Pohjola-Norden 2/2007

POHJOLA-NORDEN 

-LEHTI / TIDNINGEN 2 / 2007 

+ 

ARKITEKT RALPH ERSKINE s. 14 SEURAA VIIKINKEJÄ s. 44 

1

Corporate Social Responsibility: 

TeliaSonera wants to lead in other areas as well. By adapting our business operations to environmental, 

social and other requirements posed on us, we aim for top ratings in our industry’s sustainability indexes.

POHJOLA-NORDEN 2/2007 

AIKAKAUSLEHTI/TIDSKRIFT 

4..... Pohjolan postia - Norden nytt 

11..... Linnén kunniaksi juhlakirja 

Festskrift för Linné 

14..... Erskine - arkkitehti ja humanisti 

Erskine- arkitekt och humanist 

19.... Kirjastoviikon teemana Pohjolan 

naiset 

21..... Rajaesteet Pohjoiskalotilla 

Gränsehinder på Nordkalotten 

23..... Här är / Täällä Stockholm 

24..... Här är / Täällä Oslo 

25..... Här är / Täällä Köpenhamn 

26..... Här är / Täällä Reykjavik 

28..... Arkistojen aarteita 

Historisk tillbakablick 

NORDHUMLA 

44..... Matkailua viikinkien 

vanavedessä 

51..... Drottning Margaretas recess i 

Nyköping 1396 

Nyköpingin sopimus 1396 

Pohjoismaiden unionin perusta 

60..... Tulossa - På kommande 

66..... Jäsenedut - Medlemsförmåner 

68..... Jäsenpuoti - Medlemsbod 

70..... Kirjakappa - Bokkappe 

Kansikuva - Omslagsbild: L-G Nilsson/Skylight Bildbyrå 


ISSN 1456-7644 

Päätoimittaja / Chefredaktör 

Larserik Häggman 

Toimitussihteeri / 

Redaktionssekreterare 

Kaarina Airas 

lehti@pohjola-norden.fi 

Osoite / Adress 

Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki / Helsingfors 

puh / tfn (09) 4542 080 

faksi / fax (09) 4542 0820 

pn@pohjola-norden.fi 

www.pohjola-norden.fi 

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning 

Kjell Skoglund 

puh / tfn (09) 4542 0821 

faksi / fax (09) 4542 0820 

kjell.skoglund@pohjola-norden.fi 

Painolaitos / Tryckeri 

UPC Print, Vaasa 2007 

Painos / Upplaga 

15.000 kpl / st. 

Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 

3/07 DL 3.9., ilmestyy / utkommer 1.10. 

POHJOISMAINEN HALLITUS 

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen 

ohjelmassa luovuttiin perinteisistä Pohjolaa 

koskevista muotoiluista ja luvattiin syventää 

Pohjoismaiden välisiä suhteita. Mikäli mittapuuksi 

otetaan Suomen tämän vuoden 

puheenjohtajuusohjelma, voidaan yksiselitteisesti 

todeta, että hallitus ainakin yritti lunastaa 

lupauksensa. Niin on tapahtunut ainakin 

puolustusalalla ja osittain televisioyhteistyön 

suhteen. Rajaesteiden poistamisessa 

on sen sijaan edelleen jääty puolitiehen, 

joten Vanhasen kakkosella riittää kyllä työsarkaa. 

PÄÄKIRJOITUS 

Päätoimittaja /Chefredaktör 

LARSERIK HÄGGMAN 

Uuden hallituksen ohjelma toteaa vahvistavansa yhteistyösuhteita Ruotsin ja muiden 

Pohjoismaiden kanssa yleisesti. Uutena tavoitteena mainitaan myös turvallisuus- 

ja puolustusyhteistyön tiivistäminen. 

Kansalaisten kannalta erityisen tärkeä on hallituksen ilmoittama pyrkimys pohjoismaalaisten 

arkielämän käytäntöjen helpottamiseen, mikä mainitaan nyt erikseen. 

Tällä saralla Pohjola-Nordenin, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan 

ja ulkoministeriön välinen yhteistyö on ollut tiivistä ja tulee toivottavasti sellaisena 

jatkumaan. 

Erityinen huomio kiinnittyy kuitenkin uuden hallituksen yhteistyöministeriratkaisuun. 

Pohjoismaisen yhteistyön nostaminen ulkoministeritasolle voidaan 

tietenkin nähdä toimenpiteenä, joka kertoo arvostuksesta, mutta herättää samalla 

kysymyksen ratkaisun tarkoituksenmukaisuudesta. Ulkoministerin matkaohjelma 

voi jo asettaa esteitä, ajankäytöstä puhumattakaan. Tarvitseeko Ilkka Kanerva apua? 

NORDISK REGERING 

I Matti Vanhanens första regerings program avstod man från de traditionella 

skrivningarna om Norden och lovade fördjupa relationerna mellan de nordiska 

länderna. Om man till måttstock tar Finlands ordförandeskapsprogram för i år kan 

man nog entydigt slå fast att regeringen åtminstone försökte infria sitt löfte. Så har 

även skett på försvarssektorn och delvis ifråga om tv-samarbetet. När det däremot 

gäller avskaffande av gränshinder har arbetet fortfarande blivit på hälft och 

Vanhanens två har att ta i. 

Den nya regeringens program slår allmänt fast att samarbetsrelationerna med Sverige 

och de övriga nordiska länderna skall förstärkas. Som ett nytt uttalat mål 

nämns även tätare samarbete inom säkerhet och försvar. 

Ur medborgarnas synvinkel är det speciellt viktigt att notera regeringens strävan till 

åtgärder för att underlätta nordbornas praktiska vardagsliv, något som nu särskilt 

nämns. På denna sektor har Pohjola-Norden, Finlands delegation vid Nordiska 

rådet och utrikesministeriet haft ett intensivt samarbete som hoppeligen kommer 

att fortsätta. 

Speciell uppmärksamhet väcker dock den nya regeringens samarbetsministerlösning. 

Att lyfta upp det nordiska samarbetet på utrikesministernivå kan naturligtvis 

ses som ett uttryck för dess värde, men samtidigt reser sig frågan om lösningen är 

ändamålsenlig? Utrikesministerns reseprogram kan redan resa hinder, för att inte 

tala om tidsanvändningen. Behöver Ilkka Kanerva hjälp? 

3 

LEDARE Lasse Lindgren

POHJOLAN POSTIA – NORDEN-NYTT 

UUSI POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE SUOMENLINNAAN 

NY KONTAKTPUNKT PÅ SVEABORG FÖR NORDISK KULTUR 

SUOMENLINNASSA aloitti huhtikuussa 

2007 toimintansa uusi pohjoismaisen 

kulttuuriyhteistyön tiedotus- ja 

neuvontatoimisto, Pohjoismainen 

kulttuuripiste (Kulturkontakt Nord). Pohjoismaiden 

ministerineuvoston organisaatioon 

kuuluvan kulttuuripisteen johtajana 

toimii Bergenin musiikkijuhlien 

entinen johtaja Bergljót Jónsdóttir. 

Pohjoismainen kulttuuripiste toimii 

lakkautetun Pohjoismaisen nykytaiteen 

instituutin NIFCAn vanhoissa tiloissa ja 

vastaa tiedottamisesta ja kulttuuritoimijoiden 

neuvonnasta. Kulttuuripiste 

hallinnoi kolmea ohjelmaa, eli 

tietokonepeliohjelmaa, liikkuvuus- ja 

residenssiohjelmaa sekä taide- ja 

kulttuuriohjelmaa. Ohjelmista rahoitetaan 

kulttuuriprojekteja, jotka edistävät 

mm. liikkuvuutta, kansainvälistymistä, 

verkostoitumista ja kulttuurintuotantoa. 

Kulttuuripiste korvaa samaan aikaan 

lakkautetut pohjoismaiset kulttuurilaitokset 

ja komiteat. Lisätietoa Pohjoismaisesta 

kulttuuripisteestä saa Internetsivuilta 

www.kulturkontaktnord.org. 

Sinebrychoffin museossa voi nähdä mm. Ulrika 

Fredrica Paschin (1735–1796) teoksia. Alla Hedvig 

Ulrika Hedergran, 1772. Kuva: Kuvataiteen 

keskusarkisto/ Hannu Aaltonen. 

4 

I APRIL 2007 inledde Kulturkontakt Nord, 

den nya kontaktpunkten för nordisk 

kultur sin verksamhet på Sveaborg. 

Kontaktpunkten är Nordiska ministerrådets 

förlängda arm och leds av Bergljót 

Jónsdóttir, tidigare ledare för festspelen i 

Bergen. 

Kulturkontakt Nord verkar i det tidigare 

nordiska institutet för nutidskonst NIFCA: 

s gamla utrymmen och har som uppgift 

att informera och instruera kulturmedarbetare. 

Kontaktpunkten driver tre 

program, ett datorspelsprogram, ett 

mobilitets- och residensprogram samt ett 

konst- och kulturprogram. Programmen 

bidrar till finansieringen av kulturprogram 

som är ägnade att främja bl.a. 

mobilitet, internationalisering, nätverksbildning 

och kulturproduktion. 

Kulturkontakt Nord ersätter också de 

nordiska kulturinstitutioner och 

kommittéer som samtidigt upplöstes. 

Ytterligare information om Kulturkontakt 

Nord finns på internet, 

www.kulturkontaktnord.org. 

NAISTAITEILIJOIDEN TÖITÄ ESILLÄ HELSINGISSÄ 

Sinebrychoffin taidemuseo Helsingin 

Hietalahdessa on tunnettu vanhemman 

eurooppalaisen taiteen näyttelyistään ja 

kokoelmastaan. Helmikuussa avatussa 

näyttelyssä “Naisten Salonki – Naistaiteilijat 

1700-luvun Euroopassa” 

syvennytään hieman harvinaisempaan 

aihepiiriin, naistaiteilijoihin, heidän 

taiteeseensa ja hankalaan asemaansa 

yhteiskunnassa. Näyttely on auki 

syyskuun puoliväliin saakka. 

1700-luku oli Ruotsi-Suomessa epävakaata 

aikaa miehityskausien, nälän ja 

kylmyyden koetellessa väestön kestävyyttä. 

Tästä huolimatta pieni mutta tuottelias 

naistaiteilijoiden joukko pystyi 

elättämään itsensä taidemaalareina. 

Suosituimpia kohteita olivat muoto- 

kuvat, asetelmat sekä luontoon sijoitetut 

kuvaukset ylhäisön ajanvietteestä. 

Museon alakertaan on koottu 

tunnelmallinen esinenäyttely, varsinainen 

naisten salonki, jossa esitellään 

aikakauden asuja ja kenkiä, astiastoja 

sekä kaunistautumisvälineitä kuten 

kauneuspilkkurasioita. 

Kompaktiin näyttelyyn kannattaa 

tutustua oppaan avustuksella, jolloin 

yhteydet historiaan ja aikalaistaiteilijoihin 

tulevat selvemmin ilmi. 

Täydellisen irtioton 2000-luvulta 

kruunaa museon miljöö upeine 

vanhoine panimorakennuksineen sekä 

avara puisto, jossa voi pyörähtää 

kävelyllä 1700-luvun yläluokan tyyliin. 

KVINNLIGA KONSTNÄRER UTSTÄLLDA I HELSINGFORS 

Sinebrychoffs konstmuseum i Sandviken I museets nedre våning finns en stäm- 

i Helsingfors är känt för sina samlingar 

av och utställningar med äldre europeisk. 

I februari öppnades utställningen 

“Damernas konstsalong – kvinnliga 

konstnärer i 1700-talets Europa” med 

mer ovanliga teman så som kvinnliga 

konstnärer, deras konst och besvärliga 

situation i samhället. Utställningen pågår 

till mitten av september. 

1700-talet var i Sverige-Finland en 

osäker tid med inslag av ockupationer, 

svält och köld. Trots alla påfrestningar 

kunde en liten men produktiv grupp 

kvinnliga konstnärer livnära sig som 

konstmålare. De populäraste motiven 

var porträtt, stilleben och överklassens 

tidsfördriv ute i det gröna. 

ningsfull utställning med föremål, en 

verklig kvinnosalong där tidstypiska 

dräkter och skor, serviser och skönhetsartiklar 

såsom skrin för skönhetsfläckar 

finns utställda. 

Det är värt att bekanta sig med den 

kompakta utställningen under ledning 

av en guide, för då får besökaren ett 

bättre grepp om historien och tidens 

konstnärer. I museimiljön med dess 

stiliga gamla bryggeribyggnader 

försvinner besökaren helt in i ett 

förgånget tidevarv och kan så som 

överklassen på 1700-talet ta sig en liten 

promenad i den vackra parken.


MAHDOLLISUUKSIEN POHJOISMAAT NUORTEN 

LÄHELLE JYVÄSKYLÄSSÄ 

Jyväskylän ammattiopiston opiskelijat kertovat 

vaihtokokemuksistaan ysiluokkalaisille. Kuva: Maria 

Markus. 

Pohjoismainen tiedotustoimisto ja 

Eurooppa-tiedotus järjestivät 23.4. 

Cygnaeuksen koulukeskuksessa Jyväskylässä 

yli kahdellesadalle 9-luokkalaiselle 

toiminnantäyteisen pohjoismaisen 

iltapäivän. Tapahtuma järjestettiin 

Pohjoismaiden ministerineuvoston 

Suomen puheenjohtajuusvuoden 

kunniaksi teemalla MahdollisuuksienPohjoismaat 

– lähellä sinua. 

Päivän aloittivat Pohjoismaisen 

yhteistyön 

sihteeristön Ville 

Anderssonin ja CI- 

MO:n Nina Eskolan 

informatiiviset puheenvuorot. 

Yhteisen 

osuuden jälkeen oppilaat 

pääsivät tutustumaanPohjoismaiseen 

kulttuurin ja 

opiskelu- ja työmahdollisuuksiintoimintapisteiden 

avulla. Toiminnallisuus 

ihastuttikin niin oppilaita kuin yhteistyökumppaneita; 

kiitosta sai erityisesti 

maukas voileipäpöytä, jossa Priimuksen 

kokkiopiskelijat tarjoilivat pohjoismaisia 

herkkuja. Oppilaat saivat myös itse 

kokeilla toimintapisteessä leipien 

valmistamista kotitalousopettaja Minttu 

Vuorion sekä Eurooppa-tiedotuksen 

Kari Kakon johdolla. Eri maiden 

perinteisesti täytetyissä leivissä 

huomattiin eroja, mutta kaikki todettiin 

herkullisiksi ja ne katosivatkin nopeasti 

oppilaiden ja opettajien suihin. 

Toisessa pisteessä kansanedustaja 

Susanna Huovinen kertoi kesätyökokemuksistaan 

Ruotsin Eskilstunassa, 

mikä herätti nuorisojoukon suuren kiinnostuksen, 

olivathan oppilaat itse käyneet 

reissussa samassa kaupungissa. 

Huovinen kannusti nuoria lähtemään 

vaihtoon ja kartuttamaan kielitaitoaan 

ulkomaille koti-ikävänkin uhalla: 

“Vuosien myötä tuo kokemus tuntuu 

koko ajan tärkeämmältä. Onneksi 

uskalsin lähteä”. 

Kulttuuriakaan ei Mahdollisuuksien 

Pohjoismaat unohtanut, sillä kolmannessa 

toimintapisteessä nuoret pääsivät 

lähemmäksi pohjoismaisuutta Norden i 

Bio -projektin lyhytelokuvia katsomalla. 

Tapahtuma onnistui kaiken kaikkiaan 

hyvin ja herätti paljon ajatuksia 

pohjoismaisesta kulttuurista, ympäristöstä 

ja identiteetistä. Jokainen nuori sai 

päivän päätteeksi vielä perisuomalaisen 

sisuaskin, jonka pohjassa oli ministerineuvoston 

Internet-osoite. Anderssonin 

sanoin: “Jos ette muista mitä se jäbä siellä 

selitti, niin kaikki se löytyy myös 

osoitteesta www.norden2007.fi”. 

NIMITYKSIÄ 

Teksti: Tuuli Leppäaho. 

Voileipäpöydän herkkuja. Kuva: Reijo Taavitsainen / UM. 

Martina Huhtamäki on valittu Suomi- 

Färsaaret-ystävyysseura Tjaldurin uudeksi 

puheenjohtajaksi 17.4. pidetyssä vuosikokouksessa. 

Muutoksia keskustoimistolla 

Liiton kulttuuriasioita lähes seitsemän 

vuotta ansiokkaasti hoitanut projektisihteeri 

Leila Lukander siirtyy uusien haasteiden 

pariin toukokuussa. 

Uutena liiton tiedottajana on aloittanut 

huhtikuussa Kaarina Airas, jonka tehtäviin 

kuuluu tiedottamisen lisäksi lehden 

toimitussihteerinä toimiminen sekä Haloo 

Pohjola -neuvonta. 

Markasta miljooniksi – 

ovelta ovelle koko kansan 

kulttuurirahastoksi 

Olitteko mukana silloin kun 

kerättiin? 

Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen 

perustamisesta tulee vuonna 

2007 kuluneeksi 70 vuotta. Suomalaisen 

Kirjallisuuden Seura ja Suomen Kulttuurirahasto 

aloittivat 1.2.2007 juhlavuoden 

kunniaksi muistelukirjoituskeruun “Markasta 

miljooniksi – ovelta ovelle koko kansan 

kulttuurirahastoksi”. 

Keruu on suunnattu kaikille, jotka ovat 

osallistuneet Suomen Kulttuurirahaston 

vuosina 1937–1938 järjestettyihin perustamiskeräyksiin 

tai vuoden 1964 suurkeräykseen 

kerääjinä, keräystoiminnan 

suunnittelijoina tai lahjoittajina. Lähtökohtana 

on, että jokainen keräysmuisto on 

ylös kirjoittamisen arvoinen. Muistatteko Te 

olleenne mukana tällaisessa toiminnassa? 

Keräysmuistot talteen kirjoittamalla 

Muistelukirjoituskeruuseen voi kirjoittaa 

muistoja omakohtaisista kokemuksista 

Kulttuurirahaston keräyksistä ja tiedotustoiminnasta. 

Kuinka keräykset järjestettiin? 

Kuinka kerääminen tapahtui käytännössä? 

Kuinka kerääjät otettiin taloissa vastaan – jne. 

Kirjoituksessa voi myös muistella Kulttuurirahastoon 

ja sen toimintaan liittyviä 

sattumuksia tai kaskuja. Kirjoituksiin voi 

halutessaan liittää myös muuta materiaalia 

kuten valokuvia, päiväkirjoja yms. 

Muistelukirjoituskeruusta on julkaistu esite, 

joka sisältää muisteluvinkkejä, valokuvia 

sekä yksityiskohtaiset vastausohjeet. Esitteen 

voi tilata suoraan keruun tutkijalta: Tommi- 

Tapio Hämäläinen puh: 0201 131 305, 

sähköposti: tommi-tapio.hamalainen@finlit.fi. 

Lähetettävien kirjoitusten pituus on rajoittamaton, 

ja ne voi laatia käsin tai koneella. 

Muistelun voi lähettää myös nauhoitteena. 

Keruuseen voi vastata myös sähköpostilla. 

Keruu kestää 28.9.2007 asti. 

“Markasta miljooniksi” keruun 

yksityiskohtaiset tiedot ja vastausohjeet ovat 

luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden 

Seuran www-sivulta osoitteessa www.finlit.fi/ 

arkistot/keruut.htm. Lisätietoja Suomen 

Kulttuurirahastosta sivulla www.skr.fi. 

5


BERÄTTELSER FRÅN NORDEN 

Nordiskt informationskontor i Vasa har 

sammanställt en utställning om nordiska 

språk, Berättelser från Norden. 

Utställningen består av en samling 

berättelser skrivit av 

nordiska ungdomar 

och illustrerade med 

fotografier från deras 

vardag. Temat för 

utställningen är den 

språkliga mångfalden 

i Norden. Utställningen 

har hittills visats i 

Vasa, Jakobstad, Alta, 

Bodö, Umeå och 

Vännäs. Utställningen 

har finansierats av 

Nordiska kulturfonden. 

Så här berättar Camilla 

Hanser Helander 

från Norge och Niels S. Pagh från 

Danmark: 

Norge: Fortellinger fra Norden 

Historien min er hentet fra en campingferie 

i Sverige. En av de første dagene av 

ferien var pappa veldig solbrent. Om 

kvelden sto vi i en gatekjøkkenkø, 

sammen med flere svensker. Pappa 

skøyet med svenskene, noe han alltid 

bruker å gjøre. I et latterutbrudd klappet 

en av svenskene pappa flere ganger på 

ryggen. På grunn av sin solbrenthet ba 

han svensken om å ta det rolig gjentatte 

FAZERIN SININEN PÄIHITTI 

POHJOISMAISET KILPA- 

KUMPPANIT 

Eikä taaskaan uutta suklaarintamalta – 

Fazerin sininen äänestettiin jälleen 

parhaaksi. Klubb Nordenin 29.3. 

järjestämässä suklaaraadissa vertailtiin 

Pohjoismaiden ostetuimpia suklaamerkkejä. 

Maisteltavana oli Anthon 

Bergin ja Tomsin suklaita Tanskasta, 

Freian, Minde Sjokoladen ja Nidarin 

suklaita Norjasta, Freyjan ja Noa 

Siriuksen suklaita Islannista sekä tutut 

Marabou ja Cloetta Ruotsista. Suomea 

edustivat Fazer, Kultasuklaa ja Panda. 

Raatilaiset maistelivat suklaita huolella 

ja pisteyttivät kunkin kandidaatin 

asteikolla 1-5. Fazerin Sininen voitti 

selvällä äänten enemmistöllä, toiseksi 

tuli Pätkis-Minibites, niinikään Fazerin 

tuote, ja kolmanneksi Freyjan Djúpur- 

6 

ganger. Svensken trodde han var veldig 

morsom, og slo bare mer og mer. Etterpå 

fant vi ut hva ordet “rolig” egentlig betyr i 

Sverige. 

suklaarakeet Islannista. Tapahtuman 

suuri suosio oli yllätys vasta perustetulle 

Klubb Nordenille: 25-paikkainen raati 

täyttyi ilmoittautuneista parissa päivässä. 

Mikä ihmeen Klubb Norden? 

Klubb Norden on Pohjola-Nordenin 

Uudenmaan piirin alla toimiva uusi 

paikallisyhdistys, joka järjestää 

pohjoismaista toimintaa kolmekymppisille 

nuorille aikuisille. Tavoitteena on 

tarjota hauskaa ja kiinnostavaa toimintaa 

sekä käytännönläheistä tietoa pohjoismaisesta 

yhteiskunnasta, historiasta ja 

kulttuurista. 

Liity Klubb Nordenin sähköpostilistalle 

– pysyt ajan tasalla toiminnastamme! 

Lähetä yhteystietosi osoitteeseen 

tuovi.rautjoki@vahanen.com. 

Tuovi Rautjoki 

puheenjohtaja 

Klubb Norden ry 

Danmark: Fortællinger fra Norden 

Vikingerne drog ud på farefulde togter i 

fremmende lande, hvor de byttede og til 

tider dræbte for at handle rigdom med 

de forskellige høvdinger i Norden. 

Man kan vælge at se vikingerne som 

brutale mordere der ikke kan andet end 

at myrde og røve, men jeg ved at der i 

vikingerne er standhaftige mænd og 

kvinder med kendskab til godt håndværk 

og stærke bygningsværker. 

Vikingerne drog tit ud for at handle med 

andre lande, men hvis der opstod 

problemer kunne de godt finde på at gå 

til våben. 

En anden ting der springer op i mine 

tanker er De Nordiske Guder. De 

mægtige guder der 

lever oppe i Asgård. 

En af de få religioner 

der ikke påstår at 

deres guder er perfekte. 

Odin bliver 

beskrevet som en 

skørtejæger och Thor 

som en drukkenbolt. 

Det er de ting der 

ringer en klokke i mit 

hoved når jeg hører 

ordet “NORDEN”. 

POHJOLAN YÖ 

HANASAARESSA 

Text: Susanna Kanerva 

Bilder: Heidi Lunabba 

Kevätkauden pohjoismaisten elokuvien 

sarja päätettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 

tiistaina 24.4. tanskalaisen 

Neils Arden Oplevin ohjaamaan Martins 

dröm –elokuvaan (Drømmen, 2005). 

Elokuvaesitys oli osa kuukauden myöhässä 

pidettyä “Pohjolan yötä”, joka on 

perinteisesti järjestetty maaliskuussa 

“Pohjolan päivän” yhteydessä. 

Monipuolinen kulttuuriohjelma kattoi 

lähes kaikki Pohjoismaat ja alueet. Yleisö 

sai elokuvan lisäksi nauttia norjalaisesta 

musiikista sekä kuuli tietoiskut 

Färsaarista sekä Islannista. Illan järjestäjinä 

toimivat Pohjola-Norden, Nifin, 

Norjan suurlähetystö, elokuvakerho 

Walhalla, Hanasaaren kulttuurikeskus 

sekä Suomi–Färsaaret-ystävyysseura 

Tjaldur.


TJALDUR JA UPPIK TALLINNASSA 

Uppikin ja Tjaldurin hallituksen jäsenillä 

oli mahdollisuus tutustua Tallinnan 

vierailullaan 12.-13.4. vuonna 1631 

perustettuun Kustaa Aadolfin lukioon 

sekä Viron ruotsalaisen kirkon toimintaan 

Tallinnan Pyhän Mikaelin kirkossa. 

Seurue sai myös mahdollisuuden 

tutustua Nõmmella sijaitsevaan Kristjan 

Raudin talomuseoon, jossa oli korutaiteilija 

Kärt Summatavetin näyttely 

“Korun laulu” (“Ehte Laul”). Matkan 

ohjelmassa oli lisäksi vuonna 1967 

perustetun Horisont-lehden toimituksessa 

vieraileminen, KUMU – Eesti 

kunstimuuseum sekä Viron edesmen- 

Korutaiteilija Kärt Summatavet. 

POHJOISMAINEN MUSIIKKIPALKINTO ERIC ERICSONIN 

KAMARIKUOROLLE 

Tukholmalainen Eric Ericsonin kamarikuoro 

saa Pohjoismaiden neuvoston 

vuoden 2007 musiikkipalkinnon. Palkintolautakunta 

perustelee valintaansa mm. 

seuraavasti: 

"Eric Ericsonin kamarikuorosta on tullut 

upean taiteellisen ilmaisunsa ja 

virtuoosimaisen teknisen laatunsa ansiosta 

keskeinen toimija ja esikuva ruotsalaisessa, 

pohjoismaisessa ja kansainvälisessä 

kuoromaailmassa. Eric Ericsonin 

kamarikuoron huippuunsa kehittynyt 

sointi on tehnyt kuorosta miltei pohjoismaisen 

kuorosoinnin synonyymin. Kuorolla 

on ainutlaatuisen tiedostava, eläytyvä 

ja elävöittävä tapa esittää ohjelmistoaan, 

joka ulottuu renessanssimusiikista 

nykymusiikkiin. Esikuvallisen a capella - 

neen presidentin Lennart Meren hauta 

Tallinnan Metsakalmistulla. 

OLI MIELENKIINTOISTA tutustua Suur- 

Klostri 16:ssa sijaitsevaan Kustaa 

Aadolfin lukioon. Lukion ruotsinopettaja 

Juta-Tiia Mägi, joka vastaa koko Viron 

ruotsin kielen opetuksesta, toimi 

oppaanamme. Vuonna 2006 Mägi sai 

ruotsin kielen ensimmäisen luokan 

Pohjantähden ritarikunnan ansiomerkin 

(Rootsi esimese klassi Põhjatähe ordeni), 

jonka hänelle luovutti Ruotsin suurlähettiläs 

Dag Hartelius Ruotsin 

kuningasperheen vieraillessa koulussa. 

Lukio tunnettiin aiemmin nimellä 

Revalsche Gymnasium 

tai Gymnasium 

Revaliense, ja 

koulun on perustanut 

Ruotsin kuningas 

Kustaa II Aadolf. 

1200-luvulta peräisin 

oleva rakennus 

rakennettiin alun 

perin luostariksi. Sitä 

on korjattu useaan 

otteeseen, mm. neuvostoaikanarakennus 

oli täytetty 

hiekalla, josta se on 

puhdistettu ja entisöity 

nykyiseen kun- 

taiteensa ansiosta Eric Ericsonin kamarikuoro 

on innostanut useita säveltäjäsukupolvia. 

[...] Lisäksi Eric Ericsonin kamarikuoro 

on tehnyt useita levytyksiä 

ruotsalaisten ja pohjoismaisten kuorosäveltäjien 

kanssa ja dokumentoinut siten 

pohjoismaista kulttuuriperintöä sekä 

antanut sille oman huomattavan panoksensa." 

Tänä vuonna musiikkipalkinto myönnetään 

kuorolle ensimmäistä kertaa 

musiikkipalkinnon historiassa. Palkinto 

on suuruudeltaan 350 000 Tanskan 

kruunua, eli noin 47 000 euroa, ja se 

luovutetaan Pohjoismaiden neuvoston 

istunnossa Oslossa lokakuun lopussa. 

toonsa. Viimeisin korjaus on tehty 

vuonna 1999. 

Itse koulurakennus edustaa eri vuosisatojen 

aikaisia rakennustyylejä. Vahvat 

kalkkikiviseinät luovat turvallisuutta ja 

tunnelmaa, ja viihtyisyyttä on lisätty 

kalustamalla sisätiloja myös modernein 

huonekaluin. Osassa rakennusta on 

parkettia muistuttavat puulattiat, mutta 

alemmissa kerroksissa on säilytetty 

vanhat kivi/marmorilattiat. Kerroksesta 

toiseen johtaa kiviportaat, eikä 

rakennuksessa ole hissiä. 

Luostariaikaan opetuskielenä oli latina. 

Sittemmin opetusmalli tuli Saksasta. 

Nykyisin koulussa opiskellaan ensimmäiseltä 

luokalta lukiotasolle, ja koulussa 

on mahdollista valita eri linjoja oman 

kiinnostuksen mukaisesti. Ruotsinkielisellä 

linjalla ruotsinkielistä opetusta 

on viisi tuntia viikossa. 

RUOTSALAINEN SEURAKUNTA perustettiin 

Tallinnaan 1320-luvulla. Ruotsalainen 

kirkko toimi vuoteen 1716 

saakka Suur-Klostrilla, Kustaa Vaasan 

lukion vieressä. Nykyään seurakunta toimii 

Pyhän Mikaelin kirkossa Rüütli 9:ssä. 

Kirkko on saanut lahjoituksena urut 

Ruotsista Täbystä, saarnastuolin 

Tallinnan ritarihuoneelta ja penkit 

Helsingin Lutherkyrkanista. Seurakunnassa 

on 256 seurakuntalaista, joista 

sunnuntaisin jumalanpalvelukseen 

osallistuu n. 25 henkeä. Kirkon yhteydessä 

toimii Svenska folkhögskolan. 

NÕMMELLA SIJAITSEVA TALOMUSEO 

avattiin vuonna 1984. Kristjan Raud 

(1865-1943) opiskeli Münchenissä, 

Pariisissa ja Pietarissa, työskenteli 

opettajana ja meni 59-vuotiaana 

naimisiin. Vuonna 1909 hän oli perustamassa 

Viron kansallismuseota, johon 

kerättiin käsitöitä ja erilaisia historiallisia 

esineitä. Viron taideopetus on hyötynyt 

paljon kansallismuseon kokoelmista. 

Talomuseossa tutustuimme Suomen 

taideteollisessa korkeakoulussa tohtoroineen 

korutaiteilijan Kärt Summatavetin 

näyttelyyn. Kärt opiskeli historiaa, 

mutta pääsi Taideakatemiaan ensi 

yrittämällä. Hän työskenteli kolme kesää 

arkeologisilla kaivauksilla. Metalli tuntui 

haastavalta materiaalilta ja niinpä hän 

ryhtyi suunnittelemaan metallista upeita 

7

koruja, joiden idean hän on saanut 

setukaisten naisten elämästä taustavaikuttajinaan 

mm. Roosi Karjam 

Kihnun saarelta ja Anne Kõivo. 

KUMU - KUNSTIMUUSEMISSA Kadriorgin 

palatsin ja Mikkelin museon 

läheisyydessä voi mainiosti vierähtää 

kokonainen päivä. Museon pysyvässä 

kokoelmassa on esillä Viron taiteen 

klassikoita 1700-luvulta toisen 

maailmansodan loppuun ja siitä Viron 

itsenäistymiseen. Lisäksi KUMUssa on 

vaihtuvia näyttelyitä. 

LENNART MEREN HAUTA sijaitsee 

Tallinnan Metsakalmistussa, metsän 

keskelle rakennetulla hautausmaalla. 

Samalla alueella on myös muita 

merkkihenkilöiden hautoja, mm. 

virolaisen itsenäisyysmiehen ja maan 

ensimmäisen presidentin Konstantin 

Pätsin kauniisti rakennettu ja aidattu 

hauta-alue. Metsakalmistussa meitä 

opasti arkkitehti Mait Summatavet. 

Varaukset kaikkiin 7 hotelliimme 

puh. 020 045 646 

tai www.hotellimaailma.fi 

Teksti ja kuva: Ritva Eerikäinen. 

huonetta 

244 Holiday Inn Helsinki 

huonetta 

174 Holiday Inn Helsinki City Centre 

huonetta 

256 Holiday Inn Helsinki City West 

Tutustu hotelliemme tuotteisiin ja palveluihin tarkemmin 

netissä www.restel.fi/holidayinn ja tee virtuaalimatka. 

Muita kulttuurikohteita Tallinnassa 

- Tallinna Linnamuuseum - Tallinnan 

kaupunginmuseo 

Vene 17 

- Kiek in de Kök - yksi Tallinnan linnanmuurin 

vartiotorneista 

Komandandi tee 2 

- Eesti Vabaõhumuuseum - Viron 

ulkomuseo 

Vabaõhumuuseumi tee 12 

- Okupatsiooni ja Vabadusvõitluse 

Muuseum - Viron miehitysmuseo 

Toompea 8 

- Rotermanni soolaladu - Eesti 

Arhitektuurimuuseum - Viron arkkitehtuurimuseo 

Ahtri 2 

Seitsemäs Holiday Inn hotelli 

Messukeskuksen vieressä 

Restelin seitsemän Holiday Inn hotellia - aina keskeisillä paikoilla. Helsingissä uusin tulokas messutapahtumien 

aitiopaikalla Pasilassa, City Centre ydinkeskustassa sekä City West Ruoholahdessa. Hyvä yöpyminen, 

kansainvälisen tason viihtyvyys, takuuvarma toiminnallisuus ja laadukkaat ravintolat tekevät olosi 

mukavaksi. Kaikissa huoneissamme mm. 5 tyynyn Pillow Menu, muhkeat vuoteet, ilmastointi, ADSL-yhteys. 

Helsinki | City Centre | Helsinki City West | Oulu | Tampere | Turku | Garden Court, Vantaa 

restel.fi/holidayinn

Leppoisampi matka alkaa jo laivassa – 

merimatka Helsingistä Tallinnaan kuluu 

herkuttelun, shoppailun ja rentoutumisen 

merkeissä, ja perillä voi nauttia Tallinnan 

jäljittelemättömästä tunnelmasta. 

Rento paluumatka monipuolisine ohjelmineen 

takaa onnistuneen lomapäivän. 

www.eckeroline.fi 

puh. (09) 228 8544 

Mukavampia matkoja 

Mukavampia matkoja 

Arjen köydet irti 

9

www.fram.fi 

www.fram.fi 

10 

Anna 

painotyösi 

KUKOISTAA! 

Ihmisen käsitys luonnon väreistä pohjautuu aistihavaintoon. Kirjapainossa 

aistihavainto muuttuu digitaalisen aineiston kautta ykkösiksi ja nolliksi 

sekä värien numeroarvoiksi, kunnes se lopulta siirtyy väriseoksena 

painotuotteen pintaan. Framin tarkka henkilökunta osaa hoitaa asiat niin, 

että muutos alusta lopputulokseen vastaa odotuksiasi – ja painotyösi 

kukoistaa! 

Fram on lähes 100-vuotias vaasalainen kirjapaino. Framin 30 ammattilaista, 

painotyöperinne ja nykyaikainen painotekniikka muodostavat yhdessä 

lujan perustan laadulle. Palvelemme painotyön alusta loppuun, aina 

reprotöistä jälkikäsittelyyn. Toteutamme kirjasi, lehtesi, esitteesi, 

vuosikertomuksesi, kirjelomakkeesi, kirjekuoresi, käynti- ja postikorttisi tai 

julisteesi. 

Pyydä tarjous! 

Oy Fram Ab 

Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa 

puh. (06) 320 9600 | info@fram.fi

FESTSKRIFT MED ANLEDNING AV LINNÉ-ÅRET 

LINNÉ-VUODEN KUNNIAKSI JUHLAKIRJA 

RUOTSALAISEN luonnontieteilijän 

Carl von Linnén syntymän 300-vuotisjuhlan 

kunniaksi on julkaistu näyttävä 

kirja System och passion. Kirjassa 

päähuomion kohteena on Linnén 

teoria kasvien rakenteesta: hän jakoi 

kasvikunnan 24 eri luokkaan niiden 

heteiden ja emien mukaisesti ja kauhistutti 

aikalaisiaan vertaamalla kasvien 

lisääntymismenetelmiä ihmisen 

sukupuolielämään. 

Kirjan ytimenä ovat valokuvaaja Helene 

Schmitzin upeat lähikuvat kymmenistä 

kasveista. Kuvien rinnalla kulkee 

professori Nils Uddenbergin sujuva 

ja analyyttinen kuvaus Linnén taustasta 

ja kehittymisestä teologianopiskelijasta 

maailmankuuluksi 

luonnontieteilijäksi. Uddenbergin asiantuntevaa 

tekstiä täydentävät Ruotsin 

luonnonhistoriallisen museon biologin 

Pia Östenssonin tarkat kuvaukset eri 

kasvien ominaisuuksista. 

Linné oli syvän uskonnollinen, mikä 

heijastui voimakkaasti myös hänen 

käsitykseensä luonnosta ja luonnontieteestä. 

Vuonna 1735 ilmestyneessä 

teoksessaan Systema naturæ hän kuvailee 

tunteneensa, kuinka Jumala istui 

hänen selässään hänen tutkiessaan 

luontoa; luonnon symmetria oli hänelle 

kiistaton merkki siitä, että kaikkivaltias 

Jumala oli ensin luonut kasvit 

ja eläimet ja lopuksi ihmisen ihailemaan 

luomistyönsä saavutuksia. 

Vaikuttavien kuvien ohella kirjassa 

esitellään kiinnostavia näkemyksiä 

1700-luvun tieteelle tyypillisestä kysymyksestä, 

luonnontieteen ja uskonnon 

yhteensovittamisesta. Tässä valossa 

Linné voidaan kuvata sekä aikakautensa 

tyypillisenä edustajana että 

uudistusmielisenä tieteentekijänä Uskonnon 

ja tieteen ristiriidan kannalta 

teos on hätkähdyttävän ajankohtainen, 

Valtakunnallinen Linnéseminaari 

15.9. 

Pohjola-Nordenin vuoden teeman 

mukainen valtakunnallinen Linné-seminaari 

järjestetään syyskuussa Kolarissa 

Hotelli Ylläs Saagassa. Seminaarin 

puhujina ovat mm. emerituspro- 

sillä kreationismi eli Raamatun 

luomiskertomusta ja evoluutioteoriaa 

yhdistelevä oppi vahvistuu jatkuvasti 

etenkin Yhdysvalloissa. Vaikka 

evoluutioteoriaa ei Linnén aikana vielä 

tunnettu, tarjoaa kirja pohjan myös 

nykyajan tieteenfilosofisille pohdinnoille. 

System och passion on ilmestynyt ruotsiksi, 

englanniksi ja japaniksi, ja siitä 

tehdään lisäksi ainakin ranskankielinen 

käännös. Kirjaa voi kirjakauppojen lisäksi 

tilata suoraan Natur & Kultur - 

kustantamolta. Lisäksi komeita Helene 

Schmitzin värivalokuvia esittelevä 

näyttely kiertää Euroopassa tulevina 

kuukausina. Kuviin voi tutustua ainakin 

Szczecinissä Puolassa, Berliinissä 

ja Pariisissa. 

MED ANLEDNING AV den svenske 

naturvetenskapsmannen Carl von 

Linnés 300-årsjubileum har praktverket 

System och passion utgivits. Huvudvikten 

fästs vid Linnés teori om växternas 

uppbyggnad: han delade i växtriket 

i 24 olika klasser enligt ståndare och 

pistiller. Samtiden chockerades över 

den öppenhjärtiga jämförelsen med 

människans sexualliv. 

De vackra och unika fotografierna av 

Helene Schmitz utgör verkets stomme 

vid sidan av Nils Uddenbergs 

analytiska skildring av Linnés 

bakgrund, utveckling och liv som 

fessori Anto Leikola sekä Ruotsin 

Linné-seuran puheenjohtaja Carl-Olof 

Jacobson. Koko päivän kestävän seminaarin 

ohjelmaan kuuluu myös luontopolku 

sekä tutustuminen luontokeskus 

Kellokkaaseen. 

Piireillä on mahdollisuus anoa matka-avustusta 

liittotoimistolta. 

världsberömd vetenskapsman. För den 

botaniska fackkunskapen och 

bildtexterna står Pia Östensson, biolog 

vid Naturhistoriska riksmuseet. 

Linné var djupt religiös vilket också 

tydligt återspeglas i hans uppfattning 

om natur och naturvetenskap. I sitt verk 

Systema naturæ från 1735 beskriver 

han sina känslor, hur Gud satt på hans 

axlar medan han studerade naturen; 

naturens symmetri var enligt honom 

ett klart bevis för att den Allsmäktige 

först hade skapat växterna och djuren 

och sedan till sist människan för att 

njuta av Guds verk. 

Förutom imponerande fotografier 

innehåller verket intressanta vetenskapliga 

uppfattningar från 1700-talet, 

så som naturvetenskapens och 

teologins förenlighet. I detta hänseende 

kan Linné både ses som en 

typisk företrädare för sin tid och som 

en revolutionerande vetenskapsman. 

Med tanke på konflikten mellan 

religion och vetenskap är verket 

verkligen aktuellt, då kreationismen 

d.v.s. ett förenande av den bibliska 

skapelseberättelsen och evolutionsteorin 

fortfarande förstärkts i synnerhet 

i USA. Även om man på Linnés tid 

inte ens kände till någon evolutionsteori, 

utgör boken en intressant bas för 

vetenskapsfilosofiska betraktelser i vår 

egen tid. 

System och passion har utgivits på 

svenska, engelska och japanska, och 

åtminstone en fransk översättning är 

under arbete. Boken kan förutom från 

bokhandeln även beställas direkt från 

förlaget Natur & Kultur. Dessutom 

cirkulerar en utställning med Helene 

Schmitz fantastiska färgfoton i Europa 

de närmaste månaderna. Den kommer 

att ställas ut åtminstone i polska Szczecin, 

Berlin och Paris. 

Lisätietoja seminaarista sekä 

ilmoittautumiset: 

Pohjola-Nordenin Lapin piiri / 

Kirsi Lantto 

Siljotie 2 B 

96100 Rovaniemi 

puh. +358 16 317 691 

gsm: +358 40 861 45 39 

lappi@pohjola-norden.fi 

11

NO SALES CONFERENCE WILL POWER THIS PLACE. 

The world has enough talkers. We are doers. We are more than 14,000 men 

and women across the globe who are dedicated to achieving our clients’ goals 

– including providing power to remote areas. We are the engine of industry, see 

what we are doing today at wartsila.com 

12 

WÄRTSILÄ ® is a registered trademark.

HELT NYA VOLVO S80 

LÄS MER PÅ VOLVOCARS.FI Volvo. for life 

Helt nya Volvo S80 är en bil som kan förutse kommande situationer och bidrar till att undvika olyckor, redan innan de sker. 

De unika förutseende säkerhetssystemen tänker för dig. De skyddar inte endast dem som färdas i bilen, utan alla, som du 

möter på din väg. Välkommen på en lyxig provkörning! 

13 

Nya Volvo S80. Pris från 48.800 €. EU-komb. 6,3–11,9 l/100 km, CO 167–284 g/km. 

2 

Bilen på bilden är extrautrustad.

RALPH ERSKINE 

ARKKITEHTI JA HUMANISTI 

”Töideni pohjana on 

Pohjoismaiden vuodenaikojen 

ja elämisen kiehtova 

rytmi. Haluan luoda 

sellaisia yhdyskuntia, 

joista tämä elämysten 

rikkaus kuvastuu” (Ralph 

Erskine 1914-2005) 

Nuori englantilainen arkkitehti Ralph 

Erskine saapui v. 1939 pyörällä halki 

Tanskan ja eteläisen Ruotsin 

Tukholmaan. Häntä kiehtoivat 

ruotsalainen funktionalismi ja 

modernismi, joihin hän oli 

14 

tutustunut Tukholman maailmannäyttelyssä 

v. 1930. Pyöräillessään 

hän tutkiskeli funkistyyliin rakennettuja 

asuinrakennuksia, tehtaita ja 

kauppoja. 

Erskine sai heti työpaikan tukholmalaisesta 

arkkitehtitoimistosta, joka 

tosin sulki ovensa heti sodan sytyttyä. 

Tuolloin hän nouti Ruth-vaimonsa 

Englannista ja he asettuivat asumaan 

Ruotsiin, jossa he elivät itsenäisinä 

yrittäjinä elämänsä loppuun asti. Yksi 

ensimmäisistä Erskinen piirtämistä 

taloista oli Lådan, 20 neliömetrin 

omakotitalo, jonka hän rakensi 

keskelle metsää Tukholman eteläpuolelle. 

Siellä hän asui Ruthinsa 

kanssa neljä vuotta ilman juoksevaa 

vettä ja sähköä. 

1950-luvulla Erskine osti Lontoon 

Thamesilta proomun, toi sen 

Tukholman saaristoon ja teki siitä 

arkkitehtitoimiston itselleen ja 

alaisilleen. Kesäisin henkilökunta 

lähti perheineen yhdistetylle kolmen 

kuukauden loma- ja työmatkalle. 

Miksi pitäisi istua tekemässä töitä 

kaupungissa, kun oli mahdollisuus 

olla keskellä luontoa saaristossa? 

Tyytyväinen ja harmoninen ihminen 

piirtää viihtyisämpiä ja parempia 

taloja kuin huonotuulinen, oli hänen 

yksinkertainen selityksensä. 

Sandviken 150 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen on esimerkki elävästä yhteisöstä, jossa vanha ja uusi ovat rinnakkain. Täällä asunnot, liikekorttelit 

ja vapaa-ajanalueet sijaitsevat lähellä tehtaita ja muita työpaikkoja. Asuntoyhtiö Sandvikenhus tarjoaa täällä yksilöllisiä Erskine-rakennuksia.

Vaikka Ralph Erskine oli syntynyt 

Lontoossa, oli hänen arkkitehtuurinsa 

leimallisesti pohjoismaista. Hän 

omaksui myös pohjoismaalaisen 

elämäntyylin ja vietti suuren osan 

ajastaan ulkona luonnossa. Kesäisin 

hän teki pyöräily- ja vaellusretkiä 

Ruthin kanssa. Talvisin he hiihtivät 

ja luistelivat. Nähdessään, miten me 

pohjoismaalaiset sovitamme 

elämämme vuodenaikojen mukaan, 

hän ajatteli, että hänen suunnittelemiensa 

talojen tuli olla samalla 

tavalla sopeutetut ilmastoon. Rakennuksen 

suojaavassa talviosassa tuli 

olla paksut seinät pohjoiseen. 

Ikkunoiden ja muiden valoaukkojen 

tuli suuntautua pääosin etelään, itään 

tai länteen. Etelän suuntaiset oleskelualueet 

tarjosivat suojaa tuulelta 

syksyisin ja keväisin. Talojen tuli 

mielellään sijaita lähellä luontoa. 

Sodan jälkeen koitti funktionalismin 

uudelleenarvioinnin aika. Tehoajattelun 

lisäksi huomiota kiinnitettiin nyt 

myös inhimillisyyteen ja yhteisyyteen. 

Nämä hyvinvointiyhteiskunnan 

ajatukset sopivat hyvin 

Erskinen omaan arvomaailmaan. Hän 

kuulutti arkkitehtuurin ja sosiaalisen 

vastuunkannon välille entistä 

tiiviimpää yhteistyötä ja hänestä 

tulikin yksi ruotsalaisen kansankotiarkkitehtuurin 

johtohahmoista. 

Hänen mielipiteensä oli, että haluttaessa 

luoda arvokkaita rakennuksia oli 

parempi olla yhteistyössä sosiologien 

kuin liikemiesten kanssa. 

Funktionalismi ei ollut Erskinelle 

tyylisuunta vaan tapa ajatella. Hänen 

mielestään taloja suunniteltaessa ei 

pelkkä tyyliajattelu riitä, vaan on 

otettava huomioon tulevien 

asukkaiden todelliset tarpeet. 

Mielessään hän kuvitteli jo ennen 

hahmottelun aloittamista, miten 

huoneissa tultaisiin liikkumaan. 

Sandvikenin kunnallinen hammaslääkärikeskus. 

Ennen uutta projektia hän tutki aina 

ensin alueen maantieteellistä 

sijaintia, ilmastoa ja kulttuuria sekä 

ympäröivän luonnon muotoja, värejä 

ja rakenteita. Mahdollisuuksien 

mukaan hän käytti hyväksi sellaista 

paikallista rakennusmateriaalia, joka 

sulautuisi luonnollisella tavalla 

ympäristöön. 

Vaikka Ralph Erskinen rakennukset 

ovat järkeviä ja maanläheisiä, ne ovat 

samalla mielikuvitusta kiihottavia. 

Hänen arkkitehtuurinsa on usein 

itsepäistä, täynnä epäsymmetriaa ja 

vastakohtia. Rakennuksissa sai olla 

kummallisia yksityiskohtia ja ne 

voivat olla jännittäviä, mutta silti 

yksinkertaisia ja toimivia. 

Puhuessaan arkkitehtuurin 

kauneudesta Erskine ei tarkoittanut 

pelkästään perinteistä kauneutta. 

“Jumala loi nopean, muodoltaan 

täydellisen gasellin, mutta myös sian. 

Sian tavoin hiukan pulleat ja 

kömpelötkin rakennukset voivat olla 

kauniita, kun niissä on jonkinlainen 

kiemura jossakin kohdassa.” 

Teksti ja kuvat: 

L-G NILSSON / SKYLIGHT. 

15

RALPH ERSKINE 

ARKITEKT OCH HUMANIST 

“Jag försöker basera mitt 

arbete på den årstids- och 

livsrytm i Norden som jag 

finner så fängslande, och 

formar samhällen som ska 

innefatta all denna 

rikedom av upplevelser”. 

(Ralph Erskine,1914– 

2005) 

År 1939 kom den unge engelske 

arkitekten Ralph Erskine cyklande 

genom Danmark och södra Sverige upp 

till Stockholm. Han hade blivit 

inspirerad av den svenska 

Aula Magna vid Stockholms Universitet. 

16 

funktionalismen och modernismen 

som fick sitt genombrott under 

Stockholmsutställningen år 1930. På 

cykelfärden passade han på att studera 

bostadshus, fabriker och butiker som 

var byggda i den nya funkisstilen. 

Erskine fick genast anställning på ett 

arkitektkontor i Stockholm, men 

kontoret stängde vid krigsutbrottet. 

Han hämtade då sin hustru Ruth i 

England och de båda slog sig ned i 

Sverige för att stanna och arbeta där 

resten av sina liv som egna företagare. 

Ett av de första husen Erskine ritade i 

Sverige var Lådan, ett eget hus på 20 

kvadratmeter som han byggde i 

skogarna strax söder om Stockholm. 

Där bodde han och Ruth i fyra år, utan 

rinnande vatten och el. 

På 1950-talet köpte Erskine en 

Themsenskuta i London och seglade 

med den till Stockholms skärgård. Där 

byggde han om skutan till 

arkitektkontor för sig själv och sina 

anställda. På sommaren fick 

personalen fick ta med sig sina 

familjer på en tremånaders 

kombinerad semester- och arbetsresa. 

Varför skulle man sitta i staden och 

arbeta när man kunde vara ute i den 

fria skärgården. En nöjd och harmonisk 

människa ritar trivsammare och bättre 

hus än en missnöjd människa, var hans 

enkla förklaring till idén. 

Ralph Erskine var född i London men 

blev ändå specifikt nordisk i sin 

arkitektur. Han anammade också den

nordiska livsstilen och vistades mycket 

ute i naturen. På sommaren cyklade 

och vandrade han och Ruth. På vintern 

åkte de skidor och skridskor. När han 

såg hur vi nordbor påverkades av 

klimatet och anpassade oss till de fyra 

årstiderna, tänkte han att husen han 

ritade, på samma sätt skulle anpassas 

till det nordiska klimatet. Den 

skyddade vinterdelen skulle ha täta 

väggar mot norr. Fönster och 

ljusinsläpp skulle i första hand vara 

vända mot söder, öster eller väster. För 

höst och vår skulle man kunna utnyttja 

vindskyddade uteplatser i söderläge 

och huset skulle gärna ligga i nära 

anslutning till det fria sommarlivet i 

naturen. 

Funktionalismen omvärderades efter 

kriget. Tankar om effektiviteten och 

rationalismen kompletterades av 

tankegångar om humanism och 

gemenskap. Dessa välfärdssamhällets 

tankar sammanföll väl med Erskines 

egna värderingar. Han ville ha ett 

närmare samarbete mellan arkitektur 

och socialt ansvarstagande och blev 

en av förgrundsfigurerna inom det 

svenska folkhemsbyggets arkitektur. 

Han sa att det var bättre att samarbeta 

med sociologer än med affärsmän om 

man ville skapa byggnader med värde. 

Funktionalismen är inte en stil utan 

ett sätt tänka sa Erskine. Han ansåg 

att ett rent stiltänkande var helt 

ovidkommande när man planerade 

hus. Arkitekten måste i första hand ta 

ansvar för att utforma byggnaderna 

efter de verkliga behoven hos de 

människor som skulle vistas i miljön. 

Människor fyllde rummen och rörde 

sig genom byggnaderna redan innan 

han ritade de första skisserna. När han 

startade ett nytt projekt, brukade han 

börja med att studera platsens 

geografi, klimat och kultur och den 

omgivande naturens former, färger och 

Sandviken som ligger c:a 15 mil norr om Stockholm är exempel på ett levande samhälle med både anor 

och nytänkande. Här samsas bostäder, affärskvarter och rekreationsmiljöer i lagom närhet till industrier 

och andra arbetsplatser. Bostadsbolaget Sandvikenhus erbjuder här Erskine-lägenheter med individuell 

planlösning och egen design. 

strukturer. Det var en stor fördel på 

många sätt om det fanns lokalt 

byggnadsmaterial som kunde smälta 

in i miljön på ett naturligt sätt. 

Ralph Erskines byggnader är rationella 

och jordnära, men samtidigt visionära 

och fantasieggande. Hans arkitektur är 

ofta egensinnig med assymetrier och 

motsatser. Byggnaderna skulle gärna 

ha udda detaljer och vara spännande 

att vistas i utan att ge avkall på det 

grundläggande enkla och funktionella. 

När Erskine talade om skönheten i 

arkitekturen var det inte bara det inte 

bara den eleganta skönheten han 

syftade på “Gud skapade inte bara den 

snabba formfulländade gasellen, utan 

också grisen. Precis som grisen, kan 

lite klumpiga och tjocka byggnader 

vara vackra så länge de får en knorr på 

slutet.” 

Text och foto: 

L-G NILSSON / SKYLIGHT. 

17

NAINEN POHJOLASSA POHJOISMAISEN 

KIRJASTOVIIKON TEEMA 2007 

KVINNAN I NORDEN TEMAT FÖR 

NORDISKA BIBLIOTEKSVECKAN 2007 

POHJOISMAIDEN SUURINTA 

kirjallista ääneenlukutapahtumaa, 

Pohjoismaista kirjastoviikkoa, 

vietetään 11. kertaa 12.-18.11.2007. 

Viikon teema on Nainen Pohjolassa, 

erityisesti vahvat, itsenäiset 

naishahmot pohjoismaisessa 

kirjallisuudessa. Valokeilassa ovat 

naiset: naisten rooli pohjoismaisessa 

yhteiskunnassa sekä heidän 

elinolosuhteensa Pohjolassa. Naisten 

historiaa tarkastellaan niin nykypäivän 

kuin menneisyydenkin näkökulmasta, 

sekä tutkimuksen ja 

kirjallisuuden kautta. 

Naisilla on ollut ja on edelleen 

oleellinen osa pohjoismaisessa 

kulttuurielämässä ja Pohjoismaiden 

intellektuaalisessa historiassa. 

Sigrid Undset. 

Naiset ovat säilyttäneet perinteitä 

samaan aikaan, kun he ovat luoneet 

uutta. Naiset ovat mitä suurimmassa 

määrin olleet rakentamassa nykypäivän 

vakaata ja turvallista Pohjolaa. 

Tämän vuoden keskenään hyvinkin 

erilaiset tekstit on valittu eri aikakausilta, 

mutta ne kaikki kertovat 

osaltaan samaa tarinaa ja valaisevat 

pohjoismaisten tyttöjen ja naisten 

osuutta ja asemaa pohjoismaisessa 

perinteessä. 

Kirjastoviikon pohjoismaiset tekstit 

ovat norjalaisen Sigrid Undsetin 

(1882-1949) ja Astrid Lindgrenin 

(1907-2002) käsialaa. Avajaistilaisuuksissa 

luettavat tekstit ovat 

kirjoista ”Kristiina Lauritsantytär”, 

”Ronja Ryövärintytär” ja ”Peppi 

Pitkätossu aikoo merille”. 

Lisätietoja löytyy 

projektin kotisivulta 

www.bibliotek.org. 

NORDENS STÖRSTA 

litterära högläsningsevenemang 

Nordiska 

biblioteksveckan genomförs 

för 11:e året i rad den 

12-18 november 2007. 

Temat är Kvinnan i Norden. 

Det handlar om starka, 

självständiga kvinnogestalter 

i den nordiska 

litteraturen. Strålkastarljuset 

riktas mot kvinnan; 

hennes roll i det nordiska 

samhället och hennes 

levnadsförhållanden i 

Norden. Vi vill i såväl 

historiskt som nutida 

perspektiv skapa uppmärksamhet 

kring kvinnans 

historia och hur 

denna framställts inom 

Foton av Astrid Lindgren: Jacob Forsell. 

forskningen, facklitteraturen och 

skönlitteraturen. 

Kvinnor har varit och är överlag 

viktiga i det nordiska kulturlivet och 

i den nordiska intellektuella historien. 

Kvinnor har varit traditionsbärare 

samtidigt som de har varit nyskapande. 

De har i hög grad bidragit 

till att skapa det stabila och trygga 

Norden som vi idag lever i. 

I år har vi valt några sinsemellan 

mycket olika texter från skilda 

tidsepoker, men det är texter som visar 

på en tydlig linje och som belyser 

nordiska kvinnor/flickor i en nordisk 

tradition. 

Årets utvalda nordiska författare är 

norska Sigrid Undset (1882-1949) och 

Astrid Lindgren (1907-2002). Texterna 

som läses hämtas ur böckerna 

”Kristin Lavransdotter”, ”Ronja 

Rövardotter” och ”Pippi Långstrump 

går ombord”. 

Mera information på projektets 

hemsida www.bibliotek.org. 

19

Lycka till på färden! 

DNV gratulerar varvet Aker Yards i Finland och alla underleverantörer till leveransen av 

världens största kryssningsfartyg Liberty of the Seas. Vi vill också gratulera rederiet Royal 

Caribbean International med önskan om många nöjda passagerare på ett säkert fartyg 

klassificerat av DNV. 

Det Norske Veritas Oy/Ab 

Kägelhamnen 5, 02150 Esbo 

Auragatan 18, 20100 Åbo 

Tel. 09 - 681 691 

www.dnv.fi 

DNV 50 år i Finland 

Foto: Aker Yards

PUHEENJOHTAJUUSVUODEN 

OHJELMAA POHJOISKALOTILLA 

ORDFÖRANDEÅRETS PROGRAM 

PÅ NORDKALOTTEN 

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston 

puheenjohtajamaa vuonna 

2007. Puheenjohtajuuskaudella 

halutaan erityisesti kiinnittää 

huomiota työvoiman vapaaseen 

liikkuvuuteen Suomen, Ruotsin ja 

Norjan pohjoisimpien läänien 

alueilla. 

Tähän liittyen Pohjola-Norden 

järjestää yhteistyössä Rajaosaamiskeskuksen 

ja Crossborder Tornedalenin 

kanssa kolmipäiväisen tapahtumasarjan 

Torniossa 11.-13.6.2007. 

Maanantaina 11.6. järjestetään 

Töihin Pohjoiskalotille -messut, jossa 

työnantajat ja työnhakijat kohtaavat, 

sekä avoimia tiedotustilaisuuksia 

työntekijöille ja yrityksille, aiheina 

työntekijän muuttomuodollisuudet ja 

työnteko toisessa Pohjoismaassa, 

työnantajan velvollisuudet sekä miten 

rekrytoida henkilöstöä naapurimaista? 

Tiistaina 12.6. on vuorossa Työvoiman 

vapaa liikkuvuus 

Pohjoiskalotilla -koulutusseminaari, 

joka on suunnattu Suomen, Ruotsin 

ja Norjan viranomaisille ja 

keskiviikkona 13.6. Rajapoliittinen 

Foorumi, joka on tarkoitettu politiikoille 

sekä kuntien ja alueiden 

edustajille. Keskustelufoorumiin 

osallistuvat mm. myös Pohjoismaiden 

ministerineuvoston Aluepolitiikan 

virkamieskomitea, 

Pohjoismaisten raja-alueyhteistyöorganisaatioiden 

jäseniä sekä pohjoismaisten 

tietopalvelujen edustajia. 

Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia 

ja ne järjestetään Länsi-Lapin ammatti-instituutissa 

Torniossa, os. Urheilukatu 

6. 

Lisätietoja antaa 

Merja Pikkuaho, Rajaosaamiskeskus 

puh. +46 922 156 40, s-posti 

merja.pikkuaho@haparanda.se 

Finland är Nordiska ministerrådets 

ordförandeland år 2007. Under 

ordförandeperioden vill man fästa 

särskild uppmärksamhet vid fri 

mobilitet i de nordligaste länerna i 

Finland, Sverige och Norge. 

Med anknytning till detta arrangerar 

Pohjola-Norden tillsammans med 

Kunskapscentra på Gränsen och 

Crossborder Tornedal ett tredagars 

evenemang i Torneå 11-13 juni 2007. 

På måndagen den 11 juni arrangeras 

mässan Jobba på Nordkalotten, där 

arbetsgivare och- sökande möts. 

Mässan erbjuder även information 

om att söka jobb, beskattning av 

arbetsinkomst, socialskydd och 

arbetslöshetsersättning samt pensionintjäning 

i Sverige, Norge och Finland. 

På tisdagen är det dags för 

utbildningsseminariet Arbetskraftens 

fria mobilitet på Nordkalotten, som 

är avsedd för myndigeterna och 

regionernas representanter från 

Finland, Sverige och Norge. 

Evenemanget avslutas onsdagen den 

13 juni med Gränspolitiska forumet, 

som är avsedd för politiker och 

kommunernas och regionernas 

representanter. I samtalsforumet 

deltar även Nordiska mininsterrådets 

tjänstemannakommitté för regionalpolitik, 

medlemmar från nordiska 

informationstjänster och nordiska 

gränskommittéer. 

Samtliga evenemang är avgiftsfria, och 

de arrangeras i Västra-Lapplands 

yrkesinstitut (Urheilukatu 6, Torneå). 

Tillägsinformation fås från: 

Merja Pikkuaho, Kunskapscentra på 

Gränsen 

tfn. +46 922 156 40, e-post 

merja.pikkuaho@haparanda.se 

HALLÅ NORDEN HJÄLPER 

Ta kontakt med Hallå Norden om du vill veta mer om nordiska teman 

som jobb-sökande, studier, beskattning, socialskydd, flyttning osv. 

Frågor kan ställas på finska, svenska, norska, danska eller isländska. 

HALOO POHJOLA AUTTAA 

haloo Pohjolaan voi ottaa yhteyttä ja kysyä lisää Pohjoismaita koskevista 

aiheista kuten työnhausta, opinnoista, verotuksesta, sosiaaliturvasta, 

muuttoon liittyvistä seikoista jne. Kysymykset voi esittää suomeksi, 

ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi tai islanniksi. 

OTA YHTEYTTÄ - TA KONTAKT 

puh/tfn: 0201 - 980 088, faksi/fax: 09 - 4542 0820 

sähköposti/e-post: haloo@pohjola-norden.fi 

internet: www.pohjola-norden.fi, www.haloopohjola.fi 

osoite/adress: Pohjola-Norden, Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9A, 

00250 Hki/Helsingfors 

21

Olof Kleberg 

Frilansjournalist 

Vapaa toimittaja 

HÄR ÄR - TÄÄLLÄ STOCKHOLM 

Först avgick han med pomp och ståt. 

Sade sig känna lättnad. Men ändå bet 

han sig fast i politikens centrum. 

Sveriges statsminister i drygt tio år, Göran 

Persson, ville bygga sig ett eftermäle. 

Kanske som de amerikanska 

presidenterna med deras väldiga 

presidentarkiv. 

Han lät en av Sveriges främsta politiska 

journalister, Erik Fichtelius, intervjua sig 

under alla dessa år. I hemlighet och 

under löfte om diskretion. Först efter 

hans avgång skulle allmänheten, 

tevepubliken, få insyn i hans tankar och 

tyckanden. 

Idén, som var Fichtelius egen, kan tyckas 

genial. Vilket material för eftervärlden, 

för forskarna. Vilken insyn och 

bakgrund, tyckte Fichtelius, som fick rätt 

Ensin hän erosi komeasti. Sanoi 

tuntevansa itsensä helpottuneeksi. 

Mutta silti hän pureutui kiinni politiikan 

keskiöön. 

Ruotsin pääministerinä reilun kymmenen 

vuoden ajan toiminut Göran 

Persson halusi luoda itselleen arvion 

elämäntyöstään. Ehkä vähän kuin 

amerikkalaiset presidentit valtavine 

arkistoineen. 

Hän antoi Ruotsin eturivin poliittisiin 

toimittajiin kuuluvan Erik Fichteliuksen 

haastatella itseään kaikkien näiden 

vuosien ajan. Salassa ja lupaus 

tahdikkuudesta takataskussaan. Vasta 

eron jälkeen yleisö, television katsojat, 

saisivat mahdollisuuden tutustua hänen 

ajatuksiinsa ja mielipiteisiinsä. 

Ajatusta, joka oli Fichteliuksen, voidaan 

pitää nerokkaana. Millaista aineistoa 

jälkipolville, tutkijoille. Mikä mahdollisuus 

saada tietoa ja taustoja, ajatteli 

att i sitt nyhetsarbete på Sveriges Television 

använda vad Persson sagt – utan 

att ange källan. Och vilken chans att visa 

svenskarna hur väl jag styrt, menade väl 

Persson själv. 

Men det slutade i ett magplask. Många 

tittare, en stor framgång, berömde sig 

SVT-chefen. Men varken i de fyra 

timmarna i SVT eller ens i den intervjubok 

som Fichtelius gett ut finns mycket analys 

av beslutens bakgrund eller av maktens 

karaktär. 

Därtill är det ett journalistiskt 

misslyckande. Intervjuerna är okritiska, 

sannolikt ett villkor för projektet, och 

föga förklarande. Främst dock eftersom 

dubbelrollen som ledande politisk 

journalist och hemlig maktintervjuare är 

oförenlig. 

Fichtelius, joka sai oikeuden käyttää 

Perssonin puheita uutistyössään 

Ruotsin televisiossa SVT:ssä – mainitsematta 

lähdettään. Ja mikä mahdollisuus 

osoittaa ruotsalaisille, kuinka 

hyvä johtaja olen ollut, ajatteli Persson. 

Mutta mahalaskuhan siitä tuli. Useita 

katsojia, suuri menestys, ihasteli SVT:n 

johtaja. Mutta analyyseja päätösten 

taustoista tai vallan luonteesta oli melko 

turha etsiä SVT:ssä esitetyistä neljästä 

tunnista tai edes Fichteliuksen 

julkaisemasta haastattelukirjasta. 

Lisäksi kyseessä on journalistinen 

epäonnistuminen. Haastattelut ovat 

kritiikittömiä, mikä on todennäköisesti 

ollut projektin ehtona, ja melko 

mitäänsanomattomia. Ennen kaikkea 

kuitenkin siksi, että kaksoisrooli 

johtavana poliittisena toimittajana ja 

salaisena vallanpitäjän haastattelijana 

on yhteen sovittamaton. 

Men Persson själv? I stället för äreminne 

har han skapat bilden av en makthavare 

som fascineras av sin egen makt och 

trycker ner människor ikring sig, vänner 

och fiender. 

Skulle Paavo Lipponen, statsminister 

under åtta år och därpå mäktig talman, 

ha kunnat agera så? Också han 

socialdemokrat, också han en kraftfull 

ledare. 

Nej, knappast. Ett skäl är förstås att Lipponen 

måste ta hänsyn till de andra 

partierna i sin regnbågskoalition. Persson 

ledde en minoritetsregering som 

låtsades ha egen majoritet. 

Men sist och slutligen är det en fråga om 

personlighet. 

Entä Persson itse? Kunniamuiston sijaan 

hän on luonut kuvan vallanpitäjästä, 

joka hurmaantui omasta vallastaan ja 

painoi alas ympärillään olevia ihmisiä, 

ystäviä ja vihollisia. 

Olisiko Paavo Lipponen, pääministeri 

kahdeksan vuoden ajan ja sen jälkeen 

vaikutusvaltainen puhemies, voinut 

toimia näin? Myös hän on sosiaalidemokraatti 

ja vahva johtaja. 

Tuskin. Yksi syy on tietysti se, että 

Lipposen piti ottaa huomioon muut 

sateenkaarihallituksensa puolueet. 

Persson johti vähemmistöhallitusta, 

joka käyttäytyi kuin sillä olisi ollut 

enemmistö takanaan. 

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin 

persoonasta. 

23

HÄR ÄR - TÄÄLLÄ OSLO 

24 

Einar Aaraas 

Politisk redaktör 

Poliittinen toimittaja 

PERSONVERN FOR DE RIKE 

Folk som har adgang til databasene i 

store institusjoner og foretak kan få 

innsikt i kjente menneskers (eller 

grannens) privatliv. Det gjelder for 

eksempel helsemessige og politimessige 

opplysninger, og ikke minst 

økonomiske. Eksperter mener at 

oppmerksomheten om datasikkerhet 

er mindre i sykehusvesenet enn i 

bankene, siden offentlige sykehus ikke 

i samme grad som bankene må tenke 

på risikoen for å miste kunder. Men 

den offentlige debatt om problemet 

den seneste tid har likevel dreiet seg 

mest om bankene. 

Utgangspunktet var avsløringer om at 

ansatte i Nordea til et ukeblad formidlet 

detaljopplysninger om hva prinsesse 

Märtha Louise og hennes ektemann 

HENKILÖSUOJAA RIKKAILLE 

Ihmiset, joilla on pääsy suurien 

laitosten ja yritysten tietokantoihin, 

voivat saada tietoja julkisuuden 

henkilöiden (tai naapurin) yksityiselämästä. 

Tämä pätee esimerkiksi 

terveystietoihin ja poliisin kanssa 

asioimiseen ja erityisesti taloustietoihin. 

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, 

että tietosuojaan kiinnitetään 

terveydenhuollossa vähemmän huomiota 

kuin pankeissa, koska julkinen 

sairaanhoito ei ole vaarassa menettää 

asiakkaitaan samalla tavoin kuin pankit. 

Viime aikoina julkisuudessa ongelmasta 

käyty keskustelu on kuitenkin 

käsitellyt lähinnä pankkeja. 

Keskustelu sai alkunsa paljastuksesta, 

että Nordean työntekijät olivat kertoneet 

eräälle viikkolehdelle yksityiskohtaisia 

brukte penger til. Muligheten for dette 

ble straks stoppet, men kong Haralds 

datter fant seg likevel en ny bank - 

Fokus, eid av en dansk bank som 

allerede for mange år siden hadde 

innført spesielle rutiner for 

behandlingen av den danske 

kongefamilies konti. 

Det er spesielt kjente (og ofte rike) 

mennesker som utsettes for data- 

”snoking”. Og det er disse menneskene 

som nå i økende grad sikrer sitt 

personvern, mot ekstrabetaling. De kan 

velge diskrete utenlandske sykehus når 

de trenger medisinsk behandling. Og 

de kan få spesialordninger i norske 

banker og andre foretak. Dermed kan 

det ikke så lett etterspores hvordan de 

bruker penger, hvilke tidspunkter de har 

tietoja prinsessa Märtha Louise ja hänen 

aviomiehensä rahankäyttökohteista. 

Mahdollisuudet tähän katkaistiin 

välittömästi, mutta kuningas Haraldin 

tytär siirsi siitä huolimatta raha-asiansa 

toiseen pankkiin – tanskalaisomistuksessa 

olevaan Fokukseen, jolla 

on jo vuosien ajan ollut erityisrutiinit 

Tanskan kuninkaallisten tilien hoidossa. 

Erityisesti tunnetuiden (ja rikkaiden) 

ihmisten tietoja yritetään nuuskia, ja 

nämä samat ihmiset turvaavat nykyään 

yhä useammin henkilösuojansa – 

lisämaksusta. He voivat valita hienotunteisen 

ulkomaalaisen sairaalan 

lääketieteellistä apua tarvitessaan ja he 

voivat saada erityisjärjestelyitä 

norjalaispankeilta ja muilta yrityksiltä. 

Näin ei ole niin helppo jäljittää, mihin 

kjørt gjennom bomringen rundt Oslo 

sentrum, eller hvilke flyreiser de foretar. 

Det er også til en viss grad mulig å kjøpe 

seg fri fra politiets kontroll. Ved å knytte 

plastkort til konti i utlandet kan man 

redusere sin elektroniske “skygge”. Det 

norske Datatilsynets ekspert på området 

sier det slik: “Denne skyggen forsvinner 

aldri, heller ikke når solen går ned. Særlig 

hvis systemene er laget slik at dataene 

lagres på ubestemt tid. De velstående 

kan få den beskyttelsen som egentlig 

alle skulle ha.” 

he rahansa käyttävät, mihin aikaan he 

ovat ajaneet tietullin ohi, tai minne he 

lentävät. 

Jossain määrin on myös mahdollista 

ostaa itselleen vapautus poliisin 

tarkastuksista. Yhdistämällä muovikortti 

ulkomaiseen tiliin elektronista ”varjoaan” 

voi pienentää. Norjalaisen tietovalvontayrityksen 

asiantuntija ilmaisee 

asian näin: ”Tämä varjo ei häviä 

koskaan, ei edes auringon laskiessa. 

Erityisesti jos järjestelmä on rakennettu 

siten, että tiedot varastoidaan määrittelemättömäksi 

ajaksi. Hyvin 

toimeentulevat voivat hankkia itselleen 

sen suojan, joka itse asiassa kuuluisi 

kaikille”.

Sture Näslund 

FriIansjournalist 

Vapaa toimittaja 

HÄR ÄR - TÄÄLLÄ KÖPENHAMN 

DEN LYCKLIGE DANSKEN 

Nordborna är de lyckligaste folken i 

Europa, och allra lyckligast är 

danskarna. Forskare vid Cambridge 

University har undersökt lyckan hos 

europeerna och kommit fram till detta 

resultat. 

Genast måste frågan ställas: hur mäter 

man lycka, och vad är egentligen lycka? 

Och kan inte ofta den enes lycka vara 

den andres olycka? Kan man över 

huvud taget påstå att ett helt folk är 

lyckligt eller mindre lyckligt? 

Det kan man tydligen påstå i Cambridge 

och en dansk lyckoforskare vid 

Handelshögskolan i Århus förklarar 

lyckan hos ett folk med att det handlar 

om att ha förtroende för andra 

människor. Om man litar på sina 

medmänniskor ökar chansen för att vara 

tillfreds med sitt eget liv. 

Ja, denne forskare säger också att det 

speciella nordiska kulturarvet spelar en 

ONNELLISET TANSKALAISET 

Pohjoismaalaiset ovat Euroopan 

onnellisimpia, ja kaikkein onnellisimpia 

ovat tanskalaiset. Cambridge Universityn 

tutkijat ovat tutkineet eurooppalaisten 

onnellisuutta ja päätyneet 

tähän tulokseen. 

Mieleen tulee heti kysymys: miten 

onnellisuutta mitataan ja mitä se 

oikeastaan on? Ja eikö usein yhden onni 

voi olla toisen epäonni? Voiko ylipäänsä 

väittää, että kokonainen kansakunta on 

onnellinen tai vähemmän onnellinen? 

Näin ilmeisesti Cambridgessa voidaan 

tehdä. Ja Århusin kauppakorkeakoulun 

tanskalainen onnellisuustutkija selvittää 

kansakunnan onnellisuuden tarkoittavan 

sitä, että luotetaan muihin ihmisiin. 

Jos luottaa kanssaihmisiin, mahdollisuudet 

olla tyytyväinen omaan 

elämään kasvavat. 

roll. Redan vikingarna sade att ett ord är 

ett ord och det var att lita på. 

Däremot verkar det inte som om politik 

och samhällsfrågor spelar någon större 

roll för lyckan. Hur ska man eljest 

förklara att detta Danmark som är i krig 

i Irak, som upplever våldsamma 

gatukravaller mellan polis och 

ungdomar, som har en förgiftad debatt 

om muslimer, som har ett politiskt parti 

där ledande företrädare jämför 

muslimska kvinnors huvudduk med 

nazistiska hakkorset, som…ja, listan 

över motsättningar och problem kan 

göras lång i det lyckliga Danmark, hur 

förklara att samma danskar är lyckligare 

än andra? 

De flesta danskar har idag ett arbete, 

den ekonomiska utvecklingen är stark, 

konsumtionen slår rekord, till och med 

vintern har varit mildare än normalt. 

Samtidigt verkar kriget i Irak så långt 

Sen sijaan politiikalla ja 

yhteiskuntaelämällä ei näytä olevan 

juurikaan merkitystä onnellisuuteen. 

Miten muuten voitaisiin selittää se, että 

tämä Tanska, joka on sodassa Irakin 

kanssa, jossa on väkivaltaisia katumellakoita 

poliisin ja nuorten välillä, 

jossa yhden poliittisen puolueen 

johtajat vertaavat musliminaisten huivia 

natsien hakaristiin, joka... niin, 

vastakkainasetteluiden ja ongelmien 

lista onnellisessa Tanskassa voisi jatkua 

kuinka pitkälle hyvänsä. Kuinka voidaan 

selittää, että nämä samat tanskalaiset 

ovat muita onnellisempia? 

Useimmilla tanskalaisilla on nykyään 

työpaikka, taloudellinen kehitys on 

vahvaa, kulutus on ennätyksellistä, jopa 

talvi on ollut tavanomaista leudompi. 

Samalla Irakin sota tuntuu monista 

kaukaiselta, ja syrjäytyneet ja epäonnistuneet 

muodostavat kaikesta 

borta för de flesta och de utslagna och 

misslyckade är trots allt bara en liten 

del av befolkningen. Danskarna lever i 

ett smörhål, som de själva säger. 

Självkänslan är stark, även om den kan 

vara bedräglig. “Man är aldrig så lycklig 

eller olycklig som man själv tror”, sade 

en gång en fransk tänkare. 

Men oavsett alla frågetecken kring 

kollektiv lycka kan slås fast att när 

kronprinsparet fick en dotter i slutet av 

april kom hela det rojalistiska Danmark 

i glädjerus. 

Televisionskanalerna gick i självsving 

med extrasändningar. All världens oro 

och elände försvann. Så den dagen var 

i alla fall folket i H C Andersens lilla 

drottningrike ett lyckligt folk. Den dagen 

hade de funnit hans Lyckans galoscher. 

huolimatta vain pienen osan kansasta. 

Tanskalaiset asuvat voikolossa, kuten he 

itse sanovat. Itsetunto on vahva, vaikka 

se voi olla pettävää. ”Ihminen ei ole 

koskaan niin onnellinen tai onneton 

kuin hän itse luulee”, sanoi aikoinaan 

eräs ranskalainen ajattelija. 

Huolimatta kollektiivisen onnen 

ympärillä väijyvistä kysymysmerkeistä 

varmaa on, että kruununprinssiparin 

saadessa tyttären huhtikuun lopussa 

koko rojalistinen Tanska oli 

onnenhuumassa. Televisiokanavat tyrmäsivät 

itsensä ylimääräisillä lähetyksillä. 

Maailman kaikki huolet ja 

kurjuudet olivat poispyyhityt. Joten 

ainakin sinä päivänä kansa H.C. 

Andersenin pienessä kuningatarkunnassa 

oli onnellinen. Sinä päivänä 

se oli löytänyt Onnen kalossit. 

25

HÄR ÄR - TÄÄLLÄ REYKJAVIK 

26 

Guðrun Egilsson 

Journalist 

Toimittaja 

ISLAND OG DEN FINSKE MODEL 

Folketingsvalget i Island nu til maj vil 

nok for det meste dreje sig om 

miljøspørgsmål og storindustri. Et nyt 

politisk parti er kommet frem, hvor der 

tages absolut afstand fra islændingenes 

politiske holdninger til storindustri og 

man foreslår andre erhvervsmæssige 

løsningsmodeller, bl. a. den såkaldte 

finske model. Under denne debat er 

man blevet klar over at den finske model 

kan være et betydningsfuldt forbillede/ 

finnerne har givet os et værdifuldt 

forbillede inden for innovation. 

Det førnævnte parti har fået navnet 

Islandsbevægelsen - Et levende land og 

dens ordfører er den ansete/erfarne 

journalist Ómar Ragnarsson. Han har i 

mange år været meget optaget af 

miljøspørgsmål og som følge af de 

nyeste kraftværksbyggerier og anden 

storindustri har han bestemt sig til at 

blive politisk engageret. Han stiller nu 

op til valg sammen med en lille gruppe 

der har meldt sig ud af partiet, De 

Liberale. Dette parti har i mange år 

været i opposition og haft 

miljøspørgsmål på deres dagsorden. 

De sidste valgperioder har Selvstændighedspartiet 

og Fremskridtspartiet dannet 

en (højreorienteret) regering og den har 

stået for oprettelsen af store 

vandkraftværker oppe i højlandet. Nu 

for tiden er man i færd med at 

igangsætte en ny aluminiumsfabrik i 

Østlandet der får energi fra et nyt 

kraftværk og rundt omkring i landet er 

der interesse for lignende virksomheder. 

Mange mener dog at der ofres for meget 

og de fremsætter andre erhvervsmæssige 

udviklingsmuligheder, d.v.s. 

den finske model. Den indebærer at 

vidensteknologien alene er grundlaget 

for nye jobmuligheder. (At nye 

jobmuligheder alene bygger på 

vidensteknologien. 

Ómar Ragnarsson har især lagt vægt på 

finnernes initiativ på dette område, 

ISLANTI JA SUOMALAINEN MALLI 

Islannissa toukokuussa käytävissä 

vaaleissa on pääasiassa kysymys 

ympäristökysymyksistä ja suurteollisuudesta. 

Areenalle on noussut 

uusi puolue, joka ottaa etäisyyttä 

islantilaisten poliittiseen suhtautumiseen 

suurteollisuuteen ja ehdottaa 

muita elinkeinopoliittisia ratkaisumalleja, 

muun muassa niin sanottua 

suomalaista mallia. Julkisissa keskusteluissa 

on käynyt selväksi, että 

suomalainen malli voisi olla merkittävä 

esikuva. 

Uuden puolueen nimi on Islanti-liike – 

Elävä maa, ja sen puheenjohtajana 

toimii kokenut toimittaja Ómar 

Ragnarsson. Hän on ollut usean vuoden 

ajan kiinnostunut ympäristökysymyksistä 

ja viimeisimmän voimalan 

ja muun suurteollisuuden rakentamisen 

yhteydessä hän päätti aktivoitua 

politiikan alalla. Hän on asettunut 

ehdolle yhdessä pienen ryhmän kanssa, 

joka on irtautunut liberaaleista. 

Oppositiossa pitkään olleen puolueen 

asialistalla ympäristökysymykset ovat 

olleet jo vuosia. 

Viimeisimpien vaalikausien aikana 

itsenäisyyspuolue ja edistyspuolue ovat 

muodostaneet (oikeistolaisen) hallituksen, 

joka on vastannut suurien 

vesivoimaloiden rakentamisesta. Tällä 

hetkellä Østlandetiin ollaan perustamassa 

uutta alumiinitehdasta, joka saa 

energiaa uudesta voimalasta, ja ympäri 

maata ollaan kiinnostuneita vastaavasta 

toiminnasta. Monet ovat kuitenkin sitä 

mieltä, että näin uhrataan liikaa. He 

pitävät muita elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia 

parempana, toisin 

sanoin suomalaista mallia. Sen mukaan 

tietoteknologia yksin mahdollistaa 

uusien työpaikkojen synnyn. 

Ómar Ragnarsson on kiinnittänyt 

erityistä huomiota suomalaisten 

aloitteisiin tällä alalla, mutta 

hallituspuolueet ovat reagoineet voi- 

mens man i regeringspartierne har 

reageret kraftigt med et svar om at de/vi 

allerede er nået midtvejs med den finske 

model. Ligeledes at der i stigende grad 

fra det offentlige bidrages til 

videnskabelig forskning, teknisk udvikling 

og innovation og at der er blevet 

gjort adskillige ændringer med hensyn 

til finnernes positive erfaring. For nylig 

har Altinget taget initiativet til en større 

fælles indsats og samarbejde indenfor 

det offentlige med hensyn til 

erhvervsudvikling, også et nærmere 

samarbejde med universiteterne, ifølge 

den finske model. 

I al fald bliver der fokuseret på miljøspørgsmål 

under valgkampen. Alle 

oppositionspartierne sætter det på 

spidsen og i regeringen, der ifølge 

meningsmålinger har et lille flertal, er 

der nu tale om at man skal være mere 

forsigtig med hensyn til kraftværk og 

storindustri. 

makkaasti vastaamalla islantilaisten jo 

olevan puolimatkassa suomalaista 

mallia. Lisäksi julkisista varoista tuetaan 

yhä enemmän tieteellistä tutkimusta, 

teknistä kehitystä ja innovaatioita ja 

suomalaisten myönteisten kokemusten 

perusteella on tehty useita muutoksia. 

Äskettäin altinget teki aloitteen elinkeinojen 

kehittämiseksi yhteistyössä 

julkisen sektorin kanssa ja läheisemmästä 

yhteistyöstä yliopistojen kanssa 

suomalaisen mallin mukaan. 

Vaalikampanjassa keskitytään joka 

tapauksessa ympäristökysymyksiin. 

Kaikki oppositiopuolueet pitävät sitä 

kärkiteemana ja hallituksessa, jolla 

mielipidemittausten mukaan on pieni 

etumatka, keskustellaan nyt hieman 

varovaisemmasta suhtautumisesta 

voimaloihin ja suurteollisuuteen.

PENNINGSPEL ÄR 

INGEN BARNLEK. 

VEIKKAUS SPEL HAR 15 ÅRS ÅLDERSGRÄNS. 

27

HISTORISKT TILLBAKABLICK 

ARKISTOJEN AARTEITA 

PALSTALLA SEURATAAN Pohjola- 

Nordenin menneitä vuosikymmeniä 

ja paljastetaan arkistojen aarteita. 

1950-luvulla elettiin pohjoismaisen 

yhteistyön kultavuosia, mikä heijastui 

myös yhdistyksen toimintaan ja 

suosioon. Pohjola-Nordenin jäsenmäärä 

kasvoikin vuosina 1954-55 

reilusta 13 000:sta yli 21 000:een, 

suhteellisesti toiseksi suurimmaksi 

Norden-yhdistykseksi Pohjoismaissa. 

Pohjola-Nordenille toimintavuosi 

mainittiin parhaana siihenastisista, ja 

taloudellisista vaikeuksista huolimatta 

”yhdistyksen toiminta on mennyt hyvää 

vauhtia eteenpäin ja Pohjola-Norden 

on hyvää vauhtia kehittymässä 

pienestä yhdistyksestä kansanliikkeeksi.” 

Toiminta oli aktiivista ja 

monipuolista: Yhdistys mm. toi Suomeen 

huomattavan määrän luennoitsijoita 

ja konsertoijia, järjesti koululaisille 

H. C. Andersen -aiheisen kirjoituskilpailun 

sekä organisoi lukuisia 

pohjoismaisia eri alojen kursseja 

ja kongresseja, suurimpina kurssin 

sosiaaliyliopistojen opiskelijoille sekä 

kongressin maatalouskoulujen opettajille. 

Koululaisvaihtoa järjestettiin 

lähinnä kotimaassa suomen- ja ruotsinkielisten 

perheiden kesken, josta 

yhdistys sai myönteistä palautetta. 

YSTÄVÄKUNTATOIMINTA vakiinnutti 

1950-luvulla asemansa ja 

ystävyyssopimuksia oli vuonna 1955 

”solmittu toista sataa […] toiselta 

puolen meidän maamme kaupunkien, 

kauppalain ja maalaiskuntien ja 

toiselta puolen Ruotsin, Tanskan ja 

Norjan paikkakuntien kesken.” Yhteistyö 

ei rajoittunut koululaisvierailuihin 

ja konserttimatkoihin, kuten seuraavat 

poiminnat paljastavat: 

”Ystäväkuntaneliapila Tampere – 

Norrköping – Odense – Trondheim 

toimeenpani viime keväänä kiertävän 

taidenäyttelyn, missä tamperelaisten 

taiteilijain töitä, maalauksia ja grafiikkaa, 

oli 50, trondheimiläisten 53, 

norrköpingiläisten 35 ja odenselaisten 

25. Näyttelymateriaali kiersi vuoron 

perään kussakin ystäväkaupungissa. 

Lehdistö osoitti sille suurta huomiota.” 

28 

”Kun Vaasan ruotsalainen teatteri paloi 

ja sen uudelleen rakentamiseksi 

suoritettiin varainkeräystä, päätti Vaasan 

ruotsalaisen ystäväkaupungin 

Uumajan Norden-yhdistys myös kantaa 

kortensa kekoon ja julkaisi 

uumajalaisten antamien lahjoitusten 

avulla kirjan nimeltä ”Grannar”, jonka 

koko myyntitulo lankesi Vaasan 

ruotsalaisen teatterin hyväksi.” 

”Vaakunoita vaihtoivat Utajärvi ja sen 

ystäväkunnat: Ruotsin Vänersborg, 

Tanskan Herning ja Norjan Holmestrand 

Utajärvellä heinäkuun 2-4 p:nä 

pidetyssä ystäväkuntakokouksessa, 

johon mainituista kolmesta ystäväkunnasta 

oli saapunut kaikkiaan 31 

edustajaa.” 

Sitaatit on poimittu Pohjola-Nordenin 

toimintakertomuksesta vuodelta 

1955. 

I DENNA SPALT BLICKAR VI tillbaka 

på tidigare decennier i Pohjola- 

Nordens historia och fyndar i arkiven. 

På 1950-talet upplevde det nordiska 

samarbetet sin guldålder, vilket även 

återspeglades i föreningens verksamhet 

och popularitet. Pohjola- 

Nordens medlemstal ökade också 

1954-55 från drygt 13 000 till drygt 

21 000 och blev relativt sett den 

näststörsta Norden-föreningen. 

Verksamhetsåret konstaterades vara 

Pohjola-Nordens bästa genom tiderna 

och de ekonomiska svårigheterna till 

trots ”har föreningens verksamhet gått 

framåt i hög grad och Pohjola-Nor- 

den är på god väg att utvecklas från 

en liten förening till en folkrörelse. ” 

Verksamheten var aktiv och 

mångsidig: Föreningen bjöd in bl.a. 

ett stort antal föredragshållare och 

artister, arrangerade för skolelever en 

H. C. Andersen-uppsatstävling och arrangerade 

ett flertal nordiska kurser 

och kongresser inom olika områden, 

bland de största en kurs för de nordiska 

socialskolornas elever och en nordisk 

lantbrukslärarkongress. Elevutväxling 

förekom närmast inom landet mellan 

svensk- och finskspråkiga familjer, för 

vilket föreningen fick positivt gensvar. 

VÄNORTSRÖRELSEN befäste sin 

ställning på 1950-talet och 1955 hade 

föreningen ”förmedlat över hundra 

kontakter mellan finländska städer, 

köpingar och landskommuner å ena 

sidan och svenska, norska och danska 

orter å andra sidan.” Samarbetet 

begränsades inte bara till 

elevutväxlingar och konsertturnéer, 

vilket framgår ur följande citat: 

”Vänortsfyrväpplingen Tammerfors – 

Norrköping – Odense – Trondheim 

arrangerade senaste vår en ambulerande 

konstutställning. Tammerfors 

bidrog med 50 arbeten, målerier och 

grafik, Trondheim med 53, Norrköping 

med 35 och Odense med 25. 

Materialet utställdes i tur och ordning 

i de fyra vänstäderna. Tidningspressen 

visade utställningen stort intresse.” 

”Då Vasa teater brann och medel 

insamlades för teaterhusets 

återuppbyggande, beslöt föreningen 

Norden på vänorten Umeå att räcka 

en hjälpande hand. Med donationsmedel 

utgavs boken ”Grannar”, 

vars hela avkastning tillföll Vasa 

teater.” 

”Sköldemärken utbytte Utajärvi och 

dess vänorter, Vänersborg i Sverige, 

Herning i Danmark och Holmestrand 

i Norge vid ett vänortsmöte i Utajärvi 

den 2-4 juli. I mötet deltog sammanlagt 

31 representanter de tre 

vänorterna.” 

Citaten är hämtade ur Pohjola- 

Nordens verksamhetsberättelse för 

1955.

30 

C.S.I. New York 

Uusi kausi, uudet vainajat. Keskiviikkoisin klo 21.

Medlemstidningen för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund 

Nordhumla 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenlehti 2/2007

Ledaren 

Den andra referensgruppen 

Pohjola-Nordens Ungdomsförbund är “en andra referensgrupp” till de flesta av oss (åtminstone 

när jag tänker från medlemsorganisations perspektiv). Varför är det så och vad borde vi göra? 

Kanske det är naturligt, eftersom till exempel PNUs styrelse formas av lokal- och medlemorganisationers 

representanter, som huvudsakligen jobbar på dess egna organisationer. Det finns 

alltid något viktigare, hastigare och mera intressant. Det är bra att alla tar ansvar om sina hemorganisationer, 

men PNU borde inte lida av det. Vi borde jobba mer med detta problemet. 

Jag medger, att ibland har PNU och medlemstidning Nordhumla varit sekundära prioriteter 

även för mig. Humlan kommer ut fyra gånger om året och det har varit för lätt att glömma börja 

planeringen i tid... Lyckligtvis jag har haft tre ivriga och kompetenta redaktionsråd. Tack ska ni 

ha! 

Den här är min sista ledare till Nordhumla. Det har varit mycket nyttigt att jobba med tidningen, 

men det är dags att ta emot nya utmaningar. Jag borde studera och försöka att koncentrera 

mig på färre ärenden samtidigt. Jag har också börjat ett nytt jobb vid Tekniska Högskolans Studentkår. 

Chefredaktörs platsen är öppen! 

Om du vill vet mera om chefredaktörs jobbet, så ta kontakt till mig (e-postadressen fungerar 

ännu en stund, och den är liisa.lahteenaho@pohjola-norden.fi). 

Trevlig sommar! ■ 

Muistathan jäsenetusi? Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenille kuuluu monenlaisia etuja 

esimerkiksi matkoista ja kulttuurielämyksistä. Etuihin voi tutustua lehden loppusivuilla. 

Är du medveten om dina medlemsförmåner? Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds 

medlemmar får många olika förmåner till exempel av resor och kulturupplevelser. 

Du kan kolla förmånerna på de sista sidorna av tidningen. 

Sisällysluettelo 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenlehti Nordhumla ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 

Liisa Lähteenaho 

Chefredaktör 2005-2007 

Pääkirjoitus ja sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 

Uutiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 

Uuden pääsihteerin kolumni Pirjo MäLkiäinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 

Rajattomia mahdollisuuksia nuorille Pohjolassa Henni HeiSkanen . . . . . . . . . . . . . . . . 4 - 5 

50 vuotta sosiaalista turvaa yli rajojen Pirjo MäLkiäinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 

Norjan ensimmäinen MM-ralli oli pohjoismaisen yhteistyön tulosta Henri SePPänen . . . . . . 6 

Valkokankaan valloittajat? Saija kiviMäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 

Pohjola maailmalla: Yorkin viikingit MiLja-Maritta inniLä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 - 9 

Språkmöjligheter på internetradio Minna Lindberg. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 

Tapahtumia Marika LindStröM . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

Kannessa syksyn 2006 lämpimiä päiviä Göteborgin saaristossa. Kuva: Liisa Lähteenaho.

■ Kuulumisia kevätkokouksesta 

Pohjola-NordeNiN NuorisoliitoN kevätkokous Pi- 

dettiiN keväisessä turussa PerjaNtaiNa 27.4. eNNeN 

varsiNaista kokousta kuultiiN alustus oPiskelijoideN 

ja kesätyöNtekijöideN sosiaaliturvasta heidäN liikku- 

essaaN Pohjoismaissa ja muualla eurooPassa. Paikal- 

la oli NoiN 25 jäseNjärjestöjeN ja PaikallisosastojeN 

edustajaa. kokoukseN jälkeeN PidettiiN myös jäseNjär- 

jestötaPaamiNeN. alla oN luettavissa tiivistelmä ko- 

koukseN julkilausumasta, 

Pohjoismaiset poliitikot ovat jo yli 50 vuoden ajan, alkaen 

vuoden 1954 passivapaudesta, painottaneet vapaan 

liikkuvuuden olevan yksi pohjoismaalaisista perusarvoista. 

Tästä huolimatta vapaan liikkuvuuden tiellä 

on edelleen lukuisia ongelmia, jotka koskevat etenkin 

nuorten ja opiskelijoiden sosiaaliturvaa. 

Olemme ilolla huomanneet, että Suomi on vuoden 2007 

puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa 

ottanut esille nuorten ja opiskelijoiden kohtaamat 

rajaesteet. Pohjola-Nordenin nuorisoliitto vaatii, että 

tämä ei jää vain kauniiksi sanoiksi puheenjohtajuusohjelmaan, 

vaan että ministerineuvosto ryhtyy sanoista 

tekoihin. Eri maiden järjestelmät on muokattava yhteensopiviksi, 

jotta vapaan liikkuvuuden ihanne voidaan 

saavuttaa. Ei ole hyväksyttävää, että henkilö 

vielä tänä päivänä voi muuttaessaan pohjoismaisesta 

hyvinvointiyhteiskunnasta toiseen tippua systeemin 

ulkopuolelle, vaikka hän olisi yrittänyt hakea apua 

lukuisilta tahoilta. Kun kyseessä ovat opiskelijat, on 

pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta tarkasteltava ja 

muokattava siten, että myös opiskelijoille taataan sairauspäiväraha, 

mikäli he sairastuvat toisessa Pohjoismaassa 

opiskellessaan. 

Nuoret ovat muita kansalaisia halukkaampia liikkumaan 

maasta toiseen, joten heidän liikkuvuuttaan 

tulee helpottaa korkeimpien pohjoismaisten tahojen 

toimesta. Pohjoismaiden menestys globalisaatioprosessissa 

on muodostunut suorastaan mantraksi. On 

tärkeää, että vapaa liikkuvuus nähtäisiin olennaisena 

osana globaalin edelläkävijäaseman säilyttämisessä. 

Tämä tarkoittaa myös, että on äärimmäisen tärkeää, 

ettei Pohjoismaihin rakenneta muureja ulkomaailmaa 

vastaan, vaan että Pohjoismaat säilyvät avoimina myös 

ulospäin. ■ 

Uuden pääsihteerin kolumni 

Projekti-ihminen 

Olen projekti-ihminen, sekä työssä että vapaa-ajalla. Aikataulut 

tuppaavat tosin varsinkin vapaa-ajan projekteissani 

pettämään. Tämänhetkinen vapaa-ajan projektini on vanhan 

30-luvulta peräisin olevan tuolin kunnostaminen. Olen 

huolellisesti poistanut siitä vanhat maalikerrokset ja siten 

tutustunut tuolin historiaan ja naarmuihin. Pienen puusepäntyön 

ja viimeisen maalikerroksen poistamisen jälkeen 

pääsen päättämään minkä väriseksi sen maalaan, jotta se 

sopisi nykyiseen ympäristöönsä. Toivon toki tuolin myös 

pysyvän edelleen kasassa operaationi jälkeen… Ei ehkä 

ole kovin korrektia verrata nuorisoliittoa vanhaan tuoliin, 

mutta suhtaudun työhöni jotenkin samalla tavoin yrittäen 

uudistaa vanhaa, jotta se sopisi nykyiseen ympäristöönsä 

– samalla kuitenkin unohtamatta kunnioittaa sen historiaa. 

Näin jätän myös oman jälkeni historiaan. 

Projektinhallinta ja toiminnan kehittäminen projektien 

avulla ovat toki myös asioita joita haluan tuoda nuorisoliiton 

pääsihteerinä toimiessani vahvemmin esille, vaikka projektien 

maailma on toki meille nuorisoliitossa jo kovin tuttua. 

Yksi perinteinen hallinnoimamme pitkäikäinen projekti, 

Nordjobb, tarjoaa taas parille sadalle suomalaiselle nuorelle 

kesätyöpaikan toisessa Pohjoismaassa. Tänä vuonna (joka 

on myös Suomen pohjoismainen puheenjohtajakausi) meillä 

on myös käynnissä erityinen Rajattomia mahdollisuuksia 

nuorille Pohjolassa -projekti, josta kerrotaan tarkemmin tämän 

lehden sivuilla. 

Nykyinen projektien maailma tarjoaa toki myös haasteita 

järjestöille, koska pitkäjänteisen toiminnan suunnittelu voi 

olla projektien maailmassa hankalaa ja ulkopuolista rahoitusta 

saa usein ainoastaan muutamia vuosia kestäviin hankkeisiin 

tai vuosittain toteutuvaan tapahtumaan muutamina 

vuosina peräkkäin. Projektimaailma tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden 

oppia ja kehittää niiden avulla omaa toimintaa, 

oli projekti sitten menestys tai ei. 

Tervetuloa mukaan ideoimaan uusia toimintaamme kehittäviä 

hankkeita yhdessä liiton ihmisten kanssa. Tänä vuonna 

uudistamme myös liiton strategian, jonka painopistealueet 

antavat tulevien vuosien toiminnalle suuntaviivat. 

Mukavaa ja rentouttavaa kesää omien projektienne parissa! 

■ 

Pirjo Mälkiäinen 

Kirjoittaja aloitti PNN:n 

pääsihteerinä vuoden alussa

ajattomia mahdollisuuksia 

Nuorisotiedotushanke käynnistynyt 

PohjoismaideN miNisteriNeuvostoN PuheeNjohtajakau- 

dellaaN vuoNNa 2007 suomi PaiNottaa erityisesti ra- 

jaesteideN Poistamista PohjoismaideN välillä ja halu- 

aa NäiN helPottaa toiseeN PohjoismaahaN työhöN tai 

oPiskelemaaN lähtevieN NuorteN liikkumista. vaikka 

rajaesteisiiN oN jo – varsiNkiN 2000-luvulla – kiiN- 

Nitetty vahvaa huomiota, moNet oNgelmat eivät silti 

ole PoistuNeet. tällaisia ovat esimerkiksi erilaisuu- 

det laiNsäädäNNöllisissä määräyksissä ja käytäNNöissä 

sekä viraNomaisteN ja kaNsalaisteN tietämättömyys 

moNista oleNNaisista työhöN ja oPiskeluuN liittyvistä 

asioista. 

Tietoa ja neuvoja 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto on tarttunut toimeen 

ja käynnistänyt yhteistyössä Suomen ulkoministeriön, 

Haloo Pohjola -neuvontapalvelun ja useiden suomalaisten 

opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa nuorille 

suunnatun tiedotusprojektin Rajattomia mahdollisuuksia 

nuorille Pohjolassa. Projektin yhtenä tärkeänä 

tavoitteena on tehdä yhteispohjoismainen opaskirja, 

jossa kerrotaan muuttoprosessista toiseen Pohjoismaahan 

sekä annetaan työnhakuun ja opiskeluun liittyviä 

käytännön ohjeita ja vinkkejä. 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto järjestää myös lokakuussa 

2007 pääkaupunkiseudulla seminaarin, jossa 

adam elwan, Ulkoministeriö 

nuorille Pohjolassa 

muun muassa pohditaan ja keskustellaan raja- ja liikkuvuusesteistä, 

ajankohtaisista kuulumisista koulutuksen 

alueella ja pohjoismaisten työmarkkinoiden 

tulevaisuuden visioista sekä haasteista. Seminaari 

kokoaa noin 70 nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajaa 

kaikkialta Pohjolasta sekä edustajia myös Baltian 

maista. Seminaarin yhtenä tärkeänä tavoitteena on 

myös saada nuorten ääni kuuluviin ja samalla antaa 

nuorille vaikutusvaltaa heitä itseään koskevissa asioissa. 

Seminaarin sisältöä pohditaan ja työstetään yhteistyössä 

eri nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. 

Seminaarin yhteydessä julkaistaan myös parhaillaan 

tekeillä oleva opaskirja kaikilla pohjoismaisilla kielillä. 

Opas julkaistaan myös Haloo Pohjolan kotisivuilla 

(www.hallonorden.org). 

Kokonaiskuvaa on vaikea luoda 

Osa hankkeen alkujuurista löytyy pohjoismaisen 

neuvontapalvelun Haloo Pohjolan saamista yhteydenotoista, 

jotka koskivat opiskelua ja työntekoa toisessa 

Pohjoismaassa. Nuorten mielestä on hankala saada ja 

luoda kokonaiskuvaa niistä tahoista, joihin heidän pitää 

olla yhteydessä suunnitellessaan opiskelun tai työn 

aloittamista toisessa Pohjoismaassa. Myös itse muuttoprosessiin 

liittyy monenlaisia epäselvyyksiä. Vaikka 

eri viranomaiset hallitsevatkin hyvin oman erityisalueensa, 

he eivät läheskään aina osaa neuvoa ja opastaa

Mikaela nordling, Ulkoministeriö 

nuorta muiden viranomaisten tietolähteille. Tämän 

vuoksi nuori saattaa kohdata monenlaisia ongelmia 

esimerkiksi sosiaaliturvan, verotuksen tai työttömyysturvan 

kanssa. Nuorilla on myös yleensä melko niukasti 

kokemusta asioinnista viranomaisten kanssa. 

Koko nuorisotiedotushankkeen yleisenä tavoitteena 

on edistää ja tehdä pohjoismaalaisuutta tunnetuksi 

nuorille ja kannustaa nuoria suurempaan liikkuvuuteen 

Pohjoismaissa. Hankkeessa kuitenkin ajatellaan 

ennen kaikkea yksittäistä nuorta ja hänen tiedonsaantinsa 

parantamista. Nykyisessä tietotulvassa on 

vaikea löytää kaikkea tarpeellistao tietoa, jota nuori 

tarvitsee joko lähtiessään opiskelemaan tai työskentelemään 

Pohjolassa. Oikean ja ajankohtaisen tiedon 

avulla voidaan kuitenkin ehkäistä monia ongelmallisia 

tilanteita ja helpottaa näin itse muuttoprosessia. 

Käytännönläheistä tietoa 

Haloo Pohjolaan tulleiden viestien pohjalta on selkeästi 

nähtävissä, että nuorilla ei myöskään ole riittäviä 

taitoja ottaa selvää asioista ja toimia eri maiden erilaisten 

järjestelmien kanssa. Syksyllä ilmestyvän opaskirjan 

tavoitteena onkin olla hyvin käytännönläheinen. 

Kohderyhmänä koko nuorisotiedotushankkeessa ovat 

alle 30-vuotiaat nuoret. Opas palvelee paitsi nuoria 

myös heitä neuvovia tahoja, jotka joutuvat vastaamaan 

monenlaisiin nuorten kysymyksiin. 

Opas sisältää tietoa muun muassa sosiaaliturvasta, 

verotuksesta, väestörekisteristä, sairausvakuutuksesta, 

työttömyysturvasta, asunnonhausta ja pankkitilin 

avaamisesta. Jotta oppaasta tulisi mahdollisimman 

käyttökelpoinen, se testataan ennen julkaisemista 

muun muassa eri Pohjoismaiden nordjobbareilla, Nordplus-vaihto-opiskelijoilla, 

useilla viranomaistahoilla, 

samoin kerätään tietoa ja palautetta nuoria neuvovilta 

tahoilta kuten yliopistojen kansainvälisten asioiden 

koordinaattoreilta ja Eures-neuvojilta. Sekä oppaasta 

että seminaarista kootut kokemukset on tarkoitus 

työstää raportiksi. 

Kiinnostus Pohjoismaihin 

Monet nuoret saattavat menettää kiinnostuksensa 

Pohjoismaihin, jos tiedonsaanti ja liikkuvuus näissä 

maissa ei ole sujuvaa. Sekä valmisteilla oleva opaskir- 

ja että syksyllä järjestettävä seminaari pyrkivät omalta 

osaltaan helpottamaan nuorten opiskelun tai työnteon 

käynnistymistä toisessa Pohjoismaassa. Nuoret rakentavat 

tulevaisuuden Pohjolaa, ja jotta Pohjoismaat selviytyisivät 

houkuttelevana vaihtoehtona globaalissa 

kilpailussa, on rajaesteitä poistettava, tiedonsaantia 

parannettava ja kannustettava nuoria opiskelemaan ja 

työskentelemään Pohjoismaissa. ■ 

TeksTi: Henni Heiskanen 

Kirjoittaja työskentelee PNN:ssa Nuorisotiedotushankkeen 

projektikoordinaattorina 

PNN-teema 2007: 

50 vuotta sosiaalista turvaa yli rajojen 

PNN-TEEMA 2007 

Yksi nuorisoliiton vuoden teemoista koskee pohjoismaista 

sosiaaliturvasopimusta, joka alun perin solmittiin jo vuonna 

1955. Sopimuksen ajatuksena on, että toisessa Pohjoismaassa 

työskentelevät tai asuvat Pohjoismaiden kansalaiset saavat 

saman sosiaaliturvan kuin maan omat kansalaiset. Sopimusta 

on myöhemmin tarkistettu vuosina 1982, 1992 ja 2004. 

Nykyisenä EU-aikana EU:n sosiaaliturvan koordinointiasetus 

1408/71 on pitkälti korvannut pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 

sisällön. Pohjoismaista sopimusta sovelletaan kuitenkin 

edelleen taloudellisesti ei-aktiivien henkilöiden – eli 

esimerkiksi opiskelijoiden – kohdalla. Sopimuksen mukaan 

taloudellisesti ei-aktiiveihin henkilöihin sovelletaan sen Pohjoismaan 

lainsäädäntöä, jossa hän asuu. Lisäksi pohjoismaisen 

sosiaaliturvasopimuksen tarkoituksena on vähentää byrokratiaa 

Pohjoismaiden välillä, joten esimerkiksi sairaanhoidon 

kustannusten korvauksia ei peritä toisesta Pohjoismaasta. 

Sopimustekstiin voi tutustua tarkemmin Haloo Pohjola -neuvontapalvelun 

kotisivulla osoitteessa www.haloopohjola.fi (Sopimuksia 

ja sääntöjä; Sosiaali; Sosiaaliturva). 

TeksTi: Pirjo Mälkiäinen 

Kirjoittaja on PNN:n pääsihteeri, 

joka on työskennellyt myös 

Haloo Pohjola -neuvontapalvelussa

norjan ensimmäinen MM-ralli oli 

pohjoismaisen yhteistyön tulosta 

Norjassa järjestettiiN 15. – 18. helmikuuta maaN 

kaikkieN aikojeN eNsimmäiNeN maailmaNmestaruusta- 

soN ralliN osakilPailu. kyseiNeN kilPailu oli loistava 

Näyte siitä, mihiN PohjoismaiNeN yhteistyö voi Parhaim- 

millaaN johtaa. 

Aikaisemmin MM-rallia on ajettu monesti maailman 

parhaimmiksi osakilpailuiksi sanotuissa Ruotsissa ja 

Suomessa. Nyt naapurimaiden rallikilpailuiden työntekijät 

antoivat oman auttavan kätensä Norjan hyväksi. 

Monia suomalaisia ja ruotsalaisia näkyi työn touhussa 

yli 4000 muun vapaaehtoisen joukossa palvelemassa 

yli 100 000 paikalla ollutta rallikatsojaa. Esimerkiksi 

kilpailun mediapalvelujen johtokolmikon muodosti 

norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen edustaja. 

Reilun parinkymmenen kokemattoman 

norjalaisen muodostaman 

lehdistötiimin johtamisessa riitti 

haastetta, varsinkin kun palveltavana 

oli yli 500 ympäri maailmaa 

tullutta toimittajaa ja valokuvaajaa. 

Tästä oli osoituksena myös allekirjoittaneelle 

yhdeksän päivän 

aikana kertynyt 150 työtunnin kokonaispotti. 

Ei helpoimmasta päästä 

Aina kun luodaan jotain uutta, 

tulee todennäköisesti jonkinlaisia 

vastoinkäymisiäkin. Asiakaspalvelutilanteissa 

testattiin kärsivällisyyttä, 

kun vapaaehtoiset yrittivät 

saada selvää venäläistoimittajien 

Mikko Hirvosella oli vientiä 

heikosta englannista tai kun ranskalaiset päästivät 

valloilleen omanarvontunteensa - puhumattakaan aasialaisten 

valtavasta kiinnostuksesta niihinkin paikkoihin, 

joihin ei edes ollut pääsyä. 

Päivien aikana kisaturistit niin läheltä kuin kaukaa 

saivat kuitenkin todistaa norjalaisten sympaattisuuden, 

iloisuuden ja aidon vilpittömyyden. Ikävätkin tilanteet 

sivuutettiin nopeasti korjaamalla mahdolliset 

virheet hymyssä suin ja tilannetta pahoitellen. Tämä 

oli todella tarpeen, sillä esimerkiksi langattoman 

verkon toimivuus ei aina ollut parhaimmillaan ja toimittajien 

sietokykyä koeteltiin. Siltikin maan omien 

kansalaisten innostuminen vuoden suurimmasta urheilutapahtumasta 

oli käsinkosketeltavaa. Innokkaiden 

katselijoiden rallin seuraaminen jatkui talvisen upeissa 

vuoristomaisemissa lumimyräkästä huolimatta. 

Kulttuurien välisiä erojakin tuli vastaan, ja päätään 

sai välillä raapia. Suomalainen tehokkuus ja nopea 

päätöksenteko eivät oikein iskostuneet ruotsalais-norjalaiseen 

ajattelutapaan. Välillä oli myös havaittavissa 

lieviä törmäyskursseja siitä, hoidetaanko asiat ruotsalaiseen 

vai suomalaiseen tapaan. Rallikisan tapaan 

kokemus oli todellista ylä- ja alamäkeä, kumpaakin 

vuorotellen. Viikon päätteeksi fiilikset olivat kuitenkin 

vahvasti ylämäen puolella ja menestykseksi osoittautuneet 

kisat saivat ansaitsemansa päätöksen suomalaisvoitolla 

höystettynä. ■ 

TeksTi & kuvaT: Henri seppänen 

Kirjoittaja toimi Norjan 

MM-rallin lehdistötiimin vetäjänä 

Lehdistökeskuksessa riitti toimintaa kellon ympäri

valkokankaan valloittajat? 

elokuvatuotanto kukoistaa tanskassa, mutta vain harva 

teos päätyy esitettäväksi Suomessa 

viime syksyNä suomeN elokuva-arkisto esitti sarjaN 

taNskalaisia mykkäelokuvia osaNa elokuvayhtiö Nor- 

diskiN satavuotisjuhlaa. helmikuussa helsiNgissä jär- 

jestetyN dokumeNttielokuvafestivaaliN docPoiNtiN 

yksi tämäN vuodeN teemoista oli taNska, maaliskuussa 

maakuNNallisia elokuvakeskuksia kiersi kolme uutta 

taNskalaiselokuvaa. NäideN kulttuuritaPausteN lisäk- 

si kevääN aikaNa kauPalliseeN levitykseeN oN hiljat- 

taiN PäätyNyt kaksi kiiteltyä ja Palkittua teosta, mar- 

tiNiN uNelma (drømmeN) sekä häideN jälkeeN (efter 

BrylluPPet). 

Pohjoismaisen elokuvan näkyvyys ei teatterilevityksessä 

ole suurta. Ruotsalaisia elokuvia tulee ensi-iltaan 

Suomessa harvakseltaan, muiden Pohjoismaiden elokuvat 

poikkeuksia. Voi siis sanoa, että tanskalaisen elokuvan 

ystäviä on hemmoteltu kuluneen kevään aikana. 

Puhe tanskalaiselokuvien invaasioista on kuitenkin liioiteltua, 

sanoo elokuvayhtiö Kinoscreenin toimitusjohtaja 

Dag Andersson. ”On sattumaa, että tanskalaisia 

elokuvia on ollut esityksessä näinkin paljon.” Anderssonin 

mukaan pohjoismaisten elokuvien julkaisukynnys 

on korkea, elokuvat eivät leviä yhteistuotannoista 

huolimatta naapurimaihin. ”Tanskalaisten tiedetään 

tekevän laadukasta elokuvaa, mutta jostain syystä 

myös se on jäänyt elokuvaohjelmiston marginaaliin”, 

harmittelee Andersson. 

Kinoscreenin levittämä Martinin unelma sai Suomen 

ensi-iltansa maaliskuussa. Elokuva on monilla 

festivaaleilla palkittu kertomus koulupojan taistelusta 

oikeudenmukaisuuden puolesta. Kaupallisessa levityksessä 

elokuva on kerännyt katsojia vain kourallisen. 

Koululaisnäytöksissä Martinin unelmaa on esitetty eri 

puolilla Suomea täysille saleille. Virallisiin kävijätilastoihin 

erikoishinnoiteltuja näytöksiä ei kuitenkaan 

lasketa. 

Tanskalainen elokuvan sanotaan elävän tällä hetkellä 

kukoistuskautta. Monet paikalliset menestykset kuten 

Pohjoismaiden elokuvapalkinnon voittanut Drabet 

ovat herättäneet ulkomailla vaatimatonta kiinnostusta 

samaan aikaan kun kansainväliset menestykset, etu- 

kuva elokuvasta kinamand 

kuva elokuvasta Mørke 

päässä Lars von Trierin teokset, ovat tuottaneet huonosti 

kotimaassaan. Von Trieriin henkilöitynyt Dogma 

95 –julistus sai julkisuutta ja herätti kansainvälisen 

kiinnostuksen Tanskan elokuvatuotantoon. Dogman 

vaikutukset elokuvatuotantoon ja elokuvan estetiikkaan 

ovat nähtävissä nyt. Kansallisen elokuvan kansainvälisen 

menestyksen taustalla on kuitenkin ennen 

kaikkea instituutioiden rahallinen tuki, jota Tanskassa 

on jaettu monenlaisille tuotannoille, ei vain takuuvarmoille 

lippukassamagneeteille. 

Suomen elokuvakeskuksia kiersi kevään aikana kolmen 

tanskalaisen elokuvan sarja, jonka maahantuonnista 

vastasivat elokuvajärjestö Walhalla, Tanskan 

suurlähetystö ja Pohjoismaiden Suomen instituutti. 

”Sarjassa esitetyt elokuvat Drabet, Kinamand ja Mørke 

ovat tyylilajeiltaan ja toteutukseltaan toisistaan poikkeavia 

elokuvia ja antavat kokonaisuutena hyvän kuvan 

tanskalaisesta nykyelokuvasta”, kertoo Walhallan 

toiminnanjohtaja Mikaela Westerlund. Walhalla tuo 

maahan pohjoismaista laatuelokuvaa eri tapahtumien 

ja erikoisesitysten puitteissa. ”Olemme järjestäneet eri 

pohjoismaisten elokuvien ympärille teemailtoja yhteistyökumppaneiden 

kanssa”, Westerlund kertoo. Kaupallista 

levitystoimintaa järjestöllä ei ole. 

Kukoistuksestaan huolimatta tanskalainen elokuva 

ei ole Suomessa herättänyt kaupallisten elokuvayhtiöiden 

kiinnostusta. Teatterilevitykseen valtavirrasta 

poikkeavaa elokuvaa on hankala saada. ”Kinoscreenillä 

on tällä hetkellä esitysoikeudet erääseen kiinnostavaan 

norjalaiselokuvaan, mutta Helsingin teattereista 

ei saa salia sen esittämiseen”, harmittelee Dag Andersson. 

Tanskalaisten elokuvien näkyvyys Suomessa 

tullee jatkossakin olemaan ei-kaupallisten tahojen harteilla. 

■ 

TeksTi: saija kivimäki 

kuvaT: Walhalla

Pohjola maailmalla: Yorkin viikingit 

viikiNkieN levotoN luoNNe oN jättäNyt jälkeNsä Poh- 

joismaideN ulkoPuolellekiN. keskellä eNglaNtia 

yorkshireN kreivikuNNassa sijaitseva yorkiN kauPuN- 

ki toimii tästä eläväNä esimerkkiNä: viikiNgit Pistivät 

kauPuNgiN PystyyN vähitelleN eikä se Peittele histo- 

riaaNsa. 

Yorkin puistomaisemaa ilta-auringossa 

Selvimmin Yorkin viikinkimenneisyys on esillä viikinkikeskus 

Jorvikissa, joka opiskelijasta ja pohjoismaisesta 

näkökulmasta tuntuu rahastukselta ja ennen 

kaikkea lapsille tarkoitetulta elämykseltä. ”Aikakone”, 

johon museokävijät istutetaan, on kuitenkin hupaisa ja 

kuvaileva demonstroidessaan menneiden vuosikymmenten 

pukeutumista, asutusta ja musiikkia matkustajille 

tarjottavan perusnäkymän muuttuessa sitä mukaa 

kun aikajana liukuu taaksepäin kiihtyvää tahtia. Myös 

viikinkikylän rekonstruktio, johon aikakone lopulta vie, 

on viihtyisää katsottavaa. 

Kylä esitellään aikamatkaajille veneestä käsin ja kiemurtelevan 

joenuoman varrella näkee jos jonkinmoista 

tuhannen vuoden takaista pohjoisen siirtolaisten kyläelämää. 

Olisin mieluusti jättänyt sikäläisen kloaakkisysteemin 

ohittamatta koska hajuefektit, vaikkakin 

ihailtavaa teknologiaa sinänsä, olivat epämiellyttävän 

aidot. Aikuisempaa matkustajaa huvitti erään hökkelin 

ovenraosta näkyvä pariskunnan jalkapari. Minkään ei 

ilmeisesti viikinkien mielestä tarvinnut tapahtua suljettujen 

ovien takana. Viikingit eivät tunnetusti olleet 

mitään hienotunteista kansaa... 

Huvipuistoajelun jälkeen päädyimme arkeologiseen 

osioon, jossa löytyi varsinkin lapsia stimuloivaa ja on- 

nistuneen opettavaista aktiviteettia liittyen arkeologien 

työhön ja siihen, miten rekonstruktioon johtaviin 

päätelmiin muinaisasutuksesta oli päädytty. Myös viikinkien 

kulttuuri ja kädentaidot ovat keskuksessa silmien 

edessä koettavissa. Koko viikinkikeskus on virallisten 

turistijulkaisujen mukaan rakennettu tarkalleen 

muinaisen viikinkikylän paikalle. 

Jorvikissa oppii paljon, mitä ei aiemmin läntisistä 

naapureistaan tiennyt – he esimerkiksi saapuivat Englantiin 

jo ennen Islantiin asettumistaan. Brittein saaret 

pohjoisen kansa löysi aivan 700-luvun lopussa ja 

valloitti Yorkin tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 

866. Viikinkikuninkaat ehtivät hallita Yorkia miltei 

vuosisadan, muualla Brittein saarilla viikingit kärsivät 

voittoja ja tappioita 1000-luvun puoliväliin anglo-saksien 

lopulta viedessä voiton. Menestyksekkäiden vuosisatojensa 

aikana viikingit pitivät hallussaan eritoten 

Länsi-Irlantia, Skotlantia saarineen ja Koillis-Englantia, 

josta alettiin tuona aikana käyttää nimitystä Danelaw 

– alue, jolla tanskalaisten laki oli voimassa. 

Kaupunki täynnä historiaa 

Historia myös ajalta viikinkien jälkeen elää vahvasti 

Yorkin katukuvassa: keskiajalta säilynyt kaupunginosa 

Stonegate on näkemisen arvoinen varsinkin 

viikoittaisten katumarkkinoiden aikaan. Onpa alueen 

kaduilla varhaiskeväällä myös monipäiväinen viikinkitapahtuma. 

Ostettavaa löytyy lukuisista herttaisista 

pikkupuodeista päivittäin, ja kaupunkia täyttävät myös 

ympäri maata löytyvät liikeketjut ja tavaratalot, joten 

York ei pienestä koostaan huolimatta ole mikään takapajula. 

Niille, jotka eivät voisi ostoksista vähempää 

piitata, löytyy York Minster -katedraali, yksi Euroopan 

suurimmista keskiaikaisista goottilaisista katedraaleista 

näköalatorneineen ja maanalaisine kryptoineen. 

Rakennus on suuri jo ulkoapäin mutta sisällä vaeltaessa 

sen suurus vasta iskostuu katsojan tajuntaan: sinnehän 

mahtuisi ainakin viisi kohtalaisen kokoista luterilaista 

kirkkoa! Goottilaisen arkkitehtuurin ystävälle 

kolossi on todellinen aarreaitta ja loksahtanee se leuka 

muillakin. 

Cliffords Tower, toinen näköalamahdollisuus lähellä 

York Castle Museumia, on toinen muisto keskiajalta 

ja rakennettu symboloimaan Englannin keskiajan kuninkaiden 

mahtia. Ylhäällä tornista avartuvien näkymien 

on tarkoitus tämä myös selittää. Itse en korkean 

pääsymaksun vuoksi ylös kavunnut, vaikka muutaman 

punnan pääsymaksu tuskin ketään perikatoon viekään. 

Kesäviikonloppuisin muistomerkissä on tarjolla 

jos jonkinlaista teematoimintaa, jonka perässä torniin 

voisi hyvinkin kavuta. 

Keskustan ympäri kiertävän muurin alusta loppuun 

tuo lisää liikettä jalkoihin ja luo hyvän käsityksen kau-

pungin keskustasta. Kaltaiseni korkeanpaikankammosta 

kärsivät saattavat tosin tarvita tukea kohdissa, 

joissa muuria eivät toiselta puolelta suojaa minkäänlaiset 

kaiteet. Jos historia vielä kaiken tämän jälkeen 

kiinnostaa, voi suunnata York Castle Museumiin tarkastelemaan 

viktoriaanista elämänmenoa, ja jos se ei 

vielä vie tarpeeksi kauas, on vaihtoehtona Yorkshire 

Museum puutarhoineen. Sieltä löytyy todisteita viikinkien 

lisäksi roomalaisista ja jopa ajoilta, jolloin ihminen 

ei ollut vielä edes pilke esi-isiensä silmäkulmissa. 

Kumpaakaan edellä mainituista museoista en ole vielä 

katsastanut enkä siten voi niistä enempää kertoa. 

Lapsille ja lapsenmielisille on tarjolla The York Dungeon, 

joka tarjoaa läheisempien vuosisatojen kokemuksia. 

Museoista viimeinen, National Railway Museum, 

on rautateistä kiinnostuneille oiva kohde. Taitavasti 

osaavat kyllä britit museoida yhteiskuntansa, sen Yorkissa 

ainakin huomaa! Kävelykierroksia kaupungin 

läpi riittää, ja kaupungin joenvarsinäkymät voi tarkastaa 

istumalla mukavasti Yorkboatin veneessä. 

Britannia ei olisi mitä se on ilman viikinkien tuomia 

vaikutteita ja laajoja kaupankäyntiyhteyksiä, joten 

pohjolan asukilla ei ole tarvetta hävetä menneisyyttään 

– vaikka en viikinki olekaan, seilaan menestyksen 

vanavedessä. 

Nettimatkan Yorkiin voi aloittaa osoitteessa: 

www.visityork.org ■ 

TeksTi & kuvaT: Milja-Maritta innilä 

Stonegaten pikku putiikkeja 

Språkmöjligheter 

på internetradio 

I dagens globala värld finns det många element som 

gör att vi har möjligheter att bli ännu mer globala – en 

av dem är radio på internet. För oss nordister är det 

ett utomordentligt sätt att bekanta oss med de andra 

nordiska språken samt kulturerna. Då man lyssnar, 

blir man van med språket och så småningom förstår 

man till och med danska! Isländska kan ta litet längre 

och kräver antagligen språkstudier innan man hänger 

med. Men det låter ganska kul i alla fall. 

På finskt håll är det inte alltid så lätt att hitta nätradio, 

men det finns internetsajter som samlar olika radiokanal 

sidor. Yle och FST förbättra sitt utbud. Norge, 

Danmark och Sverige har rätt bra utbud, då Norske 

Rikskringkastningen, DR och Sveriges Radio sänder så 

gott som alla sina kanaler live på internet. Dessutom 

finns det en mängd andra operatörer som Aftonbladet 

och Expressen där man kan lyssna till både nyheter 

och reklam över nätradio. På svenska finns det alltså 

ett gott utbud. 

För att du skall kunna lyssna krävs det endast att 

du har en dator med internetuppkoppling, högtalare 

och ett öppet sinne. Vissa kanaler kräver också Real 

Player eller motsvarande program, men dem kan man 

ju ladda ner gratis. Mina egna favoriter är norska mp3, 

svenska lugna favoriter isländska bylgjan – även om 

jag inte förstår så mycket isländska ännu. Sätt igång 

datorn och börja en interaktiv språkkurs medan du 

jobbar med annat på din dator. ■ 

Några tips på internetradio sajter: 

Danska: 

http://www.dr.dk 

Finska, åländska och många andra samlade länder: 

http://makela.info/nettiradio/ 

Isländska: 

http://www.lytte.no/island.htm 

Norska: 

http://www.nrk.no 

Svenska: 

http://www.sr.se/ 

TeXT: Minna Lindberg

tapahtumat 

■ GlobSol 2007 Hanasaaressa 

12.–14.10. 

GlobSol on foorumi pohjoismaisille nuorille, 

jotka ovat kiinnostuneet globaalista 

solidaarisuudesta ja kansainvälisistä 

kysymyksistä. Vuoden 2007 GlobSolin 

teemana on ympäristö. Luvassa on sekä 

arvostettujen asiantuntijoiden luentoja 

että pienissä ryhmissä työskentelyä. 

Pienryhmissä käsitellään monikulttuurisesta 

näkökulmasta muun muassa Itämeren tilaa, 

kansalaisaktivismia sekä energiapolitiikkaa. 

Osallistuminen maksaa 60 euroa ja viimeinen 

ilmoittautumispäivä on 15.9. Lisätietoja 

tapahtumasta sekä ilmoittautumislomakkeen 

löydät osoitteesta www.globsol.info. 

■ GlobSol 2007 På Hanaholmen 

12.-14.10 

GlobSol är ett ungdomsforum för nordiska 

ungdomar som är intresserade av global 

solidaritet och internationella frågor. Årets 

GlobSol kommer att handla om miljöfrågor. 

Föreläsningar med namnkunniga talare både 

internationellt och från de bägge länderna 

kommer att varvas med arbete i mindre 

grupper där teman såsom Östersjöns situation, 

medborgaraktivism och energipolitik kommer 

att behandlas från ett mångkulturellt 

perspektiv. Deltagaravgiften är 60 euro 

och sista anmälningsdagen är 15.9. Mera 

information och anmälningsblanketten 

hittar du på www.globsol.info. 

toiMitUS 

redaktion 

Nordhumla c/o Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto 

Nordhumla c/o Pohjola-Nordens Ungdomsförbund 

nordhumla@pohjola-norden.fi 

PäätoiMittaja | CHeFredaktör 

Liisa Lähteenaho, 

liisa.lahteenaho@pohjola-norden.fi 

toiMitUSkUnta | redaktionSrÅd 

Marika Lindström Milja-Maritta Innilä 

Saija Kivimäki Minna Lindberg 

Tiina Nyyssönen Annastiina Papunen 

Henri Seppänen Ann-Helen Sund 

Noora Syrjäläinen Kaisa Tiainen 

Anna-Lena Wiik 

Tähän numeroon kirjoittivat lisäksi: 

Henni Heiskanen Pirjo Mälkiäinen 

taitto | oMbrYtning 

Mika Marttila 

PainoPaikka 

UCP Print, Vaasa 2007 

0 

■ Ruotsin kielen abikurssi 

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto järjestää 

yhteistyössä ED-matkojen kanssa kaksi viikon 

pituista ruotsin kielen abikurssia, 26.7.–1.8. 

ja 6.8.–12.8. PNN:n jäsenhinta kurssille on 

470 euroa, muille kurssi maksaa 670 euroa. 

Ilmoita mielenkiinnostasi ja/tai tilaa esite: 

järjestösihteeri Marika Lindström, marika. 

lindstrom@pohjola-norden.fi, 09 4542 

0823 tai Eja Dufvenius, 040 508 3333. 

iLMeStYMiSajat | UtgivningSdagar 

3/2007 DL 3.9., ilmestyy | utkommer 1.10. 

PoHjoLa-nordenin nUoriSoLiitto 

PoHjoLa-nordenS UngdoMSFörbUnd 

Sibeliuksenkatu 9 A | Sibeliusgatan 9 A, 

00250 Helsinki | 00250 Helsingfors 

p. | tel. (09) 4542 0825 

Pirjo Mälkiäinen 

pääsihteeri | generalsekreterare 

Marika Lindström 

järjestösihteeri | organisationssekreterare 

Hans Vikdal 

Nordjobb-projektivastaava | Nordjobb-projektansvarig 

Matilda Flemming 

puheenjohtaja | ordförande 

matilda.flemming@abo.fi 

Sähköpostiosoitteet muotoa etu.sukunimi@pohjola-norden.fi 

Epost-adressen är för.efternamn@pohjola-norden.fi 

Osoitteenmuutokset: marika.lindstrom@pohjola-norden.fi 

www.pnn.fi | www.pnu.fi 

■ Maailma kylässä 26.–27.5. (Kaisanimenen 

puisto, Helsinki) 

Nuorisoliitto ja Helsingin paikallisosasto 

HOPN tulevat olemaan edustettuina 

tässä valtavassa kulttuurien 

kohtauspaikassa. Tervetuloa mukaan! 

■ Världen kommer på besök 26.- 

27.5 (Kajsaniemiparken, Helsingfors) 

Ungdomsförbund och Helsingfors 

lokalavdelning HOPN kommer att vara 

representerade på denna massiva mötesplats 

för världens olika kulturer. Välkommen!

Prisen från Helsingfors/per enkelresa. 

Boka flyg, hotell och hyrbil på adressen www.blue1.fi 

Inrikes från 39,- 

Kuopio, Uleåborg, Rovaniemi, Vasa 

Skandinavien från 39,-/49,- 

Göteborg, Köpenhamn, Oslo, Stockholm 

Övriga Europa från 59,-/79,- 

Amsterdam, Aten, Barcelona, Berlin, Budapest, Dublin, 

Hamburg, London, Milano, Nice, Paris, Rom, Warsawa, Zürich 

Stockholm 

Flyg och 

Flyg och 

fläng! 

fläng! 

39¤ 

från 

per enkelresa 

Begränsat antal platser. Regler och bokningar hos resebyrån, 

Blue1 Sales Center, tfn 06000-BLUE1 

(tfn 06000-25831, 1,75EUR/min+lna/msa samt serviceavgift 

20-35EUR/biljett) eller på 

www.blue1.fi 

Checka in på webben utan att köa!

Vuonna 2007 Alko tarjoaa yli tuhannen 

viinin, ja yli 150 oluen valikoiman. 

Lähes maailmanennätystasoa molemmat! 

75 V U OT TA VA S T U U L L IS TA A L KO H O L I K AU P PA A 

75 vuotta sitten ei Oy 

Alkoholiliike Ab päässyt 

kehumaan juomien 

määrällä. Asiakas saattoi 

katsoa seinähinnastosta 

koko myymälän juoma- 

valikoiman. Ostohalua ei 

sopinut herättää – pullot 

makasivat hyllyillä vaaka- 

asennossa.

Matkailua viikinkien vanave 

Viime vuosina viikingit ovat tulleet 

suosituksi teemaksi matkailun alalla. 

Arkeologisiin löytöihin perustuvia 

museoita, matkailukohteita ja 

tapahtumia viikinkimarkkinoineen on 

syntynyt eri puolille Eurooppaa 1990luvulta 

alkaen. Uusissa kohteissa 

historiaa elävöitetään käyttäen 

hyväksi monipuolista nykytekniikkaa, 

multimediaa ja audiovisuaalisia 

keinoja. 

Euroopan neuvoston vuonna 1996 

julkaisemaan kirjaan Follow the 

Vikings on merkitty viikinkien 

asuinpaikat, sota- ja kauppareitit sekä 

viikinkikulttuurista kertovia museoita. 

Kohteita on 50, ulottuen Pohjois- 

44 

maista Eurooppaan, Venäjälle, 

Grönlantiin ja Kanadaan. Eniten niitä 

on tietysti Pohjoismaissa, yli 30. 

Näistä tunnetuimpia lienevät Vanha 

Uppsala, Birka, Öölannin Eketorp, 

Tanskan Ribe sekä Oslon ja 

Roskilden viikinkilaivamuseot. EN:n 

kirjassa on esitelty myös 

toistakymmentä viikinkikohdetta 

Brittein saarilla; Englannissa, 

Skotlannissa ja Irlannissa. 

Holy Islandin luostarinrauniot muistuttavat viikinkien hyökkäyksistä. 

Viikingit tekivät 700-luvun lopulta 

alkaen valloitusretkiä eri puolille 

maailmaa. Tanskalaisten viikinkien 

ryöstöretket suuntautuivat Pohjanmeren 

ympäristöön ja Englannin 

itärannikolle, norjalaisten retket 

Brittein saarille sekä Islantiin, 

Grönlantiin ja Kanadaan ja ruotsalaisten 

retket pitkin Suomenlahden 

rannikkoa Venäjälle ja Lähi-itään. 

Viikinkiaika oli muutakin kuin 

ryöstelyä. Se on Pohjoismaissa nähty 

murroskautena, jolloin kontaktit 

muihin kulttuureihin lisääntyivät, 

kristinusko voitti pakanuuden, 

ensimmäiset kaupungit perustettiin 

Pohjolaan, maanviljelys ja 

karjanhoito lisääntyivät ja käsityö ja 

kauppa kehittyivät. 

Viikinkiajan sanotaan 

alkaneen ryöstöretkestä 

Lindisfarnen luostariin 

Pohjois-Englantiin vuonna 

793. 

Viikinkien kultakautta kesti 

vain reilut pari sataa vuotta. 

Se päättyi vuonna 1066 

Hastingsin taisteluun, jolloin 

normannit, Normandiaan 

asettuneet viikinkien 

“pikkuserkut” hyökkäsivät 

Vilhelm Valloittajan 

johdolla Englantiin. 

Lindisfarnen saari 

Lindisfarnen saari sijaitsee 

Englannin itärannikolla 

lähellä Skotlannin rajaa. Matalaan 

saareen pääsee pengertietä myöten 

vain laskuveden aikana. Holy 

Islandilla asuu n. 160 asukasta 

pysyvästi, ja tärkein elinkeino on

dessä 

saarella käy vuosittain puoli 

miljoonaa matkailijaa. 

Lindisfarnen saari lahjoitettiin vuonna 

635 Ionan luostarista tulleille 

munkeille. He perustivat saarelle 

luostarin ja tekivät sieltä käsin 

mantereelle lähetysmatkoja. Luostarin 

johtajana toiminut munkki 

Cuthbert julistettiin pyhimykseksi ja 

hänen haudastaan tuli kuuluisa 

pyhiinvaelluskohde. Lindisfarnen 

luostari oli 700-luvulla Britannian 

rikkaimpia luostareita. Munkit olivat 

aloittaneet vuonna 698 latinankielisten 

evankeliumien kirjoittamisen 

koristeelliseksi teokseksi, joka 

tunnetaan nimellä The Lindisfarne 

Gospels. Tätä arvokasta keskiaikaista 

aarretta säilytetään nykyään British 

Libraryssä Lontoossa. 

Kesällä 793 luostarin rauha järkkyi, 

kun viikingit hyökkäsivät saarelle, 

surmasivat munkkeja, tuhosivat 

rakennukset ja ryöstivät aarteet. 82 

vuoden päästä he hyökkäsivät 

uudestaan. Nyt munkit osasivat olla 

varuillaan, he pakenivat mantereelle 

ja veivät mukanaan sekä Lindisfarnen 

Gospelsit että Cuthbertin pyhäinjäännökset. 

Vuonna 1082 luostari rakennettiin 

uudelleen ja saari nimettiin Holy 

Islandiksi eli Pyhäksi saareksi. 

Luostari tuhottiin kuningas Henrik 

VIII:n toimesta 1536. Raunioitten 

viereen rakennetun museon kuuluisin 

esine on yli tuhat vuotta vanha kivi, 

johon on kaiverrettu viikinkien 

ryöstöretki. 

Viikinkikaupunki Jorvik 

Yorkin kaupunki on lähes 2000 vuotta 

vanha ja jokainen historiallinen 

aikakausi on jättänyt jälkensä 

kaupunkikuvaan. Vuonna 71 

roomalaiset perustivat Ouse-joen 

varrelle linnoituksen. Sitten tulivat 

anglosaksit, jotka kutsuivat kaupunkiaan 

nimellä Eoforvic. Viikingit 

hyökkäsivät kaupunkiin vuonna 865 

ja perustivat sinne siirtokunnan, jota 

he hallitsivat sata vuotta. Eoforvikistä 

tuli Jorvik, myöhemmin York. 

1970-luvulla kaupungissa suoritetut 

arkeologiset kaivaukset paljastivat, 

miten Jorvikin viikingit asuivat, 

työskentelivät, söivät ja kävivät 

kauppaa. Heidän asuinalueensa olivat 

keskittyneet Ouse-joen varrelle, aivan 

nykyisen vanhan kaupungin keskustaan. 

Jorvik Viking Centressä on 

tämä 1000 vuoden takainen aikakausi 

herätetty eloon. Aidonnäköiset ”viikingit” 

tekevät askareitaan muinaisin 

työmenetelmin. Matkailijat istuvat 

mukavasti vaunuissa, jotka liukuvat 

kohteesta toiseen. 

Yli 1000 vuotta vanha York Minster 

on Pohjois-Euroopan suurin goottilainen 

katedraali, Englannin suosituin 

kirkko ja yksi Brittein saarten 

Lindisfarnen museon arvokkain esine on kivi, jossa kuvataan viikinkien 

hyökkäystä saarelle. 

45

seitsemästä ihmeestä. Sinne viikingitkin 

hautasivat tärkeimmät 

kansalaisensa. Kryptassa on esillä 

viikinkien hautakiviä. 

Man-saaren viikinkikulttuuri 

Isle of Man on Irlannin merellä 

sijaitseva suosittu lomasaari, jossa 

ympärivuotisia asukkaita on 75.000. 

Man-saari on pieni, joten liikkuminen 

kohteesta toiseen onnistuu 

hyvin busseilla, höyryjunalla tai 

46 

Dublinian sisääntuloaulassa vieraita tervehtii sarvipäinen viikinkisoturi. 

vaikkapa pyörällä. Historiakierroksen 

voi aloittaa saaren pääkaupungin, 

Douglasin, Manx-museon viikinkigalleriasta. 

Siellä kerrotaan 

pohjanmiesten hallitsemasta Mannin 

kuningaskunnasta. 

Viikingit hyökkäsivät Man-saarelle 

800-luvulla ja heidän jättämänsä 

jäljet näkyvät jopa saaren hallintorakenteessa. 

Saarella on oma 

itsenäinen, maailman vanhin edelleen 

toimiva parlamentti, Tynwald, 

joka on antanut nimen myös saaren 

kansallispäivälle, Tynwald’s Day. Sana 

tulee skandinaavisesta käräjiä 

tarkoittavasta ting-sanasta. 

Man-saaren viikinkikulttuuri on esillä 

museoissa osana manksilaisten 10 

000 vuoden ikäistä historiaa. “The 

Story of Mann” on Manx National 

Heritagen rakentama näyttely, joka on 

saanut useita palkintoja. Se on 

levittäytynyt koko saarelle ja siihen 

kuuluu kymmeniä kohteita. 

Viimeinen aito manksilainen kuoli 

vuonna 1974, mutta alkuperäiskieli 

manx on käytössä vähemmistökielenä. 

Saaren symboli on Three Legs eli 

kolmijalka, joka näkyy saaren omassa 

rahassa, virastoissa, lipuissa ja jopa 

poliisiauton pellissä. Erään teorian 

mukaan symboli on peräisin kuviosta, 

joka oli Man-saarta hallinneen 

norjalaisen viikinkikuninkaan rahassa. 

Länsirannikolla Peelin kaupungissa 

oleva matkailukohde The House of 

Manannan esittelee monipuolisesti 

saaren historiaa. Manannan oli 

kelttiläinen meren jumala, jonka koti 

Man-saari oli. Moni saarelle jäänyt 

viikinkimies muuttui kristityksi ja 

meni naimisiin kelttiläisen naisen 

kanssa. Näin kulttuurit sekoittuivat. 

Saarelta löydettyjen muistokivien 

kaiverruksissa näkyy, miten viikinkien 

perinteiset kuviot ovat yhdistyneet 

kelttiläisiin ornamentteihin. Pohjoisesta 

tullut kivenveistäjä Gaut 

Björnsson kaiversi työhönsä, että se 

oli tehty “all in Mann”, kokonaan 

Man-saarella. 

Viikinkien perustama Dublin 

Ensimmäiset viikinkilaivat ilmestyivät 

Dublinin alueelle jo vuonna 

795. Viikingit perustivat sinne tuottavan 

orjakaupan keskuksen vuonna 

841. Tästä ajasta ei ole säilynyt muuta 

kuin hautausmaa. Seuraava 

viikinkisiirtokunta perustettiin 917 ja 

tästä keskuksesta kehittyi Dublin, joka 

nykyisin on miljoonakaupunki.

Kuva yllä: Man-saaren symbolin, kolmijalan voi nähdä poliisiauton pellissä. Ellan 

Vannin on Isle of Man manksin kielellä. Kuva alla: Viking Adventure -matkailukohteessa 

esitellään viikinkien elämää Dublinissa 1000 vuotta sitten. 

47

Kuva oikealla: The House of 

Manannanin näyttely kertoo viikinkimiehen 

ja kelttinaisen tarinan ja kulttuurien 

sekoittumisesta avioliittojen 

kautta. 

Dublinissa on tehty laajoja kaivauksia 

viikinkien asuttamilla alueilla Liffeyjoen 

varrella ja esiteltävää on saatu 

niin Dublinin kansallismuseon 

näyttävään viikinkiosastoon, kuin 

pääkaupungin keskiajan historiasta 

kertovaan Dubliniaan ja kaupungin 

viikinkiaikaa esittelevään Dublin’s 

Viking Adventure –matkailukohteeseenkin. 

Trinity Collegen kirjastossa on 

kuuluisa keskiaikainen aarre, The 

Book of Kells, Lindisfarnen Gospelsia 

vastaava kirja. Ionan luostarin munkit 

aloittivat sen kirjoittamisen 800luvun 

alussa, mutta viikinkien hyökättyä 

Ionaan vuonna 806, kirjaa 

jatkettiin Kellsissä. Ionan luostari oli 

suuri, sillä kerrotaan jopa 68 munkin 

kuolleen viikinkien hyökkäyksessä. 

Teksti ja kuvat Marja Hartola. 

LISÄTIETOA AIHEESTA: 

www.visitBritain.fi 

www.lindisfarne.org.uk 

www.viking-jorvik-centre.co.uk 

www.gov.im/tourism (Isle of Man) 

www.visitdublin.com 

48

Drottning Margaretas 

recess i Nyköping 

1396 

År 1396 - alltså för 610 år sedan - inträffade 

den förmodligen viktigaste medeltida händelsen 

för Nordens fortsatta utveckling. Då hölls 

det som gått till historien som Nyköpings recess 

- en numera nästan bortglömd händelse. Allt 

vad Sverige hade av stormän var samlade i 

Nyköping. Där godkändes att Sverige 

tillsammans med Norge och Danmark skulle 

"en herra oc konung hafoum". Därmed var 

det klart att Drottning Margareta kunde bilda 

Europas särklass största rike ett år senare i Kalmar. 

Här berättar Håkan Norén, författare till 

Nyköpings historia I Mer än bara gästabud, om 

Nyköpings recess och historien som ledde fram 

till denna. 

Så här kan Västra längan på borgen ha 

sett ut vid tiden för Nyköpings recess. 

(Rekonstruktion Sörmlands Museum.) 

51

Bland dem som anlänt till staden 

företräddes kyrkan bland annat av 

ärkebiskop Henrik från Uppsala, 

biskoparna Knut i Linköping, Torsten i 

Skara, Nils i Västerås och stiftets egen 

biskop Tord i Strängnäs. På den 

världsliga sidan fanns antal riksråd 

såsom Erland Knutsson och Anund Hatt, 

Upplands lagman Karl Ulfsson och Sten 

Bengtsson, en av testamentsexekutorerna 

efter Bo Jonsson Grip. 

Mötet skulle leda till en överenskommelse 

som har kommit att kallas 

Nyköpings recess. Det är en av de 

viktigare historiska händelserna under 

medeltiden och kom att bli förutsättningen 

för bildandet av Kalmarunionen 

året efter. Idag är händelsen så 

gott som bortglömd. 

På aposteln Matteus dag i nådens år 

1396, den 20 september enligt vårt sätt 

att skriva datum, kunde drottning Margareta 

konstatera att inte mindre än 81 

av landets ledande män godkänt en 

överenskommelse, som kom att bana 

väg för en nordisk union. 

Herremännen hade "in Castro Nycopie 

in Suecia", som det heter i 

originaldokumentet, satt sina sigill under 

en urkund där det klart och tydligt stod, 

att alla de tre nordiska rikena skulle "en 

herra oc konung hafuom". 

52 

Margareta hade alltså Sveriges stormäns, 

såväl de kyrkligas som de världsligas, 

underskrift på att man skulle samlas för 

att bilda en riktig union av de tre nordiska 

rikena - något som alltså förverkligades i 

Kalmar året därpå. 

Samtidigt skulle Erik krönas till kung över 

de tre rikena Danmark, Norge och Sverige. 

Men makten skulle förbli hos Margareta. 

Erik var endast 14 år. Det betydde 

att hon själv skulle styra unionen. Hon 

skulle bli Europas mäktigaste kvinna! 

Recess betyder egentligen återgång, men 

har kommit att stå mer allmänt för 

politiska överenskommelser. I huvudsak 

handlar också dokumentet från 

Nyköping om indragningar till kronan. 

Men det viktigaste är överenskommelsen 

om unionens bildande. Trots detta har 

av någon anledning har recessen 

reducerats till en fotnot i historien. Inte 

bara på det nationella planet utan också 

lokalhistoriskt. 

Ivar Schnell klarar exempelvis av 

recessen på sex rader i sin Nyköpings 

historia. I den stora tvåbands utgåvan av 

Nyköpings stads historia nämns den över 

huvud taget inte. Carl-Arne Hornberg 

behandlar Margareta och recessen i sin 

Nyköpingshistoria på fem rader. Den 

annars detaljerade Harald Otto 

För drottning Margareta blev mötet 1396 i Nyköping en triumf. Det ledde till 

överenskommelsen som bland annat fastslog att en nordisk union skulle bildas. 

(Teckning av Göte Göransson ur Nyköpings historia I Mer än bara gästabud av 

Håkan Norén.) 

Indebetou ägnar inte händelsen mer än 

en halv sida i Nyköpings minnen från 

1874.Om man vill ha en fyllig, men 

samtidigt populariserad version av 

recessen på Nyköpings slott 1396, så 

får man gå tillbaka till 1800talshistorikern 

Carl Georg Starbäck. I sina 

Berättelser ur Svenska historien ägnar 

han hela sex sidor åt överenskommelsen. 

Han sammanfattar: 

"Att tanken på de tre rikenas förening för 

evärderliga tider redan nu ej blott fanns 

hos Margareta, utan äfven uttalades, det 

visar oss … beslutet. Det nästföljande 

steget skulle icke länge vänta på sig." 

Starbäck åsyftar alltså Kalmarunionen, 

som bildades i samband med kröningen 

av kung Erik av Pommern 1397. Men 

innan vi kommer så långt så får vi gå 

tillbaka i historien och se på förspelet. 

Drottning Margareta var dotter till den 

danske kungen Valdemar Atterdag, mest 

känd i Sverige för sin brandskattning av 

Visby 1361. Men hon hade släktband 

med anknytning till Nyköping genom sin 

make kung Håkan, vars farfar, hertig Erik, 

blev ett av offren vid Nyköpings gästabud 

1317. 

Håkan hade övertagit den norska kronan 

av sin far, kung Magnus Eriksson, 1343 

och valts till svensk kung 1362, sedan 

han fängslat fadern. Håkans regenttid i 

Sverige blev emellertid kort; redan året 

efter inkallades Albrekt av Mecklenburg 

för att bli kung. 

Samma år gifte sig den då 23-årige Håkan 

med den blott tioåriga danska prinsessan 

Margareta. Strax efter dog hennes 

bror Kristoffer, den tilltänkte danske 

tronföljaren. 

Margareta och Håkan fick 1370 en son 

som döptes till Olav. Denne hade arvsrätt 

till norska kronan, och som sexåring 

valdes han till dansk kung sedan 

morfadern Valdemar Atterdag avlidit. 

Som folkungaättling kunde Olav också 

göra anspråk på den svenska tronen. 

Kung Håkan avled 1380 och drottning 

Margareta blev regent för sin son i 

Danmark och Norge. Men så plötsligt 

dog även Olav, endast 17 år gammal, 

vid ett besök i Skanör. Till sin arvinge 

adopterade Margareta sin systerdotters 

sjuåriga son Bogislav, som fick byta 

namn och är i historien känd som Erik 

av Pommern. 

Missnöjet med Albrekts av Mecklenburg 

styre i Sverige växte och hans makt 

minskade alltmer. År 1388 inkallades en

stormannaförsamling till Dalaborg i 

Dalsland och sammanträffade med 

drottning Margareta. Man erbjöd Margareta 

att bli regent även i Sverige med 

den ståtliga titeln "Sveriges fullmäktiga 

fru och rätta husbonde". 

Uppgörelsen innebar bland annat att 

stormännen skulle återfå de privilegier 

de haft "förrän konung Albrekt in till Sverige 

kom". Den överenskommelsen 

skulle senare leda till Nyköpings recess, 

där detaljerna reglerades. 

Därmed var det dock inte avgjort att 

Margareta skulle styra landet. En verklig 

maktfaktor var testamentsverkställarna 

efter Bo Jonsson Grip. Denne hade varit 

Sveriges största markägare någonsin. 

Han hade avlidit 1386, men det stora 

arvet var ännu inte utskiftat. Två av 

testamentsexekutorerna, Birger Ulfsson 

tillhörig Ulfåsaätten och Sten Bengtsson 

Bielke, fanns med på Dalaborg. 

För att komma åt de svenska tillgångarna 

var Margareta tvungen att komma 

överens med samtliga testamentsverkställare. 

Dessa samlades vid 

pingsten 1388 på Nyköpingshus. De 

sände från Nyköping ett avgörande brev 

till "vår kära nådiga fru" Margareta där 

det heter "att vi gerna med all kärlek och 

trohet vilja alla de stycken fullkomligen 

hålla, som förenämnda våra vänner herra 

Birger och Sten med eder dagtingat 

hafva och ändat". 

Bo Jonsson Grips egendomar skulle 

återgå till kronan. Testamentsverkställarna 

fick förfoga över Viborgs och 

Nyköpings slott med tillhörande län, 

men även dessa skulle upplåtas åt Margareta 

när hon behövde dem. De fick 

också förfoga över Västmanland och 

halva Dalarna med koppar- och järnverk. 

Därmed var ändå inte riket säkrat för Margareta. 

Albrekt gjorde fortfarande 

anspråk på svenska kronan. Han kom 

till Sverige med en stor här och mötte 

drottning Margaretas trupper, som bland 

annat bestod av en avdelning som utgått 

från Nyköpingstrakten under Erik 

Kettilsson Pukes ledning. 

De båda härarna drabbade samman vid 

Åsle utanför Falköping 24 februari 1389. 

Drottningens seger blev total. Albrekt 

själv och hans son tillfångatogs 

tillsammans med en rad framstående 

tyska herrar. 

Man uppnådde dock ingen fred och det 

fortsatta kriget skulle komma att drabba 

Nyköping hårt. Sommaren 1390 

vistades drottning Margareta på 

Nyköpingshus. Förutom att hon 

daterade ett par brev i 

staden vet man inte vad 

hon hade för ärende. 

På hösten det året 

startade Albrekts 

ställföreträdare, kusinen 

hertig Johan, en 

expedition för att 

undsätta Stockholm 

som fortfarande var i 

händerna på Albrekts 

anhängare. Flottan 

råkade dock ut för en 

höststorm och många 

riddare och knektar 

drunknade när fartyg 

gick under eller togs till 

fånga då de sökte 

nödhamn. 

En del framgångar hade 

de. Några av fartygen 

som klarade sig gav sig 

iväg till Nyköping, som 

plundrades och 

brändes, medan en 

avdelning tog sig till 

Stockholm och sedan 

härjade i Västmanland 

och Uppland. Båda 

kyrkorna och klostret i 

Nyköping uppges ha 

blivit lågornas rov, liksom 

största delen av 

bebyggelsen. 

Drottning Margareta befann sig troligen 

på Nyköpinghus och man kan spekulera 

i om anfallet mot Nyköping var riktat mot 

drottningen. Tydligen kom hon 

emellertid på något vis till tals med 

plundrarna eftersom hon och hertig Johan 

i oktober undertecknade ett fördrag 

i Nyköping. Detta tyder också på att 

slottet Nyköpinghus klarade sig undan 

branden. 

Det finns en uppgift härstammande från 

franciscanerna i Visby att Nyköping 

plundrades först 1394 av de så kallade 

Vitalie- eller Fetaliebröderna, vilka då 

härjade som värst på Östersjön. Deras 

uppdrag var att kapa skepp på proviant 

(vitalier eller fetalier på den tidens språk) 

för att lämna understöd till det belägrade 

Stockholm. 

Man kan inte utesluta att båda 

uppgifterna är riktiga, men att de båda 

händelserna genom århundradena smält 

ihop i historietraditionen. 

År 1391 fanns Margareta åter på 

Nyköpingshus. Hon träffade på nytt 

hertig Johan och förhandlade om 

Albrekts frigivande och övertagande av 

Fortfarande finns synliga delar kvar av Västra längan 

på Nyköpings hus, där drottning Margareta vistades 

1396. (Foto Lasse Skoog, Nyköpings bildtjänst.) 

Stockholm från mecklenburgarna. 

Avtalet ledde till ett vapenstillstånd, som 

dock bröts, med nya strider om Stockholm 

som följd. Inte förrän 1395 kom 

man på Lindholmens slott i Skåne till en 

uppgörelse, enligt vilken Albrekt 

villkorligt frisläpptes och Stockholm 

sattes under speciell förvaltning. 

Året efter var det alltså dags för det som 

gått till historien som Nyköpings recess. 

Man hade egentligen samlats för att 

avhandla hur man skulle göra med alla 

frälsegods och andra privilegier efter 

mecklenburgarnas och Bo Jonsson 

Grips tid. 

Det här var ett maktspel av högsta klass. 

Förhandlingarna hade börjat redan vid 

Eriks kungaval i Skara på våren samma 

år och sedan fortsatt vid kungahyllningarna 

på Mora äng i juli. Det hade 

varit fråga om att ta och ge. 

De gods som frikostigt delats ut under 

Albrekt av Mecklenburg eller blivit 

beslagtagna av Bo Jonsson Grip skulle 

nu återgå till kronan. Det nya frälset, som 

tillkommit under Albrekts tid, fick sina 

53

privilegier indragna. Kanske var det just 

det som fick stormännen av äldre släkter 

att skriva på avtalet. 

Däremot ogillade många den 

godsindragning som skulle drabba dem 

själva eller deras intressen. Speciellt var 

kyrkans representanter ärkebiskop Henrik 

och biskop Tord i Strängnäs 

besvärliga att övertyga. Med löfte om 

stora donationer till domkyrkorna 

accepterade de. Margareta skulle dock 

ta igen det med indragningar av kyrkans 

frälsejord ute i socknarna. 

Bo Jonsson Grips arvingar fick anstånd 

till följande pingst att styrka sina anspråk 

på arvet och om de inte kunde det skulle 

egendomarna tillfalla kronan. 

Gruvintressena i Dalarna skulle dock 

överlämnas till Margareta på livstid. Hon 

fick också förfoga över sin morgongåva 

som omfattade bland annat Öster- och 

Västergötland, Dalsland och Värmland. 

Det helt överskuggande resultatet av 

drottning Margaretas recess i Nyköping 

är överenskommelsen om att bilda en 

nordisk union. 

Originaldokumentet från Nyköpings 

recess förvaras i danska Rigsarkivet. Det 

är ett imponerande tätskrivet pergament 

i storlek 40 x57 centimeter, vars text 

också finns utgivet i tryck och då omfattar 

hela åtta boksidor. Dokumentet är skrivet 

på svenska och rör Sverige ställningstagande 

till unionen varför det rimligen 

borde finnas kvar här i landet. 

Drottning Margareta hade dock för vana 

att samla på sig dokument som var till 

hennes fördel, medan dokument till 

hennes nackdel hade lätt att försvinna. 

Hennes samling blev begynnelsen till det 

danska Rigsarkivet. 

Avtalet från recessen är förstås skrivet på 

medeltida språk. Starbäck klädde det i 

1800-talets språkdräkt, som vi har lättare 

att förstå. 

I den tolkningen heter det i att "när vår 

herre konung Erik eller drottning Margareta 

oss tillsäger och på det ställe han 

eller hon vill möta riksens män af 

54 

Danmark och Norge, med dem då ens 

varda och ens blifva på konung Eriks 

och allt Sveriges rikes vägnar" eftersom 

"vi alla af dessa tre riken en herre och 

konung hafva" så "att icke ett av dessa 

(länder) skall någon tid örloga eller tränga 

på andra." 

Sammanfattningsvis beslöt man i 

Nyköping att stormännen skulle 

sammanträda på uppmaning av kungen 

eller drottningen för att sluta ett avtal 

mellan de tre rikena. Redan i recessen 

angavs alltså att avtalet skulle förbjuda 

krig mellan rikena och att orsaka 

varandra besvärligheter. 

Unionsbrevet från Kalmar ett år senare 

är skrivet på papper och många forskare 

anser det endast vara ett utkast som 

aldrig formellt blev antaget. Bindande 

avtal skrevs normalt på pergament. 

Endast tio stormän, varav troligen sju var 

svenska och tre danska, men ingen 

norrman, har satt sitt sigill på unionsavtalet 

från Kalmar. Av dokumentet 

framgår att det skulle ha varit 17 sigill, 

varför sju över huvud taget inte 

undertecknat. 

Mycket talar för att avtalet från 

Nyköpings recess - åtminstone för 

svensk del - hade större juridisk betydelse 

för unionens tillkomst än unionsbrevet 

från Kalmar. Under Nyköpingsdokumentet 

sattes 83 sigill, varav 40 finns 

bevarade. Men det var Kalmarbrevet som 

gav sitt namn åt unionen - trots dess 

tvivelaktiga juridiska värde. 

Kanske rent av Nyköpingsunionen varit 

ett mer adekvat namn. I varje fall skulle 

det inte blivit någon Kalmarunion utan 

Nyköpings recess. 

Det skulle föra allför långt att i detalj gå 

in på allt som i övrigt bestämdes i det 

omfattande dokumentet från recessen. I 

korthet skulle alla gods, som fogdar och 

ämbetsmän lagt beslag på, återföras till 

kronan och all skattejord, som kommit 

under frälse, skulle åter läggas under 

skattebönder. För att reglera detta skulle 

räfsteting hållas inom hela riket. Vidare 

skulle alla privata fästen som uppförts 

under Albrekts tid rivas. 

Räfsteting skulle inledas omedelbart. 

Redan i januari 1397 hölls räfst i 

Nyköping för Rönö, Oppunda och 

Jönåkers härader. 

Allt följde - åtminstone på ytan - lagen 

och besluten från Nyköpings recess, 

men i praktiken var det många som hade 

anledning att klaga. Räfsten gick fram 

olika hårt i skilda områden. Ett av de mera 

ökända ombuden för kronan var fogden 

i Östergötland Esbjörn Djäken. Han var 

bördig från Södermanland och hade lärt 

sig metoderna av Bo Jonsson Grip. Han 

råkade dock ut för sina egna metoder 

och fråntogs bland annat tio torp i 

Jönåkers härad såsom "gammalt 

kronogods av urminnes hävd". 

Margareta hade lovat att det, i enlighet 

med landslagen, skulle sitta svenska 

hövitsmän på kronans gods i Sverige. 

Det hindrade inte att hon under åren 

1405-1410 tillsatte dansken Niklas 

Jonsson, kallad Svarte Skåning, på 

Nyköpingshus. Denne blev också ägare 

till Åkerö i Bettna, där släkten sedan kom 

att bo. 

Sista gången Margareta besökte 

Nyköping var hösten 1408 då hon och 

kung Erik ingick en förlikning med 

riksrådet Sten Bengtsson Bielkes 

arvingar. Hon lämnade Sverige för gott 

våren 1409 och kom aldrig mer tillbaka. 

Drottning Margareta avled den 28 

oktober 1412 ombord på ett fartyg i det 

danska (numera tyska) Flensborgs hamn, 

troligen drabbad av pesten. 

Text: Håkan Norén.

Nyköpingin sopimus 1396 

Pohjoismaiden unionin perusta 

Vuonna 1396, eli 610 vuotta sitten, 

järjestettiin Pohjolan tulevan kehityksen 

kannalta oletettavasti merkittävin 

keskiaikainen tapahtuma. 

Tuolloin saatiin aikaan historian 

Nyköpingin sopimuksena tuntema 

asiakirja, joka on nykyään painunut 

lähes unohduksiin. Ruotsin kaikki 

suurmiehiksi luettavat henkilöt olivat 

kokoontuneet Nyköpingiin, jossa 

hyväksyttiin lausuma siitä, että 

Ruotsilla olisi yhdessä Tanskan ja 

Norjan kanssa yhteinen herra ja 

kuningas. Näin varmistettiin se, että 

kuningatar Margareeta muodostaisi 

vuotta myöhemmin Kalmarissa 

Euroopan suurimman valtakunnan. 

Håkan Norén, joka on kirjoittanut 

teoksen Nyköpings historia I Mer än 

bara gästabud, kertoo seuraavassa 

Nyköpingin sopimuksesta ja siihen 

johtaneista tapahtumista. 

Syyskuussa 1396 Nyköpingin pieni 

kaupunki, jossa normaalisti asui parisen 

sataa asukasta, ei ollut entisellään. 

Nyköpingin linnassa olivat vierailulla 

kuningatar Margareeta ja vastavalittu 

kuningas Eerik. Maan kaikki kirkolliset 

ja maalliset suurmiehet seurueineen 

olivat matkustaneet kaupunkiin 

tavatakseen nämä molemmat. 

Kaupunkiin saapuneista herroista 

kirkkoa edustivat muun muassa Uppsalan 

arkkipiispa Henrik, Linköpingin 

piispa Knut, Skaran piispa Torsten, 

Västeråsin piispa Nils ja hiippakunnan 

oma piispa Tord Strängnäsistä. Maallista 

valtaa edustivat useat valtakunnanneuvokset, 

heidän joukossaan Sten 

Bengtson, joka oli yksi Bo Jonsson 

Gripin testamentin toimeenpanijoista. 

Kokous johtaisi Nyköpingin sopimuksena 

tunnetun asiakirjan syntyyn. 

Tapaaminen on yksi keskiajan 

tärkeimmistä tapahtumista, ja se oli 

edellytys Kalmarin unionin synnylle 

vuotta myöhemmin. Nykyään sopimus 

on kuitenkin käytännössä unohdettu. 

Apostoli Matteuksen päivänä armon 

vuonna 1396 kuningatar Margareeta 

saattoi todeta, että 81 maan johtavaa 

miestä oli hyväksynyt sopimuksen, joka 

tuli avaamaan tietä pohjoismaiselle 

unionille. 

Herrasmiehet olivat painaneet sinettinsä 

“Castro Nycopie in Suecia – 

julistukseen, jossa selvästi ja tarkasti 

todettiin, että kaikilla kolmella 

pohjoismaalla tulisi olemaan yksi herra 

ja kuningas. Margareetalla oli siis 

Ruotsin suurmiesten, niin kirkollisten 

kuin maallisten, allekirjoitus siitä, että 

myöhemmin kokoonnuttaisiin muodostamaan 

varsinaista unionia, mikä 

sitten toteutuikin seuraavana vuonna 

Kalmarissa. 

Samalla Eerik kruunattaisiin Tanskan, 

Norjan ja Ruotsin kuninkaaksi, mutta 

valta säilyisi Margareetalla, koska Eerik 

oli vain 14-vuotias. Se tarkoitti sitä, että 

Margareeta johtaisi unionia itse. 

Hänestä tulisi Euroopan mahtavin 

nainen! 

Tästä huolimatta sopimus on jostain 

syystä kutistunut historian alaviitteeksi, 

eikä pelkästään kansallisella tasolla vaan 

myös paikallishistoriassa. Jos 

Nyköpingin sopimuksen synnystä 

haluaa saada perusteellisen, mutta 

samalla kansantajuisen selostuksen, on 

turvauduttava 1800-luvulla vaikuttaneeseen 

historioitsijaan Carl Georg 

Starbäckiin, joka käsittelee asiaa peräti 

kuudella sivulla teoksessa Berättelser ur 

Svenska historien. Yhteenvedossa hän 

toteaa, että Nyköpingissä tehty päätös 

osoittaa, ettei ajatus kolmen valtakunnan 

yhdistämisestä enää ollut vain 

Margareetan omassa mielessä, vaan se 

tuotiin julki, eikä seuraavaa askelta sitten 

kauan tarvinnut odottaakaan. 

Starbäck viittaa Kalmarin unioniin, joka 

muodostettiin Eerik Pommerilaisen 

kruunajaisten yhteydessä 1397. Mutta 

ennen kuin niin pitkälle päästään, on 

mentävä ajassa taaksepäin ja 

tutustuttava esinäytökseen. 

Tällaiselta on linnan läntinen siipi saattanut näyttää Nyköpingin sopimuksen 

solmimisen aikoihin. (Rekonstruktio Sörmlands Museum.) 

55

Kuningatar Margareeta oli Tanskan 

kuninkaan Valdemar Atterdagin tytär. 

Hänellä oli myös Nyköpingiin liittyviä 

sukusiteitä aviomiehensä kuningas 

Haakonin kautta, jonka isoisästä, 

herttua Eerikistä, tuli yksi Nyköpingin 

pitojen uhri 1317. 

Haakon oli perinyt Norjan kruunun 

isältään kuningas Magnus Erikssonilta 

1343 ja tuli valituksi Ruotsin 

kuninkaaksi 1362 vangituttuaan isänsä. 

Haakonin hallitsemisaika Ruotsissa jäi 

kuitenkin lyhyeksi: jo vuoden kuluttua 

Albrekt Mecklenburgilainen kutsuttiin 

kuninkaaksi. 

Samana vuonna tuolloin 23-vuotias 

Haakon avioitui vain kymmenvuotiaan 

Tanskan prinsessa Margareetan kanssa. 

Pian tämän jälkeen kuoli 

Margareetan veli Kristoffer, 

josta oli pitänyt tulla 

Tanskan seuraava kuningas. 

Margareeta ja Haakon 

saivat vuonna 1370 

pojan, joka kastettiin 

Olaviksi. Tällä oli perimysoikeus 

Norjan kruunuun, 

ja kuusivuotiaana 

hänet valittiin Tanskan 

kuninkaaksi äitinsä isän 

Valdemar Atterdagin 

kuoltua. Folkunga-suvun 

perillisenä hän oli oikeutettu 

vaatimaan myös 

Ruotsin kruunua. 

Kuningas Haakon kuoli 

1380, ja kuningatar 

Margareetasta tuli poikansa 

puolesta Tanskan 

ja Norjan hallitsija. Mutta 

sitten kuoli myös Olavi, 

vain 17-vuotiaana. Margareeta 

adoptoi perillisekseen 

sisarenpoikansa Bogislavin, 

joka joutui muuttamaan nimensä ja on 

tullut tunnetuksi Eerik Pommerilaisena. 

Tyytymättömyys Albrekt Mecklenburgilaisen 

hallintoon Ruotsissa kasvoi, 

ja hänen valtansa väheni entisestään. 

Vuonna 1388 kutsuttiin kokoon suurmiehet 

pitämään kokousta Margareetan 

kanssa Dalaborgiin. Tälle tarjottiin 

asemaa myös Ruotsin hallitsijana 

komealla tittelillä “Ruotsin täysivaltainen 

rouva ja oikea emäntä”. 

Sopimukseen sisältyi muun muassa se, 

että suurmiehet saisivat takaisin niitä 

etujaan, joita heillä oli ollut ennen 

kuningas Albrektin Ruotsiin tuloa. Tämä 

sopimus johti aikanaan Nyköpingin 

56 

sopimukseen, jossa määriteltiin yksityiskohdat. 

Näin ei siis ollut kuitenkaan ratkaistu, 

että Margareeta johtaisi maata. Todelliset 

valtatekijät olivat Bo Jonsson Gripin 

testamentin toimeenpanijat. Bo Jonsson 

Grip oli ollut Ruotsin kaikkien aikojen 

suurin maanomistaja. Hän oli kuollut 

1386, mutta suuri perintö oli vielä 

jakamatta. Kaksi testamentin 

toimeenpanijoista, Birger Ulfsson ja 

Sten Bengtsson, olivat mukana 

Dalaborgissa. 

Jotta Margareeta pääsisi käsiksi 

ruotsalaiseen varallisuuteen, hänen oli 

sovittava asioista kaikkien testamentin 

toimeenpanijoiden kanssa. Nämä 

kokoontuivat helluntaina 1388 

81 suurmiestä painoi sinettinsä Nyköpingin sopimukseen. Pergamentille 

kirjoitettua asiapaperia säilytetään Tanskan valtionarkistossa. 

(Reprokuva Rigsarkivet, Kööpenhamina.) 

Nyköpingin linnassa ja lähettivät sieltä 

ratkaisevan kirjeen “rakkaalle 

armolliselle rouvallemme” Margareetalle, 

jossa he totesivat, että he olivat 

samaa mieltä Birger- ja Sten-herrojen 

kanssa sovituista asioista. 

Bo Jonsson Gripin omaisuus palautuisi 

kruunulle. Testamentin toimeenpanijat 

saivat hallita Viborgin ja Nyköpingin 

linnoja tiluksineen, mutta nämäkin tuli 

luovuttaa Margareetalle tarvittaessa. He 

saivat hallita myös Västmanlandia ja 

puolta Taalainmaata kupari- ja 

rautakaivoksineen. 

Valtakunta ei ollut näin kuitenkaan 

Margareetalle varmistettu. Albrekt vaati 

yhä Ruotsin kruunua itselleen. Hän tuli 

Ruotsiin suuren sotajoukon kanssa ja 

kohtasi Margareeta joukot Ålsessa 

Falköpingin ulkopuolella helmikuun 

24. päivänä 1389. Kuningattaren voitto 

oli täydellinen. Albrekt ja hänen 

poikansa vangittiin. Rauhaa ei 

kuitenkaan saatu aikaiseksi, ja jatkuva 

sota kohteli ankarasti Nyköpingiä. 

Syksyllä samana vuonna Albrektin 

sijainen, serkkunsa Juhana-herttua, 

kokosi retkikunnan auttamaan Tukholmaa, 

joka yhä oli Albrektin kannattajien 

käsissä. Laivasto joutui 

kuitenkin syysmyrskyyn, ja monet ritarit 

ja sotilaat hukkuivat laivojen upotessa 

tai otettiin vangiksi heidän etsiessään 

suojasatamia. 

Jonkun verran menestystäkin tuli. Osa 

myrskystä selvinneistä 

aluksista 

jatkoi matkaa Nyköpingiinryöstelemään 

ja sytyttämään 

kaupungin 

tuleen, osa pääsi 

Tukholmaan ja 

teki tuhojaan Västmanlandin 

ja 

Upplandin 

alueella. MolempienNyköpingin 

kirkkojen ja 

luostarin sanotaan 

joutuneen liekkien 

saaliksi, kuten 

kävi myös suurimmalle 

osalle asutusta. 

Kuningatar Margareeta 

oli tuolloin 

luultavasti Nyköpingin 

linnassa. 

Voidaankin spekuloida 

sillä, oliko 

hyökkäys Nyköpingiin 

suunnattu kuningatarta vastaan. 

Selvästikin hän pääsi jollain tavoin 

puheisiin hyökkääjien kanssa, koska 

hän ja Juhana-herttua allekirjoittivat 

lokakuussa sopimuksen Nyköpingissä. 

Osoituksena tästä on sekin, että 

Nyköpingin linna selvisi palosta. 

Visbyn fransiskaaneilta on peräisin 

tieto, että Nyköpingin olisivat vallanneet 

vasta 1394 vitaaliveljiksi tai vitaliaaneiksi 

kutsuttu ryhmä, jonka tuhotyöt Itämerellä 

olivat tuolloin pahimmillaan. 

Heidän tehtävänään oli ryöstää laivoilta 

elintarvikkeet piiritetyn Tukholman 

tueksi. 

On mahdollista, että molemmat tiedot 

ovat oikeita, mutta että tapahtumat ovat

sulautuneet yhteen historiankirjoituksessa 

vuosisatojen kuluessa. 

Vuonna 1391 Margareeta oli jälleen 

Nyköpingin linnassa. Hän tapasi 

uudestaan Juhana-herttuan ja neuvotteli 

Albrektin vapauttamisesta ja Tukholman 

vapauttamisesta mecklenburgilaisten 

vallasta. 

Sopimus johti aselepoon, joka kuitenkin 

murtui. Seurauksena olivat uudet 

taistelut Tukholmasta. Vasta vuonna 

1395 päästiin sopimukseen, jonka 

mukaan Albrekt vapautettiin ja Tukholma 

asetettiin erityishallinnon 

alaiseksi. 

Vuosi tämän jälkeen oli siis vuorossa 

historian Nyköpingin sopimuksena 

tunteman tapahtuman aika. Kokoontumisen 

varsinainen syy oli neuvotella 

mecklenburgilaisten ja Bo Jonsson 

Gripin maaomaisuuden ja muiden 

etujen kohtalosta. 

Kyseessä oli suuren luokan valtapeli. 

Neuvottelut olivat alkaneet jo saman 

vuoden keväällä Skarassa Eerikin 

kuninkaaksi valinnan yhteydessä ja 

jatkuneet Moran niityllä uskollisuudenvalaa 

annettaessa. Pelin henki oli ota ja 

anna. 

Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 

avokätisesti jaetut tai Bo Jonsson Gripin 

haltuun ottamat maat palautettiin 

kruunulle. Albrekt Mecklenburgilaisen 

aikana syntyneen uuden aateliston etuoikeudet 

poistettiin. Ehkä juuri tämä 

seikka sai vanhempien sukujen suurmiehet 

allekirjoittamaan sopimuksen. 

Sen sijaan monet eivät pitäneet itseensä 

kohdistuvista maaomaisuuden ja etujen 

menetyksistä. Erityisesti kirkon edustajista 

arkkipiispa Henrik ja Strängnäsin 

piispa Tord olivat vaikeasti vakuuteltavissa. 

Lupaukset suurista lahjoituksista 

tuomiokirkoille sai heidät 

taipumaan. Margareeta korvasi kuitenkin 

menetykset myöhemmin vähentämällä 

kirkon verovapaan maan 

määrää pitäjissä. 

Bo Jonsson Gripin perilliset saivat 

lisäaikaa seuraavaan helluntaihin 

vahvistaakseen vaateensa perintöön, ja 

mikäli he eivät siihen pystyisi, omaisuus 

siirtyisi kruunulle. Taalainmaan kaivokset 

tuli kuitenkin luovuttaa kuningatar 

Margareetalle eliniäksi. Hän sai 

myös hallintaansa huomenlahjansa, 

joka käsitti muun muassa Itä- ja Länsi- 

Götanmaan, Taalainmaan ja Värmlannin. 

Kaiken muun varjoonsa jättävä seuraus 

kuningatar Margareetan Nyköpingin 

sopimuksesta on kuitenkin päätös 

pohjoismaisen unionin perustamisesta. 

Alkuperäistä Nyköpingin sopimusta 

säilytetään Tanskan kansallisarkistossa. 

Se on vaikuttavan tiheästi kirjoitettu 40 

x 57 sentin kokoinen pergamentti, jonka 

teksti painettuna vie kahdeksan 

kirjansivua. Sopimus on kirjoitettu 

ruotsiksi ja käsittelee Ruotsin kantaa 

unioniin, minkä vuoksi olisi kohtuullista, 

että sitä säilytettäisiin Ruotsissa. 

Kuningatar Margareetalla oli kuitenkin 

tapana kerätä itselleen häntä hyödyttävät 

asiakirjat, kun taas hänelle 

epäedullisilla asiakirjoilla oli taipumus 

hävitä. Tanskan valtionarkisto sai 

alkunsa hänen kokoelmastaan. 

Sopimuksen teksti on kirjoitettu 

keskiajan kielellä. Starbäck muunsi 

kielen tekstin 1800-luvun kieliasuun, 

jota meidän on helpompi ymmärtää. 

Tämän tulkinnan mukaan Nyköpingissä 

sovittiin, että suurmiehet kokoontuisivat 

kuningas Eerikin tai kuningatar 

Margareetan pyynnöstä solmimaan 

kolmen valtakunnan välistä sopimusta. 

Jo Nyköpingin sopimuksessa päätettiin, 

että tuleva sopimus kieltäisi maiden 

väliset sodat ja vaikeuksien aiheuttamisen 

toisilleen. 

Kalmarin unionin perustamiskirje on 

kirjoitettu paperille, ja monet tutkijat 

pitävät sitä vain luonnoksena, jota ei 

koskaan hyväksytty virallisesti. Sitovat 

sopimukset kirjoitettiin normaalisti 

pergamentille. Vain kymmenen 

suurmiestä, joista luultavasti seitsemän 

oli ruotsalaista ja kolme tanskalaista, 

eikä yksikään siis norjalainen, on 

painanut sinettinsä sopimukseen 

Kalmarin unionin perustamisesta. 

Asiakirjasta selviää, että sinettejä olisi 

pitänyt olla 17, joten seitsemän 

osapuolta on jättänyt sopimuksen 

allekirjoittamatta. 

Monet seikat puoltavat sitä, että 

Nyköpingin sopimuksella – ainakin 

Ruotsin osalta – oli suurempi juridinen 

merkitys unionin synnylle kuin 

Kalmarin unionikirjeellä. Nyköpingin 

sopimukseen saatiin 83 sinettiä, joista 

40 on säilynyt. Mutta Kalmarin 

unionikirje antoi juridisesti 

epäilyttävästä arvostaan huolimatta 

nimen unionille. 

Ehkäpä Nyköpingin unioni olisi ollut 

pätevämpi nimi. Ainakaan Kalmarin 

unionia ei olisi syntynyt ilman 

Nyköpingin sopimusta. 

Tiivistetysti sopimus piti lisäksi sisällään 

määräykset voutien ja virkamiesten 

haltuunsa ottamien maiden palautuksesta 

kruunulle ja kaiken 

verovapaaksi muutetun maan palauttamisesta 

veronalaiseksi. Päätösten 

toimeenpanoa valvomaan asetettiin 

koko maahan kuninkaankäräjiä. 

Ensimmäiset käräjät pidettiin Nyköpingissä 

jo vuoden 1937 tammikuussa. 

Kaikki tapahtui, ainakin pintapuolisesti, 

lakien ja Nyköpingin sopimuksen 

päätösten mukaisesti, mutta käytännössä 

monilla oli aihetta valittaa. 

Kuninkaankäräjät eivät toimineet 

tasapuolisesti eri puolilla maata. Eräs 

pahamaineisimmista kruunun asiamiehistä 

oli Itä-Götanmaan vouti 

Esbjörn Djälken. Hän oli kotoisin Södermanlandista 

ja oli oppinut toimintatapansa 

Bo Jonsson Gripiltä. Hän joutui 

kuitenkin itsekin niiden uhriksi, kun 

häneltä vietiin muun muassa kymmenen 

torppaa Jönåkerin kihlakunnasta, 

jotka olivat “ikiaikaisen 

perimätiedon mukaan kruunun 

omaisuutta”. 

Margareeta vieraili viimeisen kerran 

Nyköpingissä syksyllä 1408, jolloin hän 

ja kuningas Eerik kävivät neuvottelemassa 

valtakunnanneuvos Sten 

Bengtsson Bielken perillisten kanssa. 

Kuningatar Margareeta lähti lopullisesti 

Ruotsista keväällä 1409. Hän kuoli, 

todennäköisesti ruttoon, lokakuun 28. 

päivänä 1412 aluksella Flensborgin 

satamassa. 

Teksti: Håkan Norén. 

Nyköpingin linna on näyttänyt suurin 

piirtein tältä Nyköpingin sopimuksen 

solmimisen aikoihin. (Malli ja kuva 

Sörmlands Museum.) 

57

Anna elämän maistua – myös laktoosittomana! 

Valion laktoosittomat maitojuomat maistuvat aidoilta ja raikkailta maidoilta. Niissä on 

tallella kaikki maidon tärkeät vitamiinit ja kivennäisaineet. Tutut Valion laktoosittomat 

59 

maitojuomat löydät nyt uusista pakkauksista. Lisätietoa www.valio.fi/laktoositon

TULOSSA 

PÅ KOMMANDE 

60 

HELSINGIN PIIRI 

27.9. - 1.10. Pohjoismaisten pääkaupunkien 

Norden-yhdistysten tapaaminen 

Reykjavikissa 

HELSINGFORS DISTRIKT 

27.9-1.10 Nordiskt huvudstadsmöte i 

Reykjavik med Norden-medlemmar från 

alla nordiska huvudstäder. 

HÄMEEN PIIRI 

Hämeen kouluille tarkoitettu Linnéaiheinen 

digikuvauskilpailu on käynnissä 

paraikaa. 

Piirin toimisto on kesätauolla 1.6.-31.8. 

Toiminnanjohtaja hoitaa piirin sähköpostia 

tauonkin aikana. 

27.10 Piirin sääntömääräinen syyskokous 

Nokialla, jolloin juhlitaan myös 

Nokian yhdistyksen 60-vuotistaipaletta. 

KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI 

Elokuussa kulttuuriretki Hämeenlinnan 

seudulle sekä Linné -seminaari II osa: 

tutustuminen Kotkan yrttipuistoon. 

Syyskuussa tiedotusseminaari opettajille 

ja lokakuussa Islanti-päivät. 

Tarkemmat tiedot toukokuun tiedotteesta. 

Saat tiedotteen suoraan itsellesi kun 

lähetät piiritoimistoon sp-osoitteesi. 

POHJOIS-KARJALAN PIIRI 

1.4.-5.9. Digikuvakilpailu koululaisille 

aiheena "Kukkiva luonnonvarainen kasvi". 

ETELÄ-SAVON PIIRI 

Piirin perinteinen kesätapahtuma elokuussa 

Pieksämäellä tai Savonlinnassa. 

LAPIN PIIRI 

Suomen kielen ja kulttuurin kurssi järjestetään 

Rovaniemellä 25.6.-4.7. Lisätietoja 

www.lapinkesayliopisto.fi 

Ruotsin kielen intensiivikurssi järjestetään 

Framnäs kansankorkeakoululla 

Piteåssa 29.7.-8.8. Lisätietoja 

www.lapinkesayliopisto.fi 

Lapin piiri järjestää yhdessä Föreningen 

Norden Norrbottenin ja Foreningen 

Norden Tromssan kanssa matkan 

Huippuvuorille 16.-19.8. Matkaan lähtee 

kahdeksan suomalaista matkailijaa. 

KUOPION PIIRI 

1.4.-5.9. Digikuvakilpailu koululaisille 

aiheena "Kukkiva luonnonvarainen kasvi" 

6.9. klo 18.00 Carl von Linné -ilta Kivelän 

auditoriossa, Leppävirralla. 

3.-16.9. Linné-aiheinen valokuvanäyttely 

on esillä Kunnantalon istuntosalissa 

virastotalon aukioloaikoina. 

3.-23.9. Linnés brudkammare -näyttely 

Kuopion Valtuusto-virastotalossa, viraston 

aukioloaikoina. 

POHJANMAAN PIIRI 

Pohjoismainen tiedotustoimisto on muuttanut. 

Tiedotustoimisto sijaitsee 1.4. lähtien 

osoittessa Hietasaarenkatu 6. 

14.7. Linné-päivät Aspegrenin 

puutarhalla Pietarsaaressa. Ohjelmassa 

opastettu kierros Pietarsaaressa. Bussikuljetus 

Vaasasta Mustasaaren ja Vöyrin 

kautta. Ilmoittautuminen 1.7. mennessä. 

Yhteispohjoismaalainen eläkeläiskulttuuriseminaari 

Mustasaaressa 5.-11.8. 

teemanaan "Mustasaari - merenläheinen 

ruotsalaisseutu". Ohjelmassa Mustasaaren 

ja Pohjanmaan esittelyt. Viikko 

päättyy päivälliseen ja Lars Huldénin 

juhlapuheeseen. Lisätietoa seminaarista 

antaa Kurt Näsman puh. (06) 346 7675. 

6.-17.8. Pohjoismainen harrastaja-arkeologinen 

kaivausleiri Alavetelin 

Kruunupyyn kunnassa. Muinaisjäännöskohde 

on n.k. jätinkirkko. Leiri on avoin 

kaikille jotka ovat kiinnostuneet arkeologiasta. 

Hinta: 80e/viikko, hintaan sisältyy 

leirimaksu, luennot ja retket . Kurssikielenä 

ruotsi. Viimeinen ilmoittautumispäivä: 

31.5., www.kfhs.fi/web/nau. Lisätietoja 

leiristä: Eva-Marie Backnäs, 044- 

526 3297. 

ÖSTERBOTTENS DISTRIKT 

Nordiskt informationskontor har flyttat! 

Från och med 1.4 finns infokontoret i 

adressen Sandögatan 6. 

Linné-dag i Aspegrens trädgård i Jakobstad 

14.7. Medlemmar från hela distriktet 

inbjuds till en historisk dag i Linnés 

tecken i Jakobstad. På programmet står 

en guidad rundtur i Jakobstad. 

Busstransport ordnas från Vasa via 

Korsholm och Vörå. Anmälan senast 1.7. 

Samnordiskt pensionärskulturseminarium 

i Korsholm 5-11.8. Temat för årets 

seminarium är "Korsholm - Havsnära 

svenskbygd". I veckans program ingår 

presentation av Korsholm och 

Österbotten. Veckan avslutas med en 

jubileumsmiddag med festtal av Lars 

Huldén. Mera information ger Kurt Näsman 

tfn 06-346 7675. 

Nordiskt amatörarkeologiskt utgrävningsläger 

6-17.8. i Nedervetil i Kronoby 

kommun. Fornlämningen som skall 

grävas ut är en jättekyrka. Lägret är öppet 

för alla som är intresserade av arkeologi. 

Pris: 80e/vecka. I priset ingår lägeravgift, 

föreläsningar och utflykter. Sista 

anmälningsdag: 31.5., www.kfhs.fi/web/ 

nau. För information om lägret: Eva-Marie 

Backnäs, 044-526 3297. 

KESKI-SUOMEN PIIRI 

24.5. klo 17.00 Vierailu Muuratsaloon 

Alvar Aallon "koetaloon". Kimppakyytiä 

voi tiedustella toimistolta. 

23.-28.7. Suomen kielen ja kulttuurin 

kurssi pohjoismaalaisille Jyväskylässä, 

teemana suomalainen ruokakulttuuri. 

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA 

16.-18.6. Linné-teemamatka Upsalaan 

ylipuutarhuri Aarno Kasvin johdolla! 

Tutustumme mm. Linné- puutarhaan ja 

Linnén kesätilaan. Matkan hinta 150 e. 

6-10.8. on luvassa ruotsinkielen kurssi 

abiturienteille, joka pidetään Kupittaan 

lukiossa FM Arto Heiskasen vetämänä. 

Ensimmäiset 25 ilmoittautunutta ehtivät 

mukaan. Ilmoittautua voi s-postitse. 

Piiri julkaisee touko-kesäkuun vaihteessa 

oman saaristoteemaisen lehtensä! 

EGENTLIGA FINLAND OCH 

SATAKUNDA 

16.-18.6. ordnar distriktet en Linnétemaresa 

till Uppsala med 

överträdgårdsmästare Aarno Kasvi som 

sakkunnig ciceron! Under resan 

bekantar vi oss bland annat med Linnés 

trädgård och sommarställe. Resans pris 

är 150e. 

6.-10.8. är det dags för vår nya svenskakurs 

för abiturienter. Kursen som undervisas 

av fil.mag. Arto Heiskanen ordnas 

i Kuppis gymnasiums utrymmen. 

Anmälningar tas emot per e-post. 

Distriktet kommer att ge ut sin egen 

tidning i maj-juni månadsskifte. Årets 

tema är skärgården!

UUDENMAAN PIIRI 

9.6. Retki Hiittisten Rosalassa sijaitsevaan 

viikinkikylään. 

4.8. Pohjoismaiset laituritanssit Sipoossa. 

NYLANDS DISTRIKT 

9.6. Exkursion till vikingabyn i Hitis 

Rosala. 

4.8. Nordisk bryggdans i Sibbo. 

Pohjoismainen juniorileiri 13 - 15 - 

vuotiaille Porvoossa 9.-14.7.! Yli 30 nuorta 

Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta 

ja Virosta. Osallistumismaksu 

200e, jäsenille 180e. 

Nordiskt juniorläger för 13-15-åringar 

i Borgå den 9.-14.7.! Drygt 30 deltagare 

från Danmark, Finland, Norge, Sverige 

och Estland. Deltagaravgift 200e, för 

medlemmar 180e. 

TJALDUR 

Finlands f.d. Generalkonsul Thorolf och 

Nancy Björklund besöker Helsingfors 

den 3-8 juni. De bor på Hotel Torni, 

Georgsgatan 26, tfn 020 1234 604. 

Färöträff i Tornis bar, högst uppe i 

skyskrapan den 7.6. kl.18.00. 

På vår hemsida hittar du bl.a. vår 

verksamhetsplan och den nya styrelsen. 

www.pohjola-norden.fi/uploads/Piirit/ 

Tjaldur/index.html. 

UPPIK 

Uppik utger Nyhetsblad 1/07 i slutet av 

maj månad. 

Tidningen postas till medlemmarna och 

kommer också att finnas på vår hemsida 

www.pohjola-norden.fi/uploads/Piirit/ 

Uppik/uppik-hs.htm. 

JOURNALISTRESA till Grönland, Nuuk 

den 13.-21.6. 

Journalist Christoffer Wiik och fotograf Esa 

Siltaloppi, båda från Vasa besöker 

Grönland med stöd av Nordisk 

kulturfond, Nordens institut i Grönland/ 

Napa och Uppik. En bok om resan 

kommer att publiceras och ytterligare 

sammanställs en fotoutställning. 

Under besöket kommer man bl.a. att ta 

upp frågor som, den förestående 

folkomröstningen angående Grönlands 

självständighet, Global warming och 

planerna på att borra olja. Nordens 

Institut i Grönland/Napa, firar sina 20 år 

den 7.9. Hur ser Nordens Institutet på 

Norden och det Nordiska samarbetet? 

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT 

KONTAKTUPPGIFTER TILL DISTRIKTEN 

Etelä-Savo Södra Savolax 

PL 389, 50101 Mikkeli 

puh./tfn (015)362 535, 040 551 3780 

etela-savo@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Anne Taivalantti 

toim.johtaja Päivi Taskinen 

Helsinki Helsingfors 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki/Helsingfors 

puh./tfn (09)4542 0816 

faksi/fax (09)4542 0820 

helsinki@pohjola-norden.fi 

helsingfors@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Henrik Stenius 

toim.johtaja Martin Paulig 

Häme Tavastland 

Suvantokatu 13, 

33100 Tampere/Tammerfors 

puh./tfn (03)212 5058 

hame@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Martin Lilius 

toiminnanjohtaja Marita Kurki 

Kaakkois-Suomi Sydöstra Finland 

Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11 

45100 Kouvola 

puh./tfn (05)312 0991 

faksi/fax (05)829 6280 

kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Leena Ilkka-Salonen 

toim.johtaja Anu Erolin 

Keski-Suomi Mellersta Finland 

Kilpisenkatu 6 –8, 40100 Jyväskylä 

puh./tfn (014)615 965 

faksi/fax (014)619 451 

keski-suomi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Martti Koskela 

toim.johtaja Maria Markus 

Kuopio sekä Pohjois-Karjala 

Kuopio samt Norra Karelen 

Puijonkatu 22 B4, 70100 Kuopio 

puh./tfn (017)261 5101 

faksi/fax (017)261 5105 

kuopio@pohjola-norden.fi 

pohjois-karjala@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Mauri Repo (Kuopio) 

pj./ordf. Siv Jouhkimo (P-Karjala) 

toim.johtaja Anne Tuomainen 

Lappi Lappland 

Hallituskatu 20 A, 96100 Rovaniemi 

puh./tfn (016)317 691 

faksi/fax (016)317 691 

lappi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Simo Rundgren 

toim.johtaja Kirsi Lantto 

Oulu Uleåborg 

Torikatu 8, 90100 Oulu 

puh./tfn 040-5141441 

faksi/fax (08) 8811 290 

oulu@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Paula Rossi 

Pohjanmaa Österbotten 

Koulukatu/Skolhusgatan 23 

65100 Vaasa/Vasa 

puh./tfn (06)319 5550 

faksi/fax (06)319 5552 

info.vasa@pohjola-norden.org 

pj./ordf. Helena Teräväinen 

toim.johtaja Susanna Kanerva 

Uusimaa Nyland 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A, 


puh./tfn (09)4542 0816 

faksi/fax (09)4542 0820 

uusimaa@pohjola-norden.fi 

nyland@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. 

Marja-Liisa Ala-Pöllänen, 

toiminnanjohtaja Martin Paulig 

Varsinais-Suomi ja Satakunta 

Egentliga Finland och Satakunda 

Kulttuurikeskus 

Uudenmaankatu/Nylandsgatan 1 

20500 Turku/Åbo 

puh./tfn (02)233 2920 

faksi/fax (02)231 0920 

varsinais-suomi.satakunta@ 

pohjola-norden.fi 

egentligafinland.satakunda@ 


pj./ordf. Bo Grönholm 

toim.johtaja Maria Häggman 

Tjaldur 

ystävyysseura/vänskapsförening 

Färsaaret /Färöarna - 

Suomi/Finland 



puh./tfn (09)4542 0812 

faksi/fax (09)4542 0820 

toim.johtaja Agnete Sippel 

agnete.sippel@pohjola-norden.fi, 

pj/ordf. Martina Huhtamäki 

Uppik 

ystävyysseura/vänskapsförening 

Grönlanti/Grönland - Suomi/Finland 



puh./tfn (09)4542 0812 

faksi/fax (09)4542 0820 

toim.johtaja Agnete Sippel 

agnete.sippel@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Fredrik Forsberg 

61

Turusta 

Tukholmaan 

alk. 30 €/suunta 

sis. h-auton ja 1-4 

henkilöä päivävuorolla. 

62 

Paikkoja rajoitetusti. 

Joko tunnet 

meren tuoksun? 

Viking Line vie sinut iloisesti 

ja mukavasti kohti Ruotsia, 

Ahvenanmaata ja Baltiaa. 

Kysy edullisia perhepakettejamme 

kesän suosikkikohteisiin 

aina Tanskaan saakka! 

Kolmården 

www.vikingline.fi 

puh. 0600-41577 

(1,64 €/vastattu puhelu + 

norm. pvm/mpm) 

Helsingistä 

Tukholmaan 

alk. 90 €/suunta 

sis. h-auton, C-hytin ja 

2-4 henkilöä. 

Paikkoja rajoitetusti.

YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA 

- TULE MUKAAN! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN 

- KOM MED! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

63

64 

 

 

Fakta

Effective 

Business Reach 

with 

Nordicum Magazine 

NORDEN 

-yhdistykset / -föreningar 

- Foreningene Nordens Forbund 

Norra Vallgatan 16, 2 tr. 

SE-211 25 Malmö 

puh./tfn +46 (0)40 238 610 

faksi/fax +46 (0)40 238 410 

fnf@norden.se 

- Föreningen Norden, Sverige 

Box 12707, SE-112 94 Stockholm 

puh./tfn +46 8 5061 1300 

faksi/fax +46 8 5061 1320 

foreningen@norden.se 

- Foreningen Norden, Danmark 

Malmøgade 3, DK-2100 København Ø 

puh./tfn +45 3542 6325 

faksi/fax +45 3542 8088 

landskontoret@foreningen-norden.dk 

- Foreningen Norden, Norge 

Abbediengen hovedgård 

Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo 

puh./tfn +47 22 516 760 

faksi/fax +47 22 516 761 

foreningen@norden.no 

- Föreningen Norden på Åland 

Storagatan 9, AX-22100 Mariehamn 

puh./tfn (018)172 79 

faksi/fax (018)172 79 

norden@aland.net 

- Norrøna Felagid i Føroyum 

J.Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn 

puh./tfn +298 315 319 

faksi/fax +298 315 727 

hogni@uf.fo 

- Norræna Felagid, Island 

Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik 

puh./tfn +354 551 0165 

faksi/fax +354 562 8296 

norden@norden.is 

- Föreningen Norden på Grønland 

N.A.P.A, Skibshavnsvej 21 

Postboks 770 

- Föreningen Norden i Litauen 

Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius 

puh./tfn: +370 222 021 

65

POHJOLA-NORDEN JÄSENEDUT 2/2007 

MATKOJA: 

VIKING LINE 

Edut on tarkoitettu Pohjola-Nordenin 

jäsenien vapaa-ajan risteilymatkoille 1.1.- 

30.12.2007 asti. Varatessasi kerro tuotetunnus. 

Varaudu esittämään Pohjola-Nordenin 

jäsenkortti lippuja lunastaessasi. Ikäraja 

su-to 20 v., pe-la 23 v. Paikkoja rajoitetusti, 

etu ei koske ryhmämatkoja. 

Helsinki-Tukholma -risteilyt 

Tuotetunnus FKKRY 

Lauantai-torstai -lähdöt 

1.1.-14.6. + 13.8.-30.12.2007 

(ei 5.4., 16.5. ja 5.12.07) 

Koko C-hytti 80,- (norm. 220e) 

Koko B-hytti 90,- (norm. 264e) 

Koko A/BL-hytti 110,- (norm. 300e) 

Koko Lyx-hytti 140,- (norm. 372e) 

Perjantai-lähdöt 

30.12.07 asti sekä 5.4., 16.5. ja 5.12.07 sekä 

kaikki pvt 15.6.-12.8.07 



Koko A/BL-hytti 160,- (norm. 392e) 

Koko Lyx-hytti 220,- (norm. 439e) 

Turku-Tukholma miniristeilyt 

Tuotetunnus FKKRY 

Su-la aamu + su-to ilta 

lähdöt 30.12.07 asti, ei 5.4., 16.5. ja 5.12.07 



Koko A-hytti 40,- (norm. 130e) 

Pe-ilta + la-ilta -lähdöt 

30.12.07 asti sekä 5.4. ilta, 16.5. ilta ja 

5.12.07 ilta sekä kaikki pvt 15.6.-12.8.07 




Helsinki-Tallinna reitin matkat 

Piknikristeilyt 

Tuotetunnus FKKRYP 

Kaikki lähdöt voimassa 1.1.- 31.12.07 

25,- /hlö sis. lounaan (norm. 29-37e) 

28,- /hlö sis. päivällisen (norm. 32-40e) 

Miniristeilyt 

Tuotetunnus FKKRYM 

Su-to -lähdöt 1.1.-14.6. + 3.8.-30.12.07 

(ei 5.4., 16.5. ja 5.12.07) 

Koko C/B2P-hytti 12,- (norm. 35e) 

Koko B/A2P-hytti 16,- (norm. 47e) 


Miniristeilyt 

Tuotetunnus FKKRYM 

Pe-la-lähdöt sekä 5.4., 16.5. ja 5.12.07 sekä 

kaikki pvt 15.6.-12.8.07, (ei voimassa 1.11.- 

15.12.07) 

Koko C/B2P-hytti 22,- (norm. 53e) 

Koko B/A2P-hytti 26,- (norm. 65e) 


Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat 

Tuotetunnus FKKRYH 

normaaleista risteilyhinnoistamme -50% 

alennus 2-4 henkilön A-, B- tai C-luokan 

hytissä ilman aterioita 1.1.- 30.12.07. (ei 

voimassa pe-la lähdöillä 1.11.-15.12.07) 

Muista passi! Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

ECKERÖ LINE 

puh. (09) 2288 544, myönnämme Pohjola- 

Nordenin jäsenille vuonna 2007 seuraavat 

sopimushinnat, voimassa ma-pe 

lähdöillä. 

1.1.-30.6.2007 ja 13.8.-31.12.2007 

Päiväristeily 19 e/hlö 

A2-hytti päiväristeilyllä 30 e 

Reittiliput 17 e/hlö/suunta 

A2 –hytti 25 e/suunta 

1.7.-12.8.2007 

Päiväristeily 25 e/hlö 

A2-hytti päiväristeilyllä 30 e 

Reittiliput 22 e/hlö/suunta 

A2 –hytti 25 e/suunta 

Varauksen yhteydessä tulee mainita tuotekoodi 

PONOC (päiväristeily) tai PONOR 

(reittilippu). Nettimyymälässä aloita varaus 

syöttämällä tuotekoodi kenttään “syötä 

tuotekoodi”. Alennus on talouskohtainen 

ja alennuksen edellytyksenä on voimassa 

oleva jäsenkortti. Sopimushintaiset matkatuotteet 

voidaan myöntää vain Eckerö Linen 

omista Suomen myyntipisteistä, vähintään 

1 vrk ennen lähtöä maksetuista 

matkoista. Alennusta ei voida myöntää 

jälkikäteen eikä sitä voi yhdistää muihin 

alennuksiin, paketteihin tai tarjoushintoihin. 

Mikäli matka maksetaan sata 

massa ennen lähtöä, peritään matkasta 

normaali listahinta sekä palvelumaksu 5 

e. 66 Peruutusehdot ovat Eckerö Linen pääesitteen 

mukaiset. 


MAJOITUSTA: 

SMYRIL LINE 

puh. (09) 6123 355, 

myöntää 10 %:n alennuksen 

m/s Norrönan henkilö-, 

hytti- ja autolipuista. 

Varaukset tehdään suoraan 

Smyril Linen edustajalle Suomessa, Saga 

Matkat Oy:lle. Alennus ei koske Smyril 

Linen lento-laiva-yhdistelmämatkoja. 

www.sagamatkat.fi/smyril-line 

SAGA MATKAT 

puh. (09) 6123 355, myöntää 5% alennuksen 

(kuitenkin enint. 70 e /matka/henkilö) 

kaikista matkaesitteessä mainituista 

matkoista. Varaus tehdään suoraan Saga 

Matkoilta ja tilattaessa tulee mainita Pohjola-Nordenin 

jäsennumero. Alennus ei 

koske ”äkkilähtöjä”, jotka ovat jo valmiiksi 

alennettuja. 

www.sagamatkat.fi 

SCANDIC HOTELS 

puh. 0800 - 0 - 6969, Pohjola-Nordenin 

jäsenet saavat 8 -30% alennuksen hotellien 

listahinnoista Suomen Scandic-hotelleissa. 

Alennuksen saa varaustunnuksella: 

D000005184. 

www.scandic-hotels.com 

HOTELLI HELKA 

Helsingin keskustassa sijaitseva 

Hotelli Helka tarjoaa 

P-N:n jäsenille majoituksesta 

13-15 %:n alennuksen. 

Varaukset: Reservations 

@helka.fi tai puhelimitse ilmaiseen 

varausnumeroon, puh. 0800 169 069. 

Mainitse varatessasi jäsenyydestäsi. 

www.helka.fi 

CHOICE-HOTELLIT 

Pohjola-Nordenin jäsenet saavat alennuksen 

Choice-hotellien normaaleista viikkohinnoista 

(su-pe) Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa 

ja Suomessa. Viikonloppuina sekä 

kesäaikaan voimassa on hotellin normaalit 

viikonloppuhinnat, mikäli nämä 

alittavat sopimushinnat. Hinta kattaa, 

mikäli toisin ei ole mainittu, yöpymisen 

standardiluokan yhden hengen ja kahden 

hengen huoneessa. Aamiainen ei kuulu 

hintaan Kööpenhaminan hotelleissa. Kaikki 

hinnat sisältävät voimassa olevat verot 

ja lisämaksut. Varausta tehdessä mainittava 

Pohjola-Nordenin jäsenyys. 

www.choice.se 

Suomen Retkeilymajajärjestö 

puh. (09) 5657 150, myy 

jäsenkorttiaan P-N:n jäsenille 

hintaan 11.77 e 

( normaalihinta 16.82 e). 

Kortilla voi hyödyntää SRM:n 

useita eri jäsenetuja. Lisäksi 

Pohjola-Nordenin jäsenet saavat 2.52 e:n 

alennuksen/henkilö/yö majoittuessaan 

retkeilymajoihin Suomessa. 

www.srmnet.org 

HANASAAREN... 

kulttuurikeskus 

Espoossa n. 5 km 

Helsingin keskustasta), 

puh. (09) 435 020, myöntää 15 %:n 

alennuksen majoituksesta arkisin jäsenkortin 

esittäville. 

www.hanaholmen.fi 

RUOTSISSA 

VICTORS HOTEL... 

& Restaurant Göteborgissa myöntää 

Pohjola-Nordenin jäsenille 20%:n alennuksen 

kaikista normaalihinnoista. Jäsenyys 

mainittava tilausta tehdessä. 

www.victors-hotel.com 

AJANVIETETTÄ, OSTOKSIA, AUTONVUOKRAUSTA: 

ISLANNISSA 

SUOMEN KANSALLIS- 

HOTEL REYKJAVIK 

oopperan edut Pohjo- OY TEBOIL AB 

la-Nordenin jäsenille 

puh. + 354 514 7000, myöntää 20 %:n 

käyvät ilmi lehdessä Korttipalvelut, puh. 020 - 4700 

alennuksen majoituksesta ja aamiaisesta. 

olevasta Oopperan ilmoituksesta. 911, myöntää P-N:n jäsenille tank- 

Ei muiden alennusten yhteydessä. 

Puh. (09) 4030 2211 tai: liput@operafin.fi kauksen yhteydessä alennusta 2,2 

www.hotelreykjavik.is 

www.ooppera.fi 

senttiä/litra (bensiini ja diesel), voiteluaineista 

10% ja nestekaasusta 5% 

NORJASSA 

maksettaessa Teboilin maksuaikakortilla. 

Tilinhoitomaksu on 1,35 euroa 

SVENSKHEMMET... 

KUSTANNUSOSAKEja 

se peritään vain, jos on laskutet- 

yhtiö Tammi, puh. (09) 6937 

Voksenåsen (Holmenkollenilla n. 15 km 

tavaa. Hakemuksia saa Pohjola-Nor- 

6235, myöntää jäsenkorttia 

Oslon keskustasta), puh. + 47 - 2214 3090 

denista tai Teboil-huoltamoilta. 

vastaan 20 %:n alennuksen kir- 

myöntää 20 %:n alennuksen yöpymisestä 

www.teboil.fi 

jaostoksista Tammen kirja- 

ja aamiaisesta. 

myymälässä, Urho Kekkosen katu 4 - 6, 

www.voksenaasen.no 

Helsinki. 

www.tammi.net 

ROVANIEMEN... 

Teatteri - Lapin Alueteatteri myöntää 

jäsenkortin näyttäville 2 lippua yhden 

hinnalla. Etu koskee teatterin omien tuotantojen 

normaalihintaisia lippuja (ei vierailunäytöksiä). 

Liput voi varata esityspäivänä 

lippukassalta, puh. 0400 282 484. 

www.rovaniementeatteri.com 

ÅBO SVENSKA teater 

puh. (02) 2777 377, myöntää 

korttia näyttävälle tai jäsennumeron 

mainitseville jäsenille 

2 lippua yhden hinnalla. 

Etu koskee kaikkia kevään 

ja syksyn esityksiä ja sitä saa 

käyttää niin useasti kuin itse haluaa. 

Alennus koskee normaalihintaisia lippuja, 

jotka voi varata esityspäivänä (etu ei siis 

koske ensi-iltoja tai vierailunäytöksiä). 

Lippuja voi varata lippukassasta. 

www.abo.fi/teater 

TURUN... 

Kaupunginteatteri 

puh. (02) 2620 080 / (02) 262 

0030, myöntää P-N:n jäsenille 

teatterilippuja opiskelijahintaan, 

ts. n. 20-35%:n 

alennuksella normaalista 

lipun hinnasta. Jäsenyydestä tulee mainita 

lippuja tilatessa. 

www.turku.fi/teatteri 

ESPOON... 

Pohjola-Nordenin jäsenet 

saavat 2 euron alennuksen 

perushintaisesta lipusta 

kaikkiin esityksiin. 

Alennus on aina henkilökohtainen. 

Varausta tehtäessä 

mainittava alennuksesta ja lippujen 

lunastuksen yhteydessä esitettävä Pohjola-Nordenin 

jäsenkortti. 

www.espoonteatteri.fi 

WASA TEATER 

puh. (06) 

3209 330 

tarjoaa P- 

N:n jäsenille kaksi lippua yhden hinnalla 

suuren näyttämön ja studionäyttämön 

esityksiin tiistaista torstaihin. Lippuvarauksia 

otetaan vastaan puhelimitse. 

Jäsenkortti tulee näyttää lippuja lunastettaessa. 

www.svof.fi/wasateater 

MIKKELIN TEATTERI 

puh. (015) 4110 440, myöntää 

jäsenille 1 e:n alennuksen 

lipun hinnasta. Alennuksen 

saa vain jäsenkorttia näyttämällä 

ja se koskee vain teatterin omia 

esityksiä. Paikkavaraukset teatterin lippukassalta. 

www.mikkelinteatteri.fi 

JOENSUUN... 

Kaupunginteatteri, 

puh. (013) 267 5222, 

myöntää jäsenkorttia näyttävälle 

2 teatterilippua yhden 

hinnalla. Etu koskee lippuja esityspäivän 

näytäntöihin, jos katsomossa on tilaa. 

Alennus koskee teatterin omaa tuotantoa. 

Lippuja voi ostaa Carelicumista, Koskikatu 

5 tai tuntia ennen esityksiä teatterin ovilipunmyynnistä, 

kaupungintalolta 

Rantakatu 20. 

www.jns.fi/kaupunginteatteri 

HUFVUDSTADSBLADET 


puh. KUSTANNUSYHTIÖ... 

(09) 1253 500, myöntää P-N:n jäsenille 

10 %: n alennuksen kaikista määräaikaistilauksista 

(ulkomaantilauksiin lisätään 

KUSTANNUSOSAKE- 

postimaksu). Vaihtoehtoina ovat päivittäis- 

, KUSTANNUSOSAKE- 

viikonloppu- ja sunnuntaitilaus. Tarjous 

on voimassa 31.12.-07 asti ja koskee uusia 

tilaajia, joille ei ole tullut Hufvudstadsbladetia 

viimeisen kuuden kuukauden 

aikana. SUOMEN Ilmoita koodi KANSALLIS.. 

PN ja jäsennumerosi. 

www.hbl.fi 

FINNET COM OY 

puh. (09) 424 200. 

Finnet Com Oy -liittymä 

P-N:n jäsenille erikoishintaan! 

Finnet Com tarjoaa erinomaisen 

vaihtoehdon yksi- ja kaksitaajuusmatkapuhelimiin. 

Finnet Com gsm 

toimii Soneran verkossa, joka takaa erinomaisen 

kuuluvuuden koko maassa. 

Ulkomailla liittymä toimii yli sadassa 

maassa. Finnet Com Oy tarjoaa erittäin 

hintakilpailukykyisen paketin niin kotimaan- 

kuin ulkomaanpuheluihinkin, esim. 

kotimaanpuhelut alk. 8,20 cnt/min ja 

puhelut ulkomaille sekä vastaanottomaksut 

ulkomailla -20 %, lisäksi liittymät 

avataan ilman avausmaksua. Huom: 

Muistathan ilmoittaa jäsennumerosi! 

www.finnetcom.fi 

ISLANNISSA 

LÆKJARBREKKA 

ravintola, puh:+ 354 5514 430, 10%:n 

alennus à la carte listalta, ei voimassa 

muiden alennusten kanssa eikä juomista. 

Näyttäkää jäsenkortti tilatessanne. 

www.laekjarbrekka.is 

RAMMAGERÐIN 

puh: + 354 5511 122, 10%:n alennus 

matkamuistoista. 

www.icelandgiftstore.com 

12 TÓNAR 

puh: + 354 511 5656, 10%:n 

alennus cd-levyistä. 

www.12tonar.is 

HERTZ 

Autovuokraamo, puh. 0200 11 22 

33. Hertz myöntää kiinteät erikoishinnat 

Pohjola-Nordenin jäsenille 

Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa. 

Nämä hinnat saa ilmoittamalla 

alennustunnuksen: 

CDP 622011 autoa varattaessa. 

www.hertz.fi ja www.hertz.com 

ISLANNISSA 

AVIS 

autonvuokraamo, puh: + 354 

591 4000, 25 % alennus 

normaalihinnoista. 

ALP CAR RENTAL 

www.avis.is 

ALP 

autonvuokraamo, puh: + 354 

5626 060, 20 % alennus 

normaalihinnoista. 

www.alp.is 

Lisätietoja 

jäseneduista 

Pohjola-Nordenista: 

Markkinointipäällikkö 

Kjell Skoglund, puh. 

+358 (0)9 - 4542 0821 

kjell.skoglund@ 


Norden-yhdistys 

Islannissa 

tarjoaa enemmän 

jäsenetuja kuin tässä 

esitellään. Lisätietoja: 

Odin Albertsson, 

puh. +354 551 0165, 


www.pohjola-norden.fi/ 

jasenyys/jasenedut

RESOR: 

VIKING LINE 

Medlemsförmånerna gäller på medlemmarnas 

fritidskryssningar under tiden 1.1- 

30.12.2007. Vänligen ange produktkod vid 

bokningen. Var beredd att visa Pohjola- 

Norden medlemskort vid incheckningen. 

Åldersgräns sön-tor 20 år, fre-lör 23 år. 

Begränsat antal platser, gäller ej grupper. 

Helsingfors-Stockholm -kryssningar 

Produktkod FKKRY 

Lördag-torsdag avgångar 

1.1-14.6 + 13.8-30.12.2007 

(ej 5.4, 16.5 samt 5.12.07) 

Hel C-hytt 80,- (norm. 220e) 

Hel B-hytt 90,- (norm. 264e) 

Hel A/BL-hytt 110,- (norm. 300e) 

Hel Lyx-hytt 140,- (norm. 372e) 

Fredag avgångar 

tom 30.12.07 samt 5.4, 16.5 och 5.12.06 

och alla dagar 15.6-12.8.07 



Hel A/BL-hytt 160,- (norm. 392e) 

Hel Lyx-hytt 220,- (norm. 439e) 

Åbo-Stockholm minikryssningar 

Produktkod FKKRY 

Sön-lör morgon + sön-tors kväll avgångar 

tom 30.12.07 (ei 5.4 kväll, 16.5 kväll samt 

5.12.07 kväll) 



Hel A-hytt 40,- (norm. 130e) 

Fre-kväll + lör-kväll avgångar 

tom 30.12.07 samt 5.4 kväll, 16.5 kväll & 

5.12.07 kväll samt alla dagar 15.6-12.8.07 




Helsingfors-Tallinn rutten 

Picknick-kryssningar 

Produktkod FKKRYP 

Alla avgångar 1.1- 31.12.07 

25,- /person inkl. lunch (norm. 29-37e) 

28,- /person inkl. middag (norm. 32-40e) 

Minikryssningar 

Produktkod FKKRYM 

Sön-tors avgångar 1.1-14.6+13.8-30.12.07 

(ej 5.4, 16.5 och 5.12.07) 

Hel C/B2P-hytt 12,- (norm. 35e) 

Hel B/A2P-hytt 16,- (norm. 47e) 


Minikryssningar 

Produktkod FKKRYM 

Fre-lör avgångar samt 5.4, 16.5 och 5.12.07 

alla dagar 15.6-12.8.07 (ej 1.11-15.12.07) 

Hel C/B2P-hytt 22,- (norm. 53e) 

Hel B/A2P-hytt 26,- (norm. 65e) 


En Dag/Kväll i Tallinn -resor 

Produktkod FKKRYH 

-50% på normala priser i 2-4 personers A- 

, B- eller C-hytt utan måltider 1.1- 30.12.07. 

(ej fre-lör 1.11-15.12.07). Vi förbehåller 

oss rätten till ändringar. Glöm inte pass! 

ECKERÖ LINE 

puh. (09) 2288 544, Pohjola-Nordens 

medlemmar beviljas 2007 följande 

avtalspriser på avgångar mån-fre, 

1.1-30.6.2007 och 13.8-31.12.2007 

Dagkryssning 19 e/pers. 

A2–hytt på dagtur 30 

Ruttbiljetter 17 e/pers/riktning 

A2–hytt 25 e/riktning 

1.7-12.8.2007 

Dagkryssning 25 e/pers. 

A2–hytt på dagkryssning 30 e 

Ruttbiljetter 22 e/pers/riktning 

A2–hytt 25 e/riktning 

I samband med bokning bör produktkoden 

PONOC (dagkryssning) eller PONOR 

(ruttbiljett) nämnas. Börja bokning över 

nätet med att uppge produktkoden. 

Rabatten gäller per hushåll och förutsätter 

giltigt medlemskort. Rabatterade 

resprodukter beviljas endast av Eckerö 

Lines försäljningskontor i Finland minst ett 

dygn före betald avresa. Rabatt beviljas 

inte i efterskott och kan heller inte 

kombineras med övriga rabatter, paket 

eller erbjudanden. Om resan betalas i 

hamnen före avresan, debiteras 

normalpris och 5 e i serviceavgift. 

Annulleringsvillkor i enlighet med Eckerö 

Lines huvudbroschyr. 


LOGI: 

SMYRIL LINE 

tfn (09) 6123 355, beviljar 10% 

rabatt på m/s Norrönas 

person-, hytt- och bilbiljetter. 

Bokningar bör göras direkt till 

Smyril Lines representant i Finland, Saga 

Matkat Oy. Rabatten gäller inte för Smyril 

Lines kombinationsresor med flyg. 

www.sagamatkat.fi/smyril-line 

SAGA MATKAT 

tfn (09) 6123 355, beviljar 5 % rabatt 

(dock högst 70 e/resa/person) på alla sina 

resor i resebroschyren. Resorna bör 

bokas från Saga Matkat. Vid bokning bör 

Pohjola-Nordens medlemsnummer uppges. 

Medlemsrabatten gäller inte för 

”sista minuten resor” som färdigt är till 

specialpris. 

www.sagamatkat.fi 

SCANDIC HOTELS 

tfn 0800-0-6969, P-N -medlemmar erhåller 

en rabatt på 8-30 % på listprisen på 

Scandic Hotel i Finland. För att erhålla rabatten 

bör koden D000005184 uppges. 

www.scandic-hotels.com 

HOTEL HELKA 

Hotel Helka i Helsingfors 

centrum erbjuder P-Nmedlemmar 

13-15% 

rabatt på inkvartering. 

Reserveringar: Reservations@helka.fi 

eller till tfn: (avgiftsfri) 0800 169 069. 

Meddela om medlemskap i samband 

med reservation. 

www.helka.fi 

HOSTELS I FINLAND 

tfn (09) 5657 150, (Suomen 

Retkeilymajajärjestö - SRM 

ry) säljer sitt medlemskort 

åt P-N -medlemmar till ett 

pris om 11.77 e. (Normalpris 

är 16.82 e). Medlemskortet 

ger möjlighet till ett antal olika 

medlemsförmåner som SRM avtalat om. 

P-N -medlemmar erhåller också en 2.52 

e:s rabatt/person/natt vid inkvartering i 

hostel i Finland. 

www.srmnet.org 

HANAHOLMENS... 

kulturcentrum (i 

Esbo 5 km utanför 

Helsingfors centrum), 

tfn (09) 435 

020, beviljar 15 % rabatt vid inkvartering 

under vardagar mot uppvisande av medlemskort. 

www.hanaholmen.fi 

CHOICE-HOTELLER 

Pohjola-Nordens medlemmar erbjuds 

rabatterade priser på Choice-hotellens 

normala veckopriser (söndag till fredag) i 

Sverige, Norge, Danmark och Finland. 

Under helg- och sommarperiod gäller 

hotellens ordinarie weekend-priser i de fall 

dessa understiger avtalade priser. Priset 

för hotellövernattning gäller, där inget 

annat finns angivet, standard enkeloch 

dubbelrum. Frukost är inte inkluderat i 

priset på hotell i Köpenhamn. Samtliga 

priser inkluderar för stunden gällande 

skatter och pålagor. Vid bokning av rum 

ska Pohjola-Nordens medlemskap 

meddelas. 

www.choice.se 

I SVERIGE 

TIDSFÖRDRIV, SHOPPING, BILUTHYRNING: 

I NORGE 

SVENSKHEMMET... 

OY TEBOIL AB 

FINLANDS NATIONAL- 

Voksenåsen (på Holmenkollen ca 15km utanför 

Oslo centrum), tfn + 47 - 2214 30 90 beviljar 

20 % rabatt på övernattning och frukost. 

www.voksenaasen.no 

PÅ ISLAND 

HOTEL REYKJAVIK 

tfn + 354 5626 250, beviljar 20% rabatt 

av övernattning med frukost. Erbjudandet 

gäller inte med andra erbjudanden. 

www.hotelreykjavik.is 

ROVANIEMEN... 

Teatteri - Lapin Alueteatteri beviljar 2 

biljetter för en för uppvisade medlemskort. 

Rabatten gäller teaterns egen produktion. 

Förmånen gäller till föreställningar med 

normalt pris (inte gästspelningar). Biljetter 

kan bokas samma dag som föreställnigen 

äger rum från biljettförsäljningen. 

tfn. 0400 282 484. 

www.rovaniementeatteri.com 

ÅBO SVENSKA TEATER 

ÅBO 

SVENSKA... 

tfn (02) 2777 377, beviljar 

mot uppvisande av medlemskort 

eller genom att 

uppge medlemsnummer, 

två biljetter till priset av en. 

Förmånen gäller alla vårens och höstens 

föreställningar och får användas så många 

gånger som besökaren själv vill. 

Rabatten gäller normalprisbiljetter som 

bokas samma dag som föreställningen 

äger rum (gäller alltså inte premiärer 

eller gästföreställningar). Biljetter kan 

beställas från biljettkassan. 

www.abo.fi/teater 

ÅBO STADSTEATER 

tfn (02) 2620 080 / (02) 2620 030, 

beviljar P-N -medlemmar 

teaterbiljetter till student-pris 

d.v.s. ca. 20-35 % 

rabatt på normalprisbiljetter. 

Medlemskap i Pohjola- 

Norden ska meddelas då biljetterna bokas. 

www.turku.fi/teatteri 

ESBO STADSTEATER 

Pohjola-Nordens medlemmar 

får 2 euro rabatt per biljett till 

alla föreställningar till 

normalpris. Rabatten är alltid 

personlig. Rabatten bör 

nämnas i samband med 

bokning och medlemskortet uppvisas vid 

kassan. 

www.espoonteatteri.fi 

WASA TEATER 

tfn (06) 320 

9 330 

erbjuder P-N - 

medlemmar 2 biljetter till priset av en till 

föreställningar på stora scenen och studioscenen 

tisdagar till torsdagar. 

Biljettbokningar kan göras på telefon. 

Pohjola-Nordens medlemskort bör visas 

upp i samband med att biljetten löses ut. 

www.svof.fi/wasateater 

MIKKELIN TEATTERI 

tfn (015) 4110 440, 

beviljar P-N -medlemmar 

teaterbiljetter 1 euros rabatt 

på normalprisbiljetter. 

Rabatter gäller enbart teaterns egen produktion. 

Pohjola-Nordens medlemskort 

bör uppvisas vid betalning. Biljetter kan 

beställas från biljettkassan. 

www.mikkelinteatteri.fi 

JOENSUUN... 

MIKKELIN 

TEATTERI 

VICTORS HOTEL... 

&Restaurant i Göteborg, beviljar 20 % 

Kaupunginteatteri, tfn (013) 

på alla ordinarie priser: Uppge med- 

2675 222, beviljar mot upplemskapet 

i Föreningen Norden. 

visande av Pohjola-Nordens 

www.victors-hotel.com 

medlemskort 2 biljetter till priset av en. 

ROVANIEMEN... 

Rabatter gäller biljetter som köps samma 

dag som föreställningen äger rum, om 

det finns plats. 

Rabatter gäller enbart teaterns egen 

produktion. Teaterbiljetterna kan köpas 

från Carelicum, Koskikatu 5 eller en timme 

före föreställningen från teaterns biljettförsäljning. 

www.jns.fi/kaupunginteatteri 

opera erbjuder Pohjola-Nordens medlemmar 

förmåner i enlighet med Operans 

annons i denna tidning. Tfn. (09) 4030 

2211 eller liput @operafin.fi 

www.ooppera.fi 

TAMMI BOKFÖRLAG 

tfn (09) 6937 62 35, beviljar mot 

uppvisande av med-lemskort 

20 % rabatt vid inköp av böcker 

i bokhandeln på Urho 

Kekkosenkatu 4-6, Helsingfors. 

www.tammi.net 


tfn (09) 1253 500, beviljar PN -medlemmar 

10 % rabatt på samtliga tidsbundna 

prenumerationer (för utlandsprenumerationer 

tillkommer postavgift). 

Alternativen är sjudagars-, weekend- eller 

söndagsprenumeration. Erbjudandet är i 

kraft t.o.m. 31.12.2007 och gäller nya 

prenumeranter som inte haft tidningen 

under det senaste halvåret. Uppge kod PN 

och medlemsnummer. 

www.hbl.fi 

FINNET COM OY 

tfn (09) 424 200. 

Finnet Com Oy -anslutning 

till P-N -medlemmar 

till specialpris! Finnet Com erbjuder 

ett utmärkt alternativ för enkeloch 

dubbelfrekvens mobiltelefoner. 

Finnet Com gsm fungerar i Soneras nät, 

som garanterar ypperlig hörbarhet i hela 

landet. I utlandet fungerar abonnemanget 

i över hundra länder. Finnet Com erbjuder 

ett mycket prisvänligt paket så väl för inrikes- 

som utrikessamtal; t.ex. inrikessamtal 

fr.o.m. 8,20 cent/min och utrikessamtal 

samt avgifter för mottagande av 

samtal utomlands - 20%. Anslutningen 

öppnas utan kostnad. Obs! Uppge ditt 

medlemsnummer. 

www.finnetcom.fi 

PÅ ISLAND 

12 TÓNAR 

tfn: + 354 5115 656, 10% rabatt av 

cd-skivor. 

www.12tonar.is 

LÆKJARBREKKA 

restaurang, tfn + 354 5514 430,10% 

rabatt av á la carte menu, gäller inte med 

andra rabatt eller om dryck. 

Vänligen visa medlemskortet vid beställning. 

www.laekjarbrekka.is 

RAMMAGERÐIN 

tfn: + 354 5511 122, 10% rabatt av 

souvenirer. 

www.icelandgiftstore.com 

Korttjänst tfn. 020 - 4700 911 beviljar 

P-N -medlemmar, då man 

tankar, rabatt om 2,2 cent/liter (bensin 

och diesel), för smörjmedel 10% 

och för flytgas 5% då man betalar 

med Teboils betalningskort. Kontoskötseldebiteringen 

är 1,35 e och 

det debiteras enbart vid fakturering. 

Ansökningsblanketter fås från Pohjola-Norden 

eller från Teboil-servicestationer. 

www.teboil.fi 

HERTZ 

Biluthyrning, tfn. 0200 11 22 33. 

Hertz beviljar fasta specialpriser i 

Finland, i Norden och i Europa. För 

att erhålla rabatten bör koden: 

CDP 622011 uppges när man bokar 

bilen. 

www.hertz.fi och www.hertz.com 

PÅ ISLAND 

AVIS biluthyrning 

biluthyrning, tfn: + 354 5914 000, 

25 % rabatt av normalpriser. 

www.avis.is 

ALP biluthyrning 

tfn: + 354 5626 060, 20 % rabatt 

av normalpriser. 

www.alp.is 

Mer info om 

medlemsförmåner 

från Pohjola-Norden: 

Marknadsföringschef 

Kjell Skoglund, tfn 

+ 358 (0)9 - 

4542 0821 

kjell.skoglund@ 


Norden-föreningen 

i Island 

erbjuder flera medlemsförmåner 

än det 

presenteras här. 

Mer info: Odin 

Albertsson, 

tfn. +354 551 0165, 


www.pohjolanorden.fi/ 

medlemskap/ 

medlemsformåner 

67 

POHJOLA-NORDEN MEDLEMSFÖRMÅNER 2/2007

JÄSENPUOTI 2/2007 

Mare Botnicum 

ÄVENTYR MED MÅSEN 

Möten med människor och skärgårdsliv 

i Bottenviken och Kvarken 

maa: 

20 e (ovh. 35 e) 

S-posti/puh. - e-post/tfn: 

68 Jäsennumero/Medlemsnumret: 

TILAAN JAG BESTÄLLER 

(Merkitse kappalemäärä ruutuun) (Ange antal i rutan) 

Juliste, uusi (A3) (maksutta) Plansch, ny (A3) (avgiftsfri) 

Kortti, uusi (A6) (maksutta) Kort, nytt (A6) (avgiftsfri) 

Juliste, “lippunaamat” (70x100) (maksutta) Planscher med “flaggansikten” (70x100) (avgiftsfri) 

Juliste, “lippunaamat” (42x61) (maksutta) Planscher med “flaggansikten” (42x61) (avgiftsfri) 

Yleisesitettä (maksutta) Broschyrer (avgiftsfri) 

Miksi ruotsia - siksi ruotsia -esitettä (maksutta) Broschyrer Miksi ruotsia-siksi ruotsia (avgiftsfri) 

Pohjoismaiden paperiliput, muovivarsi Nordiska pappersflaggor, plastskaft 

1 kpl 0,50 e (Suomen lippua ei nyt saatavilla) 1 st 0,50 e (finska flaggan är slut just nu) 

Lipputarra-arkki 2 kpl 1,70 e Klistermärken med flaggor, ett ark, 2 st 1,70 land: e 

PN-logotarra-arkki 3 kpl 1,70 e Klistermärken med PN-logo, ett ark, 3 st 1,70 e 

Kaikkien Pohjoismaiden liput Alla nordiska flaggor 

(18,5x31 cm) n.5 m pitkässä siimassa 20 e (18,5x31 cm) på en c. 5 m lina 20 e 

P-N kuulakärkikynä 1,30 e P-N bläckpenna 1,30 e 

Viiri 16,80 e Standar 16,80 e 

Muki 4 e Mugg 4 e 

Kassi (puuvilla) 1 e Kasse (bomull) 1 e 

Suomi Pohjoismaana -antologia 

Laiva -video/Samuelsson, Nuottajärvi, Riihimäki 

Pohjolan luonnon helmiä 

Jäämerestä syntynyt - Varangin karunkaunis vuono/Juha Höykinpuro 

Eskimot/Ernest S. Burch Jr. 

Kohtaaminen/Anita Ekwall, Svenolof Karlsson 

Ihmisten maa -Inuit nunaat- /Timo Malmi 

Pohjola tutuksi - työkirja 

(sileä: ) Pohjola tutuksi - kartta 

CD-rom, Nordiska rådets musikpris 

Fyrtio år för Norden?/Ingrid Elam 

Folken runt Östersjön/ Lars Enkler 

Sankarimatkailijan Färsaaret / Taipale & von Bonsdorff 

Nimi - Namn: 

Katuosoite - Gatuadress: 

Jäsenhinta/ 

medlemspris 

Postinro ja -toimipaikka - Postnr och -anstalt: 

“När du öppnar pärmarna till den här 

boken kliver du ombord på min nästan 

80 år gamla koster Måsen. Med Måsen 

började jag upptäcka Bottenvikens och 

Kvarkens skärgårdar, en svindlande 

vacker natur och en kustkultur med 

traditioner inom båtbyggeri, fiske, säljakt 

och smuggling som sträcker sig långt 

tillbaka i tiden. Här finns en rikedom på 

spännande och dramatiska historier.” Så 

beskriver boken Boris Ersson, som är 

filmare, fotograf, författare, radioproducent 

och seglare. Tillsammans med 

Sven Wollter seglade han i smugglarnas 

skärgård på gränsen mellan Sverige och 

Finland. 

Boken är en samproduktion mellan Boris 

Ersson, Föreningen Norden och 

Nautiska förlaget . 

Språk: svenska, 288 sidor. 

KIRJAT, CD:t, VIDEO:t - kpl st av BÖCKER, CD:s, VIDEO:s 

Finland i Norden -antologi 

Nordens Tidning vsk/årgång 

Natur i nord 

Inughuit/Tiina Itkonen 

Fångstkultur i Västnorden/Hjörvar&Kruse 

Mötet/Anita Ekwall, Svenolof Karlsson 

Folk i fest/Jan Öjvind Swahn 

Lär känna Norden - arbetsbok 

Lär känna Norden - karta (slät ) 

Grönland - mer än isberg 

Danmark - mer än “kroer” 

Äventyr med Måsen 

FÖRENINGEN NORDENS ÅRSBOK 2006 

POHJOLAN 

LUONNON HELMIÄ 

Pohjoismaisen luonnonsuojelun 

saavutuksia 

Kirjan jakelusta vastaa Pohjoismaiden ministerineuvosto 

ja Norden-yhdistykset. 

Kirjaa on saatavilla myös ruotsiksi, islanniksi ja 

englanniksi. P-N:n keskustoimistolta suomeksi 

ja ruotsiksi. Sidottu, 264 sivua. 

Runsaasti 

upeita kuvia, 

tuottanut ja 

toteuttanut 

Kjell 

Samuelsson. 

12e 

VASTAANOTTAJA 

MAKSAA 

POSTIMAKSUN 


Vastauslähetys 

Sopimus 5005877 

00003 Helsinki 

Tilauksen voi myös tehdä kotisivuillamme 

Beställningen kan också göras på våra 

hemsidor: www.pohjola-norden.fi 

Faksi - fax: 09 - 4542 0820 

Hintoihin lisätään postikulut 

Porto tillkommer

SUOMI POHJOISMAANA 

Suomi 50 vuotta Pohjoismaiden 

neuvostossa - antologia 

Toim./red: Larserik Häggman 

Eri alojen asiantuntijat kertovat 

näkemyksiään Suomesta Pohjoismaana 

sekä pohjoismaisesta 

yhteistyöstä Suomen näkökulmasta. 

Kieli: suomi ja ruotsi, s: 117 / 115, 

ISBN: 951-98205-8-2 

Jäsenhinta/medlemspris 

FINLAND I NORDEN 

Finland i 50 år i Nordiska 

rådet -antologi 

Olika sakkunniga berättar om Finland som nordiskt land 

och om nordiskt samarbete ur Finlands synvinkel. 

Språk: finska och svenska, sidor: 117 / 115, 

ISBN: 951-98205-8-2 

JÄSENPUODISTA 

MYÖS NÄMÄ: 

I MEDLEMSBODET 

FINNS ÄVEN: 

10 e 

(ovh. 12 e) 

! 

• Kohtaaminen-Mötet 25 e 

• Ihmisten maa- Inuit Nunaat 13,50 e 

• Eskimot 15 e 

• Jäämerestä syntynyt - Varangin 

karunkaunis vuono 22 e 

• Folk i fest 28 e 

• Fångstkultur i Västnorden 25 e 

• Folken runt Östersjön 20 e 

• Nordens Tidning, Sveriges 

Norden-föreningens tidning 17 e /vsk -årgång 

• Inughuit 35 e 

• Grönland - mer än isberg 32 e 

• Danmark - mer än “kroer” 32 e 

• Pohjola tutuksi - pohjoismaista 

tietoutta päiväkodeille - Lär 

känna Norden 

- työkirja / arbetsbok 3 e 

- kartta / karta 1 e 

Vanamo / Linnea / Linnaea borealis L. 

Kielo / Liljekonvalj / Convallaria majalis L. 

Ruiskaunokki / Blåklint / Centaurea cyanus L. 

Siankärsämö / Rölleka / Achillea millefolium L. 

Päivänkakkara / Prästkrage / Leucanthemum vulgare Lam. 

Ahomansikka / Smultron / Fragaria vesca L. 

LINNÉ-JULISTE JA KORTTI 

LINNÉ-PLANSCHEN OCH -KORTET 

Saatavilla keskustoiministolta. 

Fås från förbundet. 

FÖRFATTARMILJÖER 

I STOCKHOLM 

Möt svenska författare i de 

miljöer där deras böcker 

kommer till. I Författarmiljöer 

i Stockholm porträtteras 

ett femtiotal författare i 

sina hem eller skrivmiljöer. 

Somliga skriver vid köksbordet, 

andra i källarlokaler, 

någon skriver i sängen, 

en annan på ett bibliotek. 

Text: Ludvig Rasmusson, 

foto Ulla Montan. 

Lind & co 2002. 

ISBN 91-973862-9-4. 

Carl 

von Linné 

1707 – 2007 

Kuvalähteet | Bildkällor: Herbarium Blackwellianum, Nürnberg 1757 | Åbo Akademis bibliotek 

Linné, Carl von, Philosophia botanica in qva explicantur fundamenta botanica cum defi nitionibus partium, exemplis terminorum, observationibus rariorum, Stockholmiae 1751 | Åbo Akademis bibliotek 

Julkaisija | Utgivare: Pohjola-Norden, 2007 

Jäsenhinta / 

medlemspris 

15e 

(ovh 20 e) 

SANKARI- 

MATKAILIJAN 

FÄRSAARET 

Färsaarten upea luonto kätkee syliinsä 

48 000 asukkaan mikroyhteiskunnan. 

Siihen kuuluvat kiinteästi kalastus, 

jalkapallo, uskonnolliset veljeskunnat, 

itsenäisyysliike, valaanpyynti 

ja öljyn etsintä. Pilvi Riikka Taipale on 

kirjoittanut tämän teoksen matkaopasosuuden 

ja suomentanut 

mukaan Johan 

von Bonsdorffin At- 

lantin cowboyt -kirjan. Se kertoo elävästi ikivanhojen 

elinkeinojen kamppailusta modernissa maailmassa. 

Teksti: Pilvi Riikka Taipale & Johan von Bonsdorf. 

LIKE 2006. ISBN 951-581-104-X. 

20e 

(ovh 27,50 e) 

69 

MEDLEMSBOD 2/2007

POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA 2/2007 

MAATEEMA JATKUU ISLANNILLA 

LANDSTEMAT FORTSÄTTER MED ISLAND 

Vuoden ensimmäisessä numerossa oli tarjolla 

Linné-vuoden kunniaksi ruotsalaista kirjallisuutta, 

ja tässä numerossa teemamaana on Islanti. 

Yliopistopainolta on ilmestynyt ensimmäinen 

suomi-islanti sanakirja, joka sopii mainiosti pariksi 

kolme vuotta sitten Kapassa esitellylle islannin 

kielen oppikirjalle Allt í lagi. Jos et ehtinyt silloin 

tilata, voit tehdä sen nyt. Lisäksi tarjolla on 

islantilaisia taruja; Joonas Aholan toimittama Gisli 

Surinpojan saaga sekä Anni Sumarin tuore käännös 

Edda-jumaltaruista. 

Kapan säännöt ovat samat kuin ennen; tilaukset 

pyydetään toimittamaan joko tällä lehden 

kupongilla tai kotisivun kautta viimeistään 4.6., ja 

enemmän kuin kolmen kirjan tilaajalta ei peritä 

postimaksuja. 

Gislason, Jon; Holopainen, Seija; Karlsson, 

Timo; Kumpulainen, Päivi: 

Allt i lagi, islannin kielen 

oppikirja 

FINN LECTURA OY AB 2004 

ISBN 

9789517921596 

Allt í lagi on 

ensimmäinen 

suomenkielisille 

suunnattu laajempi 

islannin kielen 

oppikirja. Kirja on 

tarkoitettu kaikille 

islannin kielestä 

kiinnostuneille. 

Allt í lagi antaa 

valmiudet selviytyä 

monista arkisista 

keskustelutilanteista 

ja auttaa 

ymmärtämään 

jonkin verran myös kirjoitettua kieltä sekä tarjoaa hyvän 

pohjan jatko-opiskeluun. 

Kappahinta 20 e, ovh 25 e 

70 

I årets första tidning hade vi Linné-året till ära 

svensk litteratur, och i detta nummer är det Island 

som är temaland. Den första finsk-isländska 

ordboken har utkommit hos Yliopistopaino, och 

den passar utmärkt ihop med den för tre år sedan 

i Kappen presenterade läroboken i isländska, Allt í 

lagi. Ifall du missade chansen att beställa då, kan 

du passa på nu. Därtill erbjuder vi isländska sagor; 

Gisli Surinpojan Saaga, redaktör Joonas Ahola, 

samt Anni Sumaris färska översättning av Edda. 

Reglerna är de samma som förr; vi ber att skicka in 

er beställning före den 4.6, och för dem som 

beställer fler än tre böcker, skickas beställningen 

portofritt. 

Järvelä Tuomas: 

Suomi-islanti sanakirja 

Yliopistopaino 2006 

ISBN: 951-570-651-3 

Suomi-islanti sanakirjassa on noin 36 000 hakusanaa. Se 

on moderni yleissanakirja, joka sisältää runsaasti paitsi 

eri alojen sanastoa myös jokapäiväisessä kielenkäytössä 

olevia sanoja ja ilmaisuja. Lisäksi teoksen lopussa on vahvojen 

ja epäsäännöllisten verbien luettelo. FK Tuomas 

Järvelä toimii suomen kielen opettajana Islannin yliopistossa 

Reykjavikissä. 

Kappahinta 27 e, ovh 38 e

Sumari Anni (toim): 

Ódinnin ratsu - 

Skandinaaviset jumaltarut 

Like 2007 

ISBN: 978-952-471-935-3 

Kuulostavatko nimet Odin 

(Ódinn), Tor (Thór) ja 

Ragnarök tutuilta? Entä oletko 

koskaan kuullut, miten 

ukkosenjumala Thór joutui 

pukeutumaan naiseksi ja oli 

vähällä joutua naimisiin 

jättiläisten kuninkaan kanssa? 

Kuinka Billingurin tytär huijasi 

itseään ylijumalaa, Ódinnia? 

Tai miten Thór ja outo 

lautturi, joka ei päästänyt 

häntä virran yli, lauloivat 

toisiaan suohon? 

Ódinnin ratsu on ensimmäinen Suomessa julkaistu teos, jossa 

kerrotaan kaikki meidän aikaamme asti säilyneet tarinat 

skandinaavisten jumalten värikkäistä vaiheista. Heidän 

seikkailujaan voi verrata antiikin Kreikan myytteihin – Ódinnia 

Zeukseen, Freyjaa Afroditeen – mutta heidän maailmansa on 

julmempi ja kauhistuttavampi. Käsillä ovat lopun ajat… 

Groteskia huumoria pursuava, jylhän runollinen Ódinnin 

ratsu esittelee mielikuvitusta kiihottavan maailman, joka tuo 

mieleen J. R. R. Tolkienin fantasialuomukset. 

Runoilija-suomentaja Anni Sumari on taidokkaasti kääntänyt 

ja kertonut uudelleen jumalmyytit, jotka sisältyvät Snorri 

Sturlusonin 1200-luvulla kokoamaan proosa-Eddaan ja vielä 

varhaisempaan runo-Eddaan. 


POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA -TILAUSLOMAKE 

Palautettava 

viimeistään 

returneras senast 

4.6.2007! 

Kirjalähetyksen mukana 

seuraa lasku. Hintoihin 

lisätään postikulut. 

Räkning medföljer boksändelsen. 

Postavgiferna 

tilläggs i priserna. 

HUOM! Vähintään kolmen 

kirjan ostoksesta ei peritä 

postikuluja! 

OBS! Inga postavgifter 

om du beställer minst tre 

böcker! 

Nimi 

Namn 

Katuosoite 

Gatuadress 

Postinumero ja -toimipaikka 

Postnummer och -anstalt 

S-posti/puhelinnumero 

E-post/telefonnummer 

Allekirjoittanut tilaa seuraavat Pohjoismaisen kirjakapan kirjat: 

Undertecknad beställer följande böcker från Nordisk Bokkappe: 

KPL/ST: 

Gislason et al.: Allt i lagi .......................................... 20 e 

Järvelä: Suomi-islanti sanakirja.................................27 e 

Sumari (toim.): Ódinnin ratsu...................................20 e 

Ahola (suom. ja toim.): Gisli Súrinpojan saaga....... 10 e 

Olen/Yhteisömme on Pohjola-Nordenin jäsen. 

Jag/Vårt samfund är medlem av Pohjola-Norden. 

Jäsennumero / Medlemsnummer 

Ahola Joonas (suom. & toim.): 

Gisli Súrinpojan saaga 

Johnny Kniga Kustannus, 2003. 

ISBN: 951-0-27951-X 

Gísli Súrinpojan saaga sijoittuu Islannin länsivuonoille 

900-luvulle, saaren asuttamisen aikoihin. Gísli muuttaa 

Norjasta Islantiin. Hän hankkii maata länsivuonoilta ja 

sekaantuu verikostosarjaan. Tekemänsä tapon vuoksi hän 

ajautuu lainsuojattomaksi eli henkipatoksi. Gísli onnistuu 

elämään kolmetoista vuotta henkipattona ennen kuin 

kohtalo hänet tavoittaa. 

FM Joonas Ahola on valmistunut Helsingin yliopiston 

folkloristiikan laitokselta ja tutkinut saagoja Reykjavíkin 

yliopistossa. Gísli Súrinpojan saagan vuonna 2003 

ilmestynyt suomennos on ensimmäinen tämän saagan 

suomennos. Teos sisältää karttoja ja siinä kerrotaan myös 

mm. saaren asuttamisesta ja saagojen synnystä. Gísli 

Súrinpoika ei ole vain yksittäinen saaga, vaan sitä voidaan 

pitää suomenkielisenä avaimena saagojen ymmärtämiseen. 


VASTAANOTTAJA 

MAKSAA 

POSTIMAKSUN 

Pohjola-Norden 

Vastauslähetys 

Sopimus 5005877 

00003 Helsinki 

Faksi/fax: 09 - 4542 0820 

www.pohjola-norden.fi 71 

NORDISK BOKKAPPE 2/2007

Järjestäjä/Arrangör: 

Ruotsin kielen ja 

kulttuurin kurssi 

2.10 – 20.11.2007 

Kulttuuri- ja kielikurssi on Pohjola-Nordenin ja 

Satakieli Koulutuksen yhteistyössä järjestämä kokonaisvaltainen 

ruotsin kielen taitoa aktivoiva ja pohjoismaisen 

kulttuurin tuntemusta kehittävä erikoiskurssi. 

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti henkilöt, jotka 

toimivat yhteispohjoismaisissa yrityksissä tai ammattiyhdistysliikkeessä 

ja joilla on työssään kontakteja 

pohjoismaihin. Kurssi toteutetaan ruotsin kielellä ja 

pääpaino kurssilla on ruotsalaisen kulttuurin ja kielen 

erikoispiirteissä. Osanottajilta toivotaankin ruotsin kielen 

kohtalaista hallintaa. 

Jokainen ilta muodostaa oman kokonaisuutensa. Ilta 

alkaa tunnin kestävällä ruotsin kielen aktivointijaksolla, 

jonka aikana käsitellään illan aiheeseen liittyvää sanastoa. 

Tämän jälkeen alaan perehtynyt asiantuntija pitää esitelmän 

illan teemasta. Illan päättää yhteinen keskustelujakso, 

jonka aikana kurssilaiset saavat mahdollisuuden harjoittaa 

oppimaansa käytännössä ja vaihtaa ajatuksia keskenään. 

Kurssin pituus: 8 x 3 h, tiistaisin klo 15 – 18 alkaen 2. 10. 2007 

Kurssipaikka: Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki 

(Toukolankadun ja -kujan kulmassa) 

Kurssin hinta: 500 euroa/hlö (sis. kurssi-illat, opetusmateriaalin, 

kahvitarjoilun sekä seminaarin syksyllä) 

Ilmoittautumiset: 29.9.2007 mennessä 

joko faksilla Pohjola-Norden, faksi (09) 454 20820 

tai sähköpostilla kjell.skoglund@pohjola-norden.fi 

Lisätietoja: Satakieli koulutus (09) 3296 9605 

tai Pohjola-Norden, 

Kjell Skoglund (09) 4542 0821, GSM 040 560 3922

Pohjola-Norden 2/2007

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?