Nefertiti om.<br />

Tuula Tikkanen, Pekola<br />

Varasertifikaatti: JV-08 Koiruuksien<br />

Typy On Tähti om.<br />

Teija Lehtoranta, Tervakoski<br />

Vastakkaisen sukupuolen paras<br />

veteraani: FI & GB MVA<br />

Cownbred Blithe Spirit At Foxearth<br />

om. Miisa Saharanta,<br />

Otalampi<br />

Rotunsa paras kasvattajaryhmä:<br />

Kennel Timonan kasv.<br />

Tuula Tikkanen, Pekola<br />

Rotunsa paras jälkeläisryhmä:<br />

C.I.B. FI & SE & NO &<br />

DK & EE MVA Timonan Neat<br />

Nefertiti om. Tuula Tikkanen,<br />

Pekola<br />

Pitkäkarvaiset collieurokset<br />

Vastakkaisen sukupuolen paras<br />

pentu: Droplet’s Quiver<br />

Boy om. Pia & Veli Rajala,<br />

Mänttä<br />

Paras uros, sertifikaatti:<br />

Carnoustie’s Double-O-Seven<br />

om. Satu Juurikka, Vaasa<br />

2. paras uros, varasertifi kaatti:<br />

Farnian All In Black om. Jaana<br />

Laitinen, Palus<br />

3. paras uros, vastakkaisen<br />

sukupuolen paras veteraani.<br />

Dolmaris Heir Of Love om.<br />

Kaarina Pesonen, Nivala<br />

4. paras uros: C.I.B. FI & EE &<br />

LV & LT & RU & BY MVA BH<br />

Zaradi’s Th e Last Knight om.<br />

Päivi Suni, Kouvola<br />

Pitkäkarvaiset collienartut<br />

Rotunsa paras pentu: Magicmills<br />

Like A Prayer om. Pirjo<br />

Westerholm, Mänttä<br />

Rotunsa paras, rotunsa paras<br />

veteraani, paras narttu: FI &<br />

EE MVA Nyitramenti Elbereth<br />

om. Mari Palgi, Helsinki<br />

2. paras narttu, sertifi kaatti:<br />

Siniketun Sonata Arctica om.<br />

Taru Rekorius, Tuulos<br />

3. paras narttu, sertifi kaatti:<br />

Dolmaris Nette Noobel om.<br />

Jaana Laitinen, Palus<br />

4. paras narttu: FI MVA Magicmills<br />

Golden Genie om.<br />

Pirjo Westerholm, Mänttä<br />

Varasertifikaatti: Key Line<br />

Emily Blunt om. Jaana Pajunen,<br />

Pori<br />

Rotunsa paras kasvattajaluokka:<br />

Kennel Dolmaris kasv. Mari<br />

Palgi, Helsinki<br />

Rotunsa paras jälkeläisluokka:<br />

BH Leaftribe Old Black Joe<br />

om. Linda Lehtiheimo, Vanha-Ulvila<br />

15<br />

Metrilaku<br />

meni<br />

kaupaksi<br />

markkinoilla<br />

Marianna Lagenoja<br />

”Kerrankin<br />

Huittisissa<br />

tapahtuu”<br />

Lauri Hänninen sai narunvedossa leijan. Lauri oli käymässä<br />

ensimmäistä kertaa Hullun Miehen markkinoilla.<br />

-Jos saataisiin tänne nuo uudetkin<br />

huittislaiset, Emmi Jalonen<br />

ja Suvi Nieminen miettivät<br />

Hullun Miehen markkinoilla<br />

Huittisissa viime lauantaina.<br />

Heidän mielestään<br />

ulkopaikkakuntalaisetkin voisivat<br />

poiketa Huittisissa markkinoiden<br />

aikaan. Ensin pitäisi<br />

kuitenkin saada liikkeelle<br />

vampulalaiset. Kävihän huittislainen<br />

Emmi Jalonen tänä<br />

kesänä Vampulan Ylläripäivillä.<br />

-Kerrankin Huittisissa tapahtuu,<br />

naiset tokaisivat. Heitä<br />

kiinnosti kuitenkin markkinakojua<br />

enemmän liikkeiden<br />

markkinatarjoukset.<br />

Suvi Nieminen tuli markkinoille<br />

tapaamaan tuttuja ja<br />

3,5-vuotias Joonas Jylhä tuli<br />

pomppimaan pomppulinnaan<br />

ja syömään metrilakua.<br />

Vaikka pomppulinnassa Joonas<br />

paiskautui seinää päin ja<br />

satutti selkänsä, kivut unohtuivat<br />

matkalla metrilakukojulle.<br />

-Banaani ja mansikka<br />

ovat parhaita, poika tietää.<br />

5-vuotias Lauri Hänninen<br />

sen sijaan veti narua ja voitti<br />

leijan. Pojalta löytyy kotoa<br />

jo yksi leija, mutta toinenkin<br />

tulee varmasti käyttöön. Paula<br />

Lehtonen toi hoitopoikansa<br />

markkinoille ensimmäistä<br />

kertaa. Lauri suunnitteli menevänsä<br />

pomppulinnaan ja<br />

Paulan ystävät Emmi ja Sanni<br />

Sairanen uhkasivat mennä<br />

mukaan. He olivat tulleet<br />

markkinoille hakemaan lähinnä<br />

metrilakua.<br />

Hullun Miehen markkinoilla<br />

soittivat Huittisten Soittokunta<br />

ja Huittisten Seudun<br />

Harmonikat. Tapahtuman järjesti<br />

Markkinaperinteen Tuki<br />

ja Huittisten Yrittäjät.<br />

” Banaani ja<br />

mansikka ovat<br />

parhaita.<br />

Emmi Jalonen (vas.), Joonas Jylhä ja Suvi Nieminen<br />

nauttivat markkinahumusta viime viikon lauantaina.<br />

Joonakselle maistui porilaisen Sonja Niemisen myymä<br />

metrilaku. Markkinoilla aikaansa viettivät myös Sonjan<br />

tutut. -En tiedä ovatko vain ohikulkumatkalla, vai tulleet<br />

Porista tänne asti, myyjä mietti.


16 Keskiviikko elokuun 5. 2009<br />

Pirkko Lahtinen<br />

Rohkaise<br />

lasta<br />

Lapsi tarvitsee kehumista ja kannustusta. Kun juttelen<br />

pienen 3-vuotiaan lapsen kanssa ja kehun,<br />

kuinka hienosti hän jo osaa ajaa pienellä pyörällään<br />

tai kun juttelen pienten koulupoikien kanssa kylänraitilla<br />

kysellen heidän koulukokemuksiaan ja muistaessani<br />

kehua, kuinka mainioita poikia he ovat huomaan,<br />

miten lasten silmät loistavat ja he ovat ylpeitä itsestään<br />

ja omista saavutuksistaan.<br />

Muistan omasta lapsuudestani, että ollessani noin<br />

10-vuotias isäni sanoi, että meidän tytöstä taitaa tulla<br />

olympiahiihtäjä. Olin tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka ei<br />

minusta mitään suurhiihtäjää tullutkaan, niin oleellista<br />

on, että tuo kiitos on säilynyt mielessäni monien vuosikymmenien<br />

ajan. Noihin aikoihin 40- ja 50-luvuilla ei<br />

lapsia juurikaan kiitelty.<br />

Lapsen kasvatuksen yksi oleellisia asioita on kannustaa<br />

ja kiittää lasta. Kiittäen saa paljon enemmän hyvää aikaan<br />

kuin komentamalla ja moittimalla. Jos lapsi saa kiitosta<br />

ja kannustusta osakseen, hänen itsetuntonsa vahvistuu.<br />

Hän saavuttaa aikuisuuden onnellisempana ja<br />

terveempänä kuin sellainen lapsi, jota on nujerrettu ja<br />

kasvatettu ankaruudella. Tieysti lapset tarvitsevat rajoja<br />

ja aiheesta on myös rangaistava, mutta kiittämistä ei<br />

tule koskaan liikaa.<br />

Omien lasteni ollessa jo aikuisia en enää muista, kunka<br />

heitä kasvatin, mutta luulisin, että moittimista tuli liikaa<br />

ja kiittämistä liian vähän. Osasyynä on ehkä myös se,<br />

että oma kasvatus oli painottunut arvosteluun ja vaatimuksiin,<br />

sillä silloin oman lapsuuteni aikoina noudatettiin<br />

periaatetta: ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”.<br />

Onneksi tämän päivän kasvatusoppineet korostavat<br />

lapsen kannustamisen tärkeyttä.<br />

”<br />

Muistan omasta lapsuudestani,<br />

että ollessani noin 10-vuotias<br />

isäni sanoi, että meidän tytöstä<br />

taitaa tulla olympiahiihtäjä. Olin<br />

tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka<br />

ei minusta mitään suurhiihtäjää<br />

tullutkaan, niin oleellista on, että<br />

tuo kiitos on säilynyt mielessäni<br />

monien vuosikymmenien ajan.<br />

Nyt koulujen alkamisen aikoihin toivoisin, että jokainen<br />

pieni ja suurempikin koululainen saisi opettajaltaan<br />

kannustusta. Jokainen lapsi on jossain asiassa hyvä, ja<br />

siitä olisi syytä avoimesti kiittää. Jos lapsi on huono lukemaan<br />

tai laskemaan, hän voi olla hyvä juoksemaan tai<br />

piirtämään. Hän voi olla myös hyvä toveri luokkayhteisössä,<br />

mistä myös voi kiittää lasta. Varsinkin kouluvuosien<br />

alussa on tärkeää luoda lapseen uskoa omaan itseensä<br />

ja tehdä koulusta hänelle mieluisa paikka, johon<br />

hän iloiten menee ja pelkäämättä uskaltaa lähestyä turvallista<br />

opettajaa.<br />

”<br />

Jokainen lapsi on<br />

jossain asiassa hyvä, ja siitä<br />

olisi syytä avoimesti kiittää.<br />

Jospa muistaisimme aina lapsen tavatessamme sanoa<br />

hänelle jotain kaunista ja hyvää. Hän voi olla lapsi, jonka<br />

tapaamme kadulla tai pihapiirissä. Näillä lyhyillä ja<br />

pienillä myönteisyyden hetkillä voimme tuoda iloa lapsen<br />

elämään. Jos olemme lapsen vanhempia tai isovanhempia,<br />

meillä on suuri vastuu rakentaessamme lapselle<br />

ehjää aikuisuutta. Jos lapselle kasvaa luottamus<br />

omaan itseen ja hän tuntee, että hän on arvokas ihminen,<br />

hänellä on hyvät edellytykset selvitä elämässä ja<br />

hänellä on myös taito kohdata lähimmäinen. Hänen ei<br />

tarvitse oman heikon itsetuntonsa vuoksi nujertaa toista<br />

ihmistä. Voimme kasvattajina olla luomassa parempaa<br />

maailmaa.<br />

Töysän kakkostila tuntui lähes voitolta vaikean kisan jälkeen. Juuso-Matilla on hyvät<br />

mahdollisuudet mitalisijoille SM-sarjan lopputuloksissa, mikäli kaikki sujuu Lahdessa<br />

suunnitelmien mukaan.<br />

Kaikki mahdollisuudet mitaliin SM-sarjassa<br />

Juuso-Matti<br />

vahvalla taistelulla<br />

toiseksi<br />

Kartingin neljäs SM-osakilpailu<br />

ajettiin Töysän 1200<br />

metrin radalla heinäkuun viimeisenä<br />

viikonloppuna. Tuloksena<br />

Juuso-Matti Pajurannalla<br />

olivat I fi naalin viides ja<br />

II fi naalin kakkostila.<br />

Lauantaipäivä takkusi Pajurannalla<br />

oikein kunnolla, sillä<br />

ensimmäisen aika-ajon jälkeen<br />

ongelmia riitti. Rata kuivui<br />

toisessa aika-ajossa kierros<br />

kierrokselta.<br />

Autoa piti kuivankelin renkailla<br />

ajaa kanttikivetysten<br />

yli, jotta se kääntyisi paremmin.<br />

Kolme kierrosta ennen<br />

aika-ajon päättymistä moottorin<br />

sähköjohdot jäivät auton<br />

ja ”kanttarin” väliin ja<br />

matka päättyi kesken aikaajon.<br />

Alkuerissä oli kolarointia<br />

heti lähdössä, kuten niin monta<br />

kertaa tämän kesän aikana.<br />

Sijoitukset erissä olivat seitsemäs<br />

ja keskeytys. Näiden huonojen<br />

sijoitusten vuoksi ensimmäiseen<br />

sunnuntain finaaliin<br />

lähtöpaikaksi tuli tämän<br />

kauden heikoin eli 18.<br />

Kovan taistelun kautta Juuso-<br />

Matti kuitenkin ajoi ruutulipulle<br />

sijalla 5.<br />

SM-sarja<br />

huipentuu Lahdessa<br />

Toisessa fi naalissa odotukset<br />

olivat korkealla, sillä lähtöpaikaksi<br />

tuli tuo ensimmäisen fi -<br />

”<br />

Kolme kierrosta ennen<br />

aika-ajon päättymistä moottorin<br />

sähköjohdot jäivät auton ja<br />

”kanttarin” väliin ja matka<br />

päättyi kesken aika-ajon.<br />

naalin viitospaikka. Heti lähdössä<br />

Juuso-Matti nousikin<br />

neljänneksi ja seuraavat kaksi<br />

kierrosta hän haki kuumeisesti<br />

ohituspaikkaa edellä ajavasta.<br />

Ohitettuaan tämän kuljettajan<br />

seurasi piinalliset seitsemän<br />

kierrosta, joilla Juuso-<br />

Matti kyttäsi ohituspaikka kaikissa<br />

mahdollisissa paikoissa.<br />

Kun ohitus viimein onnistui,<br />

oli kärki karannut jo 3,8 sekunnin<br />

päähän. Juuso-Matti<br />

ajoi kuitenkin loput fi naalikierrokset<br />

upeasti ja jäi voitta-<br />

ja Köykästä ruutulipulla vain<br />

0,6 sekuntia. Kakkostila vaikean<br />

lauantaipäivän jälkeen<br />

tuntui lähes voitolta ja molemmista<br />

fi naaleista J-M kuittasi<br />

itselleen nopeimmat kierrosajat.<br />

SM-sarja huipentuu viimeiseen<br />

osakilpailuun Lahdessa<br />

elokuun toiseksi viimeisenä<br />

viikonloppuna. Siellä panokset<br />

ovat kovat, sillä ilman<br />

vastoinkäymisiä Juuso-Matilla<br />

on hyvät mahdollisuudet mitalisijoille<br />

SM-sarjan lopputuloksissa.<br />

Halkoahon<br />

siskoksille<br />

kolme mitalia<br />

Kalevan kisoista<br />

Espoossa kisattiin viikonvaihteessa<br />

yleisurheilun Suomen<br />

mestaruuksista. Pirkanmaan<br />

maakunnan urheiluseurojen<br />

urheilijat saavuttivat miesten<br />

ja naisten sarjoissa yhteensä<br />

21 mitalia. Mitaleista 6 oli<br />

kultaisia, 6 hopeisia ja 9 pronssisia.<br />

Kolme mitalia matkasi Sastamalaan<br />

suodenniemeläisten<br />

Halkoahon sisarusten toimesta.<br />

Johanna Halkoaho voitti<br />

naisten 100 metrin aitajuoksun<br />

ajalla 13,48. Johannan pikkusisko<br />

Jenniina juoksi naisten<br />

400 metrin loppukilpailussa itselleen<br />

SM-hopeaa. Jenniinan<br />

aika oli 55,33. 200 metrin loppukilpailussa<br />

hän sijoittui kolmanneksi<br />

ajalla 24,99.<br />

Kalevan kisojen muut pirkanmaalaismitalit<br />

jaettiin<br />

seuraavasti: Tampere 6 mitalia,<br />

Nokia 4, Mänttä-Vilppula<br />

2 ja Akaa, Ikaalinen, Kangasala,<br />

Pälkäne, Ruovesi sekä Virrat<br />

yksi mitalia.<br />

Edellisvuonna Tampereella<br />

pidetyissä Kalevan kisoissa<br />

pirkanmaalaisseurojen urheilijat<br />

saavuttivat 20 mitalia.<br />

Suomalaismenestystä<br />

kartingin SuperKF:n<br />

EM-fi naalissa<br />

Puhakka<br />

jäi pisteen<br />

pronssipallista<br />

Kaksoisvoitto oli lähellä viikonvaihteessa<br />

Ranskan Essayssa<br />

ajetussa kartingin<br />

SuperKF:n kolmannessa osakilpailussa.<br />

Espoolainen Aaro<br />

Vainio voitti ensimmäisen<br />

fi naalin ja oli toisessa toinen.<br />

Sastamalalainen Simo Puhakka<br />

oli molemmissa fi naaleissa<br />

kolmas. Toisessa 21:n kierroksen<br />

fi naalissa Vainio ja Puhakka<br />

olivat vielä neljä kierrosta<br />

ennen maalia matkalla<br />

kaksoisvoittoon. Se olisi tiennyt<br />

kaksoisvoittoa myös mestaruustaulukossa.Ensimmäisessä<br />

fi naalissa jo kolmen kierroksen<br />

jälkeen keskeyttänyt<br />

brittikuski Robert Foster-Jones<br />

tuli kuitenkin säästyneillä<br />

renkailla toisen fi naalin loppukierroksilla<br />

takaa ja ohitti<br />

ensin Puhakan 18. kierroksella<br />

ja sitten Vainion viimeisellä<br />

kierroksella. Mestaruuteen ei<br />

Vainion jääminen kakkostilal-<br />

le (0,2 sek. voittajasta) toisessa<br />

fi naalissa vaikuttanut enää<br />

mitään, mutta Puhakka jäi<br />

kolmostilansa (0,5 sek. Vainiosta)<br />

ansiosta pisteen päähän<br />

pronssipallista sijoittuen näin<br />

neljänneksi. Toisen finaalin<br />

kakkostilalla Puhakka olisi ollut<br />

EM-hopealla.<br />

Aaro Vainio voitti viime<br />

vuonna Euroopan Mestaruuden<br />

KF3-luokassa ja Simo Puhakka<br />

on kolminkertainen<br />

Suomen Mestari, joka voitti<br />

viime vuonna mm. Italian<br />

avoimen mestaruuden.<br />

Kartingin kuninkuusluokassa<br />

SuperKF:ssa Euroopan<br />

Mestaruus ratkaistiin tänä<br />

vuonna kolmessa osakilpailussa,<br />

joissa ajettiin kuusi fi naalia.<br />

Lopputuloksiin laaskettiin viiden<br />

fi naalin pisteet. Aiemmat<br />

osakilpailut ajettiin Italian La<br />

Concassa huhtikuussa ja Espanjan<br />

Zuerassa heinäkuussa.<br />

Trialin Suomen<br />

mestaruudet<br />

ratkotaan<br />

Vammalassa<br />

Vinkin vapaa-aikakeskuksen<br />

tuntumassa sijaitsevan Lamminsuon<br />

metsäautotien varressa<br />

Vammalassa kisataan tulevana<br />

sunnuntaina 9.8. trialin<br />

Suomen mestaruuksista. Kello<br />

10 alkavassa kilpailussa on 13<br />

tarkkailujaksoa.<br />

Kilpailussa toisistaan ottaa<br />

mittaa viitisenkymmentä<br />

Alueviestin URHEILU<br />

Tuoreet tulokset joka viikko<br />

kilpailijaa. Järjestävän seuran<br />

Vammalan Moottorikerhon<br />

omista kuljettajista menestyksestä<br />

ovat mittelemässä Timo<br />

Myöhänen, Otto Harjula ja Timo<br />

Setälä.<br />

Kilpailuun on ilmoittautunut<br />

myös neljä norjalaista<br />

sekä yksi saksalainen kuljettaja.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!