Pohjola-Norden 4/2007

POHJOLA-NORDEN 

-LEHTI / TIDNINGEN 4 / 2007 

+ 

Höjdpunkter i gränshindersarbetet 

s. 28 

Albert Engström - 

folkkär konstnär i 

Sverige s. 44 

Nordisk konst i Bryssel s. 12 

Linné-valokuvakilpailun voittajat valittu s. 10 

Kulttuuria 

kotimaassa 

s. 7 ja 9 

Osallistu jäsenkyselyyn 

Delta i en medlemsenkät 

s. 55

2 – Pohjola-Norden 4 / 2007

High-quality fi ne paper, publication paper, packaging boards and 

wood products are the foundations upon which we build. Our success 

in these business areas is based on constant innovation, an effi cient 

value chain, and a deep understanding of our customers’ business. 

Join us on our journey into the future. 

www.storaenso.com 

4 / 2007 Pohjola-Norden – 3

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

Ystävien kesken 

Pohjoismaiden neuvoston tämän syksyn 

istunnon alla tehdyn mielipidetiedustelun 

mukaan pohjoismaalaiset (91 

%) ja erityisesti suomalaiset (94 %) pitävät 

pohjoismaista ympäristöpoliittista 

yhteistyötä erityisen tärkeänä. Tulos ei 

yllätä, ovathan pohjoismaalaiset aina 

kannattaneet yhteistyötä Pohjolassa 

siinä määrin, että tulokset miltei poikkeuksetta 

ylittävät kaikki ”normaaleiksi” 

katsottavat prosenttiluvut. 

Mielenkiintoisempi on sen sijaan Suomalais-ruotsalaisen 

kulttuurirahaston 

tilaama asennetutkimus (katso Pohjola-Nordenin 

kotisivut). Tutkimuksen 

mukaan suomalaiset tietävät Ruotsista 

ja ruotsalaisista selvästi enemmän kuin 

ruotsalaiset Suomesta ja suomalaisista. 

Sen sijaan ruotsalaiset pitävät suomalaisista 

ja Suomesta selvästi enemmän 

kuin suomalaiset ruotsalaisista ja Ruotsista. 

Suomalaiset välittävät ruotsalaisia 

enemmän lopputuloksista kun taas 

ruotsalaiset kiinnittävät enemmän huo- 

Vänner emellan 

Enligt en opinionsmätning gjord inför 

Nordiska rådets session denna höst 

anser nordborna (91 %) och speciellt 

finländarna (94 %) att nordiskt miljöpolitiskt 

samarbete är speciellt viktigt. 

Resultatet överraskar inte då nordborna 

genom åren alltid understött samarbete 

i Norden i en utsträckning som nästan 

utan undantag överstiger alla ”normala” 

procenttal. 

Intressantare är däremot den attitydundersökning 

som Kulturfonden för 

Sverige och Finland beställt (se Pohjola-Nordens 

hemsidor). Enligt undersökningen 

vet finländarna mer om Sverige 

och svenskarna än svenskarna vet om 

Finland och finländarna. Däremot gillar 

svenskarna finländare och Finland 

klart mer än finländarna gillar svenskar 

och Sverige. Finländarna bryr sig 

mer än svenskarna om slutresultat när 

svenskarna fäster mer uppmärksamhet 

än finländarna vid den demokratiska 

processen. 

4 – Pohjola-Norden 4 / 2007 

Päätoimittaja / Chefredaktör 

miota demokraattiseen prosessiin. 

Tuloksen voisi ohittaa toteamalla, että 

suomalaisia on perinteisesti pidetty 

suorasukaisempina ja ruotsalaisia kohteliaampina 

kuin naapurinsa, ja että toisaalta 

maiden historialliset kokemukset 

eroavat toisistaan. 

Vaikka näin olisi, kannattaa pysähtyä 

pohtimaan asiaa Suomen kannalta. 

Vuosia vaivannut alemmuuden tunne 

alkaa olla ohi, mutta onko tilalle tullut 

paremmuuden tunne; onko Ruotsin 

voittaminen muodostunut meille itseisarvoksi? 

Onko meille todellakin samantekevää, 

että ruotsalaiset suhtautuvat meihin 

ystävällisemmin kuin me heihin? 

Viettäessämme ensi ja sitä seuraavana 

vuonna Suomen sodan merkkivuosia 

olisi hyvä suunnata katse nykypäivään 

ja tulevaisuuteen ja todella pohtia, missä 

parhaat ystävämme ovat, niin hyvinä 

kuin huonoina aikoina. 

Resultatet kan naturligtvis lätt förbigås 

dels med konstaterandet att finländarna 

traditionellt har ansetts vara mer 

rakt på sak och svenskarna artigare än 

grannarna, dels med att de historiska 

erfarenheterna skiljer sig. 

Även om så vore lönar det sig att stanna 

upp och fundera på saken ur Finlands 

synvinkel. Den mindrevärdeskänsla 

som under många år präglade oss 

börjar vara ett passerat stadium, men 

frågan är om den ersatts av en känsla 

av att vara förmer; har det blivit ett 

självändamål för oss att besegra Sverige? 

Är det verkligen likgiltigt för oss att 

svenskarna förhåller sig vänligare till 

oss än vi till dem? 

När vi nästa och därpå följande år firar 

märkesåren till minne av det finska kriget 

vore det bra att rikta blickarna mot 

nutiden och framtiden och verkligen 

begrunda var vi har våra bästa vänner 

både goda som dåliga dagar. 

P O H J O L A - N O R D E N 

A I K A K A U S L E H T I / T I D S K R I F T 

ISSN 1456-7644 

Päätoimittaja / Chefredaktör 

Larserik Häggman 

Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare 

Kaarina Airas 

lehti@pohjola-norden.fi 

Osoite / Adress 

Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki / Helsingfors 

puh. / tfn 09 - 4542 080 

faksi / fax 09 - 4542 0820 

pn@pohjola-norden.fi 

www.pohjola-norden.fi 

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning 

Kjell Skoglund 

puh. / tfn 09 - 4542 0821 

faksi / fax 09 - 4542 0820 

kjell.skoglund@pohjola-norden.fi 

Taitto / Ombrytning 

Kaarina Airas 

Paino / Tryckeri 

UPC Print, Vaasa 2007 

Painos / Upplaga 

15 000 kpl/st 

Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2008 

1/08 DL 28.1., ilmestyy / utkommer 25.2. 




Hinta 20 e / vuosikerta 

Priset 20 e / årgång 

Kansikuva / Omslagsbild 

Jouni Tarjamo

S I S Ä L L Y S - I N N E H Å L L 

POHJOLA-NORDEN 4 / 2007 

4 Pääkirjoitus / Ledare 

6 Ajankohtaista / Aktuellt 

10 Carl von Linné -teemavuosi / temaår 

12 I Brussel blåser det fra nord 

15 Täällä / Här är Stockholm 

17 Täällä / Här är Köpenhamn 

19 Täällä / Här är Oslo 

21 Täällä / Här är Reykjavik 

22 Färsaaret – keskellä Golf-virtaa 

25 Arkistojen aarteita / 

Historisk tillbakablick 

28 Rajaestetyön kohokohtia syksyllä 2007 / 

Höjdpunkter i gränshindersarbetet hösten 2007 

31 Nordhumla 

44 Martallar och kluriga gubbar 

46 Käkkärämännyt ja kyräilevät ukot 

50 Pohjolan postia / Norden-nytt 

55 Jäsenkysely / Medlemsenkät 

60 Tulossa / På kommande 

66 Jäsenedut 

Medlemsförmåner 

68 Jäsenpuoti 

Medlemsbod 

70 Kirjakappa 

Bokkappe 

Jos Golf-virta muuttuu 

tai pysähtyy, Färsaarilla 

se huomataan heti. Ne 

sijaitsevat keskellä sitä. 

Färsaaret – keskellä 

Golfvirtaa, s. 22. 

Albert Engström var folkkär i 

Sverige, men hans konst och 

författarskap blev aldrig finkultur. 

Han identifierade sig 

med torpare, fattiga bönder 

och luffare. Martallar och kluriga 

gubbar, s. 44. 


A J A N K O H T A I S T A A K T U E L L T 

Pohjoismaiden neuvoston istunto Oslossa 

Palkinnot Ruotsiin ja Tanskaan, puheenjohtajuus Suomelle 

www.tapiola.fi tai 0203 63630 ma–pe 8–20. 


Kuvassa Pohjoismaisen elokuvapalkinnon 

saajat 2007: Peter Schönau, Bo hr. 

Hansen och Thomas Stenderup. 

Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 

Oslossa 30.10. – 1.11. jaettiin jälleen 

pohjoismaisia palkintoja, jotka tänä 

vuonna menivät Ruotsiin ja Tanskaan. 

Vuoden 2007 kirjallisuuspalkinnon sai 

ruotsalainen kirjailija Sara Strindsberg 

teoksellaan Drömfakulteten. Musiikkipalkinnon 

sai Eric Ericsonin kamarikuoro 

Tukholmasta. Kyseessä oli 

ensimmäinen kerta, kun musiikkipalkinto 

myönnettiin kuorolle. Kuoron 

perustaja, itse Eric Ericson oli myös 

päässyt paikalle seuraamaan palkintojenjakoa. 

Luonto- ja ympäristöpalkinto myönnettiin 

tanskalaiselle Albertslundin kunnalle, 

joka on toiminut esimerkillisesti 

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 

ja myös onnistunut tehtävässään erinomaisesti. 

Elokuvapalkinto annettiin 

tanskalaiselle elokuvalle Kunsten at 

græde i kor, jonka on ohjannut Peter 

Schønau Fog, kirjoittanut Bo hr. Hansen 

ja tuottanut Thomas Stenderup. 

Elokuva perustuu Erling Jepsenin romaaniin. 

Suomi puolestaan sai näkyvyyttä poliittisella 

puolella, kun Suomen ministerit 

saivat esitellä Pohjoismaiden ministerineuvoston 

puheenjohtajuuskauden 

saavutuksiaan. Pohjoismaiden neuvoston 

presidentin kapula siirtyi Suomeen 

ja Erkki Tuomiojalle (sd.), ja Suomi saa 

siten kunnian isännöidä neuvostoa 

vuoden kuluttua Helsingissä. Neuvoston 

varapresidentiksi valittiin Christina 

Gestrin (r.). Puheenjohtajistossa jatkaa 

lisäksi Lyly Rajala (kok.). 

Valiokuntien varapuheenjohtajiksi valittiin 

suomalaisista Ville Niinistö kansalais- 

ja kuluttajavaliokuntaan, Ulla 

Karvo elinkeinovaliokuntaan ja Bjarne 

Kallis tarkastuskomiteaan. 

Teksti: Kaarina Airas 

Kuva: Magnus Fröderberg/norden. 

org


Kirjallisuusmatka Islantiin 8. – 11.2.2008 

Islantilaista kirjallisuutta on käännetty 

runsaasti suomen kielelle. Käännöskirjallisuus 

kattaa 1200-luvulla kirjoitettua 

saagakirjallisuutta, Edda-runoja, 

Nobel-kirjailija Halldór Laxnessin 

tuotantoa ja nykykirjallisuuden kertomakirjallisuutta 

ja lyriikkaa. Laxnessin 

kirjojen ohella tunnetuimpia ovat Einar 

Már Guđmundsonin, Einar Kárasonin 

ja Vigdís Grímsdóttirin teokset. 

Matkalla tutustutaan mm. saagakirjallisuuteen, 

Halldór Laxnessin kotiin ja 

tavataan islantilainen nykykirjailija. 

Matkaisäntänä on useita islantilaisten 

nykykirjailijoiden teoksia kääntänyt Tapio 

Koivukari. Järjestäjä Saga Matkat. 

MATKAOHJELMA 

PERJANTAI 

Lähtö klo 14.10 Icelandairin suoralla 

reittilennolla Helsingistä Islantiin. Saapuminen 

Islantiin klo 15.45. Kuljetus 

Keflavikin lentoasemalta Siniselle Laguunille, 

jonka mineraalipitoisen veden 

miellyttävästä lämmöstä nautimme. Varaa 

uimapuku käsimatkatavaroihin. 

LAUANTAI 

Aamiaisen jälkeen lähdemme Reykjavikin 

kiertoajelulle. Kiertoajelulla 

tutustutaan myös maauimalaan, joka 

saa vetensä kuumista lähteistä. Kiertoajelun 

jälkeen ajamme Nobel-kirjailija 

Halldór Laxnessin kotitalolle Mosfellsbaeriin. 

Kotitalolla juuri mikään ei ole 

Kura skymning 

Den samnordiska biblioteksveckan hade 

i år temat begicks i november både 

som ”Kura gryning” i daghem och 

lågstadier och som ”Kura skymning” på 

bibliotek och i föreningar. Den blev en 

verklig framgång med över 2 300 arrangemang 

i hela Norden och Baltikum. 

Årets tema var ”Kvinnan i Norden” och 

man tog fasta på kvinnliga personligheter 

av betydelse. På morgnarna läste 

man ett avsnitt ur Ronja Rövardotter av 

Astrid Lindgren och på kvällen ur Kristin 

Lavransdotter av Sigrid Undset. 

Text: Martin Paulig 

WWW.BIBLIOTEK.ORG 

muuttunut sitten kirjailijan kuoleman. 

Reykjavikiin paluun jälkeen on aikaa 

lounastaa ja tutustua kaupunkiin 

omatoimisesti. Illansuussa tapaaminen 

islantilaisen nykykirjailijan kanssa Alvar 

Aallon suunnittelemassa Pohjolan 

talossa. 

SUNNUNTAI 

Päivä on täynnä luontoa ja historiaa. 

Päivän aikana kuulemme myös islantilaisista 

saagoista, islantilaisesta 

kirjallisuudesta ja sen kääntämisestä 

suomen kielelle. Luonnon antia päivän 

aikana ovat mm. silmänkantamattomiin 

ulottuvat laavikot, valtava Keridin 

valekraatteri, Gullfossin vesiputous, 

kuumat lähteet ja suihkuavat geysirit. 

Sään salliessa käymme myös Njallin 

saagan tapahtumapaikoilla. Retken lopuksi 

tutustutaan Thingvellirin hautavajoamaan, 

jossa Islannin yleiskäräjät 

kokoontuivat jo vuonna 930. 

MAANANTAI 

Icelandairin suora reittilento lähtee Keflavikista 

Helsinkiin klo 7.45. Tuloaika 

Helsinkiin on 13.10. 

Matkan hinta: 790 e/henkilö 

Lisämaksu 1-hengen huoneesta 94 e. 

Matkan hintaan sisältyy: 

Icelandairin reittilennot 

Lentokenttäkuljetukset Islannissa 

Uintiretki Siniselle Laguunille 

Eduskunnan ja Jyväskylän kaupunginkirjaston 

jälkeen ruotsalaisen Ewert 

Karlssonin pilapiirrosnäyttely on nähtävissä 

vielä ainakin seuraavasti: 

7.11.–10.12. Oulun yliopisto, Snellmania 

kirjasto 

15.12.–31.1. Vaasan kaupunginkirjasto 

4.2.–20.3. Kuopion piirin alueella 

25.3.–6.4. Tampereen kaupunginkirjasto 

Metso 

Huhtikuussa Varsinais-Suomessa 

Toukokuussa Pohjois-Karjalassa 

Lisätietoja: www.pohjola-norden.fi 

Reykjavikin kiertoajelu 

Retki Halldór Laxnessin kotitaloon 

Kirjailijatapaaminen sisältäen kahvin 

Kokopäiväretki Gullfossin vesiputoukselle 

ja geysireille 

Suomenkielinen opastus retkillä 

Majoitus 2 hengen huoneessa 

Suomenkielinen matkanjohtaja 

Lippuun merkityt verot ja maksut 

Matkan hintaan ei sisälly lounaita, 

illallisia eikä ruokajuomia 

CenterHotel Klöpp *** 

Osoite: Klapparstíg 26, Reykjavik 

Puhelin: 00-354-595 8520 

Sijainti: Keskustassa, pääostoskadulle 

noin 50 m. 

Yleistä: Rakennettu 1940, peruskorjattu 

hotelliksi 2001. 5 kerrosta, 46 

huonetta, kokoushuone, aamiaishuone, 

huonepalvelu ja hissi. Hotellin tiloissa 

tupakointi kielletty. 

Huoneet: Suihku ja wc, parkettilattia, 

tv, puhelin, pieni jääkaappi, 

hiustenkuivaaja ja vedenkeitin . 

Tarkemmat matka- ja hintatiedot sekä 

muita lisätietoja: 

Saga Matkat 

Albertinkatu 36 B 

00180 HELSINKI 

Puh. (09) 612 3355 

myynti@sagamatkat.fi 

www.sagamatkat.fi 

Kuva: Kaarina Airas 

EWK-näyttely kiertää 

EWK-utställningen på turné 

Efter riksdagsbiblioteket och Jyväskylä 

stadsbibliotek finns den svenske tecknaren 

Ewert Karlssons karikatyrutställningar 

till påseende åtminstone på 

följande orter: 

7.11-10.12 Biblioteket Snellmania, 

Uleåborgs universitet 

15.12-31.1 Vasa stadsbibliotek 

4.2-20.3 Kuopiodistriktet 

25.3-6.4 Tammerfors stadsbibliotek 

April i Egentliga Finland 

Maj i Norra Karelen 

Ytterligare information: www.pohjolanorden.fi 



Förbundsmötet 2007 – Outi Ojala återvaldes 

Pohjola-Nordenin liittokokous järjestettiin 

19.–21.10. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. 

Paikalle oli saapunut 

noin 160 paikallisyhdistysten, piirien 

ja jäsenjärjestöjen edustajaa sekä vieraita 

mm. suurlähetystöistä. 

Kaksi teemaa nousi kokouksessa ylitse 

muiden, paikallistyön elvyttäminen 

sekä vuosien 1808–1809 tapahtumat, 

joka on valittu järjestön teemaksi seuraavalle 

kahdelle vuodelle. Suomen ja 

Ruotsin eroista ja yhtäläisyyksistä oli 

paikalla luennoimassa professori Petri 

Karonen. Luennon keskeinen viesti 

oli, että maiden yhteinen menneisyys 

ja samankaltaisuus on pysynyt vahvana 

hallinto- ja kokouskulttuuria lukuun 

ottamatta. Monien sotien Suomessa 

on tarvittu päällikkökulttuuria. Ruotsi 

puolestaan on välttynyt sodilta viime 

vuosisatoina ja pystynyt säilyttämään 

keskustelevan hallinnointiperinteen. 

Karosta lainaten ”Suomessa ei enää 

sodan jälkeen palattu ”sotaa edeltäneeseen” 

kauteen ja sen toimintatapoihin, 

vaan sodan aikana sangen hyviksi 

havaitut toimintatavat jäivät pysyviksi. 

Tästä johtunee monien suomalaisten 

ruotsalaisten kanssa tuskailema mötesyndrooma, 

sillä ilman sarvia ja hampaita 

voinee sanoa, että jos ei ole kovin 

suurta hätää, niin silloin on myös 

enemmän aikaa kokoustaa.” 

Kohokohta nähtiin sunnuntaina, kun 

Vasemmalla: mukit, reput 

ja muu materiaali kävivät 

kaupaksi. 

T.v.: muggar, ryggsäckar 

och övrigt material hade 

strykande åtgång. 

Oikealla / t.h.: Palkitut/Belönade 

Kaisu Tapiovaara, 

Marko Jääskeläinen ja/och 

Marja-Liisa Ala-Pöllänen. 


Liittokokous 2007 – Outi Ojala valittiin uudelleen 

Outi Ojala valittiin liiton puheenjohtajaksi 

tulevaksi kahdeksi vuodeksi. 

Myös Kimmo Sasi jatkaa valtuuston 

puheenjohtajana. 

Pohjola-Nordens förbundsmöte arrangerades 

19–21.10 på stadsbiblioteket 

i Jyväskylä. I mötet deltog ca 160 företrädare 

för lokalföreningar, distrikt 

och samverkande medlemmar samt 

gäster från bl.a. ambassader. 

Mötet handlade i synnerhet om två 

frågor, nämligen aktiverande av den 

lokala verksamheten och händelserna 

1808-1809, som utsetts till förbundets 

tema under de två följande åren. Skillnaderna 

och likheterna mellan Finland 

och Sverige belystes av professor Petri 

Karonen. Hans centrala budskap var 

att ländernas gemensamma historia 

och likheter har bestått med undantag 

av förvaltnings- och möteskulturen. I 

Finland med sina många krig har det 

funnits behov av en chefskultur. Sverige 

i sin tur har undgått krig i snart 200 

år och kunnat bevara en diskuterande 

förvaltningskultur. 

För att citera Karonen kan vi konstatera, 

att ”man i Finland inte efter krigen har 

återgått till ”tiden före krigen” med dess 

beteendemönster, utan de handlingssätt 

som under krigen konstaterades vara 

bra har blivit bestående. Detta kan vara 

orsaken till att finländare upplever ett 

besvärande mötessyndrom i sitt umgän- 

Outi Ojalan oli helppo hymyillä uudelleenvalinnan 

jälkeen. En leende Outi 

Ojala efter återvalet till ordförande. 

ge med svenskar. Här gäller regeln att 

om det inte är någon större brådska, så 

finns det mer tid att mötas.” 

Förbundsmötets höjdpunkt inföll på 

söndagen då Outi Ojala återvaldes till 

förbundets ordförande för de kommande 

två åren. Även Kimmo Sasi fortsätter 

som fullmäktiges ordförande. 

Text och bilder / Teksti ja kuvat: 

Kaarina Airas


P o h j o i s m a i s i a j o u l u l a h j a i d e o i t a 

Teatterilippuja: 

Kansallisteatterin ohjelmistossa on talvella 

peräti kahden pohjoismaisen kirjailijan 

tuotantoa: August Strindbergin 

Kuolemantanssi sekä Henrik Ibsenin 

Villisorsa, joka muuten menee myös 

Mikkelin teatterissa 3.2.2008 alkaen. 

www.kansallisteatteri.fi, www.mikkelinteatteri.fi. 

Joensuun kaupunginteatteri esittää Axel 

Hellsteniuksen Elling-näytelmää, jossa 

seikkailee kaksi “onnellista”, hieman 

epäluuloista kaverusta, Elling ja Kjell 

Bjarne, sekä epäilyttävä ulkomaailma. 

Laitoshoidon jälkeen kadulla käveleminen, 

kaupassa käyminen ja puhelimeen 

vastaaminen tuntuvat uhkarohkeilta 

teoilta. 

Turun kaupunginteatterissa nähdään 

Henrik Ibsenin Hedda Gabler, kuten 

myös Svenska Teaternissa Helsingissä. 

www.turku.fi/teatteri, www.svenskateatern.fi. 

Liput näyttelyyn: 

Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä 

on parhaillaan avoinna Carnegie 

Art Award -näyttely 6.1.2008 saakka. 

Carnegie Art Award perustettiin 1998 

tukemaan pohjoismaista nykytaidetta 

ja -taiteilijoita. Tänä vuonna palkintolautakunta 

valitsi 143 nimetyn taiteilijan 

joukosta 26 taiteilijaa, joiden 

työt muodostavat Carnegie Art Award 

2008 -näyttelyn. Kiasman jälkeen näyttely 

jatkaa Osloon, Kööpenhaminaan, 

Reykjavikiin, Tukholmaan, Lontooseen, 

Göteborgiin ja Nizzaan. www. 

Arvonnan tuloksia - Lotteriresultat 

Seminaari VANHENEVAN POHJO- 

LAN HAASTEET 

Seminariet NORDEN ÅLDRAS – VAD 

GÖRA? 

5.11. Scandic Hotel Continental, Helsinki/Helsingfors 

Arvontaan osallistuneiden kesken arvoimme 

seuraavat palkinnot: 

Bland de som deltog i lotteriet lottade 

kiasma.fi. 

Pohjoismaisia herkkuja: Ravintola 

Tivoli Tampereella toivottaa tervetulleeksi 

tanskalaisten voileipien ja skandinaavisten 

oluiden maailmaan Finlaysonilla. 

www.tivolibar.fi. 

Suomen elokuva-arkisto esittää paljon 

pohjoismaisia elokuvia. Eräs Orionin 

teemoista Helsingissä on tänä talvena 

Astrid Lindgren. Sarja jatkuu ainakin 

tammikuuhun saakka, mahdollisesti 

pidempään. www.sea.fi. 

Pohjola-Nordenin puodista voi 

tilata viikinkien muinaistarustoaiheista 

mustaa t-paitaa (koot S, M, L ja XL) sekä 

sinistä Pohjola-Norden-reppua. www. 

pohjola-norden.fi 

Lapsille: 

Menolippu Pohjoismaat -lautapeli: 

Pohjoismaat kattava pelilauta pistää pelaajat 

rakentamaan reittejä Suomessa, 

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. 2-3:lle yli 

vi ut följande priser: 

Kahden päivän matka Tallinnaan Eckerö 

Linella. Majoitus SAS-hotellissa / 

Två dagars resa till Tallinn med Eckerö 

Line. Inkvartering på SAS-hotellet: 

Pentti Lahtinen, Vammala 

Kirjapalkinto / Bokpremie: 

Vuokko Rossi, Suonenjoki 

Jukka Jyrä, Turku/Åbo 

8-vuotiaalle pelaajalle, julkaisija Days 

of Wonder. www.lautapelit.fi. 

Turun kaupunginteatterissa Mauri Kunnaksen 

Viikingit tulevat! -näytelmä. Ikäsuositus 

5–15 v., esitykset vielä 13.12. 

saakka. Helsingin kaupunginteatterissa 

voi puolestaan seurata Gösta Knutssonin 

Pekka Töpöhäntä -kissamusikaalia. 

www.turku.fi/teatteri, www.hkt.fi. 

DVD-bokseja Astrid Lindgrenin 

piirretyistä: DVD-tallenteilla 

seikkailevat mm. Marikki, Peppi 

Pitkätossu ja Vaahteramäen 

Eemeli. Julkaisija FS Film. 

Useimpien DVD:iden 

ääninauhalla valittavana 

kaikki pohjoismaiset 

kielet. 

Astrid Lindgrenin 

lastenohjelmat saatavilla 

mm. Anttilasta, josta myös 

H.C. Andersenin ja Tove Janssonin 

saduista tehtyjä lastenohjelmia. 

www.netanttila.com. 

Tue WWF:n työtä ympäristön, Itämeren 

ja arktisten alueiden suojelemiseksi: 

WWF:n verkkokaupasta pohjoisen 

pehmoleluja, mm. jänis, hylje, jääkarhu, 

lumileopardi, pöllö, naali, kettu ja 

susi. www.wwf.fi. 

Koonnut: Kaarina Airas 

Bengt Gärde, Lidingö, Ruotsi/Sverige 

Lahjakortti kahdelle Ruotsalaiseen Teatteriin 

/ Ett gåvokort för två till Svenska 

Teatern: 

Tapio Pekkola, Helsinki/Helsingfors 

Lahjakortti kahdelle Oopperaan / Ett 

gåvokort för två till Operan: 

Mikko von Weissenberg, Hämeenlinna/Tavastehus 


Pohjola-Norden järjesti valokuvakilpailun 

Kukkiva villi kasvi koko maan 

yläkouluissa ja lukioissa Carl von Linnén 

300-vuotisjuhlavuoden merkeissä. 

Pääpalkinto on matka Carl von Linnén 

museoon ja kotiin Upsalassa. 

Kilpailuun osallistuvat digikuvat lähetettiin 

ensin Pohjola-Nordenin piiritoimistoon, 

jonka alueellinen tuomaristo 

valitsi viisi valokuvaa lähetettäväksi valtakunnalliseen 

loppukilpailuun. Loppukilpailun 

tuomaristoon kuuluivat freelancevalokuvaaja 

Katja Ranta, Ruotsin 

suurlähetystön kulttuurineuvos Anders 

Eriksson ja pääsihteeri Larserik Häggman. 

Tuomaristo valitsi voittajan ja 

jakoi kaksi kunniamainintaa. 

Kilpailun tulokset: 

Voittajaksi valittiin Antti Laine Halikosta. 

Tuomaristo perusteli valintansa 

seuraavasti: Voittanut kuva miellytti 

tuomaristoa ilmavuuden ja vahvan 

sommittelun ansiosta. Kuvasta löytyy 

tietoa kasvin elinpiiristä; karua tunturimaastoa. 

Herkkä kasvi valkoisine, kel- 

Pohjola-Norden Lapin piiri järjesti 

15.9. Ylläksen Hotelli Ylläs Saagassa 

valtakunnallisen seminaarin Linnéjuhlavuoden 

kunniaksi. Ajankohta 

osui syksyn parhaimpaan ruska-aikaan 

komeissa tunturimaisemissa. Suurin 

osa osallistujista saapuikin paikalle 

jo perjantaina, jolloin heillä oli aikaa 

rauhassa tutustua Ylläksen luontoon. 

Tihkusateinen ilmakaan ei estänyt seminaariväkeä 

liikkumasta luonnossa. 

Osallistujia tuli myös Ruotsin Norrbottenista. 

Seminaarin aloitti Helsingin yliopiston 

Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre, 

joka kertoi miten Linné on vaikuttanut 

suomalaiseen kasvitieteeseen ja 

tutkimukseen. Tutustuimme Linnén 


Valokuvakilpailu Kukkiva villi kasvi Carl von 

Linnén 300-vuotisjuhlavuoden johdosta 

lomaisine kukkineen antaa voimakkaan 

kontrastin taustalla häämöttävien tunturien 

suuriin linjoihin. Kuvan läpi kulkevat 

diagonaalit antavat kuvalle rytmiä. 

Etualalle sijoitettu kasvirykelmä antaa 

katseelle kiinnekohdan levähtää tunturien 

luomasta syvyysvaikutelmasta. 

Tuomaristo palkitsi Juho Laitalaisen 

Helsingistä ja Emppu Kuvajan Kirkkonummelta 

kunniamaininnoilla. 

För att manifestera Carl von Linnés 

300-årsjubileum i år arrangerade Pohjola-Norden 

i högstadierna och gymnasierna 

landet runt en riksomfattande 

fototävling med mottot En blommande 

vild växt. Första priset är en resa till 

Carl von Linnés hem och museum i 

Uppsala. 

Alla tävlingsbidrag insändes först till 

Pohjola-Nordens distriktskontor där en 

jury valde fem bidrag till den riksomfattande 

finalen i oktober. Finaljuryn, 

som bestod av frilansfotograf Katja 

Ranta, kulturrådet Anders Eriksson 

Linné-seminaari Ylläksen maisemissa 

aikalaisiin Suomessa ja siihen, miten 

kasvien luokittelu ja tutkimus meillä alkoi. 

Henry luennoi niin elävästi ja mukaansa 

tempaavasti, että osallistujien 

kysymykset eivät ottaneet loppuakseen. 

Seuraava puhuja oli Linné-seuran puheenjohtaja 

Carl-Olof Jacobson. Hänen 

puhuessaan kaikki kuulijat olivat taas 

hiiren hiljaa ja kuuntelivat kertomuksia 

Linnéstä henkilönä ja ihmisenä. 

Päivän viimeinen luennoitsija oli Oulun 

yliopiston professori Juha Tuomi. 

Hän kertoi kasvien suojelun haasteista 

nykyisessä muuttuvassa ilmastossa. 

Edeltävien puhujien tavoin Juhakin 

antoi seminaarin osallistujille tukevan 

tietopaketin siitä, miten kasvien esiintymisalueita 

tutkitaan ja millaista on 

vid Sveriges ambassad och generalsekreterare 

Larserik Häggman, utsåg 

sedan segraren och gav dessutom två 

hedersomnämnanden. 

Resultat: 

Första priset gick till Antti Laine i 

Halikko. Juryn motiverade sitt val enligt 

följande: Juryn tilltalades av det 

segrande fotografiets luftighet och 

genomtänkta komposition. Ur fotot 

framgår växtens omgivning; ödslig 

fjällnatur. Den spröda växten med sina 

vita, klocklika blommor utgör en kraftig 

kontrast mot de massiva fjällens 

konturer i bakgrunden. Genom fotot 

löper diagonaler som ger bilden rytm. 

Buketten växter i förgrunden ger ögat 

en fästpunkt framför fjällen som skapar 

en känsla av höst. 

Juryns hedersomnämnanden till föll Juho 

Laitalainen i Helsingfors och Emppu 

Kuvaja i Kyrkslätt. 

Teksti/Text: Martin Paulig 

tutkijan työ. 

Tuhdin asiapitoisen ja mielenkiintoisen 

tietopaketin täydensi käynti luonnossa. 

Tutustuimme luontokeskus Kellokkaaseen 

ja kiersimme neljän kilometrin 

mittaisen luontopolun Ylläksen rinteellä 

olevassa kurussa, jossa kasvaa 

mielenkiintoisia kasveja. Kierroksen 

päätimme laavulla nokipannukahveilla 

ja kampanisuilla. Pienoinen tihkusadekaan 

ei haitannut ketään. Kieltämättä 

en ole ennen nähnyt aikaisemmin 

kenenkään kävelevän luontopolulla 

popliinitakissa sateenvarjon ja piipun 

kanssa. 

Teksti: Kirsi Lantto

Fototävlingen En blommande vild växt med 

anledning av Carl von Linnés 300-årsjubileum 

Juho Laitalainen: Rentukka / 

Kabbeleka (Caltha palustris) 

Antti Laine: Cassiope tetragona (Liekovarpio 

/ Kantljung) 

Emppu Kuvaja: Mänty / Tall (Pinus 

silvestris) 


I Brussel blåser det fra nord 

Norden er i vinden i 

Brussel-traktene. Finlands 

Kulturinstitut för 

Benelux i Brussel er driftig 

i sin promotering av 

nordisk kultur. 

I november og desember arrangerer 

de en større nordisk barnebokfestival 

med fokus på klassiske nordiske 

barneforfattere som Astrid Lindgren, 

H.C. Andersen, Tove Jansson og Alf 

Prøysen. 6. november feires den tradisjonsrike 

Svenska Dagen, fulgt av 

en hel uke med kulturarrangementer, 

debatter og forelesninger – alt dedikert 

til finlandsvensk språk og kultur. Under 

Svenska Veckan kommer det også en 

svensk-finsk teatergruppe fra Esbo med 

sin barneforestilling Urvärk/Hammasratas 

og de to finske sirkusartistene Maksim 

Komaro og Jani Nuutinen holder 

sirkusforestilling. 

19.-28. oktober gikk den skandinaviske 

uken av stabelen i Silly, en liten 

landsby 50 km fra Belgias hovedstad. 

I Silly presenterte de nordiske billedkunstnerne 

Birgitta Asgarde Asp 

(Sverige) og Anne Cathrine Crawfurd 

(Norge) sine arbeider. Det ble også ar- 

Pentti Sammallahti: Hämeentie Toukola 1984. 


rangert en minifilmfestival med Ingmar 

Bergman-filmer og holdt konsert med 

musikk komponert av Sibelius, Palmgren 

og Grieg. En hovedattraksjon var 

utstillingen Staden Kaupunki av den 

finske fotografen Pentti Sammallahti 

og forfatteren og dikteren Bo Carpelan 

– en utstilling som reiser videre til 

Brussel i november. 

Et melankolsk par 

Pentti Sammallahti er en av Finlands 

fremste kunst- og dokumentarfotografer. 

Han har vunnet flere ærverdige 

priser og er representert i kolleksjoner 

både hjemme og internasjonalt, blant 

annet ved Pushkinmuseet i Moskva og 

Moderna Museet i Stockholm. Hans 

selvbeskrivelse tegner et bilde av en 

vandrer som søker det høye nord, kulden, 

stillheten og havet. Sammallahtis 

fotografiske uttrykk er gjenomgående 

fylt av grå, melankolske situasjoner. 

Hans bilder i Staden – Kaupunki 

fremstiller Helsingfors som en dyster, 

trett og glemt by. En forkjærlighet for 

tristesse mener han er iboende den 

finske kulturen og personligheten. 

Elementer av gråvær og depresjon finner 

man ofte i finsk musikk og andre 

kunstformer, i kontrast til svenskene 

som typisk synger om å danse under 

skinnende sol, langs en vakker, sydlig 

strand, mener han. 

Den anerkjente svenskspråklige finske 

forfatteren Bo Carpelan har satt dikt til 

Pentti Sammallahtis fotografier fra Helsingfors. 

Bo Carpelans dikterstil er siden 

hans debut fra 1946 med diktsamlingen 

Som en dunkel värme, dominert 

av mørke, stillstand og sorg. Men hans 

poesi er også ispedd elementer av håp, 

fremtidsdrømmer og en tro på en bedre 

tilværelse – likevel viser hans dikt oftest 

til langvarige drømmer som aldri ble 

realisert. Hans uttrykk er lakonisk, og 

hans stemme er observerende snarere 

enn normativ. I forbindelse med utgivelsen 

av romanen Urwind (Alkutuuli), 

som Carpelan ble tildelt den prestisjetunge 

Finlandia-prisen for, uttalte han 

at han alltid ser i bilder, minnes i bilder 

og skriver i bilder. Bo Carpelan mottok 

Nordisk Råds litteraturpris i 1977. 

Bilder blir til poesi og dikt blir til bilder 

Bo Carpelans poetiske uttrykk, hans 

oppvekst og minner fra Helsingfors’ 

arbeiderstrøk egner seg til å sette ord 

til Sammallahtis fotografier av Helsingfors’ 

gater og streder, som han har 

arbeidet med siden 60-tallet. Sammen 

resulterte deres kunst i utstillingen Staden 

– Kaupunki og utgivelsen av boken 

med samme navn. Resultatet er ytterst 

melankolsk. Inntrykket av Helsingfors 

etter en vandring på denne utstillingen 

er dyster. Nesten uutholdelig. Og definitivt 

i sterk kontrast til opplevelsen av 

dagens Helsingfors som en hovedstad 

fylt av farger, ideer, design og innovasjon. 

Utstillingen Staden – Kaupunki åpnes 

i Brussel den 6. november av Finlands 

Ambassadør til Belgia, Aapo Pölhö, og 

kan sees på Passa Porta galleri frem til 

9. desember. Bo Carpelans dikt blir vist 

på originalspråket med finsk, fransk og 

nederlandsk oversettelse. 

Text: Janne Marijke de Jong

- Den skandinaviske uken i Silly ble arrangert av Centre 

Culturel i Silly i samarbeid med den norske ambassaden 

i Brussel, Det danske kulturinstituttet, Finnish Literature 

Abroad (FILI), Svenska Kulturfonden og Finlands 

Kulturinstitut för Benelux. 

- Den nordiske barnebokfestivalen i Belgia arrangeres 

20.11-8.12 i samarbeid med Det danske kulturinstituttet, 

de nordiske ambassader til Belgia og Oslo-kontoret 

i Brussel. 

- Staden – Kaupunki blir vist med støtte fra Finnish 

Literature Abroad (FILI) og Svenska Kulturfonden 

Information: 

Finlands Kulturinstitut för Benelux, www.finncult.be 

Passa Porta: Internationaal literatuurhuis Brussel, 

www.passaporta.be 

Totemteatteri: www.totemteatteri.com 

Pentti Sammallahti: Lastenkodinkatu Kamppi 1965. 

Effective 

Business Reach 

with 

Nordicum Magazine 


14 

– Pohjola-Norden 4 / 2007

Här är 

Täällä STOCKHOLM 

Olof Kleberg 

Frilansjournalist 

Vapaa toimittaja Johannes Jansson/norden.org 

Dynamik i norr och öster 

Allnordiskt samarbete fångar allt mindre 

intresse. Nordiska rådets session i 

Oslo i månadsskiftet oktober-november 

gav föga gehör i medierna. 

Ändå är det nordiska högaktuellt. Men 

inte just inom ramen för Nordiska rådet. 

En dynamik finner man kring norra 

Skandinavien och Östersjön. 

Norge, Sverige och Finland kommer 

varandra allt närmare i samsynen om 

den ”mjuka” säkerhetspolitiken, särskilt 

om miljö, energi och transportövervakning 

längst i norr. Det är Norge som är 

pådrivande med sin visionäre utrikesminister 

Jonas Gahr Störe. 

Norge har ett egenintresse av att skapa 

en motvikt mot Ryssland i det ekono- 

miskt allt viktigare nordområdet. Sverige 

och Finland är då mer passande än 

USA eller EU. 

Men också i försvarssamarbetet närmar 

sig de tre länderna, inte bara genom 

den stående snabbinsatsstyrkan Nordic 

Battle Group. 

Den andra dynamiken finner man kring 

Östersjön. Här är det framför allt Sverige, 

Finland och de baltiska staterna 

som har gemensamma intressen. Inte 

bara av ekonomi och handel utan 

också av miljö och energifrågor (tänk 

bara på den rysk-tyska gasledningen!) 

Sverige har som ordförande i EU 2009 

satt upp Östersjön som en av sina fem 

prioriteringar. Man kan hoppas att det 

nordisk-baltiska samarbetet då kommer 

Dynamiikkaa pohjoisessa ja idässä 

Pohjoismainen yhteistyö kiinnostaa 

yhä harvempia. Pohjoismaiden neuvoston 

istunto Oslossa loka-marraskuun 

vaihteessa ei tiedotusvälineissä 

juuri näkynyt. 

Kuitenkin pohjoismaisuus on huippuajankohtaista, 

mutta ei kuitenkaan 

Pohjoismaiden neuvoston puitteissa. 

Dynaamisuudesta vastaavat Pohjois- 

Skandinavia ja Itämeren alue. 

Norja, Ruotsi ja Suomi lähestyvät 

toisiaan yhteisessä näkemyksessään 

”pehmeästä” turvallisuuspolitiikasta, 

erityisesti ympäristöstä, energiasta ja 

kuljetusten valvonnasta pohjoisessa. 

Alullepanijana toimii Norja visionäärisen 

ulkoministerinsä Jonas Gahr Stören 

johdolla. Norjan omana etuna on luoda 

vastapaino Venäjälle taloudellisesti yhä 

tärkeämmässä pohjoisosassa. Tällöin 

Ruotsi ja Suomi ovat sopivampia kumppaneita 

kuin USA tai EU. 

Mutta myös puolustusyhteistyössä nämä 

kolme maata lähestyvät toisiaan, 

eikä pelkästään pysyvien nopeiden 

toiminnan joukkojen, Pohjoismaisen 

taisteluosaston, kautta. 

Itämeren ympäriltä löytyy toinen dynaamisuuden 

alue. Täällä yhteisiä intressejä 

on ensisijassa Ruotsilla, Suomella 

ja Baltian mailla. Eikä ainoastaan 

talouden ja kaupan aloilla vaan myös 

ympäristö- ja energiakysymyksissä (ajatelkaapa 

vain venäläis-saksalaista kaasuputkistoa!). 

Ruotsi on ottanut vuoden 

2009 EU-puheenjohtajuuskautensa viiden 

tärkeimmän kysymyksen joukkoon 

Itämeren. Voidaan toivoa, että pohjoismaalais-balttilainen 

yhteistyö nostetaan 

silloin esille. Ja Ruotsin on täysin vält- 

att lyftas fram. Och helt nödvändigt blir 

det för Sverige att kombinera den inriktningen 

med en förstärkning av den 

nordliga dimensionen, Finlands viktiga 

skötebarn. 

Vid ett möte i Stockholm nyligen betonade 

Nordiska rådets nye direktör 

Jan-Erik Enestam att EU behöver regionala 

partners som Nordiska rådet. Men 

Nordiska ministerrådets förre chef Per 

Unckel menade att Östersjön är ”minst 

lika viktigt” som Norden. 

Visst behöver EU en nordisk förankring. 

Men det är inte säkert att den utgörs av 

Nordiska rådet. Dynamiken i Norden 

finns i norr och öster. Det kan betyda 

att Danmark och Västnorden kommer 

vid sidan om – eller får finna en egen 

aktivitet. 

tämätöntä yhdistää tämä suuntaus pohjoisen 

ulottuvuuden, Suomen tärkeän 

lempilapsen, vahvistamiseen. 

Tukholmassa äskettäin pidetyssä kokouksessa 

Pohjoismaiden neuvoston uusi 

johtaja Jan-Erik Enestam korosti, että 

EU tarvitsee Pohjoismaiden neuvoston 

kaltaisia alueellisia kumppaneita. Mutta 

Pohjoismaiden ministerineuvoston 

entinen päällikkö Per Unckel oli sitä 

mieltä, että Itämeri on ”vähintään yhtä 

tärkeä” kuin Pohjola. 

Toki EU tarvitsee pohjoismaisen kiinnekohdan, 

mutta varmaa ei ole se, 

onko tuo kiinnekohta Pohjoismaiden 

neuvosto. Pohjoismaiden dynaamiset 

alueet ovat pohjoisessa ja idässä. Se voi 

merkitä sitä, että Tanska ja Länsi-Pohjola 

kulkevat siinä sivussa – tai ne saavat 

kehittää itselleen omaa toimintaa. 



1943 otettiin alkoholimyymälöissä 

käyttöön myymälätodistukset 

eli viinakortit, jotka olivat 

käytössä 1970-luvulle saakka. 

Myymälöissä ostajaintarkkailijat 

suorittivat valvonnan lisäksi 

ns. nuorisopuhutteluja uusille 

kortinsaajille. 

Vuonna 2007 ei viinakorttia vaadita, 

mutta henkilöllisyystodistuksen 

kysymme kaikilta nuorilta asiakkailtamme. 

75 V U OT TA VA S T U U L L IS TA A L KO H O L I K AU P PA A 

ALKO_NAK_210x297_PAPERIT.indd 1 29.10.2007 15:25:46

15:25:46 

Här är 

Täällä KÖPENHAMN 

Sture Näslund 

Frilansjournalist 

Vapaa toimittaja Johannes Jansson/norden.org 

Vad var väljarnas besked? 

Ett val är väljarnas besked till politikerna, 

sägs det. Men vad var det för 

besked som de danska väljarna sände 

till Folketingets politiker vid valet den 

13 november? 

Var det främst ett besked att den högerliberala 

regeringen bestående av 

Venstre och de konservativa och med 

parlamentariskt stöd av Dansk folkeparti 

fortfarande har danskarnas förtroende, 

eller var budskapet främst att 

Danmark är ett delat land? 

Valnatten blev en riktig rysare där det 

nya partiet Ny alliance spelade nyckelrollen. 

Skulle regeringen leva vidare 

på deras nåde eller skulle den kunna 

fortsätta som före valet. Tja, blev väljarnas 

svar. Ny alliance kom in i Folketinget 

men fick inte det helt avgörande 

inflytandet. Det blev i stället ett av de 

s. k. nordatlantiska mandaten som fick 

Mikä oli valitsijoiden viesti? 

Vaalit ovat valitsijoiden viesti poliitikoille, 

sanotaan. Mutta minkä viestin 

tanskalaiset lähettivät kansankäräjien 

poliitikoille vaaleissa 13.11.? 

Oliko tärkein viesti se, että venstrestä ja 

konservatiiveista koostuvalla, Tanskan 

kansanpuolueen parlamentaarisen tuen 

turvin toimivalla oikeistoliberaalisella 

hallituksella on yhä kansalaisten luottamus, 

vai oliko viesti pikemminkin se, 

että Tanska on kahtiajakautunut maa? 

Vaaliyöstä tuli oikea jännitysnäytelmä, 

jossa äskettäin perustettu Ny alliance 

-puolue esitti pääosaa. Jatkuisiko hallituksen 

taival heidän armoillaan, vai 

voisiko hallitus jatkaa samalla tavoin 

kuin ennen vaaleja. Selkeää vastausta 

ei saatu. Ny alliance sai kyllä paikkoja 

kansankäräjille, mutta ratkaisevaan asemaan 

se ei yltänyt. Sen sijaan ns. Pohjois-Atlantin 

mandaatti sai vaa’ankielen 

heilahtamaan hallituksen puolelle. 

vågskålen att tippa över till regeringens 

fördel. 

Så nu kan Anders Fogh Rasmussen regera 

vidare med hjälp av ett mandat 

från Färöarna –om han vill. Vill han 

inte måste han komma överens om stöd 

från både det främlingsfientliga Dansk 

folkeparti som leds av Pia Kjærsgaard 

och Ny alliance som har som mål att 

minska de främlingsfientligas inflytande. 

Det nya partiet leds för övrigt av 

Naser Kadher från en syrisk invandrarfamilj. 

Pia och Naser är som hund och 

katt, försiktigt uttryckt. 

Men därmed är inte bekymren slut för 

regeringschefen. Mot sig har han en 

vänsteropposition som står mer samlad 

än på mycket länge. Visserligen gjorde 

socialdemokraterna sitt sämsta val på 

100 år, men i gengäld blev Socialistisk 

folkeparti valets stora segrare. SF som 

Joten nyt Anders Fogh Rasmussen voi 

hallita edelleen färsaarelaismandaatin 

avulla – jos hän haluaa. Jos hän ei 

halua, hänen täytyy sopia tuen saamisesta 

niin ulkomaalaisvihamieliseltä 

Pia Kjærsgaardin johtamalta Tanskan 

kansanpuolueelta kuin Ny alliancelta, 

jonka tavoitteena on heikentää ulkomaalaisvihamielisten 

vaikutusta. Uutta 

puoluetta johtaa muuten syyrialaissyntyinen 

Naser Kadher. Pia ja Naser ovat 

kuin kissa ja koira, lievästi ilmaistuna. 

Hallituksen johtajan huolet eivät pääty 

tähän. Vastassa on vasemmisto-oppositio, 

jonka rivit ovat paremmassa järjestyksessä 

kuin aikoihin. Sosiaalidemokraattien 

menestys oli surkein sataan 

vuoteen, mutta sosialistinen kansanpuolue 

kuului suuriin voittajiin. Sosialistinen 

kansanpuolue, joka edustaa 

humanistista sosialismia, kaksinkertaisti 

paikkalukunsa. Erityisesti nuoret tuntevat 

vetoa puolueeseen. 

kan ses som humanistiska socialister 

fördubblade sitt mandattal, speciellt 

unga danskar dras till partiet. 

Alltså, Fogh Rasmussen ska lita på en 

man från Färöarna, eller göra upp med 

Ny alliance (och riskera slagsmål med 

Dansk folkeparti) samtidigt som en 

enad opposition kommer att ta varje 

tillfälle att attackera och ifrågasätta. 

Väljarnas besked till politikerna var därför: 

vi vill se hur Fogh Rasmussen klarar 

rollen som politisk lindansare, men vi 

vill också signalera att vi lever i ett delat 

land. Ett land där klyftorna mellan 

rika och fattiga har ökat, att välfärdens 

brister är stora trots ekonomiskt gyllene 

tider. 

Vi får hoppas att den danske statsministern 

har god nattsömn, trots valresultatet. 

Joten Fogh Rasmussenin on siis luotettava 

yhteen mieheen Färsaarilta tai tehtävä 

sopimus Ny Alliancen kanssa (ja 

varauduttava riitaan Tanskan kansanpuolueen 

kanssa) samalla, kun yhtenäinen 

oppositio tulee tarttuman jokaiseen 

tilaisuuteen hyökätä ja kyseenalaistaa. 

Valitsijoiden viesti poliitikoille oli siis: 

haluamme nähdä, kuinka Fogh Rasmussen 

selviää poliittisesta nuorallatanssista, 

mutta haluamme myös kertoa, että 

elämme jakautuneessa maassa. Maassa, 

jossa rikkaiden ja köyhien välinen 

kuilu on syventynyt ja hyvinvoinnin 

puutteet ovat suuria talouden kukoistuksesta 

huolimatta. 

Voimme vain toivoa, että Tanskan pääministeri 

nukkuu yönsä hyvin, vaalituloksesta 

huolimatta. 



Här är 

Täällä OSLO 

Einar Aaraas 

Politisk redaktör 

Poliittinen toimittaja Mikael Risedal/norden.org 

Petro-milliarder også i nord 

I 1971 bragte Norsk Hydro den første 

norske oljen i land fra Ekofisk-feltet 

helt syd på den norske kontinentalsokkel. 

I de 26 år som har gått, har 

petroleums-eventyret bragt velstand 

til Norge, og bidratt til en kraftig næringsutvikling 

i kyststrøkene. I byer 

langs kysten er det blitt en betydelig 

virksomhet knyttet til petroleumsutvinning. 

Nå er turen kommet til den 

aller nordligste region, Finnmark. 

Statoil og Hydro har nylig sluttet seg 

sammen, og selskapet har investert henimot 

7 milliarder euro i Snøhvit-feltet, 

den 143 kilometer lange rørledningen 

inn til Finnmark, og anlegget på Melkøya 

ved Hammerfest. Dette anlegget 

ligger bare ca. 140 kilometer fra den 

finsk-norske grense. 

Norge er etterhvert mer en gassnasjon 

enn en oljenasjon, og Snøhvit er et 

gassfelt. Mens naturgassen fra feltene 

i syd går i rørledninger, må man i nord 

velge en annen løsning: Nedfrysning 

og komprimering. 

Gassen blir frosset ned til 163 minusgrader, 

og volumet krymper dermed 

til en 620-del. Fra Melkøya fraktes den 

nedfrosne gassen med skip. Den aller 

første lasten gikk i september, og hver 

uke fremover skal en gasstanker fylles 

opp - med Europa eller Asia som bestemmelsessted. 

Da den første båten, 

“Arctic Princess”, forlot Hammerfest, 

visste ingen hvor lasten skulle gå. 

Forhandlinger om sted og pris foregår 

mens båten er underveis. “Normalverdi” 

på en slik last er omkring 30 millioner 

euro - men i et “hett” marked kan 

det bli 20 prosent mer enn det. 

Gassen fra Snøhvit vil innbringe 2 milliarder 

euro årlig, og der er gass nok for 

Öljymiljardeja myös pohjoiseen 

Vuonna 1971 Norsk Hydro toi ensimmäisen 

norjalaisen öljyerän maihin 

Ekofisk-kentältä aivan Norjan mannerjalustan 

eteläpuolelta. Kuluneiden 26 

vuoden aikana öljyseikkailu on tuonut 

hyvinvointia Norjalle ja edesauttanut 

elinkeinoelämän kehittymistä rannikkoalueilla. 

Rannikon kaupungeissa on 

öljynporaus synnyttänyt monenlaista 

toimintaa. Nyt vuorossa on maan pohjoisin 

alue, Ruija. 

Äskettäin Statoilin ja Hydron yhdistymisestä 

syntynyt yhtymä on investoinut 

lähes 7 miljardia euroa Snøhvit-kenttään, 

143 kilometriä pitkään Ruijalle 

ulottuvaan putkeen ja Melkøyalla 

Hammerfestin ulkopuolella sijaitsevaan 

laitokseen, josta matkaa Suomen 

rajalle on vain 140 kilometriä. 

Norjasta on vähitellen tulossa pikemminkin 

kaasu- kuin öljyvaltio, ja Snøhvit 

on kaasukenttä. Kun maakaasu etelästä 

kulkee putkia pitkin,pohjoisessa on 

turvauduttava toisenlaisiin ratkaisuihin: 

jäähdyttämiseen ja tiivistämiseen. 

Kaasu jäähdytetään -163 asteeseen, 

jolloin sen tilavuus supistuu 1/620osaan 

alkuperäisestä. Jäähdytetty kaasu 

kuljetetaan Melkøyalta laivalla. Ensimmäinen 

lasti lähti syyskuussa, ja joka 

viikko on tarkoitus, että yksi kaasualus 

täytetään määränpäänään joko Eurooppa 

tai Aasia. Kun ensimmäinen alus, 

Arctic Princess, lähti Hammerfestista, 

kukaan ei tiennyt, minne lasti vietäisiin. 

Neuvottelut paikasta ja hinnasta 

jatkuvat aluksen ollessa matkalla. Tuollaisen 

lastin ”normaaliarvo” on noin 

30 miljardia euroa, mutta kuumassa 

markkinatilanteessa arvo voi olla 20 

prosenttia enemmän. Snøhvitin kaasu 

tuottaa 2 miljardia euroa vuosittain, ja 

kaasua riittää ainakin 35 vuodeksi. 

35 års produksjon. 

Finnmark har i flere decennier vært en 

næringsmessig svak region. Nå kommer 

store inntekter, og da spesielt for 

Hammerfest. Kommunen får årlig nær 

15 millioner euro i eiendomsskatt fra 

“gassnedfrysningsfabrikken”, og i tillegg 

kommer inntektene fra to hundre 

nye arbeidsplasser som driften av anlegget 

gir. Skolene i kommunen har fått 

et løft, det er barnehageplasser til alle 

som ønsker det, og et nytt kulturhus i 

Hammerfest er under bygging. 

I Hammerfest og omegn er det jubel 

over det som skjer, men på nasjonalt 

plan har debatten vært hard. Petroleumsvirksomhet 

i et økologisk sårbart 

hav er omstridt. Også utslipp fra gassbrenningen 

på Melkøya og CO2 skaper 

intens debatt. 

Ruijan elinkeinoelämä on ollut heikkoa. 

Nyt tiedossa on suuria tuloja, 

erityisesti Hammerfestille. Kunta saa 

vuosittain lähes 15 miljoonaa euroa 

omaisuusverona kaasun jäähdytystehtaasta 

ja lisäksi laitoksen pyörittämisen 

vaatiman 200 uuden työpaikan tuottamat 

tulot. Kunnan koulut ovat saaneet 

uutta nostetta, päiväkotipaikka taataan 

kaikille tarvitseville, ja uusi kulttuuritalo 

on rakenteilla. 

Hammerfestissä ja sen ympäristössä 

riemuitaan tapahtuneesta, mutta kansallisesti 

keskustelu on ollut kiivasta. 

Jalostustoiminta Barentsinmeren ekologisesti 

haavoittuvalla alueella on 

kiistanalaista. Myös kaasunpolttamisesta 

aiheutuvista päästöistä ja hiilidioksidipäästöistä 

keskustellaan tiukkaan 

sävyyn. 


C M Y CM MY CY CMY K 

Anna elämän maistua – myös laktoosittomana! 


Isollekin vierasjoukolle tarjottavat ruoat, jälkiruoat ja leivonnaiset syntyvät huolettomasti 

vaihtamalla ohjeen maitotuotteet laktoosittomaan vaihtoehtoon. Tutut Valion laktoosittomat 

ruoanvalmistustuotteet löydät uusista pakkauksista. Lisätietoa www.valio.fi/laktoositon

Här är 

Täällä REYKJAVIK 

Guðrún Egilsson 

Journalist 

Toimittaja Johannes Jansson/norden.org 

Bibelen og negerdrengene 

Nu når vi er midt i den mørke tid her i 

Island er vi vandt til at finde på noget 

der giver anledning til tvistigheder. 

Denne gang drejer det sig om bøger, 

henholdsvis Bibelen i en ny oversættelse 

og en islandsk børnebog der nu 

er blevet udgivet igen efter en lang 

pause, siden den første gang blev udgivet/publiceret 

i året 1922. 

Et udvalg specialister har påtaget sig 

oversættelsen af Bibelen og en del af 

den er nu for første gang blevet oversat 

direkte fra græsk og hebræisk til islandsk. 

Den væsentligste forandring fra 

den sidste udgave viser sig i et mindre 

højtideligt sprogbrug, man siger ikke 

De til hinanden mere og profeten Paul 

tiltaler nu sine læsere som søskende i 

stedet for brødre som før. Forskellige 

andre ting i oversættelsen tjener det 

formål at henvise til begge køn, men 

indtil nu har man anset teksten for at 

Raamattu ja neekeripojat 

Olemme täällä Islannissa tottuneet 

keksimään keskellä pimeintä vuodenaikaa 

jotain väittelemisen aihetta. Tällä 

kertaa kiistan kohteena ovat kirjat, 

lähinnä Raamatun uusi käännös ja 

viimeksi vuonna 1922 julkaistun lastenkirjan 

uusintapainos. 

Joukko asiantuntijoita on ottanut tehtäväkseen 

Raamatun kääntämisen islanniksi, 

ja osa siitä on nyt ensimmäistä 

kertaa käännetty suoraan kreikasta ja 

hepreasta. Olennaisin ero edeltävään 

painokseen ilmenee juhlavan kielen 

vähenemisenä, esimerkiksi toista puhuteltaessa 

ei teititellä eikä Pietari puhuttele 

lukijoitaan enää veljiksi vaan 

sisaruksiksi. Useat muutkin käännökset 

on muutettu viittaamaan molempiin 

sukupuoliin, kun aiemmin tekstiä pidettiin 

miessovinistisena. Lisäksi tekstiä 

bære præg af mandschauvinisme. Ligeledes 

er der i mange tilfælde lavet 

om på teksten med hensyn til forskellige 

udtryk sådan at præstestanden og 

andre troende ikke har kunnet finde 

sig i det og de hævder at Guds hellige 

ord er blevet forvrænget. Som et 

eksempel tales der ikke nu om Guds 

enbårne søn, men derimod om Guds 

eneste søn, hvad mange synes er den 

rene skandale. 

Den omstridte børnebog udkommer 

nu for 6. gang. Her er der tale om en 

illustreret fortælling, hvis titel er Ti små 

Negerdrenge og den er oprindelig en 

frit oversat version fra engelsk, mens 

den har været en af de mest populære 

børnebøger, takket være at det også er 

en af vores mest yndede kunstnere der 

har lavet tegningerne. 

Hvad der nu i så høj grad har ophidset 

on uudistettu useissa yhteyksissä niin, 

etteivät papit ja muut uskovaiset enää 

tunnista sitä omakseen ja he väittävät, 

että Jumalan pyhää sanaa on vääristelty. 

Esimerkiksi Jumalan ainokainen 

poika on muutettu Jumalan ainoaksi 

pojaksi, mitä monet pitävät suoranaisena 

skandaalina. 

Kiistelty lastenkirja ilmestyy nyt kuudetta 

kertaa. Kyseessä on kuvakirja, 

jonka nimi on Kymmenen pientä neekeripoikaa. 

Kirja on alun perin vapaa 

käännös englannista, mutta se on ollut 

suosituimpia lastenkirjoja, koska sen 

kuvituksesta on vastannut eräs suosituimmista 

taiteilijoistamme. 

Islantilaisia kirjassa nyt kiihdyttänyt 

asia on sana neekeri, käsite, jolla ei ole 

koskaan ollut negatiivista merkitystä is- 

islændingene er ordet neger, et begreb 

der aldrig har haft en negativ betydning 

i vores sprog. Desuden bliver 

fortællingens sorte skikkelser udsat for 

al slags strabadser, hvad mange synes 

er nedværdigende for denne race. Islandske 

forældre til mørkhudede børn, 

har stillet krav om at man stoppede 

udgivelsen af bogen, den har været 

oplæg til paneldiskussion og en stor 

mediedækning, hvor der har været delte 

meninger. Man har dog ikke standset 

udgivelsen, men nogle har advaret 

imod at den kom i børnehaver eller at 

den blev læst op højt for børn uden 

nødvendige forklaringer. 

Men nu viser det sig at al den omtale 

kun har fremmet salget af begge bøgerne. 

Bibelen troner nu øverst på 

top-ti boglisten og det siges at nogen 

hamstrede Negerdrengene, af frygt for 

at gå glip af bogen hvis nu en fortsat 

udgivelse blev forbudt. 

lannin kielessä. Lisäksi tarinan mustat 

hahmot joutuvat kaikenlaisiin kommelluksiin, 

mitä monet pitävät alentavana 

tälle rodulle. Tummaihoisten islantilaislasten 

vanhemmat ovat vaatineet kirjan 

julkaisun pysäyttämistä, paneelikeskusteluja 

on järjestetty ja tiedotusvälineissä 

on esitetty erilaisia mielipiteitä. Kirjan 

julkaiseminen jatkuu, mutta varoituksia 

kirjan lukemisesta ääneen ilman selityksiä 

on joiltain tahoilta kuultu. 

Kirjojen ympärillä käyty kohu on kuitenkin 

edistänyt molempien kirjojen 

myyntiä. Raamattu johtaa kymmenen 

ostetuimman kirjan luetteloa, ja Neekeripoikia 

kerrotaan hamstrattaneen 

siinä pelossa, että kirjan julkaiseminen 

jatkossa kielletään. 


Färsaaret – 

keskellä Golf-virtaa 

Jos Golf-virta muuttuu 

tai pysähtyy, Färsaarilla 

se huomataan heti. Ne 

sijaitsevat keskellä sitä. 

Sää on ympäri vuoden ”lämmin” ja kostea, 

usein tuulinen ja oikutteleva. Sumu, 

sade ja pouta voivat vaihdella äkisti. 

Pakkanen ja routa eivät vaivaa, mutta 

ei ole kesähelteitäkään. Keskilämpötila 

on talvella +3 ja kesällä +11˚. Mitatut 

ääripäät ovat –14 ja +22˚. Ulkomaalaisille 

suositellaan heinäkuuta. 

Pääkaupunki Tórshavn (lähes 20 000 

asukasta) on ihan kunnon pikkukau- 

Gjógv. Pilvi kulkee. 


punki. Sen keskustassa sijaitsee tämän 

Tanskan kuningaskuntaan kuuluvan 

autonomisen alueen oma parlamentti, 

Løgting. Vanhin osa on ihana puutaloineen 

ja omaleimaisen asumisen 

merkkeineen. Turvekattoja. Pyykkiä 

kuivumassa. Venesatama vieressä, 

kauppasatama lähellä. 

Aivan halvalla ei Suomesta Färsaarille 

pääse. Harva on käynyt. Helpoimmin 

pääsee lentämällä Kööpenhaminasta. 

Jotkut menevät laivalla Bergenistä. 

Varo sumua! 

Färsaarilla on hyvät tiet, loistavat. Tieverkosto 

on tiheä. Ei ole routaa, joka 

rikkoisi. Kapeita tiet ovat, mutta kun 

asukasluku on vajaat 50 000, kaksi 

kertaa enemmän kuin Ahvenanmaalla, 

ruuhkia ei juuri synny. 

Autolla pääsee hyvin pitkin vuonojen 

rantoja. Noustaan ylös rinnettä ja laskeudutaan 

alas. Meri ja pilvet ovat aina 

läsnä, ja vuoret, joista suomalaisittain 

voisi käyttää sanaa tunturit, koska missään 

ei kasva metsää. Puita on vain Tórshavnin 

ja muiden taajamien kaduilla 

ja pihoilla. Ihmettelin, kuinka kaupunkimaisia 

monet kylät silti ovat. 

Britit rakensivat sodan aikana lentokentän 

Vágarin saarelle. Sieltä ja sinne on

tunneli. Jokia ei ole. Puroja on paljon. 

Ja lampaita. Ollaanhan Lammassaarilla. 

Ornitologeille riittää lintuja etenkin 

lintuvuorilla. Myrskylintu on yleisin, 

lunni tunnetuin, suula suurin, meriharakka 

kansallislintu. Kalalajeja on 99 

turskasta alkaen. 

Matkaoppaiden ohje saarella kulkijan 

täytyy pitää mielessä: Jos paha sumu 

(kuin lakana) yllättää, pysähdy! Voit olla 

jyrkänteen reunalla. Yleensä sumu 

menee pian ohi. Jos Azoreilla kehutaan, 

että siellä ovat kaikki neljä vuodenaikaa 

samana vuorokautena, niin 

melkein näin on Färsaarillakin. Ollaan 

vain paljon pohjoisemmassa, Islannin 

ja Skotlannin välissä, suunnilleen Norjan 

Bergenin tasalla. 

Oma kieli ja tanssi 

Färsaarilla puhutaan fääriä. Se muistuttaa 

länsinorjaa ja islantia. Fäärillä on virallisesti 

vahvistettu asema. Ensimmäinen 

vieras kieli kouluissa on tanska. 

Sanotaan, ettei fäärin kieli olisi säilynyt 

ilman ketjutanssia, kvädiä, joka on 

kulkeutunut saarille mannermaalta. 

Sitä tanssitaan ketjussa eikä siis piirissä. 

Esilaulaja aloittaa aina vähän väliä 

uuden jakson kuuluvalla äänellä. Sanat 

perustavat balladeihin, jotka voivat olla 

paitsi vanhoja myös uusia. Mukaan 

menevä turistikin saattaa päästä osalliseksi 

hurmiosta, kristinuskon kautta aikojen 

pelkäämästä tanssin hypnoosista. 

Tunnelmaa lisää piirin keskellä ”salaa” 

tarjoiltava viinaryyppy. Kuulemma tosi 

voimakas. 

Suhde Tanskaan 

Ensimmäiset asukkaat tulivat Skotlannista 

600-700-luvuilla. He olivat hiljaisuutta 

ja rauhaa etsiviä munkkeja, jotka 

eivät tiettävästi erityisemmin lisänneet 

sukuaan. Varsinainen asutus alkoi 800luvulla, 

kun norjalaisia purjehti saarille 

pakoon kuningas Harald Kaunotukan 

tyranniaa. 

Näkymä Tórshavnin keskustaan läpi teknillisen koulun ikkunan. 

Färsaarista tuli osa Norjaa 1037. Tanskalle 

ne siirtyivät 1814. Fäärinkieli 

standardisoitiin 1854, mutta tanskalla 

on edelleen virallisen kielen asema. 

Luterilaista uskoa tunnustaa 84 %, ja 

uskonnon voima on suuri ja näkyvä. 

Koulujärjestelmä perustuu seitsenvuotiseen 

peruskouluun, minkä jälkeen 

voi käydä kahdeksannen ja yhdeksännen 

luokan tai lukion. Färsaarilla on 

kauppa- ja teknillisiä kouluja, opettajakorkeakoulu 

ja sairaanhoitajakoulu. 

Färsaarten yliopistossa voi suorittaa 

opintoja tietyissä aineissa. Muutoin 

on opiskeltava muualla. Yleensä mennään 

Kööpenhaminaan ja jäädään sille 

tielle. 

Suhde Tanskaan on vaikea. Se on sitä 

kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. 

Teksti ja kuvat: Jouni Tarjamo 



Historisk tillbakablick 

Arkistojen aarteita 

PALSTALLA SEURATAAN Pohjola- 

Nordenin menneitä vuosikymmeniä ja 

paljastetaan arkistojen aarteita. 1970luvulla 

katsottiin elokuvia sekä avattiin 

Hanasaaren kulttuurikeskus, joka 

panostaa yhä aktiivisesti pohjoismaisen 

kulttuurin tunnetuksi tekemiseen 

Suomessa yhdessä Pohjola-Nordenin 

kanssa. 

Vuonna 1972 ”opetusministeriö asetti 

… Hanasaari-toimikunnan suunnittelemaan 

rakennettavan suomalais-ruotsalaisen 

kulttuurikeskuksen hallintoa, 

käyttöä ja omistussuhteita kutsuen siihen 

liiton edustajaksi toimitusjohtaja 

Veikko Karsman.” Keskus avattiin juhlallisin 

menoin kesäkuussa 1975. 

1970-luvulla pohjoismaiset elokuvat 

valloittivat suomalaiset, minkä vuoksi 

Pohjola-Nordeniin perustettiin 1976 

”Valhalla – pohjoismaisen elokuvan 

Suomen näyttämö, ja Helsingissä sekä 

Turussa … paikallinen Walhalla-elokuvakerho. 

Edellinen esitti vuoden aikana 

20 pohjoismaista kokoillan elokuvaa, 

jälkimmäinen 10. Yhteistyössä kuntien 

kanssa järjestettiin 20 paikkakunnalla 

”Pohjoismainen elokuvaviikko”. 

Useimmilla esitettiin yksi elokuva kustakin 

pohjoismaasta.” 

Lisäksi elokuvia nähtiin ensimmäisestä 

vuodesta lähtien Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. 

Vuonna 1979 toiminta 

oli laajentunut jo niin, että puhuttiin 

”Pohjoismaisesta elokuvafestivaalista”: 

”Walhalla, Hanasaaren kulttuurikeskus 

ja Suomen elokuvasäätiö järjestivät II 

pohjoismaisen elokuvafestivaalin 18. 

– 21.1. Hanasaaressa. Suomesta, Tanskasta, 

Norjasta ja Ruotsista esitettiin 

kustakin 3 elokuvaa sekä lisäksi yh- 

teensä 17 lyhytelokuvaa kaikista pohjoismaista 

Islantia myöten. Festivaalille 

osallistui n. 250 virallista vierasta…. Pitkiä 

elokuvia seurasi 2.141 maksanutta 

katsojaa ja lyhytelokuvia katseli 2.530 

henkilöä.” 

Sitaatit on poimittu Pohjola-Nordenin 

toimintakertomuksista vuosilta 1972, 

-76 ja -79. Sarja päättyy toistaiseksi tähän, 

onhan nyt edetty jo melko lähelle 

nykypäivää. 

I DENNA SPALT BLICKAR VI tillbaka 

på tidigare decennier i Pohjola-Nordens 

historia och fyndar i arkiven. På 

1970-talet såg man filmer och invigde 

Hanaholmens kulturcentrum, som 

fortfarande i samarbete med Pohjola-Norden 

aktivt verkar för att göra 

nordisk kultur känd i vårt land. 

1972 års arkiv avslöjar följande: ”Undervisningsministeriet 

tillsatte … en 

Hanaholms-kommitté för att planera 

det blivande finsk – svenska kulturcentras 

administration, användning 

och ägoförhållanden. Till kommittén 

kallades verkst.dir. Veikko Karsma som 

förbundets representant.” Kulturcentret 

invigdes under högtidliga former i juni 

1975. 

På 1970-talet erövrade nordiska filmer 

Finland och därför startade förbundet 

”Walhalla – forum för nordisk kvalitetsfilm 

i Finland med lokala Walhalla-filmklubbar 

i Helsingfors och Åbo. 

I Helsingfors visades 20 och i Åbo 10 

spelfilmer under året. I samarbete med 

kommuner arrangerades på 20 orter 

”en nordisk filmvecka”. På de flesta 

orterna visades en film från varje nordiskt 

land.” 

Hanaholmens kulturcentrum började 

genast visa filmer. 1979 hade verksamheten 

expanderat så att man talade om 

”en nordisk filmfestival”: ”Walhalla, 

Hanaholmens kulturcentrum och Finlands 

filmstiftelse anordnade 18-21.1 

på Hanaholmen II nordiska filmfestivalen. 

Från Finland, Sverige, Norge och 

Danmark visades 3 filmer var samt dessutom 

17 kortfilmer från alla nordiska 

länder, även Island. I festivalen deltog 

ca 250 officiella gäster… Spelfilmerna 

sågs av 2.141 betalande och kortfilmerna 

av 2.530 personer.” 

Citaten är hämtade ur Pohjola-Nordens 

verksamhetsberättelser för 1972, -76 

och -79. Serien tar nu en paus, för vi är 

ju redan ganska nära millennieskiftet. 

Teksti / text: Kaarina Airas 


ma–la 

su 

Juhlasesongin parhaat matkat 

HELSINKI 

08.00 

21.30 

10.30 

TALLINNA 

11.30 

18.00 

14.00 

19.30 16.00 

Mukavampia matkoja 

Mukavampia matkoja 


BONUSTA NÄISTÄKIN: 

Eckerö Linen matkaliput ja matkapaketit, 

ostot laivan ravintoloissa, baareissa ja Eckerö- 

Marketissa sekä Tallinnan Prismoissa ja Sokos 

Hotel Virun ravintoloissa. 

Nyt voit nauttia mukavasta Joulusta ja Uudesta Vuodesta! 

Joulutunnelma Tallinnassa on omaa luokkaansa, varsinkin kun 

voit istahtaa valmiiseen joulupöytään. 

JOULUPAKETIT 

23.–26.12. 

SAVOY 

BOUTIQUE HOTEL 

RADISSON SAS 

TALLINN 

229 € hlö 

179 € hlö 

Hinta sisältää laivamatkat meno-paluu kansipaikoin, 

kuljetuksen satamasta hotelliin, 

majoituksen 3 vrk/2 hh/hlö, aamiaiset ja 

joulubuffet-illallisen 24.12. hotellissa. 

UUDEN VUODEN RISTEILY 

69 € M/s Nordlandia suuntaa Uuden Vuoden aattona hauskalle 

juhlaristeilylle. Ohjelmassa mm. hyvää ruokaa, musiikkia ja 

mahdollisuus tehdä ostoksia EckeröMarketissa. Tule mukaan 

nauttimaan merellisestä vuodenvaihteesta! 

RISTEILYPAKETTI 

hlö 

Aikataulu: lähtö 31.12.2007 klo 17.00, 

paluu 1.1.2008 klo 02.00 

Hinta sisältää risteilyn ja Uuden Vuoden buffet-illallisen 

ruokajuomineen (laivan puna- ja valkoviini, olut ja 

virvoitusjuomat). 

Lisätietoja matkoista 

www.eckeroline.fi 

Varaukset helposti myös internetistä! 

MATKAMYYNTI 

www.eckeroline.fi tai puh. 06000 4300 

(1,64 €/vastattu puhelu+pvm/mpm) 

MATKAMYYMÄLÄ 

Mannerheimintie 10, Helsinki

EVERY THIRD SHIP YOU SEE IS POWERED BY US. 

The reason isn’t just our solutions, excellent though they are. Just as important is 

the around-the-clock lifecycle care offered by 15,000 of us all across the globe. 

This is the kind of simple, practical thinking that will give a better return on your 

investment, whether you need it on land or at sea. Learn more about what we 

can do for you at wartsila.com 

4 / 2007 Pohjola-Norden – 27 

WÄRTSILÄ ® is a registered trademark.

Rajaestetyön kohokohtia 

syksyllä 2007 

Höjdpunkter i gränshindersarbetet 

hösten 2007 

Haloo Pohjola toimii 

osana rajaesteiden 

purkamiseen 

tähtäävää prosessia, 

jossa on tänä 

syksynä tapahtunut 

paljon. Seminaarien, 

kokousten, raporttien ja 

erinomaisten ideoiden 

lisäksi on luotu kokonaan 

uusi toimija, rajaestefoorumi. 

Se raportoi 

suoraan korkeimmalle 

mahdolliselle tasolle eli 

pääministereille. 

Haloo Pohjola -palvelun arki on paitsi 

yhteydenottoihin vastaamista, myös 

osallistumista rajaestetyöhön. Rajaestetyö 

on eri toimijoiden kuten poliitikkojen, 

neuvontapalveluiden ja ministeriöiden 

toimintaa rajat ylittävän 

liikkuvuuden helpottamiseksi. Haloo 

Pohjola osallistuu työhön aktiivisesti 

yhdessä Pohjola-Nordenin kanssa. 

Neuvontapalvelu tiedottaa rajaesteistä 

Pohjoismaiden ministerineuvostolle, 

kansanedustajille ja viranomaisille. 

Vapaata liikkuvuutta edistetään myös 

järjestämällä seminaareja, pitämällä 

tiedotusvälineet ajan tasalla sekä lisäämällä 

tiedonkulkua nk. neuvontatoimikunnan 

muodossa. Toimikunta, johon 

kuuluu suomalaisia viranomaisia, kokoontuu 

Pohjola-Nordenin kutsumana 

muutaman kerran vuodessa keskustelemaan 

ja jakamaan tietoa ajankohtaisista 

rajaesteistä. 

Mikä on rajaeste? 

Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman 

määritelmän mukaan rajaesteitä 

ovat “kaikki ne esteet, jotka vaikeuttavat 

yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata 

liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä”. Rajaesteen 

voi ymmärtää lainsäädännön 

ongelmaksi, liikkuvuuden hidastajaksi 

tai asennekysymykseksi. Kaikki nämä 


määritelmät tuotiin esiin Saariselällä 

Pohjola-Nordenin seminaarissa “Rajattomat 

mahdollisuudet Pohjoiskalotilla” 

4. - 5.10., jossa virkamiehet, poliitikot, 

kansalaiset ja järjestötoimijat keskustelivat 

Suomen, Ruotsin ja Norjan välisestä 

liikkuvuudesta. 

Saariselän aloite “rajaestesuodatin” 

Saariselän seminaarissa kuultiin mm. 

Pohjoiskalotin neuvoston ja Pohjoismaisen 

innovaatiokeskuksen NICen 

rooleista rajaestetyössä sekä esimerkkejä 

konkreettisista hankkeista, joilla rajaesteitä 

on onnistuttu vähentämään. 

Tärkeimpänä ideana seminaarissa 

nousi esille ns. “rajaestesuodattimen” 

luominen osaksi lainsäädäntöprosessia. 

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että 

aina uutta lakia valmisteltaessa selvitettäisiin 

rutiininomaisesti, mitä vaikutuksia 

uudella lailla on Pohjoismaiden 

väliseen liikkuvuuteen ja jo tehtyihin 

sopimuksiin. 

Oslossa perustettiin rajaestefoorumi 

Tärkeänä konkreettisena uudistuksena 

esiteltiin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 

Oslossa 30.10. - 1.11. uusi 

rajaestefoorumi, jonka puheenjohtajaksi 

nimitettiin suomalainen diplomaatti 

ja rajaestetyön konkari Ole Norrback. 

Foorumiin valitaan edustaja kustakin 

Pohjoismaasta, ja se käsittelee rajaesteitä 

korkealla tasolla raportoiden saavutuksistaan 

suoraan sekä yhteistyö- että 

pääministereille. Foorumi tulee käyttämään 

taustapaperinaan rajaestetyön 

tehostamista käsittelevää raporttia, jonka 

Larserik Häggman laati alkusyksystä 

yhteistyöministereiden pyynnöstä. 

Vuosi 2008 tulee alkamaan erinomaisissa 

merkeissä rajaestetyön kannalta - 

taustapaperit on laadittu ja toimielimet 

perustettu. Eli lyhyesti: hyvin suunniteltu 

on puoliksi tehty! 

Lisätietoa rajaestetyöstä, Saariselän seminaarista 

sekä rajaestefoorumista: 


www.norden2007.fi 

www.norden.org 

Teksti ja kuvat: Kaarina Airas 

Seminaariin osallistui pääosin kuntien ja virastojen edustajia sekä poliitikkoja. 

Seminariets deltagare var främst företrädare för kommuner och ämbetsverk samt 

politiker.

Hallå Norden medverkar 

till avskaffandet av nordiska 

gränshinder och på 

den fronten har mycket 

hänt i höst. Det har arrangerats 

seminarier och 

möten, skrivits rapporter 

och förutom alla goda 

idéer har man dessutom 

skapat ett nytt organ, ett 

gränshinderforum. Det 

rapporterar direkt till 

högsta möjliga instans, 

d.v.s. statsministrarna. 

Hallå Nordens vardag innebär förutom 

att svara på frågor även att delta i gränshindersarbetet. 

Gränshindersarbetet är 

det arbete som till exempel politiker, 

rådgivare och ministerier gör för att 

underlätta mobiliteten inom Norden. 

Hallå Norden deltar aktivt i arbetet i 

samarbete med Pohjola-Norden. Informationstjänsten 

underrättar Nordiska 

ministerrådet, riksdagsledamöter och 

myndigheter om nordiska gränshinder. 

En ökad mobilitet främjas också genom 

seminarier, aktuell information till media 

och ökad informationsgång inom 

ramen för en s.k. rådgivningskommitté. 

Kommittén består av finländska myndigheter 

och sammanträder på Pohjola- 

Nordens initiativ ett par gånger om året 

för att diskutera och sprida information 

om aktuella gränshinder. 

Vad är ett gränshinder? 

Enligt Nordiska ministerrådets definition 

utgörs gränshinder av ”alla sådana 

hinder som försvårar medborgares 

och företags fria rörlighet mellan de 

nordiska länderna”. Gränshindren kan 

också ses som juridiska problem, något 

som fördröjer mobiliteten eller som en 

inställningsfråga. Alla dessa definitioner 

framfördes under Pohjola-Nordens 

seminarium Gränslösa möjligheter på 

Nordkalotten i Saariselkä 4-5.10 då 

tjänstemän, politiker, medborgare och 

föreningsaktiva diskuterade mobiliteten 

mellan Finland, Norge och Sverige. 

Ett ”gränshindersfilter” som initiativ 

På Saariselkä-seminariet redogjordes 

bl.a. för Nordkalottrådets och Nordiska 

innovationscentret NICe:s roller i 

gränshindersarbetet och exempel på 

konkreta projekt som lyckats avskaffa 

gränshinder. 

Det viktigaste nya initiativet vid seminariet 

var tanken på att skapa ett s.k. 

”gränshindersfilter” som en del av lagstiftningsprocessen. 

Detta skulle i praktiken 

innebära att under lagstiftningsprocessen 

skulle man helt rutinmässigt 

undersöka vilken inverkan lagen skulle 

ha på den nordiska mobiliteten och redan 

ingångna avtal. 

Beslut om ett gränshinderforum 

Vid Nordiska rådets session i Oslo 

30.10-1.11 presenterades ett förslag 

om ett nytt gränshindersforum. Till 

dess ordförande valdes den finländska 

diplomaten och gränshindersveteranen 

Ole Norrback. Till forumet utses en 

medlem från varje land och det behandlar 

gränshinder på hög nivå och 

rapporterar om sina resultat direkt till 

både samarbets- och statsministrarna. 

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Oslon Stortingetissä. 

Nordiska rådet samlades till session i Stortinget i Oslo. 

Forumets arbete kommer att bygga på 

den promemoria om effektiverande 

av gränshindersarbetet vilken Larserik 

Häggman på uppdrag av samarbetsministrarna 

sammanställde i början av 

hösten. 

Med tanke på gränshindersarbetet kommer 

år 2008 att inledas i goda tecken 

– både bakgrundsmaterial och organ 

för ändamålet föreligger redan. Jobbet 

är redan på god väg! 

Ytterligare information om gränshindersarbetet, 

Saariselkä-seminariet och 

gränshinderforumet: 


www.norden2007.fi 

www.norden.org 

Text och bilder: Kaarina Airas 

HALLÅ NORDEN HJÄLPER 

Ta kontakt med Hallå Norden om du vill veta mer om nordiska teman 

som jobbsökande, studier, beskattning, socialskydd och flyttning. Frågor 

kan ställas på finska, svenska, norska, danska och isländska. 

HALOO POHJOLA AUTTAA 

Haloo Pohjolaan voi ottaa yhteyttä ja kysyä Pohjoismaita koskevista aiheista 

kuten työnhausta, opinnoista, verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Kysymykset 

voi esittää suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi tai islanniksi. 

OTA YHTEYTTÄ 

Puh./tfn 0201 - 980 088, faksi/fax 09 4542 0820 

sähköposti/e-post: haloo@pohjola-norden.fi 

Internet: www.pohjola-norden.fi, www.haloopohjola.fi 

osoite/adress: Pohjola-Norden, Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A, 

00250 Helsinki / Helsingfors 


Upplev huvudstadens ljus och varuhus samt de unika småbutikernas 

värme. Skaffa gåvor åt dina närmaste och belöna 

dig själv i Scandic Continentals pool och på bastuavdelningen. 

En kvällspromenad runt Tölöviken ger god aptit inför den 

läckra middagen på restaurang Olivo. 

98 € 

Scandic Continental Helsinki 

fr. /dubbelrum/dygn 


Bokning direkt från hotellet: Scandic Continental tfn (09) 473 71 eller e-post: continentalhelsinki@scandic-hotels.com. 

Erbjudandet gäller till 31.12.2007 med HHonors- eller Plussakortet. Begränsat antal rum och extrabäddar. 

Shoppa ljus 

i mörkret

Medlemstidningen för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund 

Nordhumla 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenlehti 4/2007 

1

kuvA: joakim roslund 

2 

Pääkirjoitus 

Rajaesteet ovat myös sukupolvikysymys 

Kynnys lähteä kesätöihin Tukholmaan oli matala. Miljoonakaupunki ja mielenkiintoinen 

työ houkuttelivat, eikä Pohjoismaasta toiseen siirtyessä törmää byrokratiaan tai 

kulttuurieroihin enempää kuin muuttaessa Turusta Helsinkiin, luulin. Kohtaamistani 

törmäyksistä hupaisimpia olivat lähikirjastossa ja videovuokraamossa, joiden palveluita 

en ollut päästä käyttämään ilman ruotsalaista henkilökorttia. Ruotsissa henkilökortti 

on vuoden 2007 alusta myönnetty ulkomaalaiselle vain jos lähiomaisena on ruotsin kansalainen. 

Nuorten ja opiskelijoiden rajaesteiden poistaminen on ollut Pohjoismaiden ministerineuvoston 

keskeinen tehtävä tämän vuoden aikana. Työtä jatkamaan nimitettiin Pohjoismaiden 

neuvoston kokouksessa kolmevuotinen rajaesteforumi, jonka akuuteiksi tehtäviksi on 

monessa yhteydessä nimetty kaksoiskansalaisuuden kysymys sekä eläkeläisten verotuskäytännöt, 

joista ainakin viimeksi mainittu kaukana nuorten välittömästä maailmasta. 

Pohjoismaasta toiseen siirtymisen esteistä keskusteltiin syksyn aikana myös Nuorten Pohjoismaiden 

neuvoston kokouksessa. Kokouksen loppuraportissa kiitetään nuorten ja opiskelijoiden rajaesteiden 

poistamisen eteen tehdystä työstä, mutta esitetään joukko parannuksia, joihin ministerineuvoston 

toivotaan puuttuvan. Nuorten raportissa vaaditaan muun muassa yhteistä sosiaaliturvanumeroa 

Pohjoismaihin. Raportin mukaan yhteinen sosiaaliturvanumero keventäisi ylirajaisen opiskelun ja 

työnteon hallinnointia. 

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston loppuraportissa otetaan huomioon myös Pohjolan uudet asukkaat, 

joille vaaditaan yhdenvertaisia oikeuksia kielen opiskeluun ja koulutukseen. Raportissa todetaan 

edelleen, että Pohjoismaiden ulkopuolelta tulleiden, korkeakoulutuksen saaneiden ei ole yhtä 

helppoa siirtyä Pohjoismaasta toiseen työn perässä kuin Pohjoismaissa syntyneiden asukkaiden. 

Maahanmuuttajien ja muiden Pohjolan uusien asukkaiden huomioiminen raportissa ovat yksi esimerkki 

eroista, joita varsinaisen ministerineuvoston ja nuorten neuvoston loppuraportit heijastelevat: 

nuorten ja opiskelijoiden kokemukset ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin tämän hetken 

keski-ikäisten. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ei monelle nuorelle ole lopullista, ulkomaille ei 

välttämättä lähdetä elämänmittaisen uran toivossa eikä koti ole yhteen paikkakuntaan tai edes maahan 

sijoittuva määre. Kansainvälistyminen koetaan myönteisenä, suorastaan välttämättömyytenä 

niin työmarkkinoilla kuin yksityiselämässä. 

Nuorten rajaesteet ovat erilaisia kuin aikuisten. Omat, kesäpestin aikana kokemani rajaestepulmat 

olivat varsin arkisia ja ne ratkesivat usein nopeasti. Kokemusten jakaminen on kuitenkin tärkeää 

pienten ja suurempienkin rajaesteiden ylittämiseksi. 

Erilaisista kokemuksistaan Pohjoismaista kertovat monet tämänkin lehden kirjoittajista. ■ 

Sisällysluettelo 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenlehti Nordhumla ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 

Saija Kivimäki 

Nordhumlan päätoimittaja 

Pääkirjoitus ja sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 

Ny Nordjobb-projektledare AnnikA ForStén. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 

Café Norden pohjoismaisen luonnon armoilla noorA Syrjäläinen . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

Tasa-arvo ja syrjintä esillä Nuorten Pohjoismaiden neuvoston istunnossaHenni HeiSkAnen . . 5 

Pohjoismaista politiikkaa ja monenlaista opiskelija-aktiivisuutta liiSA läHteenAHo . . . . . . 6-7 

Liikkuvuus sujuvammaksi Henni HeiSkAnen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

GlobSol kokosi nuoret keskustelemaan ilmastonmuutoksesta Henri SePPänen . . . . . . . . . 8 

Hälsningar från lokalavdelning – Paikkarikuulumisia tobiAS WeSSberg . . . . . . . . . . . . 9 

Hevosia ja hienoja maisemia HennA toPPilA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 

Tapahtumia MArikA lindStröM . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

Tanskalaiset osallistujat Färsaarten tuulisissa, mutta mahtavissa maisemissa. 

Kuvaaja Noora Syrjäläinen

Tervetuloa laulamaan 

kauneimpia pohjoismaisia joululauluja! 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, Klubb Norden, 

Helsingin Pohjola-Norden ja Svenska Gillet 

järjestävät yhteislaulutilaisuuden maanantaina 

10.12.2007 klo 19 Sandelsin kulttuurikeskuksessa 

(Gyllenberg-sali, Topeliuksenkatu 2, Helsinki). 

Suomen Laulun Ottovoce-tuplakvartetti 

esittää ja laulattaa Pohjolan kauneimpia joululauluja, 

jotka ovat Pohjoismaiden suurlähetystöjen 

valitsemia. Suurlähetystöjen edustajat myös 

kertovat tilaisuudessa valitsemiensa laulujen 

taustasta ja maidensa jouluperinteistä. 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, lauluvihko maksaa 

5 euroa. Toivomme etukäteisilmoittautumisia. 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 

pirjo.malkiainen@pohjola-norden.fi. 

Kom med och sjung 

de vackraste nordiska julsångerna! 

Pohjola-Nordens Ungdomsförbund, Klubb Norden, 

Pohjola-Norden i Helsingfors och Svenska Gillet 

ordnar en nordisk julsångskväll måndag 10.12.2007 

kl 19 i Gyllenbergssalen, kulturcentret Sandels 

(Topeliusgatan 2, Helsingfors). Vi sjunger 

de vackraste julsångerna under ledning av 

dubbelkvartetten Ottovoce ur Suomen Laulu. 

Sångerna är valda av de nordiska ambassaderna 

och en representant från varje ambassad kommer 

också att berätta om sitt lands jultraditioner. 

Fri entré, sånghäftet kostar 5 euro. Vi 

önskar att du anmäler dig på förhand. 

Mera information och anmälningar: 

pirjo.malkiainen@pohjola-norden.fi. 

ny ledare för nordjobb 

Hej på er! Jag heter Annika Forstén och är ny projektansvarig 

för Nordjobb i Finland. När jag skriver detta har jag inte ännu 

börjat arbeta för PNU utan sitter i Åbo och skriver ihop det 

sista i min gradu för att (äntligen) kunna ta ut min examen. 

Ursprungligen är jag hemma från Kyrkslätt men de senaste 

sex åren har jag studerat samhällsvetenskaper vid Åbo Akademi: 

mest statskunskap men också en hel del andra ämnen. 

På somrarna har jag jobbat inom fastighetsbranschen och de 

första åren av studietiden gick långt till att aktivt vara med i 

föreningsverksamheten vid mitt universitet. 

På basen av mitt intresse för föreningsarbete och internationellt 

samarbete ser jag fram till att få sätta igång med 

Nordjobb. Efter att själv ha varit på utlandspraktik tycker 

jag att internationella erfarenheter är någonting unikt som 

inte kan upplevas på annat sätt än att ta det där steget att 

åka utomlands. Jag ser därför fram emot att få jobba med ett 

projekt som alldeles säkert erbjuder utmaningar men framför 

allt upplevelser för alla som vill vara med. Den som har 

frågor, erfarenheter, tips eller annars bara vill dela med sig 

om Nordjobb får gärna kontakta mig. Puhun tietenkin myös 

suomea! ■ 

Annika Forstén 

annika.forsten@pohjola-norden.fi 

Haluatko Sinä olla mukana tekemässä nordhumlaa? 

Haku vuoden 2008 toimituskuntaan on käynnissä. 

ilmoittaudu tai kysy lisää joulukuun 2007 loppuun 

mennessä: saija.kivimaki@pohjola-norden.fi 

3

Café norden 

pohjoismaisen luonnon armoilla 

4 

Muinaisen tulivuoren purkauksen seurauksena syntyneiden 

saarten maisemat piirtyivät kirkkaana päivänä 

horisonttiin upean jylhinä. Ensinäkymä oli henkeäsalpaava, 

kun lentokone laskeutui Vágarin saarelle 

kauniin vuoristosolan kautta. 

Metsien keskellä kasvaneelle 

suomalaiselle saarten puuttomuus 

näytti aluksi karulta 

ja ihmeelliseltä. 

Färsaarten pääkaupungissa 

Tórshavnissa järjestetty 

Café Norden tarjosi eksoottisten 

maisemien lisäksi paljon 

tietoa saarten asemasta 

Tanskan itsehallintoalueena. 

Tapahtuma pureutui erityisesti 

färsaarelaiseen identiteettiin. 

Aiheisiin syvennyimme 

muun muassa vierailemalla Fääriläisissä tunnelmissa kielimuurit ja muutkin 

rajat unohtuivat. Hyvässä menossa mukana suo- 

Suomen kunniapääkonsulin 

malaiset Mikko, virve, nina ja ruotsalainen jonas. 

Poul Michelsenin luona sekä 

seuraamalla färsaarelaisten poliitikkojen vauhdikasta Luonnon armoilla 

paneelikeskustelua. 

Itsenäisyyshaaveet ja kansainvälinen 

yhteistyö 

Färsaaret on Tanskan itsehallintoalue, joka kuuluu 

Pohjoismaiden neuvostoon, mutta on jättäytynyt 

EU:n ulkopuolelle. 1990-luvulla Färsaarten talous 

romahti. Viime vuosikymmenen lopun nousukauden 

ansiosta itsenäistymisen 

kannatus Färsaarilla on 

kasvanut. Aihe on saarelaisten 

keskuudessa erittäin 

herkkä. Itsenäisyysmieliset 

näkevät itsenäisyyden 

saavuttamisen olevan vain 

ajan kysymys. Itsenäisyyden 

vastustajien mielestä 

Färsaaret saisi mieluiten 

kuulua jatkossakin samaan 

yhteisöön Tanskan ja Grönlannin 

kanssa. 

Färsaarille on kehittynyt 

omaperäinen versio skandinaavisesta 

kulttuurista. Saarten 

kulttuuri on kehittynyt pohjoismaisten alueiden 

keskiössä: saaret ovat vuorovaikutuksessa sekä Islannin 

ja Grönlannin että mantereella sijaitsevien Pohjoismaiden 

kanssa. Saarten pääkieli fääri muistuttaa 

länsinorjaa ja islantia. 

Färsaaret on hyvin riippuvainen tuonnista, sillä 

alueen talous perustuu valtaosin kalastukseen. Yk- 

Sumu ja tuuli korostivat saarten karua kauneutta 

sipuolinen elinkeino asettaa taloudellisia haasteita 

itsenäisyysajatuksille. Itsenäisyyden kannattajat pitävät 

tärkeänä sitä, että färsaarelaiset saisivat itse 

tehdä lopulliset päätökset omaa aluetta koskevissa 

kysymyksissä. Konsuli Poul 

Michelsenin mukaan saarten 

ulkopuolelta tulevat 

eivät voi täysin ymmärtää, 

mikä on parasta färsaarelaisille. 

Itsenäisyyspyrkimyksiin 

liittyy vahvasti kysymys 

tiiviistä kansainvälisestä 

yhteistyöstä. Maanpuolustus 

ja nuorten poismuutto 

ovat esimerkkejä lukuisasta 

määrästä haasteita, joita 

Färsaaret joutuu kohtaamaan 

tiellä kohti mahdollista 

itsenäisyyttä. 

Café Nordenin fääriläisessä illanvietossa nautimme 

perinteisen illallisen, joka koostui pääosin meren 

antimista. Olisimme matkan aikana mielellämme 

maistelleet enemmänkin paikallisia herkkuja. Perinneruokia 

ei kuitenkaan tarjoilla ravintoloissa oikeastaan 

muulloin kuin kesän turistihuippuina. Ruokapaikoista 

saa samoja pastoja ja hampurilaisia kuin 

Suomestakin. Kasvissyöjille Färsaaret ei ravinnon 

suhteen ehkä ole unelmakohde. 

Kasvissyönti koetaan 

lampaiden ja kalojen saarilla 

hyvin eksoottisena ja jopa 

outona elämäntapana. 

Färsaari-kokemukseni jälkeen 

eivät Helsingin marraskuiset 

räntäsateet tunnu 

enää niin pahalta. En ollut 

osannut varautua siihen, kuinka 

nopeasti säätilat saarilla 

vaihtelevat. Matkan aikana 

aloin jopa sopeutua tunteeseen 

kosteista varpaista ja 

märistä hiuksista. Seuraavan 

kerran Färsaarille matkatessani 

otan kuitenkin korkeakorkoisten saappaitteni 

sijasta mukaan tuiskua kestävän sadeasun! Huimat 

sääolosuhteet loivat saarille satumaisen tunnelman. 

Tuulen tuiverruksessa luonnonvoimat tuntuivat olevan 

lähempänä kuin koskaan. ■ 

TeKSTi: Noora Syrjäläinen 

KuvAT: Noora Syrjäläinen ja Marika Lindström

tasa-arvo ja syrjintä 

esillä nuorten Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi tämän 

vuoden istunnossaan useita kannanottoja, joissa painotettiin 

muun muassa syrjinnän torjumisen tärkeyttä. 

Neuvosto toivoo myös, että Pohjoismaat vahvistaisivat 

panostustaan miesten ja naisten samanlaisten 

oikeuksien turvaamiseen. Nuoret ehdottivat niin 

ikään, että homoseksuaaleilla pitäisi olla samanlaiset 

avioliittoa ja adoptiota koskevat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla. 

Lokakuun lopussa Oslossa järjestettyyn istuntoon 

osallistui noin 60 nuorta eri Pohjoismaista ja itsehallintoalueilta 

keskustelemaan ajankohtaisista asioista 

Pohjolassa. Osallistujat edustivat Pohjoismaiden 

puoluepoliittisia nuorisojärjestöjä ja poliittisia 

kattojärjestöjä. Kansallisilla nuorisokomiteoilla ja 

pohjoismaisella nuorisojärjestöllä Norden-yhdistysten 

nuorisoliitolla (Föreningarna Nordens Ungdomsförbund, 

FNUF) oli lisäksi tarkkailijan asema istunnossa. 

Kielikysymys yksi neuvoston 

suurista haasteista 

Istunnon aloitti tasa-arvoa ja syrjintää koskeva seminaari. 

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa 

etnisten vähemmistöjen asemasta Pohjoismaissa. 

Teemaan johdatteli Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin 

delegaation puheenjohtaja Sinikka Bohlin. Esillä 

olivat myös seksuaalisten vähemmistöjen ja liikuntarajoitteisten 

nuorten asiat. YK:n entinen humanitäärisen 

avun johtaja Jan Egeland esitteli nuorisopoliitikoille 

YK:n vuosituhattavoitteet. 

Varsinaisen istunnon avasi Pohjoismaiden neuvoston 

varapresidentti Berit Brørby. Istunnossa 

nuorisopoliitikot kävivät keskustelua tekemistään 

kannanotoista. Keskusteluja käytiin muun muassa integraatiosta, 

koulutuksesta, ihmiskaupan vastaisesta 

työstä, rajaesteistä, kieliongelmista ja YK:n vuoden 

2015 tavoitteista. Keskusteluiden pohjalta jalostettiin 

17 päätöslauselmaa, jotka toimitettiin edelleen Pohjoismaiden 

neuvostolle. 

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston uusi presidentti, 

tanskalainen Lisbeth Sejer Gøtzche painotti istunnossa 

pohjoismaisen identiteetin vahvistamista 

- Nuorten taidot pohjoismaisissa kielissä sekä tiedot 

Pohjoismaiden kulttuurista ja historiasta ovat valitettavan 

rajallisia. Nuorten Pohjoismaiden neuvostolla 

on tärkeä asema Pohjoismaita koskevan tiedon levittämisessä. 

Tämän vuoden istunnossa useat Pohjoismaiden neuvoston 

jäsenet antoivat erittäin myönteistä palautetta 

Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa tehtävästä ty- 

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston uusi 

presidentti lisbeth Sejer götzsche 

östä. Erityisesti kiitettiin nuorten panostusta pohjoismaisessa 

yhteistyössä ilmenevien kieliongelmien 

voittamiseksi. 

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Dagfinn Høybråten 

totesikin istunnon päätöspuheessaan: ”Suhtaudun 

suurella vakavuudella UNR:n uuden presidentin 

kehotukseen, että Pohjoismaiden neuvoston on 

otettava kielihaaste vakavasti. Mikäli nuorimpien pohjoismainen 

identiteetti näivettyy tai katoaa, olemme 

suuren haasteen edessä”. 

Tulevaisuudessa Nuorten Pohjoismaiden neuvosto 

haluaa osallistua vahvasti keskusteluun ympäristö- 

ja ilmastokysymyksistä. UNR aikookin pitää vuoden 

2009 YK:n ilmastohuippukokouksen yhteydessä myös 

nuorten oman huippukokouksen, johon osallistuisi 

Pohjoismaiden ja Baltian maiden nuorisojärjestöjä. 

Lisäksi UNR päätti järjestää ilmasto- ja energia-aiheisen 

teemaseminaarin ensi vuoden istunnon yhteyteen 

Helsinkiin. ■ 

TeKSTi: Henni Heiskanen 

UNR koordinaattori 

KuvA: Magnus Fröderberg/norden.org 

Lähteet: www.norden.org/unr 

5

Pohjoismaista politiikkaa ja 

monenlaista opiskelija-aktiivisuutta 

SUNTU keräsi pohjoismaiset tekniikan alan opiskelijat Otaniemeen 

Suntu:n iloinen 

osallistujajoukko 

(kuvA: leeni knight) 

6 

Mo n i e l ä ä s i i n ä l u u l o s s a , e t t ä te k n i l l i s e s s ä k o r k e ak 

o u l u s s a (tkk) o p i s k e l e va t t e e k k a r i t e l ä v ä t r a u - 

h a l l i s ta ja e r i s t ä y t y n y t t ä e l ä M ä ä es p o o n ot a n i e M e n 

o n n e l a s s a . nä i n e i k u i t e n k a a n o l e – s e n l i s ä k s i, e t t ä 

t e e k k a r i t n ä k y v ä t ja k u u l u va t v u o s i t t a i n v a p p u n a , h e 

o v a t a k t i i v i s i a M y ö s k a n s a i n vä l i s i s s ä s u h t e i s s a a n. 

SUNTU on pohjoismaisten tekniikan alan yliopistojen 

ylioppilaskuntien verkosto, jossa on jäseniä Norjasta, 

Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. SUNTU:n 

jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti kahdesti vuodessa. 

Tapaamissa käydään keskusteluja ja vaihdetaan 

kuulumisia muun muassa koulutuspoliittista ja 

opintoasioista sekä muuten ajankohtaisista opiskelijoita 

koskettavista kysymyksistä. Tapaamisten järjestelyvastuu 

kiertää kaikkien tapaamisiin osallistuvien 

ylioppilaskuntien kesken, joten järjestelyvuoro sattuu 

vain noin seitsemän vuoden välein Teknillisen korkeakoulun 

ylioppilaskunnalle (TKY). Tänä vuonna SUNTU 

järjestettiin marraskuun alussa Otaniemen punatiilisellä 

kampusalueella. Tapaamisen asiaosuudessa käsiteltiin 

muun muassa pohjoismaisten ja virolaisten 

yliopistojen ajankohtaisia asioita, vähemmistöjen integroimista 

opiskelijayhteisöihin, opiskelijoiden edustusta 

yliopistojen päätöksenteossa ja SUNTU:n olemassaolon 

tarkoitusta. 

Keskustelujen tuloksia: 

opiskelijavähemmistöjen 

integrointi opiskelijayhteisöön 

Yksi SUNTU:n keskusteluiden teemoista oli opiskelijavähemmistöjen 

integrointi opiskelijayhteisöön. 

Integraatiosta puhutaan Pohjolassa paljon, ja aktiivisen 

opiskelijavaihdon vuoksi korkeakoulut ovat moni- 

kulttuurisuuden edelläkävijöitä. Monesti ongelmaksi 

koetaan kuitenkin se, että vaihto-opiskelijat tai kansainväliset 

tutkinto-opiskelijat viettävät aikaansa 

enemmän muiden kansainvälisten opiskelijoiden kuin 

”koko” opiskelijayhteisön kanssa. 

Esimerkiksi Suomessa asuu lähes neljä tuhatta kiinalaista, 

ja noin puolet heistä on joko opiskelijoita tai 

tutkijoita suomalaisissa korkeakouluissa. TKK:lla opiskelee 

noin kolmesataa kiinalaista ja heistä suuri osa 

asuu Otaniemen kampusalueella. Kiinalaisilla opiskelijoilla 

on aktiivinen oma yhdistys, mutta kiinalaiset 

opiskelijat ja tutkijat eivät juurikaan vietä aikaansa suomalaisten 

tai muiden kansainvälisten opiskelijoiden 

kanssa. Tämä johtuu muun muassa kielimuurista, kulttuurieroista 

ja erilaisista tavoista kommunikoida. Kiinalaisten 

opiskelijoiden yhdistys tukee TKK:lle tulevia 

kiinalaisia muun muassa olemalla heihin yhteydessä jo 

ennen maahantuloa, tuutoroinnilla, orientoivassa päivässä 

ja auttamalla muodostamaan kontakteja muihin 

paikallisiin opiskelijoihin. 

Integraatiokeskusteluissa pohdittiin yhtäältä korkeakoulujen 

ja toisaalta ylioppilaskuntien ja opiskelijajärjestöjen 

rooleja opiskelijavähemmistöjen integroinnissa 

opiskelijayhteisöön. Miten paljon tukea pitäisi 

tarjota, ja toisaalta, miksi tukea pitäisi olla – onko integraatio 

itseisarvo? On kuitenkin muistettava, että 

monikulttuurisuus sekä kulttuuriset ja etniset vähemmistöt 

lisääntyvät korkeakouluissa jatkuvasti; esimerkiksi 

TKK:lla opiskelee ja työskentelee satoja kiinalaisia, 

Virossa kolmannes korkeakouluopiskelijoista 

on venäläistaustaisia ja Göteborgilaisessa Chalmersin 

yliopistossa kaikki maisteriohjelmat järjestetään 

nykyään englanniksi.

järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ilona Mäkinen ja 

Morten kongsgaard (kuva: Morten kongsgaard) 

SUNTU:n järjestelytoimikunnan 

puheenjohtajan mietteitä 

TKY:llä SUNTU:n järjestelystä vastasi järjestelytoimikunta, 

jota johti TKY:n hallituksen kansainvälisten 

asioiden vastaava ilona Mäkinen. Ilona vastasi tapahtuman 

jälkeen Nordhumlan kysymyksiin. 

Mitkä ovat tunnelmasi SuNTu:n jälkeen? Mikä 

onnistui ja mihin et ollut tyytyväinen? 

Fiilikset ovat aivan loistavat! Osallistujat ja järjestäjät 

olivat tyytyväisiä ja pohjoismainen yhteistyö on 

kivaa. Lähtökohtaisesti kaikki onnistui hyvin, ja keskustelut 

olivat antoisia. Sitseillä oli hauskaa, etenkin 

kun pääsi tutustumaan muiden pohjoismaisten opiskelijoiden 

pöytäjuhlakulttuureihin. Olisi tietysti mukavaa, 

jos aika ja rahoitus sallisivat tapahtuman järjestämisen 

pidempikestoisena. 

Mihin SuNTu:a tarvitaan? 

Tapahtumaa tarvitaan ennen kaikkea tiedon vaihtoon. 

Pohjoismaiset yliopistot ja ylioppilaskunnat ovat 

hyvin samanlaisia, joten ongelmatkin ovat monesti 

samoja. Pohjoismainen yhteistyö auttaa ennakoimaan 

tulevia haasteita ja antaa työkaluja niiden ratkaisemiseen. 

rajaesteet matalaksi 

Nuoret ovat Pohjoismaiden liikkuvin väestöryhmä. 

Yhä useampi opiskelee ja työskentelee toisessa Pohjoismaassa 

tai Pohjolan ulkopuolella. Ulkomaille muuttoon 

liittyvät käytännön asiat eivät kuitenkaan aina 

suju ongelmitta. Liikkuvuuden haasteisiin vastaaminen 

on ajankohtainen teema koko Pohjolassa, sillä osa 

Pohjoismaiden kilpailukyvystä on riippuvainen esteettömistä 

ja toimivista sisämarkkinoista. 

Nuorten näkökulma tähän globalisaatiokeskusteluun 

pyrittiin tuomaan seminaarissa, joka Pohjola-Nordenin 

nuorisoliitto järjesti lokakuun alussa Helsingissä. 

”Rajattomia mahdollisuuksia nuorille Pohjolassa” –seminaari 

kokosi yhteen yli 70 nuorta Pohjoismaista ja 

Baltiasta. Ensimmäisenä seminaaripäivänä kuultiin 

alustuksia liikkuvuudesta, rajaesteistä, tulevaisuuden 

koulutuksesta ja työmarkkinoista. Toisena seminaaripäivänä 

teemoista keskusteltiin työryhmissä. 

Käytännön apua liikkuvuusongelmiin toi seminaarin 

Onko opiskelijoiden pohjoismaisessa yhteistyössä 

jotain ongelmia vai onko se helppoa? 

Verrattuna vaikkapa eteläeurooppalaisiin, pohjoismaalaiset 

ovat alkuun melko hiljaisia ja varautuneita. 

Kun päästään tutustumaan paremmin ja saadaan luotua 

yhteishenkeä, kaikki menee hienosti, ja toisin kuin 

monesti muualla, aikataulutkin pitävät. ■ 

yhteydessä julkaistu nuorille ja muillekin kiinnostuneille 

suunnattu liikkuvuusopas. Opaskirjassa kerrotaan 

muuttoprosessista toiseen Pohjoismaahan sekä 

annetaan työnhakuun ja opiskeluun liittyviä käytännön 

ohjeita ja vinkkejä. Joulukuussa opaskirja julkaistaan 

myös muilla pohjoismaisilla kielillä Haloo Pohjola 

–neuvontapalvelun www-sivuilla. 

Seminaaria on työstetty yhteistyössä useiden suomalaisten 

opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa ja 

se on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen 

puheenjohtajakauden 2007 tapahtumista. Seminaarin 

rahoittivat Pohjoismaiden ministerineuvosto, Suomen 

ulkoministeriö ja opetusministeriö sekä Pohjoismaiden 

lapsi- ja nuorisokomitea NORDBUK. ■ 

Lisätietoa: www.norden2007.fi 

TeKSTi: Liisa Lähteenaho 

TeKSTi: Henni Heiskanen 

projektikoordinaattori 

7

globSol kokosi nuoret 

keskustelemaan ilmastonmuutoksesta 

8 

Katujen tulviminen on vaivannut muun muassa helsinkiläisiä 

viime vuosina. Välitön syy on riittämätön 

viemärikapasiteetti: vuosia sitten rakennettu verkosto 

ei riitä ja sateiden lisääntyessä kadut tulvivat. 

- Arjessa märistä varpaista on helppo syyttää kaupunkisuunnittelua, 

mutta tämäkin pieni yksityiskohta 

on osa globaalia ongelmaa, sanoo bangladeshilainen 

ilmastoasioihin erikoistunut asianajaja Sveda Rizwana 

Hasan. 

Ilmastonmuutos koettelee suorimmin maapallon 

köyhiä alueita. Lisääntyneet myrskyt, rankkasateet, 

tulvat ja metsäpalot koettelevat eri maanosia. Jäätiköiden 

sulamisen myötä merenpinnan nousu koskettaa 

myös Eurooppaa. 

Hasan puhui ilmastonmuutoksen vaikutuksista lokakuussa 

GlobSol-tapahtumassa Espoon Hanasaaressa. 

Kolmatta kertaa järjestetty GlobSol kokosi nuoria 

Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä pohtimaan ilmastonmuutosta 

ja ympäristökysymyksiä. Keskusteluja 

käytiin eri maista tulleiden asiantuntijoiden johdolla. 

Nuorille aikuisille tarkoitettu GlobSol perustettiin 

Suomen ja Ruotsin väliseksi forumiksi, joka tarjoaa 

mahdollisuuden toimia globaalien kysymysten parissa. 

Tapahtuman järjestäjien tavoitteena on ollut parantaa 

maiden kahdenkeskeisiä suhteita. Tänä vuonna tapahtumaan 

osallistuivat myös Baltiasta ja Venäjältä. 

Erityisesti Venäjän alueen merkitys Itämeren tilalle 

sekä laajemmin maailman ympäristöasioissa on tuonut 

uuden näkökulman pohjoiseen yhteistyöhön. 

Ne, joiden syke nousee vierailla kielillä puhumisesta, 

voi lohduttaa, että englannin, ruotsin ja suomen 

kielillä tapahtunut kommunikointi sujui GlobSolissa 

miltei ongelmitta. Simultaanitulkkaus helpotti erityisesti 

asiantuntijaluentojen seuraamista, joissa ammatillisen 

sanaston suhteen saattaisi muuten monella 

mennä sormi suuhun. 

Keskusteluiden kautta toimintaan 

GlobSol tuo yhteen nuoria aktiivisia ihmisiä ja 

antaa heille mahdollisuuden toimia tärkeiden kysymysten 

parissa. Vuosittaiset tapaamiset tarjoavat 

mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. 

Tapahtumaan osallistui tänäkin vuonna 

monipuolisesti eri alojen osaajia ja opiskelijoita, joista 

ainakin osa on tulevaisuuden päättäjiä. Lisäksi eri 

näkökulmat tuovat uusia ajatuksia. 

Ilmastonmuutosta on pyritty torjumaan monenlaisin 

ratkaisuin. Uusi teknologia, energiansäästökampanjat 

sekä mielipidemuokkaus ovat muuttaneet vähitellen 

ihmisten suhtautumista asiaan. 

Vaikka ilmastoasioissa tehdyt toimet eivät näy vuosikymmeniin 

konkreettisina tuloksia, ovat nykypäivän 

ihmiset vastuussa tulevien sukupolvien ilmastosta. 

GlobSol-viikonlopun aikana käytiin loistavia 

keskusteluita, synnytettiin ideoita, joilla ympäristöasiat 

tuodaan kaiken kansan keskuuteen. Työryhmien 

kannustimena olikin se, mitä nopeammin konkreettiset 

toimet alkavat, sitä vähemmän kuluu aikaa 

tuloksien näkemiseen. Tapahtuman nuorista osallistujista 

tanskalainen Lærke Boye Thomsen totesi 

viimeisenä päivänä yhteiskuvaa otettaessa osuvasti: 

”Paljon on tehtävää, emmekä saa luovuttaa, sillä toivoa 

on aina!”. ■ 

Faktoja 

TeKSTi: Henri Seppänen 

– globsol -tapahtuma perustettiin Suomen ja 

ruotsin väliseksi kahdenkeskiseksi forumiksi 

– tarkoitettu 18 – 25 -vuotiaille nuorille, 

jotka ovat kiinnostuneita globaalista 

solidaarisuudesta ja kansainvälisistä 

kysymyksistä 

– tapahtumassa työskentely tapahtuu 

asiantuntijaluentoja ja paneeleja kuunnellen 

sekä eri asioita pohtivissa työryhmissä 

työskennellen. lopuksi tehdyt työt esitellään 

kaikille 

– teemoina aikaisimpina vuosina on ollut 

monikulttuurinen yhteiskunta sekä yk:n 

vuosituhat-tavoitteet 

– järjestäjinä muun muassa Suomalaisruotsalainen 

kulttuurirahasto ja Pohjolanordenin 

nuorisoliitto. järjestetään 

ulkoasiainministeriön ja Pohjoismaisen 

ministerineuvoston tuella. 

– 

lisätietoja: http://www.globsol.info

Hälsningar från lokalavdelning 

Det hände sig hösten 2005 då Minna Lehtinen, dåvarande 

organisationssekreterare för Pohjola-Nordens 

Ungdomsförbund, tog kontakt med Ekenäs lilla ungdomsfullmäktige 

och föreslog att starta en lokalavdelning 

i Ekenäs för ungdomar, då nämnda stad redan 

hade en verksam ”gubb-förening” men där medelåldern 

hade börjat stiga över gränsen för vad man kan 

anse som ungdomar. 

Ett par månader senare började en grupp på ett par 

ungdomar från Ekenäs UF och Åsa Olin från Ekenäs 

ungdomsbyrå samlas för att diskutera hur man skulle 

kunna få igång en fungerande förening. En info-kväll 

ordnades för intresserade där Timo Salmi, dåvarande 

generalsekreteraren, presenterade Pohjola-Nordens 

Ungdomsförbunds verksamhet i Norden och vilka 

möjligheter det finns inom förbundet. Det blev en 

verkligt lyckad kväll och efter detta fick föreningen i 

stort sätt sin nuvarande styrelse med medlemmar på 

tio personer. 

Hevosia ja hienoja maisemia 

Lensin viime kesänä Norjaan, Kristiansandiin, jossa 

asuin kolme viikkoa Eva Övelien ja Jörgen Royslandin 

perheessä. Isäntäperheen talo sijaitsi korkean kukkulan 

laella, josta oli upeat maisemat. Perhe omisti islanninhevostallin, 

joten minulla oli mahdollisuus ratsastaa 

melkein joka päivä. 

Ensimmäisenä viikonloppuna perheeni vei minut 

katsomaan Kaptein Sabeltann -nimistä esitystä. Esitys 

on kuuluisa, joten kaikki paikat olivat täynnä ja meidänkin 

oli ollut vaikea saada lippuja esitykseen. Jos 

matkustat kesällä Norjaan etkä ole vielä nähnyt tätä 

kyseistä esitystä niin suosittelen lämpimästi! 

Joka viikko ratsastimme laavulle ja yövyimme siellä 

ratsastusleiriläisten kanssa. Kokemus oli upea, tosin 

hieman märkä, sillä Norjassa satoi lähes koko matkani 

ajan. Opin paljon uutta islanninhevosista, vaikka olenkin 

ratsastanut jo pitkään ja tiedän hevosista paljon. 

Kävimme Jörgenin kanssa monta kertaa katsomassa 

nuoria villejä islanninhevosia, jotka otettaisiin ratsastuskäyttöön 

neljän vanhoina. Sain jopa keksiä yhdelle 

hevoselle nimen, mikä tuottikin vaikeuksia, sillä minun 

piti keksiä se islanniksi. Loppujen lopuksi hevosen 

nimeksi tuli Brunnäemur, joka tarkoittaa arkaa ruskeaa. 

Matkan aikana olin kaksi yötä vieraana eräässä 

toisessa perheessä, joka oli juuri palannut Suomesta 

4H-suurleiriltä. Perhe vei minut autolla aivan Norjan 

Det första steget för oss var att få föreningen grundad 

vilket visade sig kräva mycket pappersarbete och 

det tog sin tid innan vi kunde komma igång på allvar. 

Första riktiga projektet för oss var ett besök från Ekenäs 

vänort, Ystad i Sverige, då en grupp med ungdomar 

och vuxna blev välkomnade och omhändertagna 

av oss under en helg. Nu planerar vi ett svarsbesök 

våren 2008. Vi har också ställt upp på evenemang för 

att visa upp oss och för att locka nya intresserade till 

föreningen. 

Även om vi fortfarande är verksamma i en liten 

skala med lokala evenemang så skall vi hoppeligen i 

framtiden kunna skapa kontakter med många lokalföreningar 

runtom i Norden. ■ 

TeKSTi: Tobias Wessberg 

PNUE 

Ekenäs 

Suomalainen Henna sulautui norjalaisten sekaan 

eteläkärkeen Lista-nimiseen kaupunkiin. Siellä sain 

käydä ensimmäistä kertaa elämässäni majakassa. 

Matkan varrella pysähtelimme niin, että sain ottaa 

kuvia upeista maisemista. 

Viimeisenä päivänä hyvästelin haikeana perheeni ja 

lähdin Evan kyydissä lentokentälle. Reissuni onnistui 

todella hyvin, vaikka sää ei joka päivä suosinutkaan. 

TeKSTi: Henna Toppila 

Suomen 4H-liitto järjestää nuorisovaihtoa eri Pohjoismaiden 

välillä. Kolme viikkoa kestävään vaihtoon voivat 

hakea vaihtovuonna 15 vuotta täyttävät 4H-nuoret. 

Juvan 4H-yhdistyksen jäsen Henna Toppila (15) valittiin 

vaihto-ohjelmaan viime vuonna. Henna asuu Varkaudessa 

ja osallistuu aktiivisesti 4H-toimintaan. Matkaan 

Henna lähti heinäkuun puolivälissä. Seuraavaksi 

Henna suunnittelee hakevansa 4H:n ryhmävaihtoon 

Amerikkaan. 

9

Ajankohtaista 

■ Paikallisosastojen toimintatukihaku 

Toimintatukea ensi vuoden kevään projekteille 

voi hakea liitolta 30.1.2008 mennessä. 

Toivomme, että eri paikallisosastojen 

yhteisprojekteille haettaisiin tukea yhdellä 

hakemuksella ja että tapahtumilla olisi 

selkeä pohjoismainen ulottuvuus. 

■ Ansökningstid för lokalavdelningarnas 

verksamhetsstöd 

Verksamhetsstöd för nästa vårs projekt kan 

ansökas av förbundet fram till 30.1.2008. 

Vi önskar att samprojekt mellan olika 

lokalavdelningar skulle söka stöd med 

en gemensam ansökan och att projekten 

skulle ha en tydlig nordisk dimension. 

■ Saunaexpressen tulee taas! 

Legendaarinen Saunaexpressen 

järjestetään jälleen 28.2.–2.3.2008. Tällä 

kertaa tapahtumat vievät saunojamme 

Turkuun. Lisätietoja PNN:n nettisivuilla 

(www.pnn.fi) heti, kun tietoa on. Älä jätä 

väliin tätä vauhdikasta tapahtumaa! 

■ Saunaexpressen kommer igen! 

Den legendariska Saunaexpressen ordnas 

igen 28.2.-2.3.2008. Denna gång tar vi 

oss till Åbo. Mera information hittar du 

på PNU:s webbplats (www.pnu.fi) så fort 

vi vet något mer. Missa inte detta! 

Nuorisoliiton väki toivottaa kaunista joulua 

ja vauhdikasta uutta vuotta! 

Ungdomsförbundet önskar en vacker jul 

och ett fartfyllt nytt år! 

toiMituS 

redAktion 

Nordhumla c/o Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto 

Nordhumla c/o Pohjola-Nordens Ungdomsförbund 

nordhumla@pohjola-norden.fi 

PäätoiMittAjA | CHeFredAktör 

Saija Kivimäki, 

saija.kivimaki@pohjola-norden.fi 

toiMituSkuntA | redAktionSrÅd 

Marika Lindström Milja-Maritta Innilä 

Saija Kivimäki Minna Lindberg 

Tiina Nyyssönen Annastiina Papunen 

Henri Seppänen Ann-Helen Sund 

Noora Syrjäläinen 

Anna-Lena Wiik 

Kaisa Tiainen 

Tähän numeroon kirjoittivat lisäksi: 

Henni Heiskanen Liisa Lähteenaho 

Henna Toppila Tobias Wessberg 

tAitto | oMbrytning 

Mika Marttila 

PAinoPAikkAz 

UCP Print, Vaasa 2007 

10 

ilMeStyMiSAjAt | utgivningSdAgAr 

1/2008 DL 28.1., ilmestyy | utkommer 25.2. 

PoHjolA-nordenin nuoriSoliitto 

PoHjolA-nordenS ungdoMSFörbund 

Sibeliuksenkatu 9 A | Sibeliusgatan 9 A, 

00250 Helsinki | 00250 Helsingfors 

p. | tel. (09) 4542 0825 

Pirjo Mälkiäinen 

pääsihteeri | generalsekreterare 

Marika Lindström 

järjestösihteeri | organisationssekreterare 

Annika Forstén 

Nordjobb-projektivastaava | Nordjobb-projektledare 

Matilda Flemming 

puheenjohtaja | ordförande 

Sähköpostiosoitteet muotoa etu.sukunimi@pohjola-norden.fi 

Epost-adressen är för.efternamn@pohjola-norden.fi 

Osoitteenmuutokset: marika.lindstrom@pohjola-norden.fi 

www.pnn.fi | www.pnu.fi 

■ 13.–14.3.2008 Pohjoismaiset 

tiedotuspäivät lukiolaisille ja toisen 

asteen opiskelijoille 

Perinteiset pohjoismaiset tiedotuspäivät 

lukiolaisille keräävät jälleen nuoria 

Hanasaareen Espoossa. Hakuohjeet 

lähetetään kaikkiin lukioihin helmikuussa. 

Lisätietoa saat kotisivuiltamme 

www.pnn.fi heti kun sitä on! 

■ 13-14.3.2008 Nordiska informationsdagar 

för gymnasister och 

studerande på andra stadiet 

De traditionella nordiska informationsdagarna 

för gymnasister samlar ungdomar på 

Hanaholmen i Esbo. Ansökningsblanketter 

skickas till landets gymnasier under 

februari månad. Tilläggsinformation 

hittar du på vår hemsida www.pnu. 

fi genast när den finns tillgänglig! 

■ Vaikuta Pohjoismaihin! 

Nyt voit esittää Nuorten Pohjoismaiden 

neuvoston (UNR) puheenjohtajistolle 

kysymyksiä ja ehdotuksia netin 

kautta. Käy tutustumassa UNR:n 

toimintaan ja vaikuta Pohjoismaihin 

osoitteessa www.norden.org/unr! 

■ Påverka Norden! 

Nu kan du ställa frågor eller ge förslag 

och respons till Ungdomens Nordiska 

Råds (UNR) presidium på UNR:s 

webbplats www.norden.org/unr!

Vi behöver alla energi. 

Fortum är ett ledande energibolag i Norden och området runt Östersjön. 

Vår affärsverksamhet omfattar produktion, försäljning och distribution av el 

och värme samt drift och underhåll av kraftverk. Vi tar ett stort ansvar för att 

säkra en hållbar utveckling av energirelaterade tjänster – idag och i framtiden. 

12

Välkommen till världens 

näst största modebörs. 

Lindex · Björn Borg · Gant · IC Companys · KappAhl · Fenix Outdoor 

H&M · RNB Retail and Brands · Marimekko · Wedins · New Wave Group 

Ju mer du lär dig om en bransch desto bättre investeringsbeslut kan du 

ta. Den enkla logiken har världens börsexperter lutat sig emot i åratal. 

Och precis samma logik har vi använt då vi samlat svenska, finska, 

danska och isländska bolag på en gemensam nordisk börs och delat in 

dem i tio lättöverskådliga sektorer utifrån den verksamhet de bedriver. 

Den nordiska modebranschen lockar dagligen trendkänsliga 

placerare från hela världen. Inte så konstigt eftersom den Nordiska 

Börsen faktiskt är världens näst största modebörs, med en spännande 

omxgroup.com/nordicexchange 

blandning av både stora globala varumärken och mindre uppstickare på 

frammarsch. Tror du på fortsatt framgång för de nordiska modebolagen 

rekommenderar vi en djupdykning i sektorn Sällanköpsvaror och 

tjänster. Och varför inte kika ner i en och annan shoppingkasse. 

Världens placerare får allt bättre koll på den Nordiska Börsen. Testa 

dina egna kunskaper om nordiska börsbolag i The Sector Challenge 

på omxgroup.com/nordicexchange. 


Martallar och kluriga 

gubbar 

Albert Engström var 

folkkär i Sverige, men 

hans konst och författarskap 

blev aldrig finkultur, 

trots att han kom 

att tillhöra den yppersta 

svenska kultureliten. 

Han var sprungen ur de 

djupa folklagren och där 

hade han kvar sitt hjärta 

hela livet. Han identifierade 

sig med torpare, fattiga 

bönder och luffare. 

Ja han identifierade sig 

till och med med träden, 

mossan och marken under 

sitt fattiga folk. 


En särskild kärlek hade han till tallen, 

som han ansåg vara det svenskaste av 

alla träd. När han ritar eller målar en tall 

gör han ett porträtt. Tallar kan vara lika, 

men inte lika som timmerstockar, utan 

mer som individer med samma arvsanlag. 

Varje tall har sin egen karaktär 

formad av livsbetingelser och livsvilja. 

Så här sa han en gång om den krokiga, 

knotiga och vindpinade martallen, den 

tall han beundrade allra mest: 

”Stundom vill jag försöka se tallens arbete 

rent psykiskt, men då blir jag ofta 

lika rädd inför hans symboliska kraft. 

Jag vet ju, att varje strå, varje lav, varje 

svamp kämpar samma liv, men jag 

inbillar mig att tallens liv är mer likt 

mitt eget. Jag vet att denna åsikt beror 

på en svaghet hos mig – ett försök att 

lista ihop det mänskliga hos mig och 

tallen. Jag vet, att hans gester i striden 

mot nöd och fattigdom inte är mänskliga. 

Men jag vet också jäkligt säkert, att 

vi människor alltid tvingas att försöka 

översätta andra varelsers språk till vårt 

eget mänskliga. Vilket innebär begränsning.” 

Samma kärlek som Albert Engström 

hade till tallen, hade han också till 

människorna. Han ritade tiotusentals 

teckningar av svenska folktyper: bönder, 

fiskare, jägare, torpare, luffare, 

1905 flyttade Albert Engström till Grisslehamn i Roslagens skärgård. Från ateljén hade han en magnifik utsikt över Ålands 

Hav. På den tiden gick postrodden till Åland härifrån. I dag går stora färjor mellan Grisslehamn och Eckerö.

präster, lärare, officerare, grosshandlare 

och adelsmän. Nästan alltid var teckningarna 

illustrationer till korta humoristiska 

historier. I dag framstår teckningarna 

dessutom som en kulturhistorisk 

guldgruva. De ger en levande bild av 

Sverige för hundra år sedan när de flesta 

bodde på landet. När man fick slita 

för brödfödan. När överklassen satte sig 

över vanligt folk med ett slags oskyldig 

självklarhet. De enkla människorna i 

hans teckningar är stolta, självmedvetna 

och oförfalskade, men framför allt 

fyllda av en varm och humoristisk syn 

på livet. Överklassmänniskorna är nästan 

alltid roliga på ett korkat sätt. Det 

är ingen tvekan om var han hade sina 

sympatier, trots, eller kanske snarare 

beroende på, sin långa klassresa. 

Hans konstnärliga förebilder var Carl 

Larsson och Bruno Liljefors och han 

umgicks flitigt med båda. Larsson som 

var ritstiftets mästare, lärde honom att 

iaktta den karakteristiska kurvan och 

linjen i det han avbildade. Liljefors lärde 

honom respekten för motivet, och 

en omutlig trohet mot den natur och de 

människor han avbildade. I övrigt hade 

Albert inte så mycket till övers för de 

samtida målare som satt i ateljéer och 

målade. Han menade att de flesta var 

parisare och att det inte dög att måla 

Sverige chic. Ett äkta svenskt måleri 

skulle vara hårt och kärvt, utfört med 

både kärlek och lidande. En gång när 

han stod mitt i skogen en vinterkväll 

och med stela fingrar målade en vedhuggare, 

tänkte han på greve von Rosen 

som målat Nordenskiöld vid Nordpolen 

utan att ens ha sett en eskimå. 

”Dom djävlarne sitter i kabinetten och 

röker cigarr och bränner ryggmärgen 

vid kakelugnar och vet ej hur det ser 

ut i djupa skogen en vinterdag. Men de 

är inte smålänningar. Och jag förlåter 

dem”. 

En av de stora svenska hjältar som Albert 

Engström skapade var Kolingen, 

en filosofisk hamnbuse och levnadskonstnär 

i Stockholm. Kolingen är en 

elegant trashank, en nordisk chaplin, 

besläktad med såväl ”finnkolingar” som 

dansken Storm Pedersens roliga gubbar. 

Kolingen var rapp i käften och fick 

alltid sista ordet. Som när han var ute 

på luffen och frågade en Godsägare om 

det fanns något arbete på gården. –”Jo 

det kan nog hända”, svarade Godsäga- 

I de djupa smålandsskogarna finns Skuruhatt, ett berg, där den unge Albert Engström 

ofta stod och beundrade utsikten. Vid klart väder kunde man se sju kyrktorn. 

På bergets topp finns en minnesten med inskriptionen: ”Folket som bor i dessa 

gårdar torde vara av renaste guld… Dessa sega magra arbetare som brottas med sin 

fattiga jord och segra, segra. Är det icke ett folk att hålla av. Albert Engström”. 

ren. –”Å ändå står herrn här och latar 

sig. Stora friska karlen borde skämmas”, 

svarade Kolingen. Albert Engströms humor 

känns ibland lite otidsenlig, men 

den ger en utomordentligt fin bild av 

Albert Engström 

Sverige i en tid som bara ligger ett par 

generationer bort. 

Text och foton: L-G Nilsson/Skylight 

- föddes i Lönneberga i Småland 1869 

- studerade vid universitetet i Uppsala 

- studerade på Valands målarskola i Göteborg, 

som elev till Carl Larsson 

- medarbetare i tidningen Söndags-Nisse 

- startade skämttidningen Strix, som senare slogs 

samman med Söndags-Nisse 

- arbetade som tecknare, grafiker och författare 

- invaldes till Svenska Akademien 1922 

- blev professor vid konsthögskolan 1925 

- avled i 71 års ålder 1940, ligger begravd på 

kyrkogården i sin hemby Hult 


Käkkärämännyt ja 

kyräilevät ukot 

Ruotsin kansa rakasti Albert 

Engströmiä, hänen 

kuviaan ja kirjojaan, 

mutta eliittikulttuuriin 

hän ei koskaan kuulunut. 

Albert oli kotoisin 

kansan syvistä riveistä 

ja kansalleen hän oli uskollinen 

koko elämänsä 

ajan. Hän oli samaa 

heimoa kuin torpparit, 

köyhät talonpojat, kalastajat 

ja kulkurit. Joskus 

hän samaisti itsensä jopa 

puihin, sammaleeseen ja 

maahan, köyhän kansan 

elinympäristöön. 


Erityisesti hän rakasti mäntyjä, jotka olivat 

hänen mielestään kaikista puulajeista 

ruotsalaisimpia. Hän piirsi mäntyjä 

kuin muotokuvia. Männyt voivat olla 

toistensa näköisiä, eivät sillä tavoin 

kuin tukkipuut, vaan pikemminkin yksilöinä, 

mutta perinnöllisiltä taipumuksiltaan 

samoina. Jokaisella männyllä on 

oma elinolosuhteiden ja elämänhalun 

muovaama luonteensa. Näin hän kerran 

luonnehti kyhmyistä ja tuulen piiskaamaa 

käkkärämäntyä, puuta jota hän 

ihaili kaikkein eniten: 

”Joskus minä suorastaan pelästyn männyn 

symbolista voimaa. Tiedän, että jokainen 

ruohonkorsi, jokainen jäkälä, 

jokainen sieni taistelee elintilastaan 

samalla tavoin, mutta kuvittelen aina, 

että männyn elämä muistuttaa eniten 

omaani. Tiedän hyvin, että syynä on 

oma heikkouteni – yritän yhdistää sen, 

mitä minussa itsessäni ja männyssä on 

inhimillistä. Tiedän hyvin, että sen taistelussa 

hädän ja köyhyyden voittamiseksi 

ei ole mitään inhimillistä. Mutta 

tiedän myös, että me ihmiset yritämme 

aina soveltaa muiden elävien olentojen 

kieltä omaamme. Ja se merkitsee 

rajoitusta.” 

Mutta Albert Engström rakasti myös 

ihmisiä. Hän piirsi kymmeniätuhansia 

kuvia ruotsalaisista ihmistyypeistä, talonpojista, 

kalastajista, metsästäjistä, 

torppareista, kulkureista, papeista, opet- 

V. 1905 Albert Engström muutti Grisslehamniin Roslagenin saaristoon. Ateljeensa ikkunasta hänellä oli suurenmoinen näköala 

Ahvenanmerelle. Postisoutu Ahvenanmaalle kulki silloin tätä kautta. Nykyään Grisslehamnin ja Eckerön väliä liikennöivät 

suuret lautat.

tajista, upseereista, tukkukauppiaista ja 

aatelisista. Niihin liittyi aina myös joku 

hauska juttu. Nykyään piirrokset ovat 

myös eräänlainen kulttuurihistoriallinen 

kultakaivos. Ne antavat elävän 

kuvan Ruotsista sata vuotta sitten, kun 

enemmistö kansasta asui maalla, missä 

ihminen joutui raatamaan jokapäiväisen 

leipänsä eteen. Hänen piirrostensa 

yksinkertaiset ihmiset ovat ylpeitä ja 

itsetietoisia, mutta he suhtautuvat elämään 

lämpimästi ja huumorintajuisesti. 

Yläluokan ihmiset, jotka nostivat kuin 

itsestään selvästi itsensä tavallisen kansan 

yläpuolelle, ovat lähes aina typerän 

huvittavia. Katsoja näkee selvästi, 

keiden puolella hänen myötätuntonsa 

oli, huolimatta siitä tai kenties juuri sen 

vuoksi, mistä hän itse oli lähtöisin. 

Hänen taiteellisia esikuviaan olivat 

Carl Larsson ja Bruno Liljefors. Carl 

Larsson, herkän viivan mestari, opetti 

hänet huomioimaan kuvaamansa kohteen 

luonteenomaisia piirteitä ja viivoja. 

Bruno Liljeforsilta hän oppi kunnioittavan 

ja uskollisen suhtautumisen 

kohteeseen. Hän ei juuri arvostanut 

Pariisissa oppinsa saaneita, ateljeissaan 

istuvia taiteilijoita, sillä heidän taiteensa 

ei hänen mielestään sopinut Ruotsiin. 

Aidon ruotsalaisen maalauksen 

piti kuvastaa kärsimystä, mutta samalla 

rakkautta ja myötätuntoa. Maalatessaan 

talvisena iltana metsässä kohmeisin 

sormin puunhakkaajaa hän muisteli 

kreivi von Rosenia, joka oli maalannut 

Nordenskiöldin Pohjoisnavalla vaikka 

ei ollut koskaan nähnyt ainuttakaan 

eskimoa. ”Ne pirulaiset istuvat kabineteissaan, 

polttavat sikaria hehkuvan 

kaakeliuunin vieressä, mutta eivät tiedä, 

millaista metsässä on talvipäivänä. 

Mutta he eivät olekaan smoolantilaisia. 

Suotakoon se heille anteeksi.” 

Yksi Albert Engströmin luomista suurista 

ruotsalaisista sankareista on 

Kolingen, tukholmalainen filosofinen 

hampuusi ja elämäntaiteilija. Kolingen 

on tyylikäs kulkuri, pohjoismainen 

chaplin, sukua sekä suomalaismetsien 

miilunpolttajille että tanskalaisen 

Storm Pedersenin hauskoille ukoille. 

Kolingen oli oikea vääräleuka, joka sai 

aina viimeisen sanan. Kuten silloin, kun 

hän kerjuureissulla tiedusteli rikkaalta 

tilanomistajalta, oliko tilalla töitä. ” On, 

kyllä töitä aina löytyy”, tilanomistaja 

vastasi. ”Ja silti herra seisoo siinä ei- 

Käkkäräisen männyn juurella on kaksi yhtä köyryä ukkoa. Albert Engströmin ihmispiirroksiin 

liittyi lähes aina lyhyt hauska tarina. Tässä Matts Karlsson ja herastuomari 

Jonson kulkevat Mattsin omistamassa metsässä, jota hän tarjoaa myytäväksi. 

Herastuomari on tullut arvioimaan vaikeamaastoista metsää. ”Mutta jaksaakohan 

herastuomari kävellä” Karlsson pohtii. ”Totta kai; mehän olemme varttuneet vanhan 

kunnon viinan voimalla”, herastuomari vastaa. 

kä tee mitään. Iso terve mies; saisitte 

hävetä,” Kolingen vastasi. Albert Engströmin 

huumori tuntuu joskus hiukan 

etäiseltä, mutta se antaa erinomaisen 

kuvan Ruotsista sellaisena kuin se oli 

vain muutamia sukupolvia sitten. 

Teksti ja valokuvat: L-G Nilsson/Skylight 

Albert Engström 

- syntyi Lönnebergassa Smoolannissa 1869 

- opiskeli Uppsalan yliopistossa 

- opiskeli Valandin taidekoulussa Göteborgissa 

mm. Carl Larssonin johdolla 

- avusti Pilalehti Söndags-Nisseä 

- perusti myöhemmin Söndags-Nisseen 

yhdistetyn pilalehti Strixin 

- toimi piirtäjänä, graafikkona ja kirjailijana 

Grisslehamnissa 

- valittiin Ruotsin Akatemiaan v. 1922 

- nimitettiin taidekorkeakoulun professoriksi 

v. 1925 

- kuoli 71 vuoden ikäisenä v. 1940 ja on 

haudattuna kotikylänsä Hultin hautausmaalla. 


Huippujohtajien 

oma talouslehti 

6/2007 

1/2007 ■ ANSIOTULOVEROTUS ■ LÄHI-IDÄN TALOUS ■ MONIMUOTOISET TYÖSUHTEET ■ LOGISTIIKKA ■ TYÖNANTAJAT 100 VUOTTA 

Elinkeinoelämän keskusliiton lehti 6/2007 


Kiinan opetus 

alkaa Suomessa 

■ FINANSSIALAN UUDISTUKSET ■ AFRIKKA KIINNOSTAA SIJOITTAJIA ■ KIINAN OPETUS ■ SOSIAALITURVAUUDISTUS 

Suomesta lunta 

vaikka kesähelteeseen 

Suomi ei ole pätkätöiden maa s.36 

Persianlahden 

rikkaudet 

odottavat 

suomalaisyrityksiä 

Logistiikkasolmut 

suoriksi 

Jorma Ollila: 

Hoiva-ala tukehtuu määräyksiin s. 6 

Tuija Brax: 

Lait laadittava 

yritysten kanssa 

Wallac nousi 

bioteknologian 

huipulle 

Satu Huber: 

ELÄKKEET 

Verot alas, 

7/2007 

■ HUIPPUOSAAMINEN ■ VIENTI VETÄÄ ■YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ■ BUSINESSEUROPE ■ BRASILIA ■ LUKSUKSESTA HYVINVOINTIA 

säästöön 

yritykset 


Taito ja rohkeus 

veivät Peikon 

Eurooppaan 

Businesseuropen 

de Buck: 

Ote tiukaksi EU:ssa 

Suomi vie nyt 

ympäristöteknologiaa 

uusin 

Leena Palotie: 

keinoin 

Tuki 

YLÖS! 

Huippujohtajien oma talouslehti 

parhailles.14 

– huippuosaajat esiin 

– Yritysmaailman paras asiantuntija 

Elinkeinoelämän 48 – Pohjola-Norden keskusliiton 4 / 2007 (EK) Prima-lehteä lukee 35 000 suomalaista päättäjää. 

Kun haluat puhutella todellisia päätöksentekijöitä, varaa paikkasi Primaan numerosta (09) 120 620. 

Tilaa Prima www.ek.fi /prima

Det Norske Veritas Oy/Ab 

Keilasatama 5, 02150 Espoo 

Aurakatu 18, 20100 Turku 

Tel: +358 9 681 691 

www.dnv.fi 

Vision: 

We care for our customers 

and each other 

We are committed to 

teamwork and innovation 

We build trust 

and confidence 

We never compromise 

on quality or integrity 

Global 

impact 

for a safe 

and sus- 

tainable 

future 


P ohjolan 

ostia 

Vi var sammanlagt 35 nordister, från 

Nord-Norge, Norrbotten och finska 

Lappland, som gjorde en resa till 

Svalbard. Syftet med resan var att lära 

sig mer om den spännande ögruppen 

Spetsbergen. Resan startade i Tromsö. 

Därifrån tog vi oss vidare med flyg till 

Longyearbyen. 

Där fick vi ett föredrag om Svalbardtraktaten. 

Traktaten ger Norge rätten 

och ansvaret över Svalbard. Det är Norges 

lag som gäller där och den enda 

myndigheten, kungens representant, 

kallas för sysselman. Han håller ordning 

och ser till att lagens följs. De 39 

länder som har undertecknat traktaten 

har samma rätt som norrmän att vistas 

och arbeta på Svalbard. 

Vidare fick vi en föreläsning om Nordområden 

och Arktisk – Världens största 

matfat eller sophink för miljögifter. Det 

finns en egen miljölag för Svalbard för 

att bevara dess sårbara natur och många 

värdefulla kulturminnen. Nästan 65 % 

av Svalbards area är naturskyddsområde 

med många nationalparker. Man 

arbetar för ett koldioxidfritt Svalbard 


Nordister besökte Svalbard 

– ”från vision till 

verklighet”. 

Svalbard betyder 

ung. kallkust. Klimatet 

är torrt och relativt 

milt tack vare Golfströmmen, 

men vinden 

är kall. På UNIS 

(universitetscentret 

på Svalbard) är det 

många som bedriver 

klimatforskning 

och forskning kring 

globaluppvärmning. 

Man erbjuder sina studenter följande 

kurser med inriktning på arktiska områden: 

biologi, geologi, geofysik, teknologi 

och överlevnadskurser. 

På lördagen gjorde vi en båtresa till 

den ryska bosättningen i Barentsburg. 

På vägen dit fick vi se hur en glaciär 

kalvade, det var maffigt. Vi hann också 

med ett gruvbesök och ett besök på 

EISCAT. På EISCAT forskas det bl.a. om 

hur norrskenen påverkar jorden. 

I dag bor det ca 2500 personer på Svalbard. 

Dessa kommer från många olika 

nationer, men det är mest norrmän, 

ryssar och ukrainare. I dag har man tre 

Etelä-Savoon uusi toiminnanjohtaja 

Etelä-Savon piirin toiminnanjohtajana 

aloitti lokakuun alussa yo-merkonomi 

Marjaana Kovanen. Hän on naimisissa 

ja yhdeksänvuotiaan pojan äiti. 

Kuvassa Mara ja ahvenanmaanlammas 

Lillan 

Marjaana on innoissaan vuorovaikutusmahdollisuuksista, 

joita työ Pohjola- 

Nordenin piirissä tarjoaa. Teemavuosi 

2008-2009 on ovella, ja samalla nousee 

esiin Suomen ja Ruotsin pitkä yhteinen 

historia. Uusi toiminnanjohtaja 

haluaa olla mukana kannustamassa ennen 

kaikkea Etelä-Savon nuorta polvea 

kulttuuriyhteytemme tiedostamiseen. 

Monipuolista pohjoismaista kulttuuria 

ja kieliperintöä on välitettävä lapsille ja 

nuorille kiinnostavasti ja vailla sen suurempaa 

paatosta. Pohjoinen tekemisen 

tapamme ei säily vain museoimalla, 

eikä se rajoitu pelkästään korkeakulttuuriin 

tai kanonisoituun kansankult- 

basnäringar: gruvdrift (kolbrytning), turism 

och forskning/undervisning. Skatten 

på Svalbard ligger på 15,8 % och 

är samma för alla. 

Lite ovanligt för oss var att ta av oss 

skorna även när man gick in på offentliga 

byggnader som hotell, restaurang, 

museum och universitet. När man kom 

in i foajén fanns det en hel vägg med 

”skofack”. Där fick man sätta sina 

”uteskor” och förhoppningsvis hitta ett 

par tofflor i rätt storlek som man kunde 

få låna. 

Text och bild: Marit Lamberg 

tuuriin. Se liikkuu ja elää meissä ja 

ympärillämme, Marjaana muistuttaa. 

Marjaana on aiemmin tutustunut järjestömaailmaan 

toimimalla mm. Maatiainen 

- Det lantliga kulturarvet ry:n 

hallituksessa ja kotieläintyöryhmässä. 

Norden-työn sekä sosiologian ja kulttuurihistorian 

opintojen ohella Marjaanan 

päivät kuluvatkin maatiaiskotieläinten 

parissa kotitorpassa Hirvensalmen 

Hämeenmäessä. 

Teksti: Marjaana Kovanen

Carl von Linné Savossa 

Leppävirralla ja Suonenjoella juhlittiin 

syksyn aikana yhteisvoimin ruotsalaista 

luonnontieteilijää Carl von Linnétä. 

Leppävirran tapahtumia olivat Leppävirran 

kameraseuran kokoama “Vanamosta 

sudenkorentoon” -näyttely 

kunnantalolla, Linné-aineistonäyttely 

kirjastossa sekä Carl von Linné -pääjuhla 

6.9. Kivelän koulukeskuksessa. 

Pääjuhlan pääpuhuja, professori Atte 

von Wright Kuopion yliopistosta, 

esitelmöi Linnén vuoden 1732 Lapinmatkasta. 

Linné kokosi matkan aikana 

keräämästään valtavasta materiaalista 

tieteellisen julkaisun Flora Lapponican 

1737. Muita puhujia olivat kirkkoherra 

Teppo Ritari, jonka aiheena oli Linnén 

luoma luokittelujärjestelmä teemanaan 

”Jumala loi, Linné järjesti”, sekä 

apteekkari Raimo Auvinen, joka kertoi 

lääkekasveina tunnettujen kasvien 

hyödyntämisestä lääketeollisuudessa. 

Pääjuhlan korkeatasoisesta kasvi- ja 

metsäaiheisesta musiikkiosuudesta 

vastasivat Leppävirran Pelimannit, Sorsakosken 

Soittokunta sekä Leppävirran 

Musiikkiyhdistys. 

Suonenjoen Kellarikalleriassa oli esillä 

laaja Linné-aiheinen näyttely, johon 

sisältyi mm. kaksikymmentä vanhaa 

koulun kasviaiheista opetustaulua, vanhoja 

kasvioita ja kasviprässi, kolmenkymmenen 

kukka-aiheisen exlibriksen 

kokoelma sekä Aili Häkkinen-Tossavaisen 

kasviaiheisia vesivärimaalauksia. 

Näyttelyyn saatiin myös Leppävirran 

kameraseuran kukkavalokuvia. Avajaisissa 

lehtori Anja Kallio perehdytti yleisönsä 

asiantuntevasti Linnén luomaan 

ns. teennäisjärjestelmään. 

Pienten yhdistysten voimavarojen 

yhdistäminen mielenkiintoisten luennoitsijoiden 

saamiseksi, laadukkaan 

materiaalin kokoamiseksi sekä kulujen 

tasaamiseksi kannattaa – Leppävirran 

ja Suonenjoen yhdistykset onnistuivat 

erinomaisesti tavoitteessaan kertoa 

Linnén merkittävästä elämäntyöstä sekä 

Vikingastämning i Island 

Viikinkitunnelmaa Islannissa 

Föreningen Norden på Island firade 

i slutet av september ett stort 85-årsjubileum 

med ca 150 deltagare från 

både alla systerföreningars styrelser 

och medlemmar från alla lokalföreningar 

i de nordiska 

huvudstäderna. 

Som en röd tråd genom 

hela jubileet löpte 

asatron, alltså de gamla 

vikingarnas religion 

med gudar som Odin, 

Tor, Freja och Balder 

och världsträdet 

Yggdrasil. På ett intressant 

seminarium i 

kulturcentret Pärlan 

behandlades asarna 

utgående från olika 

mytologiska uppfatt- 

ningar. På programmet stod också en 

stor torgfest i ett jättestort uppvärmt tält 

där deltagarna bjöds på vikingamat och 

underhållning. 

N orden 

ytt 

herättää ihmisten kiinnostus ympäröivään 

luontoon. 

Teksti ja kuva: Mauri Repo 

Lehtori Anja Kallio kertoo kasvien luokittelujärjestelmästä. 

Islannin Norden-yhdistys täytti syyskuun 

lopussa 85 vuotta. Suurta juhlapäivää 

viettämään saapui noin 150 

vierasta sisaryhdistysten hallituksista. 

Juhlimaan oli lisäksi kutsuttu jäseniä 

kaikkien pohjoismaisten pääkaupunkien 

paikallisyhdistyksistä. 

Monipuolisen juhlinnan koossa pitäväksi 

teemaksi oli valittu aasajumalat 

eli viikinkien uskonto, josta tutuinta 

lienevät Odin-, Tor-, Freja- ja Balder-jumalat 

sekä elämänpuu Yggdrasil. 

Kiinnostavassa seminaarissa kulttuurikeskus 

Pärlanissa aasajumalia 

käsiteltiin eri mytologisten käsitysten 

pohjalta. Ohjelmassa oli myös suuri 

torijuhla valtavassa lämmitetyssä teltassa, 

jossa osallistujat saivat nauttia 

viikinkiruoasta sekä mm. musiikkiohjelmasta. 

Text/Teksti: Martin Paulig 

Bild/Kuva: Kaarina Airas 

Jumalten kortteli Gudekvarteret, 

Reykjavik. 


P ohjolan 

ostia 

En busslast pargasbor for till Österbotten 

i 24 augusti för att uppleva 

villa-avslutning i Jakobstad. När forneldarna 

tänds i södra Finland, har 

norra svenska Österbotten sin sed att 

på ett synligt sätt ta avsked av sommaren. 

Venetiansk afton är högtiden då 

släkt och vänner samlas, t.o.m. turister 

kommer för att få vara med om detta 

evenemang. 

I Kristinestad möttes pargasborna av 

Stig Forsström från den lokala Pohjola- 

Norden föreningen. Sakkunnigt lotsade 

han bussen runt i de vackra stadskvarteren 

och berättade om stadens och 

föreningens aktiviteter. 

De österbottniska ladorna kommenterades 

livligt. Många har ”konserverats” 

för annan funktion och många har fått 

plåttak. Bussen passerade Nykarleby 

och Kuddnäs, Topelius’ barndomshem. 

Väl framme går gruppen på upptäcktsfärd 

i Skatan, Jakobstads trähusmiljö. 

Det är lugnt i de gamla kvarteren. 

Stadsborna är på väg till sommarvillan 

eller förbereder lördagens fest med 

mat, lyktor och fyrverkeripjäser. Vid sekelskiftet 

började familjer att fira kräftskivor 

tillsammans på villorna. Avslutningen 

utgör villasäsongens höjdpunkt. 

Zacharias Topelius skriver i slutet av 

sommaren år 1834: “En talrik massa 

av bjudna och objudna åskådare hade 

samlats...” Hela kvällen arrangerades 

det fester ute på holmen. Man åt, drack 

och dansade. Redan då hängde man 

upp papperslyktor i olika färger. Eftersom 

det från medlet av augusti redan 

börjar skymma på kvällarna, ville man 

lysa upp festplatsen och även båtarna 

på olika sätt. 

I den sena lördagskvällen färdades bussen 

längs tomterna vid Östanpåvägen. 

Vi såg kulörta ljus och festliga sällskap 

som satt på sina verandor. Lika intresserat 

iakttog de alla som körde sakta 

i bilkön för att se grannlåt och lyktor 

radade i sluttningar, dinglande längs 

staket, i buskar och träd. Men en hård 


Trähusidyller och venetiansk 

afton - En kulturresa från Pargas till 

Österbotten 

blåst tillät inga brasor längs stränderna 

denna venetianska afton. Raketerna 

smällde till långt efter midnatt och vi 

tänkte på alla jyckar i nejden. 

Före lördagens fyrverkerier hade 

gruppen besökt Aspegrens Trädgård, 

ett sannfärdigt paradis i Linnés (1707- 

1778) anda. Linné var en samtida person 

med prosten Gabriel Aspegren och 

båda var uppvuxna under nyttans tidevarv. 

Aspegrens trädgård i Jakobstad 

har återuppbyggts till en nyttoträdgård 

med för 1700-talet tidstypiska växter 

samt som en bas för upplysningsverksamhet. 

I trädgården följs naturenliga 

odlingsmetoder. 

Besöket i det arktiska museet Nanoq i 

Venetiansk afton med kulörta lyktor i Jakobstad. 

Salon Pohjola-Norden-yhdistyksen 

60-vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa 

ristiriitaisissa tunnelmissa. Tulevaisuus 

aiheuttaa epävarmuutta, sillä 

kuntauudistukset Suomessa ja muissa 

Pohjoismaissa tuovat haasteita perinteiseen 

ystäväkuntatoimintaan. Uuden 

Salon kaupungin perustaminen 2009 

ajaa myös paikallisyhdistystoiminnan 

uuteen tilanteeseen. 

Fäboda, ca 7 kilometer från Jakobstad 

var imponerande. Museichef är Pentti 

Kronqvist, själv en erfaren Arktisresenär 

med många expeditioner i de 

arktiska områdena bakom sig. Jämsides 

med utrustningar från arktiska forskningsexpeditioner 

samt forskning kring 

Arktis och Antarktis finns här samlingar 

av arktisk litteratur och filmer. 

Före återfärden blev vi guidade av Gun 

Snellman som försåg oss med kompletterande 

fakta om Jakobstad. Hon önskade 

oss välkomna igen till den historiska 

mark som en gång var Fredrikas och 

Johan Ludvigs. 

Text: Gunlög Söderman 

Bild: Sune Backlund 

Kuntauudistukset haastavat 

ystäväkuntatoiminnan 

Sama epävarmuus koskettaa lähivuosina 

lukemattomia muitakin yhdistyksiä. 

Salossa tilanne pyritään ratkaisemaan 

keskustelemalla ystävyyskaupunkien 

kanssa – puheenjohtaja Roger Holmberg 

mm. matkustaa Salon tanskalaiseen 

ystäväkuntaan Odderiin keskustelemaan 

ystäväkuntayhteistyöstä. 

Teksti: Kaarina Airas

Ystäväkuntapäivät Kangasalla 

Iltapäiväsateen kastellessa kesäpäivän 

pitäjää saapui noin sata vierasta 

kahdeksasta eri ystäväkunnasta viettämään 

muutamia päiviä Kangasalla 

terveys- ja hyvinvointiteeman parissa 

28.6. - 1.7. 

Ystäväkuntapäivien perinteeseen kuuluu, 

että osanottajat asuvat paikallisissa 

perheissä - tällä tavoin on syntynyt pitkäaikaisiakin 

ystävyyssuhteita. Kielien 

sekamelskassa kaikki isännät löysivät 

vieraansa viimeistään yhteisillä kahveilla. 

Vaikka kaikkia pohjoismaisia kieliä 

ei ole aina helppoa ymmärtää, korvasivat 

eleet ja hymy loistavasti puuttuvat 

sanat. 

Pikkolan koululle kokoonnuttiin avajaisiin, 

jossa kaikki kunnat toivat terveisensä 

kansallislaulujen säestyksellä. 

Aamulla kierreltiin nähtävyyksiä, ja 

puolilta päivin saavuttiin Kuntoutumiskeskus 

Apilaan. Tanskasta Herningistä 

paikalla oli nelikymmenpäinen voimistelijajoukko, 

joka sadetta uhmaten 

esitti upean ohjelmansa. Ystäväkuntapäivien 

terveys- ja hyvinvointiteemaa 

toteutettiin kirjaimellisesti Apilan henkilökunnan 

järjestämällä ohjelmalla 

luontopolkuineen ja peleineen. Päivä 

päättyi rantasaunalle, jossa saunottiin, 

uitiin, syötiin ja laulettiin. 

Seuraavana päivänä oli ohjelmassa Kangasalan 

käsityöläisten toritapahtuma. 

Vihdin Pohjola-Norden 

esitteli toimintaansa 

Joka toinen vuosi järjestettävä vihtiläisen 

yhdistys- ja harrastustoiminnan 

suurtapahtuma, RyTärskyt, järjestettiin 

tänä vuonna Vihti 500 -juhlaviikonloppuna 

25.8. Vihdin Pohjola-Norden oli 

näyttävästi mukana tapahtumassa, joka 

keräsi reilut 3 000 kiinnostunutta 

kävijää. 

Varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui 

Samaan aikaan yhdistysten hallitukset 

pitivät vuosittaisen suunnittelukokouksensa. 

Ystäväkuntapäivät huipentuivat 

illalla Kangasalan kauniiseen kesäteatteriin 

Längelmäveden rannalle. Pikkupelimannit 

sekä Vänersborgin hanuritaiturit 

soittivat, pidettiin puheita ja 

vastaanotettiin lahjoja. Samalla Husby 

esitti kutsun saapua ensi vuonna Syd- 

Slesvigiin. Husbyn yhdistys poikkeaa 

muista sikäli, että se sijaitsee Pohjois- 

Saksassa, Syd-Slesvigissä, missä on 

erittäin voimakkaan tanskalaisen iden- 

N orden 

ytt 

Yhdistysten hallitusten jäsenet onnistuneen kokouksen jälkeen. Kangasalan Pohjola-Nordenin 

ystäväkuntia ovat Vänersborg Ruotsista, Holmestrand Norjasta, 

Siglufjordur Islannista, Herning Tanskasta, Eidi Färsaarilta, Arsuk Grönlannista, 

Husby Syd-Slesvigistä sekä Ahvenanmaa. 

pohjoismainen tietokilpailu. Tietokilpailun 

murrettua jään oli helppo jatkaa 

jutustelua ja kertoa Pohjola-Nordenin 

toiminnasta sekä yleisesti, että erityisesti 

Vihdissä. 

Värikkäällä osastolla oli mukana runsaasti 

materiaalia, joka havainnollisti 

yhdistyksen historiaa, nykypäivää ja 

tulevaa toimintaa. Monet kävijöistä tun- 

titeetin omaava vähemmistö. 

Sunnuntaina kokoonnuttiin Kangasalan 

kirkkoon yhteispohjoismaiseen jumalanpalvelukseen. 

Kaikkien maiden 

edustajat lukivat omalla kielellään jakeen 

päivän tekstistä. Tällä tavoin myös 

tavallinen kirkkokansa pääsi osalliseksi 

pohjoismaalaisuudesta. 

Teksti ja kuva: Pirkko Loukimo-Peltonen 

nistivat esimerkiksi opettajavaihdon ja 

Vänlek-tapahtuman parin vuoden takaa 

sekä tiesivät yhdistyksen tilaisuuksista 

Kirjastoviikon puitteissa. 

”Messutapahtumat ovat mainio tapa 

viestiä tavoitteistamme ja toiminnastamme 

– tällä kertaa saimme yhdistykseemme 

myös uusia jäseniä!”, iloitsee 

Vihdin yhdistyksen puheenjohtaja Anne-Mari 

Karppinen. 

Digikuvakilpailun voittajat palkittiin 

Vihdissä osallistuttiin aktiivisesti myös 

koululaisille suunnattuun ”Kukkiva 


luonnonvarainen kasvi” -digikuvakilpailuun, joka 

oli osa Carl von Linné -juhlavuoden tapahtumia. 

Kuusi silminnähden jännittynyttä 7–14-vuotiasta kokoontui 

vanhempiensa ja ystäviensä saattelemana 

kirkonkylän kirjastoon, jossa pidettiin Vihdin Pohjola-Nordenin 

elo-syyskuussa järjestämän kuvakilpailun 

palkintojenjakotilaisuus. 

Ensimmäisen palkinnon sai 14-vuotias Suvi Niskanen 

Otalammelta herkällä ja rauhallisella kuvalla 

valkomaksaruohosta. Suvi kertoi valokuvaavansa 

säännöllisesti erityisesti metsäluontoa. Toisen palkinnon 

sai ekaluokkalainen Pekka Pirinen kirkonkylältä 

otoksellaan keltamatarasta metsämansikan rönsyjen 

keskellä. Pekka on ahkera kuvaaja, ja hän osallistui 

kilpailuun 14 kuvalla. Suvi ja Pekka palkittiin lahjakorteilla 

Onnelan puutarhaan. Kolmanneksi tuli 

11-vuotias Johanna Alanko, ja neljännen sijan jakoivat 

Sakari Raita, Helena Toivonen ja Joel Vainikka. 

Heidät kaikki palkittiin kirjoilla. 

”Tuntuu hyvältä järjestää tapahtumaa, jonka avulla 

voi ilahduttaa niin monia: lapsia ja nuoria, jotka 

saavat mahdollisuuden näyttää osaamistaan sekä 

vihtiläisiä, jotka saavat nauttia upeista kuvista täällä 

kirkonkylän kirjastossa”, sanoi Karppinen. ”Ehkäpä 

teemme digikuvakilpailusta vuotuisen tradition!” 

Teksti: Sanna Haanpää-Liukko 

Kilpailussa palkitut. 

Voittajakuva: Suvi Niskasen valkomaksaruoho. 


f 

ö 

r 

e 

n 

i 

n 

g 

a 

r 

N 

O RDEN 

y 

h 

d 

i 

s 

t 

y 

k 

s 

e 

t 

Foreningene Nordens Forbund 

Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö 

puh./tfn +46 (0)40 238 610 

faksi/fax +46 (0)40 238 410 

fnf@norden.se 

Föreningen Norden, Sverige 

Box 12707, SE-112 94 Stockholm 

puh./tfn +46 8 5061 1300 

faksi/fax +46 8 5061 1320 

foreningen@norden.se 

Foreningen Norden, Danmark 

Malmøgade 3, DK-2100 København Ø 

puh./tfn +45 3542 6325 

faksi/fax +45 3542 8088 

landskontoret@foreningen-norden.dk 

Foreningen Norden, Norge 

Abbediengen hovedgård 

Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo 

puh./tfn +47 22 516 760 

faksi/fax +47 22 516 761 

foreningen@norden.no 

Föreningen Norden på Åland 

Storagatan 9, AX-22100 Mariehamn 

puh./tfn & faksi/fax (018)172 79 

norden@aland.net 

Norrøna Felagid i Føroyum 

J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn 

puh./tfn +298 315 319 

faksi/fax +298 315 727 

hogni@uf.fo 

Norræna Felagid, Island 

Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik 

puh./tfn +354 551 0165 

faksi/fax +354 562 8296 

norden@norden.is 

Föreningen Norden på Grønland 

N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, 

Postboks 770, GL-3900 Nuuk 

Eesti Põhjala Ühing 

Lai 29,EE-10133 Tallinn 

puh./tfn +372 627 3100 

faksi/fax +372 627 3110 

merle@nmr.ee 

Biedriba Norden Latvija 

BOX 217, LV-1024 Riga 

puh./tfn.+371 7529409 

pj./ordf: elsberga@hotmail.com 

Föreningen Norden i Litauen 

Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius 

puh./tfn: +370 222 021

SVARA, PÅVERKA OCH VINN - VASTAA, VAIKUTA JA VOITA ? ? ?????????????????????? 

Ta del i Pohjola-Nordens medlemsenkät. Genom att svara hjälper du till med att utveckla 

verksamheten. Bland dem som svarar utlottar vi tre Pohjola-Norden-ryggsäckar fyllda med 

böcker. 

Osallistu Pohjola-Nordenin jäsenkyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään toimintaamme. 

Vastanneiden kesken arvomme kolme Pohjola-Norden-reppua täynnä kirjoja. 

Jag är medlem för att få vara aktivt med i det nordiska arbetet 

Olen jäsenenä päästäkseni mukaan aktiiviseen pohjoismaiseen toimintaan. 

Mitt medlemskap innebär i huvudsak ett ställningstagande för det nordiska. 

Jäsenyyteni on pääasiassa kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. 

Ifråga om Pohjola-Nordens verksamhet är jag intresserad av 

Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin toiminnassa 

Kulttuuri / Kultur 

Vilken slags kultur / Mikä kulttuuritoiminta: _____________________________________________ 

Matkat / Resor 

Vilken typ av resor / Minkä tyyppiset matkat: ____________________________________________ 

Seminaarit / Seminarier 

Vilka temata / Mistä aiheesta: _________________________________________________________ 

Kielikurssit / Språkkursser 

Språk/nivå / Kieli/taso: ________________________________________________________________ 

Näringslivsverksamhet / Elinkeinoelämän toiminta 

Skolverksamhet / Koulutoiminta 

Vänortsverksamhet / Ystäväkuntatoiminta 

Vad annat väntar jag mig av Pohjola-Norden / Mitä muuta odotan Pohjola-Nordenilta: 

___________________________________________________________________________________ 

Vilken artikel var bäst i detta nummer av tidningen / Mikä oli paras juttu tässä lehdessä? ______________________________ 

Vad var sämst i tidningen / Mikä lehdessä on huonointa? _________________________________________________________ 

Jag läser helst artiklar om (välj en eller flera): 

Luen mieluiten artikkeleita, jotka käsittelevät (voit valita yhden tai useampia): 

lokal verksamhet / paikallistoimintaa 

kommande kulturevenemang / tulevia kulttuuritapahtumia 

genomförda kulturevenemang / menneitä kulttuuritapahtumia 

turism / matkailua 

natur / luontoa 

politik / politiikkaa 

näringsliv / elinkeinoelämää 

litteratur / kirjallisuutta 

historia / historiaa 

Sänd in ditt svar före fredagen den 14.12 – Lähetäthän vastauksesi viimeistään perjantaina 14.12. 

Avsändarens namn och adress / Lähettäjän nimi ja osoite: _________________________________________________________ 

_________________________________________________________ 


LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA

Pohjola-Norden 

maksaa 

postimaksun 


betalar portot 



Vastauslähetys 

Sopimus 5005877 

00003 HELSINKI

www.fram.fi 

www.fram.fi 

Anna 

painotyösi 

KUKOISTAA! 

Ihmisen käsitys luonnon väreistä pohjautuu aistihavaintoon. Kirjapainossa 

aistihavainto muuttuu digitaalisen aineiston kautta ykkösiksi ja nolliksi 

sekä värien numeroarvoiksi, kunnes se lopulta siirtyy väriseoksena 

painotuotteen pintaan. Framin tarkka henkilökunta osaa hoitaa asiat niin, 

että muutos alusta lopputulokseen vastaa odotuksiasi – ja painotyösi 

kukoistaa! 

Fram on lähes 100-vuotias vaasalainen kirjapaino. Framin 30 ammattilaista, 

painotyöperinne ja nykyaikainen painotekniikka muodostavat yhdessä 

lujan perustan laadulle. Palvelemme painotyön alusta loppuun, aina 

reprotöistä jälkikäsittelyyn. Toteutamme kirjasi, lehtesi, esitteesi, 

vuosikertomuksesi, kirjelomakkeesi, kirjekuoresi, käynti- ja postikorttisi tai 

julisteesi. 

Pyydä tarjous! 

Oy Fram Ab 

Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa 

puh. (06) 320 9600 | info@fram.fi 


Nauti joulusta Vikingillä! 

Shoppaile, nautiskele ja valmistaudu 

jouluun. Valmiiksi katettu Joulubuffet tuo 

esimakua talven suureen juhlaan. Joululahjoista 

mielenkiintoisimmat hankit 

Tukholmasta ja maukkaimmat laivan 

myymälästä. 


MERI 

CHRISTMAS 

www.vikingline.fi • 0600-41577 

(1,64 €/vastattu puhelu + 

pvm/mpm) 

Yleiskannari_joulu_A4_07.indd 1 24.10.2007 16:09:45 

YL 

TU 

H 

JÄ 

vu 

etu 

vu 

H 

PE 

No 

eu 

jäs 

H 

NU 

No 

etu 

vu 

ww 

Ni 

__ 

Os 

__ 

Po 

__ 

Sä 

__ 

Sy 

__ 

Mi 

k 

k 

e 

m 

N 

m 

__ 

O 

__ 

__ 

Yh 

om 

tah 

Pä 

__

:45 

YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – 

TULE MUKAAN! 

HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN 

JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun 

vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin 

oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa 

vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. 


PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola- 

Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 

euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin 

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. 


NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola- 

Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin 

oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa 

vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa 

www.pnn.fi. 

Nimi 

__________________________________________ 

Osoite 

__________________________________________ 

Postinumero ja –toimipaikka 

__________________________________________ 

Sähköposti 

__________________________________________ 

Syntymävuosi 

__________________________________________ 

Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin 

kulttuuritoiminta 

koulutoiminta 

elinkeinoelämän toiminta 

matkat 

Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb 

muu, mikä? 

__________________________________________ 

Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: 

__________________________________________ 

__________________________________________ 

Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin 

omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille 

tahoille. 

Päiväys ja allekirjoitus 

__________________________________________ 

ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – 

KOM MED! 

JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN 

genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. 

Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till 

Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 

ggr/år. 

JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN 

SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en 

medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 

euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som 

berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. 

JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS 

UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett 

medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och 

Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner 

och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnn.fi. 

Namn 

__________________________________________ 

Adress 

__________________________________________ 

Postnummer och –anstalt 

__________________________________________ 

E-post 

__________________________________________ 

Födelseår 

__________________________________________ 

Jag är intresserad av Pohjola-Nordens 

kulturaktiviteter 

skolverksamhet 

verksamhet inom näringslivet 

resor 

Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb 

annat, vad? 

__________________________________________ 

Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: 

__________________________________________ 

__________________________________________ 

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola- 

Nordens interna information och ges inte ut till 

utomstående. 

Datum och underskrit 

__________________________________________ 


LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA

TULOSSA 

PÅ KOMMANDE 

ETELÄ-SAVON PIIRI 

9.12. Lucia-juhla Naarajärven Kanttilasalissa 

klo 14. Ohjelmassa musiikkia, 

lausuntaa, Lucia-legendat ja Lucia-kulkue. 

12.12. Svenska klubben Pieksämäellä 

Savon Solmun Manula-kabinetissa 

klo 18. HuK, musiikkiterapeutti Ulla 

Kauppisen kasvatustieteen alan luento/ 

keskustelutilaisuus musiikkiterapiasta 

ruotsinkielellä. Ilm. viimeistään 10.12. 

Anne Taivalantti, p. 0500 578 645. 

13.12. Hirvensalmi: Lucia-kulkue esiintyy 

koululaisille, päivähoitolapsille ja 

Heikinkodin väelle. 

13.12. Juva: Koulukeskuksen Luciat 

kiertävät vanhusten taloissa ja esiintyvät 

lapsille koulun salissa aamulla. 

13.12.Puumala: Perinteinen Lucia-juhla 

klo 18 keskuskoulun auditoriossa. 


Puumala-lehden lukijoiden valitsema 

Lucia kruunataan. Lucia kiertää tervehtimässä 

vanhuksia ja koululaisia. 

14.12. Hirvensalmi: Perinteinen Luciakulkue 

Joulupukkimarkkinoilla. 

15.12. Mikkeli: Lucia-juhla Mikkelin 

torilla klo 10. Lucia-kulkue lähtee 

kävellen liikkeelle klo 9.45 kaupungintalolta. 

Ohjelmassa on yhteislaulua 

(joululauluja) ja kaupunginjohtajan puhe. 

Juhlan jälkeen Lucia-neito kiertää 

vanhainkodeissa sekä sairaaloissa. 

HELSINGIN PIIRI 

10.12. klo 19 Kauneimmat pohjoismaiset 

joululaulut -konsertti Sandels-kulttuurikeskuksessa 

Töölöntorin laidalla. 

9.2.2008 Koko perheen pohjoismainen 

talvipäivä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. 

Ohjelmaa nuorille ja aikuisille 

sekä ulkona että sisällä. 

HELSINGFORS DISTRIKT 

10.12 kl. 19 Julkonserten De vackraste 

nordiska julsångerna i kulturcentret 





Sandels vid Tölötorg. 

9.2.2008 Nordisk vinterdag för hela familjen 

på Hanaholmens kulturcentrum 

med program för stora och små både 

inne och ute. 

KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI 

La 19.01.2008 klo 15 Jäsenhankintakampanjan 

avajaiset: pohjoismainen 

elokuva ja tiedotustilaisuus Kuusankoskitalon 

elokuvateatteri Studio 123. 

Ti 12.02.2008 klo 17.30-20 Järjestöilta 

piiritoimistolla, mukana Raija Salla Sivistysliitto 

Kansalaisfoorumista. 

Piiritoimisto on suljettuna 17.12.07- 

02.01.2008. Kaakkois-Suomen piiri 

toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja 

Toiminnallista Vuotta 2008! 

KESKI-SUOMEN PIIRI 

Nordisk klubb 13.12. kl 18 Onko meijerissä 

joulutunnelmaa? Vierailukohteena 

Valio (Laukaantie 9, Jyväskylä). 

Nordisk klubb -illat jatkuvat taas kevääl- 


maksaa 

postimaksun 


betalar portot

lä, kuten myös Keski-Suomen sotalapset 

ry:n ja Jyväskylän Pohjola-Nordenin 

yhteinen ruotsin keskustelukerho. Tarkemmat 

ajat myöhemmin, mm. nettisivuilla 

www.pohjolanorden.fi 

Rauhallista joulun odotusta! 

KUOPION PIIRI 

Lucia-juhla Kuopion kaupungintalon 

juhlasalissa 13.12. klo 18, puhujana 

pastori Jaana Marjanen. Vapaa pääsy. 

Piiritoimisto on suljettu 22.12.– 

6.1.2008. Rauhallista joulunaikaa! 

LAPIN PIIRI 

Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu 

ja Haaparannan Föreningen Norden 

järjestävät Suomen itsenäisyyspäivän 

juhlan, 6.12. klo 19. Paikka: Ravintola 

Minerva, Torget 3 (kansankorkeakoulu), 

Haaparanta. Ohjelma: Juhlaillallinen 

klo 19 alkaen (Suomen aikaa). 

Tanssit orkesterin tahdittamina. Hinta: 

300 SEK henkilöltä. Asu: Tumma puku. 

Ilmoittautumiset: Paula Mikkola, puh. 

016 3301 224 (virka-aikaan) tai sähköpostilla 

paula.mikkola@lapinliitto.fi. 

OULUN PIIRI 

EWK - Ewert Karlssonin karikatyyripiirroksia 

esillä Oulun yliopiston Snellmanian 

kirjastossa. Näyttely avoinna 8.11. 

- 13.12. Oulun yliopiston Snellmanian 

kirjastossa ma-to klo 8 - 19, pe 8- 16 

sekä la 10 - 15. 

Oulun piirin alueen paikallisyhdistysten 

toimintaseminaari 30.3.2008. 

Oulun piiri järjestää piirin alueen paikallisyhdistysten 

puheenjohtajien ja 

piirihallituksen yhteisen toimintaseminaarin 

Oulussa sunnuntaina 30.3.2008 

Pohjolan Pitojen yhteydessä. 

Nordjobb-info Oulussa 20.2.2008. 

Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus, 

Oulun seudun Pohjola-Nordenin 

nuoret ry, nuorisoliitto ja Oulun piiri 

järjestävät yhteistyössä nuorille infotilaisuudenNordjobb-kesätyömahdollisuudesta. 

Samana päivänä työnantajille 

järjestetään info mahdollisuudesta 

tarjota kesätöitä Nordjobb-ohjelman 

kautta muista Pohjoismaista tuleville 

nuorille. 

POHJANMAAN PIIRI 

Ruotsalaisen pilapiirtäjän Ewert Karlssonin 

näyttely, jonka aiheena ovat 

suomalaiset 1960-luvun poliitikot, on 

esillä Vaasan kaupunginkirjaston aulassa 

14.12. - 31.1.2008. Nimimerkillä 

EWK työskennellyt Karlsson (1918- 

2004) oli Ruotsin tunnetuin poliittinen 

pilapiirtäjä, jonka töitä julkaisivat ruotsalaislehtien 

lisäksi muun muassa New 

York Times, Washington Post ja Der 

Spiegel. 

Pohjola Elokuvissa on yhteispohjoismainen 

kielihanke kaikille pohjoismaisille 

kouluille. Lukuvuonna 2007-2008 

projekti on suunnattu 10-12-vuotiaille 

ja teemana on kasvaminen. Projekti 

toteutetaan Norden-yhdistysten liiton 

ja pohjoismaisten tiedotustoimistojen 

kanssa. Paketin joka sisältää viisi 

lyhytelokuvaa sekä opetusmateriaalia 

voi tilata osoitteesta www.nordenibio. 

org. Hinta on 32 e. 

ÖSTERBOTTENS DISTRIKT 

Den svenske karikatyrtecknaren Ewert 

Karlssons teckningar visas i Vasa 

stadsbiblioteks aula 14.12.-31.1.2008. 

Karlsson (1918-2004), känd genom sin 

signatur EWK, var Sveriges mest kända 

karikatyrtecknare. Han nådde också internationell 

framgång. Bland de medier 

som återkommande publicerade hans 

teckningar fanns förutom de svenska 

också bland annat New York Times, 

Washington Post och Der Spiegel. 

Norden i Bio är en gemensam nordisk 

språksatsning för skolor i hela Norden. 

Läsåret 2007/2008 vänder sig projektet 

till 10-12-åringar. Temat är Uppväxt. 

Projektet genomförs av Föreningarna 

Nordens Förbund (FNF) och de nordiska 

informationskontoren. Ett paket 

innehållande fem kortfilmer samt undervisningsmaterial 

kan beställas från 

www.nordenibio.org. Priset är 32 e. 

POHJOIS-KARJALAN PIIRI 

Piiritoimisto on suljettu 22.12.– 

6.1.2008. Rauhallista joulunaikaa! 

UUDENMAAN PIIRI 

26.1.2008 Uudenmaan piirin toimintaseminaari: 

keskustelun ja suunnittelun 

kohteena liiton teema, 1808-09 tapah- 

tumat ja niiden merkitys nykyisten Pohjoismaiden 

syntymiselle. 

9.2.08 Koko perheen pohjoismainen 

talvipäivä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. 

Ohjelmaa sekä nuorille että 

aikuisille ulkona ja sisällä. 

NYLANDS DISTRIKT 

26.1.08 Nylands distrikts verksamhetsseminarium 

med diskussion och planering 

av förbundets tema, händelserna 

1808-09 och deras betydelse för det 

moderna Norden. 

9.2.08 Nordisk vinterdag för hela familjen 

på Hanaholmens kulturcentrum 

med program för stora och små både 

inne och ute. 

VARSINAIS-SUOMEN JA SATA- 

KUNNAN PIIRI 

Viikoilla 49 ja 50 Salon Pohjola-Norden 

isännöi näyttelyä “Linnés brudkammare” 

Salon kaupungin kirjastossa, 

Vilhonkatu 2. 

10.12. klo 19.00 Uudenkaupungin 

Pohjola-Norden järjestää tapahtuman, 

“de vackraste julsångerna” uudessa 

kirkossa. Laulamme kauneimpia joululauluja 

ruotsiksi. Tilaisuudessa myös 

Kristiina Fekete-Perttalan lauluesitys. 

Esilaulusta vastaa Pauli E. Aaltonen ja 

säestyksestä kanttori Ari Stenman. Kaikki 

ovat lämpimästi tervetulleita. 

13.12. klo 19.00 Uudenkaupungin 

Pohjola-Nordenin Lucia-juhla Sakunkulmassa. 

Yhdistyksemme perinteinen 

joulujuhla, jossa luvassa Lucia-kulkue, 

jouluaiheista ohjelmaa, arpajaiset ja 

pieniä jouluherkkuja. Kaikki yhdistyksemme 

jäsenet ovat tervetulleita joulutunnelmiin 

kanssamme. Ilmoittautumisia 

ei tarvita ja tilaisuus on maksuton. 

EGENTLIGA FINLANDS OCH 

SATAKUNDA DISTRIKT 

Vecka 49 och 50 kan utställningen 

“Linnés brudkammare” beskådas i Salo 

stadsbibliotek, Vilhogatan 2. Värden 

för utställningen är P-N i Salo. 

10.12 ordnar Nystads Pohjola-Norden 

tillställningen ”De vackraste julsångerna” 

i nya kyrkan. Vi sjunger julsånger 

på svenska och får höra ett sånguppträdande 

av Kristiina Fekete-Perttala. 

Försången sköts av Pauli E. Aaltonen 

och accompangemanget av kantor Ari 


Stenman. Hjärtligt välkomna. 

13.12 kl. 19 ordnar Nystads Pohjola-Norden 

sin traditionella Luciafest i 

Sakunkulma. Traditionell julfest med 

Luciatåg, program med jultema, lotteri 

samt julgodsaker. Alla medlemmar är 

välkomna. Deltagandet är avgiftsfritt. 

TJALDUR 

Ny webbsida/uusi kotisivu: www. 

tjaldur.fi. 

Färsaarten Tórshavnissa sijaitsevassa 

Pohjola-talossa (Norðurlandahúsið) 

järjestetään itsenäisyyspäivän juhla 

8.12 klo 16. Professori Laura Kolbe 

esitelmöi. Lisätietoja Pohjola-talosta 

sekä Birgir Kruse/pääkonsulaatti. 

Pohjoismainen talvipäivä 9.2.2008 klo 

12-16 Hanasaaressa. 

Färsaarten Pohjola-talo täyttää 25 vuotta 

8.5.2008. 

På Norðurlandahúsið, Torshavn arrangeras 

en självständighetsfest 8.12 kl. 

16. Festföredraget hålls av professor 

Laura Kolbe. Närmare information ger 

Birgir Kruse/Finlands Generalkonsulat 

och Nordens Hus. 

Färöarna på Nordisk vinterdag på Hanaholmen 

9.2.2008 kl.12-16. 

Nordens Hus på Färöarna fyller 25 år 

8.5.2008. 

UPPIK 

Ny webbsida / uusi kotisivu: www. 

uppik.fi. 

Grönland på nordisk vinterdag på Hanaholmen 

9.2.2008 kl.12-16. I salen 

Aleksis förevisas en film om Grönland 

med danskt och grönländskt tal, 

engelsk text. Författaren Kristian Olsen 

Aaju och författaren Sinikka Salokorpi 

berättar en grönländsk saga på grönländska 

och på finska. Aaju spelar gitarr 

och sjunger grönländska sånger. 

På Tammerfors Teater sätter man upp 

Leea Klemolas nya pjäs, andra delen av 

den arktiska trilogin, med grönländskt 

tema ”Kohti kylmempää”. www.tampereenteatteri.fi. 


P I I R I T - D I S T R I K T E N 

Etelä-Savo Södra Savolax 

PL 389 (Kunnanmäki 7) 

50101 Mikkeli 

puh./tfn 040 551 3780 

etela-savo@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Anne Taivalantti 

toim.johtaja Marjaana Kovanen 

Helsinki Helsingfors 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki/Helsingfors 

puh./tfn (09)4542 0816 

faksi/fax (09)4542 0820 

helsinki@pohjola-norden.fi 

helsingfors@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Henrik Stenius 

toim.johtaja Martin Paulig 

Häme Tavastland 

Suvantokatu 13 

33100 Tampere/Tammerfors 

puh./tfn (03)212 5058 

hame@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Martin Lilius 

toiminnanjohtaja Marita Kurki 

Kaakkois-Suomi Sydöstra Finland 

Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11 

45100 Kouvola 

puh./tfn (05)312 0991 

faksi/fax (05)829 6280 

kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Leena Ilkka-Salonen 

toim.johtaja Anu Erolin 

Keski-Suomi Mellersta Finland 

Kilpisenkatu 6–8, 40100 Jyväskylä 

puh./tfn (014)615 965 

faksi/fax (014)619 451 

keski-suomi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Martti Koskela 

toim.johtaja Maija Keskinen 

Kuopio sekä Pohjois-Karjala 

Kuopio samt Norra Karelen 

Puijonkatu 22 B4, 70100 Kuopio 

puh./tfn 044 5307 457 

kuopio@pohjola-norden.fi 

pohjois-karjala@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Mauri Repo (Kuopio) 

pj./ordf. Siv Jouhkimo (P-Karjala) 

toim.johtaja Anne Tuomainen 

Lappi Lappland 

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi 

puh./tfn (016)317 691 

faksi/fax (016)317 691 

lappi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Simo Rundgren 

toim.johtaja Kirsi Lantto 

Oulu Uleåborg 

PL 290, 90101 Oulu 

puh./tfn 040-5141441 

faksi/fax (08) 8811 290 

oulu@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Paula Rossi 

piirisihteeri Mika Pietilä 

Pohjanmaa Österbotten 

Koulukatu/Skolhusgatan 23 

65100 Vaasa/Vasa 

puh./tfn (06)319 5550 

faksi/fax (06)319 5552 

info.vasa@pohjola-norden.org 

pj./ordf. Helena Teräväinen 

toim.johtaja Susanna Ehrs 

Uusimaa Nyland 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A, 


puh./tfn (09)4542 0816 

faksi/fax (09)4542 0820 

uusimaa@pohjola-norden.fi 

nyland@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänen, 

toiminnanjohtaja Martin Paulig 

Varsinais-Suomi ja Satakunta 

Egentliga Finland och Satakunda 

Kulttuurikeskus 

Uudenmaankatu/Nylandsgatan 1 

20500 Turku/Åbo 

puh./tfn (02)233 2920 

faksi/fax (02)231 0920 

varsinais-suomi.satakunta@pohjola-norden.fi 

egentligafinland.satakunda@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Bo Grönholm 

toim.johtaja Maria Häggman 

Tjaldur 

ystävyysseura/vänskapsförening 

Färsaaret /Färöarna - Suomi/Finland 



puh./tfn (09)4542 0812 

faksi/fax (09)4542 0820 

toim.johtaja Agnete Sippel 

agnete.sippel@pohjola-norden.fi, 

pj/ordf. Martina Huhtamäki 

Uppik 

ystävyysseura/vänskapsförening 

Grönlanti/Grönland - Suomi/Finland 



puh./tfn (09)4542 0812 

faksi/fax (09)4542 0820 

toim.johtaja Agnete Sippel 

agnete.sippel@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Fredrik Forsberg

i 

SUOMALAINEN 

BUMERANGI. 

Veikkausvoittovaroista jaetaan tänä vuonna suomalaiselle tieteelle, taiteelle, liikunnalle 

ja nuorisotyölle ennätykselliset 401,2 miljoonaa euroa. Jokainen meistä, pelaa tai ei, 

nauttii Veikkauksen tuotoilla tuetuista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista tavalla 

tai toisella. Suomalainen peliraha on bumerangi, joka palaa aina pelaajan kädestä takaisin 

Sinun ja muun yhteiskunnan hyväksi. 

Lue lisää sivuiltamme www.veikkaus.fi 

SUOMALAINEN VOITTAA AINA 



V 

p 

ta 

ww

Poimi talteen alkutalven piristysvinkit. 

Varaa Holiday Inn porukkapaketti! 

Varaukset myyntikeskuksestamme 

puh. 020 045 646 

tai suoraan hotellista, katso 

www.restel.fi/holidayinn 

Holiday Inn Oulu & Kaupunginteatteri alk. 57 

Holiday Inn Turku & Kaupunginteatteri 

Holiday Inn Helsinki & Studio Pasila; Act!One 

alk. 

alk. 

63 

57 


eur/hlö 

eur/hlö 

eur/hlö 

Sisältää 1 yön kahden hengen huoneessa, runsaan buffet aamiaisen ja teatterilipun. 

Hinta voimassa pe-su vuoden 2007 loppuun asti, kun varaat vähintään kolme huonetta. 

Hyvä seura, tasokas palvelu ja kansainvälinen tunnelma luovat todellista laatuaikaa, josta voit iloita 

täysillä. Kerää kokoon oma porukkasi ja lähde virkistymään shoppailun, teatterin ja hyvän majoituksen 

merkeissä. Oulussa ja Turussa nautitte Kaupunginteatterin esityksestä ja Helsingissä Messukeskuksen 

vieressä stand up -komiikan huipuista Studio Pasilassa. Varaa ryhmällesi ruokailut suoraan hotellista. 

HUOM! Oulussa voit varata ruokailua varten ryhmällesi todella idylliset ja yksilölliset kabinetit. 

Toimi pian, sillä suosituimpia päiviä varataan jo! 

Helsinki | Helsinki City Centre | Helsinki City West | Oulu | Tampere | Turku | Vantaa

JÄSENEDUT 4 / 2007 

MATKUSTAMINEN JA MAJOITUS MUUTA MUKAVAA 

Viking Linen edut on tarkoitettu 

Pohjola-Nordenin 

jäsenien vapaa-ajan risteilymatkoille 1.1.-30.12.2007 asti. 

Varatessasi kerro tuotetunnus. Varaudu esittämään Pohjola-Nordenin 

jäsenkortti lippuja lunastaessasi. Ikäraja 

su-to 20 v., pe-la 23 v. Paikkoja rajoitetusti, etu ei koske 

ryhmämatkoja. 

HELSINKI-TUKHOLMA-RISTEILYT 

Tuotetunnus FKKRY 

Lauantai-torstai -lähdöt 

1.1.-14.6. + 13.8.-30.12.2007 (ei 5.4., 16.5. ja 5.12.07) 

Koko C-hytti 80,- (norm. 220e) 

Koko B-hytti 90,- (norm. 264e) 

Koko A/BL-hytti 110,- (norm. 300e) 

Koko Lyx-hytti 140,- (norm. 372e) 

Perjantai-lähdöt 

30.12.07 asti sekä 5.4., 16.5. ja 5.12.07 sekä kaikki pvt 

15.6.-12.8.07 



Koko A/BL-hytti 160,- (norm. 392e) 

Koko Lyx-hytti 220,- (norm. 439e) 

TURKU-TUKHOLMA-MINIRISTEILYT 

Tuotetunnus FKKRY 

Su-la aamu + su-to ilta 

lähdöt 30.12.07 asti, ei 5.4., 16.5. ja 5.12.07 



Koko A-hytti 40,- (norm. 130e) 

Pe-ilta + la-ilta -lähdöt 

30.12.07 asti sekä 5.4. ilta, 16.5. ilta ja 5.12.07 ilta 

sekä kaikki pvt 15.6.-12.8.07 




HELSINKI-TALLINNA-REITIN MATKAT 

Piknikristeilyt 

Tuotetunnus FKKRYP 

Kaikki lähdöt voimassa 1.1.- 31.12.07 

25,- /hlö sis. lounaan (norm. 29-37e) 

28,- /hlö sis. päivällisen (norm. 32-40e) 

Miniristeilyt 

Tuotetunnus FKKRYM 

Su-to -lähdöt 1.1.-14.6. + 3.8.-30.12.07 (ei 5.4., 16.5. ja 

5.12.07). 

Koko C/B2P-hytti 12,- (norm. 35e) 

Koko B/A2P-hytti 16,- (norm. 47e) 


Miniristeilyt 

Tuotetunnus FKKRYM 

Pe-la-lähdöt sekä 5.4., 16.5. ja 5.12.07 sekä kaikki pvt 

15.6.-12.8.07 (ei voimassa 1.11.-15.12.07). 

Koko C/B2P-hytti 22,- (norm. 53e) 

Koko B/A2P-hytti 26,- (norm. 65e) 


Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat 

Tuotetunnus FKKRYH 

normaaleista risteilyhinnoistamme 50% alennus 2-4 henkilön 

A-, B- tai C-luokan hytissä ilman aterioita 1.1.- 30.12.07 

(ei voimassa pe-la lähdöillä 1.11.-15.12.07). 

Muista passi! Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

Saga Matkat, puh. (09) 6123 355, 

myöntää 5% alennuksen (kuitenkin 

enint. 70 e /matka/hlö) kaikista matkaesitteessä mainituista 

matkoista. Varaus tehdään suoraan Saga Matkoilta 

ja tilattaessa tulee mainita Pohjola-Nordenin jäsennumero. 

Alennus ei koske ”äkkilähtöjä”, jotka ovat jo valmiiksi alennettuja. 

www.sagamatkat.fi 

Scandic Hotels, puh. 0800 - 0 - 6969, 

myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille 

8-30% alennuksen hotellien listahinnoista 

Suomen Scandic-hotelleissa. 

Alennuksen saa varaustunnuksella: D000005184. www. 

scandic-hotels.com 

Hanasaaren kulttuurikeskus 

Espoossa, n. 5 km Helsingin 

keskustasta), puh. (09) 435 

020, myöntää 15% alennuksen 

majoituksesta arkisin jäsenkortin esittäville. 

www.hanaholmen.fi 

Hotelli Reykjavik Reykjavikissa Islannissa, puh. + 354 

514 7000, myöntää 20% alennuksen majoituksesta ja aamiaisesta. 

Ei muiden alennusten yhteydessä. 

www.hotelreykjavik.is 


Eckerö Line, puh. (09) 2288 544, 

myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille 

vuonna 2007 seuraavat sopimushinnat, voimassa 

ma-pe lähdöillä. 

1.-30.6.2007 ja 13.8.-31.12.2007 

Päiväristeily 19 e/hlö 

A2-hytti päiväristeilyllä 30 e 

Reittiliput 17 e/hlö/suunta 

A2 –hytti 25 e/suunta 

1.7.-12.8.2007 

Päiväristeily 25 e/hlö 

A2-hytti päiväristeilyllä 30 e 

Reittiliput 22 e/hlö/suunta 

A2 –hytti 25 e/suunta 

Varauksen yhteydessä tulee mainita tuotekoodi PONOC 

(päiväristeily) tai PONOR (reittilippu). Nettimyymälässä 

aloita varaus syöttämällä tuotekoodi kenttään “syötä tuotekoodi”. 

Alennus on talouskohtainen ja alennuksen edellytyksenä 

on voimassa oleva jäsenkortti. Sopimushintaiset 

matkatuotteet voidaan myöntää vain Eckerö Linen omista 

Suomen myyntipisteistä, vähintään 1 vrk ennen lähtöä 

maksetuista matkoista. Alennusta ei voida myöntää jälkikäteen 

eikä sitä voi yhdistää muihin alennuksiin, paketteihin 

tai tarjoushintoihin. Mikäli matka maksetaan satamassa 

ennen lähtöä, peritään matkasta normaali listahinta sekä 

palvelumaksu 5 e. Peruutusehdot ovat Eckerö Linen pääesitteen 

mukaiset. www.eckeroline.fi 

Helsingin keskustassa sijaitseva Hotelli 

Helka tarjoaa P-N:n jäsenille majoituksesta 

13-15% alennuksen. Varaukset: 

Reservations@helka.fi tai puhelimitse ilmaiseen 

varausnumeroon, puh. 0800 169 069. Mainitse 

varatessasi jäsenyydestäsi. www.helka.fi 

Pohjola-Nordenin jäsenet saavat alennuksen Choicehotellien 

normaaleista viikkohinnoista (su-pe) Ruotsissa, 

Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Viikonloppuina sekä 

kesäaikaan voimassa ovat hotellin normaalit viikonloppuhinnat, 

mikäli nämä alittavat sopimushinnat. Hinta kattaa, 

mikäli toisin ei ole mainittu, yöpymisen standardiluokan 

yhden hengen ja kahden hengen huoneessa. Aamiainen ei 

kuulu hintaan Kööpenhaminan hotelleissa. Kaikki hinnat 

sisältävät voimassa olevat verot ja lisämaksut. Varausta 

tehdessä mainittava jäsenyydestä. www.choice.se 

Suomen retkeilymajajärjestö, puh. (09) 5657 

150, myy jäsenkorttiaan P-N:n jäsenille hintaan 

11.77 e (normaalihinta 16.82 e). Kortilla 

voi hyödyntää SRM:n useita eri jäsenetuja. 

Lisäksi Pohjola-Nordenin jäsenet saavat 2.52 

euron alennuksen/henkilö/yö majoittuessaan retkeilymajoihin 

Suomessa. www.srmnet.org 

Victor’s Hotel & Restaurant Göteborgissa Ruotsissa myöntää 

Pohjola-Nordenin jäsenille 20%:n alennuksen kaikista 

normaalihinnoista. Jäsenyys mainittava tilausta tehdessä. 

www.victors-hotel.com 

Svenskhemmet Voksenåsen Holmenkollenilla Norjassa, n. 

15 km Oslon keskustasta, puh. + 47 - 2214 3090 myöntää 

20 %:n alennuksen yöpymisestä ja aamiaisesta. 

www.voksenaasen.no 

Hertz Autovuokraamo, puh. 

0200 11 22 33, myöntää kiinteät 

erikoishinnat Pohjola-Nordenin 

jäsenille Suomessa, Pohjoismaissa 

ja Euroopassa. Nämä hinnat saa ilmoittamalla alennustunnuksen: 

CDP 622011 autoa varattaessa. www.hertz. 

fi ja www.hertz.com 

Avis autonvuokraamo, puh: + 354 591 4000, myöntää 

Islannissa 25 % alennuksen normaalihinnoista. 

www.avis.is 

ALP autonvuokraamo, puh: + 354 5626 060, myöntää 

Islannissa 20% alennuksen normaalihinnoista. 

www.alp.is 

Oy Teboil Ab, Korttipalvelut, 

puh. 020 - 4700 

911, myöntää P-N:n jäsenille 

tankkauksen yhteydessä alennusta 2,2 senttiä/litra 

(bensiini ja diesel), voiteluaineista 10% ja nestekaasusta 

5% maksettaessa Teboilin maksuaikakortilla. Tilinhoitomaksu 

on 1,35 euroa ja se peritään vain, jos on laskutettavaa. 

Hakemuksia saa Pohjola-Nordenista tai Teboilhuoltamoilta. 

www.teboil.fi 

Rovaniemen Teatteri - Lapin 

Alueteatteri myöntää jäsenkortin 

näyttäville 2 lippua yhden hinnalla. Etu koskee teatterin 

omien tuotantojen normaalihintaisia lippuja (ei vierailunäytöksiä). 

Liput voi varata esityspäivänä lippukassalta, 

puh. 0400 282 484. www.rovaniementeatteri.com 

Åbo Svenska teater, puh. (02) 2777 377, myöntää 

korttia näyttävälle tai jäsennumeron mainitseville 

jäsenille 2 lippua yhden hinnalla. Etu 

koskee kaikkia kevään ja syksyn esityksiä ja sitä 

saa käyttää niin useasti kuin itse haluaa. Alennus koskee 

normaalihintaisia lippuja, jotka voi varata esityspäivänä 

(etu ei koske ensi-iltoja tai vierailunäytöksiä). Lippuja voi 

varata lippukassasta. www.abo.fi/teater 

Turun Kaupunginteatteri, puh. (02) 2620 

080 / (02) 262 0030, myöntää P-N:n jäsenille 

teatterilippuja opiskelijahintaan eli n. 

20-35% alennuksella normaalista lipun hinnasta. 

Jäsenyydestä tulee mainita lippuja tilatessa. www. 

turku.fi/teatteri 

Pohjola-Nordenin jäsenet saavat 2 euron alennuksen 

perushintaisesta lipusta kaikkiin Espoon 

Kaupunginteatterin esityksiin. Alennus on aina 

henkilökohtainen. Varausta tehdessä mainittava 

alennuksesta ja lippujen lunastuksen yhteydessä 

esitettävä Pohjola-Nordenin jäsenkortti. 

www.espoonteatteri.fi 

Wasa Teater, puh. 

(06) 3209 330 tarjoaa 

P-N:n jäsenille kaksi 

lippua yhden hinnalla suuren näyttämön ja studionäyttämön 

esityksiin tiistaista torstaihin. Lippuvarauksia otetaan 

vastaan puhelimitse. Jäsenkortti tulee näyttää lippuja lunastettaessa. 

www.svof.fi/wasateater 

Mikkelin Teatteri, puh. (015) 4110 440, 

myöntää jäsenille 1 euron alennuksen lipun 

hinnasta. Alennuksen saa vain jäsenkorttia 

näyttämällä ja se koskee vain teatterin omia 

esityksiä. Paikkavaraukset teatterin lippukassalta. www. 

mikkelinteatteri.fi 

Joensuun Kaupunginteatteri, puh. (013) 

267 5222, myöntää jäsenkorttia näyttävälle 

2 teatterilippua yhden hinnalla. Etu 

koskee lippuja esityspäivän näytäntöihin, 

jos katsomossa on tilaa. Alennus koskee 

teatterin omaa tuotantoa. Lippuja voi ostaa Carelicumista, 

Koskikatu 5 tai tuntia ennen esityksiä teatterin ovilipunmyynnistä, 

kaupungintalolta, Rantakatu 20. www.jns. 

fi/kaupunginteatteri 

Suomen Kansallisoopperan edut Pohjola-Nordenin 

jäsenille käyvät ilmi lehdissä 

1/07 ja 4/07 olevista Oopperan ilmoituksista. Puh. (09) 

4030 2211 tai: liput@operafin.fi. www.ooppera.fi 

Kustannusosakeyhtiö Tammi, puh. (09) 

6937 6235, myöntää jäsenkorttia vastaan 

20% alennuksen kirjaostoksista Tammen 

kirjamyymälässä, Urho Kekkosen katu 4- 

6, Helsinki. www.tammi.net 

Hufvudstadsbladet, puh. (09) 1253 500, 

myöntää P-N:n jäsenille 10% alennuksen 

kaikista määräaikaistilauksista (ulkomaantilauksiin 

lisätään postimaksu). 

Vaihtoehtoina ovat päivittäis-, viikonloppu- ja sunnuntaitilaus. 

Tarjous on voimassa 31.12.-07 asti ja koskee uusia 

tilaajia, joille ei ole tullut Hufvudstadsbladetia viimeisen 

kuuden kuukauden aikana. Ilmoita koodi PN ja jäsennumerosi. 

www.hbl.fi 

Finnet Com Oy -liittymä P-N:n jäsenille 

erikoishintaan! Finnet Com, puh. 

(09) 424 200, tarjoaa erinomaisen 

vaihtoehdon yksi- ja kaksitaajuusmatkapuhelimiin. Finnet 

Com gsm toimii Soneran verkossa, joka takaa erinomaisen 

kuuluvuuden koko maassa. Ulkomailla liittymä toimii yli 

sadassa maassa. Finnet Com Oy tarjoaa erittäin hintakilpailukykyisen 

paketin niin kotimaan- kuin ulkomaanpuheluihinkin, 

esim. kotimaanpuhelut alk. 8,20 snt/min ja puhelut 

ulkomaille sekä vastaanottomaksut ulkomailla -20 %, lisäksi 

liittymät avataan ilman avausmaksua. Huom: Muistathan 

ilmoittaa jäsennumerosi! www.finnetcom.fi 

Lækjarbrekka-ravintola Islannissa, puh:+ 354 5514 430, 

10% alennus à la carte -listalta, ei voimassa muiden alennusten 

kanssa eikä koske juomista. Näyttäkää jäsenkortti 

tilatessanne. www.laekjarbrekka.is 

Rammagerðin, puh: + 354 5511 122, myöntää 10% 

alennuksen matkamuistoista. www.icelandgiftstore.com 

12 Tónar, puh: + 354 511 5656, myöntää 10% alennuksen 

cd-levyistä. www.12tonar.is 

Lisätietoja jäseneduista Pohjola-Nordenista: Markkinointipäällikkö Kjell Skoglund, puh. +358 

(0)9 4542 0821, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi/jasenyys 

Norden-yhdistys Islannissa tarjoaa enemmän jäsenetuja kuin tässä esitellään. Lisätietoja: Odin 

Albertsson, puh. +354 551 0165, norden@norden.is

RESOR OCH LOGI 

Viking Lines medlemsförmånerna 

gäller på medlemmarnas 

fritidskryssningar under tiden 1.1-30.12.2007. 

Vänligen ange produktkod vid bokningen. Var beredd att 

visa Pohjola-Norden medlemskort vid incheckningen. 

Åldersgräns sön-tor 20 år, fre-lör 23 år. Begränsat antal 

platser, gäller ej grupper. 

HELSINGFORS-STOCKHOLM-KRYSSNINGAR 

Produktkod FKKRY 

Lördag-torsdag avgångar 

1.1-14.6 + 13.8-30.12.2007 (ej 5.4, 16.5 samt 5.12.07) 

Hel C-hytt 80,- (norm. 220e) 

Hel B-hytt 90,- (norm. 264e) 

Hel A/BL-hytt 110,- (norm. 300e) 

Hel Lyx-hytt 140,- (norm. 372e) 

Fredag avgångar 

tom 30.12.07 samt 5.4, 16.5 och 5.12.06 och alla dagar 

15.6-12.8.07 



Hel A/BL-hytt 160,- (norm. 392e) 

Hel Lyx-hytt 220,- (norm. 439e) 

ÅBO-STOCKHOLM-MINIKRYSSNINGAR 

Produktkod FKKRY 

Sön-lör morgon + sön-tors kväll avgångar tom 30.12.07 (ei 

5.4 kväll, 16.5 kväll samt 5.12.07 kväll) 



Hel A-hytt 40,- (norm. 130e) 

Fre-kväll + lör-kväll avgångar 

tom 30.12.07 samt 5.4 kväll, 16.5 kväll & 5.12.07 kväll 

samt alla dagar 15.6-12.8.07 




HELSINGFORS-TALLINN-RUTTEN 

Picknick-kryssningar 

Produktkod FKKRYP 

Alla avgångar 1.1- 31.12.07 

25,- /person inkl. lunch (norm. 29-37e) 

28,- /person inkl. middag (norm. 32-40e) 

Minikryssningar 

Produktkod FKKRYM 

Sön-tors avgångar 1.1-14.6+13.8-30.12.07 (ej 5.4, 16.5 

och 5.12.07) 

Hel C/B2P-hytt 12,- (norm. 35e) 

Hel B/A2P-hytt 16,- (norm. 47e) 


Minikryssningar 

Produktkod FKKRYM 

Fre-lör avgångar samt 5.4, 16.5 och 5.12.07 alla dagar 

15.6-12.8.07 (ej 1.11-15.12.07) 

Hel C/B2P-hytt 22,- (norm. 53e) 

Hel B/A2P-hytt 26,- (norm. 65e) 


En Dag/Kväll i Tallinn -resor 

Produktkod FKKRYH 

-50% på normala priser i 2-4 personers A-, B- eller C-hytt 

utan måltider 1.1- 30.12.07. (ej fre-lör 1.11-15.12.07). Vi 

förbehåller oss rätten till ändringar. Glöm inte pass! 

Saga Matkat, tfn (09) 6123 355, 

beviljar 5% rabatt (dock högst 70 

e/resa/person) på alla sina resor i resebroschyren. Resorna 

bör bokas från Saga Matkat. Vid bokning bör Pohjola-Nordens 

medlemsnummer uppges. Medlemsrabatten gäller 

inte för ”sista minuten resor” som färdigt är till 

specialpris. www.sagamatkat.fi 

Scandic Hotels, tfn 0800-0-6969, erhåller 

P-N-medlemmar en rabatt på 

8-30% på listprisen på Scandic Hotel 

i Finland. För att erhålla rabatten bör koden D000005184 

uppges. www.scandic-hotels.com 

Hanaholmens kulturcentrum 

(i Esbo 5 km utanför 

Helsingfors centrum), tfn 

(09) 435 020, beviljar 15% 

rabatt vid inkvartering under vardagar mot uppvisande av 

medlemskort. www.hanaholmen.fi 

Hotel Reykjavik, tfn +354 5626 250, beviljar 20% rabatt 

av övernattning med frukost. Erbjudandet gäller inte med 

andra erbjudanden. www.hotelreykjavik.is 

Eckerö Line, tfn (09) 2288 544, 

beviljar Pohjola-Nordens medlemmar 

2007 följande avtalspriser på avgångar mån-fre, 

1.1-30.6.2007 och 13.8-31.12.2007 

Dagkryssning 19 e/pers. 

A2–hytt på dagtur 30 e 

Ruttbiljetter 17 e/pers/riktning 

A2–hytt 25 e/riktning 

1.7-12.8.2007 

Dagkryssning 25 e/pers. 

A2–hytt på dagkryssning 30 e 

Ruttbiljetter 22 e/pers/riktning 

A2–hytt 25 e/riktning 

I samband med bokning bör produktkoden PONOC 

(dagkryssning) eller PONOR (ruttbiljett) nämnas. Börja 

bokning över nätet med att uppge produktkoden. Rabatten 

gäller per hushåll och förutsätter giltigt medlemskort. 

Rabatterade resprodukter beviljas endast av Eckerö Lines 

försäljningskontor i Finland minst ett dygn före betald avresa. 

Rabatt beviljas inte i efterskott och kan heller inte 

kombineras med övriga rabatter, paket eller erbjudanden. 

Om resan betalas i hamnen före avresan, debiteras normalpris 

och 5 e i serviceavgift. Annulleringsvillkor i enlighet 

med Eckerö Lines huvudbroschyr. 

www.eckeroline.fi 

Hotel Helka i Helsingfors centrum 

erbjuder P-N-medlemmar 13-15% rabatt 

på inkvartering. Reserveringar: 

Reservations@helka.fi eller till tfn: (avgiftsfri) 

0800 169 069. Meddela om medlemskap i samband 

med reservation. www.helka.fi 

Pohjola-Nordens medlemmar erbjuds rabatterade priser på 

Choice-hotellens normala veckopriser (söndag till fredag) 

i Sverige, Norge, Danmark och Finland. Under helg- och 

sommarperiod gäller hotellens ordinarie weekendpriser i 

de fall dessa understiger avtalade priser. Priset för hotellövernattning 

gäller, där inget annat finns angivet, standard 

enkel- och dubbelrum. Frukost är inte inkluderat i priset på 

hotell i Köpenhamn. Samtliga priser inkluderar för stunden 

gällande skatter och pålagor. Vid bokning av rum ska 

Pohjola-Nordens medlemskap meddelas. 

www.choice.se 

Hostels i Finland, tfn (09) 5657 150, (Suomen 

Retkeilymajajärjestö - SRM ry) säljer 

sitt medlemskort åt P-N-medlemmar till ett 

pris om 11.77 e (normalpris är 16.82 e). 

Medlemskortet ger möjlighet till ett antal 

olika medlemsförmåner som SRM avtalat om. P-Nmedlemmar 

erhåller också en 2.52 euros rabatt/person/natt 

vid inkvartering i hostel i Finland. www.srmnet.org 

Victor’s Hotel & Restaurant i Göteborg, beviljar 20% på 

alla ordinarie priser: Uppge medlemskapet i Föreningen 

Norden. www.victors-hotel.com 

Svenskhemmet Voksenåsen (på Holmenkollen ca 15km 

utanför Oslo centrum), tfn + 47 - 2214 30 90, beviljar 

20% rabatt på övernattning och frukost. www.voksenaasen.no 

Hertz Biluthyrning, tfn. 0200 11 

22 33. Hertz beviljar fasta specialpriser 

i Finland, i Norden och 

i Europa. För att erhålla rabatten 

bör koden: CDP 622011 uppges när man bokar bilen. 

www.hertz.fi och www.hertz.com 

Avis biluthyrning, tfn: + 354 5914 000, 25% rabatt av 

normalpriser på Island. 

www.avis.is 

ALP biluthyrning, tfn: + 354 5626 060, 20% rabatt av 

normalpriser på Island. 

www.alp.is 

Oy Teboil Ab Korttjänst, 

tfn 020 - 4700 911 beviljar 

P-N-medlemmar, 

då man tankar, rabatt om 2,2 cent/liter (bensin och diesel), 

för smörjmedel 10% och för flytgas 5% då man betalar 

med Teboils betalningskort. Kontoskötseldebiteringen är 

1,35 e och det debiteras enbart vid fakturering. Ansökningsblanketter 

fås från Pohjola-Norden eller från Teboilservicestationer. 

www.teboil.fi 

Mer info om medlemsförmåner från Pohjola-Norden: Marknadsföringschef Kjell Skoglund, 

tfn + 358 (0)9 - 4542 0821, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi/medlemskap/medlemsformåner 

Norden-föreningen i Island erbjuder flera medlemsförmåner än det presenteras här. Mer info: 

Odin Albertsson, tfn. +354 551 0165, norden@norden.is 

ANNAT TREVLIGT 

Rovaniemen Teatteri - Lapin 

Alueteatteri beviljar 2 biljetter 

till priset av en för uppvisade medlemskort. Rabatten 

gäller teaterns egen produktion. Förmånen gäller till föreställningar 

med normalt pris (inte gästspelningar). Biljetter 

kan bokas samma dag som föreställningen äger rum från 

biljettförsäljningen. tfn. 0400 282 484. www.rovaniementeatteri.com 

Åbo Svenska Teater, tfn (02) 2777 377, beviljar 

mot uppvisande av medlemskort eller genom att 

uppge medlemsnummer, två biljetter till priset 

av en. Förmånen gäller alla vårens och höstens 

föreställningar och får användas så många gånger som 

besökaren själv vill. Rabatten gäller normalprisbiljetter 

som bokas samma dag som föreställningen äger rum (gäller 

alltså inte premiärer eller gästföreställningar). Biljetter kan 

beställas från biljettkassan. www.abo.fi/teater 

Åbo Stadsteater, tfn (02) 2620 080 / (02) 2620 

030, beviljar P-N -medlemmar teaterbiljetter 

till studentpris d.v.s. ca. 20-35 % rabatt på 

normalprisbiljetter. Medlemskap i Pohjola- 

Norden ska meddelas då biljetterna bokas.www.turku. 

fi/teatteri 

Pohjola-Nordens medlemmar får 2 euro rabatt 

per biljett till alla Esbo Stadsteaters föreställningar 

till normalpris. Rabatten är alltid personlig. 

Rabatten bör nämnas i samband med bokning 

och medlemskortet uppvisas vid kassan. www. 

espoonteatteri.fi 

Wasa Teater, tfn (06) 

320 9 330, erbjuder 

P-N -medlemmar 2 

biljetter till priset av en till föreställningar på stora scenen 

och studioscenen tisdagar till torsdagar. Biljettbokningar 

kan göras på telefon. Pohjola-Nordens medlemskort bör 

visas upp i samband med att biljetten löses ut. 

www.svof.fi/wasateater 

Mikkelin Teatteri, tfn (015) 4110 440, beviljar 

P-N -medlemmar teaterbiljetter 1 euros 

rabatt på normalprisbiljetter. Rabatter gäller 

enbart teaterns egen produktion. Pohjola- 

Nordens medlemskort bör uppvisas vid betalning. Biljetter 

kan beställas från biljettkassan. www.mikkelinteatteri.fi 

Joensuun Kaupunginteatteri, tfn (013) 2675 

222, beviljar mot uppvisande av Pohjola- 

Nordens medlemskort 2 biljetter till priset 

av en. Rabatter gäller biljetter som köps 

samma dag som föreställningen äger rum, 

om det finns plats. Rabatter gäller enbart teaterns egen 

produktion. Teaterbiljetterna kan köpas från Carelicum, 

Koskikatu 5 eller en timme före föreställningen från teaterns 

biljettförsäljning. www.jns.fi/kaupunginteatteri 

Finlands Nationalopera erbjuder Pohjola-Nordens 

medlemmar förmåner 

i enlighet med Operans annons i tidningar 1/07 och 

4/07. Tfn.(09) 4030 2211 eller liput@operafin.fi www. 

ooppera.fi 

Tammi Bokförlag, tfn (09) 6937 62 35, 

beviljar mot uppvisande av medlemskort 

20 % rabatt vid inköp av böcker i 

bokhandeln på Urho Kekkosenkatu 4-6, 

Helsingfors. www.tammi.net 

Hufvudstadsbladet, tfn (09) 1253 500, 

beviljar P-N-medlemmar 10% rabatt på 

samtliga tidsbundna prenumerationer 

(för utlandsprenumerationer tillkommer 

postavgift). Alternativen är sjudagars-, weekend- eller 

söndagsprenumeration. Erbjudandet är i kraft t.o.m. 

31.12.2007 och gäller nya prenumeranter som inte haft 

tidningen under det senaste halvåret. Uppge kod PN och 

medlemsnummer. www.hbl.fi 

Finnet Com Oy anslutning till P-Nmedlemmar 

till specialpris! Finnet 

Com, tfn (09) 424 200, erbjuder ett 

utmärkt alternativ för enkel- och dubbelfrekvens mobiltelefoner. 

Finnet Com gsm fungerar i Soneras nät, som 

garanterar ypperlig hörbarhet i hela landet. I utlandet fungerar 

abonnemanget i över hundra länder. Finnet Com 

erbjuder ett mycket prisvänligt paket så väl för inrikessom 

utrikessamtal; t.ex. inrikessamtal fr.o.m. 8,20 cent/min 

och utrikessamtal samt avgifter för mottagande av samtal 

utomlands -20%. Anslutningen öppnas utan kostnad. Obs! 

Uppge ditt medlemsnummer. www.finnetcom.fi 

Lækjarbrekka-restaurang på Island, tfn + 354 5514 

430,10% rabatt av à la carte-menu, gäller inte med andra 

rabatter eller på dryck. Vänligen visa medlemskortet vid 

beställning. www.laekjarbrekka.is 

Rammagerðin, tfn: + 354 5511 122, 10% rabatt av souvenirer. 

www.icelandgiftstore.com 

12 Tónar, tfn: + 354 5115 656, 10% rabatt av cd-skivor. 

www.12tonar.is 


MEDLEMSFÖRMÅNER 4 / 2007

OHJOLA-NORDENIN JÄSENET kuuluvat oman paikkauntansa 

paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä 

aikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseeksi 

liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. 

ohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä 

kuisia jäsenetuja. 

ue lisää Pohjola-Nordenista kotisivultamme, 

ww.pohjola-norden.fi 

 

 

 

OHJOLA-NORDENS MEDLEMMAR hör till lokalföreningen 

å hemorten och kan delta både i den lokala och i den 

ksomfattande verksamheten. Redan genom att bli 

edlem stöder man det nordiska samarbetet. 

ohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en 

dskrift och ett flertal medlemsförmåner. 

äs mer om Pohjola-Norden på vår hemsida, 

ww.pohjola-norden.fi 

JÄSENPUOTI 3 4 / 2007 

FÖRFATTARMILJÖER I 

STOCKHOLM 

Möt svenska författare i de 

miljöer där deras böcker 

kommer till. I Författarmiljöer 

i Stockholm porträtteras ett 

femtiotal författare i sina hem 

eller skrivmiljöer. Somliga skriver 

vid köksbordet, andra i 

källarlokaler, någon skriver i 

sängen, en annan på ett bibliotek. 





Text: Ludvig Rasmusson 


maksaa 

postimaksun 

Foto: Ulla Montan 

Lind & co. 2002 

ISBN 91-973862-9-4 

 

 

Pohjola-Nordenin keskusliitto 

Pohjola-Nordens centralförbund 

Sibeliuksenkatu | Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki | Helsingfors 

Puh. | Tfn (09) 4542 080 

Faksi | Fax (09) 4542 0820 



Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto 

Pohjola-Nordens Ungdomsförbund 

Sibeliuksenkatu | Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki | Helsingfors 

Puh. | Tfn (09) 4542 0840 

Faksi | Fax (09) 4542 0820 

pnn@pohjola-norden.fi 

www.pnn.fi | www.pnu.fi 

(Merkitse kappalemäärä ruutuun) 

Juliste, Linné (A2) 

Juliste, uusi P-N (A3) 

Kortti, uusi P-N (A6) 

Juliste, ”lippunaamat” (70x100) 

Juliste, ”lippunaamat” (42x61) 

Yleisesite 

Miksi ruotsia - siksi ruotsia -esite 

Etelä-Savon piiri | Södra Savolax distrikt 

Puh. | Tfn (015) 362 535 

etela-savo@pohjola-norden.fi 

Helsingin piiri | Helsingfors distrikt 

Puh. | Tfn (09) 4542 0816 

helsinki@pohjola-norden.fi 

helsingfors@pohjola-norden.fi 

Hämeen piiri | Tavastlands distrikt 

Puh. | Tfn (03) 2125 058 

hame@pohjola-norden.fi 

Kaakkois-Suomen piiri | Sydöstra Finlands distrikt 

Puh. | Tfn (05) 3120 991 

kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi 

Keski-Suomen piiri | Mellersta Finlands distrikt 

Puh. | Tfn (014) 615 965 

keski-suomi@pohjola-norden.fi 

Kuopion piiri | Kuopio distrikt 

Puh. | Tfn (017) 2615 101 

kuopio@pohjola-norden.fi 

Lapin piiri | Lapplands distrikt 

Puh. | Tfn (016) 317 691 

lappi@pohjola-norden.fi 

Oulun piiri | Uleåborgs distrikt 

Puh. | Tfn 050 370 7297 

oulu@pohjola-norden.fi 

Pohjanmaan piiri | Österbottens distrikt 

Puh. | Tfn (06) 319 5550 

info.vasa@pohjola-norden.org 

Pohjois-Karjalan piiri | Norra Karelens distrikt 

Puh. | Tfn (017) 2615 101 

pohjois-karjala@pohjola-norden.fi 

Uudenmaan piiri | Nylands distrikt 

Puh. | Tfn (09) 4542 0816 

uusimaa@pohjola-norden.fi 

nyland@pohjola-norden.fi 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 

Egentliga Finlands och Satakundas distrikt 

Puh. | Tfn (02) 2332 920 

varsinais-suomi.satakunta@pohjola-norden.fi 

egentligafinland.satakunda@pohjola-norden.fi 

 

TILAAN JAG BESTÄLLER 

ILMAISMATERIAALIT - AVGIFTSFRITT MATERIAL 

(Ange antal i rutan) 

Plansch, Linné (A2) 

Planch, ny P-N (A3) 

Kort, ny P-N (A6) 

Plansch med ”flaggansikten” (70x100) 

Plansch med ”flaggansikten” (42x61) 

Broschyr 

Broschyr Miksi ruotsia - siksi ruotsia 

Fyrtio år för Norden? Nordiska Rådets litteraturpris 

1961-2001 /Ingrid Elam 

MUUT MATERIAALIT JA KIRJAT - ANNAT MATERIAL OCH BÖCKER 

Viiden Pohjoismaan paperiliput muovivarrella, 5 e 

Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan paperiliput 

1 e kpl, alue: _______________ 

Lipputarra-arkki 0,9 e kpl 

P-N-logotarra-arkki, 0,6 e st 

Kaikkien Pohjoismaiden liput (18,5x31 cm) 

n. 5 m pitkässä siimassa, 20 e 

P-N-kuulakärkikynä 1,3 e 

Viiri 16,8 e 

Muki 4 e 

Kassi (puuvilla) 1 e 

Viikinkien muinaisuskoaiheinen t-paita, S, M, L, XL, 22 e 

Pohjola-Norden -reppu, 10 e 

Pohjola tutuksi -kartta, 1 e 

Pohjola tutuksi -työkirja - pohjoismaista tietoutta 

päiväkodeille, 3 e 

Pohjolan luonnon helmiä, 12 e 

Jäämerestä syntynyt - Varangin karunkaunis vuono /Juha 

Höykinpuro, 22 e 

Eskimot /Ernest S. Burch Jr., 15 e 

Kohtaaminen /Anita Ekwall&Svenolof Karlsson, 25 e 

Ihmisten maa - Inuit nunaat /Timo Malmi, 13,5 e 

Inughuit /Tiina Itkonen, 35 e 

Sankarimatkailijan Färsaaret /Taipale&von Bonsdorff, 20 e 

Purjehdus Pohjanlahdella, 20 e 

Suomi Pohjoismaana -antologia / 

Finland i Norden-antologi, 10 e 


betalar portot 

15e 

Fem Nordiska ländernas pappersflaggor med plastskaft, 5 e 

Färöarnas, Grönlands och Ålands pappersflaggor 

1 e st, område: ___________________ 

Klistermärken med flaggor, ett ark, 0,9 e st 

Klistermärken med P-N-logo, ett ark, 0,6 e st 

Alla nordiska flaggor (18,5x31 cm) 

på en c. 5 m lina, 20 e 

P-N bläckpenna 1,3 e 

Standar 16,8 e 

Mugg 4 e 

Kasse (bomull) 1 e 

T-skjorta, tema: vikingarnas asatro, S, M, L, XL, 22 e 

Pohjola-Norden- ryggsäck, 10 e 

Lär känna Norden -karta, 1 e 

Lär känna Norden -arbetsbok - nordenkunskap för 

daghem och förskolor, 3 e 

Natur i nord, 12 e 

Nordens Tidning, Sveriges Norden-föreningens tidning 

vsk/årgång, 17 e 

Fångstkultur i Västnorden /Hjörvar&Kruse, 25 e 

Mötet /Anita Ekwall&Svenolof Karlsson, 25 e 

Grönland - mer än isberg, 32 e 

Folk i fest /Jan Öjvind Swahn, 28 e 

Danmark - mer än ”kroer”, 32 e 

Äventyr med Måsen, 20 e 

Författarmiljöer i Stockholm, 15 e 

Nimi/Namn_______________________________________________ 

Postiosoite/Postadress ______________________________________ 

_________________________________________________________ 

68 S-posti – Pohjola-Norden tai puhelinnumero 4 / 2007 / E-post eller telefonnummer _________ 

_________________________________________________________ 

Jäsennumero / Medlemsnummer _____________________________ 

UUSITTU ESITE 

FÖRNYAD 

BROSCHYR 

Liiton uusitu yleisesite 

(10,5X21cm) 

tilattavissa liittotoimistolta. 

Förbundets 

nya broschyr 

(10,5X21cm) från 

förbundet. 


POHJOISMAISEN KANSALAISYHTEISTYÖN KESKUSLIITTO 

CENTRALFÖRBUNDET FÖR FOLKLIGT NORDISKT SAMARBETE 

 

 

 

 




00003 Helsinki 

Tilauksen voi myös tehdä 

kotisivuillamme: 

Beställningen kan också 

göras på våra hemsidor: 


Faksi/fax: 09-4542 0820 


VASTAANOTTAJA 

MAKSAA POSTI- 

MAKSUN 

Hintoihin lisätään postikulut 

Porto tillkommer

SUOMI POHJOISMAANA 

Suomi 50 vuotta Pohjoismaiden 

neuvostossa -antologia 

Toim./red. Larserik Häggman 

ISBN: 951-98205-8-2 

Eri alojen asiantuntijat kertovat näkemyksiään 

Suomesta Pohjoismaana 

sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä 

Suomen näkökulmasta. 

Olika sakkunniga berättar om Finland 

som nordiskt land och om nordiskt 

samarbete ur Finlands synvinkel. 

Kieli/språk: suomi ja ruotsi/finska och svenska, s. 117/115. 

FINLAND I NORDEN 

Finland i 50 år i Nordiska 

rådet -antologi 

SANKARIMATKAILIJAN 

FÄRSAARET 

Färsaarten upea luonto kätkee 

syliinsä 48 000 asukkaan mikroyhteiskunnan. 

Siihen kuuluvat 

kiinteästi kalastus, jalkapallo, 

uskonnolliset veljeskunnat, 

itsenäisyysliike, valaanpyynti 

ja öljyn etsintä. Pilvi Riikka 

Taipale on kirjoittanut teoksen 

matkaopasosuuden ja suomentanut 

mukaan Johan von 

Bonsdorffin Atlantin cowboyt 

-kirjan, joka kertoo ikivanhojen 

elinkeinojen kamppailusta 

modernissa maailmassa. 

Teksti: Pilvi Riikka Taipale & Johan von Bonsdorff 

LIKE 2006. ISBN 951-581-104-X 

10e 

10e 

20e 

POHJOLAN 

LUONNON HELMIÄ 

Mare Botnicum 

ÄVENTYR MED MÅSEN 

20e 

Möten med människor och skärgårdsliv 

i Bottenviken och Kvarken 

”När du öppnar pärmarna till den här boken kliver du ombord 

på min nästan 80 år gamla koster Måsen. Med Måsen 

började jag upptäcka Bottenvikens och Kvarkens skärgårdar, 

en svindlande vacker natur och en kustkultur med traditioner 

inom båtbyggeri, fiske säljakt och smuggling som sträcker 

sig långt tillbaka i tiden.” Så beskriver boken Boris Ersson, 

som är filmare, fotograf, författare och seglare. Tillsammans 

med Sven Wollter seglade han i smugglarnas skärgård mellan 

Sverige och Finland. 

Boris Ersson, Föreningen Norden och Nautiska förlaget. 

Språk: svenska, 288 sidor. 

Pohjoismaisen luonnonsuojelun saavutuksia 

NATUR I NORD 

Mare Botnicum 

PURJEHDUS POHJAN- 

LAHDELLA 

Pohjoisen saaristolaiselämää 

”Avatessasi tämän kirjan kannet 

nouset samalla lähes 80-vuotiaan 

Måsen-kosterini kannelle. Måsenilla 

purjehtien minäkin ryhdyin 

tutkimaan Pohjanlahden ja Merenkurkun 

saaristoa, tuota huimaavan 

kaunista luontoa ja elävää rannikkokulttuuria, 

jossa rakennetaan 

yhä veneitä ja harjoitetaan kalastusta, 

hylkeenmetsästystä ja 

salakuljetusta kuten satoja vuosia 

sitten. Kirjani on seikkailu jännittävien ja dramaattisten tarinoiden 

valtakuntaan.” 

Boris Erssonin komea kirja Pohjanlahden saaristoalueista 

perustuu hänen 20 vuoden aikana tekemiinsä purjehdusreissuihin. 

Suomentanut Susanne Heinonen, 288 sivua. 

Naturskydd i Norden under 1900-talet 

20e 

12e 

Runsaasti upeita kuvia, tuottanut ja toteuttanut Kjell Samuelsson. 

Kirjan jakelusta vastaa Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Norden-yhdistykset. 

Kirjaa on saatavilla myös ruotsiksi, islanniksi ja englanniksi. Pohjola-Nordenin liittotoimistolta 

voi tilata ruotsin- ja suomenkielistä versiota. Sidottu, 264 sivua. 


MEDLEMSBOD 4 / 2007

POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA 4 / 2007 

Talvilukemista Tanskasta - Vinterläsning från Danmark 

Kapan joulunumeron teemana on tanskalainen käännöskirjallisuus. 

Talviseksi lukemiseksi voi valita niin jännitystä kuin 

draamaakin. Tarjolla on myös kaksi uutta matkaopasta; Kööpenhaminan 

yhdistetty kartta + opas on näppärä ja kevyt 

kantaa, Tukholma-opas puolestaan virkistävän erilainen. 

Koska joulu lähestyy, pyydämme ilmoittamaan tilauksesta 

jo 11.12. mennessä joko postitse oheisella tilauslomakkeella 

tai sähköpostitse pn@pohjola-norden.fi. Mikäli tilaat enemmän 

kuin kolme kirjaa, emme veloita postituskuluja. Muut 

kuin Pohjola-Nordenin jäsenet maksavat täyden ovh-hinnan. 

Muista siis ilmoittaa jäsennumerosi tilauksen yhteydessä! 

Jette Kaarsbøl 

Suljettu kirja 

ISBN 978-951-1-20958-4 

Otava 2007 

Tanskalainen bestseller. Koskettava 

kertomus täyttymättömästä rakkaudesta, 

ihmiskohtaloista 1800-luvun 

lopun Kööpenhaminassa. 

21-vuotias Frederikke Leuenbech 

on kihloissa tulevan papin kanssa 

ja valmistelee häitään, kun kohtalo 

heittää hänen tielleen Frederik Faberin, nuoren, komean ja 

sympaattisen naistentautien lääkärin. Karismaattisen Frederikin 

ystäväpiiri, joukko nuoria radikaaleja, avaa sovinnaiselle 

porvaristytölle oven aivan uuteen maailmaan. 

Kun Frederik ehdottaa järkiavioliittoa, joka antaisi molemmille 

mahdollisuuden elää omaa elämäänsä vapaana perheen ja 

yhteiskunnan odotuksista, rakastunut Frederikke on valmis. 

Vähitellen hänelle paljastuu sopimuksen todellinen luonne. 

Kappahinta 21,20 e, ovh 34,10 e 

Kööpenhamina 

Otavan kartta + opas 

ISBN 978-951-1- 21130-3 


Helposti perille! Kätevien kartta-aukeamien 

ympärille rakennettu opaskirja matkailijalle, 

joka haluaa poimia kohteesta nopeasti parhaat herkut. 

Kaupunginosa kerrallaan etenevä opas esittelee Kööpenhaminaa 

monipuolisesti helppokäyttöisinä kartta-aukeamina: 

60 tärkeintä nähtävyyttä, kymmeniä ravintoloita, kahviloita, 

teattereita, konserttipaikkoja, toreja, liikkeitä, tavarataloja, 

hotelleja ym. Mukana on lisäksi runsaasti käytännön tietoja ja 

vinkkejä, joiden avulla kaupunkilomasi onnistuu varmasti! 



Bokkappens jultema är dansk litteratur i översättning. Som 

vinterläsning bjuds på både spänning och drama. Kappen 

innehåller dessutom två nya reseguider; en lätt och praktisk 

kombinerad karta-guide över Köpenhamn, medan Stockholmsguiden 

är fascinerande annorlunda. 

P.g.a. att julen kommer med stormsteg ber vi om att få in 

bokbeställningarna senast 11.12 antingen per post med blanketten 

intill eller per e-post pn@pohjola-norden.fi. Vid köp 

av minst tre böcker debiteras inget porto. Icke-medlemmar 

betalar fullt riktpris för böckerna. Kom alltså ihåg att ange 

ditt medlemsnummer i samband med beställningen! 

Peter Høeg 

Hiljainen tyttö 

ISBN: 978-951-31-3781-6 

Tammi 2007 

Hiljainen tyttö sijoittuu maanjäristyksen 

jälkeiseen Tanskaan, 

jossa Kööpenhamina on vajonnut 

osittain veden alle. Päähenkilö 

on Kasper Krone, maailmankuulu 

klovni, joka pelaa pokeria ja 

kuuntelee Bachin musiikkia. Kasperilla 

on ilmiömäinen kuulo: maailma on hänelle äänikartta, 

jossa kaikilla on ominaissointinsa, myös ihmisillä. 

Sirkuksen ollessa talvileirillä lähellä Kööpenhaminaa Kasperin 

luo ilmaantuu 10-vuotias Klara-Maria, joka kertoo, että hänet 

on siepattu. Pian Kasperille selviää, ettei Klara-Maria ole ainoa 

lajissaan. Samanlaisia hiljaisia lapsia on kymmenkunta. Heitä 

tuodaan Kööpenhaminaan eri puolilta maailmaa. Kuka heitä 

ohjailee ja mihin heitä on tarkoitus käyttää? 

Kappahinta 18 e, ovh 31,10 e 

Leif Davidsen 

Jälkiä jättämättä 

ISBN 978-951-1-21731-2 


Tanskalaisen liikemiehen vaimo katoaa 

Venäjällä kesken jokiristeilyloman. 

Huippuluokan jännitystä! 

Koko 10-vuotisen avioliittonsa ajan 

Nathalie on tehnyt kaikkensa unohtaakseen vanhan kotimaansa. 

Kun hän ehdottaa tanskalaiselle miehelleen lomaa 

Venäjällä, Marcuksella ei ole sydäntä kieltäytyä. Kesken jokiristeilyn 

Nathalie kuitenkin katoaa. Huoli vaimosta vie 

pitkälle ja vaaralliselle matkalle. Marcuksen on pakko saada 

tietää, mitä on tapahtunut – ja kuka hänen vaimonsa oikein 

on. Mikään ei viittaa rikokseen. Mutta Venäjällä mikään ei 

ole koskaan sitä miltä päältäpäin näyttää. 


PO 

Pala 

Retu 

11.1 

Kirja 

Hint 

Räkn 

tavg 

HUO 

toks 

OBS 

min 

pn@ 

Nim 

Post 

___ 

S-po

Morten Ramsland 

Koiranpää 

ISBN: 978-951-31-3534-8 

Tammi 2007 

Kirjan kertoja Asger palaa Tanskaan tapaamaan 

sisartaan Stinneä ja kuolevaa 

isoäitiään Bjørkiä, joka seniilihuuruissaan 

kertoo perheensä tarinaa. Asger ja 

Stinne kertaavat toisilleen sukunsa uskomattomia seikkailuja 

ja kerronta liikkuu menneisyyden ja nykyhetken välillä. 

Norjalais-tanskalaisen perheen tarina alkaa 30-luvun Bergenistä. 

Askild Eriksson joutuu keskitysleirille myytyään saksalaismiehittäjille 

näiden omaa tukkipuuta. Askild selviää leiriltä 

hengissä, mutta jälkensä kokemus jättää. Hän menee naimisiin 

varakkaan laivanvarustajan tyttären Bjørkin kanssa, ryhtyy 

maalaamaan kubistisia tauluja ja alkoholisoituu. Alkaa kiertelevä 

elämä, joka heittelee perhettä Stavangeriin, Aalborgiin 

ja Odenseen. Esikoispoika – Asgerin isä – syntyy ulkohuussiin 

ja saa kutsumanimekseen Hörökorva, sillä hänellä on tavattoman 

suuret korvat. Keskimmäinen lapsi on kehitysvammainen 

tytär, josta tulee valtavan lihava, kolmas lapsi poika, joka on 

pyromaani ja joka karkaa myöhemmin merille... 

Koiranpää on tragikoominen antisankaritarina, josta ei puutu 

erotiikkaa eikä jännitystä, ei kommelluksia eikä runoutta. 

Ramslandia on verrattu mm. Arto Paasilinnaan, Mikael Niemeen 

ja Gabriel Garcia Marqueziin. 


POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA -TILAUSLOMAKE 

Palautettava viimeistään 

Returneras senast 

11.12.2007! 

Kirjalähetyksen mukana seuraa lasku. 

Hintoihin lisätään postikulut. 

Räkning medföljer boksändelsen. Postavgifterna 

tilläggs i priserna. 

HUOM! Vähintään kolmen kirjan ostoksesta 

ei peritä postikuluja! 

OBS! Inga postavgifter om du beställer 

minst tre böcker! 


Heidi Liekola 

Päivä Tukholmassa 

Reittejä kuuteen 

kaupunginosaan 

ISBN 978-952-5524-37-6 

Avain 2007 

Allekirjoittanut tilaa seuraavat Pohjoismaisen kirjakapan 

kirjat: 

Undertecknad beställer följande böcker från Nordisk 

Bokkappe: 

KPL/ST: 

Hiljainen tyttö 

Koiranpää 

Suljettu kirja 

Jälkiä jättämättä 

Kööpenhamina kartta + opas 

Päivä Tukholmassa 

Olen/Yhteisömme on Pohjola-Nordenin jäsen. 

Jag/Vårt samfund är medlem av Pohjola-Norden. 

Jäsennumero / Medlemsnummer: 

_______________________________ 

Nimi/Namn ________________________________________________________ 

Postiosoite/Postadress________________________________________________ 

__________________________________________________________________ 

S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer_____________________ 

Onko Tukholmassa muutakin kuin kaksi 

eriväristä satamaa, Åhléns sekä Drottninggatan 

ja sen jatkona Gamla Stanin turistipyydys Västerlånggatan? 

Perinteisiä ”Päivä Tukholmassa”-risteilyjä suosiville 

tässä lienee jo tarpeeksi, mutta Avain-kustantamolta on 

ilmestynyt turistiopas niille, jotka mielivät muutakin. 

Kaupungin tuntemattomampia kasvoja lähestytään tarinanomaisin 

reportaasein, jotka esittelevät tavallisen kaduntallaajan 

Tukholmaa. Sitä, joka sijaitsee kaukana pääkaduista 

ja joka kuhisee elämää. Kirjassa liikutaan kantakaupungin eri 

kaupunginosissa, joista jokainen muodostaa oman kappaleensa. 

Ne alkavat reportaasista ja päättyvät käytännön vinkkeihin 

esimerkiksi ostospaikoista ja ravintoloista. 

Tuoreet näkökulmat kehottavat matkailijaa poikkeamaan rohkeasti 

sivukaduille etsimään omaa Tukholmaansa, ja reportaasit 

taustoittavat samalla kaupungin vaiheita ja nykypäivää. 

Sekä perinteisen, että tässä hetkessä alati kasvonsa pesevän 

uuden Tukholman kohtaaminen on hyvin luonteva, joten kirja 

palvelee varmasti jokaista Tukholman-matkaajaa. 

Teksti: Mikko Pajunen 

Kappahinta 18 e, ovh 30 e 

VASTAANOTTAJA 

MAKSAA POSTI- 

MAKSUN 




00003 Helsinki 

Faksi/fax: 09-4542 0820 



NORDISK BOKKAPPE 4 / 2007

Pohjola-Norden 4/2007

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?