Satakunnan ammattikorkeakoulu Rauli Raitolampi ... - Theseus
Satakunnan ammattikorkeakoulu Rauli Raitolampi ... - Theseus
Satakunnan ammattikorkeakoulu Rauli Raitolampi ... - Theseus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
13<br />
4.2 Hidasteinen laskeutuminen<br />
Lietteen kiintoainepitoisuuden kasvaessa alkaa partikkeleiden vajoamisnopeus<br />
hidastua. Tällöin puhutaan hidasteisesta laskeutumisesta, jota laskeutuminen teollisen<br />
mittakaavan luokituksessa useimmiten on. Hidasteisessa laskeutumisessa väliaineena<br />
ei ole enää neste vaan liete itse. Vajoamisen vastus muodostuu pääasiassa<br />
turbulenssista ja partikkelien laskeutumisnopeuden määrittämiseen voidaan siten<br />
käyttää hieman muunnettua Newtonin lakia:<br />
v =<br />
3ad(<br />
ρ − ρ´)<br />
S<br />
ρ´<br />
(5)<br />
jossa v = vajoamisnopeus, m/s<br />
ρ s = kiintoaineen tiheys, kg/m 3<br />
ρ´ = lietteen tiheys, kg/m 3<br />
a = kiihtyvyys, m/s 2<br />
d = kappaleen halkaisija, m<br />
Yhtälöstä 5 nähdään, että mitä pienempi on kiintoaineen tiheys, sitä suurempi on<br />
tehollisen tiheyden ρ s -ρ´ alenemisen vaikutus ja sitä suurempi on<br />
laskeutumisnopeuden hidastuminen hidasteisessa laskeutumisessa. Vapaaseen<br />
laskeutumiseen nähden hidasteinen laskeutuminen vähentää siis partikkelikoon<br />
vaikutusta ja korostaa tiheyden vaikutusta luokitustuloksissa.<br />
Kun lietteen tiheys edelleen kasvaa, tullaan pisteeseen, jossa jokaista mineraalipartikkelia<br />
peittää vain ohut nestefilmi. Pintajännityksestä johtuen seos on täysin<br />
tasalaatuinen eikä pyri luokittumaan. Seos on tilassa, jossa rakeet ovat vapaita<br />
liikkumaan, mutta eivät voi tehdä näin törmäämättä muhin rakeisiin, jonka<br />
seurauksena ne pysyvät paikallaan.
Change language