Harvinaisia vieraita Vammalaan
Harvinaisia vieraita Vammalaan
Harvinaisia vieraita Vammalaan
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keskiviikko maaliskuun 5. 2008<br />
Helena Heleniuksen<br />
muistolle<br />
Jälleen soivat tutut sanomakellot,<br />
ääni niiden kattaa kotoiset pellot,<br />
myös sen yksin jääneen punaisen tuvan,<br />
niiden soidessa koemme muistojen kuvan.<br />
Nyt oli Sinulle tullut lähtövuoro,<br />
Sua perillä odotti jo taivainen kuoro,<br />
jota metsän huminassa kuulla voi,<br />
se viljapellollakin kesäilloin soi.<br />
Suru kudontapiiriinkin sisälle astui,<br />
monen kutojan silmä kyynelin kastui,<br />
siellä niidet ja pirratkin valittaa,<br />
kun enää ei saavu sitä kutojaa<br />
joka ristiäisliinan valmiiksi saisi,<br />
suvun pienimmälle sen lahjoittaisi.<br />
Kerroit olevasi hyvin onnellinen,<br />
oli toiveissa taudista paraneminen.<br />
Pääsit kotiin vielä joulua viettämään,<br />
sait tutustua myös siihen pienimpään.<br />
Vuosi kun vaihtui, tuli lähtöhetki,<br />
päättyi Sinulta maallinen retki,<br />
hiljaa nukkuen siirryit uuteen<br />
taivaisen kotisi ihanuuteen,<br />
enää ei jalkasi horju siellä,<br />
eikä sairaus ahdista taivaan tiellä.<br />
Iloista mieltäsi aina muistelemme,<br />
laulamme kaipaavat kiitoksemme.<br />
Ke 12.3. klo 19 Sanan ja rukouksen<br />
ilta, mukana ystäviä Lähetysavusta.<br />
Lavia<br />
Ke 5.3. klo 13 keskiviikkokahvit:<br />
Leena Tuominen puhuu hammashoidosta<br />
To 6.3. hartaudet: klo 13 Suodenniemen<br />
vanhainkoti ja klo 14.30<br />
Lavian vuodeosasto<br />
Su 9.3. klo 10 messu: Anu Päljänoja<br />
ja Porin nuoret,Talvisodan<br />
päättymisen seppeleenlasku sankarihaudoilla.<br />
Ma 10.3. klo 18 naisten raamattupiiri<br />
srk-kodilla.<br />
Ti 11.3. klo 13 lauluhetki Vanhustentalojen<br />
kerhohuoneella, klo 18<br />
SLEY:n lähetyspiiri srk-kodilla,<br />
Jari Rankinen kertoo ja näyttää<br />
kuvia Afganistanista.<br />
Ke 12.3. ehtoollishartaudet: klo<br />
12.15 Päivätoimintakeskuksessa ja<br />
klo 14 Kotiranta II, klo 18 lähetystilta<br />
srk-kodilla, Sanna-Maria<br />
& lähetysnuoret kertovat kuulumisia<br />
Etelä-Amerikasta.<br />
Su 16.3. klo 11 perhemessu, klo<br />
18 rukoushelmi-ilta..<br />
Rovastikunnallinen kehitysvammaisten<br />
kirkkopyhä 9.3. Keikyässä.<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:<br />
Liisa Laurila p.050 3215713<br />
Kirkkoherra lomalla 25.2.-10.3.<br />
Nuoret:<br />
Pe 7.3. ei nuorteniltaa<br />
Ke 12.3. klo 15.30-17 rippikoulu<br />
srk-kodilla<br />
Hautauspalvelut<br />
Kallionpää ja Viitanen. Lauttakylänkatu 15 Huittinen,<br />
p. 02-566 222, 0440-566390<br />
4.#(2$:2$"*((&'()*"):(&'(#//(/:22())(&13&;
10 Keskiviikko maaliskuun 5. 2008<br />
Vammalan Seudun Sotaveteraanit palkitsivat vuosikokouksessaan<br />
yhdistyksen ansioituneita jäseniä.<br />
Lauri Koski jatkaa<br />
Sotaveteraanien<br />
puheenjohtajana<br />
Pentti Hannula<br />
Kokouksessa jaettiin yhdistyksen<br />
ansioituneille jäsenille<br />
ansiomerkit yhdistyksen hyväksi<br />
suoritetusta työstä.<br />
Vammalan Seudun Sotaveteraanit<br />
ry:n vuosikokous pidettiin<br />
Vammalan seurakuntatalolla.<br />
Kokouksen puheenjohtajana<br />
toimi kapteeni evp.<br />
Martti Sipponen. Todettiin<br />
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.<br />
Yksimielisesti<br />
hyväksyttiin toimintakertomus<br />
vuodelta 2007, tuloslaskelma<br />
ja taseet sekä tilintarkastuskertomus.<br />
Vahvistettiin tilinpäätös ja<br />
myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille<br />
yhdistyksen tileistä<br />
ja hallinnosta vuodelta<br />
2007.<br />
Päätettiin jäsenmaksun<br />
suuruus: hallituksen ehdotuksen<br />
mukaan veteraanien puolisot<br />
ja lesket vapautetaan veteraanien<br />
ohella jäsenmaksuvelvollisuudesta.<br />
Muiden kohdalla<br />
tulee jäsenmaksu vuoden<br />
2009 alusta olemaan 10 euroa.<br />
Kannatusjäsenmaksu vielä<br />
vuodelle 2008 on 5 euroa.<br />
Hyväksyttiin talousarvio<br />
vuodelle 2008. Hallituksen jäsenmäärä<br />
pysyy kahdeksassa<br />
jäsenessä. Sotaveteraanien<br />
puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti<br />
Lauri Koski. Hän<br />
on vuodesta 1995 johtanut<br />
yhdistystä ja on yhdistyksen<br />
kolmas puheenjohtaja. Hänen<br />
aikanaan on kannatusjäsenten<br />
lukumäärä kasvanut yli 500 jäsentä.<br />
Kannatusjäsenillä on muutettujen<br />
yhdistyksen sääntöjen<br />
mukaisesti kaikissa kokouksissa<br />
täysvaltainen äänioikeus.<br />
Hallituksen jäseniksi valittiin<br />
Timo Kökkö, Pentti Hannula,<br />
Pekka Maaranen, Paavo Sandholm,<br />
Rauno Laitinen, Hannu<br />
Toivonen, Pekka Koski ja<br />
Matti Riihimäki. Hallituksen<br />
kokouksiin osallistuvat naistoimikunnan<br />
puheenjohtaja<br />
Aino Sandholm ja taloudenhoitaja<br />
Pirkko Maaranen. Tilintarkastajiksi<br />
valittiin Seppo<br />
Kallio ja Olli Simola, varalle<br />
Erkki Aaltonen ja Leevi Mäki-Ikola.<br />
Runsaasti ohjelmaa<br />
Vammalan Seudun Sotaveteraanit<br />
ry:n jäsenille tarkoitettuja<br />
tapahtumia järjestetään<br />
vuonna 2008 runsaasti.<br />
Ohjelmassa on ainakin allasvoimistelua<br />
miehille ja naisille<br />
kuntoutuskeskus Luovissa,<br />
kuntovoimistelua miehille Torikeskuksen<br />
alakerrassa, piirikokous,<br />
liittopäivät Turussa,<br />
jo perinteinen kesätapahtuma<br />
puheenjohtaja Lauri Kosken<br />
piha-alueella, jossa tänä kesänä<br />
vierailevat Pärnun Inkerinsuomalaiset,<br />
jotka esittävät<br />
myös ohjelmaa. Lisäksi ohjelmassa<br />
on uutispuurojuhla ja<br />
kunniavartio Tyrvään kirkon<br />
sankarihaudalla. Yleisötilaisuuksia<br />
ovat esimerkiksi Veteraanipäivän<br />
tilaisuus, kaatuneiden<br />
muistopäivä ja itsenäisyyspäivän<br />
juhla lukiolla.<br />
Retkiä tänä vuonna tehdään<br />
Säkylän talvi- ja jatkosotamuseoon,<br />
eduskuntaan ja<br />
Heurekaan. Suomen rajojen<br />
ulkopuolella vieraillaan Pärnussa<br />
kuntoutusmatkalla ja<br />
Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä<br />
Petroskoissa ja Aunuksella.<br />
Yhdistys julkaisee omaa<br />
tiedotuslehteä Jäsenviestiä<br />
neljä kertaa vuodessa. Lehti<br />
tulee tänä vuonna toimineeksi<br />
yksitoista vuotta. Tiedote<br />
on palvelumuoto ja yhdysside<br />
yhdistyksen jäsenille. Painosmäärä<br />
on 1000 kappaletta. Sen<br />
painatusmaksusta ja osin postituksesta<br />
ovat huolehtineet<br />
kannatusjäsenet.<br />
Hallituksen järjestäytymiskokouksessa<br />
vuodeksi 2008<br />
valittiin varapuheenjohtajaksi<br />
rovasti Timo Kökkö, sihteeriksi<br />
sosiaalineuvos Rauno<br />
Laitinen, toiminnanjohtajaksi<br />
rehtori Pentti Hannula ja taloudenhoitajaksi<br />
Pirkko Maaranen.<br />
Kevätmuoti -08<br />
Alueviestissä<br />
ke 19.3.08<br />
Aineistopäivä pe 14.3.<br />
Muodin trendit päättää<br />
viimekädessä kuluttaja.Muotivirtaukset<br />
rantautuvat Suomeen<br />
nykyään entistä<br />
nopeammin. Suomalaisilla<br />
on nykyään<br />
halua ja uskallusta<br />
pukeutua rohkeasti<br />
ja muodikkaasti. Mediat<br />
ja nopea tiedonvälitys<br />
mahdollistavat<br />
sen, että muotitrendit<br />
ovat Suomessa samaan<br />
aikaan kuin muuallakin.<br />
Alueviestin ”Kevätmuoti”<br />
-numerossa on paljon asiaa<br />
muodista.<br />
Varaa ajoissa ilmoitustilasi!<br />
Huittisissa tehdään aikamatka<br />
hotelli Virun keittiöön<br />
Liisa<br />
Ruha<br />
(Lähde: Sakari Nupponen, Aikamatka<br />
hotelli Viruun)<br />
Kaikille avoin, toimittaja Sakari<br />
Nupposen luento valottaa<br />
legendaarisen Viru hotellin<br />
keittiön saloja Huittisissa Pellonpuiston<br />
koulun auditoriossa<br />
ensi lauantaina kello 12.00.<br />
Ennakkoon ilmoittautuneet<br />
osallistuvat luennon jälkeen<br />
Viru hotellin menun valmistamiseen<br />
kokki Elvi Gusinan<br />
johdolla. Luento on Eesti 90juhlavuoden<br />
ohjelmistoa, toteuttajana<br />
Huittisten kansalaisopisto<br />
ja Huittisten Seudun<br />
Suomi- Viro-Seura.<br />
Silmäys 1980 Virun ruokalistoihin<br />
avaa näkymän aivan<br />
toisenlaiseen ruokakulttuuriin,<br />
kuin mihin lännessä oli<br />
totuttu. Se oli eksoottinen jopa<br />
lähinaapureille, suomalaisille,<br />
vaikka Suomenkin ruokakulttuuri<br />
poikkesi jonkin<br />
verran muusta Euroopasta.<br />
Virun keittiö ei ollut virolainen<br />
eikä balttiansaksalainen.<br />
Pikemminkin se oli yleisliittolainen,<br />
mikä merkitsi neuvostoliittolaista<br />
kansainvälisyyttä<br />
vahvalla venäläisellä painotuksella.<br />
Virun ruokalistalla annosten<br />
nimet olivat eksoottisen<br />
venäläisiä :keitto saattoi<br />
olla okroöka, ötöi tai lapsa,<br />
kun taas Suomessa tunnettiin<br />
itänaapurin keitoista lähinnä<br />
borssi. Neuvostoliittolaista<br />
ja virolaista keittiötä ohjasi<br />
suunnitelmatalous. Koko valtakunnan<br />
tuotantosuunnat ja<br />
-määrät suunniteltiin, mutta<br />
ei kuitenkaan markkinoiden<br />
ja kysynnän mukaan. Kaikki<br />
ideat tulivat ylhäältä suunnittelukomiteasta<br />
- joskus aivan<br />
Moskovasta asti.<br />
Virun keittiötä pitkään johtaneen<br />
Jaan Tuuvikin mukaan<br />
aina piti miettiä, mitä sai ja<br />
mitä oli. Kokkien ei auttanut<br />
taiteilla, kun ei kerta kaikkiaan<br />
ollut mereneläviä, mausteita,<br />
hedelmiä, merkkijuomia tai<br />
ylipäätään maailmankaupan<br />
tuotteita. Puuttuvalle tuotteelle<br />
oli oma nimityksensä: se oli<br />
defi tsiitti eli defk a.<br />
Kuubalaisia ja marokkolaisia<br />
appelsiineja Virussa riitti.<br />
Viinirypäleet ja sitruunat tulivat<br />
tuohon aikaan etelän tasa-<br />
Keittiömestari Jaan Tuvike (keskellä) oli palkittu Neuvostoliiton parhaana Moskovassa<br />
jo 1968.<br />
valloista. Sen sijaan banaaneja<br />
ja ananaksia ei 1980-luvun<br />
neuvostojakelussa riittänyt Viroon.<br />
Kotikonnuilla niitä ei<br />
ollut, mutta Leningradin matkoilla<br />
joku oli nähnyt banaaneja.<br />
Banaanien tuonti alkoi<br />
Suomesta ensin epävirallisesti,<br />
sitten normaalina ulkomaankauppana.<br />
Suomesta kehkeytyikin<br />
90-luvulla ennen EUjäsenyyttä<br />
banaaninviejämaa<br />
keskusliikkeiden suurien banaaninkypsyttämöiden<br />
avulla.<br />
Suunnitelmatalous<br />
määräsi grammat<br />
Baltian neuvostotasavaltojen<br />
maustehylly ei ollut kovin<br />
monipuolinen. Siksipä resepteissä<br />
käytettiin sitä, mitä oli:<br />
maustepippuria, mustapippuria,<br />
laakerinlehtiä, muskottia,<br />
neilikkaa, kanelia, sahramia...<br />
”<br />
Valmiiksi katetulla<br />
aamupalalla sai teetä, leipää,<br />
keitettyä munaa ja makkaraa.<br />
Valkopippuria ei ollut, eikä<br />
sitä edes tiedetty. Sitä, kuten<br />
montakaan muuta nykyistä<br />
itsestäänselvyyttä, ei osattu<br />
siksi edes kysyä. Suomalaisen<br />
kotikeittiön 70-luvulla valloittaneet<br />
paprika ja curry puuttuivat<br />
kokonaan makumaailmasta.<br />
Ostajan arki oli täynnä taisteluita.<br />
Vaahtoutuvaa voita ei<br />
tahtonut saada tarpeeksi, eikä<br />
konditorialle kelvannut paikallisten<br />
vehnäjauhojen laatu.<br />
Kakkujen suklaakuorrutuk-<br />
sesta piti käydä ankara kädenvääntö<br />
Kalevin kanssa. Tällaisessa<br />
taloudenpidossa tuttavat,<br />
naapurit, sukulaiset ja<br />
mitkä tahansa suhteet olivat<br />
suureksi avuksi.<br />
Keittiötä johti<br />
Neuvostoliiton mestari<br />
Ajoittain pahaksi äityneen tavarapulan<br />
takia Moskovasta<br />
tuli tiukkoja ohjesääntöjä,<br />
kuten se, että lihaa sai käyttää<br />
a’la carte-annoksiin vain 76<br />
grammaa tai että Kiovan kotlettiin<br />
sallittiin korkeintaan<br />
82 grammaa kanaa. Varsinkin<br />
jälkimmäinen määräys oli aivan<br />
mahdoton, koska resepti<br />
ei taipunut nuukailuun. Yhtä<br />
kunnon kotlettia varten olisi<br />
tarvittu 200 grammaa kanaa.<br />
Kun Suomessa torstai oli<br />
hernerokkapäivä, Neuvostoliitossa<br />
se oli kalapäivä. Päätöksellä<br />
yritettiin säästää lihaa.<br />
Virussa kalaa oli saatavana aina<br />
- ainakin jossain muodossa.<br />
Vuosittain keittiö suolasi<br />
kymmenen tonnia kirjolohta,<br />
jota tuli Vırtsjärvestä ja mereltä.<br />
Ankeriasta ja kuhaakin<br />
riitti, kiitos Virun hyvän maineen<br />
ja suhteiden.<br />
Saalista jakoivat Virussa<br />
huipputekijät. Keittiömestari<br />
Jaan Tuvike oli palkittu Neuvostoliiton<br />
parhaana Moskovassa<br />
jo 1968. Tuolloin hän<br />
oli työskennellyt vielä ravintola<br />
Gloriassa. Virussa Tuviken<br />
käsialaa olivat useimmat<br />
menestystuotteet, kuten maksapasteija.<br />
Sitä meni kaupaksi<br />
niin paljon, kuin keittiö ehti<br />
tehdä. Pasteijaa oli parannettu<br />
voilla ja konjakilla, mikä teki<br />
siitä suussasulavan.<br />
Tämä Tuviken hyve tai pahe<br />
kuului myös suosittuun Viru<br />
suupiste -makupalaan, jota<br />
tarjottiin alkuruokana tai coc-<br />
tail-palana. Makupalan perusraaka-aine<br />
oli paistetusta sian-<br />
ja naudanlihasta, savukinkusta,<br />
voista ja konjakista tehty<br />
jauhettu massa. Se levitettiin<br />
kaulitulle voi-persilja-tillilevylle<br />
ja käärittiin kuin kääretorttu,<br />
josta leikattiin suupaloja.<br />
Oli toki jotain kevyttäkin.<br />
Tuviken kurkkukeittoa,<br />
kurgip¸reetä, käytiin muualta<br />
Neuvostoliitosta tutkailemassa:<br />
voiko kurkusta tehdä keittoa?<br />
Koska tuoreita kurkkuja<br />
ei ollut saatavana ympärivuotisesti,<br />
keittiö umpioi talveksi<br />
tuoreet kurkut. Suomalaisissa<br />
ravintoloissa umpioimisesta<br />
eli reksaamisesta päästiin<br />
eroon 60-luvulla.<br />
Restorani peasaal,<br />
ravintolan pääsali<br />
Ravintolan pääsalissa kaikki<br />
oli suurta ja mahtavaa. Suomessakin<br />
suosittiin tuohon<br />
aikaan arkkitehtuurissa melkoisia<br />
hehtaarihalleja. Virun<br />
logolla varustetut lautaset,<br />
valkoiset pöytäliinat ja tyylikkäästi<br />
pukeutunut henkilökunta<br />
viestivät arvokkuutta.<br />
Ravintolasalin tehtävänä<br />
oli ruokkia asukkaat aamulla,<br />
lounaalla ja illalla. Kolmessa<br />
tunnissa hoidettiin aina kaksi<br />
kattausta, jotta kaikki vieraat<br />
saatiin ruokittua. Vähintään<br />
puolihoito kuului yleensä pakollisena<br />
matkapakettiin.<br />
Matkailija saapui arastellen<br />
kuin oppilas koulun ruokalaan<br />
ja etsi omiaan matkanjohtajan<br />
viittoillessa oikeaan suuntaan.<br />
Kaikki pöydät oli varattu ryhmille,<br />
ja ryhmämatkalaisten<br />
olikin syytä pitää kiinni ruokailuajoista,<br />
jos aikoi syödä.<br />
Valmiiksi katetulla aamupalalla<br />
sai teetä, leipää, keitettyä<br />
munaa ja makkaraa. Salaatti<br />
oli korvattu persiljatup-<br />
sulla ja säilykkeillä, eikä tuoreita<br />
hedelmiä juuri näkynyt.<br />
Lounaalla ei ollut varaa nirsoilla.<br />
Eteen tuotiin sitä, mitä<br />
ryhmille oli tilattu: alkukeitto,<br />
kanaa tai sianlihaa ja jälkiruoka.<br />
Ruoka oli suomalaisittain<br />
rasvaista, mutta siinä ympäristössä<br />
se oli parasta, mitä sai.<br />
Ruokalistoilta jäi monelle<br />
mieleen Kiovan kotletti. Sellaista<br />
kun ei enää tahdo saada<br />
samanalaisena kotoisen ja käsin<br />
tehdyn makuisena. Muut<br />
kakkoskerroksen bravuuriherkut<br />
olivat Eesti karbonaat<br />
eli virolainen porsaankyljys ja<br />
neuvostoliittolainen Pealinna<br />
salat eli Pääkaupungin salaatti.<br />
Grill-Baar, Grillibaari<br />
Elisabeth Taylor oli grillibaarin<br />
kuuluisin asiakas. Hän<br />
poikkesi Tallinnaan useaan<br />
kertaan Lintu Sininen -elokuvan<br />
fi lmausten aikana. George<br />
Cukorin 1976 ohjaama satuelokuva<br />
oli ensimmäinen<br />
yhdysvaltalaisneuvostoliittolainen<br />
yhteistuotanto. Diivan<br />
ja hänen seuralaistensa kerrotaan<br />
ihastuneen Virussa nimenomaan<br />
grillibaariin. Myös<br />
Miljoonan ruusun Alla Pugatsovasta<br />
tuli grillibaarin ystävä.<br />
Neuvostoliittolaisesta näkökulmasta<br />
paikka oli jotain<br />
aivan uutta. Missään muualla<br />
ei asiakas nähnyt, miten hänen<br />
ruokansa valmistetaan.<br />
Suosittu uutuus oli grillikana.<br />
Grillistä sai aina lihaa, kuten<br />
possunkyljyksiä, naudanfi leetä,<br />
saslikkeja ja omatekoisia<br />
metsästäjänmakkaroita.<br />
Ruoka oli vahvasti maustettua<br />
- päinvastoin kuin neuvostokeittiön<br />
ruoka yleensä. Väitetään,<br />
että baarimikot tilasivat<br />
itse mausteita etelästä eli<br />
Kaukasian neuvostotasavalloista<br />
ja toivat niitä myös lännestä.<br />
Kanalle grillibaarissa oli<br />
oma kevyt tillikermakastike.<br />
Viru on Viru<br />
tulevaisuudessakin<br />
Sokos-hotellina Viru tuntuu<br />
melko tavalliselta: heti aulasta<br />
löytää tiensä koko perheen<br />
Amarilloon, lasten Onni Oravana<br />
luo ja aikuisten Public<br />
Corneriin. Vanhan Virun tarinat<br />
eivät kuitenkaan kuole, ja<br />
uusia syntyy. Viruun palaa yhä<br />
uudelleen entisiä <strong>vieraita</strong>, joilla<br />
on kerrottavanaan oma kiinnostava<br />
tarina majapaikastaan.<br />
Rakennus itsekin herättää<br />
tunteita. Viime vuodet on kiistelty,<br />
pitääkö huipulle nostaa<br />
vanhat mainostekstit vai saako<br />
siellä lukea uuden isännän<br />
nimi. Jokaisella tallinnalaisella,<br />
kuten useimmilla suomalaisillakin,<br />
on mielipiteensä<br />
tai mielikuvansa Virusta. Se<br />
on jotain se.<br />
Tohtori Orff & Herra Dalcrozen riemukkaat<br />
videot pyörivät Pikku Kakkosen aamussa<br />
Pitkän linjan lastenmusiikkiyhtye<br />
Tohtori Orff & Herra<br />
Dalcroze julkaisi marraskuussa<br />
2007 Sumff aan paluu -DVD:n,<br />
joka sisältää koko joukon yhtyeen<br />
kappaleisiin tehtyjä riemukkaita<br />
musiikkivideoita. Videoita<br />
voi lasten ja aikuisten iloksi<br />
seurata nyt myös aamuisin Pikku<br />
Kakkosen aamulähetyksissä<br />
10. maaliskuuta saakka.<br />
TV-vastaanottimet kannattaa<br />
virittää YLE:n TV2-kanavalle<br />
kello 7.00 ja 7.40 välisenä<br />
aikana, mikäli mielii päästä<br />
nauttimaan ohjelmasta, joka<br />
herättää ajatuksia, mutta laittaa<br />
samalla myös koko perheen<br />
rokkaamaan. Ikiliikkuja,<br />
Prinsessa Charlotta, AB/CD,<br />
Lenkkarit, Sumfatirallaa ja<br />
muut lasten suosikit laittavat<br />
letin heilumaan heti aamusta<br />
niin maan vimmatusti.<br />
Musiikkivideoiden tekijäporukkaan<br />
kuuluu poikkeuksellisen<br />
laaja, yli 300 henkilön<br />
tiimi toimijoita. Luonnollisesti<br />
itse Orffi t, vammalalainen<br />
Hannu Sepponen, Matti Pollari<br />
ja Kimmo Ojala sekä heidän lisäkseen<br />
muun muassa Tampereen<br />
Ylioppilasteatteri, Haiharan<br />
nukketeatteri, Sara Hildén<br />
-akatemia/PEK, Tampereen<br />
konservatorio, Vammalan<br />
teatteri ja Tapparan muodostelmaluistelijat.<br />
Mukana tekemässä<br />
ovat olleet myös tuotantoyhtiö<br />
Provisual Oy, Panvision<br />
Oy sekä Pirkanmaan Elokuvakeskus,<br />
taiteilija/tuottaja<br />
Minna Männistö ja Tampereen<br />
ammattikorkeakoulu.<br />
Tohtori Orff & Herra Dalcrozen riemukkaat musiikkivideot voi nyt nähdä myös televisiossa.
Keskiviikko maaliskuun 5. 2008<br />
Vammalan ammattikoululaisissa on mestari-ainesta<br />
Neljä oppilasta<br />
Taitaja-kisan SM-fi naaliin<br />
Maija<br />
Latva<br />
Rehtori Antti Lahti oli tyytyväinen<br />
mies kertoessaan luotsaamansa<br />
oppilaitoksen oppilaiden<br />
menestyksestä. -Finaaleihin<br />
päässeet ovat pitkälti<br />
suuremmista oppilaitoksista,<br />
joten saavutuksemme on jo<br />
nyt, ennen varsinaista fi naaliakin<br />
upea asia, Lahti hehkutti.<br />
Hänen mielestään tämä<br />
kertoo siitäkin, että Vammalan<br />
ammattikoulun opettajat<br />
ovat työstään innostuneita. Ja<br />
innostavia. -Tämän tyyppiset<br />
kisat lisäävät aina myös ammatillisen<br />
koulutuksen vetovoimaa,<br />
Lahti tietää.<br />
Samaan aikaan Ammattitaidon<br />
SM-kisojen kanssa Espoossa<br />
järjestetään myös SA-<br />
KUstars -kulttuurikilpailu.<br />
Siihen lähtee Vammalasta 10<br />
oppilasta. -Yhdessä kilpailut<br />
tuovat Espooseen noin 1400<br />
nuorta huippuosaajaa, Lahti<br />
selvittää. Hän kertoo Espoon<br />
kaupungin laittavan tapahtumaan<br />
viisi miljoonaa euroa.-Suurtapahtumakaupunki<br />
nousee Tapiolan kulttuuriaukiolle<br />
ja 16.4.-19.4. välisenä<br />
aikana järjestettävään tapahtumaan<br />
odotetaan 60 000 ihmistä,<br />
Lahti kertoo.<br />
Tapahtuman avajaisjuhlaa<br />
vietetään 16.4. ja SAKU ry:n<br />
puheenjohtajana rehtori Antti<br />
Lahtikin pitää juhlassa tervehdyspuheen.<br />
Hänen jälkeensä<br />
suurtapahtuman avaa joko<br />
presidentti Tarja Halonen tai<br />
pääministeri Matti Vanhanen.<br />
-Oma puheeni on ainakin värikäs,<br />
ei mikään virkamiespuhe,<br />
Lahti paljastaa.<br />
Hääkakkuja ja<br />
vuolukivitakkoja<br />
Vammalan ammattikoulun<br />
oppilaista Johannes Nieminen<br />
kilpailee kivityön fi naalissa,<br />
Miikka Mäkinen koneistuksen<br />
fi naalissa, Olli Salmi levyja<br />
hitsaustyössä ja Liisa Leh-<br />
tinen kondiittorialan fi naalissa.<br />
Heidän lisäkseen artesaani,<br />
kultaseppäopiskelija Laura<br />
Nissi osallistuu ammattinäytökseen.<br />
Oppilaat saavat tietää etukäteen<br />
70 prosenttia fi naalitehtävästä,<br />
loput selviää vasta<br />
paikan päällä. Esimerkiksi<br />
levy- ja hitsaustyössä rakennetaan<br />
tuulimylly, kivityössä<br />
vuolukivitakka ja kondiittorikilpailijat<br />
tekevät ainakin neljäkerroksisen<br />
hääkakun, suklaakorin<br />
ja sokerityön.<br />
Musiikkia ja<br />
kuvataidetta<br />
SAKUstars -kulttuurikilpailuun<br />
Vammalan käsi- ja tai-<br />
Taitaja -fi nalistit Miikka Mäkinen (vasemmalla), Olli Salmi, Liisa Lehtinen ja Johannes<br />
Nieminen ovat jo nyt saavuttaneet paljon.<br />
Nenä tarkkana näytössä:<br />
”<br />
Oma puheeni on ainakin<br />
värikäs, ei mikään<br />
virkamiespuhe.<br />
Rehtori Antti Lahti<br />
deteollisesta oppilaitoksesta<br />
osallistuvat Joel Honkala, Ella<br />
Jaakkola, Elina Konttinen,<br />
Jonna Kuittinen, Laura Oja-<br />
nen, Tero Pelto-Knuutila, Vilma<br />
Simonen, Tuomas Tuomaala<br />
ja Miikka Vettenranta.<br />
Osa edellämainituista kuuluu<br />
oppilaitoksen omaan bändiin<br />
ja kilpailussa he esittävät itse<br />
tekemänsä kappaleen. -Nimeä<br />
bändillä ei ihan vielä ole, mutta<br />
meininki on hyvä, kertoo<br />
porukkaa luotsaava asuntolanvalvoja<br />
Elina Koivuniemi.<br />
Musiikillisen osaamisen lisäksi<br />
Vammalan oppilaita kilpailee<br />
ainakin kuvataiteessa ja<br />
korujen valmistuksessa.<br />
Leipuri-kondiittorien opettaja, kondiittorimestari<br />
Tuula Selin (vasemmalla) opastaa Liisa Lehtistä<br />
suklaakorin valmistuksessa.<br />
Liisa Lehtinen on<br />
harjoitellut ahkerasti<br />
Kondiittorialan finaaliin<br />
Vammalan ammattikoulusta<br />
selvinnyt mouhijärveläinen<br />
Liisa Lehtinen on<br />
harjoitellut ahkerasti opettajansa<br />
Tuula Selinin kanssa.<br />
-Koska Liisa on leipuri-kondiittorilinjalla<br />
vasta<br />
toista vuotta, niin opetusohjelmassa<br />
ei vielä ole ollut<br />
konditoriatöitä. Ne tulevat<br />
vasta kolmantena vuonna,<br />
Tuula Selin selvittää. Sitä<br />
ei kyllä uskoisi, kun opettaja<br />
ja oppilas esittelevät<br />
harjoitustöitään. No, onhan<br />
Liisalla loistava opettajakin,leipuri-kondiittorialan<br />
ammattiopettajalla<br />
on nimittäin itsellään kondiittorimestarinerikoisammattitutkinto.<br />
Liisa kertoo, että Tuula<br />
on hyvä, mutta myös vaativa<br />
opettaja. Tuula puolestaan<br />
luonnehtii Liisaa hyväksi<br />
oppilaaksi, jolla on<br />
luonnostaan taito hyppysissä.<br />
Kilpailussa Liisan tulee<br />
tehdä ainakin neljäkerroksinen<br />
hääkakku, suklaakori<br />
tryff eleillä, sokerityö,<br />
eksklusiivisia marjakorileivoksia<br />
ja täytekakkuja<br />
sekä hyydykekakku. Liisa<br />
ja Tuula paljastavat minulle<br />
suuren salaisuuden<br />
ja näyttävät suunnitelmiaan<br />
hääkakun koristelusta.<br />
Harmi, etten voi kertoa<br />
enempää tässä vaiheessa.<br />
Jotakin upeaa, herkkää ja<br />
kaunista se kuitenkin on.<br />
Asunnon haju on hälytysmerkki<br />
Asuntoa ostaessa kannattaa<br />
olla tarkkana. Heti sisälle astuttaessa<br />
haistele, onko asunnossa<br />
ummehtunutta hajua.<br />
Maakellarimainen tai pistävä<br />
haju kertoo usein jonkinlaisesta<br />
kosteusvauriosta, tunkkainen<br />
ilma huonosta ilmanvaihdosta.<br />
-Kosteusvaurio on<br />
yleensä talon rakenteiden sisällä,<br />
jolloin päällepäin ei välttämättä<br />
näy mitään, kertoo<br />
rakennustekninen asiantuntija<br />
Tuula Syrjänen Allergia- ja<br />
Astmaliitosta.<br />
Kosteus- ja homevauriot<br />
ovat suurin syy asuntokauppariitoihin.<br />
Hurjimpien arvioiden<br />
mukaan jopa puolessa<br />
Suomen asunnoista on jonkinasteisen<br />
kosteus- ja homevaurio.<br />
Varmaa on, että ongelmia<br />
on paljon. Kosteusvauriot<br />
aiheuttavat asukkaille ikäviä<br />
oireita, esimerkiksi jatkuvaa<br />
fl unssaa ja astmaa. Vaurion<br />
löytäminen voi olla hankalaa<br />
ja aikavievää, samoin sen korjaaminen.<br />
Hajun puuttuminen ei valitettavasti<br />
takaa kosteusvauriotonta<br />
asuntoa: homeet ja bak-<br />
teerit eivät aina haise tai niiden<br />
hajua on vaikea tunnistaa.<br />
Kiinnitä kuitenkin huomiota<br />
ilmanraikastimien käyttöön<br />
tai vastamaalattuihin seiniin:<br />
raikastimella tai maalinkatkulla<br />
saadaan homeenhaju ja<br />
-jäljet piiloon. Mikrobiperäiset<br />
hajut voivat myös vaihdella<br />
ajankohdan mukaan.<br />
Kerrostalossa<br />
kylpyhuone tärkein<br />
-Turvallisinta on hankkia<br />
asunto kerrostalosta maanpinnan<br />
yläpuolelta mutta ei<br />
ylimmästä kerroksesta, kertoo<br />
Tuula Syrjänen. -Näin välttää<br />
talon perustuksiin mahdollisesti<br />
valuvista vesistä ja huonosta<br />
salaojituksesta tulevat<br />
ongelmat eikä vuotava kattokaan<br />
haittaa.<br />
Kerrostaloasunnossa tärkeintä<br />
on tarkistaa kosteiden<br />
tilojen kunto. Kylpyhuone<br />
kannattaa tutkia tarkasti: milloin<br />
seinät ja lattiat on laatoitettu.<br />
Uusissa tai putkiremontoiduissa<br />
asunnoissa vesieristeet<br />
ovat useimmiten kun-<br />
nossa, mutta vanhemmista<br />
remonteista kannattaa hankkia<br />
lisätietoja. Onko remontin<br />
tehnyt ammattilainen? Onko<br />
joku tarkistanut vesieristeet?<br />
Onko lattian kaato suunnattu<br />
kohti lattiakaivoa? Miten vesikalusteet<br />
on asennettu?<br />
Vesivahingot yleisiä<br />
Vesivahingot ovat melko yleisiä,<br />
siksi on hyvä aina tarkistaa<br />
kaikki katto-, seinä-, ja lattiapinnat<br />
kosteusjälkien varalta.<br />
Näkyykö jälkiä kosteudesta,<br />
hilseileekö maali tai ovatko<br />
pinnoitteet tai saumaukset<br />
kuprulla, tummuneet tai rikki?<br />
Jos asunnossa on ollut vesivahinko<br />
ja sen jälkeen tehty<br />
korjauksia, kuka ne on tehnyt<br />
ja miten? Onko kaikki mikrobien<br />
saastuttama materiaali<br />
varmasti vaihdettu?<br />
-Toinen tärkeä asia on ilmanvaihto,<br />
Syrjänen muistuttaa.<br />
-Makuuhuoneissa ja<br />
olohuoneissa pitäisi olla korvausilmaventtiilit<br />
joko ulkoseinässä<br />
tai ikkunoissa. Niistä<br />
saadaan raikasta ilmaa sisään.<br />
Jos talossa on kokonaan<br />
koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä,<br />
tuloilmaventtiilit<br />
ovat sisäseinissä. Keittiössä,<br />
kylpyhuoneessa, saunatiloissa<br />
ja vaatehuoneessa on poistoventtiili.<br />
Sen toiminta on helppo<br />
tarkistaa A4-kokoisella paperilla.<br />
Paperin pitää pysyä<br />
venttiilissä kiinni, kun se asetetaan<br />
venttiilin eteen. Silloin<br />
ilmaa poistuu riittävästi.<br />
Omakotitalon<br />
perustukset ja katto<br />
Omakotitalossa on enemmän<br />
tarkastettavaa. Jo ulkona kannattaa<br />
tarkistaa tietyt asiat.<br />
Onko katto kunnossa, ovatko<br />
räystäät riittävän leveät, toimivatko<br />
rännit ja onko ikkunat<br />
hyvin pellitetty. Perustuksista<br />
ja alapohjasta johtuvat sisäilmaongelmat<br />
ovat valitettavan<br />
yleisiä, joten kannattaa tutustua<br />
huolella näihin rakenteisiin<br />
vaikuttaviin tekijöihin.<br />
Viettääkö maa rakennuksesta<br />
poispäin vai valuvatko kaikki<br />
sadevedet rakennukseen päin<br />
ja kastelevat perustukset? On-<br />
ko rakennuksessa salaojia ja<br />
niiden tarkistuskaivoja? Ovatko<br />
sokkelit ehjät ja riittävän<br />
korkealla maanpinnasta? Onko<br />
tuulettuvassa alapohjassa<br />
tuuletusluukkuja?<br />
Älä luota<br />
kuntotarkastukseen<br />
Myytävänä olevissa omakotitaloissa<br />
on usein tehty kuntotarkastus,<br />
mutta se ei ole tae<br />
talon kunnosta. -Kuntotarkastuksessa<br />
ei löydy juuri koskaan<br />
hometta tai mikrobiologista<br />
vauriota, koska tarkastukset<br />
tehdään pääasiassa aistinvaraisesti<br />
rakenteita rikkomatta,<br />
Syrjänen muistuttaa.<br />
Kuntotarkastukseen on saatettu<br />
kirjata riskejä, kuten esimerkiksi<br />
alapohjan tuuletusluukkujen<br />
tukkiminen, mutta<br />
asunnon ostajan täytyy tietää,<br />
että se on huono asia, koska<br />
näin alapohjan kuntoa ei päästä<br />
tarkastamaan. Kuntotarkastusraportti<br />
kannattaakin käydä<br />
läpi asiantuntijan kanssa, jotta<br />
varmasti ymmärtää, mitä siihen<br />
kirjatut riskit tarkoittavat.<br />
Kotiseututapahtuma<br />
kutsuu jälleen<br />
kesällä Kauvatsalle<br />
Jo perinteeksi muodostunut<br />
kotiseututapahtuma, Kauvatsa-päivät<br />
järjestetään tulevana<br />
kesänä 24. kerran, heinäkuun<br />
viimeisenä lauantaina.<br />
Tapahtuma kokoaa Kauvatsan<br />
seuratalolle vuosittain 1000 –<br />
1500 vierasta ympäri Suomea.<br />
Entiset ja nykyiset kauvatsalaiset<br />
sekä Kauvatsalle yhteyksiä<br />
omaavat saapuvat tapaamaan<br />
ystäviä, tuttavia ja sukulaisia,<br />
vaihtamaan kuulumisia<br />
ja viettämään lämminhenkistä<br />
kotiseutupäivää. Useimmiten,<br />
muutamia poikkeuksia<br />
lukuun ottamatta, sääkin on<br />
ollut suosiollinen tapahtumalle.<br />
Kauvatsa-päivillä kuljetaan<br />
pääasiassa perinteistä latua,<br />
mutta aina mukaan löytyy ripaus<br />
uuttakin. Yleisölle on<br />
tarjolla ohjelmaa laidasta laitaan,<br />
niin aikuisille kuin lapsillekin.<br />
Tarkkaa ohjelmasisältöä<br />
ei vielä ole, mutta vanhaa<br />
hyväksi havaittua runkoa<br />
noudatellaan. Mukana on torikauppiaita,<br />
vanhanajan työnäytös,<br />
vihtahuutokauppa,<br />
kilpailuja aikuisille ja lapsille,<br />
arpajaisia, poniajelua ja<br />
tietenkin tarjolla on makeaa<br />
TÄNÄÄN<br />
Päiväkeskuksessa<br />
naapurikahvit<br />
Huittisten päiväkeskuksessa<br />
juodaan tänään naapurikahvit<br />
ja kahvittelun välissä on luvas-<br />
11<br />
ja suolaista suuhunpantavaa.<br />
Menneen ajan tuulahduksesta<br />
pääsee nauttimaan Tyrvään<br />
Zetoristien kyydissä. Zetoristit<br />
kuljettavat <strong>vieraita</strong> Uula-<br />
Tuotteelta tapahtuma-alueelle<br />
ja takaisin. Toritapahtuman<br />
jälkeen voi hetkeksi hengähtää<br />
ja kerätä voimia Kauvatsa-päivän<br />
iltamiin, jonka avaa Kauvatsa-valssi<br />
ja ilta jatkuu musiikin,<br />
huumorin ja tanssin<br />
merkeissä.<br />
Kauvatsa-päivää on ensimmäisen<br />
kerran vietetty vuonna<br />
1984. Ideaa lähti kehittelemään<br />
yrittäjäkurssilta kipinän<br />
saanut Esko Nykänen,<br />
joka edelleen on toimikunnassa<br />
mukana. Hän on vuodesta<br />
1995 lähtien toiminut<br />
Kauvatsa-päivää organisoivan<br />
toimikunnan puheenjohtajana.<br />
Ira-Maaria Jalli toimii<br />
sihteerinä, Arja Kannisto rahastonhoitajana,<br />
Pekka Vahamäki<br />
ja Markku Kannisto vastaavat<br />
toripaikkavarauksista.<br />
Toimikuntaan kuuluvat lisäksi<br />
Heikki Jussila, Reijo Valin,<br />
Jari Vuortenväli, Rauno Heinola,<br />
Erkki Reunamäki, Minna<br />
Virtanen, Heli Simula, Satu<br />
Virtanen ja Sari Jalli.<br />
Tunnelmointia Säkylässä<br />
Huittisten musiikkiopisto järjestää<br />
tulevana sunnuntaina<br />
selloleirin päätöskonsertin<br />
Säkylän Pihlavassa. Konsertti,<br />
johon on vapaa pääsy, alkaa<br />
kello 16.<br />
Maanantaina on luvassa<br />
tunnelmointia lyömäsoittimilla<br />
Säkylän kirkossa kello<br />
18.<br />
Soittajat ovat Tampereen<br />
konservatoriosta.<br />
60 vuotta huipulla<br />
Ahvenainen<br />
hanureineen<br />
Huittisiin<br />
Risto Ryti - salissa kuullaan<br />
tulevana sunnuntaina hanurilegenda<br />
Veikko Ahvenaisen<br />
60 – vuotta huipulla konsertti.<br />
Mestarin lisäksi lavalla nähdään<br />
Carina Nordlund Ruotsista<br />
ja Huittisten Harmonikkakerho.<br />
Konsertti liittyy Ahvenaisen<br />
laajaan kiertueeseen<br />
Suomessa, Ruotsissa ja USA:<br />
ssa.<br />
Konsertissa kuullaan monia<br />
Veikon ikivihreitä sävellyksiä<br />
vuosien varrelta kuten<br />
Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund<br />
Tavallinen tyttö, Tango Amazonas,<br />
Muistoja Marseillesta,<br />
Takametsien kaipuu sekä muita<br />
harmonikan ikivihreitä.<br />
Ohjelmassa kuullaan myös<br />
Malmstenin, Vesterisen ja<br />
Godzinskyn sävellyksiä. Veikko<br />
teki paljon yhteistyötä<br />
Malmstenin ja Godzinskyn<br />
kanssa ja hän tunsi Vesterisen<br />
hyvin.<br />
Väliajalla yleisö voi tutustua<br />
Ahvenaisen laajaan levytystuotantoon.<br />
sa yhteislaulua Junno Välimaan<br />
johdolla. Kello 14 alkavassa tilaisuudessa<br />
soi myös haitari.
12 Keskiviikko maaliskuun 5. 2008<br />
Seija pitää tärkeänä sitä, että saa itse hoitaa lapset kotona ja tehdä silti mieleistään työtä.<br />
Kiikan Vähähaarassa asuu tyytyväinen emäntä<br />
Maija Latva<br />
den valmistajaksi Vammalan<br />
Ammattikoulusta.<br />
Äetsäläisellä Seija Kerolla on<br />
parikymmenpäisen lypsykar-<br />
Tutut ja turvalliset rutiinit<br />
jatilan emäntänä ja neljän lapsen<br />
äitinä kädet täynnä työtä Seija ja Antti Kero ovat nyt pi-<br />
eikä siis juurikaan tietoa vatäneet Antin kotitilaa Kiikan<br />
paa-ajan ongelmista. Päivä al- Vähähaarassa muutaman vuokaa<br />
aamunavetassa jo kuuden den. Lypsykarjan lisäksi tilal-<br />
aikaan ja siitä lähtien maatila on nuorkarjaa ja muutama<br />
lalla riittää töitä iltamyöhäi- emolehmä. Pihalla viilettää<br />
selle. -Olen joskus miettinyt, myös innokas koiranpentu ja<br />
että mitä mahtaisin tehdä, jos pari kissaa.<br />
en olisi maatilan emäntä. En Lapsista vanhimmat, 9-<br />
kuitenkaan ole vielä keksinyt, vuotias Suvi ja 7-vuotias San-<br />
hän kertoo.<br />
Lempääläläisellä lypsykarjatilalla<br />
kasvanut Seija kohtasi<br />
äetsäläisen Antti Keron maatalouskoulussa<br />
ja siitä alkoi<br />
nuorten yhteinen taival. -Olen<br />
aina tykännyt tehdä enemmän<br />
ja lukea vähemmän, Seija<br />
taustoittaa oppilaitosvalintaansa.<br />
Päätökseen vaikutti<br />
sekin, että koulutus pätevöitti<br />
myös perhepäivähoitajaksi.<br />
Maatalouskoulun lisäksi Seija<br />
on valmistunut mallipukinei-<br />
ni käyvät Kiikan ala-astetta,<br />
5-vuotias Samuli ja 4-vuotias<br />
Silja ovat kotona vanhempien<br />
kanssa.<br />
-Pidän tärkeänä sitä, että<br />
voin tehdä työtä ja silti hoitaa<br />
lapset kotona, Seija miettii.<br />
Keskiviikkoisin Seija käy<br />
nuorempien lastensa kanssa<br />
seurakunnan perhekerhossa.<br />
Muutoinkin päiviin on muodostunut<br />
aivan oma rutiini:<br />
aamulla noustaan aikaisin askareille,<br />
sitten Seija tulee sisälle<br />
laittamaan aamiaista ja<br />
”<br />
Olen joskus miettinyt, että<br />
mitä mahtaisin tehdä, jos en<br />
olisi maatilan emäntä. En<br />
kuitenkaan ole vielä keksinyt.<br />
Sentti, Virkku, Uni, Tikki ja monet muut odottelevat emäntää askareille aamuin illoin, seitsemänä<br />
päivänä viikossa.<br />
lähettää koululaiset matkaan.<br />
Suvin ja Sannin lähdettyä<br />
kouluun Seija ja Antti tekevät<br />
askareet loppuun ja sen jälkeen<br />
Seija keskittyy kotitöihin<br />
Antin häärätessä niitä maatalon<br />
miehisempiä hommia. Perinteeksi<br />
tulleet iltapäiväkahvit<br />
pariskunta juo siinä kello<br />
15 aikaan kaikessa rauhassa<br />
keittiön ison pöydän ääressä.<br />
-Juttelemme päivän kulusta,<br />
lapsista ja mitä nyt milloinkin<br />
mielessä sattuu olemaan, Seija<br />
kertoo ja myöntää, että päiväkahvihetki<br />
tärkeän ihmisen ja<br />
työkaverin kanssa on odotettu<br />
hetki päivästä. Ilta-askareet<br />
kutsuvat jälleen molempia navetalle<br />
sen jälkeen, mutta päivän<br />
kolmannen navettakierroksen<br />
myöhään illalla Antti<br />
hoitaa yksin Seijan laittaessa<br />
lapsia yöpuulle.<br />
Eväitä parisuhteeseen<br />
avioliittoleiriltä<br />
Juhlapyhät eivät maatalousyrittäjien<br />
rutiineja muuta, kar-<br />
-Maaseudulla asuminen on minulle ainoa oikea tapa elää, Seija Kero vakuuttaa. Pikkuinen vasikka<br />
hamuaa välittömästi hoitajansa sormen imeskeltäväksi.<br />
”<br />
Avioliitossa eteen tulevien<br />
asioiden edessä on hyvä<br />
pysähtyä aika ajoin.<br />
ja kun pitää ruokkia ja lypsää<br />
pyhänäkin. Erityisesti kesä on<br />
maatiloilla kiireistä aikaa.<br />
Kaiken kiireenkin keskellä<br />
Kerot haluavat hoitaa parisuhdettaan<br />
ja sen vuoksi perheen<br />
rutiineihin kuuluu Pieksämäellä<br />
järjestettävä NMKY:<br />
n avioliittoleiri joka toinen<br />
kesä.<br />
-Olemme olleet leirillä ensimmäisen<br />
kerran silloin, kun<br />
meillä oli vasta yksi lapsi, Seija<br />
kertoo.<br />
Hänen mukaansa parisuhteen<br />
hoitaminen on erittäin<br />
tärkeää, avioliitossa eteen tu-<br />
levien asioiden edessä on hyvä<br />
pysähtyä aika ajoin.<br />
-Tärkein leireiltä saatu oivallus<br />
on varmaankin se, että<br />
tässä ollaan samalla puolella<br />
silloinkin, kun ollaan asioista<br />
eri mieltä, Seija pohtii.<br />
Hän miettii, että heillä on<br />
varmaan monessa suhteessa<br />
aika haasteellinenkin tilanne,<br />
koska aviopuoliso on myös<br />
työkaveri ja yhdessä ollaan yöt<br />
ja päivät. Leireillä Seija myöntää<br />
nauttivansa siitäkin ylellisyydestä,<br />
että voi nauttia vain<br />
puolisosta ja lapsista ja päästä<br />
kaiken kukkuraksi vielä mon-<br />
ta kertaa päivässä valmiiseen<br />
pöytään.<br />
Enemmänkin<br />
elämäntapa<br />
Seitsemän päivää viikossa<br />
ahertavat maatalousyrittäjät<br />
eivät juuri voi kerskua vapaapäivillä.<br />
-Vuoden aikana saamme<br />
25 lomapäivää, Seija laskiskelee.<br />
Hänen mukaansa kyseessä<br />
onkin yhä enemmän elämäntapa,<br />
koska jo pelkästään EU<br />
on hankaloittanut maaseudun<br />
ihmisten elämää. Esimerkiksi<br />
paperihommia on nykyään<br />
valtavasti. -Onneksi Antti<br />
hoitaa sen puolen, Seija kiittelee.<br />
Hän myöntää myöskin<br />
sen, että maatalouden tulevaisuus<br />
on epävarmaa eikä heilläkään<br />
isompia investointeja<br />
ole suunnitelmissa.<br />
-Meille maaseudulla asuminen<br />
on kuitenkin ainoa oikea<br />
tapa elää. Emme kumpikaan<br />
ole kaupunki-ihmisiä,<br />
Seija sanoo painokkaasti.<br />
Seija ja Antti haluavat panostaa parisuhteeseensa ja käyvät koko perheen voimin joka toinen kesä<br />
avioliittoleirillä Pieksämäellä. Arjen kohtaamisissa tärkeä hetki on esimerkiksi päivittäiset iltapäiväkahvit,<br />
jolloin pariskunnalla on hyvää aikaa keskustella päivän tapahtumista.
Change language