Jartek Uutiset pdf
Jartek Uutiset pdf
Jartek Uutiset pdf
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
JARTEK uutiset<br />
ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 2010<br />
sivu 3<br />
Uusia haasteita kohti<br />
sivu 8<br />
Röntgen tuo tehoa<br />
tukkilajitteluun<br />
sivu 11<br />
<strong>Jartek</strong>in yhteistyökuviot<br />
saavat jatkoa<br />
JARTEK
JARTEK uutiset<br />
Pysyvää on<br />
vain muutos…<br />
Uusia haasteita kohti<br />
Pääkirjoitus<br />
Teksti: Heikki Sonninen<br />
Teksti: Jukka Nousjoki<br />
”Jokainen aamu on loppuelämämme ensimmäinen.<br />
Uusia valintoja ja päätöksiä voi tehdä joka päivä.”<br />
Sahateollisuus ei joistain merkeistä huolimatta<br />
ole vielä palannut toivomallemme tasolle<br />
– ainakaan investointien valossa.<br />
ø Yhteinen Osakeyhtiö Suomemme on ennen näkemättömien haasteiden edessä.<br />
Työikäinen väestö pienenee ja huoltosuhde huononee samalla, kun kansainvälinen<br />
kilpailu kiristyy. Kehittyvät maat ottavat heille kiistatta kuuluvaa osaa yhteisen<br />
maapallomme hyvinvointikakusta.<br />
Vaikka Suomi on luokiteltu lähes kaikilla mittareilla yhdeksi parhaiten pärjäävistä<br />
maista, on meilläkin vielä paljon parannettavaa – moni haluaisi lisätä vielä<br />
kulutustakin.<br />
Onneksi kansainvälinen taloudellinen toiminta ei ole nollasummapeliä. Se, että<br />
kehittyvät maat menestyvät, avaa meille itse asiassa runsaasti uusia mahdollisuuksia.<br />
Suomen väestö on vain noin yhden prosentin EU:n ja alle promillen maapallon<br />
väestöstä, joten meidän tuotteillemme löytyy aina tilaa maailmanmarkkinoilta.<br />
Menestyäksemme globaaleilla markkinoilla on meidän oltava vikkeliä ja joustavia.<br />
Vastuu koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta kuuluu sekä yhteiskunnalle että<br />
yrityksille. Sopimusjärjestelmämme on oltava niin joustava, että töitä voidaan tehdä<br />
silloin, kun niitä maailmalta löytyy, ja huilata sitten hiljaisempina aikoina.<br />
Tuotekehityksemme ja markkinointimme on suunnattava ”siniselle merelle”,<br />
kohti uusia aluevaltauksia, koska massamarkkinoilla kilpailu esim. kiinalaisten<br />
kanssa onnistuu vain todella harvinaisissa tapauksissa.<br />
Kun ympäristöä pilaavalle tuotannolle saadaan maailmanlaajuisesti oikea hinta,<br />
paranee kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kilpailukyky merkittävästi.<br />
Puun käyttö esim. rakentamisessa lähtee kasvuun, mikä tulee avaamaan alan kaikille<br />
toimijoille uusia mahdollisuuksia.<br />
Puunjalostuksella on Suomessa pitkät perinteet ja vankka osaaminen sekä teknologiassa,<br />
laitevalmistuksessa että tuotannossa. Kun kestävän kehityksen mukaisille<br />
tuotteille tulee uutta kysyntää, siihen on reagoitava ripeästi ja joustavasti ja<br />
otettava huomioon asiakkaiden muuttuvat arvot ja tarpeet.<br />
<strong>Jartek</strong> on valinnut omiksi painopistetuotteikseen nopeat, automaattiset sahatavaran<br />
lajittelu- ja paketointilaitokset ja suurikapasiteettiset kanavakuivaamot.<br />
Näillä alueilla aiomme jatkossa olla vähintään Euroopan laajuisesti merkittävimpiä<br />
tekijöitä ja menestyä pitkälle tulevaisuuteen. Puun lämpökäsittelylaitteissa olemme<br />
jo nyt maailman markkinajohtaja.<br />
Ottakaa meihin yhteyttä, niin voimme yhdessä tutkia, miten voisimme auttaa<br />
teitäkin kasvamaan ja menestymään omilla alueillanne.<br />
2 Pääkirjoitus<br />
3 Uusia haasteita kohti<br />
4 Suomen ja Skandinavian<br />
markkinoiden eroista<br />
6 Töissä Venäjällä<br />
8 Röntgen tuo tehoa<br />
tukkilajitteluun<br />
10 Kaupantekoa<br />
ranskalaisittain<br />
11 <strong>Jartek</strong>in yhteistyökuviot<br />
saavat jatkoa<br />
12 Intohimona elämä<br />
ja puunjalostus<br />
14 Henkilöstöuutisia<br />
JULKAISIJA:<br />
YHTEYSTIEDOT:<br />
<strong>Jartek</strong> Oy<br />
Svinhufvudinkatu 19<br />
PL 14 15101 Lahti<br />
Puh. (03) 787 5400<br />
Fax (03) 787 5282<br />
sales@jartek.fi<br />
www.jartek.fi<br />
TOIMITUS<br />
Päätoimittaja:<br />
Taitto:<br />
<strong>Jartek</strong> Oy<br />
Heikki Sonninen<br />
Mainostoimisto<br />
Poickeus Oy<br />
ø Vaikeuksien keskellä on ollut hienoa<br />
huomata kuinka maamme yksityisektori<br />
kuitenkin jaksaa uskoa tulevaisuuteen<br />
ja tehdä merkittäviä uusia investointeja.<br />
Suuri kiitos siitä heille!<br />
<strong>Jartek</strong> on kotimaan ja Venäjän lisäksi<br />
panostanut tänä vuonna erityisesti<br />
Ruotsin markkinoihin. Avauksemme<br />
oli alan konkarin, Mikael Edden,<br />
palkkaaminen edustajaksemme. Micken<br />
kanssa pääpanostus on aluksi kuivaamomarkkinoissa,<br />
mutta toki tulemme<br />
toimimaan Ruotsissa koko tuotevalikoimallamme.<br />
Elokuiset Göteborgin<br />
messut olivat Ruotsin toiminnoillemme<br />
oiva avaus.<br />
Kokonaistarjontamme kannalta<br />
suuri kehitysaskel on yhteistyömme<br />
kanadalaisen Comactin kanssa. Comact<br />
Equipment Inc. on Pohjois-Amerikan<br />
merkittävin laitetoimittaja sahateollisuudelle.<br />
Yhdessä heidän kanssaan<br />
pystymme toimittamaan yhä suu-<br />
Tulevia tapahtumia:<br />
rempia ja toimivampia kokonaisuuksia<br />
asiakkaillemme. Comactin tuoteperhe<br />
laudankäsittelyssä yhdistettynä<br />
omaan osaamiseemme tulee olemaan<br />
erinomainen paketti tulevaisuudessa.<br />
Erityisesti suurnopeuslaitoksissa<br />
tulemme olemaan vahvoja yhdessä<br />
kanadalaisten kanssa. Comactin<br />
monipuolinen sahakonevalikoima on<br />
myös jo nyt herättänyt mielenkiintoa.<br />
Uskomme tämän uuden vaihtoehdon,<br />
<strong>Jartek</strong>–Comact, olevan yksi innovatiivisimmista<br />
alallamme.<br />
Myynti- ja markkinointiponnisteluja<br />
emme ole vaikeina aikoinakaan<br />
vähentäneet. Olemme Ruotsin messujen<br />
lisäksi olleet myös Pariisissa keväällä<br />
sekä syys-lokakuun vaihteessa<br />
Moskovassa Venäjän merkittävimmillä<br />
messuilla. Lisäksi kotimaassa esittelimme<br />
Sahateollisuuspäivillä Hämeenlinnan<br />
Aulangolla yhteistyökuvioitamme<br />
Comactin kanssa.<br />
2 øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA<br />
Kansikuva: Stock.xchng<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 3<br />
2010<br />
24. – 25.11. Trämarknaden Karlstad, Ruotsi<br />
2011<br />
Kevät Seminaari Jekaterinburg, Venäjä<br />
30.5.–3.6. Ligna Hannover, Saksa<br />
Kuva:<br />
ø <strong>Jartek</strong>in<br />
ja Comactin<br />
yhteisosasto<br />
Lesdrevmashin<br />
messuilla
Suomen ja Skandinavian<br />
markkinoiden eroista<br />
Teksti: Klaus Jansson<br />
Mikael Edde<br />
<strong>Jartek</strong> solmi keväällä yhteistyösopimuksen laitteidensa edustamisesta ruotsalaisen Edde<br />
Competence Provider AB:n kanssa. Edustaja Mikael Eddellä on vuosien kokemus Ruotsin<br />
ja Norjan sahateollisuudesta, erityisesti kuivaamoista. Hänen päämajansa on Tukholmassa,<br />
josta on kätevä palvella hänelle jo entuudestaan tuttua skandinaavista asiakaskuntaa.<br />
Taustaa<br />
ø Ruotsin sahateollisuudessa on meneillään<br />
samanlainen rakennemuutos,<br />
mikä koettiin Suomessa jo vuosia sitten.<br />
Alan yritysten lukumäärä pienenee<br />
nopeasti ja yksikkökoko kasvaa.<br />
Useat yksityiset sahat ovat yhdistyneet<br />
keskenään, laitoksia myydään<br />
suurille konserneille ja valitettavasti<br />
myös lakkautetaan. Jäljelle jääneiden<br />
laitosten kapasiteettia kasvatetaan ripeässä<br />
tahdissa.<br />
Alan monimuotoisuuden säilymisen<br />
kannalta olisi toivottavaa, että<br />
Ruotsissa nähtäisiin rakennemuutoksen<br />
lopputuloksena myös samanlaisia<br />
yksityissahojen menestystarinoita kuin<br />
Suomessa.<br />
Ruotsissa keskimääräinen laitoskoko<br />
on edelleen pienempi kuin Suomessa<br />
ja noin 50% sahalaitoksista on<br />
yksityisessä omistuksessa. Rakennemuutoksen<br />
tuloksena Ruotsissa on<br />
kuitenkin jo useita yli 300.000m³ vuosituotantoon<br />
yltäviä laitoksia ja suurimmaksi<br />
tulee valmistuttuaan nousemaan<br />
Södra Timberin Värön laitos<br />
750.000m³ vuosituotannollaan. Sahatavaran<br />
tuotantomäärällisesti tarkasteltuna<br />
markkinoita dominoivat suuret<br />
konsernit kuten SCA, SETRA, VIDA,<br />
Södra Timber ja Stora Enso.<br />
Norjassa keskimääräinen laitoskoko<br />
on Ruotsiakin pienempi ja lähes<br />
80% sahoista on yksityisiä. Selkeästi<br />
suurimmat sahatavaran tuottajat ovat<br />
Moelven ja Bergene-Holm konsernit.<br />
Myös kone- ja laitetoimittajien puolella<br />
on Ruotsissa tapahtunut muutoksia.<br />
Lukuisten yrityskauppojen seurauksena<br />
vakiintuneita toimittajia on<br />
poistunut markkinoilta.<br />
Esimerkiksi Valmet-kuivaamot ja<br />
UTEC yhdistyivät ja muodostivat yhdessä<br />
Valutecin. Valutec puolestaan hankki<br />
myöhemmin omistukseensa ABBkuivaamot<br />
ja viimeisimpänä WSAB:n.<br />
Nämä järjestelyt johtivat asiakkaiden<br />
kannalta onnettomaan ja epäterveelliseen<br />
tilanteeseen, jossa jäljelle jääneelle<br />
yritykselle muodostui käytännössä<br />
monopoliasema korkealaatuisten<br />
RST-kuivaamoiden ja erityisesti kanavakuivaamoiden<br />
markkinoilla Ruotsissa.<br />
<strong>Jartek</strong>in Ruotsin edustaja Mikael<br />
”Micke” Edde kertoo: ”Kyseisten yri-<br />
tyskauppojen aikaan toimin yksityisenä<br />
kuivaamoalan konsulttina. Heti yrityskauppojen<br />
julkistamisen jälkeen asiakkaat<br />
tulivat kirjaimellisesti ravistelemaan<br />
minua, jotta pitäisin huolen siitä,<br />
että alalle saataisiin toinen laadukas<br />
toimittaja ja siten aikaiseksi normaali<br />
kilpailutilanne. Allekirjoitettuani keväällä<br />
<strong>Jartek</strong>in kanssa edustussopimuksen<br />
olen voinut tyytyväisyydellä ilmoittaa<br />
asiakkaille pitäneeni lupaukseni.<br />
Lähtökohtaisesti edustan <strong>Jartek</strong>ia<br />
Ruotsissa ja Norjassa, mutta tarvittaessa<br />
avustan päämiestäni muillakin<br />
markkinoilla. <strong>Jartek</strong>in kyky kokonaistoimituksiin<br />
on alalla ainutlaatuista<br />
ja kuivaamo-osaamisen lisäksi tämä<br />
seikka on herättänyt suurta huomiota<br />
Ruotsissa."<br />
Kuvat:<br />
VIEREISELLÄ SIVULLA<br />
ø Vasemmalla: Mikael Edden<br />
toimisto on Tukholmassa.<br />
ø Oikealla: Klaus Jansson,<br />
Heikki Sonninen ja Mikael Edde<br />
<strong>Jartek</strong>in toimistolla.<br />
Maissa ja asiakkaissa<br />
on eroa<br />
Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat molemmat<br />
EU-maita ja työturvallisuusmääräysten<br />
tulisi olla lähes yhteneväiset, ovat<br />
käytännön turvallisuusvaatimukset<br />
Ruotsissa huomattavasti Suomea tiukemmat.<br />
Turvallisuusajattelu on myös<br />
jalkautettu käytännön tasolle ihailtavalla<br />
tavalla.<br />
Ruotsissa ajellessa jokainen suomalainen<br />
ihastelee siistejä ja hyvin<br />
hoidettuja pihoja. Siellä ei näy meillä<br />
niin tyypillisiä romuvarastoja takapihoilla.<br />
Sama silmiinpistävä siisteys<br />
vallitsee myös sahalaitoksilla. Ruotsalaisesta<br />
sahanjohtajasta on täysin<br />
luontevaa poimia muutama roska laitoksella<br />
kävellessään; hänen suomalainen<br />
kollegansa saattaisi korkeintaan<br />
potkaista roskan pois silmistä.<br />
Koneita ja laitteita hankkiessaan<br />
ruotsalaiset asiakkaat keskittyvät<br />
suomalaisia virkaveljiään tarkemmin<br />
yksityiskohtiin, myös muotoilu- ja ulkonäkökysymykset<br />
ovat tärkeitä. Perinteisesti<br />
Suomessa on riittänyt, että<br />
laitos toimii hyvin eikä laitteen muotoilu<br />
ole tainnut ratkaista montaakaan<br />
tämän alan kauppaa. Tässä asiassa<br />
olemme menossa ruotsalaiseen suuntaan.<br />
Hieman liioitellen sanottuna tutulle<br />
suomalaiselle asiakkaalle voi tarjoukseksi<br />
riittää paperi, jossa lukee esim.<br />
kuivaamoiden määrä, kapasiteetti ja<br />
hinta. Ruotsalaiset asiakkaat haluavat<br />
sen sijaan tietää laitoksesta pienintä<br />
yksityiskohtaa myöten aivan kaiken,<br />
myös takuuarvot asetetaan huomattavasti<br />
tarkemmin kuin Suomessa. Siinä<br />
missä suomalaiselle asiakkaalle riittää<br />
kuivaamon puhaltimien lukumäärä ja<br />
tehot, haluaa ruotsalainen asiakas<br />
tietää mm. puhaltimien siipien materiaalin<br />
ja lukumäärän, ilmanopeudet ja<br />
paine-erot eri tilanteissa.<br />
Tässä suhteessa norjalaiset asiakkaat<br />
ovat vieläkin tarkempia. Sikäläistä<br />
asiakasta saattaa palavasti kiinnostaa<br />
esimerkiksi onko ilma-esteiden<br />
viirat kiinnitetty M6 vai M8 pulteilla.<br />
On kuitenkin epärelevanttia kysyä,<br />
mikä näistä kolmesta erilaisesta tavasta<br />
kilpailuttaa toimittajia on oikea,<br />
sillä asiakas on aina oikeassa.<br />
4 øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 5
Töissä<br />
Venäjällä<br />
Teksti: Anna-Maija Ahokas<br />
Venäjän työkomennukselle lähtevän eteen voi<br />
tulla mitä tahansa, mutta ei mitään sellaista,<br />
mistä ei selviäisi. Työ on yleensä hyvin<br />
motivoivaa ja palkitsevaa, sillä päivät ovat<br />
mielenkiintoisia ja haastavia.<br />
Oikea asenne kaiken A ja O<br />
Miehet kertovat, että kulttuurishokki<br />
olikin käänteinen, sillä juuri mikään ei<br />
ollutkaan niin kuin he olivat kuvitelleet,<br />
vaan kaikki paljon paremmin. Töitä<br />
tehdään kuutena päivänä viikossa, ja<br />
siksi vapaa-ajan ongelmia ei ole. Sahalaitokset<br />
perustetaan pikkukyliin,<br />
keskelle ei mitään, ja yleensä kylissä ei<br />
olekaan huvituksia tai harrastemahdollisuuksia.<br />
– Katsomme televisiota tai elokuvia.<br />
Lähin ravintola on 20 kilometrin<br />
päässä Kazlukista ja tiet niin huonoja,<br />
että harvoin lähdetään huvittelemaan,<br />
toteaa Kurkela.<br />
Kumpikaan ei valita jaksamisongelmia,<br />
mutta ymmärtävät, että kaikille<br />
Venäjällä työskentely ei sovi. Kotona<br />
elämän perusasiat pitää olla kunnossa,<br />
eikä alkoholin kanssa voi olla pienintäkään<br />
ongelmaa. Ongelmat eivät<br />
komennuksen aikana häviä mihinkään,<br />
vaan tuppaavat tuplaantumaan.<br />
Perhe jää yleensä kotiin, sillä pienet<br />
kylät eivät tarjoa mitään vaimolle<br />
ja lapsille. Kurkela käy Suomessa<br />
puolentoista kuukauden välein. Matka<br />
Kazlukista kotiin kestää vain päivän<br />
verran. Venäjällä ei olla motissa muutenkaan,<br />
sillä puhelimet ja Internet<br />
toimivat. Työ- ja yksityisasioita hoidetaan<br />
parhaiten Skypellä.<br />
– Venäjälle pitää lähteä rohkeasti ja<br />
olla avoin maan kulttuurille ja systeemille.<br />
Venäjällä mikään ei toimi, mutta<br />
kaikki järjestyy aikanaan. Ja se vain on<br />
hyväksyttävä. Suomessa pidetään monia<br />
asioita itsestään selvyyksinä, mutta<br />
muutaman työkuukauden jälkeen huomaa,<br />
että ne eivät olekaan itsestään<br />
selvyyksiä vaikkapa Venäjällä. Komennusten<br />
jälkeen asioita katsoo uudesta<br />
vinkkelistä, miehet sanovat.<br />
Arto Kurkela saattaa kotiutua jo joulukuussa.<br />
Raimo Hyystimäki lähtee kuukauden<br />
parin sisällä noin puoleksi vuodeksi<br />
jälleen Vaninoon valvomaan tuorelajitteluja<br />
rimoituslaitoksen jatkotoimitusta.<br />
ø Arto Kurkela on ollut tammikuun<br />
lopusta lähtien Komin tasavallassa<br />
Kazlukissa. Kylässä on 600 asukasta,<br />
kauppa ja hotelli. Kurkela toimii<br />
asennuspäällikkönä sahalla, jonne<br />
asennetaan tukkilajittelijaa, sahansyöttöä,<br />
yhdistelmälaitosta lautalajitteluun,<br />
kuivaamoja ja kattilalaitosta.<br />
Raimo Hyystinmäki oli valvomassa<br />
vuonna 2008–2010 Vaninossa lähellä<br />
Tyynenmeren rantaa sahalaitoksen<br />
tuorelajittelu-, rimoitus-, kuivalajittelu-<br />
ja paketointiasennuksia.<br />
– Työ itsessään on samanlaista<br />
niin Venäjällä kuin Suomessakin, eikä<br />
työolosuhteissakaan ole suurta eroa.<br />
Mutta totuttelua vaatii työrytmiin sopeutuminen.<br />
Suomessa työskennellään<br />
aikataulujen mukaan, Venäjällä<br />
sovittu aika on venyvämpi käsite.<br />
Asiat järjestyvät omalla rytmillään ja<br />
siihen on vain sopeuduttava. Muutosta<br />
on turha yrittää, se ei onnistu<br />
mitenkään, sanovat sekä Kurkela että<br />
Hyystinmäki.<br />
Venäjää oppii tiiviissä<br />
työyhteisössä<br />
Monet projekteissa työskentelevät asentajat<br />
ovat aikaisemminkin tehneet töitä<br />
länsimaalaisten kanssa ja he osaavat<br />
marssijärjestyksen. Useat eivät ole aikaisemmin<br />
nähneet <strong>Jartek</strong>in laitteita.<br />
– Siinä on oma haasteensa, että saa<br />
selvitettyä, mistä on kysymys. Välttämättä<br />
emme tiedä, osaako työntekijä edes lukea<br />
piirustuksia, ja monikaan ei osaa. Asentajissa<br />
on paljon hyvin korkeasti koulutettuja,<br />
mutta myös sellaisia, joiden koulutuksista<br />
ei tiedetä mitään, kertoo Hyystinmäki.<br />
Miehet vakuuttavat, että jokainen<br />
työpäivä on erilainen ja mielenkiintoinen.<br />
Oman lisänsä ja jännityksensä<br />
tuovat työkulttuurista johtuvat sovittujen<br />
suunnitelmien jatkuvat muutokset.<br />
Kumpikaan ei puhu venäjää, mutta<br />
kielitaidottomuus ei ole pelottanut. Komennusten<br />
aikana he ovat oppineet venäjää<br />
jonkin verran, ja ymmärtävät sitä<br />
enemmän kuin puhuvat. Työmaapalaverit<br />
hoituvat tulkin avulla.<br />
Kurkela kehuu venäläisiä mukaviksi<br />
ja miellyttäviksi, joiden kanssa tulee<br />
hyvin toimeen. Kukaan työmaan työnjohtajista<br />
ei ole Kazlukista, ja siksi he<br />
kaikki asuvat kylän hotellissa. Väkisinkin<br />
miehet hitsautuvat tiiviiksi ryhmäksi.<br />
Olosuhteita ei voi moittia, ruoka on<br />
hyvää ja asuminen kelvollista. Hyystimäen<br />
mukaan olot Venäjällä eivät ole<br />
kuin länsimaissa, mutta ihmiset eivät<br />
elä kurjuudessa, niin kuin meillä Suomessa<br />
usein ajatellaan.<br />
Kuvat:<br />
VIEREISELLÄ SIVULLA<br />
ø Ylhäällä: Arto Kurkela työmaalla Kazlukissa.<br />
ø Alhaalla: Venäjän työkomennuksella yhteyksiä<br />
Suomeen pidetään netin välityksellä.<br />
Kuvat:<br />
TÄLLÄ SIVULLA<br />
ø Vasemmalla: Raimo Hyystinmäki<br />
asennusmiesten keskellä Arkaimissa.<br />
ø Oikealla: Siperian kevättä Ust-Kutissa.<br />
6 øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 7
Röntgen tuo tehoa<br />
tukkilajitteluun<br />
Teksti: Janne Kovanen, Inray Oy ja Kari Puustinen<br />
<strong>Jartek</strong> Oy laajensi osaamistaan mittaus- ja automaatiolaitteiden osalta viime syksynä<br />
hankkimalla omistusta heinolalaisesta Pronor Control Oy:stä sekä mikkeliläisestä Inray<br />
Oy:stä. Yhä monimutkaisemmat järjestelmäintegraatiot ja kokonaisuudet vaativat nykyisin<br />
laajempaa osaamista, johon <strong>Jartek</strong> haluaa panostaa. Verkostoituminen alan osaajien<br />
kanssa tuo <strong>Jartek</strong>in palveluvalikoimaan asiakkaiden toivomaa kokonaisvaltaisuutta.<br />
sella varustetussa kotelossaan tukkilajitteluradan<br />
mittauskuljettimelle,<br />
jonka ei tarvitse olla katkaistu. Röntgenlaitteiden<br />
vaatimat teholähteet ja<br />
suurjännitegeneraattorit sijoitetaan<br />
skannerin läheisyyteen lämpimiin laitetiloihin<br />
tai laitekonttiin. Suomessa<br />
käyttöpaikka vaatii Säteilyturvakeskuksen<br />
hyväksynnän, jonka haussa<br />
Inray avustaa.<br />
Röntgenin avulla tapahtuva tukkipuun<br />
laadutus voisi tulevaisuudessa olla myös<br />
maksuperuste tukkikaupassa. Tästä hyötyisivät<br />
niin laadukkaan tukin toimittaja<br />
kuin puuta käyttävä sahalaitos. Erityisesti<br />
harvinaisemmat jalopuut myydään<br />
maailmalla jopa yksitellen, ja myyntiä<br />
varten niistä voitaisiin tarjota ostajalle<br />
katsottavaksi röntgenkuva. Myös kokorunkokorjuutekniikkaa<br />
käyttävissä maissa<br />
katkonta-asemat voisivat hyödyntää<br />
röntgeniä katkonnan optimoinnissa.<br />
”Suurien tukkimäärien katkominen<br />
vakiopituuksiin ilman apteerausta tuntuu<br />
suomalaisesta näkökulmasta raakaaineen<br />
haaskaukselta. Mahdollisuudet<br />
tehdä katkonnalla parempaa tulosta<br />
ovat ilmeiset, varsinkin, jos samalta<br />
katkonta-asemalta viedään tavaraa sekä<br />
vaneritehtaille että sahoille.”<br />
Inray Oy:n päätuotteet liittyvät biomateriaalin<br />
läpivalaisuun röntgenteknologialla.<br />
Oli kuvattava materiaali<br />
sitten tukkia tai biopolttoainetta,<br />
voidaan röntgenkuvista kuvantulkinnan<br />
avulla kaivaa esiin arvokas tieto<br />
tuotantolaitoksen prosessinohjaukseen.<br />
Toimitusjohtajaja Janne Kovanen<br />
vertaa kuvatulkintaa sairaaloiden<br />
tekemään röntgenkuvaukseen, sillä<br />
samalla tavalla eri kuvankäsittelyalgoritmeilla<br />
puusta etsitään oleellinen<br />
tieto ja sen perusteella päätetään<br />
”jatkohoito”.<br />
”Sydänpuun halkaisija, oksaryhmien<br />
määrät ja paikat, vuosirenkaan paksuus,<br />
puunosa, siinä varmaan tärkeimmät<br />
reilusta paristakymmenestä tukista etsittävästä<br />
laatua kuvaavasta asiasta. Ja<br />
tietysti röntgenjärjestelmä laaduttaa tukit<br />
automaattisesti”, arvioi Kovanen yleisesti<br />
tärkeimmät röntgenillä etsittävät asiat.<br />
Röntgenmittaustekniikka on levinnyt<br />
sahoille Ruotsissa ja Suomessa juuri<br />
ylivoimaisen suorituskyvyn takia. Millään<br />
muulla tekniikalla puun sisälaatua<br />
ei toistaiseksi pystytä luotettavasti<br />
päättelemään tuotantonopeutta liikkuvasta<br />
tukista. Sisälaadun huomioiminen<br />
ja tietokoneen tekemä automaattinen<br />
lajittelu tuottavat sahalle tasalaatuisen,<br />
lajitellun tukkivaraston, josta on<br />
hyvä lähteä sahaamaan suunniteltuja<br />
tuotteita.<br />
”Yllätykset vähenevät. Kun haluttu<br />
sahatavaraerä valmistuu pienemmästä<br />
määrästä oikeaa tukkia, säästyneet<br />
tukit ohjautuvat juuri niille oikeaan<br />
käyttöön ja toisaalta ajoituksellisesti<br />
ei-toivottujen sahatavaralaatujen pyöritys<br />
sahan loppupäässä vähenee. Myös<br />
sahan asiakkaiden tilaamien täsmätuotteiden<br />
tuotanto helpottuu, kun tukkilajittelu<br />
pystyy poimimaan tarkoitukseen<br />
sopivimmat tukit etukäteen. Satojen<br />
prosenttien parannuksia tuotantoon ei<br />
ole luvassa, paremminkin prosenttien,<br />
kun arvosaantoa kokonaisuudessaan<br />
katsotaan, mutta useissa tapauksissa<br />
jo se tuo riittävät säästöt, jotta röntgeninvestointi<br />
olisi perusteltu. Täytyy<br />
myös muistaa, että tukkiraaka-aine on<br />
sitä mitä se on, ja tuskin ainakaan Suomessa<br />
paranee nykyisestä. Usein oksien<br />
takia huonompaa raaka-ainetta sormijatketaan<br />
ja tähän käyttöön menevien<br />
tukkien tunnistukseen röntgen soveltuu<br />
mainiosti.”<br />
Nykyisin sahoilla käytössä olevat<br />
röntgenmittalaitteet tuottavat säteilyn<br />
sähkövirran avulla. Inrayn Opmes AX1<br />
-röntgenskanneri käyttää yhtä röntgenputki-ilmaisinparia,<br />
mikä säästää<br />
laitteisto- ja ylläpitokustannuksia.<br />
Laitteisto asennetaan ilmastoidussa,<br />
tärinäeristetyssä ja säteilysuojauk-<br />
Kuva:<br />
ø Vasemmalla: Inray Oy:n<br />
toimitusjohtaja Janne Kovanen<br />
Kuvat:<br />
ø Alhaalla vasemmalla:<br />
röntgenkuva mäntytukista<br />
ø Alhaalla oikealla:<br />
saman tukin optimointikuva<br />
8 øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 9
Kaupantekoa ranskalaisittain<br />
<strong>Jartek</strong>in yhteistyökuviot<br />
saavat jatkoa<br />
Teksti: Susanna Bell<br />
Teksti: Kari Puustinen<br />
Finnso Bois'n Christian Lallia on<br />
viimeiset kolme vuotta edustanut<br />
<strong>Jartek</strong>ia Ranskassa.<br />
Kulttuurierot tulevat esiin kaikessa<br />
kanssakäymisessä. Suomalaisten<br />
valtti on olla sekä joustavampi kuin<br />
saksalainen että luotettavampi kuin<br />
italialainen.<br />
ø Ranskalaiset eivät Lallian mielestä<br />
edelleenkään taida englantia kunnolla.<br />
Jos on pakko puhua englantia, he haluavat<br />
tuekseen ranskankielisen henkilön,<br />
vaikka sitten vastapuolen agentin.<br />
Kielen lisäksi sanotun sisältö voi<br />
tuottaa ongelmia. Joskus latinalainen<br />
temperamentti on liian suora suomalaiseen<br />
makuun.<br />
- Ranskalaiset yrittävät puhua ulkomaalaiselle<br />
kuin ranskalaiselle ikään.<br />
Meidän täytyy välillä puuttua siihen,<br />
Lallia kertoo.<br />
- Jos suomalaiselle sanoo jotain<br />
epämieluista, - oli se totta tai ei -, hän<br />
muistaa sen tosi pitkään. Ranskalaiset<br />
voivat puolen tunnin päästä olla kavereita<br />
taas ja lähteä kaljalle yhdessä:<br />
sehän oli vain neuvottelutaktiikka.<br />
Lallian mukaan suomalaista ei saa<br />
ahdistaa nurkkaan, koska silloin tämä<br />
pistää pillit pussiin. Saksalainenkin<br />
loukkaantuu, mutta jo varhaisemmassa<br />
vaiheessa kuin suomalainen.<br />
Suurin osa firmoista, joille Lallia<br />
kauppaa suomalaista puunjalostusta,<br />
on perheyrityksiä. Johtoa ei saa käsiinsä<br />
normaalina työaikana, koska se on<br />
tuotantolaitoksella.<br />
- Siinä viiden-kuuden maissa iltapäivällä<br />
he palaavat toimistolle.<br />
Puheluihin tai sähköposteihin ei<br />
ehkä vastata heti, muttei se tarkoita,<br />
etteikö kiinnostusta olisi. Ranskalaisten<br />
kanssa pitää olla joustava.<br />
Näin lyödään kilpailijat<br />
Suomea ei tunneta yhtä hyvin kuin<br />
vaikka Saksaa ja Italiaa, kilpakumppaneitamme<br />
puunjalostuslaitteissa.<br />
- Toisaalta saksalaisia pidetään ylimielisinä<br />
ja joustamattomina.<br />
Italialaiset taas lupaavat kuun taivaalta.<br />
Suomalaisten tulee olla parempia<br />
kuuntelijoita kuin saksalaisten ja<br />
tarjota parempi tuote kuin italialaisten,<br />
mikä ei ole vaikeata...<br />
Italialaiset harjoittavat negatiivista<br />
mielikuvamainontaa ja toistelevat, että<br />
Suomi ja siis varaosat ovat kaukana.<br />
- Kysyn silloin asiakkaalta, kuinka<br />
usein on ylipäänsä tarpeen korjata<br />
suomalaisia laitteita? Hyvin harvoin. Ja<br />
jos jotain sattuu, UPS tuodaan kehiin.<br />
Vaikka suomalaiset laitteet menevät<br />
harvoin epäkuntoon, kun niin käy,<br />
väliaikatietoja ei suomalaiselta huoltotiimiltä<br />
tipu.<br />
- Italialaiset pitävät paljon meteliä,<br />
vaikkeivät olisi edistyneet ollenkaan.<br />
Lallia on ottanut tavakseen soittaa<br />
suomalaisille ja kysellä, missä mennään,<br />
vaikkei ranskalainen asiakas olisi<br />
vielä ihmetellytkään.<br />
- Suomalaiset työskentelevät hiljaisuudessa<br />
ja raportoivat vasta, kun<br />
ratkaisu on löydetty.<br />
Meidän miehemme Ranskassa<br />
ø Puunjalostukseen erikoistunut nuori<br />
insinööri Christian Lallia tapasi<br />
sattumalta Rauten agentin Pariisissa<br />
parikymmentä vuotta sitten, ja nuorukaiselle<br />
aukesi uusi maailma. Kun<br />
Lallian esimies jäi eläkkeelle kymmenen<br />
vuotta sitten, Lallia jatkoi firmaa.<br />
Ranskan lisäksi yritys myy ranskankieliseen<br />
Afrikkaan. Tällä hetkellä<br />
Finnso Bois'n edustamia yrityksiä<br />
ovat Valon Kone, Raute, Veisto, <strong>Jartek</strong>,<br />
Pinomatic, Iomus, Wiesloch, Dynalyse<br />
AB ja Prologic.<br />
<strong>Jartek</strong>in edustajana Lallialla tuli tänä<br />
vuonna kolme vuotta täyteen.<br />
Tuo persoonasi peliin<br />
Tärkeintä on henkilökohtaisen luottamuksen<br />
rakentaminen: silloin kaikki ovet<br />
aukeavat. Suomalaiset ovat tekniikkaorientoituneita<br />
ja haluavat mennä suoraan<br />
asiaan.<br />
- Joskus täytyy ensin jutella eilisestä<br />
futismatsista ja lomista.<br />
Lallian mukaan on ihan valttikortti<br />
tuoda ranskalaiset asiakkaat Suomeen,<br />
viedä heidät hiihtämään tai kalaan ja<br />
päivän päätteeksi saunaan.<br />
- Minun tehtäväni on varmistaa, että<br />
kaikista on mukava toimia yhdessä. Ei<br />
riitä, että on paras tuote ja sopiva hinta;<br />
ranskalaisiin täytyy käyttää psykologiaa<br />
ja luoda unelma.<br />
ø <strong>Jartek</strong> ja kanadalainen Comact Equipment<br />
solmivat keväällä yhteistyösopimuksen,<br />
joka kattaa Comactin tuotteiden<br />
yksinmyynnin Suomessa, Ruotsissa<br />
ja Venäjällä. Comact on alan markkinajohtaja<br />
Kanadassa. Comactin päätuotteita<br />
ovat sahalinjat, mittarit sekä<br />
optimointi sisältäen sekä mittarit että<br />
automaation. Lisäksi Comactilta löytyy<br />
useita hyviä tuotteita tehokkaaseen tukin<br />
ja laudan käsittelyyn.<br />
Yhteistyösopimuksen tarkoituksena<br />
on tiivistää yhteistyötä sahalinjan toimittajan<br />
kanssa, koska se on olennainen<br />
osa <strong>Jartek</strong>in kokonaistoimituksia.<br />
<strong>Jartek</strong>illa uskotaan että kappalenopeudet<br />
tulevat kasvamaan Pohjoismaissa,<br />
johon taas Comactilta löytyy valmiit ratkaisut.<br />
Comactin laitteet kuten Rotary<br />
Lug Loader (annostin), servovaste sekä<br />
huippunopea trimmeri ovat esimerkkejä<br />
tuotteista, jotka sopimuksen myötä tulivat<br />
myyntivalikoimaamme. Comact taas<br />
saa sopimuksen myötä lisää myyntivoimaa<br />
sekä Pohjoismaihin että Venäjälle.<br />
Pohjoismaissa Comactilla on ollut myyntiagentti,<br />
jonka sopimus luonnollisesti<br />
päättyi. Comactin tuotteita voi tällä<br />
Comact pähkinänkuoressa:<br />
ø<br />
ø<br />
ø<br />
ø<br />
ø<br />
ø<br />
ø<br />
Yli 80 vuotta vanha yritys<br />
300 työntekijää<br />
3 tehdasta ja 3 haarakonttoria<br />
Yrityksen omistaa pääsääntöisesti 5 johtajaa sekä 13 pienosakasta,<br />
jotka hekin ovat töissä Comactilla<br />
Liikevaihto n. 50 MEUR<br />
hetkellä nähdä Kuhmo Oy:llä pienpuusahansyötön<br />
sekä sahalinjan muodossa.<br />
Tuorein toimitus löytyy Keitele Timberiltä,<br />
joka on samalla ensimmäinen yhteisprojekti<br />
Comactin ja <strong>Jartek</strong>in välillä.<br />
Sopimuksen myötä toiminta ei ole enää<br />
agenttipohjaista, vaan <strong>Jartek</strong> on projektien<br />
kokonaistoimittaja ja samalla<br />
vastuussa laitosten myynnistä, asennuksista<br />
sekä käyttöönotoista.<br />
Toinen suurista laitevalmistajista Pohjois-Amerikassa<br />
Kuva:<br />
Visiona olla maailman suurin laitevalmistaja sahateollisuudessa<br />
ø Comactin<br />
log turner<br />
10 øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 11
Intohimona elämä<br />
ja puunjalostus<br />
Teksti: Anna-Maija Ahokas<br />
Kuva:<br />
<strong>Jartek</strong>in<br />
toimitusjohtaja<br />
Heikki Sonninen<br />
täytti keväällä<br />
60 vuotta.<br />
Merkkipäivän<br />
kunniaksi häntä<br />
pyydettiin<br />
haastateltavaksi<br />
tämän vuoden<br />
lehteemme.<br />
ø Heikki Sonninen sanoo olevansa<br />
maalaispoika, jonka identiteetti rakentuu<br />
savolaisuuteen. Hän yrittää säilyttää<br />
puheessaan edes hiukan murretta.<br />
Savolaisille niin kuuluisa pätemisen<br />
tarve on kuulemma iän myötä ihan itsekseen<br />
vähentynyt.<br />
– Opiskeluaikana puhuin savoa, mutta<br />
se aiheutti vakavia uskottavuusongelmia,<br />
ja niinpä opettelin puhumaan<br />
samoin kuin muut Helsingin seudulla. Iisalmessa<br />
käyntien aikana murre ei enää<br />
tartu kovin hyvin, sillä olen ollut sen vaikutusalueen<br />
ulkopuolella jo 40 vuotta.<br />
Sonninen omistaa sen verran humisevaa,<br />
että pääsee risusavottaan<br />
ja postilaatikkoon tipahtaa Metsälehti.<br />
Näin hän seuraa asioita niin metsänomistajana<br />
kuin puuteollisuuden edustajana.<br />
Kaksoisroolista on etua nykyisessäkin<br />
työssä.<br />
Venäjänkielen taito vaikutti<br />
urakehitykseen<br />
Sonnisen venäjänkielen taito on peräisin<br />
Leningradista. Päästyään ylioppilaaksi<br />
hän haki Otaniemen Teknilliseen<br />
Korkeakouluun. Pääsykokeiden<br />
jälkeen Sonninen istui iltaa armeijakaverinsa<br />
kanssa. Silmiin osui mainos,<br />
jossa kerrottiin valtion myöntävän ensimmäistä<br />
kertaa stipendejä Leningradin<br />
Teknilliseen Korkeakouluun.<br />
Venäjää taitamattomat pojat muistivat<br />
vielä aamulla, mitä illalla oli sovittu ja<br />
lähettivät hakemukset.<br />
– Opiskelut Otaniemessä olivat jo<br />
alkaneet, kun saimme tiedon myönnetyistä<br />
stipendeistä. Luulen, että<br />
porvarillisuus iski kaveriini, ja niinpä<br />
lähdin reissuun ilman kaveriani, mutta<br />
yhdessä viiden muun teekkarin kanssa.<br />
Kuva:<br />
ø Uutta insinööripolvea<br />
kasvattamassa<br />
Leningradin Teknillisen Korkeakoulun<br />
valmistavassa tiedekunnassa opin venäjän<br />
alkeet yhdessä yli 30 kansallisuutta<br />
edustavien opiskelijoiden kanssa.<br />
Kun aikaa kului elämänkin opiskeluun,<br />
niin halusin parantaa kielitaitoani<br />
ja jatkoin vielä Harkovan yliopistossa<br />
vajaat kaksi lukukautta ydinfysiikkaa,<br />
ennen kuin palasin Otaniemeen<br />
päättämään opintoni. Harkovassa olin<br />
ainoa suomalainen, mikä merkittävästi<br />
tehosti kielen oppimista.<br />
Sonninen kertoo, että kepulaisessa suvussa<br />
häntä pidettiin täysin kommunismiin<br />
hurahtaneena, sillä elettiinhän Suomessa<br />
vahvaa taistolaisuuden aikaa. Mutta politiikka<br />
ei määritellyt opiskelupaikkaa. Kun<br />
sotaveteraani-isä kehotti hyödyntämään<br />
stipendin, oli lähtöpäätös helppo.<br />
Sonnisen ura alkoi Insinööritoimisto<br />
Sassicon Oy:ssä, joka on ainoa yritys,<br />
missä hän on tehnyt koulutustaan<br />
vastaavaa työtä. Diplomityö valmistui<br />
Mallasjuoman Heinolan tehtaalla. Lahteen<br />
hän päätyi 30 vuotta sitten, kun<br />
Mallasjuoma tarjosi sieltä tehdaspalvelupäällikön<br />
paikkaa. Starckjohannilla<br />
Sonninen viihtyi Venäjän projektipäällikkönä<br />
vain reilut puoli vuotta, sillä<br />
hän huomasi, että clearing-kauppa on<br />
kuolevaa kansanperinnettä. Potkutkin<br />
Sonninen on saanut. Kone Oy:n Iskukonedivisioonan<br />
Itä-Euroopan myyntipäällikön<br />
tehtävästä tuli lähtö kuukauden<br />
rupeaman jälkeen, kun Outokumpu<br />
osti Iskukoneen.<br />
– Töitä tarjottiin Outokummun<br />
Espoon konttorilta, mutta pääkaupunkiseudulle<br />
muutto ei kiinnostanut.<br />
Lyhyen työttömyysjakson jälkeen<br />
pääsin Kone Woodille, ja siitä alkoi nyt<br />
25 vuotta kestänyt urani projektibisneksessä.<br />
Yksitoista vuotta Koneella<br />
oli elämäni antoisin korkeakoulu, sillä<br />
kaikki yritys- ja projektitoimintaan liittyvä<br />
osaamiseni on tavalla tai toisella<br />
peräisin sieltä.<br />
<strong>Jartek</strong>illa Sonninen on ollut 13 vuotta.<br />
Vuonna 2002 silloinen pieni Tekmawood<br />
Oy osti suuremman Järmen.<br />
– Tämä kahden firman yhdistäminen<br />
on minun kovin juttuni tässä yhtiössä.<br />
Saimme oston myötä uskottavuutta ja<br />
pystyimme lähtemään kunnolla Venäjän<br />
markkinoille.<br />
Sattumat ja onni<br />
Vaikka Sonninen ei jaottelekaan tarkasti<br />
päiväänsä työ- ja vapaa-aikaan,<br />
pitää hän tärkeänä työn ulkopuolisen<br />
elämän olemassa oloa. Hän harrastaa<br />
ø Heikki Sonninen poikansa<br />
kanssa rakennushommissa<br />
mökillä<br />
remontteja; käsillä tekemistä. Mökillä<br />
hänellä on yleensä meneillään vähintään<br />
2–3 rakennusprojektia. Nyt remontoidaan<br />
myös pojan asuntoa.<br />
Nykyään Sonninen asuu kahdestaan<br />
vaimonsa kanssa. Heidän kolme<br />
lastaan ovat omillaan ja lastenlapsiakin<br />
on jo kaksi, tyttärentytär Inka ja<br />
vastasyntynyt tyttövauva.<br />
Sonnisen mottona on Frank Sinatran<br />
tunnetuksi tekemä ”My way”. Hän<br />
sanoo, että elämälle pitää antaa tilaa, ja<br />
silloin tapahtuu myös onnellisia sattumia.<br />
– Ei pitäisi luoda liian tarkkaa kuvaa<br />
siitä, mitä haluaa, sillä elämä ei<br />
kulje suunnitelmien mukaan. Meillä on<br />
liian usein tapana asettaa tavoitteet<br />
ylemmäksi kuin kykymme edellyttävät.<br />
Jos omiin päämääriin ei sitten pääsekään,<br />
maailma kaatuu pahasti päälle.<br />
Ja aina tarvitaan myös onnea.<br />
Sonninen harmittelee harrastavansa<br />
liikuntaa aivan liian vähän.<br />
Tulevaisuuden tavoitteena onkin lisätä<br />
liikuntaa. Ja vaikka töissä matkavuorokausia<br />
on ollut 60–80 vuodessa<br />
viimeisten 25 vuoden aikana, niin<br />
siitä huolimatta hän aikoo toteuttaa<br />
matkan Nepaliin, jossa Harkovan aikainen<br />
opiskelutoveri toimii professorina<br />
Katmandun yliopistossa.<br />
12 øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 13
Henkilöstöuutisia<br />
JARTEK<br />
MYYNTI<br />
ø Leo Raatikainen aloitti elokuun alussa <strong>Jartek</strong>in<br />
sahapuolella projektipäällikkönä. Leon syksy<br />
on kulunut Keitele Timberin tuorelajittelulaitosprojektin<br />
parissa.<br />
ø Heikki Nurminen aloitti syyskuun alussa työt <strong>Jartek</strong>illa.<br />
Hänen työnkuvanaan on Venäjän projektikoordinaattorina<br />
toimiminen. Heikki viettää noin<br />
puolet työviikostaan <strong>Jartek</strong>in Pietarin konttorilla.<br />
ø Mikael Edde aloitti <strong>Jartek</strong>in edustajana keväällä<br />
Ruotsissa ja Norjassa. Hänen konttorinsa<br />
on Tukholmassa.<br />
Toimitusjohtaja<br />
Heikki Sonninen<br />
Puh. 0500 710 457<br />
Myyntijohtaja<br />
Jukka Nousjoki<br />
Puh. 050 330 7888<br />
Markkinointiassistentti<br />
Veera-Kaisa Sjöblom<br />
Puh. 044 588 0180<br />
Projektiosaston johtaja<br />
Risto Hänninen<br />
Puh. 050 570 0422<br />
Sahalaitokset<br />
Kari Puustinen<br />
Puh. 050-313 7370<br />
Jatkojalostus<br />
ja varaosat<br />
Pekka Kuuslahti<br />
Puh. 050 340 2776<br />
Puutavarakuivaamot<br />
Pertti Kähkönen<br />
Puh. 0500 357 048<br />
Lämpökäsittelylaitokset<br />
Timo Tetri<br />
Puh. 050 302 1803<br />
Suunnittelupäällikkö<br />
Petri Järvinen<br />
Puh. 050 548 5001<br />
Vienti<br />
Klaus Jansson<br />
Puh. 040 500 2299<br />
<strong>Jartek</strong><br />
Puh. (03) 787 5400<br />
Fax (03) 787 5282<br />
Käyntiosoite:<br />
Svinhufvudinkatu 19, Lahti<br />
Käyntiosoite tuotanto:<br />
Pajaniemenkatu 3, Lahti<br />
Postiosoite:<br />
PL 14, 15101 LAHTI<br />
www.jartek.fi<br />
14<br />
øASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA
<strong>Jartek</strong> ja Comact – yhdessä enemmän<br />
ø JARTEK on aloittanut yhteistyön kanadalaisen Comact Equipmentin kanssa. Comactin kompaktit<br />
sahakoneet ja -linjat sekä huippunopeat tukkien- ja laudankäsittelylaitteet täydentävät oivallisesti<br />
<strong>Jartek</strong>in laajaa tuoteperhettä. Yhteistyön myötä olemme entistä vahvemmassa asemassa<br />
kokonaistoimitusten osaajana.<br />
Lisätietoja:<br />
myyntipäällikkö Kari Puustinen, 050 313 7370<br />
myyntijohtaja Jukka Nousjoki, 050 330 7888<br />
¬ ø Svinhufvudinkatu 19, PL 14, 15101 LAHTI > puh. (03) 787 5400 > fax. (03) 787 5282 > sales@jartek.fi > www.jartek.fi
Change language