Lataa kääntäjäkonferenssin ohjelma - Suomalaisen Kirjallisuuden ...

~ Kääntäjän sana Översättarens ord ~ 

1

Kaikkien aikojen suurin Suomen kirjallisuuden kääntäjien konferenssi Kääntäjän sana tuo yhteen yli 

120 ammattilaista ympäri maailmaa. 90 suomen kielestä ja runsaat 30 suomenruotsista kääntävää 

ammattilaista kohtaa Helsingissä 11.–14. kesäkuuta. Luvassa on laaja teemaohjelma sekä keskusteluja 

kirjailijoiden ja kollegoiden kanssa yli maa- ja kielirajojen. 

Suomi on kutsuttu teemamaaksi Frankfurtin kirjamessuille vuonna 2014. Kyseessä on tärkein vuosittainen 

kansainvälisen kustantajayhteisön tapaaminen. Teemamaastatus antaa mahdollisuuden saattaa 

Suomen kirjallisuuden vienti aivan uudelle tasolle, pysyvästi, Saksassa, Euroopassa ja muualla maailmassa. 

Konferenssimme on keskeinen osa tätä suurta hanketta. Se antaa meille tilaisuuden tukea teitä kääntäjiä ja 

rohkaista teitä löytämään uusia haasteita. 

Kääntäminen ja kansainvälinen julkaiseminen on se tie, jolla Suomen kirjallisuudesta tulee osa maailmankirjallisuutta. 

Ilman kieltemme ja kirjallisuutemme ammattimaista kääntämistä voimme kuitenkin 

vain uneksia tästä osasta. Konferenssimme onkin suurenmoinen mahdollisuus myös kiittää kääntäjiä ja 

osoittaa teille ansaitsemaanne arvostusta. 

Konferenssiohjelman keskiöön on nostettu kääntäjän ja kirjailijan kohtaaminen. Haluan kiittää konferenssin 

suunnittelutoimikuntaa, Amanda Hopkinsonia, Helen ja Stefan Mosteria, Päivi Paloposkea ja 

Johanna Sillanpäätä heidän ennakkoluulottomista ja raikkaista näkemyksistään ohjelman rakentamisessa. 

Suuret kiitokset myös kaikille esiintyjille, noin 70 kirjailijalle ja kirjallisuuden ja kielen ammattilaiselle, 

jotka haluavat jakaa asiantuntemuksensa ja luovuutensa osallistujien kanssa. 

Toivotan teidät kaikki mitä lämpimimmin tervetulleiksi konferenssiimme Helsinkiin uskoen, että päivänne 

ja iltanne ovat antoisia, täynnä löytämisen iloa! 

Iris Schwanck 

Den största konferensen någonsin för översättare av finländsk litteratur för samman över 120 professionellt 

verksamma översättare från hela världen. 90 översättare från finska och drygt 30 från svenska 

möts i Helsingfors den 11–14 juni. I det digra programmet ingår möten och samtal med författare och med 

översättarkollegor över lands- och språkgränserna. 

Finland har bjudits in som temaland till bokmässan i Frankfurt 2014. Det är förlagsvärldens viktigaste 

årliga internationella sammankomst, vilket ger oss en möjlighet att permanent ta vår litteraturexport till 

en helt ny nivå i Tyskland, Europa och på andra håll i världen. Vår konferens placerar sig i kärnan av detta 

stora projekt och ger oss tillfälle att stötta er översättare och bjuda på nya utmaningar. 

Översättning och internationell utgivning är de medel som kan göra Finlands litteratur till en del av 

världslitteraturen. Utan kompetenta översättningar av våra språk och vår litteratur kan vi bara drömma 

om detta mål. Vår konferens erbjuder en storartad möjlighet att tacka er översättare och visa er all den 

uppskattning som ni förtjänar. 

Jag vill tacka konferensens planeringskommitté, Amanda Hopkinson, Helen och Stefan Moster, 

Päivi Paloposki samt Johanna Sillanpää för deras fördomsfria och fräscha visioner där författarens och 

översättarens möte utgör programmets nav. 

Ett stort tack även till alla medverkande, omkring 70 författare och litteratur- och språkspecialister som 

har velat vara en del av programmet och dela med sig av sin expertis och kreativitet till deltagarna. 

Jag önskar er alla varmt välkomna till vår konferens i Helsingfors, viss om att ni kommer att få givande 

dagar och kvällar fyllda av upptäckarglädje! 

Iris Schwanck 

2 ~ Kääntäjän sana Översättarens ord ~ 

FI 

SVE


Kirjallisuuden kääntäjän elinkaari 

– tienviittoja matkalle 

Ensimmäinen tienviitta: perheen valinta 

Ainakin Isossa-Britanniassa ensimmäinen tienviitta osoittaa menneisyyteen, 

aikaan, jolloin olit vasta ajatus. Tarvitaan vähintään yksi 

ulkomainen vanhempi, joka heti synnyttyäsi alkaa laulaa kehtolauluja, 

lukea loruja ja kertoa satuja millä tahansa vieraalla kielellä. Et voi 

todellakaan aloittaa liian varhain. Äidinkieli on paras, mutta isänkieli 

toimii myös. Ja jos et voi valita vanhempiasi, pidä huolta, että käytössä 

on väliaikaista vanhemmuutta: viivy sijaisperheessä, en famillessa 

koko les grandes vacancesin ajan, mieluiten 9-vuotiaasta lähtien, ja 

puhu vain itsellesi uutta kieltä. 

Toinen tienviitta: kouluun meno 

Toinen tienviitta opastaa luonnollisesti kohti koulua. Mark Twain totesi 

ikimuistoisesti: ”En ole koskaan antanut koulun häiritä oppimistani.” 

Kielten opiskelu kuitenkin todella kannattaa. Valitettavasti Britanniassa 

on tultu tilanteeseen, jossa vain yksityiskoulu takaa kunnollisen 

kielten opetuksen. Itsenäiset koulut kouluttavat alle kuusi prosenttia 

oppilaista ja laman myötä osuus kutistuu entisestään. Vaihtoehtona on 

myös ”lauantaikoulu”, jossa opetetaan äidinkielellä valikoituja historian, 

maantiedon ja kulttuurin kokonaisuuksia. Opettajat ovat yleensä 

epäpäteviä, mutta heidän kauttaan rakentuu tunne kielen oppimisesta 

kontekstissa, mikä on tärkeää kenelle tahansa tulevalle kääntäjälle. 

Tai kokeile paikallisen moskeijasi tai schulesi kursseja. Kansalliset ja 

uskonnolliset keskukset ovat yhteisöjä, joissa voi oppia jotain hyvin 

keskeistä: kuinka ajatella toisella kielellä. 

Kolmas tienviitta: Kutsumuksen löytäminen 

Etsi jotakin, mistä olet intohimoisen kiinnostunut, mielellään vieraalla 

kielellä. Se voi liittyä kansainväliseen lakiin tai lääketieteeseen, taitee- 

3 

seen tai musiikkiin, politiikkaan tai yhteiskuntaan – mihin tahansa, 

mistä kirjoitetaan millä tahansa foorumilla – yhä useammin myös 

blogeissa. Minun intohimoistani syntyi epätodennäköinen potpuri, 

johon kuuluu Ranskan vallankumouksen historiaa, populaaritaidetta 

massa- ja korkeakulttuurin vastakohtana sekä ihmisoikeusloukkauksia 

Latinalaisessa Amerikassa. Aloin kääntää historiallisia 

tekstejä yliopistossa. Professorit ilahtuivat historian opiskelijasta, joka 

pystyi lukemaan vieraita kieliä. Minua käytettiin halpa- tai oikeastaan 

ilmaistyövoimana, mutta yllättäen huomasinkin nauttivani 

suunnattomasti Espanjan inkvisition kidutuskammioiden ja Vendeen 

talonpoikaiskapinan tutkimisesta. 

Neljäs tienviitta: ura 

Kaiken tämän tuloksena on syntynyt noin 25 käännöstä ja arviolta 

sama määrä kirjoja – tai kirjojen lukuja – Latinalaisen Amerikan 

kirjallisuudesta ja kulttuurista. Lisäksi olen osallistunut satoihin 

paneeleihin, haastatteluihin, tapaamisiin ja konferensseihin (kuten 

tähän). Unohtaa ei sovi myöskään kirjailijatapaamisia, joissa olen 

tulkannut esimerkiksi Nobel-palkinnon voittajia Mario Vargas Llosaa, 

Jorge Amadoa ja José Saramagoa, sekä eteläamerikkalaisia alkuperäiskansojen 

johtajia. 

Uskomatonta kirjallisuuden kääntäjäksi tulemisessa on se, että 

tarjolla näyttää olevan loputtomasti materiaalia ja innostavaa työtä. 

Kääntäminen voi olla elämän mittainen intohimo, ja lajityyppien 

välillä syntyy alati uusia yhdistelmiä. Omat kielivalintani mahdollistavat 

liikkumisen halki maiden ja mannerten. Ulkomainen kirjallisuus, 

mihin tahansa muotoon ikuistettu, sallii minulle kääntäjänä pääsyn 

uusiin maailmoihin, joissa en olisi koskaan muutoin vieraillut – kerrottuna 

äänillä, joita en olisi koskaan muuten kuullut. 

Amanda Hopkinson 

FI

Kuva: University of East Anglia 

Den litterära översättarens livscykel 

- milstolpar längs vägen 

Milstolpe nummer ett: att välja familj 

Åtminstone i Storbritannien pekar den första milstolpen långt tillbaka 

i ditt förflutna, till tiden innan du ens hade blivit till. Vad du borde ha 

försäkrat dig om var att ha åtminstone en utländsk förälder som så 

snart du fötts började sjunga vaggvisor, läsa barnramsor och berätta 

sagor för dig på ett främmande språk, vilket som helst. Det är sannerligen 

aldrig för tidigt att börja. Moderns språk är att föredra, men 

faderns duger det också. Har du inte möjlighet att välja föräldrar, se då 

till att få tillgång till en tillfällig reservfamilj och tillbringa, helst från 

nio års ålder, les grandes vacances en famille i utlandet där du bara 

pratar det för dig nya språket. 

Milstolpe nummer två: att gå i skolan 

Den andra milstolpen väntar förstås vid skolan. Trots Mark Twains 

berömda maxim att ”jag aldrig låtit min utbildning inkräkta på min 

bildning” så kan språkundervisning faktiskt vara till nytta. I Storbritannien 

befinner vi oss tyvärr idag i ett läge där bara den som går i 

privatskola är garanterad någon som helst språkundervisning. Privatskolor 

utbildar ynka sex procent av alla elever och med recessionen 

håller även denna andel på att minska. Det finns dock även så kallade 

”lördagsskolor” där undervisningen sker på modersmålet och erbjuder 

en anpassad uppsättning kurser i historia, geografi och kultur. 

Lärarna saknar i regel utbildning men bidrar istället till en kontextuell 

språkinlärning – ett måste för varje blivande översättare. Eller gå 

på lektioner i din moské eller schule. Dessa nationella eller religiösa 

centra ger dig, tillsammans med familjevistelserna utomlands något 

mycket väsentligt: konsten att tänka på ett annat språk. 

Milstolpe nummer tre: att finna sitt kall 

Hitta något du brinner för, helst på ett annat språk. Det kan vara 

folkrätt eller medicin, konst eller musik, politik eller samhälle – det 

går bra med vilket ämne som helst, i vilket medium som helst, inklusive 

de allt vanligare bloggarna. I mitt eget fall var det ett osannolikt 

sammelsurium av den franska revolutionens historia, populärkultur 

konst i motsats till masskonst eller finkultur samt brott mot 

mänskliga rättigheter i Latinamerika. Jag började översätta historiska 

texter när jag kom till universitet, där jag utnyttjades som billig – ja, 

gratis – arbetskraft av professorer som var förtjusta över att ha en 

historiestuderande som dessutom kunde läsa på ett annat språk. Till 

min förvåning fann jag att jag verkligen njöt av mina efterforskningar 

om den spanska inkvisitionens tortyrkammare och bondeupproren i 

Vendee. 

Milstolpe nummer fyra: den professionella 

karriären 

Resultatet av allt detta är hittills omkring 25 översättningar och 

ungefär lika många böcker – eller bokkapitel – om latinamerikansk 

litteratur och kultur. Till detta kommer bokstavligt talat hundratals 

paneler, intervjuer, möten, konferenser (som den här) för att inte tala 

om alla författare som jag varit tolk för, inklusive nobelpristagarna 

Mario Vargas Llosa, Jorge Amado och José Saramago, liksom ledare 

för urbefolkningar från hela Sydamerika. 

Det fantastiska med litterär översättning är att det finns en 

till synes oändlig tillgång på material och därmed även intresse. 

Översättning kan vara en livslång passion, antalet genrer man rör sig 

emellan verkar oändligt och det dyker alltid upp nya. Tack vare de 

språk jag har valt kan jag färdas mellan länder och över kontinenter. 

Utländsk litteratur, förevigad i vilken form som helst, ger tillträde till 

nya världar som jag annars aldrig skulle ha besökt, skildrade av röster 

som jag aldrig annars skulle ha hört. 

Amanda Hopkinson 

SVE 

AMANDA HOPKINSON on Manchesterin yliopiston ja London City Universityn kirjallisuuden 

kääntämisen vieraileva professori. Hän toimi University of East Anglian British 

Centre for Literary Translation -keskuksen johtajana vuosina 2004–2010 ja oli sitä ennen 

vertailevan kulttuurin- ja mediatutkimuksen Senior Research Fellow Cardiffin yliopistossa 

1997–2004. Hän kääntää englanniksi espanjasta, portugalista ja ranskasta kaikkia 

tyylilajeja lyriikasta kaunokirjallisuuteen ja dekkareista tietokirjallisuuteen (historia, 

kulttuuri ja ihmisoikeudet). Hän kirjoittaa myös elämäkertoja ja monografioita latinalaisamerikkalaisista 

ja eurooppalaisista valokuvaajista. 

AMANDA HOPKINSON är gästprofessor i litterär översättning vid både Manchesters 

universitet och City University i London. Hon var chef för British Centre for Literary 

Translation vid University of East Anglia åren 2004–2010 och dessförinnan Senior Research 

Fellow i jämförande kultur- och mediestudier vid Cardiffs Universitet 1997–2004. 

Hon översätter allt ifrån poesi till skönlitteratur och från deckare till facklitteratur (historia, 

kultur och mänskliga rättigheter) från spanska, portugisiska och franska. Hon skriver 

även biografier och monografier om latinamerikanska och europeiska fotografer. 

4 ~ Kääntäjän sana Översättarens ord ~

INGER-MARI AIKIO-ARIANAICK 

(s. 1961) on saamelainen runoilija, 

kääntäjä, dokumentaristi ja toimittaja. 

Hän on julkaissut pohjoissaameksi kaksi 

lasten kirjaa ja viisi runokokoelmaa, joista 

viimeisin, Suonat, ilmestyi 2008. 

INGER-MARI AIKIO-ARIANAICK 

(f. 1961) är samisk poet, översättare, dokumentärfilmare 

och journalist. Hon har gett 

ut två barnböcker och fem diktsamlingar 

på nordsamiska, varav den senaste, Suonat, 

kom ut 2008. 

PAULA ARVAS (s. 1970) on kirjallisuudentutkija, 

joka työskentelee koordinaattorina 

Helsingin yliopistossa. Hän 

on väitellyt tohtoriksi Vilho Helasen 

salapoliisiromaaneista. 

PAULA ARVAS (f. 1970) är litteraturforskare 

och arbetar som koordinator på 

Helsingfors universitet. Hennes doktorsavhandling 

behandlade Vilho Helanens 

detektivromaner. 


kuva: Schildts & Söderström, Tomi Kontio 

kuva: Otava, Tommi Tuomi 

CLAES ANDERSSON (f. 1937) är finlandssvensk 

författare, psykiater, jazzmusiker 

och före detta kulturminister. Hans 

omfattande litterära produktion inbegriper 

diktsamlingar, romaner och dramatik. För 

sin diktsamling Tidens framfart (2005) fick 

han Gerard Bonniers poesipris och Svenska 

Akademiens Bellmanpris. Anderssons 

senaste bok är Ottos liv (2011). 

CLAES ANDERSSON (s. 1937) on 

suomenruotsalainen kirjailija, psykiatri, 

jazzmuusikko ja entinen kulttuuriministeri. 

Hänen laajaan kirjalliseen tuotantoonsa 

kuuluu runokokoelmia, romaaneja 

ja näytelmiä. Runokokoelmastaan Tidens 

framfart (2005) hän sai Gerard Bonnierrunopalkinnon 

ja Ruotsin Akatemian 

jakaman Bellman-palkinnon. Anderssonin 

uusin teos on Ottos liv (2011). 

KRISTINA CARLSON (s. 1949) on kirjailija 

ja kriitikko. Vuonna 1999 hän sai Finlandiapalkinnon 

romaanistaan Maan ääreen. 

Toinen romaani Herra Darwinin puutarhuri 

(2009) sai kirjallisuuden valtionpalkinnon ja 

oli Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas. 

Viimeisin romaani William N. 

Päiväkirja (2011) oli Finlandia-palkintoehdokas. 

Carlson on kirjoittanut myös 12 nuortenkirjaa 

pseudonyymillä Mari Lampinen. 

KRISTINA CARLSON (f. 1949) är författare 

och kritiker. År 1999 fick hon Finlandiapriset 

för sin roman Maan ääreen. Hennes andra 

roman Herra Darwinin puutarhuri (2009) 

fick statens litteraturpris och var nominerad 

till Nordiska rådets litteraturpris. Hennes 

senaste roman William N. Päiväkirja (2011) 

var nominerad till Finlandiapriset. Carlson 

har också skrivit 12 ungdomsböcker under 

pseudonymen Mari Lampinen. 

5 

kuva: Teos, Heini Lehväslaiho 

kuva: Schildts&Söderström, Patrick Kosk 

EEVA-KAARINA ARONEN (s. 1948) on 

kolme romaania julkaissut kirjailija. Vuonna 

2005 ilmestyi Maria Renforsin totuus 

(saks. Die Lachsfischerin, 2007) ja vuonna 

2007 Hän joka näkee (saks. Der Sommer 

vor meinem Fenster, 2008), joka oli saman 

vuoden Runeberg-palkinto ehdokas. 

Kallorumpu (2011) oli Finlandia-palkintoehdokas. 

EEVA-KAARINA ARONEN (f. 1948) är 

författare till tre romaner. År 2005 kom ut 

Maria Renforsin totuus (tyska Die Lachsfischerin, 

2007) och år 2007 Hän joka näkee 

(tyska Der Sommer vor meinem Fenster, 

2008), nominerad till Runebergspriset 

samma år. Kallorumpu (2011) nominerades 

till Finlandiapriset. 

AGNETA ENCKELL (f. 1957) är finlandssvensk 

poet och en av sin generations 

mest namnkunniga lyriker. Hon vann 

Gerard Bonniers poesipris år 2011 med sin 

senaste diktsamling anteckningar (intill ett 

nordligt innanhav). 

AGNETA ENCKELL (s. 1957) on suomenruotsalainen 

runoilija, joka on sukupolvensa 

tunnustetuimpia lyyrikoita. Hän 

voitti Gerard Bonnier -runopalkinnon 

vuonna 2011 uusimmalla kokoelmallaan 

anteckningar (intill ett nordligt innanhav).

kuva: Teos, Ida Pimenoff 

MONIKA FAGERHOLM (f. 1961) är finlandssvensk 

författare vars genombrottsroman 

Underbara kvinnor vid vatten (1994) 

vann Runebergspriset och var nominerad 

till Finlandiapriset. Boken filmatiserades 

i regi av Claes Olsson (1998). Den 

amerikanska flickan vann Augustpriset 

i Sverige 2005. Hennes böcker har varit 

nominerade till Nordiska rådets litteraturpris 

tre gånger. Fagerholms senaste roman 

är Glitterscenen (2009) och 2012 gav hon 

ut essäsamlingen Havet i samarbete med 

Martin Johnson. Fagerholm fick utmärkelsen 

Pro Finlandia 2010. 

MONIKA FAGERHOLM (s. 1961) on 

suomenruotsalainen kirjailija, jonka läpimurtoteos 

Underbara kvinnor vid vatten 

(1994) voitti Runeberg-palkinnon ja oli 

Finlandia-palkintoehdokas. Teos ikuistettiin 

valkokankaalle Claes Olssonin ohjauksena 

(1998). Den amerikanska flickan voitti 

ruotsalaisen August-palkinnon 2005. Hänen 

teoksensa ovat olleet ehdolla kolmesti 

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 

saajaksi. Viimeisin Fagerholmin 

julkaisema romaani on Glitterscenen 

(2009) ja 2012 ilmestyi esseekokoelma 

Havet yhdessä Martin Johnsonin kanssa. 

Fagerholm palkittiin Pro Finlandia -kunniamerkillä 

2010. 

GUNILLA HEMMING (f. 1955) är 

finlandssvensk dramatiker. 

GUNILLA HEMMING (s. 1955) on 

suomenruotsalainen dramaatikko. 

kuva: FILI 

kuva: Kari Likonen 

JOHANNA GRÖNQVIST (f. 1972) är 

journalist och kritiker, som föreläser om 

film och driver en filmklubb i Helsingfors. 

JOHANNA GRÖNQVIST (s. 1972) on toimittaja 

ja kriitikko, joka luennoi elokuvista 

ja pitää elokuvakerhoa Helsingissä. 

PIRJO HIIDENMAA, FT (s. 1959), on 

Helsingin Avoimen yliopiston vt. johtaja. 

Hänen erikoisalansa on suomen kielen, 

erityisesti tekstin, diskurssin ja tyylin 

tutkimus. Hän on työskennellyt johtotehtävissä 

myös Kotimaisten kielten keskuksessa 

ja Suomen Akatemian kulttuurin 

ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikössä. 

PIRJO HIIDENMAA, FD (f. 1959), är 

ställföreträdande direktör för Öppna 

universitet i Helsingfors. Hennes specialområde 

är forskning om finska språket 

och i synnerhet dess stil och diskurs. Hon 

har arbetat i ledande positioner också på 

Institutet för de inhemska språken samt 

på Finlands Akademis enhet för kultur- 

och samhällsvetenskaplig forskning. 


PÄIVI HEIKKILÄ-HALTTUNEN 

(s. 1966) on kirjallisuudentutkija ja kriitikko, 

jonka erikoisala on lasten- ja nuortenkirjallisuus. 

Vuonna 2000 hän väitteli 

suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden 

institutionalisoitumisesta ja kanonisoitumisesta 

1940–50-luvulla. Hän pitää 

Lastenkirjahylly-nimistä kirjallisuusblogia 

(lastenkirjahylly.blogspot.com). 

PÄIVI HEIKKILÄ-HALTTUNEN 

(f. 1966) är litteraturforskare och kritiker 

med barn- och ungdomslitteratur som 

specialområde. År 2000 disputerade 

hon på ämnet institutionaliseringen 

och kanoniseringen av finsk barn- och 

ungdomslitteratur på 1940–50-talet. Hon 

driver litteraturbloggen Lastenkirjahylly 

(lastenkirjahylly.blogspot.com). 

JOHANNA HOLMSTRÖM (f. 1981) är 

finlandssvensk författare och journalist. 

Hon nominerades till Sveriges Radios 

novellpris för sin novellsamling Inlåst och 

andra noveller (2003). Holmströms fjärde 

bok Camera Obscura (2009) vann både 

Yles och Svenska Dagbladets litteraturpris. 

JOHANNA HOLMSTRÖM (s. 1981) on 

suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja. 

Hänen novellikokoelmansa Inlåst och 

andra noveller (2003) toi hänelle Ruotsin 

radion novellipalkintoehdokkuuden. 

Holmströmin neljäs teos Camera Obscura 

(2009) voitti sekä Ylen että Svenska 

Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon. 


kuva: Ari Aalto 

CHARLOTTA AF HÄLLSTRÖM- 

REIJONEN, FD (f. 1970), är chefredaktör 

för tidningen Språkbruk sedan år 2009. 

Hon arbetar som språkvårdare på Institutet 

för de inhemska språken sedan 1996. 

I början av 2012 disputerade hon på ämnet 

finlandismer och språkvård från 1800-talet 

till idag. 

CHARLOTTA AF HÄLLSTRÖM- 

REIJONEN, FT (s. 1970), on toiminut 

vuodesta 2009 Språkbruk-lehden päätoimittajana. 

Hän on työskennellyt kielenhuoltajana 

Kotimaisten kielten keskuksessa 

vuodesta 1996. Vuoden 2012 alussa hän 

väitteli finlandismeista ja kielenhuollosta 

1800-luvulta nykyaikaan. 

MERVI KANTOKORPI on vapaa kirjoittaja, 

kirjallisuuskriitikko ja -tutkija, 

joka kirjoittaa mm. Helsingin Sanomiin ja 

Nordisk Tidskriftiin. Hän on Books from 

Finlandin toimitusneuvoston jäsen. 

MERVI KANTOKORPI är fri skribent, 

litteraturkritiker och litteraturforskare, 

som skriver bland annat i Helsingin 

Sanomat och Nordisk Tidskrift. Hon är 

medlem i redaktionsrådet för Books 

from Finland. 


kuva: Schildts&Söderström 

kuva: Pertti Nisonen 

PIA INGSTRÖM (s. 1958) är filosofie 

licentiat och litteraturredaktör på Hufvudstadsbladet. 

Hennes debutbok Den 

flygande feministen (2007) handlar om 

1970-talets feministiska rörelse. Ingströms 

senaste bok Inte utan min mamma kom ut 

2010. 

PIA INGSTRÖM (f. 1958) on filosofian 

lisensiaatti ja Hufvudstadsbladetin kirjallisuustoimittaja. 

Hänen esikoisteoksensa 

Den flygande feministen (2007) käsittelee 

1970-luvun feministiliikettä. Ingströmin 

viimeisin teos Inte utan min mamma 

julkaistiin 2010. 

KATJA KETTU (s. 1978) on kirjailija, 

animaatio-ohjaaja, käsikirjoittaja ja 

kolumnisti. Hänen esikoisteoksensa 

Surujenkerääjä (2005) voitti Tiiliskivipalkinnon. 

Ketun tuorein romaani Kätilö 

(2011) voitti Kalevi Jäntin palkinnon, 

Kiitos kirjasta -palkinnon sekä Runeberg 

-palkinnon. 

KATJA KETTU (f. 1978) är författare, 

animationsregissör, manusförfattare och 

krönikör. Hennes debutbok Surujenkerääjä 

(2005) vann Tiiliskivi-priset. Kettus nyaste 

roman Kätilö (2011) vann Kalevi Jänttis 

pris, Kiitos kirjasta -priset och Runebergspriset. 

7 

kuva: Otava, Katja Lösönen 

OLLI JALONEN (s. 1954) on kirjailija, 

jolta on tähän mennessä ilmestynyt neljätoista 

romaania ja novellikokoelmaa. 1991 

hän voitti Finlandia-palkinnon teoksestaan 

Isäksi ja tyttäreksi. Finlandia-ehdokkaina 

olivat myös Johan ja Johan (1990) sekä 14 

solmua Greenwichiin (2008). Jalosen uusin 

teos on Poikakirja (2011). 

OLLI JALONEN (f. 1954) är författare 

med hittills fjorton utgivna romaner och 

novellsamlingar. År 1991 vann han Finlandiapriset 

för sin bok Isäksi ja tyttäreksi. 

Även Johan ja Johan (1990) och 14 solmua 

Greenwichiin (2008) nominerades till 

Finlandiapriset. Jalonens senaste bok är 

Poikakirja (2011). 

KIRSI KINNUNEN (s. 1960) on sarjakuvaneuvos, 

kääntäjä sekä sarjakuva- ja 

elokuvatapahtumien ja näyttelyiden 

järjestäjä. Hän toimii usean suomalaisen 

sarjakuvatekijän agenttina asuinmaassaan 

Ranskassa. Vuonna 2010 Sarjakuvaseura 

myönsi hänelle sarjakuvaneuvoksen 

arvonimen, ja samana vuonna hän sai 

Sarjakuvantekijät ry:n Vuoden sarjakuvateko 

-kunniapalkinnon. 

KIRSI KINNUNEN (f. 1960) är serieråd, 

översättare och arrangör av serie- och 

filmevenemang samt utställningar. Hon 

verkar som agent för ett flertal finländska 

serieskapare i sitt hemland Frankrike. 

År 2010 gav serieförbundet Sarjakuvaseura 

henne hederstiteln serieråd och 

samma år fick hon utmärkelsen Vuoden 

sarjakuvateko (Årets seriegärning) av serieskaparföreningen 

Sarjakuvantekijät ry.

kuva: WSOY, Sasa Tkalcan 

kuva: Siltala, Laura Malmivaara 

LARI KOTILAINEN, FT (s. 1974), on 

suomen kielen ammattilainen. Hän on 

toiminut suomen kielen tutkijana ja 

opettajana niin Helsingin yliopistossa kuin 

ulkomailla. Kotilainen on Suomensuoje lijakirjan 

ja -blogin kirjoittaja. 

LARI KOTILAINEN, FD (f. 1974), har 

finska språket som sitt arbetsfält. Han har 

forskat och undervisat i finska på Helsingfors 

universitet samt i utlandet. Kotilainen 

är författare till boken och bloggen 

Suomensuojelija. 

LEENA LANDER (s. 1955) on kirjailija, 

jonka tuotanto koostuu romaaneista, 

novelleista, näytelmistä ja kuunnelmista. 

Hänen romaaniensa pohjalta on ohjattu 

myös elokuvia. Teoksia on käännetty 

muille kielille yli 50 nimekettä. Vuonna 

1991 ilmestynyt Tummien perhosten 

koti oli ensimmäinen suoraan suomesta 

arabiak si käännetty nykyproosateos. 

Teoksen käänsi Maria El Hilali (nyk. 

Pakkala) vuonna 2007. Samana vuonna 

Lander palkittiin Pro Finlandia -mitalilla. 

Hänen viimeisin teoksensa on romaani 

Liekin lapset (2010). 

LEENA LANDER (f. 1955) är författare 

med en produktion bestående av 

romaner, noveller, dramatik och hörspel. 

Hennes romaner har även filmatiserats 

och över 50 titlar har översatts. Tummien 

perhosten koti från 1991 var det första 

samtidsprosaverk som översatts direkt 

från finska till arabiska. Boken översatts 

av Maria El Hilali (nu Pakkala) året 2007. 

Samma år fick Lander utmärkelsen Pro 

Finlandia. Hennes senaste verk är romanen 

Liekin lapset (2010). 

kuva: Teos, Ida Pimenoff 

LEENA KROHN (s. 1947) on kirjailija, jonka 

laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, 

esseekokoelmia sekä lasten- ja nuortenkirjoja. 

Hänen uusin teoksensa on Auringon 

lapsia (2011). Krohnille on myönnetty mm. 

Kirjallisuuden valtionpalkinto (1989), Finlandia-palkinto 

(1992) ja Suomi-palkinto (2010). 

Hänen tuotantoaan on käännetty noin 20 

kielelle. Liisa Helmisen koko perheen elokuva 

Pelikaanimies (2004) pohjautuu Krohnin 

teokseen Ihmisen vaatteissa (1976). 

LEENA KROHN (f. 1947) är författare med 

en diger produktion av romaner, noveller, 

essäsamlingar samt barn- och ungdomsböcker. 

Hennes senaste verk är Auringon 

lapsia (2011). Krohn har bland annat fått 

Statens litteraturpris (1989), Finlandiapriset 

(1992) och Finlandspriset (2010). Hennes 

böcker har översatts till omkring 20 språk. 

Liisa Helminens familjefilm Pelikaanimies 

(2004) bygger på Krohns bok Ihmisen vaatteissa 

(1976). 

MARIA LASSÉN-SEGER, FD (f. 1967), 

är bibliotekarie, barnlitteraturforskare och 

-föreläsare samt Hufvudstadsbladets barnlitteraturkritiker. 

Hon är styrelsemedlem 

i Finlands Barnboksinstitut och medlem i 

juryn för Litteraturpriset till Astrid Lindgrens 

minne (ALMA). 

MARIA LASSÉN-SEGER, FT (s. 1967), 

on kirjastonhoitaja, lastenkirjallisuuden 

tutkija ja luennoitsija sekä Hufvudstadsbladetin 

lastenkirjallisuuden kriitikko. 

Hän kuuluu Suomen Lastenkirjainstituutin 

hallitukseen sekä Litteraturpriset till 

Astrid Lindgrens minne (ALMA) -palkintolautakuntaan. 

kuva: Teos, Lauri Mannermaa 

KERSTIN KRONVALL (f. 1958) har 

varit journalist hos Svenska Yle sedan 

1988 och arbetade som korrespondent i 

Ryssland 2003–2006. Hennes verksamhet 

där belönades med Finlands svenska 

publicistförbunds Topeliuspris 2006. Efter 

det var hon kulturråd vid Finlands ambassad 

i Moskva. Nu är hon språkstöd för 

Svenska Yle, Finska Notisbyrån och Åbo 

Underrättelser. 

KERSTIN KRONVALL (s. 1958) on 

työskennellyt Svenska Yle:n toimittajana 

vuodesta 1988 lähtien ja kirjeenvaihtajana 

Venäjällä vuosina 2003–2006. Hänet palkittiin 

toiminnastaan Venäjällä Finlands 

svenska publicistförbundin palkinnolla 

vuonna 2006. Sen jälkeen hän toimi kulttuurineuvoksena 

Suomen suurlähetystössä 

Moskovassa. Nykyään hän on Svenska 

Ylen, Finska Notisbyrån ja Åbo Underrättelserin 

kielikonsultti. 

ANNA-LENA LAURÉN (f. 1976) är 

journalist och författare. Hon har arbetat 

som Svenska Yles korrespondent i Moskva 

2006–2010 och publicerat faktaböcker 

utifrån sina egna upplevelser, bl.a. De är 

inte kloka, de där ryssarna (2008). Hennes 

senaste bok är Sedan jag kom till Moskva 

(2010). Idag är hon Hufvudstadsbladets 

Moskvakorrespondent. 

ANNA-LENA LAURÉN (s. 1976) on 

toimittaja ja kirjailija. Hän on toiminut 

Svenska Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa 

2006–2010 ja julkaissut omiin kokemuksiinsa 

pohjautuvia tietokirjoja, mm. De är 

inte kloka, de där ryssarna (2008). Hänen 

uusin teoksensa on Sedan jag kom till 

Moskva (2010). Nykyään hän on Hufvudstadsbladetin 

Moskovan kirjeenvaihtaja. 


kuva: Tammi, Tomas Whitehouse 

kuva: Seppo Sarkkinen, Yle 

LEENA LEHTOLAINEN (s. 1964) on 

kirjailija, jonka suositut Maria Kallio -dekkarit 

ovat kääntyneet myös televisiosarjaksi 

ja kuunnelmaksi. Henkivartija-trilogia 

täydentyy vuonna 2012 kolmannella osalla 

Paholaisen pennut. Hänen teoksiaan on 

käännetty yli 20 kielelle. Lehtolainen on 

toiminut myös kriitikkona ja kirjallisuudentutkijana. 

LEENA LEHTOLAINEN (f. 1964) är 

författare vars populära deckare om Maria 

Kallio har blivit både tv-serie och radioföljetong. 

Henkivartija-trilogin kompletteras 

2012 med den tredje delen Paholaisen 

pennut. Hennes verk har översatts till över 

20 språk. Lehtolainen har även arbetat som 

kritiker och litteraturforskare. 

PETTER LINDBERG (f. 1967) är 

verksam som kulturredaktör och 

programledare på tv-kanalen Yle Fem. 

Han har också gett ut tre romaner. 

PETTER LINDBERG (s. 1967) toimii 

kulttuuritoimittajana ja ohjelmavetäjänä 

Yle Fem -tv-kanavalla. Hän on myös 

kirjoittanut kolme romaania. 


kuva: Tampereen yliopisto 

kuva: Schildts&Söderströms, Thure Lindeberg 

MIKKO LEHTONEN (s. 1956) on Tampereen 

yliopiston mediakulttuurin professori. 

Hän on valtakunnallisen viestinnän 

tutkimuksen tohtoriohjelman (VITRO) 

sekä Suomen Akatemian rahoittaman 

kulttuurin hyötykäyttöä tutkivan projektin 

(CAPCULT) johtaja. Lehtonen on myös 

tietokirjallisuuden suomentaja. 

MIKKO LEHTONEN (f. 1956) är 

professor i mediakultur vid Tammerfors 

universitet. Han är chef för det nationella 

doktorsprogrammet för kommunikationsforskning 

(VITRO) samt för det av 

Finlands Akademi finansierade projektet 

för studier av nyttiga kulturtillämpningar 

(CAPCULT). Lehtonen översätter även 

facklitteratur till finska. 

MINNA LINDEBERG (f. 1968) är finlandssvensk 

barnboksförfattare. Hon debuterade 

med Panterns språng (1991) och 

hennes senaste bilderbok Allan och Udo 

(2011) är illusterad av Linda Bondestam. 

MINNA LINDEBERG (s. 1968) on 

suomenruotsalainen lastenkirjailija. Hänen 

esikoisteoksensa on Panterns språng (1991) 

ja viimeisimpänä on ilmestynyt Linda 

Bondestamin kuvittama Allan och Udo 

(2011). 

9 

kuva: Pekka Mustonen 

ROSA LIKSOM (s. 1958) on kirjailija ja 

kuvataiteilija. Hänen laajaan tuotantoonsa 

kuuluu novellikokoelmia, romaaneja, 

sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. 

Novellikokoelma Yhden yön 

pysäkki (1985) sai J. H. Erkon esikoiskirjapalkinnon 

ja tuorein romaani Hytti nro 6 

Finlandia-palkinnon vuonna 2011. 

ROSA LIKSOM (f. 1958) är författare 

och bildkonstnär. Hennes stora produktion 

omfattar novellsamlingar, romaner, 

serier, filmer, dramatik och barnböcker. 

Hon fick J. H. Erkkos debutantpris för sin 

novellsamling Yhden yön pysäkki (1985) 

och Finlandiapriset år 2011 för sin senaste 

roman Hytti nro 6. 

HANNU LUKKARINEN (s. 1949) on 

sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on tehnyt 

mm. sarjakuvaversiot kahdesta Arto 

Paasilinnan romaanista ja julkaissut Juha 

Ruusuvuoren kanssa neljä albumia Nicholas 

Grisefothin seikkailuja. Lukkarinen on 

kuvittanut noin 70 teosta, mm. Kalevalan 

ja Tuntemattoman sotilaan. 

HANNU LUKKARINEN (f. 1949) är seriekonstnär 

och illustratör. Han har bland 

annat gjort serieversioner av två romaner 

av Arto Paasilinna och har tillsammans 

med Juha Ruusuvuori gett ut fyra seriealbum 

om Nicholas Grisefoth. Lukkarinen 

har illustrerat omkring 70 verk, bl.a. Kalevala 

och Okänd soldat.

kuva: Teos, Stefan Bremer kuva: Kaarina Majander 

KIBA LUMBERG (s. 1956) on taiteen monitaituri: 

kirjailija, käsikirjoittaja, kuvataiteilija 

ja kustantaja, jolla on oma galleria Helsingin 

Kalliossa. Hänen esikoisromaaninsa Musta 

perhonen (2004) on mustalaistyttö Memesasta 

kertovan trilogian ensimmäinen osa. Lumberg 

on edustanut Suomea maailmanlaajuisessa 

mustalaistaiteilijoiden biennaalissa Venetsian 

Roman Pavilionissa vuosina 2007 ja 2011. 

Hänen uusimpia teoksiaan ovat sarjakuvaalbumit 

Hullun taiteilijan päiväkirja (2010) ja 

GipsyComix (2010). 

KIBA LUMBERG (f. 1956) är en konstnärlig 

mångsysslare: författare, manusförfattare, 

bildkonstnär och förläggare med eget galleri i 

Berghäll i Helsingfors. Lumbergs debutroman 

Musta perhonen (2004) är första delen i en 

trilogi om den romska flickan Memesa. Hon var 

Finlands representant vid den världsomspännande 

biennalen för romska konstnärer Roman 

Pavilion i Venedig 2007 och 2011. Hennes 

senaste verk är seriealbumen Hullun taiteilijan 

päiväkirja (2010) och GipsyComix (2010). 

KRISTIINA LÄHDE (s. 1961) on kirjailija 

ja suomentaja. Hänen esikoisrunokokoelmansa 

Neulametsä (1999) oli mm. Einari 

Vuorela -palkintoehdokas. Hänet palkittiin 

Ylen Kääntäjäkarhulla Catharina Gripenbergin 

runouden suomennoksesta Sinä siellä 

kaukana näytät tutulta (2008). Hänen uusin 

teoksensa on romaani Joku on nukkunut 

vuoteessani (2012). 

KRISTIINA LÄHDE (f. 1961) är författare 

och översättare till finska. Hennes första 

diktsamling Neulametsä (1999) var bl.a. 

nominerad till Einari Vuorela -priset. Hon 

fick Yles översättarpris Kääntäjäkarhu för 

översättningen till finska av Catharina Gripenbergs 

lyrik i Sinä siellä kaukana näytät 

tutulta (2008). Hennes senaste verk är romanen 

Joku on nukkunut vuoteessani (2012). 

kuva: Teos, Cara Portin 

ANNIKA LUTHER (f. 1958) är såväl 

författare som lärare i biologi, geografi 

och socialekologi. Hennes roman Brev 

till världens ände (2008) var nominerad 

till Finlandia junior -priset och 

vann Topeliuspriset. Hennes senaste 

ungdomsroman De hemlösas stad kom 

ut år 2011. 

ANNIKA LUTHER (s. 1958) on sekä 

kirjailija että biologian, maantiedon ja 

sosiaaliekologian opettaja. Hänen romaaninsa 

Brev till världens ände (2008) 

oli Finlandia junior -ehdokas ja voitti 

Topelius-palkinnon. Hänen viimeisin 

nuortenromaaninsa De hemlösas stad 

ilmestyi vuonna 2011. 

MARKKU LÖYTÖNEN (s. 1955) on 

Suomen Tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja 

ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen 

professori. Hänen 

toimittamalleen teokselle Matka-arkku. 

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita 

myönnettiin Tieto-Finlandia-palkinto 

vuonna 1990. 

MARKKU LÖYTÖNEN (f. 1955) är 

ordförande för Finlands facklitterära 

författare rf och professor i kulturgeografi 

på Helsingfors universitet. Han 

var redaktör för boken Matka-arkku. 

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita som 

belönades med Fack-Finlandia-priset 

år 1990. 

kuva: Janne Rentola 

MARSA LUUKKONEN on kouluttaja, 

toimittaja ja tietokirjailija. Hän opettaa 

suomen kieltä ja kirjoittamista ja kirjoittaa 

kolumneja kielestä. 

MARSA LUUKKONEN är utbildare, 

journalist och fackboksförfattare. Hon 

undervisar i finska samt i skrivande och 

skriver språkkrönikor. 

KRISTINA MALMIO (f. 1962) är tf. universitetslektor 

vid avdelningen för nordisk 

litteratur, Helsingfors universitet. Hennes 

forskningsintressen är litteratursociologi 

och litteraturteori samt finlandssvensk och 

finsk litteratur. 

KRISTINA MALMIO (s. 1962) on Helsingin 

yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden 

laitoksen vt. yliopistonlehtori. Hänen 

tutkimusalueitaan ovat kirjallisuussosiologia 

ja kirjallisuusteoria sekä suomenruotsalainen 

ja suomalainen kirjallisuus. 


kuva: Avain, Liisa Takala 

HELEN MOSTER (s. 1961) on kirjailija, 

vapaa toimittaja ja suomentaja, joka on 

kääntänyt mm. Juli Zeh’n, Jenny Erpenbeckin 

ja Stefan Mosterin tuotantoa. 

Mosterin esikoisromaani Hylky ilmestyi 

2011 ja oli Savonia-palkintoehdokas. 

HELEN MOSTER (f. 1961) är författare, 

frilansjournalist och översättare till finska 

och har bl.a. översatt verk av Juli Zeh, Jenny 

Erpenbeck och Stefan Moster. Mosters 

debutroman Hylky utkom 2011 och var 

nominerad till Savoniapriset. 

PÄIVI PALOPOSKI (s. 1954) on puolalaisen 

kirjallisuuden suomentaja, joka on 

toiminut yliopisto-opettajana Helsingin 

yliopistossa. 

PÄIVI PALOPOSKI (f. 1954) är översättare 

av polsk litteratur till finska. Hon har 

även arbetat som lärare vid Helsingfors 

universitet. 


kuva: Henna Aaltonen 

STEFAN MOSTER (s. 1964) on saksalainen 

kirjailija ja kääntäjä. Hän on saksantanut 

mm. Ilkka Remeksen ja Kari Hotakaisen 

romaaneja. Hän sai Suomen valtion 

ulkomaisen kääntäjäpalkinnon vuonna 

2001 ja WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon 

vuonna 2011. Moster on 

opettanut Suomen kirjallisuutta Münchenin 

yliopistossa. Hänen esikoisromaaninsa 

suomennettiin nimellä Nelikätisen soiton 

mahdottomuus vuonna 2011. 

STEFAN MOSTER (f. 1964) är tysk 

författare och översättare. Han har bland 

annat översatt Ilkka Remes och Kari Hotakainens 

romaner till tyska. Han fick Finska 

statens utländska översättarpris år 2001 

och WSOY:s litteraturstiftelses hederspris 

år 2011. Moster har undervisat i Finlands 

litteratur vid universitetet i München. Den 

finska översättningen av hans debutroman 

gavs ut år 2011 under namnet Nelikätisen 

soiton mahdottomuus. 

JARMO PAPINNIEMI (s. 1968) on 

Parnasso-lehden päätoimittaja ja tietokirjailija. 

2011 hän sai WSOY:n kirjallisuussäätiön 

tunnustuspalkinnon ”kirjallisena 

matkaoppaana toimimisesta ja snobbailemattomasta 

suvereenisuudesta”. 

JARMO PAPINNIEMI (f. 1968) är 

chefredaktör för tidningen Parnasso och 

författare av facklitteratur. År 2011 fick 

han WSOY:s litteraturstiftelses hederspris 

”för sin gärning som litterär reseguide och 

för sin osnobbiga suveränitet”. 

11 

kuva: WSOY, Toni Härkönen 

kuva: Tammi, Suvi Roiko 

SOFI OKSANEN (s. 1977) on suomalaisvirolainen 

kirjailija, dramaturgi ja kustantaja. 

Oksaselta on ilmestynyt teokset Stalinin 

lehmät (2003) ja Baby Jane (2005), ja kolmas 

romaani Puhdistus (2008) voitti Finlandia- ja 

Runeberg-palkinnot. Vuonna 2010 Puhdistukselle 

myönnettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston 

kirjallisuuspalkinto, Eurooppalainen 

kirjallisuuspalkinto sekä ranskalaiset 

Prix Fémina Étranger ja FNAC-palkinnot. 

Puhdistus-ooppera sai ensi-iltansa Suomen 

Kansallisoopperan lavalla huhtikuussa 2012. 

SOFI OKSANEN (f. 1977) är finsk-estnisk 

författare, dramaturg och förläggare. 

Oksanen har gett ut romanerna Stalinin 

lehmät (2003) och Baby Jane (2005). Tredje 

romanen Puhdistus (2008) vann Finlandia- 

och Runebergspriset samt under 2010 

Nordiska rådets litteraturpris, Europeiska 

litteraturpriset och de franska Prix Fémina 

Étranger- och FNAC-priserna. Operauppsättningen 

av Puhdistus hade premiär 

på Finlands Nationalopera i april 2012. 

SARI PELTONIEMI (s. 1963) on lasten- 

ja nuortenkirjailija ja äidinkielen opettaja. 

Hänen teoksensa ovat olleet kahdesti 

ehdolla Finlandia junior -palkinnon saajaksi. 

Hänen tuorein teoksensa on nuorille 

suunnattu Kuulen kutsun metsänpeittoon 

(2011). 

SARI PELTONIEMI (f. 1963) är barn- 

och ungdomsförfattare samt modersmålslärare. 

Hennes böcker har nominerats till 

Finlandia junior -priset vid två tillfällen. 

Hennes senaste bok Kuulen kutsun metsänpeittoon 

(2011) riktar sig till ungdomar.

kuva: Siltala, Laura Malmivaara 

SEPPO PUTTONEN (s. 1953) on Yleisradion 

kirjallisuustoimittaja ja kriitikko. 

SEPPO PUTTONEN (f. 1953) är litteraturjournalist 

och kritiker på Yle. 

HANNU RAITTILA (s. 1956) on kirjailija, 

joka on kirjoittanut romaanien lisäksi 

kuunnelmia, näytelmiä ja käsikirjoituksia. 

Hän on toiminut myös kolumnistina ja 

kriitikkona. Romaani Canal Grande (2001) 

palkittiin Finlandia-palkinnolla. Raittilan 

viimeisin teos on Marsalkka (2010). 

HANNU RAITTILA (f. 1956) är författare 

och har förutom romaner skrivit hörspel, 

dramatik och manus. Han har också 

arbetat som krönikör och kritiker. Hans 

roman Canal Grande (2001) belönades 

med Finlandiapriset. Raittilas senaste verk 

är Marsalkka (2010). 


kuva: Otava, Suvi Roiko 

TIINA RAEVAARA (s. 1979) on kirjailija, 

joka on väitellyt genetiikasta ja toiminut 

tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. 

Hän kirjoittaa niin proosaa kuin 

tietokirjallisuutta. Novellikokoelma En 

tunne sinua vierelläni palkittiin Runebergpalkinnolla 

vuonna 2011. Samana vuonna 

ilmestyi tietokirja Koiraksi ihmiselle. 

TIINA RAEVAARA (f. 1979) är författare 

som disputerat inom genetik och arbetar 

som forskare och lärare vid Helsingfors 

universitet. Hon skriver både prosa och 

facklitteratur. Hennes novellsamling En 

tunne sinua vierelläni belönades med 

Runebergpriset år 2011. Samma år utkom 

fackboken Koiraksi ihmiselle. 

TERHI RANNELA (s. 1980) on nuortenkirjailija, 

vapaa toimittaja ja kriitikko. 

Hänen esikoisteoksensa Puhdas valkoinen 

julkaistiin vuonna 2004 ja uusin teos 

Scarlettin puvussa vuonna 2011. 

TERHI RANNELA (f. 1980) är ungdomsförfattare, 

frilansjournalist och kritiker. 

Hennes debutroman Puhdas valkoinen 

gavs ut 2004 och hennes senaste bok 

Scarlettin puvussa kom år 2011. 

kuva: Janne Rentola 

AGNETA RAHIKAINEN (f. 1963) är 

programchef för Svenska litteratursällskapet 

i Finland rf., fackboksförfattare och litteraturforskare. 

AGNETA RAHIKAINEN (s. 1963) 

on Svenska litteratursällskapet i Finlandin 

ohjelmapäällikkö, tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija. 

HENRY RASK är historiker med lokalhistoria 

som specialitet. Han har arbetat 

som kulturchef på Hanaholmen – kulturcentrum 

för Sverige och Finland. Han 

har också undervisat i nordisk historia på 

Helsingfors universitet. 

HENRY RASK on historiantutkija, jonka 

erikoisala on paikallishistoria. Hän on toiminut 

Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen 

kulttuurikeskuksen kulttuuripäällikkönä ja 

opettanut Pohjoismaiden historiaa Helsingin 

yliopistossa. 


kuva: Ville Rauvola 

VILLE RAUVOLA (s. 1973) on jyväskyläläisen 

Atenan kustantaja. 

VILLE RAUVOLA (f. 1973) är Jyväskyläförlaget 

Atenas förläggare. 

RAMI SAARI (s. 1963) on israelilainen 

runoilija, kääntäjä, kielitieteilijä ja kirjallisuuskriitikko. 

Hän on kääntänyt hepreaksi 

mm. Timo K. Mukkaa, Sofi Oksasta, Mika 

Waltaria ja Eino Leinoa. Hän sai käännöstyöstään 

Suomen valtion ulkomaisen 

kääntäjäpalkinnon 2010. 

RAMI SAARI (f. 1963) är israelisk poet, 

översättare, språkvetare och litteraturkritiker. 

Han har översatt bl.a. Timo K. Mukka, 

Sofi Oksanen, Mika Waltari och Eino 

Leino till hebreiska. För sitt översättande 

fick han Finska statens utländska översättarpris 

2010. 


kuva: Lena Malm 

kuva: Huuda Huuda 

SUSANNE RINGELL (f.1955) är författare 

och dramatiker. Hon har skrivit böcker 

i olika genrer, pjäser och hörspel. Hon 

har specialiserat sig på kortprosa. Åren 

1999, 2004 och 2010 belönades hon med 

pris av Svenska Litteratursällskapet. Hon 

har vunnit Prix Italia och Prix Europa för 

sina radiohörspel. 2010 fick hon Svenska 

Yles litteraturpris. 

SUSANNE RINGELL (s. 1955) on 

kirjailija ja dramaatikko. Hänen teoksensa, 

näytelmänsä ja kuunnelmansa liikkuvat 

monissa eri tyylilajeissa, ja hän on 

erikoistunut lyhytproosaan. Hän on saanut 

Svenska Litteratursällskapetin palkinnon 

vuosina 1999, 2004 ja 2010. Hän on voittanut 

Prix Italia- sekä Prix Europa-palkinnot 

radiokuunnelmistaan. Vuonna 2010 hän 

sai Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon. 

ANNA SAILAMAA (s. 1979) on sarjakuvataiteilija, 

kuvataiteilija ja kuvittaja 

sekä Kuti-sarjakuvalehden toimituskunnan 

jäsen. Hän voitti Kemin pohjoismaisen 

sarjakuvakilpailun pääpalkinnon 2007 ja 

kansainvälisen Fumetto-festivaalin sarjakuvakilpailun 

2009. Sailamaa myös opettaa 

osa-aikaisesti kuvataidetta lapsille ja 

aikuisille. Hänen uusin sarja kuvateoksensa 

on Paimen (2011). 

ANNA SAILAMAA (f. 1979) är serieskapare, 

bildkonstnär och illustratör samt 

medlem av serietidningen Kutis redaktion. 

Hon vann huvudpriset på Kemis nordiska 

serietävling 2007 och serietävlingen på den 

internationella Fumetto-festivalen 2009. 

Sailamaa undervisar också barn och vuxna 

i bildkonst på deltid. Hennes senaste 

serieutgåva är Paimen (2011). 

13 

kuva: Gummerus, Hanne Nykänen 


MATTI RÖNKÄ (s. 1959) on kirjailija 

ja Yle TV1:n uutispäällikkö ja -ankkuri, 

joka on kirjoittanut kuusi rikosromaania. 

Ystävät kaukana (2007) voitti parhaalle 

pohjoismaiselle dekkarille myönnettävän 

Lasiavain-palkinnon. Röngän uusin dekkari 

on Väärän maan vainaja (2011). 

MATTI RÖNKÄ (f. 1959) är författare 

samt nyhetschef och nyhetsankare på Yle 

TV1 och har gett ut sex kriminalromaner. 

Ystävät kaukana (2007) vann Glasnyckeln, 

priset för bästa nordiska deckare. Rönkäs 

senaste deckare är Väärän maan vainaja 

(2011). 

ALEXANDRA SALMELA (s. 1980) on 

slovakialainen kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi, 

joka asuu Suomessa ja kirjoittaa 

suomeksi. Hänen esikoisromaaninsa 27 

eli Kuolema tekee taiteilijan (2010) voitti 

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, 

oli Finlandia-palkintoehdokas ja on tällä 

hetkellä slovakialaisen Anasoft Literan 

palkintoehdokas. 

ALEXANDRA SALMELA (f. 1980) är 

slovakisk författare, översättare och dramaturg, 

som bor i Finland och skriver på 

finska. Hennes debutroman 27 eli Kuolema 

tekee taiteilijan (2010) vann Helsingin 

Sanomats debutantpris, var nominerad 

till Finlandiapriset och är för närvarande 

nominerad till det slovakiska Anasoft 

Litera-priset.

kuva: Irmeli Jung 

kuva: Veikko Somerpuro 

GABRIELE SCHREY-VASARA (s. 1953) 

on kääntäjä ja Helsingin saksalaisen kirjaston 

johtaja. Hänen laajaan saksannosrepertuaariinsa 

lukeutuu yli 50 teosta. Hän 

sai Suomen valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon 

2008. 

GABRIELE SCHREY-VASARA (f. 1953) 

är författare och chef för tyska biblioteket i 

Helsingfors. Hennes omfattande repertoar 

av översättningar till tyska inbegriper 

över 50 verk, och hon fick Finska statens 

utländska översättarpris 2008. 

JARI TERVO (s. 1959) on kirjailija, jonka 

laaja tuotanto koostuu romaaneista, runokirjoista, 

novellikokoelmista ja käsikirjoituksista. 

Hänen teoksensa ovat olleet 

Finlandia-palkintoehdokkaana kolme 

kertaa. Viimeksi on ilmestynyt romaani 

Layla (2011). 

JARI TERVO (f. 1959) är författare med 

en diger produktion av romaner, diktsamlingar, 

novellsamlingar och manus. 

Tre av hans verk har varit nominerade till 

Finlandiapriset. Hans senaste roman är 

Layla (2011). 

kuva: Tammi 

JOHANNA SINISALO (s. 1958) on kirjailija 

ja käsikirjoittaja, jonka esikoisromaani 

Ennen päivänlaskua ei voi (2000) voitti 

Finlandia-palkinnon. Sen englanninnokselle 

(käänt. Herbert Lomas) myönnettiin 

vuonna 2004 tieteis- ja fantasiakirjallisuuden 

James Tiptree, Jr. -palkinto. Viimeksi 

Sinisalolta on ilmestynyt romaani Enkelten 

verta (2011). 

JOHANNA SINISALO (f. 1958) är författare 

och manusförfattare vars debutroman 

Ennen päivänlaskua ei voi (2000) vann 

Finlandiapriset. I engelsk översättning 

(övers. Herbert Lomas) vann boken även 

James Tiptree, Jr. -priset för science fiction- 

och fantasylitteratur år 2004. Sinisalos 

senaste roman är Enkelten verta (2011). 

JUHANI TOLVANEN (s. 1956) on toimittaja 

ja sarjakuvaneuvos. Hän on toiminut 

pitkään suomalaisissa sarjakuvajärjestöissä. 

Hän toimitti yhdessä Heikki Jokisen 

kanssa Suomen ensimmäisen sarjakuvaantologian 

nimeltään Ruututarha (1983). 

Tolvanen on suomentanut n. 150 sarjakuvakirjaa, 

minkä lisäksi hän on kirjoittanut 

useita teoksia sarjakuvasta, mm. Muumipeikko-sarjakuvan 

historian. 

JUHANI TOLVANEN (f. 1956) är journalist 

och serieråd. Han har verkat inom finländska 

serieorganisationer under lång tid 

och var tillsammans med Heikki Jokinen 

redaktör för Finlands första serieantologi 

Ruututarha (1983). Tolvanen har översatt 

ca 150 seriealbum till finska och även 

skrivit ett flertal böcker om serier, bl.a. en 

historik över Muminserierna. 

kuva: Otava, Jouni Haarala 

kuva: Helsinkikirjat 

PHILIP TEIR (f. 1980) är finlandssvensk 

författare, kulturchef på Hufvudstadsbladet 

samt litteratur-, musik- och tv-kritiker. 

Han debuterade med diktsamlingen 

Någonting ur hennes mun faller i min mun 

(2007). År 2011 utkom novellsamlingen 

Akta dig för att färdas alltför fort. Teir har 

även varit redaktör för antologier. 

PHILIP TEIR (s. 1980) on suomenruotsalainen 

kirjailija, Hufvudstadsbladetin 

kulttuuritoimituksen päällikkö sekä kirjallisuus-, 

musiikki- ja televisiokriitikko. Hän 

debytoi runokokoelmalla Någonting ur 

hennes mun faller i min mun (2007). 2011 

ilmestyi novellikokoelma Akta dig för att 

färdas alltför fort. Teir on toimittanut myös 

antologioita. 

ANTTI TUOMAINEN (s. 1971) on helsinkiläinen 

kirjailija ja toimittaja. Hänen kolmas 

rikosromaaninsa Parantaja (2011) sai 

Vuoden johtolanka -palkinnon. Teoksen 

oikeudet on myyty 22 maahan, mukaan 

lukien Iso-Britannia, Ranska ja USA. 

ANTTI TUOMAINEN (f. 1971) är författare 

och journalist från Helsingfors. Hans 

tredje kriminalroman Parantaja (2011) 

belönades med priset Vuoden johtolanka. 

Dess rättigheter har sålts till 22 länder 

inklusive Storbritannien, Frankrike och 

USA. 


kuva: Schildts&Söderström, Christine Saarukka 

MARIA TURTSCHANINOFF (f. 1977) 

är finlandssvensk barn- och ungdomsförfattare 

och före detta journalist. Hennes 

roman Arra (2009) nominerades till 

Finlandia junior-priset och fick Svenska 

litteratursällskapet i Finlands pris. Hennes 

senaste ungdomsbok Underfors gavs ut 

2010. 

MARIA TURTSCHANINOFF (s. 1977) 

on suomenruotsalainen lasten- ja 

nuorten kirjailija ja entinen toimittaja. 

Romaani Arra (2009) toi hänelle Finlandia 

junior -ehdokkuuden ja Svenska 

litteratursällskapet i Finlandin palkinnon. 

Hänen viimeisin nuortenkirjansa Underfors 

ilmestyi 2010. 

NICK VERTIGANS (s. 1974) on kokenut 

valmentaja ja kouluttaja Isosta-Britanniasta. 

Ennen muuttoaan Helsinkiin vuonna 2008 

hän toimi ryhmänvetäjänä Bloombergillä 

ja Thomson Reutersin palveluksessa. Hän 

oli mukana perustamassa AJAN Consulting 

-yritystä vuonna 2009. Yrityksen tavoitteena 

on auttaa yksittäisiä asiakkaita ja tiimejä 

keskittymään tehokkaaseen ja mieleenpainuvaan 

viestintään asiakaspalvelun, myynnin 

tai johtamisen tehostamiseksi. 

NICK VERTIGANS (f. 1974) är en 

erfaren coach och utbildare från Storbritannien. 

Innan han flyttade till Helsingfors 

2008 ledde han högpresterande team för 

Bloomberg och Thomson Reuters. År 2009 

var han med och grundade företaget AJAN 

Consulting, vars mål är att hjälpa enstaka 

kunder och grupper fokusera på effektiv 

och minnesvärd kommunikation för bättre 

resultat inom kundservice, försäljning eller 

ledarskap. 


kuva: Tammi, Marjaan Malkamäki 

JYRKI VAINONEN (s. 1963) on kirjailija, 

sanataiteen opettaja ja suomentaja, 

joka on kääntänyt mm. Seamus Heaneya 

ja Jonathan Swiftiä. Hän voitti esikoisteoksellaan 

Tutkimusmatkailija ja muita 

tarinoita (1999) Helsingin Sanomien 

esikoiskirjapalkinnon. Vainosen uusin 

romaani on Swiftin ovella (2011). 

JYRKI VAINONEN (f. 1963) är författare, 

lärare i ordkonst och översättare till 

finska av bland annat Seamus Heaney 

och Jonathan Swift. Med sin första bok 

Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita 

(1999) vann han Helsingin Sanomats 

debutantpris. Vainonens senaste roman 

är Swiftin ovella (2011). 

MEMO 

15 

kuva: Jyrki Nisonen 

JOHANNA VENHO (s. 1971) on kirjailija, 

joka on työskennellyt myös vapaana toimittajana, 

Tuli&Savu -lehden päätoimittajana, 

kriitikkona, suomentajana ja kirjoittamisen 

ohjaajana. Venho tunnetaan ennen kaikkea 

runoilijana, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu 

myös lastenkirjallisuutta. Viimeisin teos 

aikuisille on romaani Syntysanat (2011). 

JOHANNA VENHO (f. 1971) är författare 

och har även arbetat som frilansjournalist, 

varit chefredaktör för tidskriften Tuli&Savu, 

verkat som kritiker, översättare till finska 

och som skrivcoach. Venho är främst känd 

som poet, men hennes utgivning omfattar 

även barnböcker. Hennes senaste verk för 

vuxen publik är romanen Syntysanat (2011).

Kaikki luennot ja työpajat pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6), ellei toisin mainita. 

/ Alla föreläsningar och workshops hålls i Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6), om inte annat anges. 

Oikeudet ohjelmanmuutoksiin pidätetään./ Rätt till ändringar i programmet förbehålles. 

Maanantai/måndag 11.6. 

8:30–9:00, Tieteiden talon ala-aula/entréhallen i Vetenskapernas hus 

Rekisteröityminen FILI-infopisteessä/anmälan vid FILIs infodisk 

Luennot/föreläsningar 

9:00–9:45, sali/sal 104 

Konferenssin avajaiset. FILI esittäytyy. Tervetuliaissanat: FILIn johtaja Iris Schwanck 

Invigning av konferensen. FILI presenterar sig. Välkomsttal: Iris Schwanck, FILIs direktör 

9:45–10:45, sali/sal 104 

Kääntäjän sana I. Professori Amanda Hopkinson (City of London College, UK): Translator’s word. 

A keynote speech. Tulkkaus: suomi, ruotsi. 

Översättarens ord I. Professor Amanda Hopkinson (City of London College, UK): Translator’s word. 

A keynote speech. Tolkning: finska, svenska. 

11:00–12:30, sali/sal 104 

Katsaus suomalaiseen nykykirjallisuuteen. Ajankohtaisiin teoksiin ja ilmiöihin johdattelevat suomeksi kriitikko, 

päätoimittaja Soila Lehtonen (Books from Finland/FILI) ja kriitikko, päätoimittaja Jarmo Papinniemi (Parnasso). 

Ruotsiksi toimittaja, kriitikko Pia Ingström (HBL) ja Tiia Strandén (FILI). Tulkkaus: suomi, ruotsi 

En översikt över finsk samtidslitteratur. Litteraturexperter diskuterar aktuella verk och fenomen. På finska: kritiker, 

chefredaktör Soila Lehtonen (Books from Finland/FILI) och kritiker, chefredaktör Jarmo Papinniemi (Parnasso). 

På svenska: redaktören och kritiker Pia Ingström (HBL) och Tiia Strandén (FILI). Tolkning: finska, svenska 

12:30–14:00 – Lounas/lunch 

14:00–15:00, sali/sal 104 

Moniottelijat. Paneelikeskustelu. Mielenkiintoiset ja ajankohtaiset, eri genrejä edustavat kirjailijat kohtaavat 

toisensa lavalla. Puheenjohtajana Nina Paavolainen (FILI). Panelisteina kirjailija, psykiatri, pianisti Claes 

Andersson ja kirjailija, kuvataiteilija Rosa Liksom. Tulkkaus: ruotsi 

Paneldiskussion. Intressanta och aktuella författare som representerar olika genrer möts på scen. Moderator: Nina 

Paavolainen (FILI). Panelister: författare, psykolog, pianist Claes Andersson och författare, bildkonstnär Rosa 

Liksom. Tolkning: svenska 

14:00–15:00, Porthania, Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet 

(Yliopistonkatu 3/Universitetsgatan 3), sali/sal P673 

The Art of Communication - 5 strategies for a confident, competent presentation. Nick Vertigans from AJAN 

Consulting gives tools for self-presentation and pitching for a translator. The session is held in English. 

kartta/map 

Kirkkokatu 6 

Kyrkogatan 6 



Työpajat (kieli/språk: suomi, finska) 

15:15–16:30, sali 309 

Tiedon lähettiläät. Mitä tapahtuu suomalaisessa tietokirjallisuudessa nyt? Alustamassa professori, FT 

Markku Löytönen, Suomen tietokirjailijoiden hallituksen pj. Alustusta seuraa keskustelu: Millaisia 

suomalaisia tietokirjoja kannattaa kääntää? Puheenjohtajana toimii Markku Löytönen, mukana Helsingin 

Avoimen yliopiston johtaja, FT Pirjo Hiidenmaa, tietokirjailija, toimittaja Anna-Lena Laurén, kustantaja 

Ville Rauvola (Atena) ja kääntäjä Gabriele Schrey-Vasara. 

15:15–16:30, sali 404 

100 kysymystä Kristina Carlsonille. Suomentaja Päivi Paloposki keskustelee Kristina Carlsonin kanssa 

tekstien kääntämisestä. Yleisökysymykset ovat tervetulleita. 

15:15–16:30, sali 505 

100 kysymystä Rosa Liksomille. Kirjailija ja hänen kääntäjänsä Stefan Moster keskustelevat Rosa 

Liksomin tekstien kääntämisestä ja vastaavat yleisön kysymyksiin. 

15:30–16:30, sali 401 

Sujuvaa suomea sopivilla sanoilla. Suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja Marsa Luukkosen 

kielenhuoltopajassa tarkastellaan nykykielen sanojen tarkkuutta, sumeutta ja tulkintoja. 

Workshops (språk/kieli: svenska, ruotsi) 

15:15–16:30, sal 312 

Översättningsworkshop: Monika Fagerholms prosa. Förhandsanmälning + -uppgift. 

15:15–16:30, sal 313 

Översättningsworkshop: Agneta Enckells poesi. Förhandsanmälning + -uppgift. 

15:15–16:30, sal 405 

Översättningsworkshop: Susanne Ringells kortprosa. Förhandsanmälning + -uppgift. 

Iltaohjelma/kvällsprogram 

19:00–22:00, Ravintola Sipulin Talvipuutarha 

/Talvipuutarha vid Restaurang Sipuli (Kanavaranta 7/Kanalkajen 7) 

Avajaispäivällinen/invigningsmiddag. 

MEMO 

17 

kartta/map 

Kanavaranta 7 

Kanalkajen 7

Tiistai/tisdag 12.6. 

8:30–9:00, Tieteiden talon ala-aula/entréhallen i Vetenskapernas hus 

Rekisteröityminen FILI-pisteessä/anmälan vid FILIs infodisk. 

Luennot (kieli/språk: suomi, finska) 

9:00–10:00, sali 104 

Hyväkin kieli muuttuu. Kirjakielen monet muodot. Luennoitsijana Helsingin Avoimen yliopiston johtaja, 

FT Pirjo Hiidenmaa. 

10:15–11:15, sali 104 

”Tunnen – siis olen!” Affektit ja media. Luennoitsijana Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori, 

FT Mikko Lehtonen. 

11:30–12:30, sali 104 

Nykykieli ja sosiaalinen media. Luennoitsijana suomen kielen tutkija ja opettaja, FT Lari Kotilainen 

Helsingin yliopistosta. 

12:30–14:00 – Lounas 

Föreläsningar (språk/kieli: svenska, ruotsi) 

9:00–10:00, sal 505 

Svensk i Finland. En minoritet i majoritetskulturen – ett historiskt perspektiv. Historiker, FL Henry Rask. 

10:15–11:30, sal 505 

Från aula till ännu - om finlandismer och finlandssvenska. Språkvårdare, forskare Charlotta af 

Hällström-Reijonen, FOCIS (Institutet för de inhemska språken). 

11:45–12:30, sal 505 

Språkvård inom media. Språkvårdare Kerstin Kronvall, Språkstöd/YLE. 

12:30–14:00 – Lunch 


14:00–16:30, Sarjakuvakeskus (Hämeentie 150) 

Suomisarja I. Vierailu Sarjakuvakeskukseen. Suomalaisesta sarjakuvasta alustaa sarjakuvaneuvos, 

toimittaja Juhani Tolvanen. Vieraana sarjakuvataiteilija Hannu Lukkarinen, jonka sarjakuvasta 

käännetään näyte. Käännöstyöpajan vetää sarjakuvaneuvos, kääntäjä Kirsi Kinnunen. 

14:00–16:30, sali 309 

Suomalainen nykyrunous. Alustamassa kriitikko, tutkija Mervi Kantokorpi. Luennon jälkeen kirjailija 

Johanna Venhon keskusteleva runokäännöstyöpaja. 

14:00–16:30, sali 404 

Näkyjä. Muun muassa fantasiasta ja scifistä keskustelevat suomalaiset kirjailijat, joiden teoksissa on 

irtauduttu realismin perinteestä. Vieraana kirjailijat Leena Krohn, Tiina Raevaara, Johanna Sinisalo ja 

Jyrki Vainonen, joka myös johtaa puhetta. Keskustelua seuraa Jyrki Vainosen käännöstyöpaja. 

kartta/map 

Kirkkokatu 6 

Kyrkogatan 6 

kartta/map 

Hämeentie 150 



14:00–15:15, sali 312 

Marginaalista pulppuaa. Suomen vähemmistöryhmien kirjallisuus tarkasteltavana paneelissa, johon 

osallistuvat saamelaisrunoilija, toimittaja Inger-Mari Aikio-Arianaick, romanikirjailija, taiteilija Kiba 

Lumberg ja Slovakiasta Suomeen muuttanut kirjailija, kääntäjä Alexandra Salmela. Puheenjohtajana 

toimii FILIn johtaja Iris Schwanck. 

15:30–16:30, sali 401 

Sujuvaa suomea sopivilla sanoilla. Suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja Marsa Luukkosen 

kielenhuoltopajassa tarkastellaan nykykielen sanojen tarkkuutta, sumeutta ja tulkintoja. 


14:00–16:30 

Havet. Litterär promenad i Helsingfors marina landskap i sällskap med redaktören Petter Lindberg 

(Yle), författarna Agneta Enckell, Monika Fagerholm och Susanne Ringell tillsammans med 

dramaturgen Gunilla Hemming och FILIs representant. 


19:00–22:00, Ravintolalaiva Wäiski (Hakaniemenranta 11/Hagnäskajen 11) 

Helsinki-päivän runoillanvietto kustantajien ja agenttien kera. Runoillanvietto 

toteutetaan yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa. 

Poesikväll Helsinginforsdagen till ära tillsammans med förläggare och litterära 

agenter i samarbete med Nuoren Voiman Liitto. 

MEMO 

19 

kartta/map 

Hakaniemenranta 11 

Hagnäskajen 11

Keskiviikko/onsdag 13.6. 

8:30–9:00 Tieteiden talon ala-aula/entréhallen i Vetenskapernas hus 

Rekisteröityminen FILI-infopisteessä/anmälning vid FILIs infodisk. 

kartta/map 

Kirkkokatu 6 

Luennot (kieli, språk: suomi, finska) 

Kyrkogatan 6 

9:00–10:00, sali 104 

Kipupisteitä. Haastattelussa teoksissaan lähihistoriaa kriittisesti tarkastelleet prosaistit Katja Kettu ja 

Leena Lander. Haastattelijana kirjailija, kääntäjä Helen Moster. 

10:15–11:15, sali 104 

Metafiktiivinen historiankirjoitus. YLEn toimittaja Seppo Puttosen haastattelussa kirjailijat Eeva-Kaarina 

Aronen ja Hannu Raittila. 

11:30–12:30, sali 104 

Tervo omin sanoin. Kirjailija Jari Tervon esitelmä. 

12:30–14:00 – Lounas 

Föreläsningar (språk/kieli: svenska, ruotsi) 

9:00–12:30, SLS (Svenska litteratursällskapet, Riddaregatan 5) 

Agneta Rahikainen presenterar sällskapets verksamhet, förlag och finlandssvensk facklitteratur. 

Forskaren Kristina Malmio berättar om finlandsvenska klassiker. Författaren Johanna Holmström 

föreläser om finlandssvensk identitet och prosa. 

12:30–14:00 – Lunch 


14:00–16:30, Sarjakuvakeskus (Hämeentie 150) 

Suomisarja II. Vierailu Sarjakuvakeskukseen. Suomalaisesta sarjakuvasta alustaa sarjakuvaneuvos, 

toimittaja Juhani Tolvanen. Vieraana sarjakuvataiteilija Anna Sailamaa, jonka sarjakuvasta käännetään 

näyte. Käännöstyöpajan vetää sarjakuvaneuvos, kääntäjä Kirsi Kinnunen. 

14:00–15:10, sali 309 

100 kysymystä Olli Jaloselle. Kirjailija ja hänen kääntäjänsä Stefan Moster keskustelevat Olli Jalosen 

teosten kääntämisestä ja vastaavat yleisön kysymyksiin. 

15:20–16:30, sali 309 

100 kysymystä Sofi Oksaselle. Kirjailija ja hänen kääntäjänsä Rami Saari keskustelevat Sofi Oksasen 

teosten kääntämisestä ja vastaavat yleisön kysymyksiin. 

14:00–15:15, sali 404 

Suomalainen dekkari – millainen se on, mikä erottaa sen muista? Puheenjohtajana tutkijatohtori Paula 

Arvas Helsingin yliopistosta, mukana kirjailijat Leena Lehtolainen, Matti Rönkä ja Antti Tuomainen. 

kartta/map 

Riddaregatan 5 

kartta/map 

Hämeentie 150 



15:30–16:30, sali 404 

Kääntäjän sana II. Kääntäjä toimii aina vähintään kahden kulttuurin välillä, mutta miten kääntäjät itse 

kokevat roolinsa? Miten minusta tuli kääntäjä - entä mitä tapahtuu, kun kääntäjästä tulee kirjailija? 

Puheenjohtajana Tiina Lehtoranta (FILI). Keskustelemassa kääntävät kirjailijat Kristiina Lähde, Stefan 

Moster ja Alexandra Salmela. 


14:00–16:30, rutten bekräftas senare 

På ort och ställe: Philip Teirs och Maria Turtschaninoffs Helsingfors. Redaktören Johanna Grönqvist och 

två författare (plus FILIs representant) guidar runt i sina berättelsers stad. 


18:30–20:00, Kino (Eerikinkatu 11/Eriksgatan 11) 

Pussikaljaelokuva. Elokuvanäytös (82 min.). Tekstitys: ruotsi 

Pussikaljaelokuva. Filmvisning (82 min.). Textning: svenska 

20:00–24:00, Dubrovnik Lounge & Lobby (Eerikinkatu 11/Eriksgatan 11) 

Kääntäjäklubi, vapaata seurustelua. 

Översättarklubb, fritt umgänge. 

MEMO 

21 

kartta/map 

Eerikinkatu 11 

Eriksgatan 11

Torstai/torsdag 14.6. 

9:00–11:30, sali/sal 104 

Katsaus ajankohtaiseen suomenkieliseen ja suomenruotsalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. 

Suomeksi alustaa tutkija ja kriitikko, FT Päivi Heikkilä-Halttunen, suomenruotsiksi tutkija ja 

kriitikko, FT Maria Lassén-Seger. Mukana kirjailijat Minna Lindeberg, Annika Luther, Sari 

Peltoniemi ja Terhi Rannela. Tulkkaus: suomi, ruotsi 

En inblick i samtida finsk och finlandssvensk barn- och ungdomslitteratur. Forskaren och kritikern, 

FD Päivi Heikkilä-Halttunen och forskaren och kritikern, FD Maria Lassén-Seger håller inledande 

föredrag på finska respektive svenska. Med författarna Minna Lindeberg, Annika Luther, Sari 

Peltoniemi och Terhi Rannela. Tolkning: finska, svenska 

11:45–12:30, sali/sal 104 

Kääntäjän sana III – yhteenveto konferenssista kääntäjien näkökulmasta. 

Puheenjohtaja Iris Schwanck. Tulkkaus: suomi, ruotsi 

Översättarens ord III – sammanfattning av konferensen ur översättarnas synvinkel. 

Moderator: Iris Schwanck (FILI). Tolkning: finska, svenska 

13:00, SKS:n juhlasali/SKS festsal (Hallituskatu 1/Regeringsgatan 1) 

Päättäjäislounas. Loppusanat: Iris Schwanck (FILI). Konferenssi huipentuu kääntäjien omiin sanoihin. 

Avslutningslunch. Slutord: Iris Schwanck (FILI). Konferensen kulminerar i översättarnas egna ord. 

kartta/map 

Kirkkokatu 6 

Kyrkogatan 6 

kartta/map 

Hallituskatu 1 

Regeringsgatan 1 


FILI 

Pl 259, (Ritarikatu 1), 00171 Helsinki 

Postbox 259, (Riddaregatan 1), 00171 Helsingfors 

www.finlit.fi/fili, fili@finlit.fi 

IRIS SCHWANCK, johtaja / direktör 

iris.schwanck@finlit.fi, +358 40 5080 331 

MERJA AHO, osastosihteeri / avdelningssekreterare 

merja.aho@finlit.fi, +358 40 5347 834 

MARIA ANTAS, projektikoordinaattori / projektkoordinator 

maria.antas@finlit.fi, +358 40 5347 406 

FRANzISKA FIEBIG, harjoittelija / praktikant 

franziska.fiebig@finlit.fi, +358 40 7256 650 

PÄIVI HAARALA, projektiassistentti / projektassistent 

paivi.haarala@finlit.fi, +358 40 5468 645 

HANNELE JYRKKÄ, tiedottaja / informatör 

hannele.jyrkka@finlit.fi, +358 40 5347 526 

SOILA LEHTONEN, päätoimittaja / chefredaktör 

soila.lehtonen@finlit.fi, +358 40 7301 562 

TIINA LEHTORANTA, projektikoordinaattori / projektkoordinator 

tiina.lehtoranta@finlit.fi, +358 40 7301 894 

NINA PAAVOLAINEN, projektipäällikkö / projektledare 

nina.paavolainen@finlit.fi, +358 40 5817 980 

JOHANNA PITKÄNEN, suunnittelija / planerare 

johanna.pitkanen@finlit.fi, +358 40 5385 232 

JOHANNA SILLANPÄÄ, tuotantoassistentti / produktionsassistent 

johanna.sillanpaa@finlit.fi, +358 40 7301 709 

TIIA STRANDÉN, projektikoordinaattori / projektkoordinator 

tiia.stranden@finlit.fi, +358 40 5820 975 


23 

kartta/map 

TOIMITUS: Johanna Sillanpää, FILI SVENSK ÖVERSÄTTNING: Mattias Huss LOGO: Leena Lahti GRAAFIKKO: Tarja Petrell PAINO: Nykypaino, 2012

kiittää seuraavia tahoja tuesta: 

ja yhteistyöstä:

Lataa kääntäjäkonferenssin ohjelma - Suomalaisen Kirjallisuuden ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?