Torstai heinäkuun 21. 2005
Torstai heinäkuun 21. 2005
Torstai heinäkuun 21. 2005
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Torstai</strong> <strong>heinäkuun</strong> <strong>21.</strong> <strong>2005</strong><br />
13
14<br />
Eero E. Korkin kahleet<br />
ja museokierrokset<br />
Punkalaitumen päivänä<br />
Punkalaitumen Museoja<br />
Kotiseutuyhdistys osallistuu<br />
kunnan nimikkopäivän<br />
viettoon sunnuntaina<br />
31. heinäkuuta järjestämällä<br />
Talonpoikaismuseo<br />
Yli-Kirralla avoimien ovien<br />
päivät opastettuine museokierroksineen.<br />
Samassa<br />
yhteydessä esitellään kymmenisen<br />
vuotta sitten edesmenneenpunkalaitumelaisen<br />
kahlekuningas Eero E.<br />
Korkin esineistöstä koottu<br />
näyttely. Punkalaitumen<br />
Päivänä on museoon vapaa<br />
pääsy.<br />
Eero E. Korkki lähti aikoinaan<br />
15-vuotiaana merille<br />
seilaten maailman merillä<br />
pääasiassa ruotsalaisilla laivoilla.<br />
Jo tuolloin häntä tituleerattiin<br />
maailman vahvimmaksi<br />
merimieheksi.<br />
Merimieskautensa jälkeen<br />
hän asettui Ruotsissa<br />
Öresundin telakalle töihin ja<br />
aloitti samanaikaisesti esiintymisensä<br />
voimamiehenä.<br />
Hän iski rautanauloja paljain<br />
käsin lankun läpi, köydenvedossa<br />
viisi miestä toisessa<br />
päässä oli kuin tyhjää, hän<br />
veti hampaillaan linja-autoa<br />
ja hänen ylitseen ajettiin henkilöautolla,<br />
hevosenkengät<br />
suoristuivat Korkin käsissä<br />
helposti jne. Korkki esiintyi<br />
Suomessa, Ruotsissa ja muissakin<br />
Euroopan maissa sekä<br />
Amerikassa ja Kanadassa.<br />
Häntä kutsuttiin Pohjolan<br />
Ursukseksi. Kanadassa hän<br />
oli Sirkus Buffalo Billin vetovoimaisin<br />
esiintyjä.<br />
Punkalaitumella Eero E.<br />
Korkki esiintyi syyskesällä<br />
1951 Vartiolassa ja vuonna<br />
1955 esiintymisteltassa kirkonkylän<br />
keskustassa. Voimamieskautensa<br />
jälkeen<br />
Korkki esiintyi taikurina ja<br />
harrasti myös maalausta. Merimiehenä<br />
häntä kiinnosti<br />
maalaustaiteessa erityisesti<br />
Titanicin uppoaminen.<br />
Valokuva Seppo Salon atleetti Korkista maalaamasta muotokuvasta.<br />
Pelimannipäivä<br />
Punkalaitumella<br />
Punkalaitumen perinteinen<br />
pelimannipäivä järjestetään<br />
sunnuntaina 7.8. klo<br />
13 Yli-Kirran miespihalla.<br />
Tämä yli 20 vuotta järjestetty<br />
tapahtuma hoituu edellisvuosien<br />
tapaan ilman byrokratiaa;ennakkoilmoittautumista<br />
ei tarvita, vaan<br />
pelimannit kertovat osallistumisestaan<br />
paikan päällä<br />
puoli tuntia ennen soittojen alkua.<br />
Pelimanneille on varattu<br />
mahapalkka ja savusauna.<br />
Mukana soitoissa on tavannut<br />
olla vähintään 20-30 pelimannia.<br />
Eurooppa tutustuu<br />
Euroopan ulkomuseoiden<br />
liitto pitää konferenssinsa elo-<br />
Kylmälaukku ja<br />
-kalleja kalaan<br />
Viime päivien kaltaiset<br />
hellesäät pilaavat kalan hyvin<br />
nopeasti ellei saalista<br />
käsitellä oikein. Kalatalouden<br />
Keskusliitto haluaakin<br />
muistuttaa, että lämpimässä<br />
kalan oikeaoppinen<br />
käsittely on tärkeää,<br />
jotta kalasta voisi nauttia<br />
turvallisesti vielä ruokapöydässäkin.<br />
Oikea tapa käsitellä kala<br />
noudattaa seuraavaa kaaviota:<br />
tainnuttaminen, verestäminen,<br />
perkaaminen ja jäähdyttäminen,<br />
josta tässä<br />
enemmän.<br />
Kun muut alkutoimet on<br />
tehty, kala tulee saada kylmään<br />
mahdollisimman nopeasti.<br />
Kuolinjäykkyyden<br />
päätyttyä bakteerit alkavat li-<br />
sääntyä ja ennen pitkää tekevät<br />
kalan käyttökelvottomaksi. Säilymisen<br />
kannalta onkin tärkeää,<br />
että kalan kuolinjäykkyysvaihetta<br />
pitkitetään mahdollisimman<br />
kauan. Nopea teurastus<br />
sekä kalan jäähdyttäminen<br />
lähelle jäätymispistettä on tehokkain<br />
tapa huolehtia kalan<br />
tuoreudesta. Kala säilyy 0¡C:ssa<br />
kaksi kertaa pitempään kuin<br />
3¡C:ssa, ja 20¡C:ssa muilla toimenpiteillä<br />
ei enää ole merkitystä<br />
säilyvyyden kannalta.<br />
Kuolinjäykkyyden aikana<br />
kalan lihaan muodostuu maitohappoa,<br />
jonka ansiosta lihan pH<br />
laskee asteen verran (pH 6).<br />
Happamuus hidastaa bakteerien<br />
toimintaa ja kala säilyy pidempään.<br />
Kuolinkankeuden loputtua<br />
kalan pH nousee neutraaliin<br />
(pH 7) tai emäksisen puo-<br />
<strong>Torstai</strong> <strong>heinäkuun</strong> <strong>21.</strong> <strong>2005</strong><br />
kuussa Suomessa. Usean<br />
päivän konferenssiohjelmaan<br />
kuuluu mm. tutustumisia<br />
muutamiin kiinnostaviin<br />
ja tasokkaisiin museokohteisiin<br />
maassamme.<br />
Yksi näistä kohteista on<br />
Talonpoikaismuseo Yli-<br />
Kirra, johon vieraat eri puolilta<br />
Eurooppaa tutustuvat<br />
perjantaina 26.8.<br />
Noin sadalle konferenssivieraalle<br />
on Punkalaitumella<br />
tarjolla mm. työnäytöksiä<br />
entisajan elämänmenosta.<br />
lelle ja bakteeritoiminta vilkastuu.<br />
Mikrobien ohella<br />
kalan omat entsyymit vaikuttavan<br />
säilyvyyteen. Kalan<br />
kuoltua entsyymit alkavat<br />
hajottaa kalan kudoksia.<br />
Entsyymien autolyysin tuloksena<br />
syntyy aminohappoja,<br />
joita monet bakteerit käyttävät<br />
ravinnokseen. Bakteerien<br />
ruokapöytä on siis katettuna.<br />
Useamman tunnin kalareissulle<br />
kannattaakin varata<br />
mukaan kylmälaukku, johon<br />
on varattu jäitä tai muutama<br />
kylmäkalle. Näin saalis<br />
pysyy kylmänä eikä pilaannu.<br />
Usean päivän kalareissulle<br />
voi varustautua<br />
myös kotitekoisilla kylmäpaketeilla.<br />
Näppärä konsti on<br />
jäädyttää vettä tukevaan<br />
muovipussiin.<br />
Jääpalapussit voi sitten<br />
pakata mukaansa kylmälaukkuun<br />
tai omaan erilliseen<br />
laatikkoon. Jään määrästä<br />
ja säästä riippuen jäätä<br />
riittää kalansaaliin viileänä<br />
pitämiseen ainakin muutaman<br />
päivän ajaksi.
<strong>Torstai</strong> <strong>heinäkuun</strong> <strong>21.</strong> <strong>2005</strong><br />
Tämän vuoden SM-uistelut<br />
on uistelu ja uusi Suomen<br />
mestari on Juha Rantala<br />
miehistöineen. Mestaruus<br />
ratkesi perjantaina ja lauantaina<br />
Vammalan vesillä käydyssä<br />
kilpailussa.<br />
Perjantain jälkeen kilpailua<br />
johtanut viime vuoden mestari<br />
Jussi Väänänen oli lauantain<br />
tuloksissa viides ja putosi<br />
näin kokonaiskisassa kakkoseksi.<br />
Kolmanneksi kokonaiskisassa<br />
kiilasi Kimmo Virtanen<br />
venekuntineen.<br />
Joukkuekilpailun voitti Savonia<br />
Cupin joukkue. Toisena<br />
Valtuutettu -kauppias<br />
Isoja kuhia ei tällä kertaa saatu, sanoivat tulokset, mutta ei tämä ainakaan pieni ole.<br />
Vetouistelun SM Järvenpäähän<br />
oli Pohjanmaa Cupin joukkue<br />
ja kolmantena Pohjois-Karjala<br />
Cupin joukkue.<br />
Isoja kuhia ei kisassa tällä<br />
kertaa saatu ja yli 5 kilon haukiakin<br />
vain kaksi. Kilpailijoiden<br />
mukaan hauet uivat nyt<br />
matalalla, kuhat syvällä. Edellisviikolla<br />
Kalaneuvos-uistelun<br />
aikana saatiin 7,4 kilon kuha.<br />
Nyt ei tällaisia jättiläisiä nostettu.<br />
Suomen mestari Juha Rantala<br />
on kotoisin Järvenpäästä.<br />
Hänen miehistöönsä kuuluivat<br />
Janne Jutila Tampereelta ja<br />
Reima Oksanen Hämeenlinnasta.<br />
Huittisten<br />
AUTOPUHELINPALVELU OY<br />
tarjoaa 20 juhlavuoden kunniaksi<br />
Sonera-laajakaistaliittymän ostajalle<br />
Sonera 256/256<br />
Laajakaista alk.<br />
19,90 /kk<br />
Avaus<br />
(Tarjous voimassa 31.7.<strong>2005</strong> asti) 0€ (78€)<br />
Modeemi<br />
(Tarjous voimassa 31.7.<strong>2005</strong> asti<br />
itseasentajille)<br />
Avaimet käteen<br />
asennuspaketti norm. 148 €<br />
Kyseessä oli kutsukilpailu,<br />
johon osallistuivat alueellisten<br />
cupien voittajat. Loppuun asti<br />
kisassa oli mukana yli 90 venekuntaa.<br />
Kilpailu sujui hyvin,<br />
tuumivat niin kilpailijat kuin<br />
järjestäjä, Vammalan Urheilukalastajien<br />
uistelujaosto. - Yhtään<br />
suoritusta ei hylätty, kertoi<br />
kilpailun johtaja Martti<br />
Hentinen.<br />
Kilpailijoiden kalustoa katsellessa<br />
huomasi, että veneitä<br />
oli monen tasoisia. Kalleimpien<br />
rinnalla lilluviin pikkuveneisiin<br />
nousi kalaa yhtä lailla.<br />
Vetouistelu kun on tekniikkaeikä<br />
voimalaji.<br />
Stereosarja kaupan päälle. Edun arvo 149€<br />
Tarjous on voimassa 7.-31.7.<strong>2005</strong> välisenä aikana ostettuihin laajakaistaliittymiin<br />
tai niin kauan kuin liittymälahjoja riittää. Liittymälahjan voi noutaa esittämällä<br />
ensimmäisen maksetun laajakaistaliittymän kuukausimaksukuitin kaupassa, josta<br />
liittymä on hankittu.<br />
0€ (59€)<br />
1M/2M/8 M liittymiin<br />
Soneraklubipalvelut 0€<br />
79€<br />
Etujen arvo yhteensä noin<br />
Laajakaista liittymästä myös Ykkösbonusta. 330€<br />
Vammalalainen Tero Pohja<br />
kilpaili kaverinaan Pasi Turunen<br />
Äetsästä. Kilpailu alkoi<br />
paikallisille masentavissa merkeissä,<br />
sillä pinnakalaa ei noussut<br />
grammaakaan. Lauantaina<br />
saalista nousi niin, että Pohjan<br />
venekunta nousi sijalle 67.<br />
Kuha oli SM-kilpailussa<br />
arvossaan. Kuhan kerroin oli<br />
5 ja hauen viiteen kiloon asti<br />
1 ja siitä ylöspäin 1,5. Kalat<br />
punnittiin suolistettuina.<br />
Kilpailukaloihin kuuluivat<br />
myös ahven, toutain, taimen<br />
ja järvilohi. Taimenen ja järvilohen<br />
kerroin oli 5, toutaimen<br />
2.<br />
Huittisten<br />
SUOMEN SUOSITUIMMAT -LIITTYMÄT<br />
Tero Pohja ei saanut avauspäivänä yhtään pinnakalaa. Lauantaina nousi sen verran, että<br />
sijoitus oli 67:s.<br />
Iiro Tiitan veneen varustus kertoo, millaisista investoinneista tässä lajissa on kyse. Lisäksi<br />
tarvitaan traileri ja tuhti vetoauto, sekä tietysti runsaasti rahaa polttoaineisiin.<br />
AUTOPUHELINPALVELU OY<br />
Risto Rytin katu 31, Huittinen. Puh. 02-581 0810<br />
15
16<br />
Perhoangervo on on siro kuin tuulen henkäys kukkia, lehtiä ja ohuita varsia myöten. Verson latvassa sijaitsee monihaarainen,<br />
ilmava kukinto.<br />
Heinäkuussa hehkuvat angervot<br />
Keskikesällä pihoja värittävät<br />
<strong>heinäkuun</strong> nimikkokasvit,<br />
kuninkaanangervo ja perhoangervo.<br />
Samankaltaisesta nimestään<br />
huolimatta kasvit ovat<br />
hyvin erilaisia. Kuninkaanangervo<br />
on tiheäkasvuinen pensas,<br />
jonka purppuranpunaiset<br />
kukat hallitsevat majesteettisesti<br />
kasvupaikkaansa. Siro<br />
valkokukkainen perhoangervo<br />
sen sijaan istutetaan usein keventämään<br />
pihan pensas- ja<br />
kukkaryhmiä.<br />
Kuninkaanangervo on uudehko<br />
tulokas suomalaisissa<br />
puutarhoissa. Se on kuitenkin<br />
jo lyhyessä ajassa todettu hyvin<br />
käyttökelpoiseksi ja tervetulleeksi.<br />
Matalahko, noin metrin<br />
korkuiseksi kasvava pensas<br />
peittää hyvin kasvualustansa.<br />
Se menestyy monenlaisilla<br />
paikoilla ja viihtyy sekä kuivassa<br />
että kosteassa maassa.<br />
Kasvupaikka voi olla yhtä hyvin<br />
osittain varjoinen kuin aurinkoinenkin.<br />
Kuninkaanangervo ’Kruunu’<br />
(Spiraea x watsoniana)<br />
kuuluu FinE-kasveihin. Tunnus<br />
myönnetään kasville, joka<br />
on havaittu hyväksi joko pitkän<br />
viljelykokemuksen tai tutkimusten<br />
perusteella.<br />
’Kruunu’ alkaa kukkia Etelä-Suomessa<br />
<strong>heinäkuun</strong> alkupuolella.<br />
Kukinta kestää usein<br />
toista kuukautta. Lyhyt, kartiomainen<br />
kukinto on purppuranpunainen.<br />
Eloisan vihreä lehdistö<br />
puhkeaa varhain keväällä.<br />
Pensas kasvattaa runsaasti<br />
juurivesoja ja leviää nopeasti.<br />
Taimia neliömetrin alalle tarvitaan<br />
keskimäärin neljä.<br />
Unohdetun<br />
perhoangervon<br />
uusi elämä<br />
Perhoangervo (Gillenia trifoliata)<br />
kuuluu välillä lähes<br />
unohdettuihin, mutta uudelleen<br />
arvoonsa nousseisiin perinnekasveihin.<br />
Tätä jälleen muodikasta<br />
”mummon perennaa”<br />
tapaa nykyisin yhä useammassa<br />
kukkaryhmässä.<br />
Perhoangervo on on siro<br />
kuin tuulen henkäys kukkia,<br />
lehtiä ja ohuita varsia myöten.<br />
Verson latvassa sijaitsee monihaarainen,<br />
ilmava kukinto. Perhoangervo<br />
kukkii noin kuukau-<br />
den verran keskikesällä. Valoisilla<br />
paikoilla kukinta alkaa jo<br />
kesäkuun puolella.<br />
Rento kasvutapa tekee perhoangervosta<br />
kauniin pensasja<br />
perennaryhmien täydentäjän.<br />
Kasvutapa korostuu, kun sitä<br />
istutetaan jäykän pystyversoisten<br />
ja pallomaisten kasvien<br />
seuraan. Tummahkot, kolmilehdykkäiset<br />
lehdet muuttuvat<br />
syksyllä kirkkaan punaisiksi tai<br />
viininpunaisiksi.<br />
Perhoangervo viihtyy sekä<br />
auringossa että puolivarjossa.<br />
Valkoiset kukat erottuvat hyvin<br />
hämyssä. Maan tulisi olla<br />
hikevä ja keski- tai runsasravinteinen.<br />
Lajista tulee hyvässä<br />
multamaassa vajaan metrin<br />
korkea. Taimet istutetaan 40<br />
sentin välein, eli neliömetrille<br />
tulee kuusi kasvia.<br />
Kuukauden kasvit nimeää<br />
Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle<br />
kasvukauden kuukaudelle<br />
valitaan omat nimikkokasvinsa,<br />
yksi puuvartinen ja yksi<br />
monivuotinen kukkakasvi eli<br />
perenna. Kuukauden kasvien<br />
valinnalla tuodaan esille käyttökelpoisia,<br />
meillä hyvin viihtyviä<br />
ja kauniita kasveja. Samalla<br />
muistutetaan, että monivuotisia<br />
taimia voi istuttaa<br />
koko kesän maan sulamisesta<br />
sen jäätymiseen saakka.<br />
Kuninkaanangervo ’Kruunu’ alkaa kukkia Etelä-Suomessa <strong>heinäkuun</strong> alkupuolella. Kukinta<br />
kestää usein toista kuukautta. Lyhyt, kartiomainen kukinto on purppuranpunainen.<br />
Naistenviikon kukkajuhla<br />
on jälleen tulossa<br />
muotiin, kun vanhat nimet<br />
ovat nousseet uuteen<br />
kukoistukseen ja<br />
monet uudet nimiversiot<br />
sijoittuvat vanhojen<br />
tuttujen kanssa samoille<br />
naistenviikon päiville.<br />
Niin uusiin, vanhoihin<br />
kuin uusvanhoihinkin<br />
nimiin sopii yhtälailla<br />
nyt muodissa oleva<br />
pyöreä ja matala kimppu.<br />
Heinäkuun 18. päiväna<br />
alkanut naistenviikko on<br />
todellinen juhlaviikko,<br />
sillä sen aikana juhlitaan<br />
sekä vanhojen tuttujen nimien<br />
nimipäiviä, että almanakkaan<br />
vasta viime<br />
vuosina ilmestyneitä nimiä.<br />
Viikon päivänsankareina<br />
ovat esimerkiksi<br />
Riikka, Reeta, Sari, Saara,<br />
Marjatta ja Marketta,<br />
Johanna, Jenni, Leena,<br />
Kirsti, Kirsi ja Tiina.<br />
Vuodesta 1920 lähtien<br />
naistenpäiväviikon suosikkinimiä<br />
on annettu lähes<br />
660 000 kertaa, kutsumanimeksi<br />
tai muiksi<br />
etunimiksi. Teoreettisesti<br />
laskettuna siis jopa kolmasosalla<br />
naisista on juhlinnan<br />
aihetta naistenviikon<br />
aikaan.<br />
Naistenviikon kimpussa<br />
on tuhtina tukena ruusua,<br />
gerberaa tai muita jämäköitä<br />
kukkia ja lisukkeena<br />
erilaisia hennompia<br />
<strong>Torstai</strong> <strong>heinäkuun</strong> <strong>21.</strong> <strong>2005</strong><br />
Naisten kesäkimppu<br />
on runsas ja pyöreä<br />
kesäkukkijoita. Kesäkimppu<br />
saa olla iloisen<br />
kirjava ja kukkaniittymäisen<br />
runsas. Kimppua kehystää<br />
yhdestä tai useammasta<br />
leikkovihreälajista<br />
koostettu kaunis lehtimansetti.<br />
Kukkapakettiin laitetaan<br />
kosteutta kuljetusmatkan<br />
keston ja sään<br />
mukaan. Kukkakauppias<br />
käärii kukkien seuraksi<br />
usein myös pussillisen<br />
kukkavirkistettä tai virkistetarran.<br />
Hellesäällä<br />
kimppu kannattaa pitää<br />
paketissa aina ojentamiseen<br />
saakka, jotta kosteus<br />
säilyisi mahdollisimman<br />
pitkään.<br />
Virkiste liuotetaan<br />
maljakkoveteen ensimmäiseksi,<br />
ja kukat lisätään<br />
maljakkoon vasta sitten.<br />
Varsiin leikataan aina uudet<br />
imupinnat terävällä<br />
veitsellä ennen kukkien<br />
laittamista maljakkoon.<br />
Virkistettä sisältävää vettä<br />
ei tarvitse vaihtaa päivittäin,<br />
sillä puhtaan virkisteveden<br />
lisääminen tarvittaessa<br />
riittää. Jos virkistettä<br />
ei ole, maljakkovesi<br />
vaihdetaan noin joka toinen<br />
päivä ja varsiin leikataan<br />
samalla uudet imupinnat.<br />
Kesäkimppu kestää<br />
pisimpään, kun se pidetään<br />
poissa kuumimmasta<br />
auringonpaisteesta.<br />
Yöksi kimpun voi viedä<br />
vaikkapa viileään eteiseen.
Change language