28.03.2014 Views

Kerrostalokylän asumispalvelujen kehittäminen – Esitutkimus (pdf).

Kerrostalokylän asumispalvelujen kehittäminen – Esitutkimus (pdf).

Kerrostalokylän asumispalvelujen kehittäminen – Esitutkimus (pdf).

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

FinnWell -ohjelma (Tekes)<br />

AAL–AmbientAssistedLiving (Tekes)<br />

Innovaatiot sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä<br />

(Tekes)<br />

Tykes (Tekes/TEM)<br />

Terveys- ja hyvinvointikeskittymä, SHOK<br />

(Tekes/TEM)<br />

Toimialapalvelu/TE-keskukset (TEM)<br />

OSKE Hyvinvoinnin klusteriohjelma<br />

2007–2013 (TEM)<br />

AKO:n hyvinvointiverkosto (TEM)<br />

Kansallinen innovaatiostrategia (TEM)<br />

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä<br />

on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa<br />

hyvin. Palvelukyvyssä on kuitenkin heikkouksia,<br />

joihin on löydettävä vastauksia. Tulevina vuosina<br />

haasteet kasvavat: väestö ikääntyy, henkilöstöpula<br />

uhkaa ja alueellinen kehitys eriytyy. Rahoitusmahdollisuudet<br />

eivät kasva samassa tahdissa uusien<br />

tarpeiden kanssa. Osaamiseen ja osin myös uuteen<br />

teknologiaan perustuen pyritään luomaan kokonaan<br />

uusia toimintamalleja, jotka sekä säästävät<br />

voimavaroja että toimivat asiakkaan näkökulmasta<br />

paremmin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008b.)<br />

Valtakunnallisilla hankkeilla pyritään edesauttamaan<br />

toimivien yhteistyömallien kehittämistä.<br />

Vaikka valtakunnallisia kehittämishankkeita sosiaali-<br />

ja terveyssektorilla on runsaasti, on julkisen ja<br />

yksityisen sektorin välinen yhteistyö silti vähäistä.<br />

Terveydenhuollon menoistaan kunnat käyttävät<br />

ainoastaan noin neljä prosenttia ostopalveluihin.<br />

Sosiaalipalveluissa ollaan jonkin verran pidemmällä,<br />

sillä niissä kunnat käyttävät menoistaan noin<br />

16 prosenttia ostopalveluihin. (Peltonen 2008.)<br />

Vahva kannuste julkisen ja yksityisen sektorin<br />

väliseen innovaatiotoimintaan on avoin kilpailu<br />

ja kasvavat markkinat. Palvelujen kysynnän jatkuvasti<br />

kasvaessa markkinalähtöisyyden ja kilpailun<br />

lisääminen on sosiaali- ja terveyssektorilla välttämätöntä.<br />

Laaja-alaistuva innovaatiopolitiikka tuo<br />

uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyssektorin<br />

kehittämiselle. Julkisen ja yksityisen sektorin välisen<br />

yhteistyön toteutumiseksi valtakunnallisissa<br />

hankkeissa pyritään kokoamaan yhteen alan toimijat<br />

ja vaikuttajat. Uudenlaisten yhteistyömallien<br />

kehittäminen vahvistaa palvelujärjestelmän<br />

uudistumiskykyä.<br />

Valtakunnallisten kehittämishankkeiden tavoitteena<br />

on edistää kuntien palvelutuotannon tuottavuuden<br />

ja tehokkuuden lisäämistä sekä parhaiden<br />

käytäntöjen ja innovaatioiden leviämistä. Hank-<br />

keiden tavoitteena on niin ikään julkisten menojen<br />

kasvun hillintä kehittämällä ja tehostamalla muun<br />

muassa kuntapalveluita, jotta kuntien toiminnan<br />

kokonaistuloksellisuus paranee ja palveluiden<br />

saanti ja laatu voidaan tulevaisuudessa turvata.<br />

Valtakunnallisten kehittämishankkeiden tavoitteissa<br />

tulee vahvasti esiin asiakkaan aseman parantaminen.<br />

Hankkeiden tavoitteena on kansalaisen<br />

paras niin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna<br />

kuin myös palvelujen laadun näkökulmasta<br />

huomioituna. Asiakkaan aseman parantamisessa<br />

kuluttaja ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden edistäminen<br />

ovat keskeisessä asemassa, sillä edelleenkin<br />

uusissa sosiaali- ja terveysalan palveluinnovaatioissa<br />

edetään usein palvelujärjestelmän ehdoilla.<br />

Valtakunnallisten kehittämishankkeiden merkittävänä<br />

tavoitteena on tukea osaamisen kaupallistamista<br />

ja tehokasta hyödyntämistä yritysten<br />

liiketoiminnassa. Monien kokeilu- ja kehittämishankkeiden<br />

tulokset valuvat hukkaan, koska<br />

niiden aikaansaamia uraa uurtavia tuloksia ei<br />

osata hyödyntää varsinaisen hankkeen päätyttyä.<br />

Hankkeiden tulokset eivät automaattisesti muutu<br />

eläväksi käytännöksi muualla maassa. Rahoittajat<br />

ovat alkaneet kiinnittää huomiota tähän ja vaatia<br />

rahoitettavilta hankkeilta entistä konkreettisempia<br />

suunnitelmia tulosten hyödyntämisestä hankkeen<br />

päättymisen jälkeen. Paitsi hankkeen rahoittajien,<br />

myös siihen osallistuneiden tahojen näkökulmasta<br />

on tärkeää, että onnistuneita tuloksia hyödynnetään<br />

muuallakin kuin varsinaisessa tutkimus- ja<br />

kehittämisympäristössä. Tulosten laaja-alainen<br />

hyödyntäminen merkitsee kilpailukykyisten liiketoimintojen<br />

kehittämistä niin kotimaisille kuin<br />

ulkomaisille markkinoille.<br />

Uudenlaisten toimivien palveluinnovaatioiden<br />

luominen on vaativaa ja pitkäjänteistä toimintaa,<br />

joka edellyttää riittävää rahoitusta. Valtakunnallisissa<br />

kehittämishankkeissa pyritään rakentamaan<br />

yhteistyötä rahoittajien välille sen varmistamiseksi,<br />

että yhteiset taloudelliset voimavarat saadaan käyttöön<br />

tehokkaimmalla tavalla.<br />

3.2 Alueellisia palveluinnovaatioita<br />

Suomi on uudenlaisten palveluinnovaatioiden<br />

luvattu maa. Kehittämishankkeita on valtavasti.<br />

Tässä esitellään sellaisia alueellisia palveluinnovaatioita,<br />

jotka liittyvät alueellisesti tai ajatuksellisesti<br />

Kerrostalokylähankkeeseen. Läpikäytävät hankkeet<br />

ovat toteutuksellisesti hyvin eri vaiheissa. Osa on

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!