lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti
lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti
lehti 4/2010 - Tulikomentoja lehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Lukijamatkan aiheena<br />
Karjalan luostarit ja linnat<br />
JUKKA SIPPOLA<br />
<strong>Tulikomentoja</strong>-lehden tämänvuotiselle sotahistorialliselle lukijamatkalle<br />
osallistuneet reilut neljäkymmentä osallistujaa pääsivät tutustumaan<br />
talvi- ja jatkosodan taistelupaikkojen lisäksi Laatokan luostareihin ja<br />
Kannaksen linnoihin. Matka toteutettiin 29.7.-1.8.<br />
Lehtemme lukijamatkalla sotahistorian<br />
oppaana toimi FM<br />
Juhani Vakkuri. Hän on ollut<br />
aiemminkin lukijamatkamme<br />
oppaana, edellisen kerran<br />
kesällä 2008 Vienan Karjalan<br />
reissulla. Vakkuri tunnetaan<br />
myös Pietarsaaren tykistökoulun<br />
historian kirjoittajana (kts.<br />
<strong>Tulikomentoja</strong> 2/2008).<br />
Tällä kertaa mukana oli<br />
myös muutamia yllätyksiä<br />
matkalaisille, osa tarkoituksella<br />
ja osa yllätyksenä kaikille.<br />
Ensimmäinen etukäteisohjelmaan<br />
kirjoittamaton yllätys<br />
oli vierailu Ruskealan marmorilouhoksilla,<br />
josta on kehittynyt<br />
melkoinen virkistyskeidas<br />
venäläisille. Kun matkan ensimmäisenä<br />
päivänä oli parhaimmillaan<br />
36 asteen helle,<br />
olisi moni matkalainenkin<br />
mielellään pulahtanut louhos-<br />
30<br />
ten viileään veteen jos aikataulu<br />
sen olisi sallinut.<br />
Asta-myrsky koetteli<br />
Kannasta<br />
Seuraavan yllätyksen järjestikin<br />
luonto. Ollessamme yötä<br />
Sortavalassa, yli kulki Asta-myrsky,<br />
jonka aiheuttamat<br />
vahingot Karjalassa, erityisesti<br />
Käkisalmen seudulla, olivat<br />
todennäköisesti Suomea hurjemmat.<br />
Bussimme sai jatkuvasti<br />
väistellä tielle kaatuneita<br />
puita tai sähköpylväitä, ja Laatokalla<br />
myrsky oli tuonut kuolonuhrejakin.<br />
Meidän matkamme kantosiipialuksella<br />
Sortavalasta Euroopan<br />
suurinta järveä Laatokkaa<br />
pitkin Valamon luostariin<br />
sujui kuitenkin vauhdikkaasti<br />
ja melko vähäisin aalloin. Valamo<br />
on laaja ja todella nä-<br />
kemisen arvoinen paikka. Jos<br />
haluaisi kiertää pääluostarin<br />
ohella kaikki saaret ja niiden<br />
skiitat eli sivuluostarit, pitäisi<br />
Valamolle varata aikaa vähintään<br />
viikko.<br />
Kauniisti neuvostoajan rappiosta<br />
kunnostetun pääluostarin<br />
ehti kuitenkin nähdä lyhyemmälläkin<br />
pistäytymisellä.<br />
Matkalaisten mieleen jäi myös<br />
munkkikuoron esitys, josta<br />
erityisesti vaikutuksen teki<br />
Valamossa yhtä aikaa meidän<br />
kanssamme vieraillut mahtava<br />
bassolaulaja, munkki Vladimir<br />
Miller.<br />
Matkaa bussilla jatkettuamme<br />
totesimme, että Kannaksen<br />
metsät olivat paikoitellen<br />
kuin tykistökeskityksen jäljiltä,<br />
mutta syyllinen oli ukkosen<br />
aiheuttama syöksyvirtaus. Lukijamatkalaiset<br />
saivat paikan<br />
päällä asiantuntevan selostuksen<br />
ukkosmyrskyn mekaniikasta,<br />
sillä mukana matkalla<br />
oli professori emeritus Jorma<br />
Riissanen, joka ilmatieteilijänä<br />
osasi tuoreeltaan avata<br />
meille sittemmin lehdistä tutuksi<br />
tulleen syöksyvirtauskäsitteen.<br />
Myrskyn kaatamia puita oli<br />
runsaasti myös Käkisalmen linnan<br />
puistikossa. Alun perin karjalaisten<br />
1200-luvulla perustama<br />
Käkisalmen linna oli ensimmäinen<br />
Karjalan kahdesta linnasta,<br />
jossa vierailimme. Linna<br />
on vuosisatojen kuluessa vaihtanut<br />
isäntää monta kertaa.<br />
Vaikka sähköt olivat Kannaksella<br />
monin paikoin poikki,<br />
toisessa yöpymispaikassamme<br />
Kapteeni Morganissa Käkisalmen<br />
lähellä se ei haitannut hotellin<br />
oman aggregaatin ansiosta.<br />
Muutenkin hotelli oli erinomainen,<br />
ja mahdollisuutta uida<br />
Laatokan lempeissä laineissa<br />
käytti moni hyväkseen.<br />
Kuuterselästä Summaan<br />
Seuraava yllätys tuli kun matkamme<br />
Taipaleenjoelle Terenttilään<br />
pysähtyi tien huonokuntoisuuden<br />
takia. Jou-