Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? - Evira

Mitä kaikkea elintarvikkeen
pakkaus kertoo?
7 syytä tutustua pakkausmerkintöihin.
?
Hävittää
selluliittia.

2
?
Mitä kaikkea elintarvikepakkaus kertoo?
7 syytä tutustua pakkausmerkintöihin.
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät on tehty Sinua,
kuluttajaa varten, jotta voisit valita Sinulle soveltuvia
tuotteita myymälän hyllyltä ja tehdä vertailua eri
tuotteiden välillä.
Merkinnät antavat Sinulle mahdollisuuden
I. saada vastinetta rahoillesi ------------------------------------ katso s. 4, 6, 14 ja 22
2. saada tietoa elintarvikkeen sisältämistä aineista ---------- katso s. 6
3. valita terveellisempiä tuotteita ------------------------------ katso s. 6 ja 16
4. välttää vanhentuneita tuotteita ----------------------------- katso s. 10
5. saada tietoa tuotteen alkuperästä -------------------------- katso s. 12
6. saada tietoa tuotteiden oikeasta käytöstä ----------------- katso s. 15
7. saada tietoa tuotteen tuotantotavasta --------------------- katso s. 20

Merkintämääräykset ovat yhteneväiset EU:n alueella.
Vain suolapitoisuuden ilmoittaminen on Suomen
omaa kansallista lainsäädäntöä.
Pakolliset tiedot elintarvikepakkauksissa ovat:
w elintarvikkeen nimi -------------------------------------------- katso s. 4
w valmistajan, valmistuttajan, pakkaajan, maahantuojan,
markkinoijan tai myyjän nimi ja osoite --------------------- katso s. 12
w sisällön määrä ------------------------------------------------- katso s. 14
w ainesosaluettelo ----------------------------------------------- katso s. 6
w päiväysmerkintä ----------------------------------------------- katso s. 10
Tarvittaessa on pakkaukseen merkittävä myös
w tiettyjen ainesosien määrä ----------------------------------- katso s. 6
w alkuperämaa --------------------------------------------------- katso s. 12
w säilytysohje ---------------------------------------------------- katso s. 15
w käyttöohje tai varoitusmerkintä ----------------------------- katso s. 15
w suolapitoisuus ------------------------------------------------- katso s. 18
w ravintoarvo ---------------------------------------------------- katso s. 16

Elintarvikkeen nimi
Nimen tehtävänä on lyhyesti ja täsmällisesti kertoa,
mitä pakkaus sisältää. Nimi yksilöi elintarvikkeen ja
erottaa sen sellaisista elintarvikkeista, joihin se
muutoin voitaisiin sekoittaa.
Nimen lisäksi pakkauksessa esiintyy tavallisesti tavaramerkki, tuote-
taikka fantasianimi. Se ei kuitenkaan korvaa varsinaista elintarvikkeen
nimeä.
Nimen muodostamisessa käytetään seuraavia periaatteita:
w Joidenkin elintarvikkeiden nimi ja koostumus on lainsäädännössä
määritelty, jolloin tätä nimeä on käytettävä (esim. ravintorasvat,
maito ja maitotuotteet, makkarat, hillo, mehu, suklaa).
w Muissa tapauksissa elintarvikkeen nimi muodostetaan siten,
että se mahdollisimman hyvin kuvaa koostumusta (esim.
kaura-omena-pähkinämysli).
w Jos nimi on vakiintunut käyttöön, niin että se on yleisesti tunnettu,
vaikka ei kuvaakaan koostumusta, voidaan sitä käyttää (esim.
perunaleivos, ranskanleipä, suutarinlohi, lasagne).
Nimi ei saa olla harhaanjohtava. Esimerkiksi mansikkajogurtin pitää sisältää
mansikkaa ja maistua mansikalta. Määrää ei ole säädetty, mutta se on
ilmoitettava pakkauksessa. Jos tuote ei sisällä mansikkaa, vaan maku on
saatu aikaan aromeilla, pitää nimenä olla ”mansikanmakuinen jogurtti”.
Nimeä ”ruisleipä” käytetään ainoastaan leivästä, jossa rukiin määrä viljaraaka-aineiden
määrästä on vähintään 50 %. Jos rukiin määrä on pienempi
kuin 50 %, pitää nimenä olla “ruissekaleipä”.
Nimeä ”kinkku” voidaan käyttää vain sellaisesta kokolihatuotteesta, johon
on kinkun lisäksi käytetty ainoastaan suolaa, vettä, mausteita ja glukoosia
tai tärkkelyssiirappia maun pyöristäjänä sekä sallittuja lisäaineita. Jos
tuote sisältää lisäksi proteiinivalmisteita tai muita sidonta-aineita (kuituvalmisteet
ja muunnetut tärkkelykset), on nimen oltava ”kinkkuvalmiste”
tai ”kinkkuleike”.

Riittävän käsityksen saamiseksi tuotteen koostumuksesta kannattaa
kuitenkin aina lukea myös ainesosaluettelo.
Tietyille nimille on EU:ssa olemassa nimisuojajärjestelmä, jolla voidaan
suojata joko tuotteen maantieteellinen alkuperä tai tuotteen valmistusmenetelmä:
Suojattu alkuperä
Elintarvike tuotetaan tai valmistetaan määrätyllä maantieteellisellä
alueella (esim. Lapin Puikula -peruna, Parman kinkku, Feta-juusto,
Roquefort-juusto). Tästä syystä esim. feta-nimeä ei saa käyttää muusta
kuin Kreikassa valmistetusta feta-juustosta. Sen vuoksi samantyyppiset
juustot on muissa maissa nimitettävä jollakin muulla nimellä (esim.
salaattijuusto).
Suojattu valmistusmenetelmä
(esim. kalakukko, karjalanpiirakka, sahti, Mozzarellajuusto,
Falukorv-makkara). Kalakukkoa tai karjalanpiirakkaa
voidaan tehdä missä tahansa EU-maassa,
kunhan se tapahtuu vahvistetun valmistusmenetelmän
ja reseptin mukaan.
Parman kinkku
Lapin Puikula
Roquefort-juusto
Feta-juusto
Sahti
Kalakukko
Falukorv-makkara
Mozzarella-juusto
5

Mistä elintarvike on valmistettu
Miten ilmoitetaan?
Ainesosaluettelossa on lueteltu elintarvikkeen ainesosat eli valmistus-
ja lisäaineet paljousjärjestyksessä. Ensimmäisenä mainittua ainesosaa
on elintarvikkeessa eniten ja viimeisenä mainittua vähiten.
Jos ainesosa sisältää useampia ainesosia (esim. mansikkatäyte), ilmoitetaan se omalla
paikallaan ainesosaluettelossa, ja suluissa luetellaan sen sisältämät ainesosat.
Periaatteessa kaikki tuotteeseen käytetyt ainesosat ilmoitetaan. Kuitenkaan mausteseoksen
sisältämiä mausteita ei tarvitse eritellä, jos niitä on korkeintaan 2 % tuotteesta. Myöskään
hilloja ja suklaata ei tarvitse purkaa ainesosikseen, jos niiden määrä tuotteessa on korkeintaan
2 % tuotteesta.
Joistakin ainesosista on mahdollista käyttää vain ryhmänimeä; esim. rypsiöljy voidaan
ilmoittaa vain kasviöljynä. Jos öljy on kovetettu, siitä on kuitenkin mainittava.

Ainesosien määrä
Ainesosien määriä ei yleensä tarvitse
ilmoittaa, ellei ainesosaa mainita
tuotteen nimessä tai erityisesti
korosteta pakkauksessa.
Esimerkkejä:
vadelmajogurtti w ilmoitetaan vadelman määrä,
voilla leivottu w ilmoitetaan voin määrä,
ruisleipä w ilmoitetaan rukiin määrä, jos leipä sisältää
myös muuta viljaa kuin ruista,
herkkusienikeitto w ilmoitetaan herkkusienten määrä.
Lihaa sisältävissä tuotteissa ilmoitetaan lihan määrä
prosentteina joko ainesosaluettelossa tai erikseen sen
jälkeen. Metvurstissa ja muissa kestomakkaroissa lihapitoisuus
ilmoitetaan seuraavasti: w ”100 g:aan metvurstia
on käytetty … g lihaa”, koska valmistuksen aikana tuotteesta
haihtuu vettä, mistä johtuen prosentti ylittäisi sadan.

8
Lisäaineet
Lisäaineet lisätään tarkoituksella elintarvikkeisiin, ja
niillä on jokin haluttu vaikutus tuotteen ominaisuuksiin,
kuten rakenteeseen, makuun ja hajuun, taikka tuotteen
säilyvyyteen. Tässä suhteessa ne eroavat vieraista aineista,
jotka joutuvat tuotteeseen tahattomasti esim. ympäristöstä,
ja joilla saattaa olla haitallisia terveysvaikutuksia. Lisäaineet
ilmoitetaan käyttötarkoitusta osoittavan ryhmänimen (esim.
säilöntäaine) lisäksi joko lisäaineen nimellä (esim. sorbiinihappo)
tai E-koodilla (esim. E200).
Eviran internetsivuilta löytyy E-koodiavain, josta selviävät
lisäaineen nimi ja E-koodi.
Lisäaineet on numeroitu Euroopan Unionissa, ja kirjain E numeron
edessä tarkoittaa, että EU on arvioinut aineen turvalliseksi
ja hyväksynyt elintarvikekäyttöön.
Koodiavaimessa on myös kerrottu, mitkä lisäaineista ovat varmasti
eläinperäisiä ja mitkä saattavat olla eläinperäisiä (varmuuden
näissä tapauksissa saa vain kysymällä valmistajalta).
w AINESOSAT:
vesi, ananasmehu, paprika,
ranskankerma, sipuli, sitruunamehu,
muunnettu maissitärkkelys, sokeri,
curryjauhe (sis. sinappia), tomaattijauhe,
kasvirasva, porkkana, suola,
kasvisliemi (sisältää selleriä), happo
(E270), mausteet, värit (E160a,
E160c), valkosipuli, arominvahvenne
(E621).

Yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat
Seuraavat yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat
pitää aina mainita nimellään ainesosaluettelossa:
w gluteenia sisältävät viljat
(vehnä, ruis, ohra, kaura, speltti)*
w äyriäiset ja nilviäiset
w kananmunat
w kalat
w maapähkinät
w soijapavut *
w maito (laktoosi mukaan lukien)
w pähkinät: manteli, hasselpähkinä, saksanpähkinä,
cashewpähkinä, pekaanipähkinä, parapähkinä,
pistaasipähkinä, Macadamia pähkinä ja
Queensland pähkinä
w selleri
w sinappi
w seesaminsiemenet
w rikkidioksidi ja sulfiitti, joiden pitoisuudet ovat
yli 10 mg/kg tai 10 ml/l
w lupiini
* poikkeuksia, seuraavien ainesosien
alkuperää ei tarvitse ilmoittaa
w vehnä- ja ohrapohjaiset glukoosisiirapit ja
vehnäpohjaiset maltodekstriinit
w täysin puhdistettu soijaöljy ja -rasva
Ylläolevaan listaan ei sellerin lisäksi sisälly muita
mausteita, joten mausteseoksen yksittäisiä mausteita
ei tarvitse luetella, mikäli mausteseoksen osuus tuotteesta
jää alle 2 %:n.
Joissakin tapauksissa elintarvikkeeseen voi valmistuksen
aikana esim. laitteistosta siirtyä tahattomasti
edellä mainittuja aineita, vaikka ne eivät kuulu elintarvikkeen
reseptiin. Näissä tapauksissa vaarasta
ilmoitetaan esim. seuraavilla merkinnöillä ”valmistettu
linjalla/tehtaassa, jossa käsitellään xxx” tai ”saattaa
sisältää xxx”.

Päiväysmerkinnät
Useimmissa elintarvikkeissa on joko
parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivä.
Päiväystä ei tarvitse tehdä seuraavien elintarvikkeiden
pakkauksiin:
w tuoreet marjat, hedelmät, kasvikset ja sienet
(iduissa ja versoissa pitää kuitenkin olla parasta ennen -merkintä)
w paperipussiin pakattu leipä, joka on tarkoitettu syötäväksi
samana päivänä
w sokeri ja suola
w etikka
w purukumi ja kovat
sokerikaramellit
w jäätelön annospakkaukset
(esim. tuutit)
Parasta ennen -päiväys
w PARASTA ENNEN 28.2.2009
w SÄILYTYSOHJE: Säilytetään
valolta suojattuna alle + 6 ºC:ssa.
Merkintää kutsutaan vähimmäissäilyvyysajaksi, mikä kuvastaa sitä, että
tuote on käyttökelpoista vielä merkityn päivämäärän jälkeenkin.
Merkintä tarkoittaa ajankohtaa, johon saakka ainakin elintarvike
säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet asianmukaisesti säilytettynä.
Elintarviketta saa myös myydä tämän päivämäärän jälkeen niin kauan kuin
se on laadullisesti hyvää. Kotona tuotteen käyttökelpoisuutta voi seurata
tarkkailemalla sen ulkonäköä, hajua ja makua.
10

Viimeinen käyttöpäivä
Tämä päiväys merkitään erittäin herkästi pilaantuvien tuotteiden
pakkauksiin. Tällaisia tuotteita ovat esim. tuoreliha ja jauheliha, tuore,
savustettu ja hiillostettu kala, tuorejuusto ja kermaleivos, eli elintarvikkeet,
joita ei säilyvyyden vuoksi ole kuumennuskäsitelty taikka joihin
ei ole lisätty säilyvyyttä parantavia lisäaineita.
Viimeinen käyttöpäivä on nimensä mukaisesti päivä, jonka jälkeen
tuotetta ei enää saa myydä eikä sitä pidä myöskään käyttää sellaisenaan
tai toisten tuotteiden valmistamiseen.
Koska viimeisellä käyttöpäivällä merkittyjen tuotteiden säilyvyys
riippuu olennaisesti säilytyslämpötilasta, niihin on merkitty säilytysohje,
joka on tarkoitettu myös kotona noudatettavaksi.
Valmistuspäivä, pakkauspäivä
Nämä päiväykset eivät ole pakollisia elintarvikkeissa.
Joskus valmistaja kuitenkin merkitsee sellaisen vapaaehtoisesti
pakkaukseen.
Säilyvyyden lisääminen
pakkauskaasun avulla
Elintarvikkeiden säilyvyyttä voidaan parantaa
lisäämällä pakkauskaasua pakkaukseen sulkemisvaiheessa.
Nämä kaasut ovat tavallisia ilmakehässä
olevia kaasuja (esim. typpi ja hiilidioksidi). Pakkauskaasuilla
muutetaan ilmakehän koostumusta epäedullisemmaksi
pilaajabakteereille. Pakkausta
avattaessa kaasut vapautuvat ilmaan, eikä niitä
ole jäljellä elintarvikkeessa.
Pakkauskaasun käytöstä ilmoitetaan merkinnällä
”pakattu suojakaasuun”.
w VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ 16.2.2009
w SÄILYTYSOHJE: Säilytys 0...+ 3 ºC:ssa.
11

Mistä elintarvike on peräisin
Elintarvike ei saa antaa vaikutelmaa, että se on peräisin
jostakin toisesta maasta kuin se todellisuudessa on.
Harhaanjohtumisen vaara on olemassa, jos pakkauksessa on kotimainen
tuotemerkki tai kotimaisen markkinoijan nimi tai logo, ja tuote on valmistettu
ulkomailla. Tällaisissa tapauksissa tuotteen alkuperämaa on
ilmoitettava. Muutoin se on vapaaehtoista.
Poikkeuksia tästä perussäännöstä kuitenkin on, sillä seuraavien elintarvikkeiden
alkuperämaa on aina ilmoitettava, myös irtomyynnissä:
w viljellyt kasvikset, marjat ja hedelmät
Seuraavien elintarvikkeiden alkuperästä ilmoitetaan
määrätyllä tavalla:
w kala, äyriäiset ja nilviäiset: makeasta vedestä pyydetyssä
alkuperämaa ja merestä pyydetyssä merialue (esim. Tyynimeri,
Itämeri, Luoteis-, Koillis-, Lounais- ja Etelä-Atlantti sekä läntinen
ja itäinen Keski-Atlantti) sekä viljellystä viljelymaa
w hunaja: alkuperämaa, josta kerätty; jos on peräisin useammasta maasta,
joku seuraavista merkinnöistä: EY:ssä tuotetun hunajan sekoitus, EY:n
ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus, EY:ssä ja EY:n ulkopuolella
tuotetun hunajan sekoitus
w naudanliha
Maataloustuotteiden alkuperällä tarkoitetaan maata, jossa elintarvike
on tuotettu. Muiden elintarvikkeiden, jotka koostuvat useista ainesosista,
yhteydessä alkuperämaa tarkoittaa maata, jossa elintarvike on valmistettu.
Alkuperämaan ilmoittamisvelvoite ei ulotu ainesosien alkuperän ilmoittamiseen
saakka.
Jos yhdessä maassa valmistettuun elintarvikkeeseen liittyy vähäinen
valmistuskäsittely toisessa maassa, sen valmistusmaana pidetään edelleen
maata, jossa se on alun perin valmistettu. Esim. ulkomaisen leivän paistaminen
Suomessa tai ulkomaisen juuston raastaminen Suomessa ei muuta
alkuperää suomalaiseksi, vaan leivän ja juuston valmistusmaa pitää ilmoittaa.
Samoin pitää ilmoittaa maustettuun tai marinoituun raakalihavalmisteeseen
käytetyn ulkomaisen lihan alkuperä.
12
w ALKUPERÄMAA: Espanja
w PAKKAAJA: SOL Granja del tomate S.L
Bunol, Valencia, Spain.

Valmistaja
Elintarvikkeen pakkauksessa on joko valmistajan,
pakkaajan, maahantuojan, markkinoijan tai myyjän
nimi ja osoite. Valmistaja ei siis välttämättä selviä
pakkauksesta. Tarkoituksena on, että jonkun
tuotteesta vastaavan toimijan yhteystiedot on
merkitty pakkaukseen.
Tunnistusmerkintä
Eläinperäisissä tuotteissa on soikea merkintä,
joka kertoo tuotteen valmistaneen laitoksen
sijaintimaan kirjaintunnuksen, hyväksymisnumeron,
jonka viranomainen on laitokselle
antanut hyväksyessään sen, sekä lyhenteen
EY, EC tai vastaava ao. maan kielellä, jos laitos
sijaitsee EU:ssa.
1

Tuotteen määrä
Elintarvikkeen pakkauksessa ilmoitettu paino- tai
tilavuusmerkintä tarkoittaa pakkauksessa olevaa
tuotteen määrää. Pakkauksen painoa ei saa sisällyttää
merkittyyn painoon – riippumatta siitä,
lukeeko pakkauksessa nettopaino vai ei.
Kasvisten, marjojen, hedelmien ja sienten merkittyyn painoon
saa kuitenkin sisällyttää verkon, kalvon tai muun vähäisen
pakkausmateriaalin.
Jos elintarvike on liemessä, jota ei yleensä ole takoitus syödä,
merkitään pakkaukseen sekä tuotteen kokonaispaino että
kiinteän elintarvikkeen paino (esim. punajuuria etikkaliemessä
… g, josta punajuuria …g). Tätä periaatetta käytetään
myös sellaisten pakasteiden sisällön määrän ilmoit-
tamisessa, joissa käytetään ns. glaseerausvettä
laadun säilymisen takia; esimerkkinä katkaravut,
joiden pakkauksessa pitää ilmoittaa katkarapujen
määrä ilman vettä.
e – merkintä
sisällön määrä -merkinnän yhteydessä tarkoittaa,
että yritys valvoo tuotteen sisällön määrän paikkansapitävyyttä
erityisen tarkasti lainsäädännössä
esitetyn järjestelmän mukaan. Merkintä on takeena
siitä, että pakkaus keskimäärin sisältää ilmoitetun
määrän tuotetta ja että yksittäisten pakkausten
sisällön määrät vaihtelevat vain tietyissä rajoissa.
Järjestelmä on sama koko EU-alueella.
Hintamerkintöjä
w SISÄLLÖN MÄÄRÄ:
valvoo Kuluttajavirasto. Tuotteen lopullisen hinnan
pitää olla näkyvissä selkeästi esitettynä joko tuotepakkauksessa
tai tuotteen välittömässä läheisyydessä, kuten hyllynreunassa.
1
Hillosipuleita etikkaliemessä 400 g,
josta hillosipuleita 300 g.

Tuotteen oikea käyttö
Varoitusmerkintä tai käyttöohje
Tuotteeseen on tehty varoitusmerkintä, jos sen nauttiminen voi
aiheuttaa terveyshaittaa. Tällaisia merkintöjä ovat esimerkiksi:
w Korvasienten varoitus, että se on myrkyllinen käsittelemättömänä
sekä keitto- ja huuhteluohjeet.
w Kuivattujen papujen varoitus, ettei niitä saa syödä käsittelemättömänä
sekä liotus-, huuhtelu- ja keitto-ohjeet. Raa’at pavut voivat aiheuttaa
ruokamyrkytyksen.
w Ksylitolia, sorbitolia, maltitolia, mannitolia, isomaltitolia, laktitolia ja
maltitolisiirappia (nk. polyoleja eli sokerialkoholeja; käytetään lähinnä
makeutusaineina) sisältävissä elintarvikkeissa teksti ”liiallisella käytöllä
voi olla laksatiivisia vaikutuksia”. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että näillä
aineilla makeutettujen pastillien syöminen rasiakaupalla voi aiheuttaa
ripulia.
w Hunajan merkintä ”ei alle yksivuotiaille lapsille” (tai ”vain
yli 1-vuotiaille”). On olemassa vaara, joskin varsin vähäinen,
että hunaja aiheuttaa imeväisikäisessä ruokamyrkytyksen.
Myös muita pakkauksessa mahdollisesti olevia käyttöohjeita
on syytä noudattaa. Lisäksi pakkauksessa voi olla ohjeellisia
valmistus- ja laimennusohjeita.
Säilytysohje
Erittäin herkästi pilaantuvissa elintarvikkeissa pitää olla
säilytysohje. Tarpeen vaatiessa sellainen on merkittävä myös
muihin elintarvikkeisiin, jos niiden säilyminen edellyttää huoneenlämpötilasta
poikkeavaa lämpötilaa tai muuten erityisiä
olosuhteita (esim. säilytys auringonvalolta suojattuna tai
säilytys kuivassa). Säilytysohje koskee aina avaamatonta
pakkausta. Säilyvyysaikaa avaamisen jälkeen on valmistajan
vaikeaa määritellä, koska olosuhteet ja tuotteiden käsittely
kotioloissa vaihtelevat, eikä valmistaja voi ottaa niistä vastuuta.
w VAROITUSMERKINNÄT:
Korkea kofeiinipitoisuus
(32 mg/100 ml)
Ei suositella lapsille, raskaana oleville
tai kofeiiniherkille henkilöille.
w KÄYTTÖSUOSITUS:
Korkeintaan kaksi tölkillistä
päivässä”
15

Ravintoarvomerkinnät
Ravintosisällön ilmoittaminen pakkauksessa on vapaaehtoista.
Jos tuotteesta kuitenkin esitetään ravitsemus- tai terveysväite,
pitää ravintosisältö ilmoittaa. Ilmoittamistapoja on kaksi, joko
lyhyt malli (energian, proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan määrä)
tai pitkä malli (edellisten lisäksi sokerien, tyydyttyneiden rasvahappojen,
ravintokuidun ja natriumin määrä). Lisäksi saa ilmoittaa
tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden määrät, jos niitä
on tuotteessa oleellinen määrä. Samalla on ilmoitettava niiden
prosenttiosuus päivän saantisuosituksista, jotka on EU:ssa
määritelty.
Rasvapitoisuus on aina ilmoitettava seuraavissa
elintarvikkeissa, vaikkei ravintosisältöä olisikaan ilmoitettu:
w leikkele- ja ruokamakkarat
w jauheliha (teollisuuden valmistama)
w vähärasvaiseksi saa ilmoittaa enintään
7 % rasvaa sisältävää jauhelihaa
w juustot
w levitettävät ravintorasvat
Ravitsemusväitteet
EU:n alueella on sallittu tiettyjen ravitsemusväitteiden
käyttö määrätyin edellytyksin.
Väitteet liittyvät mm. energiasisältöön
(esim. vähäenergiainen), rasvapitoisuuteen
(esim. rasvaton, vähän tyydyttyneitä rasvoja),
sokeripitoisuuteen (esim. sokeriton, ei lisättyjä
sokereita) tai kuitupitoisuuteen.
1
w RAVINTOSISÄLTÖ/100 g:
energiaa 1575 kJ/375 kcal,
proteiinia 6 g,
hiilihydraattia 83 g, josta
sokereita 20 g,
rasvaa 1,1 g, josta
tyydyttyneitä rasvahappoja 0,2 g,
ravintokuitua 1 g,
natriumia 0,7 g

Sydänmerkki
Sydänmerkki on Suomen Sydänliitto ry:n myöntämä merkki,
joka kertoo, että tuote on tuoteryhmässään rasvan ja suolan
suhteen parempi valinta. Sydänliitto voi hakemuksesta myöntää
merkin käyttöoikeuden tuotteelle, joka täyttää tuoteryhmäkohtaiset
myöntämisperusteet.
GDA-merkintä
on elintarviketeollisuuden käyttöönottama vapaaehtoinen
merkintä, jonka tarkoituksena on auttaa elintarvikkeiden
energia- ja ravintosisällön ymmärtämisessä. Kuvakkeilla
verrataan viitteelliseen päiväsaantiin joko pelkästään energian
tai sen lisäksi myös sokereiden, rasvan, tyydyttyneen rasvan
sekä natriumin (tai suolan) määrää teollisuuden määrittelemässä
annoksessa. Tiedot voidaan esittää myös proteiinista,
hiilihydraateista ja kuidusta.
1

Suolan määrä
Suolan määrän ilmoittaminen on pakollista:
w juustoissa
w lihavalmisteissa
w kalavalmisteissa
w ruokaleivissä, näkkileivissä ja hapankorpuissa
w liemissä, keitoissa ja kastikkeissa, myös jauheena ja tiivisteenä
w muissa puolivalmiissa tai valmiissa ruoissa
w ruokasuolaa sisältävissä maustevalmisteissa
Lisäksi näissä elintarvikkeissa (maustevalmisteita lukuunottamatta) on oltava merkintä ”voimakassuolainen”,
jos suolan määrä ylittää tietyt rajat. Merkintä on tehtävä myös aamiaisviljavalmisteisiin,
vaikka niiltä ei muuten edellytetä suolan määrän ilmoittamista. Vastaavasti voidaan näissä elintarvikkeissa
käyttää merkintää ”vähennetty suolaa” tai ”vähemmän suolaa”, jos suolapitoisuutta on
vähennetty vähintään 25 % voimakassuolaisuuden alarajoista.
18

Vähennetty suolaa/vähemmän suolaa: Elintarvikkeen, josta esitetään vähennetty suolaa- tai vähemmän suolaa
-väite, pitää sisältää 25 % vähemmän suolaa kuin muu vastaava tuote. Suomessa vertailu on sovittu tehtäväksi
voimakassuolaisen alarajaan.
Voimakassuolainen/lisätty paljon suolaa: Voimakassuolainen- tai lisätty paljon suolaa -merkintä pitää olla
sellaisissa elintarvikkeissa, jotka ovat suolan saannin kannalta keskeisiä ja joissa suolapitoisuus on yli asetetun rajan.
VÄHENNETTY SUOLAA
tai VÄHEMMÄN SUOLAA
Suolaa enintään %
1,0
1,3
1,4
1,4
0,9
1,2
1,2
0,7
0,8
–
ELINTARVIKE
(Näissä elintarvikkeissa suolan määrä
pitää aina ilmoittaa)
Juustot
Leikkele-, ruoka- ja raakamakkarat
Muut leikkeleenä käytettävät lihavalmisteet
Kalavalmisteet
Ruokaleivät
Näkkileivät ja hapankorput
Aamiaisviljavalmisteet
Keitot, liemet ja kastikkeet,
myös jauheet ja tiivisteet nautintavalmiina
Puolivalmiit ja valmiit ruoat
Suolaa sisältävät maustevalmisteet
Voimakassuolainen- tai vähennetty suolaa -väitteen käyttö edellyttää aina suolan määrän ilmoittamista pakkausmerkinnöissä.
Joissain elintarvikkeissa voidaan ilmoittaa myös natriumin määrä. Sen määrän suolana saat selville,
kun kerrot natriumpitoisuuden 2,5:llä.
VOIMAKASSUOLAINEN tai
LISÄTTY PALJON SUOLAA
Suolaa yli %
1,3
1,7
1,9
1,9
1,2
1,6
1,6
0,9
1,1
–
1

Tuotantotapa
Luomu
Jos elintarviketta myydään luomutuotteena, esimerkiksi luomuleipä, on maatalousperäisistä
ainesosista vähintään 95 % oltava luonnonmukaisesti tuotettuja.
Pieni määrä (max. 5 %) voi olla sellaisia tavanomaisesti tuotettuja aineksia, joita
ei ole vielä saatavissa luonnonmukaisesti tuotettuina.
Laskentasääntöihin on kuitenkin tulossa muutoksia lähivuosina. Muutoksia on
tulossa myös pakkauksissa käytettäviin merkkeihin. Muutoksista tullaan kertomaan
Eviran internetsivuilla vuoden 2009 aikana.
Tällä hetkellä luomutuotteissa on
käytössä mm. seuraavia merkkejä:
w Luomu-valvottua tuotantoa -merkki
(Ruokatieto)
w Luomu-leppäkerttu-merkki
(Luonnonmukaisen Viljelyn Liitto ry)
w Demeter-merkki ja Biodyn-merkki
(Biodynaaminen Yhdistys ry)
GMO
Muuntogeeninen tarkoittaa geneettisesti muunnettua eliötä, esimerkiksi kasvia
tai bakteeria, jonka perimää on muunnettu geenitekniikan menetelmin
(GMO = geeniteknisesti muunneltu organismi). Muuntogeeniset elintarvikkeet
on valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai sisältävät niitä.
Muuntogeenisiä organismeja tai elintarvikkeita ei saa tuoda markkinoille, ellei
niille ole myönnetty lupaa. Ennen luvan myöntämistä organismin tai elintarvikkeen
turvallisuus arvioidaan.
Jos elintarvikkeen valmistuksessa on käytetty muuntogeenisiä lajeja tai niistä
valmistettuja ainesosia, tehdään siitä merkintä pakkaukseen. Ainesosaluettelossa
on välittömästi muuntogeenisen ainesosan jälkeen tai muuntogeenisestä lajista
valmistettujen ainesosien jälkeen oltava maininta ”muuntogeeninen” tai
esimerkiksi ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta”.
20

Kananmunat
Kananmuniin merkitään tuottajan kanalatunnus.
Merkintäpakko ei koske kananmunia, jotka tuottaja
toimittaa kauppaan ns. poikkeusalueella (Lapin ja Oulun
läänit, Itä-Suomen läänissä sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja
Pohjois-Savon maakunnat sekä Ahvenanmaa).
Kanalatunnuksen muodostaa numero/kirjainyhdistelmä,
jossa ensimmäinen numero ilmaisee tuotantotavan:
0 = luonnonmukainen tuotanto,
2 = lattiakanala ja
3 = häkkikanala.
Seuraavana on jäsenmaan, Suomen, tunnus eli FI
ja sen jälkeen kanalan yksilöivä tunnisteluku.
Kaloja ja äyriäisiä tai nilviäisiä
Myytäessä on ilmoitettava tuotantomenetelmä;
joko pyynti merellä tai sisävesillä taikka viljelty.
21

Mitä elintarvikkeesta saa väittää,
mitä ei?
Terveysväitteet
Terveysväitteet kertovat elintarvikkeen tai elintarvikkeen
sisältämien ainesosien terveyteen vaikuttavista ominaisuuksista,
esimerkiksi ”kalsium vahvistaa luustoa”. Terveysväitteen voi
esittää, mikäli väitteen taustalla on riittävästi tutkimusnäyttöä,
joka on saatu pääasiassa ihmisillä tehdyistä tutkimuksista ja
mikäli väite on EU:ssa hyväksytty.
Kiellettyjä terveysväitteitä sen sijaan ovat
w ihmisen sairauksien ennalta ehkäisemiseen,
hoitamiseen tai parantamiseen liittyvät väitteet
w terveysväitteet, joissa esitetään, että elintarvikkeen nauttimatta
jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia
w terveysväitteet, joissa mainitaan painonpudotuksen nopeus
tai määrä
w terveysväitteet, joissa viitataan yksittäisten lääkäreiden tai
terveydenhuollon ammattihenkilöiden suosituksiin.
Kiellettyjä ovat myös
w kaikki sellaiset väitteet, jotka voivat johtaa harhaan tuoteen
ominaisuuksien, koostumuksen, valmistus- tai tuotantomenetelmän
taikka jonkun muun vastaavan asian suhteen,
esim.
22
w ”lisäaineeton” tuotteessa, jos kyseiseen tuoteryhmään
ei saa käyttää lisäaineita (tuote ei poikkea tässä suhteessa
muista tuoteryhmän tuotteista)
w puhdas ja aito (monitulkintaisena ovat epäselviä ja
harhaanjohtavia).
?

?
Mitä tehdä, jos
w edellä esitetyt merkinnät puuttuvat
w merkinnät eivät ole suomen- ja/tai ruotsinkielellä
w merkinnät on tehty niin pienellä tekstillä tai ovat niin epäselviä,
ettet pysty saamaan niistä selvää
w epäilet, että merkinnät eivät pidä paikkaansa.
Ota yhteyttä paikkakuntasi
elintarvikkeita valvovaan
viranomaiseen
w käytännössä terveystarkastaja tai ympäristötarkastaja.
2

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Mustialankatu 3, 00790 Helsinki
Puhelin 020 690 999. Faksi 020 77 24350
www.evira.fi
11/2008