Lataa tulostettava versio, 2772 kt - Evira
26.08.2013 • Views
Share Embed Flag

Lataa tulostettava versio, 2772 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 2772 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 2772 kt - Evira

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
evira.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Viikin virastotalo<br />

astuu palvelukseen<br />

Jaana Husu-Kallio<br />

<strong>Evira</strong>n pääjohtajaksi<br />

Salmonellariski on<br />

kananmunissa pieni

JULKAISIJA:<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto <strong>Evira</strong><br />

puh. 020 772 003<br />

www.evira.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Marja Laeslehto<br />

TOIMITUS<br />

Kati Leppälahti<br />

kati.leppalahti@tarina.inet.fi<br />

Minna Nurro<br />

minna.nurro@pp.inet.fi<br />

TOIMITUSNEUVOSTO:<br />

Pääjohtaja<br />

Jorma Hirn<br />

Osastonjohtaja<br />

Auli Suojanen<br />

Osastonjohtaja<br />

Tuula Honkanen-Buzalski<br />

Osastonjohtaja<br />

Maria Teirikko<br />

Viestintäjohtaja<br />

Marja Laeslehto<br />

Tiedottaja<br />

Sirpa Lotsari<br />

Informaatiojohtaja<br />

Ben Rydman<br />

TAITTO<br />

Uusimaa Oy/Studio<br />

PAINO<br />

Uusimaa Oy, Porvoo<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

puh. (03) 225 1941<br />

fax (03) 225 1955<br />

sähköposti:<br />

asiakaspalvelu.kaari@laserma.fi<br />

TILAUSHINTA<br />

vuosikerta 22 euroa<br />

irtonumerot 6 euroa<br />

5.vuosikerta<br />

Lehti ilmestyy<br />

kuusi kertaa vuodessa<br />

ISSN 1458-7041<br />

Kannen kuva: Jari Härkönen<br />

Kuvassa ISS:n Markku Niemeläinen<br />

ja Jaapo Karvinen.<br />

S I S Ä L L Y S 3 / 2 0 0 6<br />

4 <strong>Evira</strong>n aika alkoi<br />

8 ALKUPALAT<br />

- Siipikarja erossa vesilinnuista<br />

- Turun eviralaiset muuttivat<br />

- Finfoodin uutiset 10 vuotta<br />

- Seila Vuoden terveystarkastajaksi<br />

12 Hirvikärpänen leviää<br />

yhä pohjoisempaan<br />

14 Siemenperunan tuotannossa<br />

poikkeustilanne<br />

16 ”Lintuinfluenssapuhelin,<br />

hyvää päivää”<br />

19 Uusi rikastusmenetelmä<br />

salmonellavalvontaan<br />

20 Eläintautikriisiin varauduttiin<br />

hyvässä yhteistyössä<br />

22 Kananmunasalmonellan<br />

riski on hyvin pieni<br />

24 PROFIILI<br />

Jaana Husu-Kallio<br />

<strong>Evira</strong>n pääjohtaja 1.8. alkaen<br />

26 STM valmistelee<br />

uusia säädöksiä<br />

29 Luomuvalvonta<br />

koetaan asiantuntevaksi<br />

30 Uusia julkaisuja,<br />

uusissa tehtävissä, kalenteri<br />

31 KOLUMNI<br />

Jorma Hirn<br />

<strong>Evira</strong>n pääjohtaja 1.8. asti<br />

2 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

• sivu 4<br />

• sivu 12<br />

• sivu 14<br />

• sivu 16<br />

• sivu 19<br />

Jari Härkönen<br />

Kati Leppälahti Siementarkastus- ja luomuvalvontayksikkö<br />

Antti Oksanen<br />

Irja Niemelä

P Ä Ä K I R J O I T U S<br />

EVIVA EVIRA!<br />

K<br />

evät on useimmille meistä se kaikkien odotetuin<br />

vuodenaika. Kasvukauden alku hiirenkorvineen<br />

ja ensimmäiset oraat pelloilla ovat joka vuosi<br />

aina yhtä odotettuja ja samalla ihmeellinen osoitus<br />

luonnon heräämisestä pakkasen ja jään jälkeen.<br />

Meille eviralaisille – miten mukavalta muuten tuntuukin<br />

käyttää noita sanoja – tämä kevät on ollut tavallista<br />

enemmän täynnä odotusta. Se ei tarkoita vain uuden<br />

lain voimaantulon tai Viikin rakennuksen valmistumisen<br />

odotusta, vaan lähtölaukausta yhteiselle, jokapäiväiselle<br />

työllemme uudessa, omassa virastossamme sen eri sijaintipaikkakunnilla.<br />

<strong>Evira</strong>n valmistelun eteen on tehty valtavasti työtä.<br />

Haluankin kaikkein ensimmäiseksi kiittää teitä kaikkia<br />

niissä eri tehtävissä, joihin olette joutuneet – tai toivottavasti<br />

mieluummin päässeet – uuden virastomme eteen<br />

tehdystä työstä.<br />

EELA:n, EVI:n ja KTTK:n ylijohtajat ovat monissa aiemmissa<br />

pääkirjoituksissaan kuvanneet sekä tehtyä valmistelevaa<br />

työtä että niitä tuntoja ja odotuksia, joita laitosten sisällä<br />

on matkan varrella koettu. Kaikki uusi on aina paitsi<br />

haasteellista myös meitä itse kutakin kehittävää. Samalla se<br />

on myös arvoituksellista ja joskus pelottavaakin. Yhdessä<br />

tekemällä uskon vahvasti meidän pystyvän luomaan hienon<br />

työyhteisön, joka pohjaa vankkaan ammattitaitoon. Se<br />

kääntää varmasti kaikki pienetkin epävarmuuden tunteet<br />

positiivisiksi voimavaroiksemme.<br />

***<br />

Oma merkityksensä valmistelutyössä on ollut yhteistyökumppaneillamme.<br />

Heitä on paljon. Koskettaahan <strong>Evira</strong>n<br />

työ käytännössä kaikkia suomalaisia.<br />

Eri edusryhmillä on ollut vankka oma mielipiteensä<br />

<strong>Evira</strong>n perustamisesta. Toivotan heidät kaikki jatkossakin<br />

a<strong>kt</strong>iivisesti osallistumaan rakentavaan keskusteluun työmme<br />

edelleen kehittämiseksi. Avoimuus ja yhteistyö eivät<br />

ole vain juhlapuheiden vakiosanoja tai pakollinen osio.<br />

Ne ovat itsestään selvä osa jokapäiväistä työtämme.<br />

***<br />

Aiempaan työhöni liittyen minulta kysyttiin Suomessa<br />

käydessäni käytännössä joka kerta, onko suomalainen<br />

ruoka turvallisempaa kuin muualla Euroopassa. Samaa<br />

on kysytty eläin- tai kasvitautien vastustamiseen liittyen<br />

tai yleisemmin, noudattavatko suomalaiset yhteisön lainsäädäntöä<br />

tunnollisemmin kuin muut.<br />

Olen joka kerta vastannut samalla tavalla – ilman mitään<br />

ohjeita Brysselin kokoushuoneista – että jäsenmaita<br />

ei pidä eikä tarvitse lähteä vertaamaan näissä asioissa<br />

toisiinsa. EU-tasolla jokaista arvioidaan vain yhteiseen<br />

lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen nähden. Meidän tehtävämme<br />

on tehdä työmme mahdollisimman hyvin, myös<br />

siten, että se tuo kansallisesti parhaaksi katsotun tuloksen.<br />

Siinä emme tarvitse ketään vertailukohdaksi. Elinkeinoelämä<br />

kyllä löytää omat markkinointikeinonsa.<br />

Eri juttu on sitten ns. ”bench marking”, jota käytetään<br />

myös meidän eri se<strong>kt</strong>oreillamme entistä enemmän. Siitä<br />

myös <strong>Evira</strong>n asiantuntijoilla on kokemusta kansainvälisellä<br />

tasolla ja jatkossa ihan varmasti vielä entistä enemmän.<br />

<strong>Evira</strong>laisten ja koko suomalaisen elintarvikeketjun ammattitaitoa<br />

kyllä arvostetaan Suomen rajojen ulkopuolellakin.<br />

Sen työn tuloksia on helposti saatavilla ja uudistuneen<br />

eurooppalaisen lainsäädännön soveltamisen kautta niitä on<br />

toivottavasti vielä enemmän. Komission tarkastusraportit<br />

yksittäisistä jäsenmaista ja useilla se<strong>kt</strong>oreilla vuosittaiset<br />

yhteenvetoraportit ovat kaikkien saatavilla.<br />

***<br />

Tämän lehden ilmestyessä muutto Viikkiin on käsillä. Uudet<br />

tilat odottavat käyttäjiään. Kesälomien jälkeen kaikki<br />

pakkauslaatikot lienee kutakuinkin purettu. Me Helsingissä<br />

työskentelevät asetumme osaksi Viikin vihreää kampusta.<br />

Yhteistyökumppanimme ovat sinne tervetulleita.<br />

Mutta ihan ensimmäiseksi haluan kohottaa maljan<br />

kaikille eviralaisille: ”EVIVA EVIRA!”. Eurooppalaisessa<br />

Suomessa, jossa olemme ylpeitä työstämme ja virastostamme.<br />

Hyvää kesää ja ansaittua lomaa Suomen ihanassa suvessa<br />

– tai piipahtaessa muihin lomaparatiiseihin.<br />

JAANA HUSU-KALLIO<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 3<br />

Veikko Somerpuro

M I N N A N U R R O | t e k s t i<br />

Viikin uuteen virastotaloon muuttaa juhannuksen<br />

tienoilla lähes 500 eviralaista.<br />

<strong>Evira</strong>n arki on aluillaan<br />

viran kolme ensimmäistä kuu-<br />

E<br />

kautta viraston pääjohtajana<br />

toimii Jorma Hirn. Elokuussa<br />

ohjaksiin astuu Jaana Husu-Kallio,<br />

joka siihen asti työskentelee varapääjohtajana<br />

Euroopan komission terveys- ja<br />

kuluttaja-asioiden pääosastolla.<br />

Uuden viraston tehtävänä on varmistaa<br />

elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden<br />

tuotantopanosten turvallisuutta ja<br />

laatua, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia<br />

sekä huolehtia kasvin- ja eläintuotannon<br />

edellytyksistä ja kasvinterveydestä<br />

Suomessa. Helsingin Viikin uuden virastotalon<br />

lisäksi <strong>Evira</strong>lla on muualla maassa<br />

yhteensä kymmenen toimipaikkaa.<br />

<strong>Evira</strong>n pääjohtajaksi valittu Husu-Kallio<br />

toivoo, että koko pellolta pöytään -ketjun<br />

keskusviranomaisten kokoaminen samaan<br />

virastoon tuo työlle aiempaa enemmän<br />

yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja arvostusta.<br />

– EU:n tasolla <strong>Evira</strong> on hyvin mielenkiintoinen,<br />

koska riskinarviointi ja -hallinta<br />

ovat samassa virastossa. En pidä sitä<br />

ongelmana, vaan uskon, että tieteellisen<br />

ja laboratoriotyön yhdistäminen valvontasuunnitelmiin<br />

tulee olemaan yksi viraston<br />

vahvuuksista, Husu-Kallio pohtii.<br />

Tieteellistä tutkimusta<br />

<strong>Evira</strong>n suurin osasto on eläintauti- ja elintarviketutkimusosasto,<br />

jossa työskentelee<br />

yli 260 henkilöä. Osasto koostuu seitsemästä<br />

tutkimusyksiköstä, joista kolme<br />

sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Osastonjohtajana<br />

toimii professori Tuula Honkanen-Buzalski.<br />

4 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto <strong>Evira</strong><br />

aloitti toimintansa aikataulun mukaisesti<br />

vapun jälkeen. Uuden viraston<br />

osastojen ja yksiköiden nimiä hiottiin<br />

viime metreille saakka.<br />

<strong>Evira</strong>ssa tieteellinen tutkimus on keskitetty<br />

eläintauti- ja elintarviketutkimusosastoon,<br />

minkä lisäksi tieteellistä tutkimusta<br />

tehdään erillisessä riskinarviointiyksikössä.<br />

– Tavoitteena on olla yhä merkittävämpi<br />

se<strong>kt</strong>oritutkimuslaitos omalla toimialallamme<br />

sekä merkittävä uuden tiedon<br />

tuottaja ja välittäjä, toteaa Honkanen<br />

Buzalski.<br />

Tutkimusosastolla tehdään eläintautidiagnostiikkaa<br />

ja elintarvikkeiden mikrobiologiseen<br />

ja kemialliseen turvallisuuteen<br />

liittyvää analytiikkaa sekä rehu- ja<br />

lannoiteanalyysejä. Tutkimusosasto tekee<br />

valtaosan <strong>Evira</strong>n laboratorioanalytiikasta<br />

ja toimii myös kansallisena vertailulaboratoriona.<br />

Osaston tehtäviin kuuluvat myös<br />

koe-eläintoiminnot ja rokotetestaukset.<br />

Jari Härkönen

Viikin virastotalon rakentaminen alkoi<br />

keväällä 2004, ja maa- ja metsätalousministeri<br />

Juha Korkeaoja muurasi peruskiven<br />

seuraavana syksynä. Talo nousi hahmoonsa<br />

vuoden 2005 aikana.<br />

– Entisen EELAn asiakkaiden kannalta<br />

asiantuntija- ja laboratoriopalvelut säilyvät<br />

ennallaan rehu- ja lannoitepuolen asiantuntemuksella<br />

lisättynä. Tieteellistä tutkimusyhteistyötä<br />

Helsingin yliopiston kanssa<br />

tiivistetään, kun <strong>Evira</strong> muuttaa uuteen<br />

toimitaloon Viikin kampusalueelle, kertoo<br />

osaston johtaja Honkanen-Buzalski.<br />

Hän odottaa, että koko pellolta pöytään<br />

-viranomaisketjun toiminta virtaviivaistuu<br />

uuden viraston myötä.<br />

Maataloustuotannon valvontaa<br />

<strong>Evira</strong>n maataloustuotannon valvontaosasto<br />

koostuu neljästä yksiköstä ja työllistää<br />

noin 170 henkilöä. Toimipisteitä on Helsingin<br />

lisäksi seitsemällä paikkakunnalla<br />

ja valvonnassa käytetään apuna TE-keskusten<br />

tarkastajia ja erikseen valtuutettuja<br />

henkilöitä ympäri maata. Osasto on muodostettu<br />

pääosin entisestä KTTK:sta, josta<br />

rehu- ja lannoitelaboratoriot on siirretty<br />

tutkimusosastolle ja neljä riskinarvioinnin<br />

asiantuntijaa omaan yksikköönsä. Osastonjohtaja<br />

on Maria Teirikko.<br />

Maataloustuotannon valvontaosaston<br />

tehtäviä ovat maa- ja metsätalouden<br />

tuotantopanosten sekä kasvinterveyden,<br />

luomutuotannon ja kasvisten laadun valvonta,<br />

viljan käyttölaadun seuranta ja<br />

interventiovalvonta sekä eräät EU-tukiin<br />

liittyvät valvontatehtävät.<br />

– Osaston tavoitteet vastaavat pitkälti<br />

entisen KTTK:n tavoitteita: alkutuotannon<br />

laadun varmistaminen, maa-, metsä- ja<br />

elintarviketalouden toimintaedellytysten<br />

ja kilpailukyvyn edistäminen, ympäristön<br />

hyvä laatu sekä kuluttajien valinnanmahdollisuudet<br />

ja riittävä tiedonsaanti, Teirikko<br />

huomauttaa.<br />

Hän odottaa virastouudistuksen tuot-<br />

tavan synergiaetuja, jotka lisäävät työn<br />

yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehostavat<br />

koko elintarvikeketjun valvontaa.<br />

Teirikko toivoo, että <strong>Evira</strong>n yhteinen arvo-<br />

ja strategiaprosessi saadaan käynnistettyä<br />

mahdollisimman pian ja yhdistymisestä<br />

edetään sulautumiseen.<br />

Elintarvikkeiden ja eläinten<br />

terveyden valvontaa<br />

<strong>Evira</strong>n elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän<br />

valvontaosasto koostuu viidestä yksiköstä<br />

ja työllistää noin 210 henkilöä, joista<br />

lähes puolet on lihantarkastushenkilökuntaa.<br />

Osasto on muodostettu yhdistämällä<br />

entiseen EVI:in maa- ja metsätalousministeriön<br />

elintarvike- ja terveysosaston<br />

toimeenpanotehtävät.<br />

Osastolla on toimintaa Helsingin lisäksi<br />

Turussa, Siilinjärvellä ja Vantaalla. Lihantarkastushenkilökuntaa<br />

on 21 paikkakunnalla<br />

ja sen lisäksi valtuutettuja luomutarkastajia<br />

ja rajavalvojia eri puolella Suomea.<br />

Osastonjohtajana toimii elokuuhun asti<br />

Auli Suojanen.<br />

Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosaston<br />

keskeisiä tehtäviä ovat elintarvikevalvonnan<br />

johtaminen ja kehittäminen,<br />

elintarvikehygienian ja tuotteiden<br />

valvonta, lihantarkastus teurastamoissa,<br />

eläintautien vastustaminen sekä eläinten<br />

terveyden ja hyvinvoinnin valvonta.<br />

Osasto vastaa myös elintarvikkeiden ja<br />

eläinten sisämarkkinakaupan ja tuonnin<br />

valvonnasta sekä eräistä maatalouspolitiikan<br />

täytäntöönpanoon liittyvistä valvontatehtävistä.<br />

Suojanen arvioi asiakkaiden hyötyvän,<br />

kun valvontaohjeet ja -proje<strong>kt</strong>it tulevat<br />

yhdestä tuutista.<br />

– Esimerkiksi luomutuotannon val-<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 5

vonta on nyt samassa virastossa kuin<br />

luomutuotteiden valvonta. Vierasainevalvonnassa<br />

voidaan katsoa esimerkiksi<br />

raskasmetallien kokonaissaantia, kun<br />

rajanveto eläimistä saatavien elintarvikkeiden<br />

ja muiden elintarvikkeiden välillä<br />

hälvenee, Suojanen pohtii.<br />

Hän odottaa yhteisen organisaation<br />

tekevän pellolta pöytään -viranomaisten<br />

keskinäisestä kanssakäymisestä aiempaa<br />

luontevampaa ja tuovan synergiaa myös<br />

alueelliseen valvontaan. Suojanen lisää,<br />

että elintarvikeketjun valvonnan mahdolliset<br />

päällekkäisyydet tai aukkopaikat<br />

havaitaan nyt aiempaa paremmin.<br />

Hallintoa ja kehittämistä<br />

<strong>Evira</strong>n hallintopalveluosastossa on viisi<br />

yksikköä, ja se työllistää noin 80 henkilöä.<br />

Hallintopalveluosasto koottiin kaikista<br />

yhdistyneistä virastoista. Osastonjohtaja<br />

on Timo Karlsson.<br />

Osasto tarjoaa kaikki tavanomaiset<br />

hallintopalvelut sekä johtamisen tueksi<br />

luodut kehittämispalvelut, joita työstetään<br />

yhteistyössä muiden osastojen kanssa.<br />

– <strong>Evira</strong>n organisaatiota muodostettaessa<br />

hallinnon yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi<br />

nähtiin toiminnan kehittäminen ja uusien<br />

palvelujen luominen. Käytännössä kehittämispalveluja<br />

ovat esimerkiksi erilaisten<br />

tilastojen kerääminen ja johtamisjärjestelmien<br />

kehittäminen, Karlsson kertoo.<br />

Hänen mukaansa uusi organisaatio on<br />

lähtenyt käyntiin positiivissa ja työteliäissä<br />

tunnelmissa. Karlsson odottaa, että hallintohenkilökunnan<br />

arki helpottuu, kun väki<br />

pääsee yksiin tiloihin.<br />

– Virastojen yhdistäminen tuo synergiaetuja,<br />

jotka näkyvät muutaman vuoden<br />

kuluttua ja nostavat tuottavuutta, hän<br />

toteaa.<br />

Tieteellistä riskinarviointia<br />

<strong>Evira</strong>n riskinarviointiyksikkö muodostettiin<br />

yhdistämällä EELAn vastaavaan yksikköön<br />

neljä KTTK:n riskinarvioinnin asiantuntijaa.<br />

Yksikössä työskentelee 18 henkilöä,<br />

ja yksikönjohtaja on Kirsti Savela.<br />

Riskinarviointiyksikön tehtävänä on<br />

tuottaa puolueettomia ja tieteellisiä riskinarviointeja<br />

eläintautien ja kasvinsuojeluaineiden<br />

sekä elintarvikkeiden turvallisuus-<br />

ja talousvaikutusten arvioimiseksi<br />

kansainvälistä ja kotimaista käyttöä varten.<br />

Yksikkö kokoaa myös eläintautien ja zoo-<br />

6 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

noosien vuositilastoja ja soveltaa ja kehittää<br />

uusia riskinarviointimenetelmiä.<br />

Savela kertoo, että parhaillaan työn<br />

alla on mm. A-vitamiinin syöntisuositusten<br />

arviointi, BSE:n riskinarviointityö, salmonellavalvontaohjelmaan<br />

liittyvä riskinarviointi<br />

sekä elintarvikkeiden valmistuksen ja<br />

jakelun hygieniariskien kartoitus.<br />

– Tulevaisuudessa esimerkiksi kemiallinen<br />

riskinarviointi sekä elintarvikkeiden<br />

kulutukseen liittyvät saantiarvioinnit mikrobiologisten<br />

vaarojen ja torjunta-aineiden<br />

jäämien osalta voisivat lisääntyä <strong>Evira</strong>ssa.<br />

Toivomme lisää henkilöstöresursseja,<br />

jotta työt eivät kasaantuisi pahasti, hän<br />

sanoo.<br />

Savela odottaa vuoropuhelun ja yhteistyön<br />

lisääntyvän sekä riskinhallinnan että<br />

riskiviestinnän kanssa, niin että eri toiminnat<br />

tukevat toisiaan entistä paremmin.<br />

Kansainvälistyvää viestintää<br />

<strong>Evira</strong>n viestintäyksikköön koottiin kaikkien<br />

yhdistyneiden organisaatioiden viestinnän<br />

asiantuntijat. Yksikössä työskentelee<br />

kahdeksan henkilöä ja viestintäjohtaja on<br />

Marja Laeslehto.<br />

– Viestintää rakennetaan pääosin aikai-

semmalta pohjalta, mutta etenkin kansainvälisen<br />

ja riskiviestinnän kehittämiseen<br />

satsataan aiempaa huomattavasti enemmän,<br />

hän kertoo.<br />

<strong>Evira</strong>n tärkein viestintäväline on viraston<br />

uusio nettisivusto www.evira.fi , jota<br />

<strong>Evira</strong>n henkilöstö suhtautuu avoimen<br />

odottavasti uuteen työpaikkaansa. Viraston<br />

organisaation suunnittelu alkoi toden<br />

teolla vuonna 2004, ja useiden työryhmien<br />

urakka on sujunut ilman suurempia<br />

ristiriitoja.<br />

Useimpien uusien eviralaisten työyhteisö<br />

ja -tehtävät siirtyvät sellaisinaan uuteen<br />

virastoon, eikä organisaatiouudistus<br />

juuri näy arjen aherruksessa. Vain pieni<br />

osa <strong>Evira</strong>n yli 700 työntekijästä saa ympärilleen<br />

uuden lähipiirin.<br />

Kaikkia pääkaupunkiseudun eviralaisia<br />

koskeva muutos on se, että juhannuksen<br />

jälkeen jokainen tulee töihin uuteen osoitteeseen<br />

Mustialankatu 3:een.<br />

Ongelmat saatu ratkaistua<br />

Eri suunnittelutyöryhmissä entistä KTTK:ta<br />

edustanut Beata Meinander kertoo, että<br />

henkilöstöä puhutti eniten organisaatiouudistuksen<br />

alkuvaihe, jolloin vasta hiottiin<br />

tulevan viraston osastojakoa.<br />

– Meidän mielestämme on hyvä ratkaisu,<br />

että maataloustuotannon sekä elintarvikkeiden<br />

ja eläinlääkinnän valvonnalle<br />

on omat osastonsa. <strong>Evira</strong>n organisaatio<br />

on hyvin looginen, hän kiittää.<br />

EELAn edustajana työryhmissä istunut<br />

Markku Okkonen toteaa kokeneensa ongelmalliseksi<br />

lähinnä työryhmien suuren<br />

koon.<br />

– Eri organisaatioissa oli vähän kädenvääntöä<br />

omista eduista, mutta yhteistyö<br />

parani, kun työryhmät pienenivät. Myös<br />

tutkimus- ja analyysi-käsitteistä on ollut<br />

pientä kiistaa, mutta keskustelu on tasannut<br />

mielipiteitä, hän sanoo.<br />

EVI:ä useissa eri työryhmissä edustanut<br />

Kyösti Siponen myöntää harrastavansa<br />

jälkiviisautta, mutta koko valmisteluproje<strong>kt</strong>iin<br />

olisi hänen mielestään pitänyt<br />

varata enemmän henkilöstöresursseja ja<br />

vastuuttaa asiat selkeämmin.<br />

– Alatyöryhmät kelluivat nyt melko it-<br />

päivitetään ja täydennetään pikkuhiljaa.<br />

Säännöllisinä viestintävälineinä jatkavat<br />

Kaari-lehti, eläinlääkäreille suunnattu<br />

Saparo-uutiskirje sekä EVI-infosta muodostettu<br />

<strong>Evira</strong>-info. Laeslehto toteaa, että<br />

lisäksi eri kohderyhmille on suunnitteilla<br />

Väki siirtyi <strong>Evira</strong>an ilman tunnekuohuja<br />

senäisesti, ja niiden kytkökset toisiin työryhmiin<br />

jäivät melko olemattomiksi. Näin<br />

isossa organisaatiomuutoksessa asioita<br />

sovittelemalla ei tahdo saada aikaan valmista,<br />

hän huomauttaa.<br />

Päänvaivaa työhuoneista<br />

Aivan viime viikkoina ennen Viikkiin siirtymistä<br />

kuumimmaksi perunaksi nousi sopivien<br />

työhuoneiden löytäminen kaikille.<br />

Uusi virastotalo suunniteltiin alun perin<br />

hieman pienemmälle porukalle kuin mitä<br />

sittemmin päätetty organisaatiouudistus<br />

lopulta tuo taloon.<br />

– Kyllä me kaikki sinne<br />

mahdumme, mutta<br />

henkilöstön sijoittaminen<br />

on hieman hankalaa.<br />

Ahdasta tulee etenkin 4.<br />

kerroksessa, jossa ovat<br />

hallinto, viestintä sekä<br />

elintarvikkeiden ja eläinlääkinnänvalvontaosasto,<br />

miettii Siponen.<br />

Positiiviset odotukset<br />

Viikkiin muuton kynnyksellä<br />

henkilöstön odotukset<br />

tulevaisuuden<br />

suhteen ovat positiiviset.<br />

Beata Meinander<br />

arvelee <strong>Evira</strong>n tuovan<br />

elintarviketurvallisuuden<br />

eteen paiskittavalle työlle<br />

aiempaa enemmän<br />

arvovaltaa.<br />

– Toivottavasti isoa<br />

virastoa kuunnellaan<br />

paremmin kuin pieniä<br />

tai keskisuuria virastoja,<br />

hän sanoo.<br />

Markku Okkonen iloitsee<br />

huippunykyaikaisista<br />

laboratoriotiloista.<br />

– Todennäköisesti<br />

myös uutta.<br />

Viestintäyksikön ensimmäinen haaste<br />

on tehdä <strong>Evira</strong> tunnetuksi. Tähän mittavaan<br />

tehtävään keskitytään koko vuosi.<br />

uudet tilat ovat paremmat kuin vanhat,<br />

jolloin työnteko ja laadun aikaansaamien<br />

on helpompaa, hän toteaa.<br />

Kyösti Siponen pitää hyvänä, että<br />

elintarvikevalvonnan yhteys rehupuolen<br />

asiantuntijoihin tiivistyy. Hän toivoo, että<br />

isossa organisaatiossa koko henkilöstön<br />

missio mielletään ehkä aiempaa kirkkaampana:<br />

– Elintarviketurvallisuutta valvotaan ja<br />

tutkitaan kuluttajan edun takia, Siponen<br />

muistuttaa.<br />

Alku aina hankalaa. <strong>Evira</strong>n ensimmäisenä arkipäivänä<br />

2.5. uuden organisaation kaiken postin piti tulla entisen<br />

EVI:n kirjaamoon, mutta sen sijaan postinkantajat eivät<br />

tuoneetkaan yhtään mitään koko <strong>Evira</strong>an. Asiakirjahallintatyöryhmä<br />

kokoontui puimaan odottamatonta kriisiä, kuvassa<br />

sen jäsenistä Marja Ehrstedt, Armi Silander, Sirpa Hannonen<br />

ja Anneli Vepsäläinen.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 7<br />

Jari Härkönen

A L K U P A L A T<br />

Aspartaamin ADI-arvo<br />

pysyy ennallaan<br />

■ Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto<br />

EFSA julkisti toukokuun alussa aspartaamin<br />

karsinogeenisuutta koskevan arvionsa. EFSA<br />

päätyi arviossaan siihen, ettei ole tarvetta<br />

muuttaa aspartaamille aikaisemmissa arvioissa<br />

annettua hyväksyttävää päivittäistä<br />

enimmäissaantia eli ADI-arvoa.<br />

EFSA:n arviointi koski italialaisen Ramazzini<br />

Instituutin viime kesänä julkaisemaa<br />

pitkäaikaista tutkimusta aspartaamin<br />

syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta. EFSA<br />

totesi, ettei tässä tutkimuksessa ole sellaista<br />

tieteellistä syytä, jonka vuoksi aspartaamin<br />

käyttöä elintarvikkeissa olisi syytä tarkastella<br />

uudelleen. EFSA:n mukaan tässä vaiheessa<br />

ei myöskään ole tarvetta laajempaan aspartaamin<br />

uudelleenarviointiin.<br />

Suurennuslasi<br />

taipui logoksi<br />

■ <strong>Evira</strong>n logon suunnittelusta talvella järjestetyn<br />

kilpailun voitti graafinen suunnittelija<br />

Marja-Riitta Kolari ehdotuksellaan ”Kolme<br />

kaarta”.<br />

Kuopion Muotoiluakatemiasta tänä keväänä<br />

valmistuneen Kolarin logoehdotuksen<br />

lähtökohtaisena ajatuksena on tutkimuksen<br />

ja valvonnan esittäminen pelkistetyllä suurennuslasilla,<br />

jonka linssistä lähtee kaksi varjoa.<br />

Kolme kaarta symbolisoi myös kolmea<br />

<strong>Evira</strong>ksi fuusioitunutta virastoa.<br />

Maa- ja metsätalousministeriön julkistama<br />

avoin suunnittelukilpailu sai hyvän suosion.<br />

Ehdotuksia tuli 86 kappaletta 58:ltä tarjoajalta.<br />

Visuaalisen ilmeen tuli viestiä, että<br />

<strong>Evira</strong> on moderni, a<strong>kt</strong>iivinen, kansainvälinen<br />

ja tehokas viranomainen ja tutkimuslaitos.<br />

Sen tuli myös ilmentää viraston toimialaa<br />

sekä asiantuntemusta, luotettavuutta ja dynaamisuutta.<br />

Kuluttaja voi luottaa luomumansikan olevan luomua.<br />

■ Luomuelintarvikkeiden valmistus ja maahantuonti<br />

todettiin vuoden 2005 vuositarkastuksissa<br />

toimivan lähes moitteettomasti. Vain<br />

yksi tuote-erä menetti luomustatuksensa.<br />

Sen sijaan toimintaan liittyvissä paperitöissä<br />

on vielä parantamisen varaa.<br />

Viime vuonna tarkastettiin perusteellisesti<br />

kaikki 410 luomuelintarvikkeiden valmistajaa<br />

ja maahantuojaa. Neljälle prosentille toimijoita<br />

tehtiin vielä ylimääräinen tai uusintatarkastus.<br />

Luomutarkastusten yhteydessä<br />

otettiin aiempien vuosien tapaan näytteitä<br />

torjunta-aine- ja GMO-tutkimuksia varten.<br />

Yhdessä viljanäytteessä havaittiin torjunta-ainejäämä,<br />

joka johti jatkoselvityksiin. Jäämän<br />

löytyminen esti tuote-erän myymisen<br />

luomuna, mutta tuotteen käytölle tavanomaisesti<br />

tuotettuna viljana ei ollut esteitä.<br />

Valvonnassa havaittiin runsaasti puutteita<br />

kirjanpidossa ja omavalvontasuunnitelman<br />

täydentämisessä ja päivittämisessä. Vähäisiä<br />

puutteita todettiin 46 prosentilla toimijoista.<br />

Puutteet olivat kuitenkin sellaisia, ettei niiden<br />

8 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

▼<br />

Luomu on luomua, paperityöt takkuavat<br />

perusteella ollut syytä epäillä luomutuotteiden<br />

aitoutta.<br />

Toimijoiden määrä vähenee<br />

Luomuvalmistajien ja maahantuojien määrä<br />

on ollut lievässä laskussa ja se laski myös<br />

vuoden 2005 aikana 19 toimijalla siitä huolimatta,<br />

että valvonnan piiriin uusina toimijoina<br />

liittyivät luomutuotteita välittävät tukut<br />

ja varastot.<br />

Luomutoimijat pitävät raskaana erityisesti<br />

tarkastusmaksujen lisäksi kirjanpitovelvollisuuksia,<br />

jotka kieltämättä ovat vaativia.<br />

Paperityö on joissain tapauksissa johtanut<br />

luopumiseen luomusta.<br />

Luomuelintarvikkeiden valmistusta ja<br />

maahantuontia sekä luomutuotannon ja luomurehujen<br />

valmistusta on vapusta lähtien<br />

valvonut <strong>Evira</strong>. Luomualkoholijuomia valvoo<br />

jatkossakin Tuotevalvontakeskus.<br />

Lisätietoja: Eeva Fieandt, <strong>Evira</strong>,<br />

puh. 020 772 4285 ja Minna-Maija Väänänen,<br />

<strong>Evira</strong>, puh. 020 772 4319<br />

Kuvaliiteri/Heikki Ilaskari

Jaana Seila Vuoden terveystarkastajaksi<br />

■ Vuoden terveystarkastajaksi on valittu<br />

terveystarkastaja Jaana Seila Tiirismaan<br />

kansanterveystyön kuntayhtymästä (Hollola,<br />

Hämeenkoski, Kärkölä). Nimitys julkistettiin<br />

terveystarkastajien valtakunnallisilla opinto-<br />

ja neuvottelupäivillä toukokuussa.<br />

Jaana Seilan valinnan perusteluissa korostettiin<br />

hänen a<strong>kt</strong>iivisuuttaan, idearikkauttaan ja<br />

luovuuttaan. Hän on täydentänyt terveysteknikon<br />

tutkintoaan suorittamalla vuonna 2003<br />

insinööri AMK tutkinnon Mikkelissä. Jatkoopintoihin<br />

liittyvä radoniin ja sen haittoihin<br />

keskittyvä insinöörityö johti syvenevään<br />

yhteistyöhön kuntayhtymän ja säteilyturvakeskuksen<br />

(STUK) kanssa.<br />

Tämän kanssakäymisen tuloksena toteutettiin<br />

Tiirismaan kuntayhtymän alueella vuosina<br />

2003 ja 2004 laaja radonkampanja pilot-<br />

Siipikarja pidettävä<br />

erossa vesilinnuista<br />

■ Maa- ja metsätalousministeriön määräämä<br />

siipikarjan ulkonaliikumiskielto päättyi<br />

toukokuun lopussa, mutta siipikarjatilojen on<br />

yhä huolehdittava siitä, että luonnonvaraiset<br />

vesilinnut eivät pääse tekemisiin siipikarjan<br />

kanssa.<br />

Ministeriön uusi asetus tuli voimaan kesäkuun<br />

alussa koko maahan. Sillä pyritään<br />

ehkäisemään lintuinfluenssan leviäminen<br />

luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä.<br />

Uudet määräykset ovat voimassa toistaiseksi,<br />

mutta tilannetta seurataan jatkuvasti.<br />

Uusi asetus edellyttää, että luonnonvaraisten<br />

vesilintujen pääsy siipikarjan ruokintaja<br />

juottopaikoille estetään siten, että siipikarja<br />

ruokitaan ja juotetaan joko sisätiloissa tai<br />

muussa sellaisessa paikassa, jonne vesilinnut<br />

eivät pääse. Siipikarjan juomaveden on<br />

oltava puhdasta eikä sitä saa ottaa esimerkiksi<br />

matalista kaislikoista tai lammikoista,<br />

joissa on vesilintuja. Lisäksi siipikarjan laiduntaminen<br />

on kielletty sellaisilla pelloilla,<br />

joilla oleilee säännöllisesti vesilintuja.<br />

Luonnonvaraisten lintujen seuranta lintuinfluenssatartuntojen<br />

toteamiseksi jatkuu<br />

edelleen. Jos lintuinfluenssan riskin katsotaan<br />

kasvavan esimerkiksi luonnonvaraisesta<br />

linnusta tehdyn löydöksen perusteella, voidaan<br />

siipikarja jälleen määrätä pidettäväksi<br />

sisällä.<br />

Lisätietoja: Sirpa Kiviruusu, <strong>Evira</strong>,<br />

puh. 020 772 4216 Siipikarja saa kukkoilla ulkona, kunhan pysyy erossa vesilinnuista.<br />

Kuvaliiteri/Risto Sauso<br />

tihankkeena maassamme. Tässä hankkeessa<br />

luotiin suuntaviivat ja kaavakkeisto nykyään<br />

toteutettaville runsaslukuisille radonmittauskampanjoille<br />

ympäri maatamme. Tällä hetkellä<br />

Jaana Seila on syventynyt muun työn<br />

ohessa kaivojen<br />

radon ja uraaniongelmaan.<br />

Vuoden terveystarkastajan<br />

valitsi Ympäristö<br />

ja Terveys-lehti<br />

yhteistyössä<br />

Ympäristö- ja<br />

terveysalan<br />

tekniset ry:n<br />

kanssa.<br />

▼<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

EFSA:n lautakuntiin<br />

viisi suomalaista<br />

■ Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen<br />

EFSA:n tieteellinen komitea ja<br />

lautakunnat ovat aloittaneet uuden kolmivuotiskautensa<br />

kesäkuun alussa. Yhteensä<br />

niissä toimii 191 asiantuntijaa.<br />

Aikaisempien kahdeksan lautakunnan lisäksi<br />

perustettiin kasvinterveyslautakunta.<br />

Suomalaisia asiantuntijoita lautakunnissa<br />

toimii viisi, professori Atte von<br />

Wright ja professori Sirpa Kärenlampi<br />

Kuopion yliopistosta, professori Marina<br />

Heinonen Helsingin yliopistosta, professori<br />

Seppo Salminen Turun yliopistosta<br />

sekä professori Kari Tiilikkala MTT:stä.<br />

Lisää tietoa EFSA:n sivuilta www.efsa.<br />

eu.int.<br />

3 / 2 0 0 6 • 9

A L K U P A L A T<br />

Kymmenen vuotta<br />

Finfoodin uutisia<br />

■ Finfood Uutispalvelu täytti toukokuussa<br />

kymmenen vuotta. Suomen ainoa<br />

elintarvikeketjun uutisia välittävä palvelu<br />

tuottaa juttuja verkkoon joka arkipäivä.<br />

Kymmenen vuoden aikana on julkaistu<br />

noin 15 600 uutista.<br />

Uutispalvelun ensimmäinen uutinen<br />

on päivätty 21.5.1996. Aluksi uutisia julkaistiin<br />

harvakseltaan. Säännöllisesti viisi<br />

päivää viikossa ne alkoivat ilmestyä<br />

elokuussa 1996.<br />

Uutispalvelun edeltäjä oli Maatalousalan<br />

Tiedotuskeskuksen julkaisema<br />

postitse lähetetty kuukausittainen uutiskooste.<br />

Uutiset on alusta asti julkaistu Finfoodin<br />

verkkosivuilla heti niiden valmistuttua<br />

ja lähetetty päivän päätteeksi<br />

maksuttomana sähköpostikoosteena<br />

tilaajille. Uutiskoosteen tilaajamäärä on<br />

kasvanut alun neljästäsadasta yli 3 300<br />

tilaajaan. (Finfood)<br />

Opasvihkonen<br />

kokoustarjoiluihin<br />

■ Suomen heinäkuussa alkavaa EU-puheenjohtajuuskautta<br />

varten on laadittu<br />

kokousjärjestäjien avuksi julkaisu suomalaisesta<br />

ruokakulttuurista. Puheenjohtajuusaikana<br />

Suomeen odotetaan<br />

tuhansia kokousvieraita ja ulkomaisia<br />

toimittajia.<br />

’Suomalainen ruokakulttuuri tunnetuksi<br />

- ajatuksia kokousjärjestäjien ja<br />

ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön’<br />

-julkaisussa annetaan ehdotuksia ruokalistasuunnitteluun,<br />

kattaukseen,<br />

kokous- ja taukotarjoiluun sekä ruuan<br />

esittelyyn tarinan avulla.<br />

Julkaisun ovat laatineet Finfood -<br />

Suomen Ruokatieto ry, Suomen Keittiömestarit<br />

ry, Elintarviketeollisuusliitto,<br />

Maa- ja metsätaloustuottajain<br />

Keskusliitto MTK ja Ruokatoimittajat ry<br />

yhteistyössä valtioneuvoston kanslian<br />

EU-puheenjohtajuussihteeristön sekä<br />

maa- ja metsätalousministeriön kanssa.<br />

Julkaisu on luettavissa valtioneuvoston<br />

sivuilla www.valtioneuvosto.fi.<br />

Elintarvikevalvonnasta puuttui<br />

yli sata henkilötyövuotta<br />

■ Kunnallisen elintarvikevalvonnan riittävyydestä<br />

vuodelta 2004 tehdyn arvioinnin mukaan<br />

Suomessa käytettiin elintarvikevalvontaan<br />

282 henkilötyövuotta (htv) ja työtä teki<br />

kunnissa 1 027 työntekijää. Työpanosta olisi<br />

tarvittu 104 htv:ta enemmän, jotta olisi päästy<br />

laskennalliseen vähimmäistarpeeseen.<br />

Kunnallisen elintarvikevalvonnan riittävyyttä<br />

on arvioitu vuodesta 1998 lähtien, nyt seitsemännen<br />

kerran.<br />

Kunnissa sijaitsevien elintarvikevalvonnan<br />

kohteiden perusteella kunnille laskettiin<br />

työpanos, jonka se vähintään tarvitsee huolehtiakseen<br />

kyseisten kohteiden viranomaisvalvonnasta.<br />

Puuttuvien voimavarojen vuoksi<br />

ainoastaan 65 prosenttia Suomen 50 349<br />

valvottavasta kohteesta tarkastettiin vuoden<br />

aikana. Näiden lisäksi elintarvikevalvonnan piiriin<br />

kuuluvat joka kolmas vuosi tarkastettavat<br />

maidontuotantotilat (17 031 kpl).<br />

Vaje on hyvin yleistä<br />

Työpanosvajetta oli yhteensä 223 kunnassa<br />

tai kuntayhtymässä eli 81 prosentissa valvontayksiköistä.<br />

Vaje ei jakaudu tasaisesti<br />

kaikkien kuntien kesken, vaan Suomessa on<br />

elintarvikevalvonnan järjestämisen suhteen<br />

hyvin erilaisia kuntia. Vuotuinen vaihtelu on<br />

10 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

tavallista, mutta eri vuosien seuranta kuntakohtaisesti<br />

osoittaa, että useissa valvontayksiköissä<br />

työpanosvaje on jatkuvaa.<br />

Elintarvikevalvonnan arvioinnissa on<br />

voimavarojen riittävyyden lisäksi selvitetty<br />

elintarvikevalvontakohteiden tarkastustiheyttä,<br />

viranomaisnäytteenottoa, valvonnassa<br />

tehtyjä toimenpiteitä, omavalvontasuunnitelmien<br />

kattavuutta sekä elintarviketutkimuksia<br />

tuoteryhmittäin.<br />

Elintarvikevalvontaan käytetty työpanos<br />

on seitsemän vuoden aikana lisääntynyt 24<br />

htv:lla, mutta valvottavien kohteiden määrä<br />

on lisääntynyt samanaikaisesti niin, että käytetyn<br />

työpanoksen ja laskennallisen vähimmäistarpeen<br />

suhde on pysynyt suunnilleen<br />

samana koko ajan.<br />

Uusi elintarvikelaki edellyttää, että kunnat<br />

alkavat periä suunnitellusta valvonnasta<br />

maksuja, millä pyritään turvaamaan kuntien<br />

valvontaresurssit. Toimiva valvonta voidaan<br />

nähdä elinkeinoelämän tukemisena tarjoamalla<br />

lainsäädännön asiantuntemusta ja<br />

valvonnasta perittävät maksut velvoittavat<br />

kuntia huolehtimaan siitä, että työ tehdään<br />

laadukkaasti.<br />

Lisätietoja: Ulla Poutiainen-Lindfors, <strong>Evira</strong>,<br />

puh. 020 772 4306<br />

Tomi Leporinne / Avendis

Turun toimipiste uuteen osoitteeseen<br />

■ <strong>Evira</strong>n Turun toimipiste on muuttanut uusiin<br />

tiloihin osoitteeseen Yliopistonkatu 34.<br />

Yhteisiin tiloihin muuttivat entisten Elintarvikeviraston<br />

ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen<br />

Turun toimipisteiden henkilöstö.<br />

EVI:n Turun toimipisteen maito- ja munahygienian<br />

yksikkö on muuttunut <strong>Evira</strong>n<br />

elintarvikehygienian yksiköksi. Se on osa<br />

elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosastoa.<br />

Turun toimipisteessä käsitellään<br />

edelleen kananmuniin ja lattiakanaloihin<br />

liittyviä asioita ja myös kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan<br />

liittyvä tiedonkeruu<br />

hoidetaan Turussa. Elintarvikehygienian yksikön<br />

Turun toimipisteessä työskentelevät<br />

toimistosihteeri Anne Jalava, ylitarkastajat<br />

Taina Lehdonkivi ja Mika Varjonen sekä<br />

esimiehenä elintarvikeylitarkastaja Mari<br />

Laihonen.<br />

KTTK:n Turun toimipiste<br />

muuttui<br />

osaksi Evi-<br />

▼<br />

<strong>Evira</strong>n Turun henkilöstö työskentelee nyt Yliopistonkatu 34:ssä.<br />

■ Uusissa tutkimuksissa on osoitettu, että<br />

karotenoidien imeytyminen ja muuttuminen<br />

A-vitamiiniksi on aiemmin luultua tehottomampaa<br />

ja melko vaihtelevaa. <strong>Evira</strong> suosittelee,<br />

että elinkeinonharjoittajat muuttavat<br />

elintarvikkeiden pakkausmerkinnät karotenoidien<br />

uusien vastaavuuskertoimien mukaisiksi<br />

sitä mukaan kun uusia pakkauksia<br />

painetaan.<br />

A-vitamiiniksi kutsutaan kaikkia niitä<br />

aineita, joilla on retinolin biologinen a<strong>kt</strong>iivisuus.<br />

Näihin kuuluvat mm. kasviperäiset<br />

A-vitamiinin esiasteet eli karotenoidit, kuten<br />

ß-karoteeni.<br />

Retinolin a<strong>kt</strong>iivisuus ilmaistaan retinoliekvivalentteina<br />

(RE). Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä<br />

A-vitamiinin ja ß-karoteenin<br />

ran maataloustuotannon valvontaosaston<br />

kasvinsuojeluyksikköä. Sen tehtävänä<br />

on edelleen kasvinsuojeluun ja kasvisten<br />

kauppanormeihin liittyvät valvonta- ja tarkastustehtävät.<br />

Kasvinsuojeluyksikön Turun<br />

toimipisteessä työskentelevät tarkastajat<br />

Marja Huttunen, Kati Marttila, Ulla Oksanen<br />

ja Esa Poutanen, vientisihteeri Anita Wendelin<br />

sekä vastaavana vanhempi tarkastaja<br />

Sirpa Heinevaara.<br />

<strong>Evira</strong>n Turun toimipisteessä työskentelee<br />

myös elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän<br />

valvontaosaston tuoteturvallisuus- ja tuotemarkkinointiyksikön<br />

tarkastaja Jaana Elo.<br />

<strong>Evira</strong>n Turun toimipisteen postiosoite on<br />

PL 119, 20101 Turku. – Mari Laihonen, Jaana<br />

Elo & Anita Wendelin<br />

Muutoksia karotenoidien vastaavuuskertoimiin<br />

vastaavuutta laskettaessa on perinteisesti<br />

käytetty kerrointa 6 ja muiden karotenoidien<br />

osalta kerrointa 12, siten että retinoliekvivalentti<br />

(RE) vastaa 1 µg retinolia tai 6 µg ßkaroteenia<br />

tai 12 µg muita karotenoideja.<br />

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on<br />

uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa<br />

tarkentanut vastaavuuskertoimia<br />

seuraavasti:<br />

1 RE vastaa<br />

- 1 µg ravinnon tai valmisteen A-vitamiinia<br />

(retinolia)<br />

- 2 µg valmisteen ß- karoteenia<br />

- 12 µg ravinnon ß-karoteenia<br />

- 24 µg muita ravinnon A-vitamiinin esiasteena<br />

toimivia karotenoideja.<br />

Tarkemmat perustelut uusille kertoimille<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Taina Lehdonkivi<br />

M I T E N O N ?<br />

Miksi ulkomaiset pakastevadelmat tulee<br />

kuumentaa ennen käyttöä?<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto suosittelee<br />

käyttämään ulkomaisia pakastevadelmia<br />

vain kunnolla kuumennettuina ruokamyrkytysten<br />

välttämiseksi. Ulkomaista<br />

alkuperää olevat pakastevadelmat tulee<br />

kuumentaa vähintään 2 minuutin ajan 90<br />

asteessa.<br />

Eri puolilla maata on esiintynyt toistuvasti<br />

norovirusepidemioita, joiden epäillään<br />

aiheutuneen ulkomaisista pakastevadelmista.<br />

Virukset pääsevät marjoihin<br />

saastuneen veden välityksellä. Pakastaminen<br />

säilyttää virukset hengissä ja<br />

tartuntakykyisinä. Jos marjat käytetään<br />

sulatuksen jälkeen sellaisenaan tai ainoastaan<br />

niitä lievästi kuumentaen, eivät<br />

virukset tuhoudu.<br />

Elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava<br />

pakkauksessa, jos alkuperämaan<br />

pois jättäminen voi johtaa kuluttajaa<br />

harhaan. Pakastetut ulkomaiset marjat<br />

voivat olla Suomessa pakattuja, joten<br />

pelkkä elinkeinonharjoittajan nimen tarkistaminen<br />

ei riitä ilman alkuperämaan<br />

tarkistamista.<br />

Myös muiden ulkomaisten pakastemarjojen<br />

kuumennusta suositellaan<br />

jos niitä tarjoillaan<br />

riskiryhmiin kuuluville kuten<br />

vanhuksille, lapsille tai<br />

henkilöille, joiden vastuskyky<br />

on heikentynyt.<br />

löytyvät pohjoismaisista ravitsemussuosituksista<br />

(Nordic Nutrition<br />

Recommendations 2004).<br />

Lisätietoja:<br />

Tytti Itkonen, <strong>Evira</strong>,<br />

puh. 020 772 4296<br />

ja Sanna Viljakainen, <strong>Evira</strong>,<br />

puh. 020 772 4291.<br />

Kotimaiset Kasvikset ry/Sanna Peurakoski<br />

3 / 2 0 0 6 • 11

SAULI LAAKSONEN<br />

eläinlääkäri, <strong>Evira</strong>,<br />

Oulun tutkimusyksikkö<br />

Hirveän harmillinen hirvikärpänen<br />

Syyskesän 2005 havaintojen perusteella hirvikärpänen jatkaa yhä Suomenniemen<br />

valloitustaan, joka alkoi noin vuonna 1960. Ensimmäiset<br />

yksilöt näitä litteitä, sitkeähenkisiä täikärpäsiä kolkuttelee jo poronhoitoalueen<br />

portilla, ja jos sama etenemisvauhti säilyy, saattaa niitä ensi<br />

syksynä kohdata jo Rovaniemen seutuvilla.<br />

H<br />

uolimatta sympaattisesta ulkonäöstä<br />

ja kömpelönlitteästä avuttomasta<br />

olemuksesta, jota vielä<br />

korostaa kärpäsen nahkamaisuus<br />

ja tumma karvoitus sekä ominaisuus<br />

pudottaa siipensä uhrinsa kohdattuaan, ei<br />

hirvikärpäsellä tunnu olevan ystäviä. Se<br />

koetaan luonnossa liikkujan riesaksi, kiusalliseksi<br />

hyönteiskarkotteita halveksivaksi<br />

tunkeilijaksi, joka seuraa uhriaan vaatteiden<br />

alla usein aina kotiin asti.<br />

Useille ihmisille hirvikärpästen rapsahtelu<br />

anorakkiin tai hiuksiin aiheuttaa<br />

henkistä paniikkia. Hirvikärpäsen pienillä<br />

hampailla vain noin yhden mm syvyyteen<br />

ulottuvat puremat aiheuttavat myös joillekin<br />

yksilöille allergistyyppisiä, kutisevia ja<br />

punoittavia nystyjä, jotka sekundaaritulehduksineen<br />

saattavat vaivata useita viikkoja.<br />

Niinpä kärpäsen kohtaloksi tavattaessa<br />

tulee suoranainen liiskaus, joka sekään ei<br />

tahdo onnistua helposti.<br />

12 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Sauli Laaksonen<br />

Havaintoja myös poroista<br />

Hirvikärpäsen (Lipoptena cervi (L) Diptera:<br />

Hippoboscidae) varsinaisina isäntinä<br />

toimivat lähes koko pale- ja neoar<strong>kt</strong>isen<br />

alueen hirvieläimet (levinnyt eläinten<br />

tuontien mukana). Näihin kuuluvat ainakin<br />

hirvi, saksanhirvi, metsäkauris ja<br />

kuusipeura.<br />

Pohjois-Amerikan valkohäntäpeuroissa<br />

hirvikärpäsiä on havaittu, mutta <strong>Evira</strong>n<br />

Oulun tutkimusyksikköön tulleissa Suomen<br />

valkohäntäpeuranäytteissä ei kärpäsestä<br />

ole saatu viitteitä. Yksikkömme<br />

havaintojen mukaan täikärpäselle kelpaa<br />

kyllä metsäpeuran veri, mistä on varmat<br />

havainnot Suomusalmelta sekä Suomenselältä.<br />

Viime talvelta on myös kaksi havaintoa<br />

porosta löydetystä hirvikärpäsestä, toinen<br />

Hyrynsalmelta ja toinen Utajärveltä. Hirvikärpäsen<br />

on myös raportoitu ajoittain<br />

kiusaavan kotieläimiä kuten hevosia, lampaita<br />

ja jopa sikoja. Hirvikärpästä ei pidetä<br />

lihansyöjien loisena, mutta niiden tiedetään<br />

vaivaavan myös koiria ja susia.<br />

Heikko lentäjä<br />

Aikuinen hirvikärpänen vaanii saalistaan<br />

loppukesällä ja alkusyksyllä matalassa<br />

kasvustossa hirvieläinten oleskelupaikoilla.<br />

Hyökkäysetäisyys on lyhyt, vain<br />

noin 50 m ja se lyhenee entisestään sään<br />

kylmetessä. Kriittisenä lämpötilana hirvikärpäsen<br />

lentoa<strong>kt</strong>iivisuudelle pidetään<br />

+ 5 ºC.<br />

Uhrinsa kohdattuaan hirvikärpänen<br />

pudottaa siipensä ja kömpii kohteensa<br />

karvojen suojiin tai vaatteiden alle. Siipien<br />

pudottaminen on hirvikärpäselle tunnusmerkillistä<br />

ja erottaa sen muista Suomessa<br />

lähinnä linnuilla esiintyvistä täikärpäsistä,<br />

Suomalainen hirvi vaikuttaa erityisen alttiilta<br />

ja suotuisalta isännältä hirvikärpäselle.

Sympaattisesta olemuksestaan huolimatta<br />

ei hirvikärpäselle tunnu löytyvän ystäviä.<br />

joilta tämä ominaisuus puuttuu.<br />

Siivellisen yksilön erottaminen lintukärpäsistä<br />

on vaikeampaa; lepäävän hirvikärpäsen<br />

siivet osoittavat suoraan taaksepäin<br />

ja sen siipisuonet ovat kellertävät<br />

tai ruskeat, lintukärpäsen siivet sojottavat<br />

hiukan viistosti sivulle päin ja siipisuonet<br />

ovat mustat.<br />

Tuhansia kärpäsiä per eläin<br />

Hirvieläimen karvoituksen suojissa naaras-<br />

ja uroshirvikärpäset vakiinnuttavat<br />

perhe-elämäänsä, välillä nautiskellen veriaterian<br />

isännästään, aina elämänsä loppuun,<br />

korkeintaan seuraavaan kevääseen<br />

asti. Yhdessä hirvessä saattaa olla useita<br />

tuhansia täikärpäsiä.<br />

Vaikka hirvikärpäsen purentasyvyys on<br />

pieni, tuhannet purennat aiheuttavat vuotavaurioita,<br />

arpia ja paksuuntumia tehden<br />

vuodasta epäkelvon teollisuuskäyttöön.<br />

Tällöin on todennäköistä, että täikärpäset<br />

vaikuttavat myös isäntäeläimen hyvinvointiin.<br />

Koska hirvikärpänen ei pääsääntöisesti<br />

vaihda isäntäeläintä, sitä ei ole pidetty<br />

merkityksellisenä tautien välittäjänä, ainakaan<br />

hirvieläimestä ihmiseen. Tosin<br />

viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet<br />

hirvikärpäsen suolistosta erilaisia<br />

taudinaiheuttajamikro-organismeja, joista<br />

merkityksellisimpinä pidetään Bartonella-suvun<br />

ba<strong>kt</strong>eereita, jotka voisivat olla<br />

mahdollisia pitkittyneen hirvikärpäsihottuman<br />

aiheuttajia.<br />

Hirvikärpäsnaaraat synnyttävät karvoitukseen<br />

eläviä toukkia aina yhden kerrallaan.<br />

Toukka koteloituu ja pudottautuu<br />

sitten eläimien makuupaikoille tai irtoaa<br />

hirvieläimen ravistellessa itseään esim.<br />

karvanvaihdon yhteydessä.<br />

Antti Oksanen<br />

Sauli Laaksonen<br />

On mahdollista, että pohjoinen ilmasto asettaa luonnolliset rajat hirvikärpäsen runsastumiselle.<br />

Kevättalvinen hirvenmakuus saattaa<br />

olla satojen, muutaman millin pituisten<br />

tummien koteloiden täplittämä. Maahan<br />

pudonneiden hirvikärpäskoteloiden kuoriutuminen<br />

alkaa loppukesästä ja niin on<br />

uusi sukupolvi näitä yksivuotisia täikärpäsiä<br />

valmiina Tapiolan tantereille.<br />

Yleistynyt hirvien myötä<br />

Hirvikärpäsen myöhäinen invaasio Suomeen<br />

on herättänyt useita kysymyksiä.<br />

Hirvikärpänen on esiintynyt Euroopassa<br />

ja Ruotsissakin historiallisista ajoista asti.<br />

Vaikka muutamia massaesiintymisiä on<br />

ollut, ei hirvikärpänen siellä ole saanut<br />

aikaan sellaista kohua kuin Suomessa.<br />

Suomessa hirvikärpäsen yleistyminen<br />

liittyy ajallisesti hirvikannan runsastumiseen<br />

ja sen leviäminen hirvien vaelluksiin.<br />

On mahdollista, että hirvikärpäsen nopeaa<br />

leviämistä ja yleistymistä on edesauttanut<br />

hirvikärpäsen outous suomalaisen hirven<br />

immuunijärjestelmälle.<br />

Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei niiden<br />

runsaus ole ollut hirvikantaa rajoittava<br />

tekijä.<br />

Miten vaikuttaa porotalouteen?<br />

Avoin on vielä kysymys hirvikärpäsen<br />

runsastumisesta poronhoitoalueella ja<br />

sen mahdolliset vaikutukset poron hyvinvointiin<br />

ja porotalouteen. Asettaako<br />

pohjoinen ilmasto, erityisesti kylmät talvet,<br />

rajoituksia hirvikärpäsen runsastumiselle?<br />

Hirvikärpästä ei tiettävästi missään muualla<br />

esiinny niin pohjoisessa.<br />

Poro isäntäeläimenä lienee suotuisa,<br />

koska poron serkussa metsäpeurassa<br />

hirvikärpänen tuntuu viihtyvän hyvin.<br />

Olemme tavanneet Suomenselän metsäpeuroilla<br />

lopputalvella useita kymmeniä<br />

Sauli Laaksonen<br />

Kymmeniä hirvikärpäsiä pureutuneena<br />

Suomenselän metsäpeuran karvantyveen.<br />

imeneitä hirvikärpäsiä kämmenen kokoisella<br />

alueella.<br />

On myös mahdollista, että porojen<br />

vaelluskäyttäytyminen rajoittaa hirvikärpäsen<br />

runsastumismahdollisuuksia. Hirvikärpäsen<br />

hyvin heikko lentokyky edellyttää,<br />

että isäntäeläimiä oleskelee vielä<br />

loppukesästä niillä seuduin, jossa kotelot<br />

ovat kevättalvesta pudonneet.<br />

Porot vaeltavat, hirvestä poiketen,<br />

vasonta-ajasta lähtien kesän mittaan eri<br />

ravintokasvien ja tuoreen ravinnon perässä<br />

aina uusille, kaukaisillekin alueille.<br />

Talvisesta porokannasta noin 80 prosenttia<br />

loislääkitään iverme<strong>kt</strong>iinillä, mutta sen tehoa<br />

hirvikärpäseen ei tunneta. Vastauksen<br />

antaminen näihin kysymyksiin on yksi<br />

<strong>Evira</strong>n Oulun tutkimusyksikössä tehtävän<br />

poron terveydenhuoltotyön (PTH)<br />

haasteista.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 13

HANNA KORTEMAA<br />

ylitarkastaja, <strong>Evira</strong><br />

Siementarkastus- ja luomuvalvontayksikkö<br />

Perunan virukset yleistyivät<br />

– poikkeustilanne siemenperunan tuotannossa<br />

Kesän 2005 aikana satotappioita<br />

aiheuttavat virustaudit yleistyivät.<br />

Erityisesti perunan Y-viruksen aiheuttamat<br />

ongelmat lisääntyivät.<br />

Perunalajikkeiden välillä on suuria<br />

eroja alttiudessa saada virustartunta.<br />

V<br />

irallisesti tarkastetussa siemenperunassa<br />

virusten esiintyminen<br />

on kohtalaisen harvinaista,<br />

mutta satunnaisten saastuneiden<br />

erien poistaminen markkinoitavien siementen<br />

joukosta tekemällä virustestit laboratoriossa<br />

on kuitenkin osoittautunut<br />

tarpeelliseksi.<br />

Omaa siementä käyttävän perunaviljelijän<br />

on muistettava, että virukset lisääntyvät<br />

mitä enemmän lisäysvuosia tulee.<br />

Virustartunta voi aiheuttaa merkittäviä sadonalennuksia.<br />

Kesän 2005 sadon tilanne<br />

näyttää huolestuttavalta.<br />

Kesällä 2005 esiintyi monilla alueilla<br />

kirvoja, jotka levittivät viruksia perunakasvustoissa.<br />

<strong>Evira</strong> Siementarkastus- ja<br />

luomuvalvontayksikössä (SILU) testatuista<br />

siemenperunaeristä on todettu paljon<br />

enemmän viruksia kuin edellisinä vuosina.<br />

Oman siemenen laatu voi olla paikoin<br />

hyvin heikko. Tarkastetun siemenperunan<br />

käyttäjä voi olla varma, että siemenperuna<br />

täyttää laatuvaatimukset eikä aiheuta<br />

suuria riskejä sadontuotolle.<br />

Siemenperunan<br />

virustestaus lakisääteistä<br />

Virusten laboratoriotestaus on osa virallista<br />

siemenperunan tarkastusta, jotta<br />

siemenperuna saa sertifioinnin ja markkinointiluvan.<br />

Testimenetelmänä käytetään<br />

viruskohtaisiin vasta-aineisiin perustuvaa<br />

14 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Siemenperunan virukset aiheuttavat kasvustossa kasvin kitukasvuisuutta, lehtien kirjavuutta,<br />

laikkuisuutta, kurttuisuutta ja kuoliolaikkuja.<br />

ELISA -testiä (Enzyme-linked immunosorbent<br />

assay). Testit tehdään <strong>Evira</strong> Siementarkastus-<br />

ja luomuvalvontayksikön peruna-<br />

ja terveyslaboratoriossa Loimaalla.<br />

Kun siemenperuna tulee ensimmäisen<br />

kerran virallisen tarkastuksen piiriin Suomessa,<br />

testataan siitä kuusi virusta; Y-, A-,<br />

X-, S-, M- ja perunan kierrelehtisyysvirus<br />

(PLRV). Muissa tarkastuksissa esiperus- ja<br />

perussiemenluokissa tehdään kaksi Suomessa<br />

tärkeintä virusta, Y- ja A-virukset.<br />

Sertifioidussa A-siemenluokassa riippuu<br />

perunalajikkeesta, testataanko viruksia<br />

vai ei. Siemenluokassa B ei yleensä<br />

testata viruksia laboratoriossa. Sekä A- että<br />

B-luokassa kuitenkin voidaan testata viruksia,<br />

jos viljelystarkastuksen perusteella<br />

on syytä epäillä virustartuntaa.<br />

Viljelystarkastuksissa on määritelty raja-<br />

arvot viroottisten ja ankarasti viroottisten<br />

kasviyksilöiden esiintymisestä. Viljelystarkastajat<br />

kirjaavat tekemänsä havainnot<br />

viljelystarkastuspöytäkirjoihin. Silmämääräisesti<br />

havaittavia perunan virustauteja<br />

esiintyy harvoin ainakaan siinä määrin,<br />

että viljelyksiä jouduttaisiin suoraan hylkäämään.<br />

Perunalajikkeiden välillä suuria eroja<br />

Käyttösiemeneksi tarkoitetuissa sertifioiduissa<br />

siemenluokissa virustestaus on<br />

haluttu keskittää riskilajikkeisiin ja välttää<br />

automaattista testaamista. Siementarkastus-<br />

ja luomuvalvontayksikössä laaditaan<br />

lista lajikkeista, joista virukset testataan.<br />

Perunan Y-virus on Suomen oloissa<br />

haitallisin virustauti. Nicola ja Rosamunda<br />

olivat lajikkeita, joista oli testattu runsaasti<br />

Siementarkastus- ja luomuvalvontayksikkö

Virallisesti tarkastettu eli sertifioitu siemenperuna täyttää lainsäädännössä määritetyt raja-arvot ja turvaa perunanviljelijän tuotannon.<br />

näytteitä, mutta harvoin todettu Y-virusta.<br />

Eniten Y-virusta löytyi Asterix, Van Gogh<br />

ja Puikula-lajikkeista.<br />

Perunan A-virus ei ollut aiheuttanut<br />

tartuntoja Hankkijan Timo ja Matilda -lajikkeille,<br />

kun taas Asterix, Kardal, Bellona<br />

ja Kulta olivat usein A-viruksen isäntinä.<br />

Siemenperunan testitulosten perusteella<br />

ei voi suoraan sanoa mitään perunalajikkeen<br />

kestävyydestä tai alttiudesta kyseisille<br />

viruksille. Tuloksiin vaikuttaa myös<br />

kantasiemenen viljelyhistoria. Esimerkiksi<br />

ulkomaisen kantasiemenen käyttäjille on<br />

tullut joskus ikäviä yllätyksiä. Toisaalta<br />

jos tiedetään jokin lajike virusherkäksi,<br />

voi siemenperunan tuottaja viljelytoimillaan<br />

ja sukupolvien määrää rajoittamalla<br />

vaikuttaa virustartunnan määrään.<br />

Virusten esiintyminen<br />

vaihtelee vuosittain<br />

Lainsäädännössä määrätään kuinka paljon<br />

eri viruksia saa eri siemenluokissa<br />

enintään esiintyä. Esimerkiksi A-luokassa<br />

sallitaan enintään 2 % Y-virusta. Suomen<br />

B-siemenluokan laatuvaatimukset vastaavat<br />

EU-minimivaatimuksia.<br />

Yleensä siemenperunan virustilanne on<br />

Suomessa erittäin hyvä, koska lähtömateriaali<br />

on puhdasta ja sukupolvien määrä on<br />

rajoitettu. Siemenperunaerien hylkääminen<br />

virustartunnan vuoksi on harvinaista<br />

ja hyvinä vuosina ei yksikään siemenperunaerä<br />

ylitä sallittuja raja-arvoja.<br />

Kesän 2005 sadosta testatuista näytteis-<br />

tä löytyi poikkeuksellisen paljon viruksia.<br />

Viljelyksiä, joissa esiintyi jotain perunan<br />

virusta, oli 25 % viljelyksistä. Aikaisempina<br />

vuosina perunan viruksia todettiin<br />

laboratoriotesteissä vuosittain 5 – 13 %:ssa<br />

siemenperunaviljelyksistä. Viime vuosina<br />

luvut ovat olleet jonkin verran kasvussa.<br />

Siemenperunaviljelyksistä jouduttiin<br />

tällä tarkastuskaudella hylkäämään kokonaan<br />

5,4 % viljelyksistä. Normaalivuosina<br />

hylättäviä viljelyksiä, joilla tuotettua<br />

siemenperunaa ei saa markkinoida, ei ole<br />

lainkaan. Pyydetyn siemenluokan vaatimuksia<br />

ei täyttänyt 17,6 % viljelyksistä,<br />

kun viime vuosina vastaava luku on ollut<br />

5-6 %.<br />

Perunan Y-virus aiheuttaa ongelmia<br />

Y-virusta esiintyy yleisemmin kuin A-virusta.<br />

Perunan A-virusta todetaan vuosittain<br />

1-3 %:sta tutkituista näytteistä, kun<br />

taas Y-viruksen vuosittainen esiintyminen<br />

vaihtelee vuosittain enemmän. Se on ollut<br />

alhaisimmillaan viime vuosina noin 4 % ja<br />

enimmillään 12 % tutkituista näytteistä.<br />

Muita perunan viruksia eli X-, S-, M-<br />

ja perunankierrelehtisyysviruksia esiintyy<br />

harvoin, vuoden 2005 sadon tarkastuksissa<br />

löytyi yhdestä näytteestä perunan<br />

S-virus.<br />

Perunan Y-virus yleistyi merkittävästi<br />

vuoden 2005 näytteissä. Tätä perunan<br />

tärkeintä virustautia todettiin 12,6 % tutkituista<br />

näytteistä, mikä jatkaa viime vuosina<br />

alkanutta taudin yleistymistä. Perunan<br />

A-viruksen määrä on pysynyt ennallaan,<br />

noin 2 % tutkituista näytteistä.<br />

Virukset torjutaan käyttämällä<br />

puhdasta siemenperunaa<br />

Siemenperunan virukset aiheuttavat kasvustossa<br />

kasvin kitukasvuisuutta, lehtien<br />

kirjavuutta, laikkuisuutta, kurttuisuutta<br />

ja kuoliolaikkuja. Koska virus häiritsee<br />

kasvinsolujen normaalia toimintaa, tästä<br />

seuraa sadontuottokyvyn alenemista.<br />

Useimpia perunan viruksia levittävät<br />

kirvat kasvukauden aikana. Perunan Xvirus<br />

on kosketuslevintäinen. Tärkein<br />

perunan virusten leviämistapa uusille<br />

alueille on siemenperunan mukana kulkeutuminen.<br />

Perunan virustautien paras torjuntakeino<br />

on puhtaan siemenperunan käyttäminen.<br />

Ensimmäisenä vuonna tartunnan<br />

saaneen perunan oireet ovat hyvin lievät<br />

ja huomaamattomat, mutta jos tartunnan<br />

saanutta mukulaa käyttää siemenperunana,<br />

seuraavana vuonna syntyy voimakkaammat<br />

oireet. Eri perunalajikkeet<br />

kuitenkin käyttäytyvät eri tavoin.<br />

Siemenperunan testaaminen laboratoriossa<br />

on tärkeä menetelmä estää haitallisten<br />

virustautien leviämistä. Tällöin<br />

voidaan pysäyttää myös oireettomien,<br />

mutta viroottisten perunoiden leviäminen.<br />

Virallisesti tarkastettu eli sertifioitu<br />

siemenperuna täyttää lainsäädännössä<br />

määritetyt raja-arvot ja turvaa perunanviljelijän<br />

tuotannon.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 15<br />

Siementarkastus- ja luomuvalvontayksikkö

K A T I L E P P Ä L A H T I | t e k s t i j a k u v a t<br />

Maarit Perkonoja laskee Johanna Inkerin kanssa, että lintuinfluenssapuhelimen numeroon 0800 02277 on ehditty vajaassa kolmessa kuukaudessa<br />

vastata 8300 kertaa.<br />

Tuhansia kysymyksiä lintuinfluenssasta<br />

Valtioneuvoston puhelunvälittäjien<br />

sokkeloisen työtilan<br />

perältä kuuluu jo käytävälle<br />

pätkiä keskustelusta. – Ahaa,<br />

tällaisesta en olekaan kuullut.<br />

Aivan, mutta tarkistan tiedon<br />

ja palaan teille sitten asiaan.<br />

16 • 3 / 2 0 0 6<br />

E<br />

läinlääketieteen kandidaatti Johanna<br />

Inkeri istuu tietokoneen<br />

ääressä luurit korvillaan ja lopettelee<br />

puhelua. Lintuinfluenssapuhelimen<br />

tämän aamun toinen soittaja<br />

haluaa vielä varmistaa toisenkin kerran,<br />

että hänelle soitetaan takaisin. – Kyllä,<br />

tarkistan ministeriön asiantuntijoilta tämän<br />

ja palaan sitten teille, Inkeri vakuuttaa.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Puhelun loputtua hän riisuu luurit korviltaan<br />

ja kääntyy huoneeseen saapuneen<br />

maa- ja metsätalousministeriön tiedottajan<br />

Maarit Perkonojan puoleen. – Oletko<br />

kuullut sellaisesta, että pienkanaloille<br />

maksettaisiin korvauksia sen vuoksi, että<br />

kananmunanmyynti on vähentynyt lintuinfluenssan<br />

vuoksi?<br />

– No en kyllä ole, vieraalta kuulostaa,

vastaa Perkonoja, jonka tehtäviin kuuluu<br />

lintuinfluenssapuhelimen käytännön asioiden<br />

koordinointi.<br />

Inkeri laskee muistilappunsa pöydälle<br />

ja silmää sitä hivenen kärsivästi. – No,<br />

minun täytyy kuitenkin vastata soittajalle<br />

vielä tänään. Hän kertoi kuulleensa, että<br />

EU:ssa olisi päätetty korvata kanaloille<br />

tulonmenetyksiä.<br />

Perkonoja lupaa selvittää asian, vaikka<br />

molemmat nuoret naiset vahvasti epäilevätkin<br />

soittajan tietoja. Kaikkiin kysymyksiin<br />

kaivetaan silti perinpohjainen ja<br />

perusteltu vastaus.<br />

Tiivis alku isolla joukolla<br />

Helmikuun 21. päivänä Ulkoasiainministeriön<br />

salissa oli tiivis tunnelma. Toistakymmentä<br />

vapaaehtoista oli saanut muutaman<br />

tunnin perehdytyksen lintuinfluenssapuheluihin<br />

vastaamiseen ja puhelinpalvelu<br />

valmistautui avaamaan linjansa.<br />

Maarit Perkonoja pyrähteli vastaajien<br />

välissä, paikalla oli runsaasti väkeä. Puhelinten<br />

teknisiä hienouksia selviteltiin<br />

viimeiseen minuuttiin asti.<br />

– Ja sitten puhelimet alkoivat soida.<br />

Ensimmäisenä päivänä tuli 500 puhelua.<br />

Kevään ajan luurien päässä kansalaisten<br />

lintuinfluenssaa koskeviin kysymyksiin<br />

ovat vastanneet eläinlääketieteen<br />

opiskelijat ja SPR:n vapaaehtoiset.<br />

Eläintauti ja pandemia sekoittuivat<br />

Lintuinfluenssauutisointi herätti kauhua<br />

ja kysymyksiä kansassa alkukeväästä. Infopuhelimeen<br />

tulvi omasta ja läheistensä<br />

terveydestä huolestuneiden ihmisten<br />

puheluita.<br />

– Olemme alusta lähtien yrittäneet selkeästi<br />

kertoa, mitä eroa on lintujen taudin<br />

ja pandemian välillä, Maarit Perkonoja<br />

sanoo.<br />

Johanna Inkeri toteaa, että monet hätääntyneet<br />

soittajat ovat saaneet infopuhelimesta<br />

helpottavaa tietoa. – Pelottelutyyliset<br />

”lintuinfluenssa tulee ja tappaa”<br />

–jutut olivat selkeästi saaneet monet pois<br />

tolaltaan. Selkeästi puhelinpalvelusta oli<br />

hyötyä tällaisissa tapauksissa.<br />

Kysymysten kirjo suuri<br />

Lintuinfluenssapuhelimen vastaajat ovat<br />

pitäneet tukkimiehen kirjanpitoa puheluidensa<br />

sisällöstä.<br />

– Ylivoimaisesti eniten puhelut ovat<br />

koskeneet ihmisten terveyttä. Sen jälkeen<br />

tulee lemmikkieläinten terveys. Myös esimerkiksi<br />

lintujen ulosteet ja kuolleiden<br />

lintujen käsittely ovat kärkipään aiheita,<br />

summaa listoja tilastoinut Perkonoja.<br />

– Ja tällä hetkellä tulee eniten puhe-<br />

Kun lintuinfluenssapuhelin aloitti palvelunsa helmikuun 21. päivänä, oli vastaajia alkuun vuorossa useita.<br />

luita kesälomamatkoille lähdössä olevilta<br />

ihmisiltä, jotka kyselevät matkakohteensa<br />

lintuinfluenssatilannetta ja neuvoja turvalliseen<br />

matkustamiseen, Inkeri kertoo.<br />

Mökkikauden käynnistyminen kuului<br />

Edellisviikolla Johanna Inkeri on vastannut<br />

moniin mökkeilyä, vedenkäyttöä ja<br />

uimista koskeviin kysymyksiin. Jäiden<br />

lähdön aikaan ihmisiä alkoi askarruttaa,<br />

uskaltaako tutussa mökkirannassa enää<br />

pulahtaa, kun samassa lammikossa polskuttavat<br />

myös muuttolinnut.<br />

– Olemme kaikille vastanneet, että lintujen<br />

ulosteet laimenevat vedessä. Vaikka<br />

ulosteissa olisikin lintuinfluenssavirusta,<br />

ei se todellakaan tartu helposti. Tuskin<br />

kukaan onnistuu nielemään niin suurta<br />

määrää järvivettä, että siinä olisi riittävä<br />

määrä virusta ihmisen sairastuttamiseen,<br />

Inkeri sanoo.<br />

– Ja kuka nyt yleensäkään menisi uimaan<br />

veteen, jossa olisi poikkeuksellisen<br />

paljon lintujen ulostetta, huomauttaa<br />

Perkonoja.<br />

Uutiset heijastuvat puheluihin<br />

Tänä aamuna uutisissa on kuultu Indonesiasta<br />

tapaus, jossa lintuinfluenssaan<br />

sairastunutta poikaansa yötä päivää hoivannut<br />

isä on kuollut tautiin. Ensimmäistä<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 17<br />

MMM:n viestintä

Sähköpostikysymyksiä on myös tulvinut kansalaisilta. Siipikarjan sisälläpitosääntö aiheutti<br />

keväällä paljon kyselyjä.<br />

Johanna Inkeri sai toukokuussa vastailla lintuinfluenssapuhelimeen harvakseltaan. Kansalaispuhelujen<br />

määrä hiipui, kun lintujen kevätmuutto alkoi olla ohitse.<br />

18 • 3 / 2 0 0 6<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

kertaa ilmassa on epäily, että tauti on<br />

muuntunut muotoon, jossa se tarttuu ihmisestä<br />

toiseen. Uutinen on vaikuttanut<br />

välittömästi infopuhelimeen.<br />

– Aamun kaksi ensimmäistä puhelua<br />

koskivat Indonesian uutista, mutta ei täällä<br />

pystytä vielä sanomaan mitään taudin<br />

ihmisestä toiseen tarttumisesta.<br />

Johanna Inkeri toteaa, että tätä nykyä<br />

tyypillinen infopuhelimeen soittaja aloittaa<br />

puhelunsa tyyliin: ”En minä nyt mitenkään<br />

erityisen huolissani ole, mutta…”<br />

– Aluksi rauhoittelu oli tarpeen, mutta<br />

nyt ihmisillä on jo niin paljon tietoa lintuinfluenssasta,<br />

että kysymykset ovat eriluonteisia.<br />

Nyt on tullut paljon kysymyksiä<br />

siipikarjan sisälläpitomääräyksestä.<br />

Vastuu siirtyy <strong>Evira</strong>lle<br />

Kolme kuukautta lintuinfluenssapuhelimen<br />

startin jälkeen Johanna Inkerillä ja<br />

hänen kollegoillaan on ajoittain todella<br />

rauhallista. Sitten taas puhelimet alkavat<br />

päristä, yleensä puhelut tulevat ryppäissä.<br />

Tänään Inkeri on vastannut neljään<br />

puheluun heti aamukymmenen jälkeen.<br />

Sen jälkeen onkin ollut jo kaksi ja puoli<br />

tuntia hiljaista. Ei puhelun puhelua. Mutta<br />

tilanne voi muuttua hetkessä, jos lintuinfluenssa<br />

Suomesta löydetään.<br />

– Kun tautitapaus ilmenee, lisätään<br />

vastaajien määrää ja laajennetaan puhelinpalvelua<br />

myös viikonloppuihin, kertoo<br />

Perkonoja ministeriön suunnitelmista.<br />

Kesäkuun lopussa vastuu lintuinfluenssapuhelimesta<br />

siirtyy ministeriöstä <strong>Evira</strong>lle,<br />

joka vastaa kaikista lintuinfluenssaa<br />

ja muita vakavia eläintauteja koskevista<br />

toimeenpanotehtävistä.<br />

Kansalaisten<br />

lintuinfluenssapuhelin<br />

toimii arkisin<br />

klo 10-18 numerossa<br />

0800 02277<br />

Soittaminen on<br />

maksutonta<br />

Sähköpostikysymykset<br />

osoitteeseen<br />

lintuinfluenssa@mmm.fi

HENRY KURONEN<br />

eläinlääkäri, <strong>Evira</strong>,<br />

Kuopion tutkimusyksikkö<br />

MSRV-rikastusmenetelmä<br />

pakolliseksi kansallisen<br />

salmonellavalvontaohjelman näytteille<br />

Ensi vuoden alusta kansallisen<br />

salmonellavalvontaohjelman uloste-<br />

ja tuotantoympäristönäytteet<br />

on todennäköisesti tutkittava EU:n<br />

salmonellavertailulaboratorion<br />

CRL - Salmonellan suosittelemalla<br />

MSRV-rikastusmenetelmällä.<br />

■ MSRV-menetelmä tulee ehkä pakolliseksi<br />

myös teurastamoiden ja leikkaamoiden<br />

valvontaohjelmanäytteille.<br />

Kansallista salmonellavalvontaohjelmaa<br />

uudistetaan vastaamaan EU:n zoonoosiasetuksen<br />

vaatimuksia. Asetuksen<br />

osatavoitteena on salmonellaprevalenssin<br />

alentaminen jäsenmaissa sekä tiedonkeruun<br />

harmonisointi. Kanojen jalostusparville<br />

asetetussa tavoitteessa edellytetään jo<br />

MSRV-menetelmän käyttöä. Muulle siipikarjalle<br />

ja sioille tavoitteet asetetaan EUmaissa<br />

suoritettujen kartoitusproje<strong>kt</strong>ien<br />

perusteella vuosien 2006–2008 aikana.<br />

MSRV-menetelmä on ollut mukana CRL:n<br />

vertailututkimuksissa EU:n kansallisille<br />

vertailulaboratorioille vuodesta 1999 alkaen.<br />

Tutkimusten perusteella CRL on<br />

esittänyt ISO:lle menetelmän liittämistä<br />

ISO 6579:2002 -standardiin. Asiaa käsiteltäneen<br />

kesäkuun 2006 ISO-kokouksessa.<br />

Menetelmässä MSRV-malja korvaisi<br />

RVS- ja MKTTn-rikastusliemet eläinten<br />

uloste- ja tuotantoympäristönäytteitä tutkittaessa.<br />

Myös NMKL on käynnistänyt<br />

hyväksymisprosessin MSRV:n käyttöönottamiseksi.<br />

Puolijuokseva malja<br />

MSRV-malja perustuu liikkuvien salmonellojen<br />

kilpailevia ba<strong>kt</strong>eereita parempaan<br />

liikkumiseen puolijuoksevalla maljalla.<br />

Menetelmässä näytteiden esirikastus tapahtuu<br />

ISO- ja NMKL-standardien mukaisesti<br />

puskuroidussa peptonivedessä.<br />

Esirikasteliemestä otetaan 0,1 ml lientä<br />

ja tiputetaan kolmena tippana MSRV-maljalle.<br />

Maljaa inkuboidaan 41,5 ± 1 ºC 24<br />

± 3 tuntia.<br />

Salmonellakasvu leviää tipan ympärille<br />

valkeana vyöhykkeenä (kuva 1). Jos<br />

leviämistä ei ole tapahtunut (kuva 1),<br />

maljaa inkuboidaan toiset 24 ± 3 tuntia.<br />

Jos epäillään esimerkiksi aikaisemman<br />

kokemuksen perusteella liikkumattomia<br />

salmonelloja, on tutkimuksessa käytettävä<br />

rikastusliemiä tai otettava jatkoja MSRV:ltä<br />

myös leviämättömästä kasvusta.<br />

Jatkoviljelmiä otetaan leviävän kasvun<br />

reunalta standardien mukaisesti sele<strong>kt</strong>iivisille<br />

maljoille (XLD- ja omavalintainen<br />

malja). Sele<strong>kt</strong>iivisiltä maljoilta otetaan tyypillisiä<br />

tai epäilyttäviä pesäkkeitä jatkotutkimuksiin<br />

standardien mukaisesti.<br />

CRL:n järjestämissä vertailututkimuksissa<br />

salmonellapositiivisia näytteitä tutkittaessa<br />

MSRV:n leviävän kasvun reunoilta<br />

otetuissa jatkoissa salmonellaba<strong>kt</strong>eerit ovat<br />

yleensä kasvaneet sele<strong>kt</strong>iivisillä maljoilla<br />

puhdaskasvuna. Kun samoja näytteitä on<br />

tutkittu siirrostamalla rikastusliemiltä sele<strong>kt</strong>iivisille<br />

maljoille standardien<br />

mukaisesti, ovat salmonella-<br />

Kuva 1. Vasemmanpuoleisella<br />

MSRV-maljalla<br />

salmonellanegatiivista<br />

naudan ulostenäytettä.<br />

Oikeanpuoleisella maljalla<br />

samaa ulostenäytettä,<br />

johon on lisätty ennen esirikastusta<br />

Salmonella Infantis<br />

-ba<strong>kt</strong>eeria.<br />

Kuva 2.<br />

Epäspesifistä<br />

leviämistä<br />

salmonellanegatiivisella<br />

broilerin ulostenäytteellä. <br />

ba<strong>kt</strong>eerit olleet useimmiten sekakasvun<br />

joukossa vähäisinä määrinä.<br />

Kuopiossa jo kokemuksia<br />

<strong>Evira</strong>n Kuopion tutkimusyksikössä MSRVmaljaa<br />

on käytetty EU-maissa järjestetyissä<br />

munivien kanojen salmonellakartoitusproje<strong>kt</strong>issa<br />

2004–2005 ja parhaillaan käynnissä<br />

olevassa broilerien kartoitusproje<strong>kt</strong>issa.<br />

Suomen hyvän salmonellatilanteen<br />

vuoksi näissä näytteissä on todettu toistaiseksi<br />

vain kerran salmonellaa. Tutkimuksissa<br />

on kuitenkin ollut nähtävissä,<br />

että myös muut liikkuvat ba<strong>kt</strong>eerit voivat<br />

levitä maljalla aiheuttaen epäspesifistä leviämistä<br />

salmonellanegatiivisilla näytteillä<br />

(kuva 2).<br />

Puolijuoksevana maljana MSRV-maljaa<br />

on aina siirreltävä ja säilytettävä pohja<br />

alaspäin. Valmista maljaa voidaan säilyttää<br />

enintään kaksi viikkoa, joten sen käyttöikä<br />

on suhteellisen lyhyt.<br />

Menetelmää ja tutkimustuloksia käydään<br />

tarkemmin läpi <strong>Evira</strong>n järjestämässä<br />

Ajankohtaista elintarvikelaboratoriorintamalla<br />

-koulutustilaisuudessa 5.10.2006.<br />

Menetelmän käyttöönotossa mahdollisesti<br />

ilmenevissä ongelmissa voi ottaa<br />

yhteyttä artikkelin kirjoittajaan henry.<br />

kuronen@evira.fi.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 19<br />

Irja Niemelä<br />

Irja Niemelä

K A T I L E P P Ä L A H T I | t e k s t i<br />

▼<br />

Muuttolinnut eivät kuluneena keväänä tuoneet lintuinfluenssaa Suomeen asti. Mahdolliseen kriisiin oli varauduttu huolella.<br />

Valmiina kriisiin<br />

L<br />

intuinfluenssan leviäminen Aasiassa<br />

sai viranomaiset tiivistämään<br />

yhteistyötään jo yli vuosi<br />

sitten. Käytännön työn makuun<br />

päästiin, kun elokuussa Oulussa kerättiin<br />

tutkimuksiin parisataa kuollutta lokkia.<br />

Ne tutkittiin myös lintuinfluenssan varalta<br />

ja yhden todettiin kantavan H13 tyypin<br />

ihmiselle vaaratonta alhaisen taudinaiheutuskyvyn<br />

lintuinfluenssaa.<br />

– Oulun tapaus säikäytti hurjasti, koska<br />

silloin ei lintuinfluenssaa vielä ollut<br />

lainkaan EU:n alueella. Julkinen kiinnostus<br />

lintuinfluenssan etenemiseen ja<br />

mahdolliseen Suomeen rantautumiseen<br />

alkoi tuolloin viime loppukesällä, kertoo<br />

osastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä.<br />

Hän toteaa, että Oulun tapauksesta lähtien<br />

ovat viranomaiset olleet julkisuudessa<br />

ja toistaneet viestiä siitä, että lintuinfluenssa<br />

on eläintauti, joka on vaarallinen siipikarjalle,<br />

mutta ei mitenkään herkästi tartu<br />

ihmisiin eikä lainkaan ihmisestä toiseen.<br />

Viestintää lintuinfluenssasta on tehty<br />

ennakoivasti maa- ja metsätalousministeriön<br />

koordinoimana yhteistyössä sosiaali- ja<br />

terveysministeriön sekä Valtioneuvoston<br />

kanslian viestintäyksiköiden kanssa. Kansalaisille<br />

näkyvin palvelu on ollut kevät-<br />

20 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Lintuinfluenssan tuloon varautuminen hioi viranomaisten<br />

yhteistyökuvioita kuluneena keväänä.<br />

Tauti ei Suomeen asti lentänyt, mutta valmius<br />

kriisin varalle on nyt huipussaan.<br />

talvella avattu maksuton neuvontapuhelin<br />

sekä lukuisat tietopaketit viranomaisten<br />

verkkosivuilla.<br />

Läpinäkyvyys ja yhteistyö<br />

Matti Aho toteaa, että eläinlääkintäviranomaisten<br />

kriiseihin varautumista säätelee<br />

EU:n yhteinen lainsäädäntö. Sen ja<br />

kansallisesti päätetyn mukaisesti lintuinfluenssan<br />

ja muiden vakavien, tarttuvien<br />

eläintautien torjunnassa koko hallintoa<br />

koskevasta yleisjohdosta vastaa valtioneuvosto<br />

toimivaltaisena ministeriönä maa- ja<br />

metsätalousministeriö.<br />

– Kuluneen vuoden oppi meille vi-<br />

Luonnonkuva-arkisto

anomaisille on ollut se, että on oleellista<br />

toimia avoimesti ja läpinäkyvästi ja kertoa<br />

koko ajan kansalaisille mitä ollaan tekemässä<br />

ja miksi, Aho toteaa.<br />

Hänen mukaansa eläintaudin vastustamistoimet<br />

eivät saa olla ylimitoitettuja,<br />

ne pitää suhteuttaa todelliseen riskiin ja<br />

ennen kaikkea itse viranomaisen pitää<br />

pysyä rauhallisena.<br />

– Näin meillä on toimittukin. Tietenkin<br />

siinä vaiheessa kun puhelimet soivat<br />

lakkaamatta, voivat hermot kiristyä,<br />

mutta kaikille kiinnostuneille pitää jaksaa<br />

asiasta kertoa. Tätä painetta kansalaisten<br />

neuvontapuhelin helpotti merkittävästi<br />

keväällä.<br />

Aho toteaa, että maa- ja metsätalousministeriöllä<br />

ja sosiaali- ja terveysministeriöllä<br />

on ollut lintuinfl uenssakriisiin<br />

varautumisessa täysin saumaton yhteistyö.<br />

Toukokuun alusta lukien lintuinfl uenssasta<br />

vastaavaksi viranomaiseksi tuli<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto <strong>Evira</strong>, jolle<br />

siirtyivät ja kesäkuun aikana siirtyvät loputkin<br />

lintuinfl uenssaan varautumiseen<br />

liittyvät toimet.<br />

– Meillä on säännöllinen yhteydenpito<br />

<strong>Evira</strong>n, Kansanterveyslaitoksen ja ministeriöiden<br />

välillä.<br />

Aho huomauttaa, että globaalisti on<br />

nähtävissä, että siellä missä kriisistä on<br />

viestitty avoimesti, on myös kuluttajien<br />

luottamus viranomaisiin ja toimialaan<br />

säilynyt ja siipikarjatuotteiden kulutus ei<br />

ole laskenut merkittävästi. – Suomessa<br />

kulutuksen notkahdus jäi minimaaliseksi<br />

ja kohdistui lähinnä tuontituotteisiin.<br />

Seurantaa ja bioturvallisuutta<br />

Vaikka lintujen kevätmuutto tältä vuodelta<br />

onkin ohi ja suurin kiinnostus lintuinfl<br />

uenssan leviämiseen on taittunut, ei<br />

työ viranomaisilta lopu. Seuranta jatkuu<br />

tiiviinä ja kuolleita lintuja tulee jatkuvasti<br />

tutkittavaksi. Suunnitelmia laaditaan ja<br />

toteutetaan.<br />

– Ihmisten terveyteen liittyen valmistautuminen<br />

lintuinfl uenssan aiheuttamaan<br />

pandemiauhkaan on yhteydessä meidän<br />

eläinlääkintöviranomaisten valmistautumiseen.<br />

Jos eläintauti saadaan torjuttua,<br />

myös mahdollisuus pandemian esiintymiseen<br />

vähenee globaalissa mittakaavassa,<br />

eli jos Afrikassa ja Aasiassa saadaan eläintauti<br />

lintuinfl uenssan leviäminen rajoitettua,<br />

vähenee lintuinfl uenssan ihmisille<br />

aiheuttama uhkakin merkittävästi.<br />

Maa- ja metsätalousministeriö on laa-<br />

tinut lintuinfl uenssan varalle kansallisen<br />

valmiussuunnitelman. Siinä on yksityiskohtaisesti<br />

kuvattu ne toimenpiteet, joita<br />

kussakin tautikriisin vaiheessa on toteutettava.<br />

Ohjeet koskevat muun muassa näytteiden<br />

ottamista ja lähettämistä, eläinten<br />

lopettamisessa käytettäviä menetelmiä,<br />

raatojen hävittämistä, tiladesinfi ointia sekä<br />

alueellisia rajoituksia ja kansallisen kriisikeskuksen<br />

toiminnan järjestämistä.<br />

Jokainen läänineläinlääkäri on lisäksi<br />

laatinut läänikohtaisen valmiussuunnitelman.<br />

Suomessa ylin valtiojohto piti<br />

keväällä laajan harjoituksen, jossa treenattiin<br />

sekä lintuinfl uenssan aiheuttamaa<br />

eläintautiuhkaa että teoreettisempaa pandemiauhkaa<br />

varten.<br />

Kriisikeskus on valmiudessa<br />

Maa- ja metsätalousministeriössä myös<br />

kohotettiin kevään aikana helposti leviä-<br />

Säädökset määräävät<br />

torjunnasta ja varautumisesta<br />

viä, vaarallisia eläintautikriisejä varten<br />

suunnitellun kansallisen kriisikeskuksen<br />

valmiustasoa käytännössä mm. tiivistämällä<br />

päivystysjärjestelyjä ja lisäämällä<br />

kriisikeskuksen tiedonvälitystekniikkaa.<br />

Keskuksen toiminta siirtyi toukokuun<br />

alussa <strong>Evira</strong>n hoitoon. Säädösten mukaan<br />

kansallinen kriisikeskus perustetaan<br />

ja aloittaa varsinaisesti toimintansa sitten<br />

kun tauti, esimerkiksi lintuinfl uenssa, on<br />

Suomessa todettu.<br />

– Kriisikeskusta varten kaikki on varusteltu<br />

valmiiksi, henkilöt valittu ja toimintaa<br />

on harjoiteltu eli työtä tehty jo paljon<br />

etukäteen, Aho kertoo.<br />

<strong>Evira</strong>ssa kansallisesta kriisikeskuksesta<br />

vastaa Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän<br />

valvonta osaston Eläinten terveys ja hyvinvointi<br />

-yksikkö, jota johtaa Riitta Maijala.<br />

Kaari-lehti esittelee seuraavassa numerossaan<br />

kansallisen kriisikeskuksen.<br />

Viranomaisten tekemille lintuinfl uenssan torjuntatoimille on seuraavat<br />

lainsäädännölliset valtuudet:<br />

* Euroopan unionin Neuvoston Dire<strong>kt</strong>iivi 2005/94 EY yhteisön toimenpiteistä<br />

lintuinfl uenssan torjumiseksi ja dire<strong>kt</strong>iivin 92/40/EY kumoamiseksi. Komissio<br />

antaa erillisen yksityiskohtaisen suojapäätöksen koskien jokaista epäiltyä<br />

tautitapausta luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa.<br />

* Laki helposti leviävistä eläintaudeista (488/1960)<br />

* Eläintautilaki (55/1980 muutoksineen)<br />

* Eläintautiasetus (601/1980)<br />

* Asetus eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa (1363/1994)<br />

* Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös<br />

vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta (1346/1995<br />

muutoksineen)<br />

* Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös<br />

newcastlentaudin ja lintuinfl uenssan vastustamisesta (3/EEO/96)<br />

* Maa- ja metsätalousministeriön ohje desinfe<strong>kt</strong>iotoimenpiteistä eläintautien<br />

vastustamisessa (17/EEO/95)<br />

Edellä mainitut säädökset määräävät:<br />

* tautiepäilyn ilmoittamisvelvollisuudesta<br />

* eläinten lopettamisesta ja ruhojen hävittämisestä<br />

* tiladesinfe<strong>kt</strong>iosta<br />

* tartunta-alueen, suoja - ja valvontavyöhykkeiden perustamisesta<br />

* eläimiä ja niistä saatavia tuotteita koskevista kuljetusrajoituksista sekä eräistä<br />

muista tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisista määräyksistä<br />

* eläinten tutkimisesta ja mahdollisesta rokottamisesta<br />

* tappioiden korvaamisesta<br />

* tiedottamisesta<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 21

SATU LIEVONEN | tutkija ja JUKKA RANTA | matemaatikko, <strong>Evira</strong>, Riskinarviointiyksikkö<br />

RIITTA MAIJALA | yksikönjohtaja, <strong>Evira</strong>, Eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikkö<br />

Riskinarviointi kananmuna-<br />

salmonellalle valmistui<br />

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen<br />

riskinarvioinnin<br />

tutkimusyksikössä valmistui<br />

huhtikuussa 2006 riskinarviointi,<br />

jossa selvitettiin, miten suuren<br />

salmonellariskin Suomessa<br />

tuotetut kananmunat aiheuttavat<br />

kuluttajille. Lisäksi arvioitiin<br />

kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan<br />

liittyvien riskinhallintatoimenpiteiden<br />

vaikutusta<br />

tähän riskiin.<br />

T<br />

ässä riskinarviointihankkeessa<br />

arvioitiin salmonellan esiintymisen<br />

todennäköisyyttä<br />

alkutuotannossa alkaen maahantuotavista<br />

isovanhempaispolven untuvikoista<br />

ja päätyen myytävänä oleviin<br />

kananmuniin. Edelleen arvioitiin, miten<br />

usein salmonellatartunnan saaneet kanat<br />

munivat salmonellaa sisältäviä kananmunia<br />

ja miten nämä kananmunat jakautuvat<br />

kotitalouksien, ammattikeittiöiden<br />

ja elintarviketeollisuuden käyttöön sekä<br />

sitä todennäköisyyttä, jolla salmonellalla<br />

saastuneesta kananmunasta valmistetaan<br />

raakaa tai löysää kananmunaa sisältävä<br />

ruokalaji. Lopuksi arvioitiin kananmunien<br />

välittämien ihmisten salmonellatapausten<br />

lukumäärää.<br />

Riskinarvioinnin aikana rakennettiin<br />

moniosainen laskennallinen malli, jonka<br />

avulla voitiin simuloida salmonellan<br />

esiintymistä kananmunantuotantoketjussa.<br />

Mallissa hyödynnettiin valvontaohjelman<br />

seurantatuloksia, kuluttajille ja ammattikeittiöille<br />

suunnattujen kyselytutkimusten<br />

tuloksia sekä erilaisista tilastoista, rekistereistä,<br />

kirjallisuudesta ja asiantuntija-arvioina<br />

kerättyjä tietoja.<br />

Arvioinnin laskennalliseksi perusvuodeksi<br />

valittiin vuosi 2001, joka arvioinnin<br />

alkaessa oli viimeisin vuosi, jolta tietoja<br />

oli kattavasti saatavilla. Arvio ihmisten<br />

tartuntatapausten lukumäärästä perustuu<br />

vuoden 1999 tietoihin, koska kyseisenä<br />

vuotena salmonellaa tavattiin eniten sitten<br />

valvontaohjelman käynnistämisen jälkeen<br />

ja se edustaa siten pahinta mahdollista<br />

tilannetta. Riskinarviointi tehtiin maa- ja<br />

metsätalousministeriön tilauksesta.<br />

22 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Kati Leppälahti<br />

Riskinarvioinnin<br />

perusteella<br />

salmonellaa<br />

sisältäviä kananmunia<br />

on keskimäärin<br />

0,0002<br />

prosenttia kaikista<br />

vuosittain Suomessa<br />

tuotetuista<br />

kananmunista.<br />

Salmonella kahdessa<br />

munassa miljoonasta<br />

Riskinarvioinnin perustulos oli, että suomalaisista<br />

munantuotantoparvista noin 0,3<br />

prosentissa esiintyy salmonellaa ja salmonellaa<br />

sisältäviä kananmunia on keskimäärin<br />

0,0002 prosenttia kaikista vuosittain<br />

tuotetuista kananmunista. Karkeana<br />

nyrkkisääntönä voidaan siis sanoa, että<br />

jokaista miljoonaa tuotettua kananmunaa<br />

kohti esiintyy noin kaksi salmonellan saastuttamaa<br />

kananmunaa.<br />

Kansainvälisesti verrattuna salmonellan<br />

esiintyvyys suomalaisissa munantuotantoparvissa<br />

ja kananmunissa on siis tämän riskinarvioinnin<br />

tuloksen perusteella erittäin<br />

matala. Esimerkiksi Euroopan yhteisön<br />

seitsemän jäsenmaata, jotka vuonna 2004<br />

tutkivat kananmunia munapakkaamoissa<br />

tai kaupoissa, ilmoittivat salmonellaa<br />

esiintyvän 0,2 – 2,6 prosentissa tutkituista<br />

kananmunista (EFSA 2006).<br />

Jakeluketjussa salmonellaa sisältävien<br />

kananmunien ajateltiin kulkeutuvan samoin<br />

kuin puhtaiden kananmunien eli<br />

kananmunapakkaamoihin toimitetuista<br />

kananmunista kotitalouksiin arvioitiin<br />

päätyvän 62 prosenttia ja ammattikeittiöihin<br />

10 prosenttia.<br />

Kananmunasalmonellaa<br />

tavataan vain harvoin<br />

Kyselytutkimusten tulosten perusteella kotitalouksissa<br />

yhteensä noin 16 prosenttia ja<br />

ammattikeittiöissä 7–15 prosenttia kaikista<br />

valmistetuista kananmunaa sisältävistä<br />

ruoka-annoksista arvioitiin olevan raakaa<br />

tai löysää kananmunaa sisältäviä riskiruoka-annoksia.<br />

Näistä riskiruoka-annoksista<br />

kolmen sadan annoksen vuodessa arvioitiin<br />

sisältävän salmonellaa ja aiheuttavan<br />

vuosittain keskimäärin kymmenen ihmisten<br />

salmonellatapausta, jotka päätyisivät<br />

rekisteröidyiksi tapauksiksi.<br />

Kun vuonna 2001 Kansanterveyslaitoksen<br />

tartuntatautirekisteriin kirjattiin 390

kotimaista alkuperää olevaa salmonellatartuntaa,<br />

olisi niistä tämän mallin antaman<br />

arvion mukaan ollut kananmunavälitteisiä<br />

noin kolme prosenttia. Lisäksi osa tartunnoista<br />

jää aina raportoimatta, joten yhteensä<br />

kananmunien arvioitiin välittäneen 60<br />

salmonellatapausta vuonna 2001.<br />

Positiivisten parvien poisto<br />

tehokasta torjuntaa<br />

Munantuotannon salmonellavalvontaohjelman<br />

keskeinen toimi tartuntaketjun<br />

katkaisemiseksi on salmonellapositiivisiksi<br />

todettujen parvien poistaminen tuotannosta.<br />

Tämän toimenpiteen vaikutusta<br />

kananmunien kuluttajille aiheuttamaan<br />

salmonellariskiin tutkittiin mallin avulla<br />

vuoden 2001 mukaisessa perustilanteessa<br />

sekä tilanteessa, jossa salmonellan esiintyvyys<br />

tuotantoketjussa äkillisesti nousi.<br />

Jos salmonellapositiivisia parvia ei olisi<br />

poistettu nykyisessä matalan esiintyvyyden<br />

tilanteessa, olisi sekä positiivisten munantuotantoparvien<br />

että ihmisten salmonellatapausten<br />

lukumäärä kasvanut noin<br />

kolminkertaiseksi. Kun tutkittiin tilannetta,<br />

jossa 20 prosenttia vanhempaispolven parvista<br />

todettaisiin salmonellapositiivisiksi<br />

munintakauden alussa, positiivisten parvien<br />

merkitys korostui.<br />

Ilman positiivisten parvien poistoa kasvaisi<br />

salmonellaesiintyvyys tuotantoketjussa<br />

ja ihmisten salmonellatapausten määrä<br />

6–7 -kertaiseksi. Salmonellapositiivisten<br />

parvien poisto osoittautui siten erityisen<br />

tehokkaaksi ihmisten salmonellatartuntoja<br />

vähentäväksi riskinhallintakeinoksi<br />

Suomessa, jossa salmonellan esiintyminen<br />

parvissa on harvinaista.<br />

Erityistakuut suojaavat kuluttajia<br />

Kansallisen valvontaohjelman perusteella<br />

Suomelle on myönnetty ns. salmonellaerityistakuut<br />

(aikaisemmin lisävakuudet),<br />

joiden perusteella Suomella on oikeus<br />

vaatia, että mm. maahan tuotavat kananmunat<br />

on tutkittu salmonellan varalta.<br />

Käytännössä erityistakuut ja kananmunien<br />

alhainen hintataso ovat merkinneet sitä,<br />

ettei kuluttajille myytäväksi tarkoitettujen<br />

kananmunien maahantuontia esiinny.<br />

Erityistakuiden merkitystä kuluttajia<br />

suojaavana riskinhallintatoimena tutkit-<br />

Kati Leppälahti<br />

▼<br />

Ihmisten salmonellatapausten määrä noin kuusinkertaistuisi, mikäli salmonellapositiivisia kanaparvia<br />

ei Suomessa poistettaisi tuotantoketjusta.<br />

tiin kuvitteellisessa tilanteessa, jossa 30<br />

prosenttia kulutetuista kananmunista korvattaisiin<br />

kananmunilla, joissa salmonellaa<br />

esiintyi saman verran kuin monissa Euroopan<br />

unionin jäsenmaissa raportoitiin<br />

esiintyvän vuonna 2001 (0,06 %, 0,5 % tai<br />

1 %). Tällaisen tilanteen voisi aiheuttaa<br />

esimerkiksi kananmunien tuonti ulkomailta<br />

tai laaja rehujen välityksellä leviävä<br />

salmonellaepidemia.<br />

Mallin tuloksen mukaan ihmisten salmonellatartuntojen<br />

lukumäärä kasvaisi<br />

kyseisen kaltaisessa tilanteessa jopa 70–<br />

1000 -kertaiseksi. Ennuste tuhatkertaisesta<br />

tartuntatapausten lukumäärästä vaikuttaa<br />

suurelta, mutta kannattaa muistaa, että<br />

tämän tapahtumavaihtoehdon tulokset<br />

riippuvat voimakkaasti siitä, miten suureksi<br />

suomalaisten kananmunien salmonellaesiintyvyys<br />

arvioidaan ja miten paljon<br />

salmonellaa oletetaan esiintyvän 30 pro-<br />

sentissa kulutetuista kananmunista.<br />

Tuloksen perusteella erityistakuilla<br />

osoitettiin olevan tuontikananmunien<br />

osalta selvä kuluttajan terveyttä suojaava<br />

vaikutus, mutta vaikutuksen suuruutta on<br />

ongelmallista arvioida.<br />

EFSA 2006. EFSA’s First Community<br />

Summary Report on Trends and Sources<br />

of Zoonoses, Zoonotic Agents and<br />

Antimicrobial resistance in the European<br />

Union in 2004. http://www.efsa.<br />

eu.int/science/monitoring_zoonoses/reports/1277_en.html<br />

Lievonen S, Ranta J ja Maijala R. Salmonella<br />

in Egg Production in Finland<br />

– a Quantitative Risk Assessment.<br />

EELAn julkaisusarja 4/2006.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 23

P R O F I I L I<br />

E<br />

uroopan komission terveys- ja<br />

kuluttaja-asioiden pääosaston<br />

varapääjohtaja siirtää työhuoneensa<br />

seinää koristavan lehmisavuja<br />

esittävän taulun tämän kesän<br />

kuluessa Brysselistä Helsinkiin. Jaana<br />

Husu-Kallio aloittaa uuden työnsä <strong>Evira</strong>n<br />

pääjohtajana ensimmäinen päivä<br />

elokuuta.<br />

Taulu on läksiäislahja, jonka Husu-Kal-<br />

M I N N A N U R R O | t e k s t i • V E I K K O S O M E R P U R O | k u v a t<br />

Elokuussa <strong>Evira</strong>n ruoriin<br />

Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtajaksi valittu Jaana Husu-Kallio<br />

pitää uuden viraston ensimmäisenä suurena haasteena <strong>Evira</strong>n nostamista<br />

suomalaisten tuntemaksi kansalliseksi vaikuttajaksi. Hän uskoo,<br />

että viraston laaja toimiala ja henkilöstön asiantuntemus luovat hyvät<br />

edellytykset lunastaa kansalaisten arvostus.<br />

lio sai työtovereiltaan maa- ja metsätalousministeriöstä<br />

lähtiessään komission leipiin<br />

vuonna 2002. Brysselissä ei kuitenkaan<br />

ollut tarkoitus tehdä uraa eläkeikään asti,<br />

vaan alun alkaenkin suunnitelmissa oli palata<br />

jossain vaiheessa takaisin kotimaahan<br />

ja ministeriöön. Komissio tarjosi upean<br />

työpaikan ja työkaverit, mutta koti pysyi<br />

koko ajan Suomessa.<br />

Ministeriön sijaan Husu-Kallion paluu-<br />

24 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

osoite on nyt <strong>Evira</strong>. Lopullinen päätös hakea<br />

uuden viraston pääjohtajuutta kypsyi<br />

vasta viime talven aikana.<br />

– Mietin sitä oman henkilökohtaisen<br />

urani kannalta ja olisin saattanut katua<br />

jälkeenpäin, jos en olisi hakenut paikkaa.<br />

Olen kuitenkin ehkä enemmän käytännön<br />

ihminen kuin lainsäätäjä: on kiva katsoa,<br />

miten asiat toimivat käytännössä, Husu-<br />

Kallio pohtii.<br />

Lisää poliittista painoarvoa<br />

Koko pellolta pöytään -ketjun kattavan<br />

viraston muodostaminen oli Husu-Kallion<br />

toiveena jo vuonna 2001, kun Elintarvikeviraston<br />

organisaatiota muutettiin<br />

edellisen kerran.<br />

– Asiasta keskusteltiin, mutta aika ei ollut<br />

silloin vielä kypsä. <strong>Evira</strong>n lähtölaskenta<br />

kuitenkin alkoi jo ministeriössä ollessani<br />

Viikin yhteisen virastotalon rakentamispäätöksellä,<br />

hän toteaa.<br />

Husu-Kallio uskoo, että uuden viraston<br />

perustaminen tiivistää elintarviketurvallisuuden<br />

ja alkutuotannon edellytysten varmistamiseksi<br />

työskentelevien viranomaisten<br />

yhteistyötä ja nostaa työn poliittista<br />

painoarvoa. Tuore pääjohtaja pitää tärkeänä<br />

myös yhteiskunnallista vaikuttamista:<br />

hän näkee, että <strong>Evira</strong>lla on annettavaa<br />

esimerkiksi kuntauudistuskeskusteluun.<br />

– <strong>Evira</strong> on yksi maamme keskeisimpiä<br />

virastoja, sillä sen työ koskettaa jokaista<br />

suomalaista. Viraston substanssin<br />

ja ammattitaidon laajuus on mielestäni<br />

rikkaus – Loimaan siementarkastajista<br />

virologeihin.<br />

Myös tieteellinen tutkimus kuuluu<br />

<strong>Evira</strong>n tehtäviin. Tuore pääjohtaja lupaa<br />

tukea tutkimuksessa tarvittavien yhteis-<br />

Jaana Husu-Kallio pitää kaikkien eviralaisten<br />

yhteisenä suurena haasteena sitä, että<br />

kansalaiset oppivat tuntemaan ja arvostamaan<br />

uutta virastoa.

työkumppaneiden etsintää parhaansa mukaan<br />

sekä kansallisilla että kansainvälisillä<br />

areenoilla.<br />

– Jos on mahdollista vaikuttaa asiaan<br />

suhteillani, niin aion sen tehdä, hän sanoo.<br />

Yhteistyö suurin voimavara<br />

Husu-Kallion mukaan elintarviketurvallisuus<br />

on Suomessa säilynyt hyvällä<br />

mallilla koko EU-jäsenyyden ajan, minkä<br />

voi todeta mm. komission elintarvike- ja<br />

eläinlääkintätoimiston FVO:n tarkastusraporteista.<br />

Eläinten ja kasvien terveyden<br />

sekä elintarvikkeiden turvallisuuden eteen<br />

jo vuosikymmenien ajan tehty työ kantaa<br />

yhä hedelmää.<br />

– Hyvä taso säilytetään jatkossakin<br />

turvaamalla asiantuntemus, tietotaito ja<br />

resurssit. Kyse on prioriteeteista: resurssit<br />

on suunnattava sinne, mistä aiheutuu<br />

suurimmat riskit kuluttajien tai eläinten<br />

terveydelle. Se ei ole aina helppoa, Husu-<br />

Kallio huomauttaa.<br />

Hän muistuttaa, että elintarviketurvallisuus<br />

ei kuitenkaan ole viranomaisista kiinni,<br />

vaan ensisijaisesti vastuu on elinkeinon<br />

omilla harteilla. Turvallisuuden eteen tehty<br />

työ on viime kädessä rehuntoimittajien,<br />

tuottajien, elintarviketeollisuuden ja muiden<br />

elintarvikeketjussa työskentelevien<br />

ammattilaisten työtä.<br />

– <strong>Evira</strong>n suurin voimavara on hyvä<br />

yhteistyö koko elintarvikeketjun toimijoiden<br />

ja muiden sidosryhmien kanssa,<br />

Husu-Kallio korostaa.<br />

<strong>Evira</strong>-henki syntyy ajan kanssa<br />

Yli 700 henkilöä työllistävän <strong>Evira</strong>n ruoriin<br />

tarttuminen ei vie yöunia uudelta pääjohtajalta,<br />

sillä komission terveys- ja kuluttajaasioiden<br />

pääosaston henkilöstö on samaa<br />

kokoluokkaa. Husu-Kallio naurahtaa, että<br />

Helsingissä ei sentään tarvitse käydä henkilöstökeskusteluja<br />

ranskaksi.<br />

Hän arvelee uuden viraston henkilökunnan<br />

tekevän mielellään yhteistyötä,<br />

joskin ymmärtää, että yhteinen eviralainen<br />

identiteetti ei synny yhdessä yössä. <strong>Evira</strong>hengen<br />

luominen ottaa oman aikansa.<br />

– Muutosvastarinta on ihmisille luontaista,<br />

ja työhuoneesta kehittyy helposti<br />

pyhempi riita kuin oman kodin ruokapöy-<br />

dästä. Yksi keino yhteishengen luomiseksi<br />

on se, että ihmiset tutustuvat toisiinsa ja<br />

toistensa tehtäviin. Myös työkiertoa voi<br />

ottaa käyttöön joissain tehtävissä, Husu-<br />

Kallio miettii.<br />

Hän toteaa pitävänsä itseään paitsi<br />

substanssi- myös henkilöstöjohtajana, jolle<br />

työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää. Komissiossa<br />

työskennellessään Husu-Kallio<br />

on toiminut mm. vapaaehtoisena mentorina<br />

muille virkanaisille ja kannustanut<br />

heitä etenemään urallaan.<br />

– Naisille kynnys hakea huippuvirkoja<br />

on miehiä korkeammalla, yhtä lailla Suomessa<br />

kuin muualla Euroopassa. Periaate<br />

on, että paras valitaan, mutta kun hakijoissa<br />

on yleensä naisia paljon vähemmän<br />

kuin miehiä, valituksi tulee todennäköisemmin<br />

mies.<br />

Meri on tärkeä elementti<br />

Muutto takaisin Suomeen merkitsee Jaana<br />

Husu-Kalliolle paitsi uutta työtä myös paluuta<br />

takaisin meren ääreen. <strong>Evira</strong>n uuden<br />

pääjohtajan ja hänen miehensä Visa Kallion<br />

koti sijaitsee Sipoossa meren rannalla,<br />

ja myös pariskunnan monet harrastukset<br />

liittyvät mereen.<br />

Omalla veneellä purjehtiminen on kuulunut<br />

kesiin jo vuosikausien ajan, ja tänä<br />

keväänä kummallekin hankittiin myös<br />

oma kajakki.<br />

– Melominen on hirmu kivaa ja se tekee<br />

hyvää keskivartalolle ja olkavarsille,<br />

innostuu Husu-Kallio ja taputtelee olemattomia<br />

allejaan.<br />

Hän sanoo aikovansa a<strong>kt</strong>ivoida myös<br />

ympärivuotisen uimisen nyt kun se on<br />

mahdollista. Naapurin kanssa on tarkoitus<br />

pitää avanto auki kotirannan tuntumassa<br />

läpi talven.<br />

– Kävin jo hankkimassa tarvittavia<br />

varusteita. Mieheni totesi, että hulluna<br />

minua pitävät, kun kevään ensimmäisenä<br />

hellepäivänä menen ostamaan avantouintikengät,<br />

Husu-Kallio nauraa.<br />

Meren lisäksi <strong>Evira</strong>n uusi pääjohtaja<br />

tunnustaa pitävänsä urheiluautoista. Viime<br />

vuonna hän toteutti nuoruudenhaaveensa<br />

ja osti itselleen punaisen Porschen. Aviomies<br />

ja perheen 20-vuotias Jarkko-poika<br />

sen sijaan ajelevat moottoripyörillä.<br />

– Pitää olla myös auto, koska Sant-<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

tu-koira ei matkustaisi mukavasti moottoripyörän<br />

kyydissä, Jaana Husu-Kallio<br />

perustelee hymyillen.<br />

Jaana<br />

Husu-Kallio<br />

- syntynyt Heinolassa 1959<br />

- yo 1978, Heinolan yhteiskoulu<br />

- ELL 1984 ja ELT 1990, Eläinlääketieteellinen<br />

korkeakoulu,<br />

Helsinki<br />

- ensimmäinen vakituinen työpaikka<br />

1988 Valtion eläinlääketieteellinen<br />

laitos (myöh. EELA)<br />

- opiskeli 1988 Wisconsin-Madisonin<br />

yliopistossa Yhdysvalloissa ja<br />

työskenteli Valiolla mikrobiologisissa<br />

tehtävissä 1990–1991<br />

- maa- ja metsätalousministeriöön<br />

Euroopan talousalueen valmistelutehtäviin<br />

1992<br />

- elintarvikemikrobiologian dosentti,<br />

maatalous-metsätieteellinen<br />

tdk, Helsingin yliopisto 1993<br />

- MMM:n eläinlääkintöosaston<br />

apulaisosastopäällikkö 1994,<br />

osaston vt. ylijohtaja 1998 ja ylijohtaja<br />

2004<br />

- tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri<br />

2002<br />

- Euroopan komission terveys- ja<br />

kuluttaja-asioiden pääosaston varapääjohtaja<br />

2002<br />

- <strong>Evira</strong>n pääjohtaja 2006<br />

- naimisissa Visa Kallion<br />

kanssa vuodesta 1996<br />

- perheeseen kuuluvat<br />

myös poika Jarkko ja<br />

tiibetinspanieli Santtu<br />

- harrastukset: purjehtiminen,<br />

lukeminen<br />

3 / 2 0 0 6 • 25

SEBASTIAN HIELM | ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö<br />

JARI KEINÄNEN | ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö<br />

Uudessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa luetellaan elintarvikkeiden ulkomyynnin ja jätehuollon hygieenisten olosuhteiden vähimmäisvaatimukset<br />

suurissa yleisötilaisuuksissa.<br />

STM valmistelee uusia<br />

elintarvikelain säädöksiä<br />

Sosiaali- ja terveysministeriössä<br />

on valmisteilla uuden<br />

elintarvikelain säädöksiä,<br />

jotka koskevat muun muassa<br />

talousvesilaitosten hyväksyntää,<br />

hygieniaosaamisen<br />

osoittamista ja elintarvikkeiden<br />

ulkomyyntiä.<br />

26 • 3 / 2 0 0 6<br />

E<br />

lintarvikelain (23/2006) antamisen<br />

yhteydessä annettiin samalla<br />

laki terveydensuojelulain muuttamisesta<br />

(24/2006). Terveydensuojelulain<br />

(763/1994) muutokset liittyivät<br />

ensisijaisesti uuden elintarvikelain antamiseen,<br />

minkä vuoksi muutoksen perustelut<br />

löytyvät yhteisestä hallituksen esityksestä<br />

(53/2005).<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Terveydensuojelulaista poistettiin lakimuutoksella<br />

kaikki viittaukset elintarvikkeisiin<br />

sekä tarkennettiin talousvettä<br />

toimittavien laitosten valvontaa, mutta<br />

muilta osin terveydensuojelulaki pysyi<br />

entisellään. Elintarvikeasioiden säädöspohjan<br />

muuttumisen myötä uusitaan alan<br />

asetukset, myös sosiaali- ja terveysministeriön<br />

hallinnonalalla.<br />

LEHTIKUVA / Pekka Sakki

Uusi laki, uudet asetukset<br />

Laki terveydensuojelulain muuttamisesta<br />

(24/2006) astui voimaan 1.3.2006 ja<br />

asetus kuukausi myöhemmin. Lain 6 § 2<br />

momenttiin on lisätty kunnan viranomaisille<br />

välitön velvoite huolehtia myös EY:<br />

n terveydensuojelusäädösten valvonnasta.<br />

Lain 13 §:ssä säädetään 30 vuorokauden<br />

minimiajasta toiminnanharjoittajalle tehdä<br />

ilmoitus terveydensuojelulain alaisesta<br />

toiminnasta.<br />

Edellisessä terveydensuojelulain <strong>versio</strong>ssa<br />

vastaavassa kohdassa luki vain<br />

”hyvissä ajoin”; luetellut toiminnot ovat<br />

pysyneet samoina, paitsi että elintarvikehuoneistot<br />

ovat tietysti niistä poistettu.<br />

Asetuksen 4 §:ään, jossa luetellaan ilmoitukseen<br />

sisällytettävät tiedot, on lisätty<br />

seuraava tarkennettu vaatimus: Ilmoitukseen<br />

on liitettävä tarpeelliset piirustukset<br />

sekä tieto rakennusvalvontaviranomaisen<br />

hyväksymän pääpiirustuksen mukaisesta<br />

tilan käyttötarkoituksesta ja mahdollisesti<br />

vireillä olevista luvista.<br />

Lain 18 §:ssä kuvataan talousvettä toimittavan<br />

laitoksen hyväksyminen (ei siis<br />

enää ilmoittamismenettely, vrt. elintarvikehuoneistojen<br />

hyväksyminen), jonka hakemus<br />

on toimitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle<br />

viimeistään kolme<br />

kuukautta ennen toiminnan aloittamista.<br />

Ennen laitoksen hyväksymistä vettä<br />

ei saa toimittaa. Vastaavasti olennaisista<br />

muutoksista laitoksen toiminnassa<br />

on tehtävä hakemus<br />

vähintään 30 vuorokautta<br />

ennen niiden aiottua toteuttamista.<br />

Muutoksia<br />

ei saa panna toimeen<br />

ennen kuin hyväksyntä<br />

niille on viranomaiselta<br />

saatu. Asetuksen 7<br />

ja 8 §:ssä on kuvattu<br />

tarkemmin hakemuksen<br />

sisältö sekä sen<br />

jatkojakelu alueelliseen<br />

ympäristökeskukseen ja<br />

lääninhallitukseen. Lain<br />

20 a § kuvaa talousvettä<br />

toimittavan laitoksen sekä<br />

sitä valvovan viranomaisen<br />

pakkotoimia epäiltäessä vesiepidemiaa,<br />

joiden laiminlyönnistä<br />

voidaan tuomita terveyden vaarantamisrikkomuksesta<br />

sakkoon (54 §).<br />

Terveydensuojelulain 8 luku (yleinen<br />

elintarvikehygienia, 33-41 §) on kumottu<br />

kokonaisuudessaan, mutta sisältö on<br />

siirtynyt elintarvikelakiin sikäli kuin pykäläteksteissä<br />

ei ole ollut ristiriitaa yhteisölainsäädännön<br />

tai muun elintarvikelakiin<br />

siirtyvän kansallisen lainsäädännön<br />

kanssa.<br />

Vastaavasti terveydensuojeluasetuksen<br />

(1280/1994) 6 luku (yleinen elintarvikehygienia,<br />

18-38 §) on kumottu, mutta tätä<br />

ei ole toistaiseksi korvattu millään säädöksellä.<br />

STM pyrkii antamaan syksyn<br />

2006 alussa elintarvikelain 10 ja 11 §:n<br />

valtuuttamana uuden asetuksen ”muiden<br />

kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden<br />

elintarvikehuoneistojen sekä vähittäiskaupan<br />

elintarvikehygieniasta”.<br />

Kunnes uusi asetus astuu voimaan<br />

voidaan edelleen toimia kumotun terveydensuojeluasetuksen<br />

6 luvun sisällön<br />

mukaisesti, kunhan viranomaispäätöksissä<br />

viitataan joko elintarvikelakiin tai yleiseen<br />

elintarvikehygienia-asetukseen (852/2004/<br />

EY). Monista terveydensuojeluasetuksen 6<br />

luvussa olleista asioista on jo nyt säädetty<br />

muualla, mm. juuri kahdessa edellä mainitussa<br />

sekä hyväksymishakemusten sisällön<br />

osalta asetuksessa elintarvikevalvonnasta<br />

(VNa 321/2006).<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

Toistaiseksi STM:n kuljetusasetus<br />

(597/2000) pysyy voimassa (joskin 8 ja 9<br />

§ on toukokuussa kumottu), mutta tullaan<br />

sisällöltään yhdistämään nk. ATP-asetukseen<br />

(859/1990) ja antamaan uutena asetuksena<br />

syksyllä 2006.<br />

Hygieniaosaaminen<br />

osoitetaan passilla<br />

Kesällä 2006 lähtee lausunnolle uusi STM:<br />

n hygieniaosaamisasetus, jossa on huomioitu<br />

elintarvikelain aiheuttamat muutokset<br />

(moni asetuksen 1115/2001 pykälistä<br />

siirtyivät lakiin).<br />

Asetuksessa on pyritty tarkentamaan<br />

osaamistestaajien velvollisuuksia sekä heidän<br />

toimintansa valvontaa, ja tätä tullaan<br />

vielä täydentämään <strong>Evira</strong>n päätöksellä.<br />

Lisäksi ehdotamme, että osaamistodistus<br />

olisi voimassa 10 vuotta myöntämispäivästä,<br />

eikä toistaiseksi kuten nyt on.<br />

Elintarvikelain 28 §:n mukaan kaikkien<br />

on osoitettava osaamisensa osaamistodistuksella<br />

viimeistään maaliskuussa 2007,<br />

minkä jälkeen esimerkiksi tutkintotodistus<br />

ei enää tähän tarkoitukseen kelpaa.<br />

Ruokamyrkytysten<br />

seuranta jaettu<br />

Kesällä 2006 lausunnolle lähtevän asetuksen<br />

asiasisältö perustuu pitkälti STM:n<br />

ruokamyrkytysten seurannasta ja ilmoituksesta<br />

antamaan ohjeeseen (Nro<br />

1/021/1997), joka asetuksen voimaantulon<br />

jälkeen on tarkoitus<br />

kumota. Uusi asetus annetaan<br />

elintarvikelain 25 §:n 3 momentin<br />

ja 45 §:n 2 momentin<br />

sekä terveydensuojelulain<br />

(763/1994) 20 a §:n 3 momentin<br />

nojalla.<br />

Ruokamyrkytykset<br />

jakautuvat uudessakin<br />

ohjeessa elintarvike- ja<br />

vesivälitteisiin, ja vesiepidemioiden<br />

selvittämisessä<br />

on <strong>Evira</strong>n rinnalle nostettu<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

tuotevalvontakeskus<br />

(STTV).<br />

Epäilyilmoitukset tehdään<br />

kaikissa ruokamyrkytysepidemioissa<br />

edelleen Kansanterveyslaitokselle,<br />

mutta selvitysilmoitukset toimitetaan<br />

joko <strong>Evira</strong>lle tai STTV:lle. <strong>Evira</strong><br />

ylläpitää kaikista ruokamyrkytyksistä<br />

3 / 2 0 0 6 • 27

LEHTIKUVA / Martti Kainulainen<br />

kansallista rekisteriä sekä toimittaa siitä<br />

tietoja niitä tarvitseville.<br />

Ulkomyyntiin valmistellaan<br />

uusia säädöksiä<br />

STM:ssä valmistellaan myös ulkomyynnin<br />

ja suurten yleisötilaisuuksien hygieenisten<br />

edellytysten säätelyn muuttamista. Elintarvikelain<br />

10 § 3 momentin että terveydensuojelulain<br />

25 §:n 1 momentin nojalla säädetään<br />

asetus elintarvikkeiden myynnistä<br />

ulkotilassa ja suuressa yleisötilaisuudessa<br />

sekä jätehuollosta ja hygieenisistä järjestelyistä<br />

suuressa yleisötilaisuudessa.<br />

Uuden asetuksen asiasisältö perustuu<br />

pitkälti STM:n antamaan päätökseen (Nro<br />

54/02/1995) elintarvikkeiden myynnistä<br />

ulkotilassa ja suuressa yleisötilaisuudessa.<br />

Tulevassa asetuksessa säädetään ulkotilassa<br />

ja suurissa yleisötilaisuuksissa<br />

tapahtuvan elintarvikkeiden myynnin<br />

hygieenisistä edellytyksistä sekä suurten<br />

yleisötilaisuuksien yleisestä hygieniasta<br />

ja jätehuollosta.<br />

Elintarvikkeiden myynnin ja tarjoilun<br />

ilmoitusmenettelystä säädetään elintarvikelaissa<br />

ja elintarvikevalvonnasta annetussa<br />

valtioneuvoston asetuksessa.<br />

Terveydensuojelulaissa ei ole enää säädöksiä<br />

suurten yleisötilaisuuksien ilmoitusmenettelystä,<br />

joten yleisen hygienian<br />

ja jätehuollon ennakkovalvonta suurissa<br />

yleisötilaisuuksissa tulee toimeenpanna<br />

elintarvikehuoneiston hyväksymis- tai ilmoitusmenettelyn<br />

yhteydessä.<br />

Edellisestä johtuen tulevassa asetuksessa<br />

ei säädetä ilmoitusmenettelyistä.<br />

Asetuksen ydin on sen liitteissä, joissa<br />

luetellaan ulkomyynnin ja jätehuollon hygieenisten<br />

olosuhteiden vähimmäisvaatimukset<br />

sekä määritellään käymälöiden<br />

vähimmäismäärät suurissa yleisötilaisuuksissa.<br />

Uimahallien henkilöstölle<br />

pätevyysvaatimukset<br />

Toukokuun alusta 2006 voimaan tulleessa<br />

terveydensuojelulain muutoksessa<br />

285/2006 terveydensuojelulakiin otettiin<br />

säännökset talousvesihygieenisestä osaa-<br />

Talousvettä toimittavissa laitoksissa sekä uimahalleissa ja kylpylöissä työskenteleville henkilöille on tulossa pätevyysvaatimukset, joiden hallitseminen<br />

testataan samaan tapaan kuin hygieniaosaaminen.<br />

28 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

misesta (20 b §) ja allasvesihygieenisestä<br />

osaamisesta (28 a §). Kyseessä on talousvettä<br />

toimittavissa laitoksissa sekä uimahalleissa<br />

ja kylpylöissä työskenteleville,<br />

talousveden ja allasveden laatuun vaikuttavia<br />

toimenpiteitä tekeville henkilöille<br />

säädettävistä pätevyysvaatimuksista ja<br />

pätevyyden testaamisen järjestämisestä.<br />

Järjestelmä tulee olemaan hyvin samanlainen<br />

kuin elintarvikehygieenisessä<br />

osaamisessa ja sen testaamisessa sillä erolla,<br />

että koko järjestelmää pyörittä STTV ja<br />

tietenkin osaamisvaatimukset tulevat olemaan<br />

elintarvikehygieniasta poikkeavat.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla<br />

ja lausuntokierroksella asetus,<br />

jolla säädetään tarkemmin soveltamisalasta,<br />

testaamisen järjestämisestä sekä STTV:n<br />

roolista järjestelmässä. STTV:llä tulee olla<br />

valmius hyväksyä osaamistestaajia 2006<br />

vuodenloppuun mennessä ja kaikki soveltamisalaan<br />

kuuluvat työntekijät vesilaitoksilla<br />

sekä uimahalleissa ja kylpylöissä tulee<br />

olla testattu 30.6.2008 mennessä.

MAARIT HAVERINEN<br />

tarkastaja, <strong>Evira</strong>,<br />

tuoteturvallisuus- ja<br />

tuotemarkkinointiyksikkö<br />

Luomuelintarvikkeiden<br />

valvontaan ollaan<br />

melko tyytyväisiä<br />

E<br />

lintarvikeviraston luomuvalvonta<br />

teetti Taloustutkimus Oy:llä<br />

asiakastyytyväisyystutkimuksen<br />

maalis-huhtikuussa 2006. Tutkimuksessa<br />

selvitettiin luonnonmukaisen<br />

tuotannon elintarvikkeiden valvontajärjestelmään<br />

kuuluvien ja siitä vuosina<br />

2005–2006 eronneiden toimijoiden tyytyväisyyttä<br />

valvonnan palveluihin ja toimintaan.<br />

Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä<br />

tietoa siitä, mitä osa-alueita tulisi kehittää<br />

luomuelintarvikkeiden valvonnan tehostamiseksi.<br />

Tutkittavia osa-alueita olivat<br />

valvontajärjestelmään hakeutuminen,<br />

vuosittaiset tuotantotarkastukset, maksut,<br />

neuvonta ja tiedottaminen, tarkastushenkilökunnan<br />

toiminta ja imago.<br />

Yhteensä 466 toimijan joukosta tutkimukseen<br />

vastasi 164 toimijaa eli 35,2<br />

prosenttia. Toimijat arvioivat luomuelintarvikkeiden<br />

valvontaa 5-portaisella asteikolla,<br />

jossa 1 oli erittäin tyytymätön ja 5<br />

oli erittäin tyytyväinen. Lisäksi toimijoilla<br />

oli mahdollisuus antaa palautetta.<br />

Valvonta vastuullista ja riippumatonta<br />

Taloustutkimuksen saamien tulosten mukaan<br />

erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten<br />

osuus kaikista vastaajista on 64,8 prosenttia.<br />

Tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä<br />

oli 7,6 prosenttia vastaajista.<br />

Kokonaistyytyväisyyden keskiarvoksi<br />

saatiin 3,77.<br />

Tyytyväisyys Elintarvikeviraston luomuvalvonnan toiminnan osa-alueisiin Taloustutkimus<br />

Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan.<br />

Kokonaistyytyväisyys<br />

Luomuvalvontaan<br />

(n=159)<br />

Tuotantotarkastus-<br />

päätökset<br />

(n=128)<br />

Tarkastushenkilökunta<br />

(n=159)<br />

Luomuvalvontaan<br />

hakeutuminen<br />

(n=128)<br />

Tuotantotarkastukset<br />

(n=138)<br />

Neuvonta ja<br />

tiedottaminen (n=160)<br />

Maksut (n=128)<br />

Luomuelintarvikkeiden valvonnan<br />

imago on vastaajien keskuudessa melko<br />

positiivinen ja valvontaa pidetään vastuullisena,<br />

ammattitaitoisena ja riippumattomana.<br />

Toimijat ovat tyytyväisimpiä tuotantotarkastuspäätöksiin<br />

ja -henkilökuntaan.<br />

Pääsääntöisesti päätökset koettiin oikeudenmukaisiksi,<br />

selkeiksi ja ymmärrettäviksi.<br />

Tarkastushenkilökunnan vahvuuksiksi<br />

nousivat palvelualttius, vuorovaikutustaidot,<br />

asiantuntemus ja yhteistyön riittävyys.<br />

Kehitettävää on tarkastushenkilökunnan<br />

tavoitettavuudessa, kyvyssä ymmärtää<br />

valvontakohteiden tilanne ja käytäntö,<br />

toimijoiden tasapuolisessa kohtelussa, yhteistyön<br />

avoimuudessa ja toiminnan läpinäkyvyydessä.<br />

Myös tuotantotarkastukset ovat valvonnan<br />

vahvuuksia. Tarkastuksen aikana<br />

tapahtuvaan opastukseen ja neuvontaan<br />

sekä tarkastajan ammattitaitoon oltiin<br />

tyytyväisiä. Kehitystoimenpiteitä kaivattiin<br />

siihen, että tarkastukset koettaisiin<br />

hyödyllisempinä. Eri tarkastajien toivottiin<br />

tekevän tarkastuksia ja tulkitsevan lainsäädäntöä<br />

tasapuolisemmin.<br />

Toissijaisena vahvuutena on luomuvalvontaan<br />

hakeutuminen ja alkutarkastuksen<br />

tekeminen – siihen ollaan hyvin<br />

tyytyväisiä ja se on toimijoiden kokonaistyytyväisyyden<br />

kannalta oleellisin tekijä<br />

valvontaan hakeutumisessa. Hakeutu-<br />

Erittäin tyytyväinen (5) (4) (3) (2) Erittäin tyytymätön (1)<br />

21 44 28 6<br />

26 52 18 3<br />

26 49 20 4 1<br />

19 41 31 6 2<br />

23 37 28 10 1<br />

11 38 41 8 3<br />

7 24 34 20 16<br />

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%<br />

Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen<br />

mukaan kokonaistyytyväisyys<br />

luomuelintarvikkeiden valvontaan<br />

on melko hyvällä tasolla.<br />

misvaiheessa kaivataan henkilökohtaisen<br />

neuvonnan kehittämistä.<br />

Kehitettävää neuvonnassa,<br />

tiedottamisessa ja maksuissa<br />

Tyytyväisyys neuvontaan ja tiedottamiseen<br />

on osa-alueista toiseksi heikoimmalla<br />

tasolla. Palautteessa nousi esille, että monet<br />

toimijat pitävät valvontaa paikalleen<br />

jämähtäneenä ja tarkastusten toistuminen<br />

vuodesta toiseen saman kaavan mukaan<br />

koetaan turhauttavaksi, jos toiminnassa<br />

ei ole tapahtunut muutoksia.<br />

Kehittämiskohteiksi nousivat myös ohjeiden<br />

helppolukuisuus ja tiedottamisen<br />

a<strong>kt</strong>iivisuus. Avovastauksissa kaivattiin<br />

erityisesti a<strong>kt</strong>iivista tiedottamista lainsäädännön<br />

muutoksista suoraan toimijoille<br />

sekä selkeyttä valvontaan hakeutumisen<br />

ja omavalvonnan ohjeistuksessa.<br />

Maksujen kohdalla asiakastyytyväisyys<br />

on odotetusti osa-alueista heikoimmalla<br />

tasolla. Etenkin pienet toimijat kokevat<br />

maksut suuriksi. Vastaajat peräänkuuluttavat<br />

erikokoisia maksuja erikokoisille<br />

toimijoille. Kehittämistä löytyy myös<br />

maksuperusteiden selkeydessä.<br />

<strong>Evira</strong> on ottanut esitetyt ongelmakohdat<br />

työn alle. Tutkimus on tarkoitus uusia<br />

muutaman vuoden kuluttua, jotta voidaan<br />

seurata kuinka luomuelintarvikkeiden valvonnan<br />

kehittämisessä ja asiakastyytyväisyyden<br />

lisäämisessä on onnistuttu.<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n 3 / 2 0 0 6 • 29<br />

1<br />

2<br />

Keski-<br />

arvo<br />

(5-1)<br />

3,77<br />

3,97<br />

3,97<br />

3,71<br />

3,70<br />

3,44<br />

2,88

U U S IA<br />

J U L K AI S U JA<br />

Kunnallisen elintarvikevalvonnan riittävyyden<br />

arviointi 2004. Ulla Poutiainen-Lindfors. Elintarvikeviraston<br />

julkaisuja 2/2006.<br />

Norovirus elintarviketeollisuudessa -riskiprofi ili.<br />

EELAn julkaisu 1/2006.<br />

Kalaterveyspäivä-luentokokoelma/Fiskhälsodagen<br />

2006 -föreläsningsserie. EELAn julkaisu<br />

2/2006.<br />

Kevytjuustojen laatuun vaikuttavat tekijät. Väitöskirja.<br />

Maarit Paanajärvi. EELAn julkaisu<br />

3/2006.<br />

Kananmunasalmonellaraportti (Salmonella in<br />

Egg Production in Finland). EELAn julkaisu<br />

4/2006.<br />

Suu- ja sorkkataudin leviäminen Suomessa.<br />

EELAn julkaisu 5/2006.<br />

Epidemiological aspects and improved differential<br />

diagnostics of porcine Brachyspira pilosicoli.<br />

Väitöskirja. Marja Fossi. EELAn julkaisu<br />

6/2006.<br />

Rehu- ja lannoitevalvonnan analyysitulokset<br />

2005/2. Raportti 1.7–31.12.2005 valmistuneista<br />

rehu- ja lannoitevalmistenäytteiden<br />

analyysituloksista. Raportin voi tilata <strong>Evira</strong>n<br />

rehu- ja lannoitevalvontayksiköstä puh.<br />

020 772 5215 tai sähköpostitse anna-kaija.<br />

kosunen@evira.fi .<br />

Analyysiraportin PDF-<strong>versio</strong> löytyy osoit-<br />

teesta www.evira.fi –> kasvintuotanto ja<br />

rehut –> rehut –> tilastoja ja raportteja.<br />

30 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

U U S I SSA<br />

T E H TÄV I S S Ä<br />

<strong>Evira</strong>n johto nimitetty<br />

■ Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtajaksi<br />

on nimitetty eläinlääketieteen tohtori<br />

Jaana Husu-Kallio, joka ottaa tehtävän<br />

vastaan elokuun alussa. Siihen saakka<br />

pääjohtajana toimii osastonjohtaja Jorma<br />

Hirn.<br />

Maataloustuotannon valvontaosaston<br />

johtaja on Maria Teirikko, elintarvikkeiden<br />

ja eläinlääkinnän valvontaosaston johtaja<br />

on Auli Suojanen, eläintauti- ja elintarviketutkimusosaston<br />

johtaja on Tuula Honkanen-Buzalski<br />

ja hallintopalveluosaston<br />

johtaja on Timo Karlsson.<br />

K A L E N T E R I<br />

■ Farmari Suomen Maatalousnäyttely<br />

3.–6.8., Seinäjoki, Areena. <strong>Evira</strong> esittäytyy<br />

Farmarissa omassa pisteessään MMM:n<br />

Luonnonvarat-yhteisosastolla. <strong>Evira</strong>n pisteessä<br />

ovat tavattavissa viraston uusi pääjohtaja<br />

Jaana Husu-Kallio ja viestintäjohtaja<br />

Marja Laeslehto. Kesän maatalousnäyttelyyn<br />

odotetaan yhteensä noin 100 000<br />

messuvierasta ja 600 näytteilleasettajaa.<br />

Lisätietoja: www.farmari.net<br />

Kati Leppälahti

K O L U M N I<br />

• Kaari-lehden kolumnistit vastaavat omista mielipiteistään.<br />

JORMA HIRN | pääjohtaja, <strong>Evira</strong><br />

Nostalgiaa ja nykyaikaa<br />

S<br />

ain vanhalta ystävältäni ja kollegaltani<br />

viikko pari sitten postia.<br />

Hän lähetti Suomalainen Suomi<br />

Valvoja -nimisen lehden poleemisia<br />

kirjoituksia vuodelta 1969. Värikkäissä<br />

teksteissä Pentti Linkola, Pekka Nuorteva<br />

ja Erkki Häsänen väittelivät kalaelohopean<br />

merkityksestä ihmisen terveydelle sekä<br />

siitä tulisiko kalan, etenkin petokalojen,<br />

käyttö kieltää, sallia vai tulisiko käyttöä<br />

rajoittaa.<br />

Keskustelu kalaelohopeasta oli lähtenyt<br />

liikkeelle muutamia vuosia aiemmin<br />

Ruotsista. Aihe oli kiinnostava ja yhteiskunnallisesti<br />

merkittävä. Kuvaavaa on,<br />

että jo vuonna 1968 Eläinlääketieteellisen<br />

korkeakoulun oppilaskunta oli järjestänyt<br />

niin sanotun teach in -keskustelun aiheesta<br />

otsikolla ”Kenen on valta ja vastuu miljöön<br />

saastumisesta”.<br />

Todeta myös kannattaa, että metyylielohopean<br />

haittojen tultua tunnetuksi<br />

luopui puunjalostusteollisuus vapaaehtoisesti<br />

elohopeapitoisten aineiden käytöstä<br />

vuodenvaihteessa 1967 – 68. Luopumisen<br />

osalta tosin muutama laitos sai siirtymäaikaa<br />

tuotantomenetelmien muuttamiseksi<br />

ympäristöystävällisemmiksi.<br />

***<br />

Lukiessa tuon aikaista keskustelua voi<br />

todeta näkökulmien vaihdelleen voimakkaasti<br />

riippuen kunkin ryhmän tai toimijan<br />

taustasta. Jopa solvauksia käytettiin ja<br />

osaamista epäiltiin. Myös viranomaisten<br />

toimintaa arvosteltiin ja riippumattomuutta<br />

epäiltiin. Keskusteluissa tuotiin esiin tältäkin<br />

päivältä tuttu eurooppalainen käsite<br />

varovaisuusperiaate, tosin eri sanamuodoin.<br />

Mielenkiintoinen oli myös tulkinta<br />

”terveestä talonpoikaisjärjestä”, joka merkitsi<br />

silloisessa keskustelussa poliittisten<br />

ja taloudellisten seikkojen ja mielipiteiden<br />

vaikutusta tehtyihin päätöksiin.<br />

***<br />

Tuosta asiasta on kulunut pyöreät neljäkymmentä<br />

vuotta. Maailma on muuttunut,<br />

valtioita on syntynyt ja hävinnyt, organisaatioita<br />

on muutettu ja uudelleen rakennettu.<br />

Tavallaan maailma ja toimintaympäristömme<br />

oli kuitenkin silloin samanlainen kun<br />

se on tänään.<br />

Meillä oli kriisejä ja niihin otettiin kantaa<br />

tulisesti. Meillä on tänään kriisejä ja<br />

niihinkin on meillä monenlaisia, hyvinkin<br />

mustavalkoisia näkemyksiä.<br />

Kokemuksen pohjalta voi sanoa, että<br />

kriisit aiheuttivat neljäkymmentä vuotta<br />

sitten uudelleenajattelua, joka taas johti<br />

toiminnan ja toimintaorganisaatioiden<br />

muutoksiin niin kutsuttuun tehostamiseen.<br />

Samoin on tänään. On ollut hullua lehmää,<br />

dioksiinia, akryyliamidia, lintuinfluenssaa.<br />

Kriisit tai jopa niiden pelko aiheuttavat,<br />

välillä tuntuu, joka päivä muutoksia toiminnassa<br />

ja jopa organisaatioissa.<br />

***<br />

Muutoksia varmaan tarvitaan. Välillä<br />

tulee kuitenkin mieleen, hieman<br />

kerettiläisesti, tarvitseeko meidän<br />

kriisien takia tehdä jatkuvaa<br />

toiminnan ja organisaatioiden<br />

päivittämistä. Eikö nykyisten<br />

käytössä olevien toimintatapojen<br />

ja organisaatioiden joustava ja<br />

pyyteetön yhteistyö jo varmistaisi<br />

hyvän lopputuloksen; sen turvallisen<br />

ja laadukkaan suomalaisen<br />

ruokaketjun, josta me suomalaiset<br />

p e l l o l t a p ö y t ä ä n<br />

olemme ylpeitä?<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto <strong>Evira</strong> on<br />

syntynyt. Se on aloittanut toimintansa. Minä<br />

jaksan uskoa, että <strong>Evira</strong> selviytyy tulevista<br />

kriiseistä nykymuodossaan ilman kriisien<br />

aiheuttamia muutostarpeita. <strong>Evira</strong>lla on osa<br />

yhteiskunnallisessa keskustelussa ja se on<br />

vastuullinen toimija ruokaketjussamme.<br />

Pirjo Mailammi<br />

3/ 2 0 0 6 • 31

Jari Härkönen<br />

Elintarviketurvallisuusvirasto <strong>Evira</strong><br />

palveluksessanne<br />

Postiosoite: Mustialankatu 3, 00790 Helsinki<br />

Puhelin: 020 772 003 (vaihde)<br />

Faksi: 020 772 4350<br />

www.evira.fi<br />

Hyvää kesää Kaaren lukijoille!<br />

32 • 3 / 2 0 0 6 p e l l o l t a p ö y t ä ä n

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!