Sastamala
Sastamala
Sastamala
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
26 Keskiviikko helmikuun 10. 2010<br />
Raita on vuoden laji<br />
Luonnonsuojeluliiton vuoden<br />
2010 laji on raita. Raita on eräs<br />
tärkeimmistä puulajeistamme<br />
biodiversiteetin kannalta. Siksi<br />
raita on erityisen hyvä luontomme<br />
edustaja Luonnon monimuotoisuuden<br />
vuonna, järjestö<br />
perustelee.<br />
Monimuotoinen raita<br />
Raita kukkii jo aikaisin keväällä<br />
runsaasti. Se on tärkeä<br />
ravinnonlähde pölyttäjähyönteisille,<br />
kuten mehiläisille ja<br />
talvehtiville päiväperhosille.<br />
Raitaa hyödyntää ravinnokseen<br />
meillä noin 190 suurperhoslajia.<br />
Raidassa on vain vähän<br />
kemiallisia karkotteita ja<br />
haitta-aineita, jotka suojelisivat<br />
sitä kasvinsyöjiltä: siksi<br />
se onkin usean hyönteisen<br />
ravinnonlähde. Hyönteisiä<br />
elää niin raidan lehdillä,<br />
norkoissa kuin puuaineksessa.<br />
Nisäkkäistä etenkin jänis<br />
ja hirvi käyttävät raitaa ravinnokseen.<br />
Lukuisat käävät, jäkälät ja<br />
sammalet elävät raidan rungolla.<br />
Yksi harvinaisimmista<br />
raidan rungolla elävistä jäkälistä<br />
on raidankeuhkojäkälä.<br />
Sen esiintyminen kertoo,<br />
että ilman laatu on hyvä<br />
ja metsäluonnossa on säilynyt<br />
luonnontilaisia piirteitä.<br />
Raidalta on löydetty enemmän<br />
kääväkkäitä kuin muita<br />
pajulajeilta. Raidan lahottajista<br />
yleisimpiä ovat raidankääpä,<br />
kuhmukääpä ja arinakääpä.<br />
Aniksentuoksuinen raidantuoksukääpä<br />
kasvaa vain<br />
raidalla.<br />
Raita on melko lyhytikäinen<br />
puu. Se elää harvoin yli 50<br />
vuotiaaksi. Siksi se muodostaa<br />
nopeasti lahopuuta kasvualustaksi<br />
lahopuulla eläville hyönteisille<br />
ja kääville. Vanhat raidat<br />
ovat pikkutikan suosikkipesäpuita.<br />
Mistä raidan löytää?<br />
Raita on euroaasialainen laji.<br />
Sitä tavataan maapallolla<br />
Jäämereltä Välimerelle ja Atlantilta<br />
Tyynellemerelle saakka.<br />
Raitaa tavataan koko Suomessa,<br />
mutta sen esiintymisessä<br />
on alueellisia eroja. Puuta<br />
esiintyy runsaasti etenkin<br />
Järvi-Suomen Pohjanmaahan<br />
rajoittuvissa osissa. Lapissa<br />
raita on melko harvinainen,<br />
poikkeuksena Paatsjoen alue<br />
Kaakkois-Inarissa, missä sitä<br />
on runsaasti.<br />
Kasvupaikkanaan raita<br />
suosii tuoreiden keski- tai<br />
Pajut lajiryhmänä<br />
Raita kuuluu pajukasveihin. Suomessa on yli 20 luonnonvaraista<br />
pajulajia. Raidan lisäksi varsinaisiksi puiksi kasvavat<br />
vain halava ja raidan alalaji vuonoraita, joka kasvaa<br />
harvinaisena Enontekiön Lapissa. Joskus myös mustuvapaju<br />
ja jokipaju kehittyvät pieniksi puiksi. Maailmassa pajulajeja<br />
tunnetaan noin 500. Niitä esiintyy alkuperäisinä<br />
kaikilla mantereilla Australiaa lukuun ottamatta.<br />
runsasravinteisten kangasmetsien<br />
kosteita painanteita,<br />
metsän ja suon välisiä vyöhykkeitä,<br />
ojanpenkkoja, rantoja,<br />
tienpientareita ja niittyjä.<br />
Raita on pioneeripuu, joka<br />
ilmestyy nopeasti paljaaksi<br />
jääneeseen maahan: monesti<br />
raita hyötyy ihmisen toiminnasta.<br />
Suomessa raitaa hyödynnetään<br />
lähinnä polttopuuna.<br />
Suhteellisen vähäisyytensä<br />
vuoksi sillä ei ole ollut metsätaloudellista<br />
merkitystä.<br />
Nopeakasvuista raitaa ja muita<br />
pajuja on helppo hyöyntää<br />
energiametsätalouteen. Aikainen<br />
ja kaunis kukkiminen on<br />
lisännyt raidan suosiota piha-<br />
ja puistopuuna.<br />
Raita on mehiläiskasvattajille<br />
merkittävä laji aikaisen<br />
kukkimisensa ansioista.<br />
Raidan puuaines on pehmeää,<br />
kevyttä ja sitkeää. Siitä saa<br />
valmistettua erilaisia koriste-<br />
ja käyttöesineitä, jopa huonekaluja.<br />
Raidasta tehdään<br />
myös kevyitä pakkauslaatikoita,<br />
aidaksia ja tukipuita.<br />
Sitkeä kuori on hyvä materiaali<br />
punontatöihin, sidontaaineeksi<br />
ja värjäykseen. Myös<br />
perinteisen pajupillin materiaaliksi<br />
raita sopii hyvin, sillä<br />
sen kuori irtoaa varsin helposti.<br />
Puusepänteollisuudessa on<br />
huomattu raidan hyvät ominaisuudet<br />
ja sen käyttö on lisääntymässä.<br />
Ennen vanhaan<br />
raidan lehtiä käytettiin yleisesti<br />
rohdoksena, sillä raidan<br />
sisältämä salisiini antoi helpotusta<br />
kuumeeseen, reumatismiin<br />
ja päänsärkyyn. Raidan<br />
ja muiden pajujen oksia<br />
on käytetty pitkään pääsiäisajan<br />
koristeena.<br />
Miten<br />
tunnistan<br />
raidan?<br />
Raita on saanut nimensä<br />
vaaleanharmaasta pystyraitaisesta<br />
kuorestaan,<br />
joka on hyvä tuntomerkki.<br />
Nuoren raidan kuori<br />
on kuitenkin vielä sileä,<br />
vihertävänharmaa ja kiilloton.<br />
Lehdet ovat paksut,<br />
soikeat ja noin 6-10 senttimetriä<br />
pitkät. Alapuolelta<br />
ne ovat harmaakarvaiset.<br />
Yleensä raita kasvaa<br />
kookkaana pensaana,<br />
mutta hyvällä kasvupaikalla<br />
se voi kehittyä paksu-<br />
ja monirunkoiseksi<br />
puuksi, jopa noin 20 metriä<br />
korkeaksi.<br />
Suomen korkein, 24,5<br />
metrinen raita kasvaa Espoon<br />
Nuuksiossa. Tarvasjoella<br />
kasvavan maan<br />
paksuimman raidan ympärysmitta<br />
on tyvestä mitattuna<br />
723 senttimetriä.<br />
Keväällä hyönteispölytteinen<br />
raita näkyy selvästi<br />
lehdettömien puiden<br />
joukosta. Ensin aukeavat<br />
valkoiset karvaiset<br />
pajunkissat - raidan<br />
nupulla olevat kukinnot.<br />
Niihin ilmestyvät keltaiset<br />
heteet tai vihertävät<br />
emin luotit muutama<br />
viikko pajunkissojen aukeamisen<br />
jälkeen huhtitoukokuussa,<br />
jolloin puu<br />
kukkii näyttävästi. Hedekukat<br />
kukkivat eri puuyksilössä<br />
kuin emikukat.<br />
Raita lisääntyy myös suvuttomastikasvattamalla<br />
runsaasti kantovesoja,<br />
mikä auttaa sitä säilyttämään<br />
kasvupaikkansa.<br />
Luonnon virkistyskäyttö -tutkimuksesta jo ensitietoja<br />
Maastohiihto kiinnostaa<br />
ulkoilmaihmistä edelleen<br />
Kiinnostus maastohiihtoon<br />
on säilyttänyt asemansa lähes<br />
ennallaan. Reilu kolmannes<br />
suomalaisista kertoi harrastaneensa<br />
maastohiihtoa<br />
edellisen hiihtokauden aikana,<br />
ja rinnelajeja harrasti noin<br />
15 prosenttia suomalaisista.<br />
Hiihdon harrastuskertoja oli<br />
kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin.<br />
Heikkolumisten<br />
talvien on ennustettu vaikuttavan<br />
ensin erityisesti harrastuskertojen<br />
määrään.<br />
Luonnon virkistyskäyttö<br />
-tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia<br />
on laskettu. Vertailemalla<br />
niitä kymmenen vuotta sitten<br />
tehtyyn vastaavaan aineistoon<br />
nähdään millaisia muutoksia<br />
suomalaisten talviulkoilun harrastuksessa<br />
on tapahtunut.<br />
Laskettelun suosio on hieman<br />
laskenut, mutta muiden<br />
rinnelajien suosio on säilynyt<br />
ennallaan. Laskettelukertojen<br />
määrä on sen sijaan pysynyt<br />
harrastajiensa joukossa lä-<br />
hes ennallaan. Laskettelu, lumilautailu<br />
ja telemark-hiihto<br />
ovat erityisesti nuorten suosiossa,<br />
kun taas keski-ikäiset<br />
viihtyvät hiihtoladuilla.<br />
Moottorikelkkailun harrastajajoukko<br />
on pysynyt ennallaan,<br />
joskin harrastuskertojen<br />
määrä on laskenut. Retki- ja<br />
matkaluistelu on kasvattanut<br />
selvästi suosiotaan vaikka se<br />
on edelleen huomattavasti pienemmän<br />
harrastajajoukon laji<br />
verrattuna perinteisiin hiihtolajeihin.<br />
Luistelukertojen määrä<br />
on pysynyt ennallaan.<br />
Hiihtoharrastukseen osallistuvien<br />
määrissä ovat alueelliset<br />
erot pysyneet kutakuinkin sa-<br />
moina viimeksi kuluneen kymmenen<br />
vuoden aikana. Hiihtolajien<br />
suosio kasvaa siirryttäessä<br />
Etelä-Suomesta kohti Itä-<br />
tai Pohjois-Suomea. Alueellisia<br />
eroja selittävät lumiolosuhteet<br />
ja hiihtokauden pituus.<br />
Retkiluistelun harrastaminen<br />
painottui viime kaudella<br />
erityisesti Itä- ja Länsi-Suomeen,<br />
ja innokkaimmat moottorikelkkailun<br />
harrastajat löytyvät<br />
Itä- ja Pohjois-Suomesta.<br />
Tutkimuksen aineistonkeruu<br />
on kaksivuotinen ja kyselyt toteutetaan<br />
kuudessa erässä vuosien<br />
2009 ja 2010 aikana. Olosuhteet<br />
ulkoilulajien harrastamiseen<br />
ovat vaihdelleet Etelä-Suomen<br />
lähes lumettomista<br />
talvista tämän talven lumirunsauteen.<br />
Nyt meneillään oleva<br />
kysely tuo tutkimukseen mukaan<br />
kuluvan lumitalven vaikutukset<br />
ulkoiluharrastuksiin.<br />
Puolelle metsästäjistä koiraharrastus oli tärkeä motiivi.<br />
Metsästäjät nauttivat<br />
luontoelämyksistä<br />
Yli puolet metsästäjistä haluaisi<br />
käyttää enemmän aikaa<br />
metsästykseen. Metsästys<br />
koetaan palkitsevaksi<br />
harrastukseksi - yli 70<br />
prosenttia metsästäjistä pitää<br />
harrastusta vähintäänkin<br />
tärkeänä. Tiedot käyvät<br />
ilmi Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitoksen kyselystä.<br />
Metsästäjät ovat ahkeria<br />
lajinsa harrastajia, sillä<br />
vuosittain noin 70 prosenttia<br />
metsästäjistä käy metsällä.<br />
Yli puolet metsästäjistä<br />
ei ole koskaan pitänyt välivuotta<br />
ja jättänyt metsästämättä.<br />
Metsästysmaiden sijainti<br />
vaikuttaa luonnollisestimetsästysmahdollisuuksiin.<br />
Työt vievät väkeä kaupunkeihin<br />
ja metsästysmaat<br />
jäävät etäälle. Lyhimmilläänkin<br />
metsästysmaille on<br />
keskimäärin 45 kilometrin<br />
matka.<br />
Metsästäjät valmiita<br />
maksamaan<br />
Vuositasolla metsästäjät<br />
käyttävät keskimäärin lähes<br />
tuhat euroa metsästyskus-<br />
tannuksiin. Tästä yli neljännes<br />
kuluu matkustamiseen.<br />
Kustannuksiin ei ole laskettu<br />
suuria investointeja, kuten<br />
metsästysmajoja tai kulkuvälineitä,<br />
joita kumpiakin<br />
todennäköisesti käytetään<br />
muihinkin tarkoituksiin.<br />
Metsästyksen arvosta sitä<br />
harrastaville kertoo maksuhalukkuus<br />
eli se, miten<br />
paljon enemmän metsästäjät<br />
olisivat olleet valmiita<br />
maksamaan samasta metsästyskokemuksesta.<br />
Nyt liki<br />
tuhat euroa vienyt harrastus<br />
olisi saanut maksaa vielä<br />
keskimäärin 280 euroa<br />
enemmän ennen kuin rahahanat<br />
olisi laitettu kiinni.<br />
Metsästäjät arvostavat<br />
mahdollisuutta nauttia<br />
luonnosta. Lähes yhtä<br />
tärkeänä pidetään metsällä<br />
käynnin merkitystä terveydelle<br />
ja kunnolle. Yhdessäolo<br />
muiden metsästäjien ja<br />
vuorovaikutus erilaisten ihmisten<br />
kanssa koetaan niin<br />
ikään tärkeäksi.<br />
Enemmistö koki metsästysvietin<br />
ja eläinkantojen<br />
säätelyn motiivina metsästykselle.<br />
Noin puolelle met-<br />
”<br />
Vuorovaikutus<br />
erilaisten ihmisten<br />
kanssa koetaan tärkeäksi.<br />
sästys oli tapa hankkia luomulihaa.<br />
Pelkästään saaliin<br />
saaminen ei ollut tärkeimpien<br />
motiivien joukossa: alle<br />
40 prosenttia metsästäjistä<br />
piti saaliin saamista tärkeänä.<br />
Puolelle metsästäjistä<br />
koiraharrastus oli tärkeä<br />
motiivi.<br />
Harrastus kulkee<br />
usein isältä pojalle<br />
Lähes puolet metsästäjistä<br />
on aloittanut harrastuksen<br />
isän mukana ja isän opetuksessa.<br />
Myös ystävät ja sukulaiset<br />
toimivat innoittajina.<br />
Yksin harrastukseen kouluttautuu<br />
vain runsas kymmenennes<br />
metsästäjistä.<br />
Perhe on tärkeä yhteisö<br />
metsästyksessä. Metsästäjien<br />
isistä yli 60 prosenttia ja isoisistäkin<br />
melkein puolet metsästää<br />
tai metsästi. Sisaruksista<br />
puolet, mutta lapsista<br />
sen sijaan vain alle kolmannes<br />
metsästää. Äidin metsästysharrastus<br />
on vielä harvinaista,<br />
mutta niinhän on nainen<br />
metsästäjänä yleensäkin.<br />
Vain viitisen prosenttia metsästäjistä<br />
on naisia.<br />
Tutkimus tehtiin laajana<br />
postikyselynä, joka lähetettiin<br />
metsästäjärekisteristä<br />
poimituille 7 000 metsästäjälle.<br />
Kysely kohdistui vuoden<br />
2008 metsästykseen ja<br />
sillä pyrittiin kartoittamaan<br />
metsästäjien mielipiteitä ja<br />
metsästyskulttuurin nykytilaa.<br />
Kyselyn vastausprosentti<br />
oli 60,5.<br />
Metsästäjät ovat ahkeria lajinsa harrastajia, sillä vuosittain noin 70 prosenttia<br />
metsästäjistä käy metsällä.
Change language