Suomen kuuluisin mummu täyttää huomenna 90 vuotta
Suomen kuuluisin mummu täyttää huomenna 90 vuotta
Suomen kuuluisin mummu täyttää huomenna 90 vuotta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keskiviikko huhtikuun 23. 2008<br />
Kastiketta puuroon sekoittanut mies vei Liisan sydämen<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>kuuluisin</strong> <strong>mummu</strong><br />
<strong>täyttää</strong> <strong>huomenna</strong> <strong>90</strong> <strong>vuotta</strong><br />
Pauliina<br />
Parto<br />
Ei liene liioittelua todeta, että<br />
Negative -yhtyeen nokkamiehen<br />
Jonne Aaronin elämän<br />
tärkein nainen on hänen<br />
Kiikan Kiimajärvellä asuva<br />
<strong>mummu</strong>nsa Liisa Määttänen.<br />
”Mummu on meidän suvun<br />
fi ksuin. Mummussa yhdistyy<br />
kaikki perheen elementit: isä,<br />
äiti ja kaikki samassa. Mummu<br />
on jo iäkäs ja olen hyvin<br />
kiitollinen, että <strong>mummu</strong> on<br />
täysissä voimissaan sekä henkisesti<br />
että fyysisesti. Mummu<br />
on antanut paljon hyviä<br />
elämänohjeita. Hänen kanssa<br />
juttelemme kaikesta mahdollisesta<br />
ja hänelle voin myös<br />
kertoa kaiken”, totesi Jonne<br />
vuonna 2005 TV2:ssa nähdyssä<br />
Jonne Aaron - lastenkodista<br />
rocktähdeksi -dokumentissa.<br />
Välittäminen näkyy myös<br />
toisin päin. Liisa Määttäsen<br />
kodin seinillä Kiimajärven<br />
rannalla on monta kuvaa Jonnesta.<br />
Makuuhuoneen nurkassa<br />
on pahvilaatikko täynnä<br />
lehtiä, joissa kaikissa on jotain<br />
tyttärenpojasta. Ei välttämättä<br />
aina edes kuvaa, pelkkä tekstimainintakin<br />
riittää <strong>mummu</strong>lle<br />
syyksi arkistoimiseen. -Jonne<br />
on niin kiltti ja sydämellinen,<br />
hänessä on joku sellainen<br />
erikoinen piirre, mitä ei muissa<br />
ihmisissä ole. Vaikka kaikkihan<br />
ne veljekset ovat hienoja<br />
poikia. Niin yhtä, välillä huudetaan<br />
ja välillä nauretaan,<br />
<strong>mummu</strong> pohtii Liimataisen<br />
veljestrioon viitaten. Jonnen<br />
isoveli Tommi tunnetaan levy-yhtiöpomona<br />
sekä managerina<br />
ja pikkuveli Ville omasta<br />
Flinch-yhtyeestään.<br />
Aviomies löytyi<br />
ruokapöydästä<br />
Lauantaina koko veljessarja on<br />
jälleen koolla. Silloin keräännytään<br />
Kiikan nuorisotalolle<br />
juhlimaan Liisa-<strong>mummu</strong>a.<br />
Juhlaan on todella syytä, sillä<br />
Liisa <strong>täyttää</strong> <strong>huomenna</strong> torstaina<br />
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong>. -Niinhän ne<br />
sanovat, että yhdeksänkymmentä,<br />
Liisa myhäilee pilke<br />
silmäkulmassa.<br />
Liisa Määttänen syntyi Halmeen<br />
tilalla Kiikan Haapaniemen<br />
kylässä, vain kivenheiton<br />
päässä nykyisestä kodistaan.<br />
Perheessä oli kaikkiaan 14 lasta,<br />
Liisa niitä keskimmäisiä. -<br />
Lielahden paperitehtaalla olen<br />
tehnyt päivätyöni. Ei täällä ollut<br />
siihen aikaa töitä tarjolla,<br />
joten mies lähti Tampereelle<br />
ja me perheen kanssa perässä.<br />
Perhe oli tuolloin kuusihenkinen.<br />
Esikoinen Sirkkaliisa<br />
muistaa aloittaneensa kuudennen<br />
luokan Tampereella.<br />
Liisa Määttänen seuraa ahkerasti tyttärenpoikansa Jonnen taivalta musiikkimaailmassa.<br />
-Ja nuorin, Jonnen äiti, hän<br />
syntyi vasta Tampereella.<br />
Aviomiehensä Liisa oli löytänyt<br />
- kuten tapana oli - ihan<br />
naapurista, vaikkei mies kiikkalainen<br />
ollutkaan. -Mieheni<br />
oli Karjalan siirtolaisia. Olim-<br />
me ensimmäinen pari täällä,<br />
kun siirtolainen ja kiikkalainen<br />
vihittiin. Kiikan silloinen<br />
pappi Heikkilä meidät vihki,<br />
ja saimme seurakunnalta lahjaksi<br />
petivaatteet patjoista lähtien,<br />
Liisa muistelee.<br />
Pari tapasi toisensa ensi<br />
kerran ruokapöydässä. -He<br />
tulivat tuohon Ala-Kokkolle<br />
siirtolaisina, ja äiti iski heti<br />
isään silmänsä. Isä söi ruokaa<br />
ja äiti tuli keittiöön sanoen,<br />
että tuosta minä otan miehen,<br />
sehän syö mitä vaan. Isä oli<br />
laittanut puuron päälle kasti-<br />
”<br />
Tuosta minä otan miehen,<br />
sehän syökin ihan mitä vaan.<br />
ketta, Sirkkaliisa-tytär nauraa.<br />
Liisa nyökkää. -Juu, ei isä koskaan<br />
ollut sellainen, että olisi<br />
ruoasta valittanut.<br />
Kotona on hyvä olla<br />
Vaikka Määttäset viihtyivätkin<br />
vuosikaudet Lielahdes-<br />
sa kartonkitehtaan asunnossa,<br />
oli selvää, että kotiseudulle<br />
palataan. Ensin Kiimajärven<br />
rannalle nousi kesämökki<br />
ja myöhemmin päätettiin, että<br />
samaan paikkaan rakennetaan<br />
myös talo. Pariskunta oli heti<br />
alusta saakka aktiivinen uuden<br />
kotipaikkansa eläkeläistoiminnassa.<br />
-Muistan, kun tänne muutettiin<br />
ja kyseltiin, eikö täällä mitään<br />
toimintaa ole eläkeläisille.<br />
Sitten kuultiin, että Kiikan<br />
Eläkkeensaajat kokoontuu<br />
nuorisotalolla. Sinne mentiin<br />
Ympäristökasseilla varoja leirikoulukassaan<br />
Maija Latva<br />
kirahastoon, kertoo kauppias<br />
Anne Jaakkola. Hän sai idean<br />
tarjota yhteistyötä jollekin<br />
koululuokalle, kun katseli ankeita<br />
ja värittömiä ympäristökasseja.<br />
-Ja jatkuvasti luokat kuitenkin<br />
keräävät varoja luokkaretkiin<br />
ja leirikouluihin, hän lisää.<br />
Äetsän koulun 8 A -luokkalaiset<br />
ovat jo useamman koulupäivän<br />
jälkeen jääneet kassitalkoisiin<br />
koululle.<br />
-Oppilaat painavat ja silittävät<br />
raikkaita kuvia valkoisiin<br />
kangaskasseihin, jotka K-<br />
Market Pentinkulma on lahjoittanut<br />
meille, kertoo vs luokanohjaaja<br />
Mari Torpo.<br />
Hänen mukaansa talkoisiin<br />
ovat osallistuneet innokkaasti<br />
niin tytöt kuin pojatkin.<br />
8 A -luokka painaa tänä<br />
keväänä 150 kassia ja ne ovat<br />
myynnissä Pentinkulmassa.<br />
-Asiakas saa itse päättää,<br />
maksaako kassista euron vai<br />
kaksi, koko summa menee<br />
joka tapauksessa luokkaret-<br />
kysymään, että kelpaako uudet<br />
jäsenet. Kyllähän ne kelpasivat,<br />
Liisa kertoo.<br />
Liisan pieni ja viihtyisä talo<br />
on kokonaan läheisten voimin<br />
rakentama. Poika Tapio toimi<br />
rakennusvaiheessa eräänlaisena<br />
päällysmiehenä, sillä<br />
hän on työskennellyt ikänsä<br />
rakennuksilla. Liisa myöntää,<br />
että viihtyy kamalan hyvin kotona,<br />
vaikka Sirkkaliisa häntä<br />
mielellään maailmalla kuljettaakin.<br />
-Juuri oltiin Tanjan artistikoulun<br />
showta katsomassa ja<br />
10. päivä mennään Ideaparkiin,<br />
kun siellä on Jonne ja<br />
Ville esiintymässä, Sirkkaliisa<br />
selvittää.<br />
-Juu, kyllä olisi menot mentynä,<br />
jos ei tuota Sirkkaliisaa<br />
olisi, Liisa myöntää tytärtään<br />
katsahtaen.<br />
Jos ovat Liimataisen veljekset<br />
tuttuja musiikkimaailmassa,<br />
sitä alkaa olla myös Sirkkaliisan<br />
tytär Tanja Haapaniemi,<br />
joka opiskelee parhaillaan<br />
Ikaalisten artistikoulussa.<br />
-Epäilen kyllä, että tuo lastenlasten<br />
musikaalisuus on peruja<br />
mieheni puolelta. Hän osasi<br />
soittaa pianoa ja mandoliinia,<br />
Liisa tuumaa.<br />
Jonne laulaa <strong>mummu</strong>lle<br />
Vaikka takana onkin <strong>90</strong> <strong>vuotta</strong>,<br />
on Liisa Määttänen edelleen<br />
virkeä ja pirteä. Pitkän<br />
ikänsä hän epäilee olevan<br />
mahdottoman hyvien geenien<br />
aikaansaannosta. -Äitini<br />
oli melkein 94-vuotias kuollessaan.<br />
Äidinäitikin pitkälle<br />
yli yhdeksänkymmenen, Liisa<br />
muistelee.<br />
Maailma on eittämättä ehtinyt<br />
yhdeksässä vuosikymmenessä<br />
muuttua. -Toisissa<br />
asioissa parempaan ja toisissa<br />
huonompaan suuntaan, päivänsankari<br />
miettii diplomaattisesti.<br />
-Ennen asutus oli harvempi<br />
ja tunnettiin ihmiset<br />
paremmin. Kyläänkin voitiin<br />
mennä käskemättä, mutta ei<br />
enää. Niin, ja naimisiin mentiin<br />
yleensä naapurin kanssa,<br />
Liisa miettii.<br />
Mennyttä muistellaan varmasti<br />
myös Liisan syntymäpäivillä.<br />
Juhliin on ilmoittautunut<br />
jo parisataa vierasta, mikä<br />
saa päivänsankarin vähän<br />
hermoilemaan. -Se on niin<br />
jännittävää, kun on paljon ihmisiä.<br />
-Mutta eihän sun tartte<br />
kuin olla vaan ja nauttia, tytär<br />
muistuttaa. Se on varmaa, että<br />
ainakin yksi Liisan toive toteutuu<br />
juhlissa. Jonne on nimittäin<br />
luvannut laulaa <strong>mummu</strong>lleen<br />
suomeksi. -Kun se<br />
muuten laulaa aina sillä ulkomaan<br />
kielellä, Liisa huokaa.<br />
Anne Jaakkolan idea on<br />
kiinnostanut muitakin kauppiaita,<br />
kun hän on kertonut<br />
siitä koulutuspäivillä.<br />
-En tiedä onko kukaan vielä<br />
ottanut tästä mallia, mutta<br />
toivottavasti ottaa. Ostamalla<br />
ympäristökassin asiakas auttaa<br />
ympäristöä ja koululaisia<br />
ja saa samalla hyvän mielen<br />
itselleen. Ja kestävän kauppakassin,<br />
Anne Jaakkola lisää<br />
hymyillen. Äetsän koulun 8 A -luokan oppilaat ovat painaneet jo kymmeniä kasseja.<br />
Nuorten juoksijoiden<br />
Flying Finns -sarja alkaa<br />
Vammalan SM-maastoista<br />
Vammalan Hopulla järjestetään<br />
17.-18. toukokuuta SMmaastot.<br />
Lauantaina kilpaillaan<br />
juniorisarjojen avoin piirikunnallinen<br />
kilpailu, Herra<br />
Hakkaraisen maastojuoksukilpailu<br />
ja veteraanien SM-maastot.<br />
Sunnuntaina ovat vuorossa<br />
naisten ja miesten yleisten<br />
sarjojen <strong>Suomen</strong> maastomestaruuskilpailut.<br />
Herra Hakkaraisen maastojuoksukilpailu<br />
on yksi kolmesta<br />
nuorten Flying Finns -<br />
maastojuoksuosakilpailusta.<br />
Muut kaksi osakilpailua käydäänkestävyysjuoksukarnevaaleilla<br />
Jämsässä ja syksyllä<br />
Kuortaneella.<br />
Flying Finns-osakilpailujen<br />
parhaat urheilijat kutsutaan<br />
joulukuussa JTF-leirille (Junior<br />
Team Finland) Vierumäelle<br />
saamaan lisää virikkeitä juoksu-uralleen.<br />
Parhaat seurat<br />
palkitaan ja seurojen päävetäjät<br />
saavat kutsun syksyllä Pajulahdessa<br />
järjestettävään kestävyysjuoksuseiminaariin.<br />
Kestävyysjuoksuseminaari<br />
maastojen<br />
yhteydessä<br />
Vammalan SM-maastojen yhteydessä<br />
pidetään kansallinenkestävyysjuoksuseminaari.<br />
Seminaari on yksi monista<br />
vastaavanlaisista seminaareista,<br />
joita Suomessa tämän kesän<br />
aikana järjestetään. Seminaareilla<br />
pyritään lisäämään<br />
kestävyysjuoksun harrastusta<br />
JUKO ry valitsi<br />
luottamusmiehet<br />
JUKO ry eli Julkisalan koulutettujen<br />
neuvottelujärjestö valitsi<br />
Vammalan alueelta luottamusmiehikseen<br />
ajalle 1. elokuuta<br />
- 31. joulukuuta 2008<br />
seuraavat henkilöt: Tapio Pitkäranta,<br />
plm ja lm (yläkoulu<br />
ja lukio), Marjut Vuokko, varaplm<br />
ja lm (muut kuin opet-<br />
17<br />
ja arvostusta Suomessa sekä<br />
kestävyysjuoksun parissa toimivien<br />
yhteistyötä ja vuoropuhelua.<br />
-Seminaarilla pyritään<br />
nuorten kestävyysjuoksun tason<br />
nostamiseen maassamme.<br />
Toivomme mukaan uusia valmentajia<br />
miettimään ja pohtimaan<br />
jatkotoimenpiteitä, kertoo<br />
<strong>Suomen</strong> Urheiluliiton kestävyysjuoksunlajiryhmäkapteeni<br />
Tommy Ekblom.<br />
Kestävyyjuoksuun<br />
oma ”ensiapuryhmä”<br />
Vaikka Suomi on kaksissa<br />
edellisissä EM-kilpailuissa ollut<br />
voitokas, Holmin maratonvoitto<br />
ja Keskisalon estekulta,<br />
ei maamme maine kestävyysjuoksumaana<br />
ole viime vuosina<br />
ollut hohdokas. Erityisesti<br />
harrastajien määrä ja koko<br />
valtakunnallinen taso on romahtanut.<br />
<strong>Suomen</strong> Urheiluliiton hallitus<br />
on nimennyt toimintaa<br />
suunnittelevan kehittämisryhmän,<br />
joka toimii SUL:n<br />
valmennusjohdon alaisuudessa.Kestävyysjuoksuseminaari<br />
Vammalassa on osa tervehdyttämistoimenpiteitä.<br />
Kehittämisryhmään kuuluvat<br />
puheenjohtaja Seppo Rehunen,<br />
kestävyysjuoksun lajiryhmäkapteeni<br />
Tommy Ekblom,<br />
valmentaja Veli-Matti<br />
Tasa, valmentaja Lippo Juvala<br />
ja SUL:n nuorisovalmennuspäällikkö<br />
Marko Ahtiainen.<br />
tajat), Pauli Perttula, varalm<br />
(yläkoulu ja lukio), Marita<br />
Seppä, lm (alakoulu), Marja<br />
Palviainen, varalm (alakoulu),<br />
Niina Nieminen, varalm<br />
(muut kuin opettajat), Kirsi<br />
Elomaa, lm (Suodenniemi),<br />
Anne Marttila, varalm (Suodenniemi).<br />
Nuorten lentopallomitaleja<br />
Äetsään ja Vammalaan<br />
Äetsäläiset lentopalloilijat<br />
Sauli Sinkkonen ja Eemi Tervaportti<br />
saavuttivat viikonloppuna<br />
pelatuissa nuorten<br />
alle 22-vuotiaiden SM-kisoissa<br />
mitalit.<br />
Sinkkonen voitti kultaa koko<br />
turnauksen voittaneessa Avolleyn<br />
joukkueessa ja Tervaportti<br />
pronssia Korson Vedon<br />
joukkueessa. VaLePan joukkue<br />
sijoittui hopealle.<br />
Turnauksen voitto ratkesi<br />
Vammalan ja A-Volleyn välisessä<br />
ottelussa. Vammala<br />
vei ensimmäisen erän, toisessa<br />
erässä sillä oli jo pari ottelupalloa,<br />
mutta A-Volley karkasi<br />
erävoittoon. Kolmannes-<br />
sa erässä Vammala johti jo 8-<br />
4, mutta A-Volley kiri ja voitti<br />
lopulta pistein 15-11.<br />
Voittaneessa A-Volleyssa<br />
pelasivat myös Hannes Mattila,<br />
Lassi Lahti, Emil Kusnetsoff<br />
, Matti Oivanen, Joni Mikkonen,<br />
Antti Sunell, Erkki Härö,<br />
Daniel Kusnetsoff , Lasse<br />
Kivelä ja Ossi Rumpunen<br />
VaLePan joukkueen muodostivat<br />
Jari Tuominen, Steen<br />
Kruuda, Timo Jokinen, Sami<br />
Koivunen, Arttu Lahdenperä,<br />
Sami Kuronen, Toni Lehtinen,<br />
Jesse Mäntylä, Ville Juntura ja<br />
Atte Kyrölä.<br />
Lopputurnaus pelattiin<br />
Korson LUMO-hallissa.<br />
Asiakas saa itse päättää maksaako kassista euron vai<br />
kaksi.
18 Keskiviikko huhtikuun 23. 2008<br />
• Marjo Anttoora<br />
Tavallinen<br />
tulevaisuus<br />
riittää<br />
Joukko opiskelijoita on syytettynä huumausaineoikeudenkäynnissä.<br />
Heillä on mahdollisuus hyvään<br />
koulutukseen ja työhön. Rikoksesta tuomittuna<br />
mahdollisuudet kapenevat huomattavasti. Miksi he<br />
ovat tuomarin kuultavina? Miksi heillä on lääkärintodistuksia,<br />
jotka osoittavat masennusta, reseptejä, jotka<br />
kertovat vahvasta lääkityksestä?<br />
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna oli 12 prosenttia<br />
enemmän pahoinpitelyrikoksia kuin vuonna 2006.<br />
Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 16 prosenttia. Miksi<br />
nuorukainen hakee kiivastuksissaan vasaran ja lyö sillä<br />
toista? Miksi nuori nainen huitoo rikkonaisella pullolla?<br />
Miksi isä ravistelee vauvaansa?<br />
Istuntosaliin tulevalta kysytään nimi. Jokaiselle tulijalle<br />
joku on harkittuaan valinnut, kuinka haluaa vauvaansa<br />
kutsua. Ajatuksissa on rakentunut pienen tulevaisuus,<br />
elämän reitit. Mitä lapsestani tulee? Tuskin kenenkään<br />
kohdalla äiti ja isä ovat pitäneet mahdollisena,<br />
että edessä on tuomio rikoksesta, vankeus.<br />
Tuloerojen kasvaminen on hälyttävä merkki yhteiskuntamme<br />
eriarvoistumisesta, mutta se ei selitä nuorten ja<br />
nuorten aikuisten pahoinvointia eikä rikollisuuden lisääntymistä.<br />
Lasta ei kasvateta rahalla.<br />
Tuoreessa Kotilieden ja OAJ:n haastattelututkimuksessa<br />
yli puolet luokanopettajista totesi, että oppilaat ovat<br />
muuttuneet heidän uransa aikana kielteisempään suuntaan.<br />
7 - 12-vuotiaat koululaiset ovat aiempaa levottomampia,<br />
itsekeskeisempiä ja lyhytjännitteisempiä. Mitä<br />
on edessä, kun aikaisempaa itsekeskeisemmät lapset<br />
kasvavat aikuisiksi? Tuskin suurta lähimmäisenrakkauden<br />
aaltoa.<br />
Kotien syyttäminen on turhaa. Äidit ja isät ovat työvoimaa,<br />
maan tärkeä taloustekijä, jonka tehokkuus luo hyvinvointia.<br />
Isovanhempien tulee pysytellä työelämässä<br />
mahdollisimman kauan, jotta voidaan ylläpitää hyvinvointia.<br />
Lasten tulee menestyä koulussa, tulla kielitaitoisiksi,<br />
yrittäjähenkisiksi ja ulospäin suuntautuviksi,<br />
jotta hyvinvointi säilyy.<br />
Miksi kaikki tämä hyvinvointi luo niin paljon pahoinvointia?<br />
Rikoksetonta yhteiskuntaa emme saa, mutta<br />
onnistuisiko vähemmän vaativan, heikkoutta ja epäonnistumista<br />
sietävän ilmapiirin luominen. Riittäisikö tavallinen<br />
tulevaisuus?<br />
Uusi kolumnistimme on vammalalainen Marjo Anttoora,<br />
joka toimii käräjäoikeuden notaarina ja KD:n<br />
varapuheenjohtajana. Marjo asuu miehensä ja kolmen<br />
lapsensa kanssa hirsitaloa vanhalla Tyrvään<br />
Poussalla.<br />
Marjolle tärkeitä arvoja elämässä ovat usko ja pyrkimys<br />
oikeudenmukaisuuteen. Pelaaminen kentällä ja<br />
laudalla ohittaa suosiossa poliittisen pelin.<br />
Wanhoilla wehkeillä<br />
Vappuna Vammalassa<br />
Aulikki Lehtinen<br />
- Puistokatu - Aittalahdenka-<br />
Belairin penkiltä<br />
tu - Vapaudenkatu - Onkiniemenkatu<br />
- tori. Numeroidut<br />
Museo- ja harrasteajoneuvo- ajopelit pysäköidään torille<br />
jen paraati juhlistaa Vapun- ja keskustan suljetuille katupäivää<br />
1.5. klo 12.00 alkaen osuuksille.<br />
Vammalassa. Tätä perinteis- Kello 13 saakka yleisö voi<br />
tä tapahtumaa vietetään 11. äänestää paraatin kaunotarta.<br />
kerran ja se on tarkoitettu ko- Kolme eniten ääniä saanutta<br />
ko perheen ulkoilu- ja kesän- ajopeliä palkitaan pokaalein.<br />
avaustapahtumaksi, johon on Valintaan vaikuttanee enti-<br />
vapaa pääsy.<br />
söinnin onnistuminen, alku-<br />
Alan harrastajille tämä on peräisyys, erilaisuus ja koko-<br />
näytönpaikka. Useita tallityönaisuus, jossa kannattaa myös<br />
tunteja on vietetty ennen kuin kiinnittää huomiota omistaji-<br />
moottorit hyrräävät ja kromi en pukeutumiseen ajan hen-<br />
kiiltää.<br />
gen mukaisesti. Kaikkien ää-<br />
Suuren suosion saaneeseen nestäjien kesken arvotaan he-<br />
paraatiin on tänäkin vuonna delmäkori.<br />
ilmoittautunut noin 150 eri- Musiikista vastaa Huittislaista<br />
kulkupeliä. MääräaitenNuorisopuhallinorkestekaan ilmoittautuneet saavat ri, jonka on koonnut musiik-<br />
muistoksi osallistumisestaan kiopiston rehtori Jouni Aura-<br />
diplomin.<br />
mo.<br />
Paraati lähtee liikkeelle Tervetuloa vapunpäivän<br />
aseman seudun Teknikumil- viettoon Vammalan keskusta<br />
ja kulkee reittiä Vammastaan, jossa wanhat wehkeet<br />
kosken silta - Erottajan aukio luovat historian havinaa ja<br />
- Puistokatu - Turuntie - Supe- tuovat mieliimme mukavia<br />
rin liittymä - Itsenäisyydentie muistoja menneisyydestä.<br />
Kuitupuun kysyntä luo<br />
mahdollisuuksia harvennuksille<br />
Hannu Virtanen<br />
Tärkeä hoitotoimi<br />
-Harvennushakkuukohteet<br />
olisi nyt hyvä saada tehohoitoon,<br />
koska kuitupuulla on<br />
kysyntää, Metsänhoitoyhdistys<br />
Sastamalan toiminnanjohtaja<br />
Pertti Linnainmaa tuumi<br />
Sammaljoelle vievän Kangastien<br />
varrella perjantaina järjestetyssä<br />
teemapäivän tapahtumassa.<br />
Metsänhoitoyhdistykset<br />
ovatkin aloittaneet kampanjan<br />
harvennushakkuiden lisäämiseksi.<br />
Viime viikolla vietetty<br />
mhy-viikko oli lähtölaukaus<br />
koko vuoden kestävälle edistämiskampanjalle.<br />
-Harvennushakkuurästit<br />
eivät ole meidän alueellamme<br />
niin suuria kuin muualla.<br />
Linnainmaan mukaan sahatavaramarkkinoista<br />
ei oikein<br />
tiedä, mihin suuntaan<br />
mennään. Kun sahat hidastavat<br />
vauhtiaan, sieltä ei tule<br />
haketta eikä kuitupuuta, joten<br />
katseet kohdistuvat entistä<br />
enemmän harvennushakkuisiin.<br />
Mhy Kiikka-Keikyä jatkaa omillaan<br />
Ehdokasasettelu<br />
alkoi mhy-vaaleihin<br />
Hannu Virtanen<br />
vaaleissa äänestysprosentilla<br />
mitattuna kolmanneksi maassamme.<br />
Minna Lehto kaivaakin<br />
papereistaan tiedon, jonka<br />
mukaan äänestysaktiivisuus<br />
nousi yhdistyksen alueella<br />
61,3 prosenttiin.<br />
-Emme siis suunnittele yhdistymistä<br />
mihinkään toiseen<br />
yhdistykseen, Vesa Yli-Hongisto<br />
sanoo ja viittaa tulevien<br />
vaalien valmisteluihin.<br />
Metsänhoitoyhdistysten valtuustojen<br />
vaalien ehdokasasettelu<br />
on alkanut. Syksyllä<br />
järjestettävissä vaaleissa valitaan<br />
yhteensä lähes 4 000 valtuutettua<br />
ja varavaltuutettua.<br />
-Meilläkin on valittu ehdokkaita<br />
hankkimaan vaalitoimikunta,<br />
jonka puheenjohtaja<br />
on Risto Kero, Metsänhoitoyhdistys<br />
Kiikka-Keikyän<br />
toiminnanjohtaja Vesa Yli-<br />
Hongisto kertoo.<br />
Kiikka-Keikyä sijoittui neljä<br />
<strong>vuotta</strong> sitten järjestetyissä<br />
Valtuusto ylin päättäjä<br />
Valtuusto käyttää jäsenten<br />
ylintä päätösvaltaa ja päättää<br />
Metsänomistajien<br />
hallinnoimat mhy:t<br />
Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä<br />
rahoittamia ja hallinnoimia yhdistyksiä. Yhdistykset palvelevat<br />
metsänomistajia kaikissa metsän omistamiseen,<br />
kasvattamiseen ja käyttöön liittyvissä asioissa.<br />
Metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat ovat<br />
yhdistyksen jäseniä ja oikeutettuja hyödyntämään metsäammattilaisten<br />
neuvoja ja osaamista. Metsänhoitoyhdistyksiä<br />
on 136 ja niiden toimialue kattaa koko maan. Metsänhoitoyhdistykset<br />
ovat alueellisesti järjestäytyneet metsänomistajien<br />
liitoiksi.<br />
Mhy Kiikka-Keikyässä työskentelevä Minna Lehto valmistuu<br />
metsätalousinsinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta<br />
toukokuussa. Hän on kotoisin Säkylästä<br />
ja asuu Tampereella, mutta juuret johtavat Äetsään.<br />
yhdistyksen toiminnan suuntaamisesta<br />
ja palvelulinjauksista.<br />
Valitsemansa valtuuston<br />
kautta metsänomistajat päättävät,<br />
mitä palveluita yhdistys<br />
tarjoaa jäsenilleen.<br />
Jotta metsänomistajien erilaiset<br />
tarpeet tulevat huomioiduksi<br />
on tärkeää, että yhdistysten<br />
hallinnossa on monenlaisia<br />
metsänomistajia. Tavoitteena<br />
on, että hallinnossa<br />
on niin naisia kuin miehiä eri<br />
ammatti- ja ikäryhmistä.<br />
Yhdistysten valtuustoihin<br />
valitaan seuraavalle nelivuo-<br />
Antti Välimäki kourii taitavasti puut ajokoneen kuormaan ja kuljettaa ne tienvarteen.<br />
Harvennushakkuu on kasvatusmetsien<br />
tärkein hoitotoimenpide,<br />
jolla vaikutetaan<br />
metsän kehitykseen. Hoidettu<br />
metsä tuottaa. Oikein ajoitetut<br />
ja mitoitetut harvennukset<br />
takaavat metsänomistajalle<br />
hyvät hakkuutulot ja parantavat<br />
jäljelle jäävän puuston arvokasvua.<br />
Taloudellisen tuloksen lisäksi<br />
harvennushakkuilla<br />
torjutaan metsätuhoja, hoidetaan<br />
metsäympäristöä ja<br />
turvataan metsien kestävä<br />
käyttö.<br />
Vammalassa järjestetyssä<br />
tapahtumassa oli mukana<br />
Rompun kone- ja metsäpalvelu<br />
näyttämässä, mihin nykyaikaiset<br />
nokkelat koneet<br />
pystyvät harvennustyömaalla.<br />
Erkki ja Antti Välimäki, isä ja<br />
poika, korjasivat puuta ja kuljettivat<br />
tienvarteen.<br />
-Hakkuukone meillä on ollut<br />
jo vuosia, mutta nyt meillä<br />
on myös maataloustraktorin<br />
korvannut ajokone, Erkki Välimäki<br />
kertoi.<br />
tiskaudelle vähintään 15 ja<br />
enintään 39 valtuutettua. Valtuutettujen<br />
määrä on määritelty<br />
kunkin yhdistyksen<br />
säännöissä.<br />
Säännöissä on myös määritelty<br />
valtuuston tehtävät.<br />
Valtuuston sääntömääräisiin<br />
tehtäviin kuuluu muun<br />
muassa valita yhdistyksen<br />
hallitus, päättää vuotuisesta<br />
toimintasuunnitelmasta ja<br />
talousarviosta sekä vahvistaa<br />
hehtaarikohtaisen metsänhoitomaksun<br />
suuruus.<br />
Vaalit lokamarraskuussa<br />
Ehdokkaaksi voi asettua kuka<br />
tahansa metsänhoitoyhdistyksen<br />
jäsen, jota ehdottaa vähintään<br />
kaksi yhdistyksen jäsentä.<br />
Ehdokashakemuksessa on<br />
mainittava ehdokkaan nimi,<br />
syntymäaika, ammatti ja kotipaikka<br />
sekä ehdottajien nimet.<br />
Lisäksi ehdokkaan tulee antaa<br />
kirjallinen suostumus.<br />
Kaksi kolmesta<br />
aikoo äänestää<br />
-Työskentelemme isoilla<br />
ja pienillä kohteilla, jotka<br />
metsänhoitoyhdistys osoittaa.<br />
Päätehakkuista<br />
harvennuksiin<br />
Metsänhoitoyhdistys Kiikka-Keikyän<br />
toiminnanjohtaja<br />
Vesa Yli-Hongisto vahvistaa<br />
myös harvennushakkuiden<br />
olevan nyt esillä.<br />
Vuosi 2007 painottuikin<br />
päätehakkuisiin.<br />
Leudot talvet ovat kuitenkin<br />
tuoneet ongelmia.<br />
-Talviharvennusleimikko ei<br />
ole kysytty, koska kahtena talvena<br />
maa ei ole jäätynyt.<br />
Harvennushakkuiden lisäksi<br />
Yli-Hongisto nostaa<br />
esiin kaksi muutakin ajankohtaista<br />
aihetta: lähestyvät metsänhoitoyhdistysvaalit<br />
ja kevään<br />
istutustyöt.<br />
-Kevät on aikainen, eikä<br />
milloinkaan ennen ole päästy<br />
näin aikaisin aloittamaan istutuksia.<br />
Ehdokasasettelu päättyy<br />
10. lokakuuta, johon mennessä<br />
ehdokashakemukset on<br />
toimitettava yhdistyksen vaalitoimikunnalle.Varsinaiset<br />
vaalit tapahtuvat postiäänestyksenä.<br />
Äänestysaika on 24.10.-<br />
14.11.<br />
Äänioikeutettuja, metsänhoitomaksua<br />
maksavia metsänomistajia<br />
on koko maassa<br />
noin 320 000.<br />
Heille vaalimateriaali lähetetään<br />
lokakuussa.<br />
Vaalikirje sisältää oman<br />
yhdistyksen ehdokasluettelon,<br />
äänestysohjeet, äänestyslipun<br />
ja palautuskuoren. Vaalien<br />
tulos julkistetaan 21. marraskuuta.<br />
Neljä <strong>vuotta</strong> sitten pidetyissä<br />
edellisissä valtuustovaaleissa<br />
äänestysprosentti nousi<br />
korkealle.<br />
Lähes puolet eli 48 prosenttia<br />
metsänomistajista käytti<br />
silloin äänioikeuttaan.<br />
Mhy Sastamalan toiminnanjohtaja Pertti Linnainmaa ja<br />
metsäkoneyrittäjä Erkki Välimäki loivat katseensa ensiharvennusmetsään<br />
Sammaljoelle vievän Kangastien<br />
varrella.<br />
MTK teetti maaliskuussa 2008 <strong>Suomen</strong> Gallupilla mielipidetutkimuksen,<br />
johon osallistui 550 metsänomistajaa.<br />
Noin puolet metsänomistajista muisti, että tulevana syksynä<br />
on metsänhoitoyhdistysten valtuustojen vaali. Maaliskuiseen<br />
mielipidetutkimukseen vastanneista metsänomistajista<br />
kaksi kolmesta aikoi äänestää syksyn valtuustovaaleissa.
Keskiviikko huhtikuun 23. 2008<br />
”Työssä olevaa opaskoiraa ei pidä huomioida mitenkään”<br />
Opaskoira on Seijalle<br />
sekä ystävä että apuväline<br />
Pauliina<br />
Parto<br />
Kun soitan Seija Hallamäen<br />
ovikelloa Kokemäellä, alkaa<br />
oven takaa kuulua vaativa<br />
haukku. Seija hyssyttelee ovelle<br />
saapuessaan nelijalkaista ystäväänsä<br />
hiljaiseksi ja nauraa<br />
mustan labradorinnoutajansa<br />
olevan kovin ihmisten perään.<br />
Tämä tyttö - tai oikeammin<br />
vanha rouva, nuuskii tulijan<br />
uteliaasti, mutta päästää sitten<br />
peremmälle asuntoon.<br />
11-vuotias narttu on Seija<br />
Hallamäen opaskoira. Takana<br />
on yhdeksän yhteistä <strong>vuotta</strong>,<br />
eikä Seija voi peittää liikutustaan<br />
pohtiessaan koska parivaljakon<br />
tiet eroavat. -Ikävältä<br />
se tuntuu, kun tytölle ikää tulee.<br />
Kouluttaja kyllä sanoi, että<br />
koira on pirteä ikäisekseen ja<br />
pystyy varmasti työskentelemään<br />
vielä pari <strong>vuotta</strong>.<br />
Seija Hallamäki on kokenut<br />
opaskoiran käyttäjä. Hän<br />
menetti näkönsä sairauden<br />
seurauksena jo vuonna 1970,<br />
vasta 21-vuotiaana. Vuosien<br />
varrella Hallamäen kodissa on<br />
vilistänyt viisi opaskoiraa, osa<br />
hänen omiaan ja osa jo edesmenneen<br />
aviomiehen oppaita.<br />
-Kyllä tämä nykyinen on ollut<br />
kamalan hyvä koira, on tarkka<br />
kuin kelloseppä, niin hyvin tekee<br />
työnsä. Ainoa pieni haittapuoli<br />
on lapsirakkaus. Lapsia<br />
kohdatessaan tahtoo unohtaa<br />
työnsä ja lähteä heitä seuraamaan,<br />
Hallamäki hymyilee.<br />
Ilman valjaita kuin<br />
mikä tahansa koira<br />
Seija Hallamäki ei halua kertoa<br />
opaskoiransa nimeä ulkopuolisille.<br />
Hän ei halua ottaa<br />
sitä riskiä, että kaupungilla<br />
liikkuessa joku tunnistaa koiran<br />
ja alkaa kutsua sitä nimeltä.<br />
Työssä olevan opaskoiran<br />
työrauhaa kun ei saa häiriköidä<br />
millään tavalla. -Se ihmisten<br />
pitäisi oppia ymmärtämään.<br />
Kun opaskoira on töissä,<br />
sitä ei saa silittää, eikä sille<br />
saa puhua. Meitä ei koskaan<br />
saisi edes ohittaa koiran puolelta.<br />
Meidän liikkumisemme<br />
ja toimintamme tuolla ulkona<br />
perustuu omaan turvallisuuteeni,<br />
Hallamäki muistuttaa.<br />
Opaskoirayhdistyksen tuore<br />
puheenjohtaja Markku<br />
Vuorinen on samoilla linjoilla.<br />
-Nyrkkisääntönä on se, että<br />
opaskoiraa ei pidä huomioida<br />
Opaskoirapäivää<br />
vietetään tänään<br />
mitenkään. Jos on ylitsepääsemätön<br />
silityksen tai makupalan<br />
antamistarve, parempi on<br />
kohdistaa se koiran isännälle<br />
tai emännälle.<br />
Mutta silloin, kun opaskoira<br />
on ilman valjaita, se on<br />
vapaalla ja niin kuin mikä tahansa<br />
hyvin koulutettu koira.<br />
Tänään vietetään Kansainvälistä<br />
opaskoirapäivää. Normaalisti päivä<br />
osuu huhtikuun viimeiselle keskiviikolle,<br />
mutta vappuaaton vuoksi päivän<br />
viettämistä aikaistettiin viikolla.<br />
Opaskoirayhdistys on nimennyt päivän<br />
teemaksi Opaskoira liikenteessä.<br />
Suomessa on runsaat 200 opaskoiran<br />
käyttäjää. Näkövammainen<br />
opaskoiran käyttäjä turvautuu liikkuessaan<br />
jäljellä oleviin aisteihinsa<br />
ja muistiinsa, minkä vuoksi muiden<br />
liikenteessä liikkuvien tulisi noudattaa liikennesääntöjen<br />
lisäksi erityistä varovaisuutta opaskoiran ja näkövammaisen<br />
kohdatessaan.<br />
Opaskoiran tunnistaa valjaista, joiden sivuilla ja valjaskaaressa<br />
on punareunainen kärkikolmio. Näkövammaisella<br />
isännällä tai emännällä ei välttämättä ole valkoista<br />
keppiä.<br />
Opaskoirat koulutetaan kulkemaan tien vasemmassa<br />
reunassa, kevyenliikenteen väylillä myös oikeassa reunassa.<br />
Opetukseen kuuluvat lisäksi aina suoraan kulkeminen<br />
ja ehdoton pysähtyminen ylitysten kohdalla.<br />
Opaskoiran käyttäjät vetoavat liikenteessä mukana olijoihin<br />
ja esittävät toivomuksen, että hiljaisten kulkuneuvojen<br />
käyttäjät antavat vaikkapa äänimerkin opaskoiraa<br />
lähestyessään ja noudattavat erityistä varovaisuutta ohittaessaan.<br />
Myös itse ohituksen tulisi tapahtua mahdollisimman<br />
etäältä.<br />
Seija Hallamäki opaskoirineen on tuttu näky Kokemäen keskustassa. -Yksin kepin<br />
kanssa en osaisi liikkua, koira on minulle paras apuväline.<br />
Silloin ei hemmottelukaan ole<br />
kielletty.<br />
Koira ei tunnista<br />
liikennemerkkejä<br />
Opaskoiriin liittyy muutamia<br />
hauskojakin harhaluuloja.<br />
Koira ei esimerkiksi<br />
tunne liikennemerkkejä eikä<br />
tunnista liikennevalojen<br />
värejä. Koiran ja sen käyttäjän<br />
liikkuminen perustuu<br />
pieniin käskyihin, joilla koiraa<br />
ohjataan tutussa ympäristössä.<br />
Opaskoira ei mene ajoradalle<br />
ilman opastettavansa<br />
”<br />
Kun opaskoira on töissä, sitä ei saa silittää,<br />
eikä sille saa puhua.<br />
käskyä, joten näkövammainen<br />
itse joutuu päättämään liikennevaloristeyksissäkintienylityksensä<br />
ajankohdan.<br />
-Ihmiset ovat täällä Kokemäellä<br />
jo oppineet huikkaamaan<br />
meille, kun tie on vapaa.<br />
Kun koiralle antaa käskyn lähteä<br />
yli, se menee vaikka auto<br />
olisi metrin päässä, ei koira sitä<br />
ymmärrä, Hallamäki muistuttaa.<br />
Myös Markku Vuorinen<br />
ohjeistaa kanssaihmisiä vinkkaamaan<br />
näkövammaiselle<br />
milloin tien ylitys on turvallista.<br />
Ulkopuolisen apua voidaan<br />
tarvita muulloinkin.<br />
-Opaskoiran käyttäjä selviytyy<br />
yleensä itsenäisesti tutussa<br />
ympäristössä, mutta uusia<br />
paikkoja etsiessään, bussia<br />
odotellessaan ja istumapaikkoja<br />
hakiessaan hän useimmiten<br />
tarvitsee apua. Opaskoira<br />
kun ei tällaista työskentelyä<br />
osaa.<br />
Lämmin paikka<br />
sängyllä paljastaa<br />
Seija Hallamäen opaskoira<br />
vaikuttaa tyytyväiseltä nelijalkaiselta.<br />
Se tuhisee rauhassa<br />
omassa pedissään, eikä liiemmin<br />
hötkyile. Leikkimielelle<br />
sen saa seinänaapurin lahjoittama<br />
pehmorotta, jota koira<br />
Seijan mukaan riepottaa välillä<br />
rajustikin.<br />
-Tämä se tykkää paljon leluista,<br />
eikä yhtä ainutta ole<br />
rikkonut. Aiemmat koirat<br />
ovat repineet pehmoleluista<br />
sisukset irti ja syöneet ties<br />
mitä sukista lähtien, mutta ei<br />
tämä.<br />
Seija Hallamäki voi huoletta<br />
jättää koiran yksin kotiin<br />
lähtiessään avustajansa kanssa<br />
taksilla ruokaostoksille tai<br />
muille asioille. Hän tietää, että<br />
nelijalkainen ystävä ei tee pahojaan.<br />
-Paitsi että kamarin ja keittiön<br />
ovi pitää aina muistaa<br />
sulkea. Jos unohdan tehdä<br />
sen, koira menee poissa ollessani<br />
makaamaan sänkyyni.<br />
Kun tulen kotiin, koira livistää<br />
äkkiä omalle pedilleen ja teeskentelee,<br />
että on ollut siinä koko<br />
ajan. Vaan minäpä menen<br />
kokeilemaan sänkyä ja aina se<br />
on ihan lämmin.<br />
Kotioloissa 11-vuotias opaskoiranarttu on rauhallinen kaveri, joka lepäilee omalla pedillään<br />
tai leikkii naapurilta saadun rottalelun kanssa.<br />
Yhteisvastuukeräys<br />
lähentelee loppuaan<br />
Tänä vuonna kirkossa on yhteisvastuullisestiponnisteltu<br />
liberialaisten sekä kehitysvammaisten<br />
hyväksi. Liberialaisia<br />
on autettu jälleenrakentamaan<br />
maataan sisällissodan<br />
kurimuksesta ja kehitysvammaisia<br />
työllistymään.<br />
Kampanja-aika päättyy tämän<br />
kuun lopussa, jolloin<br />
Vammalan seurakunnan uuttera<br />
ja uskollinen seurakuntalaisten<br />
joukko kokoaa voimansa<br />
ahertaen monta päi-<br />
19<br />
Kyselyyn vastasi 445<br />
Suurin huoli teiden<br />
kunnossapito<br />
Lounais-Pirkanmaan kunnille<br />
laaditaan vuoden 2008 aikana<br />
liikenneturvallisuussuunnitelma.<br />
Sen tekeminen käynnistyi<br />
marraskuussa 2007. Hankkeen<br />
tilaajina ovat Mouhijärven,<br />
Punkalaitumen, Vammalan<br />
ja Äetsän kunnat sekä<br />
Tiehallinnon Hämeen tiepiiri.<br />
Lisäksi laadintaan osallistuvat<br />
Liikenneturvan, poliisin ja<br />
Länsi-<strong>Suomen</strong> lääninhallituksen<br />
edustajat.<br />
Suunnitelman lähtökohtana<br />
on valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä<br />
vuonna 2001 asetettiin<br />
tavoitteeksi turvallisuustilanteen<br />
jatkuva parantaminen<br />
niin, että vuonna 2010 liikennekuolemien<br />
määrä on alle<br />
250. Vuonna 2007 tieliikenteessä<br />
kuoli ennakkotietojen<br />
mukaan 379 ihmistä. Parantamista<br />
siis riittää. Valtakunnallisessa<br />
suunnitelmassa edellytetään<br />
kunnilta ajantasaisten<br />
liikenneturvallisuussuunnitelmien<br />
laatimista.<br />
Suunnittelun ensimmäisen<br />
vaiheen liikenneturvallisuuden<br />
nykytilanneselvitystä<br />
varten tehtiin tammi–helmikuussa<br />
2008 kyselytutkimus,<br />
jolla kartoitettiin mielipiteitä<br />
liikenneturvallisuudesta sekä<br />
liikenteessä koettuja ongelmapaikkoja.<br />
Kyselyyn sai vastata<br />
internetissä Katukanava-sivustolla<br />
sekä kirjastoissa paperilomakkeella.<br />
Kyselyssä kuntalaisilta kysyttiin<br />
heidän asumis- ja liikkumisympäristössäänhavaitsemistaanliikenneturvallisuusongelmista<br />
sekä ehdotuksia<br />
liikenneturvallisuuden<br />
parantamiseksi. Kyselyssä kartoitettiin<br />
sekä liikenneympäristössä<br />
että liikennekäyttäytymisessä<br />
koettuja ongelmia<br />
ja turvavälineiden käyttöä.<br />
Kyselyyn saatiin yhteensä<br />
445 vastausta, joista suurin<br />
osa, 69 prosenttia, Vammalasta,<br />
13 prosenttia Punkalaitumelta,<br />
14 prosenttia Mouhijärveltä<br />
ja 4 prosenttia Äetsästä.<br />
Vastaajista 57 prosenttia<br />
oli naisia ja ajokortillisia noin<br />
60 prosenttia. Vastaajista hieman<br />
yli puolet oli koululaisia<br />
tai opiskelijoita. Vastaajista<br />
suurella osalla (59 prosenttia)<br />
oli taloudessaan useampi<br />
kuin yksi henkilöauto käytössä.<br />
Henkilöauton kuljettajia<br />
tai matkustajia oli vastaajista<br />
yhteensä 63 prosenttia.<br />
Kyselyssä pyrittiin selvittämään<br />
koettua liikenneturvallisuuden<br />
tilaa. Vastaajista<br />
noin kolmannes arvioi liikenneturvallisuuden<br />
tilan omassa<br />
kunnassaan melko tai erittäin<br />
hyväksi. Melko tai erittäin<br />
huonoksi liikenneturvallisuuden<br />
tilan arvioi noin 20 prosenttia.<br />
Punkalaitumella ja Vammalassaliikenneturvallisuuden<br />
tila arvioitiin muita kuntia<br />
useammin huonoksi tai<br />
erittäin huonoksi. Turvattomimmaksi<br />
kulkutavaksi koettiin<br />
kävely ja pyöräily ja turvattomimmaksi<br />
ryhmäksi liikenteessä<br />
koululaiset.<br />
Suurimmaksi liikenneturvallisuuspuutteeksi<br />
kyselyssä<br />
nousi esille teiden ja katujen<br />
kunnossapito. Kunnossapito<br />
koettiin myös liikenneturvallisuuden<br />
näkökulmasta tärkeimmäksiliikenneolosuhteeksi,<br />
seuraavaksi tärkeinä<br />
nousivat esille maanteiden ja<br />
katujen kunto, valaistus ja näkemät<br />
liittymissä sekä koululaiskuljetukset.<br />
Nopeusrajoitusten noudattaminen<br />
koettiin liikenneolosuhteista<br />
tilaltaan huonoimmaksi,<br />
seuraavaksi huonoin<br />
tila oli kyselyn mukaan turvalaitteiden<br />
(esimerkiksi heijastin,<br />
kypärä) käytössä ja autoilijoiden<br />
piittaamattomuudessa<br />
jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden<br />
suhteen. Liikenneolosuhteiden<br />
tärkeyden ja tilan perusteella<br />
lasketun kehittämistarpeen<br />
kärkipäähän sijoittuivat<br />
maanteiden ja katujen<br />
kunnossapito, maanteiden ja<br />
katujen kunto sekä nopeusrajoitusten<br />
noudattaminen.<br />
Kyselyssä pyydettiin lisäksi<br />
nimeämään kohteita, jotka<br />
ovat liikenneturvallisuuden<br />
kannalta erityisen vaarallisia<br />
tai ongelmallisia. Näistä<br />
ongelmapaikoista saatiin 310<br />
kommenttia, joihin tutustutaan<br />
lähiviikkoina maastokäynneillä.<br />
Liikenneympäristön parantamisen<br />
lisäksi tarvitaan<br />
liikenneturvallisuuden arvostuksen<br />
lisäämistä tiedotuksen<br />
ja liikennekasvatuksen keinoin.<br />
Liikennekasvatuksen<br />
ja tiedotuksen kehittämisen<br />
tarkoituksena on luoda kuntiin<br />
jatkuva liikenneturvallisuustyön<br />
suunnittelu- ja seurantajärjestelmä.Suunnittelualueen<br />
kuntiin perustetaan<br />
liikenneturvallisuusryhmät,<br />
joissa asetetaan toiminnalliset<br />
tavoitteet ja toimintalinjat<br />
oman hallintokunnan liikenneturvallisuustyölle.Liikenneturvallisuusryhmätkoordinoivat<br />
työtä ja seuraavat työn<br />
etenemistä eri hallintokunnissa<br />
ja sidosryhmissä. Ryhmiin<br />
nimetään edustajia eri hallintokunnista:<br />
sivistystoimesta,<br />
sosiaali- ja terveystoimesta,<br />
vapaa-ajan toimesta sekä teknisestä<br />
toimesta. Työhön kytketään<br />
mukaan myös seudulla<br />
toimivat muut sidosryhmät<br />
esimerkiksi ammattiautoilijat,<br />
liikennekoulut ja seurakunnat.<br />
Työ etenee niin, että nykytilannekartoituksen,<br />
kyselyn<br />
ja maastokäyntien perusteella<br />
suunnitellaan kesän ja syksyn<br />
aikana liikenneturvallisuuden<br />
parantamisesitykset, joista<br />
laaditaan toimenpideohjelma.<br />
Liikenneturvallisuussuunnitelma<br />
sisältää toimenpideohjelman<br />
liikenneympäristön<br />
parantamiseksi, toimenpideohjelman<br />
eri hallintokunnissa<br />
tehtävää liikennekasvatus- ja<br />
tiedotustyötä varten sekä esityksenliikenneturvallisuustyön<br />
organisoimiseksi Lounais-Pirkanmaan<br />
seudulla.<br />
Työ valmistuu marraskuussa<br />
2008. Työn valmistuttua pidetään<br />
julkistamistilaisuus.<br />
vää yhteisvastuumyyjäisten<br />
hyväksi. Ahkerat seurakuntalaiset<br />
loihtivat vapunaaton yhteisvastuumyyjäisiinTorikeskuksen<br />
aulaan monenmoista<br />
herkkua; pöydillä houkuttelevat<br />
tuoksuvat munkit, pullat ja<br />
piirakat. Huikopalaksi lähimmäistemme<br />
hyväksi kassiin<br />
sujahtavat pitsat, rieskat, limput,<br />
kakot ja sämpylät - kiusauksilta<br />
ei monikaan välty. Aikaiset<br />
kulkijat poimivat myös<br />
gluteenittomat herkut mat-
20 Keskiviikko huhtikuun 23. 2008
Change language