You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Salig hedersgumman Noach :/:<br />
Var en älskansvärd och riktigt söt Kajana fru:<br />
Mannen sin hon gaf så mycket nånsin han förmådde dricka,<br />
Fick jag nu med säkerhet en sådan genomsöter flicka,<br />
Denna dagen gifte jag mig :/:<br />
Säkert utan minsta dröjsmål uppå stunden nu.<br />
Roos näyttää päässeen jonkinlaisen Kajaanin Bellmanin maineeseen, ja niinpä häneltä alettiin<br />
pyytää onnittelurunoja syntymä- ja nimipäiville. Rovastinna Aejmelaeuksen ja asessorinrouva<br />
Flanderin nimipäiville hän kertoo sepittäneensa onnittelurunot ja laulaneensa ne<br />
"jonkinlaisella uudella upsalalaisella säveleellä". Pormestarin, rappiolle joutuneen Anders<br />
Durchmanin kesteihin Rooskin joskus joutui, kuten näkyy hänen kirjeestään Lönnrotille:<br />
"Muistanetko meidän Borgmestaria Antiksi? No, hänen luonaan kului eilinen ilta niin<br />
suloisesti, että vielä nytkin päätäni pakottaa". [6]<br />
Piirilääkärin tärkeimpiin tehtäviin kuului rokotustoimen valvominen ja johto.<br />
Virkamatkoillaan Roos yhteistoiminnassa papiston kanssa jumalanpalvelusten jälkeen selvitti<br />
kirkkoväelle rokotuksen tarpeellisuutta, jakoi lääkkeitä ja otti vastaan potilaitakin. Uutterille<br />
rokottajille toimitettiin palkintoja, niinpä 1836 hän Kaavin kirkossa järjesti juhlatilaisuuden,<br />
jossa hän paikalliselle rokottajalle C. F. Sireliukselle luovutti Suomen Talousseuran<br />
ansiomitalin ja piti esitelmän rokotuksesta. Saadakseen kansan epäluulot rokotusta kohtaan<br />
häviämään hän papistolle lähettämässään kiertokirjeessä vetosi heidän apuunsa<br />
"ihmisystävinä ja kansan opettajina".<br />
Lääkintöhallitukselle antamissaan vuosikertomuksissa Roos kiinnittää myös vakavaa<br />
huomiota sosiaalisiin epäkohtiin ja väestön taloudellisen ja siveellisen tilan kohottamiseen. V.<br />
1837 koskevassa kertomuksessaan hän esittää kokonaisen ohjelman köyhyyden ja<br />
työttömyyden torjumiseksi. Ansiomahdollisuuksien hankkimiseksi hän ehdottaa mm. kanavan<br />
kaivamista Tohmajärveltä Värtsilään ja Pielisjärveen, jokireittien perkausta ja soiden<br />
kuivaamista Ilomantsissa, Liperissä, Kaavissa ja Nurmeksessa sekä puusepäntöiden ja<br />
kutomataidon opettamista rahvaalle, tuotteiden markkinoimisen järjestämistä ja ahkerimpien<br />
työntekijöiden palkitsemista. Näiden toimenpiteiden avulla, uskoo Roos, moni puutetta<br />
kärsivä saisi pahimpana työttömyyskautena ansiota ja säästyisi kerjuulla kuljeskelemisesta ja<br />
moraalisesta rappiosta, saisi rohkaisua ahkeruuteen ja oppimisen halua, mistä "muut<br />
kansalaishyveet versoavat". [7]<br />
Piirissään raivoavien kulkutautien vastustamiseksi Roos pyysi 1830, että hänen avukseen<br />
määrättäisiin joku nuori lääkäri. Määräyksen sai lääket.kandidaatti, pian senjälkeen tohtori ja<br />
myöhemmin kansallinen suunnies Elias Lönnrot. Lönnrotin saapuminen oli Roosille suuri ilo,<br />
ja näistä kahdesta lääkäristä, joita yhdisti rakkaus suomenkieleen, tuli elinikäiset läheiset<br />
ystävät. Itseään 10 vuotta nuoremmasta, mutta sekä fyysisesti että henkisesti<br />
vankempitekoisesta Lönnrotista tuli Roosille uskottu ystävä, jolle hän kaikista huolistaan<br />
kertoi. Ystävykset joutuivat kyllä pian eri paikkakunnille, mutta olivat loppuun saakka<br />
ahkerassa kirjeenvaihdossa. Se on tallella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa ja<br />
tarjoaa verratonta sivistys- ja henkilöhistoriallista sekä lääketieteellistäkin aineistoa tutkijoille.<br />
[6]<br />
Kajaanin hengettömään elämään Roos kyllästyi pian ja kun pitkät virkamatkat tiettömien<br />
taipaleiden taa ja seudun ankarat talvet kävivät hänen terveydelleen ylivoimaisiksi, pyysi hän
Change language