Otsikoiden takaa
Otsikoiden takaa
Otsikoiden takaa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Keskiviikko syyskuun 24. 2008<br />
Valtakunnallinen Joulupuuseura retkeili Kiikoisissa<br />
Joulukuusen kasvatus<br />
on työtä ja biologiaa<br />
Hannu Virtanen<br />
-Sain minä kymmenkunta<br />
niitä silloin myytyä, Jarmo Si-<br />
Sunnuntai 21. syyskuuta: 95 rola kertoo lähtökohdistaan.<br />
yötä jouluun, yksi vähemmän -Asiakaskunta on sittem-<br />
jouluaattoon.<br />
min kehittynyt pikkuhiljaa ja<br />
Joulupuuseuran syysretki näin on syntynyt perusasia-<br />
on edennyt Kiikoisissa Tuukasjoukko.likki ja Jarmo Sirolan metsä- Siroloiden Tree Farm -mettilalle.<br />
Aamupäivä on vierähsätila on voinut myös hyödyntänyt<br />
Altti Ylitalon joulukuutää vieressä kulkevan vilkkaan<br />
siviljelmillä.<br />
valtatien liikennevirtaa. Tiellä<br />
-Olemme odottaneet teitä kulkee vuorokaudessa keski-<br />
23 vuotta, Jarmo Sirola maimäärin 2 400 ajoneuvoa, joisnitseetervetulotoivotuksista<br />
aina jonkin kuljettaja osaa<br />
saan.<br />
silloin tällöin kääntää rattia<br />
Paikalle on saapunut 43 ret- puutilan pihan suuntaan.<br />
keläistä pääkaupunkiseudulta, Joulupuutilan seuraavia<br />
Hämeestä, Lounais-Suomesta askeleita tuotekehittelyssä<br />
ja aina Pohjois-Karjalan Lipe- on 21. joulukuuta järjestettäristä<br />
saakka.<br />
vä noutosafari, jolloin asiakkailla<br />
on mahdollisuus lähteä<br />
Metsästä on moneksi vaikkapa hevoskyydillä hakemaan<br />
metsästä pirttiinsä oma<br />
joulukuusi.<br />
Sirolat ostivat vuonna 1985<br />
Pori-Tampere -valtatien varrelta<br />
läheltä Myönteen tiehaaraa<br />
maatilan, joka on sittemmin<br />
laajentunut kiinteistökauppojen<br />
myötä mittavaksi<br />
metsätilaksi. Metsä tarjoaa<br />
työtä pelkäämättömille hoitajilleen<br />
monia tuotteita: joulukuusia,<br />
puutavaraa, erikoispuita,<br />
aurausviittoja, riukuja...<br />
Kuusikaupan Sirolat aloittivat<br />
1986.<br />
Onpas siinä kuuset ojennuksessa!<br />
Joulupuiden paraatijoukkoja<br />
tarkastaa muiden<br />
joukossa Metsälehden toimituspäällikkö<br />
Eliisa Kallioniemi<br />
(toinen oikealta).<br />
Joulukuusi<br />
noin 12-vuotias<br />
Ennen joulupuuksi päätymistään<br />
kuuset kasvavat 9-16<br />
vuotta, keskimäärin 12 vuotta.<br />
Sirola kertoo retkeläisille, että<br />
hänellä on 72 erinimistä paikkaa,<br />
missä kuusia kasvaa.<br />
-Tärkeää ei ole tietää paljonko<br />
kuusia kaikkiaan on,<br />
Joulupuuseuran puheenjohtaja Hanna Holma kiittää Altti Ylitaloa<br />
ja sihteeri Päivi Rajakari Jarmo Sirolaa retkipäivän hienosta<br />
ohjelmasta.<br />
vaan se, paljonko niitä on tulevana<br />
jouluna ja sitä seuraavana<br />
jouluna.<br />
Varttuvat joulukuuset ovat<br />
taustaltaan sekä luontaisesti<br />
syntyneitä että istutettuja<br />
taimia. Kuuset kasvavat metsämaalla,<br />
osa niityillä tai viljelyskäytöstä<br />
pois jääneellä pellolla.<br />
Esimerkkinä kasvupaikasta<br />
Sirola mainitsi lähellä sijaitsevan<br />
pienen koivikon, josta on<br />
korjattu kuusia jo 21 vuotta,<br />
vuosittain 10-40 joulupuuta.<br />
Yhtään niistä ei ole istutettu.<br />
-Koivu on kuusen äiti, hän<br />
sanoo, mutta huomauttaa samalla,<br />
että koivikossa varjostus<br />
voi olla liian suuri.<br />
Tärkeä piirre on se, että<br />
kuusiviljelmät ovat lähellä<br />
taloa. Silloin on mahdollisuus<br />
hyödyntää aikaa tehokkaasti<br />
ja mennä sopivan<br />
hetken tullen töihin vaikkapa<br />
vain viideksitoista minuutiksi.<br />
Kotimainen kuusi,<br />
hyvä kuusi<br />
Sirolan tapaan kotimaiseen<br />
kuusen uskoo myös toinen<br />
kiikoislainen joulupuuviljelijä,<br />
Altti Ylitalo.<br />
-Tuntuu, että aina oppii jotakin<br />
lisää, hän tuumii joulupuuseuran<br />
vierailusta ja käydystä<br />
ajatuksenvaihdosta.<br />
Ylitalo kasvattaa kuusia<br />
peltoviljelyyn sopimattomilla<br />
pienillä lohkoilla mutta myös<br />
metsän uudistusaloilla.<br />
Hänkin on kokeillut viljellä<br />
vieraita kuusilajeja, joita<br />
ovat olleet serbiankuusi, pihtakuusi<br />
ja mustakuusi. Sirolan<br />
tapaan usko on kuitenkin<br />
vahvistunut kotimaiseen kuuseen.<br />
-Kyllä kotimainen kuusi<br />
on paras. Enpä ole ulkomaisia<br />
juurikaan enää istuttanut.<br />
-Pyrkimyksenä on aika kapea<br />
joulukuusi, hän sanoo tavoitellun<br />
puun mallista.<br />
Kaikki arvo tulee työstä<br />
Joulukuusen tärkein hoitotoimenpide<br />
on leikkaus. Vähätellä<br />
ei kuitenkaan sovi taimen<br />
istuttamisen tai ruohotorjunnan<br />
merkitystä. Lannoittaminen<br />
voi tulla myös kysymykseen.<br />
Leikkaamalla kuitenkin<br />
varmistetaan, että asiakas saa<br />
haluamansa tuuhean, kauniin<br />
ja muotopuhtaan kuusen<br />
koristamaan joulujuhlaansa.<br />
Pääleikkaus tehdään keväällä.<br />
Jarmo Sirola sanookin leikkaavansa<br />
mieluiten vain keväällä,<br />
mutta kevät on niin<br />
lyhyt aika, että leikattavaa jää<br />
myös syksyyn.<br />
Leikkausnäytöksessä virisi<br />
joulupuuseuralaisten piirissä<br />
vilkas keskustelua kuusen<br />
muodosta ja leikkaamisesta.<br />
-Olemme valinneet tämän<br />
meidän tyyliksemme. Kaupaksi<br />
ovat käyneet, Sirola perustelee<br />
omaa malliaan.<br />
-Siihen ei ole selvää vastausta,<br />
mikä on hyvä ja kaunis<br />
kuusi.<br />
Hänen mukaansa se, että<br />
kuusi on ja kasvaa jossakin, ei<br />
vielä tuota mitään.<br />
-Kaikki arvo tulee työstä.<br />
Mitä enemmän tekee työtä,<br />
sen enemmän saa. Tämä<br />
on raakaa työtä ja biologiaa.<br />
Sitten tulevat vielä myynti ja<br />
markkinointi.<br />
Sirola mainitsi joulukuusen<br />
kasvattajan ominaisuudeksi<br />
sopivan luonteen, mutta<br />
terveyttäkin työ kysyy.<br />
-Elämää tämä vain on. Ei<br />
minun tarvitse joka tunti niin<br />
hirveästi tiena<strong>takaa</strong>n. Nämä<br />
ovat elämäntapa-asioita.<br />
Joulupuuseura on joulupuiden kasvattajien<br />
oma yhdistys. Tuulikki ja Jarmo Sirolan<br />
metsätilalla Kiikoisissa oli<br />
43 vierasta eri puolilta<br />
Suomea.<br />
Nips, nips<br />
ja naps. Jarmo<br />
Sirolalta käy suit sait<br />
sukkelaan joulukuusen leikkaus.<br />
Käsittelyn saa jopa 40 puuta<br />
tunnissa.<br />
Ostimme maahantuojan loppuvaraston<br />
nyt SIMMONS laatuoptiikkaa halvalla<br />
HÄIJÄÄN<br />
URHEILUTARVIKE<br />
haijaa.fi<br />
vv<br />
<strong>Otsikoiden</strong> <strong>takaa</strong><br />
• Hannu Virtanen<br />
Muistathan<br />
peltosirkun<br />
Siitä puhe mistä puute. Vanhaa sananlaskua<br />
voi soveltaa myös keskusteluun<br />
eliölajien suojelusta. Huomiomme kiinnittyy<br />
helposti harvinaisuuksiin tai vähälukuisiin<br />
lajeihin.<br />
Maanantaina julkaistu raportti kuitenkin<br />
herättelee meitä huomaamaan, että<br />
yleisenäkin esiintyvien lintulajien tilanne<br />
voi huonontua merkittävästi ja nopeasti.<br />
Kansainvälisen lintujärjestö BirdLife Internationalin<br />
raportin mukaan maailman<br />
lintulajien tila on huonompi kuin<br />
koskaan aikaisemmin. Huolestuttavinta<br />
juuri on laajalle levinneiden ja yleisten<br />
lintujen nopea väheneminen.<br />
Euroopassa esiintyvistä yleisistä lintulajeista<br />
vähenee tällä hetkellä 45 prosenttia.<br />
Suomalaisista lajeista esimerkiksi<br />
peltosirkku on vähentynyt kahdessa<br />
vuosikymmenessä jopa 90 prosenttia.<br />
Peltosirkun vähentymisen pääsyynä<br />
ovat maatalousympäristössä tapahtuneet<br />
muutokset.<br />
Peltosirkun rinnalle omista havaintovihkoistani<br />
on helposti poimittavissa myös<br />
keltavästäräkki, jonka kanta alueellamme<br />
ja koko Etelä-Suomessa on romahtanut.<br />
Merkittävimmät syyt lintujen vähenemiselle<br />
ovat BirdLifen mukaan laajeneva<br />
tehomaatalous, teollinen kalastus, vieraslajien<br />
leviäminen, metsien hakkuut ja<br />
luonnonmetsien korvaaminen puuplantaaseilla.<br />
Raportin mukaan lintujen vähentyminen<br />
saadaan pysäytettyä vain, mikäli valtiot<br />
ohjaavat luonnonsuojeluun nykyistä<br />
enemmän varoja. Lähes kaikille maailman<br />
uhanalaisimmille linnuille on tehty<br />
suojelusuunnitelmat, jotka sisältävät keinot<br />
lajien pelastamiseksi, mutta rahoitus<br />
lajien suojelemiseksi puuttuu.<br />
Runsaslukuisten ja yleisten lintulajien<br />
kohdalla lintusuojelijoiden mielessä on<br />
aina tapaus muuttokyyhky. Tämä Pohjois-Amerikassa<br />
elänyt kyyhkylaji oli aikanaan<br />
yksi maailman runsaslukuisimmista<br />
lintulajeista. Lintuja riitti niin, että<br />
ne liikkuivat valtavissa parvissa.<br />
Kyyhkykanta taantui vuosina 1800-1870<br />
vielä hitaasti, mutta sitten tapahtui romahdus.<br />
Metsästystä rajoittavia asetuksia<br />
säädettiin 1890-luvulla, mutta mitään<br />
ei ollut enää tehtävissä.<br />
Villistä muuttokyyhkystä tehtiin havainto<br />
vielä Ohiossa 1900. Lajin viimeinen<br />
yksilö kuoli eläintarhassa 1914. Maailman<br />
runsaslukuisimmaksi mainittu lintulaji<br />
oli hävinnyt.<br />
13
14 Keskiviikko syyskuun 24. 2008<br />
Vammalan Kutalassa asuva Aulikki Kylmäkoski on verenluovuttajana konkari. -Tämä taitaa olla 21. kerta, hän muisteli viime viikolla seurakuntatalolla.<br />
”Tämä on pieni asia, josta tulee itselle hyvä mieli”<br />
Veripalvelu tarvitsee tuhat veripussia päivässä<br />
Pauliina Parto<br />
kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.<br />
Vuosittain noin 50 000<br />
suomalaista saa hoitoa verivalmisteilla,<br />
sillä verta ei voida<br />
korvata lääkkeillä. Verivalmisteita<br />
annetaan kaikenikäisille<br />
potilaille syntymättömistä<br />
vauvoista vanhuksiin.<br />
Luovutettu veri jaetaan osiin<br />
punasoluiksi, verihiutaleiksi<br />
ja plasmaksi.<br />
Tampereen veripalvelutoimiston<br />
liikkuva veripalvelu pysähtyi<br />
viime tiistaina neljäksi<br />
tunniksi Vammalan seurakuntatalolle.<br />
Heti verenluovutustilaisuuden<br />
alkaessa aulassa riitti<br />
väkeä jonoksi asti. -Vammalaan<br />
on aina yhtä mukava<br />
tulla. Täällä on reipas meininki<br />
ja luovuttajia riittää,<br />
kehaisi vastaava<br />
hoitaja Hanna-Maija<br />
Muurila.<br />
SPR:n kiertävä<br />
veripalvelu on kulkenut<br />
pitkin Suomea<br />
jo kuudenkymmenen<br />
vuoden<br />
ajan.<br />
Maakunnissa<br />
poikkeaminen on<br />
tärkeä osa veripalvelun<br />
työtä, sillä verenluovuttajista<br />
on<br />
jatkuva pula. Etenkin<br />
ryhmien A+ ja O+ verelle<br />
on tarvetta.<br />
-Suurin osa suomalaisista<br />
kuuluu näihin veriryhmiin,<br />
samaten kuin sairaalassa verta<br />
kaipaavista potilaista, Muurila<br />
sanoo.<br />
Veripalvelun valtakunnallinen<br />
verentarve on tuhat<br />
pussia päivässä. Muurila laskeskelee,<br />
että neljän tunnin<br />
vierailu Vammalassa tuottaa<br />
verta noin 80 pussin verran.<br />
Heikommallakin laskutaidolla<br />
onnistuu ynnäämään, että<br />
” Joka päivä<br />
on yhtä hyvä<br />
verenluovutuspäivä.”<br />
Punasoluja käytetään leikkauksissa<br />
sekä onnettomuuksien<br />
uhrien hoitoon, verihiutaleita<br />
esimerkiksi leukemiapotilaille.<br />
Vastaava hoitaja<br />
Hanna-Maija Muurila kertoo,<br />
että tapaturmassa vakavasti<br />
loukkaantunut uhri tarvitsee<br />
äkkiä useita kymmeniä punasolupusseja.<br />
Kaiken ikäisiä tarvitaan<br />
Vaikka veripalvelu tiedottaa ja<br />
mainostaa verenluovutuksen<br />
mahdollisuudesta aktiivisesti,<br />
luovuttajien määriä ei ole saatu<br />
nousuun. Muurila näkee<br />
yhdeksi ongelmaksi kiireisen<br />
elämäntyylin. -Kun työelämä<br />
vaatimuksineen on mitä on,<br />
ei sen jälkeen ensimmäinen<br />
ajatus varmaankaan ole lähteä<br />
verta luovuttamaan. Työpäivän<br />
jälkeen mennään kaupan<br />
kautta kotiin ja olemaan<br />
perheen kanssa.<br />
Ylitsepääsemättömänvaikeasta<br />
tai aikaa vievästä<br />
asiasta ei verenluovutuksessakuitenkaan<br />
ole kyse.<br />
Jokaiselta luovuttajalta<br />
otetaan 450<br />
milliä verta ja veripussi<br />
täyttyy 5-12<br />
minuutissa. -Luovuttajaksikaivataan<br />
kaiken ikäisiä<br />
ihmisiä. Alaikäraja<br />
on 18 vuotta, ja ensimmäisenluovutuksen<br />
tulisi tapahtua viimeistään<br />
59-vuotiaana. Veren luovuttamista<br />
voi huoletta jatkaa<br />
66-vuotiaaksi saakka, Muurila<br />
kertoo.<br />
Verenluovuttajan tulee olla<br />
perusterve. Säännöllinen lääkitys<br />
ei kuitenkaan välttämättä<br />
ole este luovutukselle.<br />
Esimerkiksi kohonneen kolesterolin<br />
hoitoon tavallisesti<br />
käytettävät lääkkeet, statiinit,<br />
estivät vielä viime vuoteen<br />
saakka verenluovutuksen.<br />
Nykyisen käytännön mukaisesti<br />
verenluovuttajalle<br />
sallitaan kolesterolilääkkeet.<br />
-Moni muutama vuosi sitten<br />
verenluovutuskieltoon joutunut<br />
statiinilääkitystä käyttävä<br />
on jo palannut verenluovuttajaksi,<br />
Muurila iloitsee. Hän<br />
korostaa, että kaikista lääkityksistä<br />
tulee aina mainita<br />
verenluovutuksen yhteydessä,<br />
jolloin henkilökunta arvioi<br />
onko luovutus mahdollinen.<br />
Pituutta elämälle<br />
Kaikkia verenluovuttajia yhdistää<br />
halu auttaa toista ihmistä.<br />
Näin sanoo myös Au-<br />
Verenluovuttajan<br />
vaatimukset<br />
Jotta voit luovuttaa verta, tulee sinun olla:<br />
* terve<br />
* vähintään 50 kiloa painava<br />
* 18-65 -vuotias<br />
* sekä asunut Pohjoismaissa viimeisen<br />
kolmen kuukauden ajan.<br />
Miesten hemoglobiinin vähimmäisvaatimus<br />
on 135 g/l ja naisten 125 g/l.<br />
Verenluovuttajalla ei saa olla sairauksia, joissa<br />
veren luovuttaminen tai hemoglobiinipitoisuuden<br />
lasku voivat olla haitallisia.<br />
Väliaikaisen luovutusesteen muodostavat<br />
muun muassa kahden viikon sisällä sairastettu<br />
fl unssa, tatuoinnin tai lävistyksen ottaminen<br />
alle puoli vuotta sitten sekä imetys.<br />
Pysyvän luovutusesteen muodostavat esimerkiksi<br />
syöpä, sepelvaltimotauti, diabetes, hepatiitit<br />
ja HIV.<br />
Tampereen veripalvelutoimiston liikkuva veripalvelu kiertää 3-5 päivää viikossa. Sen toimialue ulottuu noin parinsadan<br />
kilometrin säteelle Tampereesta.<br />
likki Kylmäkoski Vammalan<br />
Kutalasta. Hän luovutti tiistaina<br />
verta omien laskujensa<br />
mukaan jo 21. kerran. -Ei tämä<br />
enää jännitä yhtään. Nämä<br />
hoitajat ovat täällä niin<br />
hyviä hengettäriä, ettei ole<br />
mitään syytä pelätä, Kylmäkoski<br />
juttelee luovutuspedillä<br />
makoillen. Itse operaatio on<br />
jo suoritettu, ja hoitaja sitoo<br />
pistokohtaa.<br />
Kylmäkosken mukaan verenluovutus<br />
on pieni ja helppo<br />
keino auttaa. -Jos joku<br />
vaan tällä tavalla saa pituutta<br />
elämäänsä, niin siinä on jo<br />
tarpeeksi syytä. Itselle jää todella<br />
hyvä mieli, kun tietää<br />
jonkun tästä hyötyvän.
Keskiviikko syyskuun 24. 2008<br />
”A-lehdistä hei, olisiko sinulla hetki aikaa?”<br />
Puhelinmyynnin ammattilaiselta<br />
vaaditaan hyvää ulosantia<br />
Maija Latva<br />
oikeudenmukainen palkkaus,<br />
Aulu kertoo.<br />
Lähes jokainen meistä on ju- Yrityksen työntekijät työstellut<br />
puhelimessa lehtiä kaukentelevät kahdessa vuorossa,<br />
pittelevan myyjän kanssa. Suh- mutta iltavuorokin on ohittautuminen<br />
“puhelinmyyjään” se jo kello 20.30. -Palkkaus<br />
riippuu varmasti paljon siitä, muodostuu peruspalkasta ja<br />
millaista lehteä hän kaupitte- provisioista sekä bonuksislee<br />
ja millaiseen aikaan sattuu ta, Aulu selvittää ja lisää, että<br />
soittamaan. Puhelinmarkki- omalla aktiivisuudellaan palknointia<br />
harjoittavien yritysten kanauhan saa näyttämään oi-<br />
kirjokin on laaja. -Me kunnikein hyvältä. A-lehdet tarjooitamme<br />
asiakasta, meidän aa myös osa-aikaista työtä, jo-<br />
myyjät eivät tyrkytä, se asia ka sopii esimerkiksi opiskeli-<br />
opetetaan jo peruskoulutuksessamme,<br />
kertoo Vammalan<br />
A-lehtien toimistopäällikkö<br />
Katja Aulu. Hän ei myöskään<br />
käyttäisi sanaa “puhelinmyyjä”.<br />
- Emme nimittäin myy puhelimia,<br />
hän naureskelee ja lisää,<br />
että heidän työntekijänsä<br />
ovat myyntineuvottelijoita.<br />
joille.<br />
Uusissa tiloissa<br />
A-lehtien Vammalan toimisto<br />
muutti toukokuussa uusiin,<br />
avariin tiloihin virastotalon<br />
toiseen kerrokseen. Henkilöstövahvuus<br />
on tällä hetkellä<br />
18. -Tarvetta olisi ainakin seitsemälle<br />
uudelle myyntineuvottelijalle,<br />
Katja Aulu laskiskelee.<br />
-Olemme ylpeitä ammatillisesta<br />
osaamisestamme.<br />
A-lehtien vuosittaisen henkilöstötyytyväisyystutkimuksen<br />
mukaan olemme koulutus- ja<br />
kehittämismyönteinen yhtiö,<br />
jonka jatkuvana tavoitteena<br />
on tarjota motivoiva ja haasteellinen<br />
työympäristö, hyvät<br />
kehittymismahdollisuudet ja<br />
Haasteellista työtä<br />
Myyntineuvottelija ja vuorovastaava<br />
Raija Nousiainen on<br />
työskennellyt Vammalan Alehdissä<br />
seitsemän vuotta, eli<br />
alusta lähtien. -Kuulin Radio<br />
Mantasta haastattelun, jossa<br />
kerrottiin yrityksen rantautumisesta<br />
paikkakunnalle.<br />
Otin heti yhteyttä eteenpäin<br />
ja jo työhaastattelussa tiesin,<br />
että tämä on minun juttuni,<br />
aikaisemmin ravintola-alalla<br />
ja mm yrittäjänä toiminut<br />
nainen kertoo. -Enkä ole edes<br />
ajatellut enää työpaikkaa vaihtaa,<br />
täällä on nimittäin ihana<br />
työilmapiiri ja talon tarjoamat<br />
edut ovat hyvät. Meistä<br />
työntekijöistä pidetään hyvää<br />
huolta, hän lisää.<br />
Työnkuvaansa Nousiainen<br />
kuvailee haasteelliseksi. -Olen<br />
koko ajan selvillä tilauksiin<br />
johtaneista asiakaskontakteistani<br />
ja olen asettanut itse<br />
itselleni tietyt tavoitteet, hän<br />
paljastaa. -Olen myös todel-<br />
Myyntineuvottelija ja vuorovastaava Raija Nousiainen (vasemmalla) on työskennellyt<br />
A-lehtien Vammalan toimistossa sen aloittamisesta lähtien eli seitsemän vuotta<br />
ja nauttii kertomansa mukaan jokaisesta työpäivästä. Kuvassa myös toimistopäällikkö<br />
Katja Aulu.<br />
la tyytyväinen palkkaani, hän<br />
vakuuttaa.<br />
”Ihmiset ovat kivoja”<br />
Nousiainen ei ole seitsemän<br />
vuoden aikana saanut puhelinlinjoilla<br />
vastaansa kuin<br />
yhden ikävän ihmisen. Eikä<br />
kuulemma viitsi toistaa, mitä<br />
se mieshenkilö hänelle sanoi.<br />
-Yleensä ihmiset ovat kivoja<br />
ja joskus tässä tuntee olevansa<br />
peräti psykologi, kun asiakkaat<br />
alkavat kertoa vaikka<br />
jostakin ongelmastaan. Tänä<br />
päivänä on oikeasti paljon yksinäisiä,<br />
jotka kaipaavat vain<br />
keskusteluseuraa, Nousiainen<br />
miettii.<br />
-Puhelimen avulla työtään<br />
tekevältä henkilöltä vaaditaan<br />
itseluottamusta, avoimuutta ja<br />
hyvää ulosantia, listaavat Katja<br />
Aulu ja Raija Nousiainen.<br />
-Ja täällä meidän toimistossa<br />
myös hyvää huumorintajua ja<br />
luovaa hulluutta, Nousiainen<br />
lisää nauraen.<br />
Myytävien lehtien sisällön<br />
perusteella saa naisten mukaan<br />
hyvän kuvan siitä, mikä<br />
suomalaisia tällä hetkellä<br />
kiinnostaa. -Sisustaminen,<br />
puutarhan hoito, hyvinvointi<br />
ja terveys sekä kaikki kotiin ja<br />
perheeseen liittyvät asiat, Katja<br />
Aulu luettelee. -Eli paino on<br />
oikeissa asioissa, ihmiset arvostavat<br />
turvallista arkea, Raija<br />
Nousiainen lisää.<br />
Kaistat auki!<br />
Suuren kysynnän vuoksi kamppanja jatkuu 15.9. - 3.10.2008<br />
Laajakaistan avaus (75,00 €)<br />
Oma ADSL verkkopääte (55,00 €)<br />
Oma WLAN verkkopääte (85,00 €)<br />
Järvisen Kone Oy<br />
Itsenäisyydentie 8<br />
38200 Vammala<br />
Puh. (03) 511 2831<br />
www.kauppahuone.net<br />
TAI<br />
WLAN-avaus (39,00 €)<br />
Virusturva (1,90 € / kk)<br />
Roskapostisuodatus (1,00 € / kk)<br />
JH Computer Oy<br />
Kivipolku 14<br />
38510 Suodenniemi<br />
Puh. 040 505 7764<br />
www.jhcomputer.net<br />
Los Mikros<br />
Tampereentie 96<br />
38420 Häijää<br />
Puh. 050 514 4303<br />
www.losmikros.fi<br />
Huittisten<br />
Data-Center Oy<br />
Lauttakylänkatu 6,<br />
Huittinen<br />
Puh (02) 568 504<br />
Sähköliike<br />
E.J. Lehto Oy<br />
Loimijoentie 4,<br />
Huittinen<br />
Puh. (02) 560 1640<br />
ILMAISEKSI<br />
ILMAISEKSI<br />
ILMAISEKSI<br />
ILMAISEKSI<br />
LOKAKUU ILMAISEKSI<br />
LOKAKUU ILMAISEKSI<br />
Kk-laskutus alkaa 1.11.2008 (nopeusluokan mukainen kk-maksu esim. 1 Mb 29,00 € / kk).<br />
Tarjoukset eivät koske tarjousaikana irtisanottuja ja samalle henkilölle tai samaan talouteen uudelleen<br />
tilattuja liittymiä. Ei koske alle 1 Mb:n liittymiä. Sopimusaika 12 kk, mikäli asiakas luopuu liittymästä<br />
ennen määräaikaa, peritään verkkopäätteen hinta ja wlanin avausmaksu.<br />
Simo Puhakka<br />
esittäytyy<br />
Torikeskuksessa<br />
15<br />
Vammalan Simo Puhakka kuuluu maailman nopeimpiin<br />
kuljettajiin omassa ikäluokassaan. Hän esittäytyy<br />
yleisölle lauantaina Torikeskuksessa<br />
Vammalalainen 19-vuotias Simo Puhakka kuuluu maailman<br />
nopeimpiin kuljettajiin omassa ikäluokassaan. Simo on asunut<br />
Italiassa tiiviisti Renda Motorsport -tiiminsä hoivissa ja Fabio<br />
Pampodo, RP Motorsport - Renault tiimipäällikkö, on vakuuttunut<br />
Simon taidoista niin radalla kuin sen ulkopuolella - varsinkin<br />
viimeisen KZ1 Italian Open Mastersin voiton jälkeen.<br />
Simon tukiryhmä pitää yleisötilaisuuden tulevana lauantaina<br />
27. syyskuuta Torikeskuksen aulassa Vammalassa kello 10-12.<br />
Paikalla on ”aitoa formulaa”, sillä Kimi Räikkösen ja Toni Vilanderin<br />
ajamat Formula Karting -autot ovat yleisön nähtävissä.<br />
Tottakai paikalla on myös Simo Puhakka livenä..<br />
Lopuksi meille<br />
<br />
jps-mainos.fi
16 Keskiviikko syyskuun 24. 2008<br />
Sastamalan päihdehanke etenee<br />
Ehkäisevän työn määrää pitäisi lisätä kunnissa<br />
Pauliina Parto<br />
si neuvoloissa asiakkaita otetaan<br />
sisään tiheällä tahdilla,<br />
jolloin kunnolliselle keskustelulle<br />
ei ole aikaa. Alkoholinkäyttöä<br />
ei välttämättä ehditä<br />
ottaa puheeksi ja jos ehditään,<br />
se saatetaan sivuuttaa hyvinkin<br />
nopeasti.<br />
-Mikäli asiakkaalla päihdeongelma<br />
havaitaan, hänet oh-<br />
Kuusi kuntaa käsittävä Sastamalan<br />
päihdehanke on tullut<br />
vaiheeseen, jossa kartoitukset<br />
Huittisten, Mouhijärven,<br />
Punkalaitumen, Vammalan,<br />
Vampulan ja Äetsän kuntien<br />
päihdepalveluista ovat valmiina.<br />
Maaliskuussa käynnistyneen<br />
hankkeen alkuvaiheessa<br />
kehittäjä-päihdetyöntekijä Satu<br />
Kelkka-Suolaniemi on tutustunut<br />
alueella tuotettaviin<br />
päihdetyön lähipalveluihin,<br />
seudulliseen päihdepalveluun<br />
sosiaali- ja terveydenhuollossa,<br />
kolmannella sektorilla,<br />
seurakuntien diakoniatyössä<br />
sekä mielenterveystoimessa.<br />
-Peruskysymys kaikille toimijoille<br />
on ollut, miten asiakkaiden<br />
päihteidenkäyttö näkyy<br />
heidän työssään, Kelkka-Suolaniemi<br />
sanoo.<br />
Hankkeen jatkossa keskitytään<br />
uuden, yhteisen päihdetyön<br />
toimintamallin luomiseen:<br />
päihdetyön perus- ja erityispalveluiden<br />
työnjakoon ja<br />
yhteistyöhön sekä päihdetyön<br />
johtamiseen. Tavoitteisiin on<br />
listattu myös, että tulevaisuudessa<br />
kaikki peruspalveluissa<br />
työskentelevät tietäisivät, miten<br />
toimia päihdeongelmaisen<br />
asiakkaan kanssa.<br />
Suurin peruspalveluja tällä<br />
hetkellä rasittava ongelma<br />
Kelkka-Suolaniemen mukaan<br />
on resurssipula. -Esimerkik-<br />
jataan suoraan päihdeklinikalle.<br />
Mitään seurantaa ei kuitenkaan<br />
ehditä toteuttaa, eli ei<br />
voida tietää, noudattiko asiakas<br />
ohjetta.<br />
Kelkka-Suolaniemi myöntää,<br />
etteivät kaikki peruspalveluissa<br />
toimivat edes koe<br />
luontevaksi keskustelua päih-<br />
teidenkäytöstä. -Tärkeää olisi<br />
osata luoda oikea ilmapiiri.<br />
Yhteistyötä yli<br />
organisaatiorajojen<br />
Hankkeen käynnistyessä tapetille<br />
nousi vahvasti ikäihmisten<br />
alkoholinkäyttö. Ke-<br />
” Hankkeen<br />
käynnistyessä<br />
tapetille nousi<br />
vahvasti ikäihmisten<br />
alkoholinkäyttö<br />
hittäjä-päihdetyöntekijä Satu<br />
Kelkka-Suolaniemi korostaakin,<br />
että ehkäisevä päihdetyö<br />
tulisi kohdistaa jatkossa jokaiseen<br />
ikäryhmään pelkän<br />
nuorison sijasta. -Päihteidenkäyttö<br />
voi alkaa missä iässä tahansa,<br />
joten tiedon vieminen<br />
vanhempaan päähän on ensiarvoisen<br />
tärkeää. Ehkäisevää<br />
työtä löytyy nykyiselläänkin<br />
kaikista kuudesta kunnasta,<br />
mutta ei siinä mit<strong>takaa</strong>vassa<br />
kuin pitäisi. Yksi ehkäisevän<br />
työn avainasia on ehdottomasti<br />
yhteistyö yli organisaatiorajojen.<br />
Sastamalan päihdehanke<br />
jatkuu vielä vajaan vuoden. -<br />
Nyt on aika käydä yhteistyössä<br />
haasteiden ja toimintamallin<br />
kehittämisen kimppuun. Oma<br />
tehtäväni on koota joukot yhteen<br />
ja pitää katse horisontis-<br />
sa, niissä tavoitteissa, jotka nyt<br />
ovat syntyneet. Samalla yritän<br />
tietysti tuoda omaa tietotaitoani<br />
ryhmän käyttöön. Kelkka-Suolaniemi<br />
myöntää, että<br />
ajatuksia on paljon, mutta<br />
niiden integroinnista tulee<br />
haasteellista. -Tulevan Sastamalan<br />
alueella on käynnissä<br />
paljon syrjäytymistä ehkäiseviä<br />
hankkeita. Niiden onnistuminen<br />
avustaa myös meidän<br />
toimintaamme.<br />
Kehittäjä-päihdetyöntekijä<br />
Satu Kelkka-Suolaniemi<br />
Sastamalan päihdehanke<br />
•Vammalan<br />
isännöimä päihdetyön kehittämishanke<br />
•Käynnistyi<br />
1.3.2008, päättyy 31.8.2009.<br />
•Rahoitus<br />
Länsi-suomen lääninhallitukselta,<br />
eduskunnan päihdepalveluiden kehittämiseen<br />
m yöntämästä lisämäärärahasta sekä<br />
kunnat osuuksillaan.<br />
•Kokonaisbudjetti<br />
100 054 euroa. Kuntien<br />
harteilla 30 054 euroa<br />
Sastamalaa etsimässä II:<br />
Vammalan torilta etelään<br />
Päivi Pelttari<br />
ja Samuli Kinnarin ansiosta<br />
tunnemme nyt myös Koppa-<br />
Kokoomuksen kunnallisvaalaisentien mutkat, Kortesjärliehdokkaista<br />
koostuva Sastaven, Kiimajärven, Vakkalan ja<br />
malan etsintäpartio suuntasi Kikkerlän. Kinnalan Koukul-<br />
20. syyskuuta Sastamalan etela saimme tutustua ruokailun<br />
läpuolen alueille. Linja-auton yhteydessä Suojeluskuntamu-<br />
kyydissä kävimme lähellä rajaseoon.naapureitammePunkalaidun- Meskalan ja Talankylän väta,<br />
Huittista, Kokemäkeä ja liin mahtuu useita äetsäläisiä<br />
Kiikoista. Kilometrejä retkellä yrityksiä. Pehulassa pujotte-<br />
kertyi 140, joista monet meille limme kunnanviraston ja seu-<br />
täysin uusia tuttavuuksia! rakuntatalon välistä tarkasta-<br />
Heti Roismalan jälkeen momaan lääkäri- ja neuvolatilonet<br />
näkivät ensimmäistä kerjen remonttia. Ajoimme myös<br />
taa Sammaljoen, Illon, Pikku- Kemiran omistaman Finnish<br />
Illon ja Kämmäkän taajamat, Chemicalsin kautta, ihailim-<br />
tai ainakin niiden väliset reime riippusiltaa sekä voimalaitit.<br />
Koivulan ja Tyrväänkylän toksen ympäristöä Patsaspuis-<br />
kautta ajoimme Hartolan voitoineen.malaitokselle katsomaan Ko- Honkolan ja Keikyän taakemäenjoen<br />
virallista alkupisjamien jälkeen poikkesimme<br />
tettä. Muinainen Hiidenmäki Keikyän Kotiseutumuseon pi-<br />
oli monelle myöskin jotakin hassa. Museon tallentamaan<br />
uutta – taitavat viereisen Tyr- käsityöhistoriaan emme ehvään<br />
teollisuusalueen valokyltineet tutustua tällä kertaa,<br />
tit olla meille tutumpia! mutta Syrénien nahkapajassa<br />
Kiikan seurakunnan lä- näimme nykyaikaista lompahetystori<br />
tarjosi tervetulleen kon tekoa. Vammalaan pala-<br />
taukopaikan Kaarlo Sarkian simme Sastamalan läpi kulke-<br />
museon ja Vähähaaran Kotivaa vanhaa Turun tietä pitkin.<br />
seututalon välissä. Oppaina Sen varrelta löytyi historialli-<br />
toimineiden Tuula Heinosen nen Ruoskamäki ja Jokisivun<br />
toivoo, että ensi vuoden elokuussa<br />
hankkeen päättyessä<br />
kunnissa olisi jo saatu jotain<br />
pientä alulle. -Emme tarvitse<br />
Ulvin kylä. Kaiken kaikkiaan<br />
reitti oli pohjoispuolen retkeemme<br />
verrattuna huomattavasti<br />
tasaisempi, ääripäänä<br />
vanhasta merenpohjasta raivatut<br />
laajat viljelysaukeat. Lukuisat<br />
järvet, kuten Houhajärvi,<br />
Ylistenjärvi, Kivijärvi,<br />
Tyrisevä ja Kiimajärvi, olivat<br />
ehkä Sastamalan pohjoisen<br />
osan järviä pienempiä, mutta<br />
Kokemäenjoki antoi vastapainoksi<br />
vahvan leiman maisemaan.<br />
Vuoden vaihtuessa nämä<br />
kahdella retkellämme tutuksi<br />
tulleet taajamat ovat samaa<br />
Sastamalan kaupunkia.<br />
Kaupungin perustamissopimukseen<br />
kirjattiin tavoitteiksi<br />
palvelujen ja terveen kuntatalouden<br />
turvaaminen, elinkeinoelämän<br />
kehittäminen, vaikutusvallan<br />
lisääminen seudulla<br />
ja maakunnassa sekä<br />
kuntalaisten paikallisidentiteetin<br />
säilyttäminen.<br />
Vaalien jälkeen näiden tavoitteiden<br />
toteuttamisvastuu<br />
siirtyy järjestelytoimikunnalta<br />
uudelle valtuustolle. Ja Sastamalan<br />
kehittäminen jatkuu -<br />
taajamien vahvuuksia tukien.<br />
Nahkapaja Eliisa Marjaanassa nahkamestarit Kirsi ja Ilkka Syrén esittelivät lompakon<br />
teon moninaiset vaiheet.<br />
mappia, jossa on suuri nerous<br />
sisällä. Pienet asiat, joita pystyy<br />
kehittämään riittävät, hän<br />
summaa.<br />
Kehittäjä-päihdetyöntekijä Satu Kelkka-Suolaniemi<br />
on tutkinut maaliskuusta lähtien kuuden kunnan<br />
päihdetyötä. Tulosten pohjalta lähdetään kehittämään<br />
seudulle uutta päihdetyön mallia.
Change language