kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimus - Kuluttajatutkimuskeskus
kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimus - Kuluttajatutkimuskeskus
kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimus - Kuluttajatutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
14.12.2011<br />
KULUTTAJATUTKIMUSKESKUKSEN TUTKIMUS-<br />
JA KEHITTÄMISTOIMINTA KULUTTAJA-<br />
POLIITTISELLA OHJELMAKAUDELLA 2008–2011<br />
Keskeisiä tuloksia sekä niihin perustuvia suosituksia ja<br />
kehittämisehdotuksia<br />
Kuluttajapoliittisessa ohjelmassa (2008–2011) keskeisiä kuluttajapolitiikan tavoitteita<br />
ovat korkean kuluttajansuojatason varmistaminen, kestävien kulutus- ja tuotantotapojen<br />
edistäminen, kuluttajien roolin sekä toimivien ja turvallisten markkinoiden<br />
varmistaminen. Tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan päätöksentekoa palvelevaa,<br />
ongelmia tunnistavaa strategista kuluttaja<strong>tutkimus</strong>tietoa sekä ajankohtaista, käytännön<br />
tarpeita palvelevaa <strong>tutkimus</strong>tietoa.<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen hankkeiden näkökulma perustuu kuluttajien arkielämän<br />
hyvinvoinnin sekä kulutusyhteiskunnan toimintaympäristön laaja-alaiseen ymmärtämiseen.<br />
Tutkimuksella on oma merkittävä rooli kulutusmuutosten ennakoinnissa,<br />
päätöksenteon kehittämisessä sekä vaikutusten arvioinnissa. Kulutusyhteiskunnan<br />
jatkuva vaurastuminen tarjoaa muuttuvilta markkinoilta yhä uusia tuotteita ja palveluita<br />
kuluttajille. Kuluttajuus laajentuu markkinoilta muille yhteiskunnan aloille, myös julkiselle<br />
sektorille. Laajentumisen rajoilla pohditaan kulutuksen yhteiskunnallisia seurauksia,<br />
vastuullisuutta, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä.<br />
Kuluttajanäkökulma on korostunut myös kansallisen innovaatiopolitiikan valmistelutyössä.<br />
Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan jäsentelyn ja toimenpideohjelman<br />
(16.2.2010) lähtökohtana on, että innovaatiopolitiikassa painottuvat käyttäjien tarpeista<br />
lähtevien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen tieto ja<br />
aktiivinen toiminta. Kuluvalla kuluttajapoliittisen ohjelman kaudella kuluttajanäkökulman<br />
vahvistuminen on näkynyt erityisesti innovaatio- ja teknologiapolitiikassa. Tutkimushankkeissa<br />
käyttäjien kokemukset ja näkemykset on tunnistettu ja viety innovaatioiden<br />
kehittämiseen. Suositukset ovat usein siirtyneet hankkeisiin osallistuneiden yritysten ja<br />
hallinnon käyttöön jo <strong>tutkimus</strong>hankkeen kuluessa. Lisäksi Tekes-rahoitteisissa<br />
hankkeissa tavoitteena on tulosten julkisuuden kautta saavutettava laajempi, koko<br />
toimialaa koskeva kilpailuetu ja -hyöty. Kuluttajapolitiikan tehtävänä on tutkimuksen<br />
avulla mahdollistaa käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan liittyviä arvonluontimahdollisuuksia<br />
sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Näin voidaan hyödyntää<br />
entistä paremmin innovaatiopotentiaali ja erilaiset innovaatioiden lähteet.<br />
Ohjelmakauden 2008–2011 aikana Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen pyrkimyksenä on ollut<br />
edistää käyttäjälähtöisyyttä tukevan toimintaympäristön, menetelmien ja työkalujen<br />
kehittymistä. Painopisteinä ovat käyttäjien tarpeet ja niihin pohjautuvat muutokset ja<br />
uutuudet. Tarkastelutapa pyrkii ennakointiin ja kulutusyhteiskunnan muutoksen<br />
analysointiin, joista esimerkkeinä kulutuksen megatrendien selvittäminen, kansalaisten<br />
_________________________________________________________________________<br />
1 (6)<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000<br />
www.kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus.fi
14.12.2011<br />
näkökulmien hakeminen eurooppalaisen teknologiapolitiikan suuntaamiseen samoin<br />
kuin ruoankulutuksen ja -käytäntöjen skenaariot. Edelleen on tarkasteltu kotitaloustuotannon<br />
muutoksia ja sitä korvaavien palveluiden kehittymistä. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa<br />
syntynyttä asiantuntemusta on välitetty myös annetuissa lausunnoissa,<br />
esitelmissä ja kirjoituksissa sekä kotimaisilla että kansainvälisillä foorumeilla ja julkaisuissa.<br />
Julkisessa keskustelussa on osallistuttu muun muassa köyhyyden, terveyden, talousongelmien,<br />
energiatehokkuuden ja asumisen ajankohtaisiin debatteihin. Ohjelmakaudella<br />
on myös julkaistu asumiseen, kauppaan, perheiden taloudelliseen käyttäytymiseen,<br />
kulutuksen politiikkoihin sekä kulutuksen liikkeisiin keskittyneet artikkelikirjat.<br />
Näiden ohella asiantuntijoina toimiminen niin yksityisellä kuin julkisella puolellakin on<br />
lisääntynyt. Lisäksi yrityksille ja hallinnolle on tuotettu työkaluja kuten tuotekehittäjiä<br />
palveleva juuseri.com-verkko-opas käyttäjälähtöisyyttä ja siihen liittyvä osaamista<br />
tukeva udi.fi-sivusto.<br />
Seuraavaan on koottu kuluttajapolitiikan näkökulmasta keskeisiä Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksessa<br />
vuosina 2008–2010 tehtyjä tutkimuksia sekä niissä esille tulleita suosituksia<br />
ja kehittämisehdotuksia. Suositukset on kohdennettu ohjelman mukaan seuraaville<br />
kuluttajapolitiikan alueille: kohti kestävää kulutusta ja elintarviketuotantoa, kuluttajalähtöiset<br />
innovaatiot, suojelua tarvitsevat ryhmät ja julkiset palvelut. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus<br />
on ollut kuultavana eduskunnassa sekä antanut lausuntoja näistä teemoista.<br />
Tutkimustulokset, suositukset ja kehittämisehdotukset pyrkivät avaamaan <strong>tutkimus</strong>ten<br />
sovellettavuutta ja vaikuttavuutta laajasti.<br />
Kohti kestävää kulutusta<br />
Kestävän kulutusyhteiskunnan edellytykset ja sen rakentaminen on Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen<br />
keskeinen <strong>tutkimus</strong>alue. Suomalaisessa ympäristökeskustelussa on vallalla<br />
vahva usko tiedon avulla ohjaamiseen. Tiedolla ohjaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan<br />
tarvitaan räätälöityjä ohjenuoria erilaisille kuluttajille ja kulutustavoille. Energiatalouden<br />
kehittämiseen kohdistetaan suuria odotuksia ilmastonmuutoksen takia. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus<br />
koordinoi EU-hanketta, jossa energiansäästön ja kuluttajalähtöisten<br />
palvelumallien avulla pyritään parantamaan energia-alan toimijoiden kykyä orientoitua<br />
asiakastarpeisiin. Poliittisten ohjauskeinojen vaikuttavuutta selvittävä EU-hanke käsitteli<br />
kestävää kehitystä erityisesti ruoan kulutuksessa ja asumisessa. Kulutuksen<br />
suuntaamista käsitelleessä hankkeessa arvioitiin pohjoismaista ja eurooppalaista<br />
ympäristömerkintäjärjestelmää.<br />
Kansallisella tasolla tutkittiin yhdyskuntarakenteen hajoamiseen liittyviä syitä keskittyen<br />
asukkaiden elinympäristön laatuun ja palveluihin liittyviin odotuksiin. Ruoka on liikkumisen<br />
ja asumisen ohella merkittävä ympäristövaikutuksia synnyttävä kulutuksen alue.<br />
Kulutustottumusten muutossuuntien tunnistaminen ja ennakointi, kuten ravintola- ja<br />
catering-palvelujen kysynnän tarkastelu EU-hankkeessa, luovat pohjaa ympäristövaikutusten<br />
arvioinnille. Kestävää kehitystä erityisesti ruoan kulutuksen ja kotitalouksien<br />
ruokavalintojen näkökulmasta käsiteltiin useassa tutkimuksessa.<br />
_________________________________________________________________________<br />
2 (6)<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000<br />
www.kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus.fi
14.12.2011<br />
Energian säästämisestä on olemassa paljon tietoa parhaista ratkaisuista, mutta vähän<br />
<strong>tutkimus</strong>ta parhaiden käytäntöjen siirrettävyydestä. Toteutusvaiheessa olevan energiasäästötutkimuksen<br />
tavoitteena on kehittää edistynyt ja käytännöllinen malli energiasäästöhankkeiden<br />
menestystekijöistä ja pilotoida malliin perustuvia hankkeita.<br />
Hankkeessa on huomattu, että energiatehokkuutta voidaan edistää vain ottamalla<br />
kansalaiset mukaan muutoksen suunnittelijoiksi ja tekijöiksi. Nykyaikainen kaupunkirakenne,<br />
rakennukset ja kotien sisätilat on suunniteltu edullisen ja keskitetyn<br />
energiantuotannon aikakaudella. Harva kuluttaja jaksaa tai haluaa poiketa normaaliksi<br />
koetusta käytöksestä omaksumalla radikaalisti uudenlaisia tapoja käyttää energiaa.<br />
Sosiaalisesti rakentuneita energian käyttötapoja voidaan muuttaa vain yhteisvoimin<br />
energiaa säästävämpään suuntaan.<br />
Elintarvikkeista annettavan informaation kehittäminen on ollut yksi keskeinen teema,<br />
kun on pohdittu tapoja vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. Ravitsemuskasvatuksessa<br />
käytetty lautasmalli sopii myös ruokailun ympäristövaikutusten arviointiin.<br />
Samalla voidaan kiinnittää huomiota siihen, että ympäristömyötäiset annokset täyttävät<br />
myös ravitsemussuositukset. Sähköisen liiketoiminnan voimakas kehittyminen on<br />
muuttanut perinteisen kaupan ja palvelujen jakelu- ja myyntikanavia sekä niiden liiketoimintamalleja.<br />
Laajan näkökulman kestävään kehitykseen elintarvikesektorilla on<br />
tarjonnut vastuullisuuden tarkastelu. Sidosryhmä- ja asiantuntijavuorovaikutukseen<br />
pohjautuva <strong>tutkimus</strong> kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen:<br />
ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen<br />
vastuu ja paikallisuus.<br />
Suosituksia ja kehittämisehdotuksia<br />
1. Määritetään yhteinen näkemys ympäristömerkinnän asemasta Pohjoismaissa ja<br />
laaditaan sitä tukeva yksityiskohtainen kehittämissuunnitelma.<br />
2. Otetaan huomioon entistä aktiivisemman merkintäjärjestelmien yhtenäistämisen<br />
vaikutukset järjestelmien markkina-asemaan, toimivuuteen, viranomaisvetoisuuden<br />
etuihin ja haittoihin sekä ympäristömerkinnän tulevaan rooliin ja rahoitukseen.<br />
3. Lisätään tukea ympäristömerkinnälle ottamalla se entistä paremmin huomioon<br />
ympäristö-, kuluttaja ja tuotepolitiikassa yhdennetyn tuotepolitiikan yhteydessä,<br />
lisätään järjestelmällistä yhteistyötä ympäristömyötäisten julkisten hankintojen ja<br />
muiden politiikkainstrumenttien kanssa.<br />
4. Luodaan mahdollisuus kuluttajille arvioida omien valintojensa vastuullisuutta<br />
esimerkiksi vastuullisuusmerkin avulla.<br />
5. Kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja energiansäästöön samanaikaisesti. Otetaan<br />
käyttäjät mukaan varhaisessa vaiheessa kehittämiseen.<br />
6. Edistetään energiatehokkuutta ja -säästöä osana matalahiilielämäntapoja ja -liiketoimintaa.<br />
7. Tuetaan kuluttajien ympäristömyötäisiä ruokavalintoja siten, että<br />
ravitsemuksellinen tasapaino ei kärsi.<br />
8. Tuetaan sähkönkulutuksen vähentämistä asumisessa.<br />
9. Luodaan yhteistoiminnan areenoita kestävien kulutusmuutosten aikaansaantiin.<br />
10. Pyritään ratkaisemaan tuotteiden kylmäjakelu verkkokaupassa luotettavasti.<br />
_________________________________________________________________________<br />
3 (6)<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000<br />
www.kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus.fi
14.12.2011<br />
Kuluttajalähtöiset innovaatiot<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus on kehittänyt yritysten ja hallinnon kanssa yhteistyössä<br />
menetelmiä kuluttajalähtöiseen tuote- ja palvelukehitykseen ja kuluttajatiedon mallinnukseen.<br />
Tutkimuksessa on keskitytty niin kestävään kulutukseen tähtäävien innovaatioiden<br />
kuin kuluttajien arkeen liittyvien palvelujen kehittämistyöhön. Kuluttajalähtöisyys<br />
ja innovaatiot ovat mukana elämysinnovaatioita, urbaaneja asumisen<br />
konsepteja, vuorovaikutteisia verkkopalveluja, tulevaisuuden pakkauksia ja painonhallintatuotteita<br />
pohtivissa tutkimuksissa. Laaditussa käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan<br />
toimenpideohjelmassa on runsaasti konkreettista toimenpiteitä, joilla kuluttajan<br />
ja käyttäjän asemaa innovaatiotoiminnassa vahvistetaan.<br />
Moniin kuluttajalähtöiseen tuote- ja palvelukehitykseen keskittyviin hankkeisiin osallistuu<br />
kuluttajia muiden sidosryhmien rinnalla. Esimerkiksi elintarvikeketjun vastuullisuutta<br />
ja sen konseptointia tarkastelevissa hankkeissa sekä kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen<br />
tähtäävissä tutkimuksissa kuluttajien näkemysten esiin nostamisella on merkittävä<br />
rooli. Varallisuuden kasvu lisää niihin liittyvien tuotteiden kysyntää ja samalla<br />
helposti ymmärrettävän tiedon tarvetta. Kuluttajat etsivät sijoituksissa elämäntilanteeseensa<br />
sopivaa kokonaisratkaisua, joka auttaisi kuluttajia hahmottamaan<br />
varallisuuttaan kokonaisuutena.<br />
Kuluttajat haluavat tietää ilmastonmuutokseen liittyvistä, omista vaikutusmahdollisuuksistaan.<br />
Tiedon lisääntymisestä huolimatta yksittäisen kuluttajan ei ole helppo<br />
arvioida oman toimintansa vaikutuksia laajemmin. Erilaisten palvelujen, esimerkiksi<br />
ilmastopalautepalvelun avulla, kuluttajat voivat seurata ja vertailla kotitaloutensa<br />
kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.<br />
Suosituksia ja kehittämisehdotuksia:<br />
1. Rakennetaan kuluttajille mahdollisuuksia vuorovaikuttaa yritysten tuotekehityksen<br />
kanssa.<br />
2. Edistetään kauppaa tarjoamaan nykyistä laajemmin ilmastoystävällisiä tuotteita.<br />
3. Luodaan asumisen konsepteja, joissa kuluttajat voivat päättää ja tuottaa entistä<br />
enemmän itse.<br />
4. Tuetaan uusien käyttäjäkeskeisten asumisen konseptien juurtumista ja<br />
yleistymistä.<br />
5. Tuetaan uusien kuluttajalähtöisten palvelukonseptien kehitystä ja syntymistä<br />
finanssimarkkinoille.<br />
6. Kehitetään sijoituspalveluja, jotka helpottavat kuluttajien talouden hallintaa ja<br />
finanssiosaamista.<br />
7. Kehitetään ilmastopalautepalveluita antamaan kuluttajalle omaehtoinen mahdollisuus<br />
huomioida kulutuksensa ilmastovaikutukset.<br />
_________________________________________________________________________<br />
4 (6)<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000<br />
www.kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus.fi
14.12.2011<br />
Suojelua tarvitsevat ryhmät<br />
Kuluttajan taloudenhallintaan liittyvissä <strong>tutkimus</strong>hankkeissa on pureuduttu kuluttajien<br />
arkeen ja erityisesti toimeentulokysymyksiin tämän päivän moninaistuvassa<br />
kulutusyhteiskunnassa. Laman myötä kuluttajien velkaantumiseen ja taloudenhallintaan<br />
liittyvät kysymykset ovat nousseet vahvasti esille. Koska kotitalouksien<br />
velkaongelmat oletettavasti pahenevat taantuman edetessä, tietoa tarvitaan keinoista<br />
ratkaista ja myös ennaltaehkäistä kotitalouksien taloudellisia ongelmia. Tutkimusta on<br />
tehty toimeentuloturvan perusteista sekä selvittämällä velkaantumisen, maksuhäiriöiden<br />
ja laman vaikutuksia kulutusyhteiskunnasta syrjäytymiseen. Erityisryhminä<br />
tarkasteluissa ovat olleet nuoret ja lapsiperheet, koska kulutuksella on merkittävä rooli<br />
tämän päivän lapsuudessa ja nuoruudessa.<br />
2000-luvulle tultaessa on taloudellisessa ympäristössä tapahtunut suuria muutoksia,<br />
mikä on tuonut haasteita ihmisten taloudelliseen selviytymiseen. Samaan aikaan ihmiset<br />
velvoitetaan ottamaan itsenäisesti selvää taloudellisista sitoumuksistaan ja niihin<br />
liittyvistä velvoitteista. Tämän päivän yhteiskunnassa köyhyys on näkyvää ja se leimaa<br />
ihmistä, aiheuttaa häpeää ja kiusaamista. Perushoivan puutteet voivat aiheuttaa<br />
terveydellisiä ongelmia ja perheen taloudellinen huono-osaisuus voi periytyä alhaisen<br />
koulutuksen tai heikon työllistymisen kautta. Julkisen kulutuksen kannalta on keskeistä<br />
hahmottaa sitä kulutuksen tasoa, jolla ihminen tämän päivän Suomessa tulee toimeen<br />
ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.<br />
Kotitalouksien velkaongelmat pahenevat yleensä taantuman edetessä, joten tietoa<br />
tarvitaan keinoista ratkaista ja myös ennaltaehkäistä kotitalouksien taloudellisia ongelmia.<br />
Erityisesti nuorten kuluttajien luottoperusteinen elämäntyyli ja ylivelkaantuminen<br />
sekä velkaongelmaisten selviytymisstrategiat ovat ajankohtaisia.<br />
Suosituksia ja kehittämisehdotuksia:<br />
1. Korostetaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun mainonnan vastuullisuutta<br />
nykyisessä taloustilanteessa.<br />
2. Edistetään julkista keskustelua kulutuksen roolista kiinnittää ihmistä yhteiskuntaan.<br />
3. Hyödynnetään käsitystä välttämättömän kulutuksen menoista sosiaalipoliittisessa<br />
päätöksenteossa ja neuvonnassa<br />
4. Edistetään velkaongelmien ennaltaehkäisyä keskeisten sidosryhmien yhteistyöllä<br />
5. Edistetään kuluttajien taloudellista osaamista kehittämällä käytännönläheisiä<br />
työkaluja.<br />
_________________________________________________________________________<br />
5 (6)<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000<br />
www.kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus.fi
14.12.2011<br />
Julkiset palvelut ja kuluttajansuoja<br />
Julkinen palvelujärjestelmä on murroksessa ja sen kehittämiseksi tarvitaan monipuolista<br />
käyttäjien tarpeisiin perustuvaa <strong>tutkimus</strong>tietoa. Julkisten palvelujen laatua ja<br />
palvelumarkkinoiden kehittymistä on tutkittu useissa hankkeissa. Käyttäjien ehdoilla on<br />
mahdollista luoda samanaikaisesti sekä kustannustehokkaita että käyttäjien hyväksymä<br />
muutoksia palveluihin. Poliittisten ohjauskeinojen vaikuttavuutta tutkittiin useista<br />
näkökulmista.<br />
Kaupan palveluista tutkittiin aukioloaikoja, ruoan arvonlisäveroa ja kaupan<br />
turvallisuutta. Kauppojen aukiololainsäädännön selkeyttämiseen liittyen tutkittiin<br />
vähittäiskaupan vaihtoehtoisten aukiolosäännösten vaikutuksia kuluttajille, kaupan<br />
työntekijöille sekä liikenteelle ja ympäristölle. Ruoan arvonlisäveron hintaseurannassa<br />
ei saatu tukea väitteelle, että kauppa olisi nostanut hintoja ennen alennusta ja<br />
korvannut tämän hintojen nostamisen veron alennuksella. Kuluttajat arvostavat riittävää<br />
ja osaavaa henkilökuntaa kaupassa. Monet kuluttajien koettuun turvallisuuteen liittämistä<br />
asioista ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja käytäntöjä<br />
muuttamalla.<br />
Julkisissa palveluissa on keskitytty terveyskeskuspalveluihin sekä yhdyskuntarakenteeseen.<br />
Terveyspalveluja hankkiva kansalainen osaa nykyisin vaatia ja puolustaa<br />
oikeuksiaan. Terveyskeskusten entistä ponnekkaampi panostaminen laatuun näkyy<br />
asiakkaille laadukkaampina ja tehokkaampina palveluina sekä terveydenhuoltolainsäädännön<br />
kehittämisessä. Kuluttajat ovat tyytymättömiä esikaupunkialueiden ja<br />
lähiöiden sekä julkisiin että yksityisiin palveluihin.<br />
Asumisen hinta ohjailee merkittävästi pääkaupunkiseudun muuttovirtoja. Noin puolet<br />
pääkaupunkiseudulla muuttaneista ja kaksi kolmesta ympäristökuntiin muuttaneista ei<br />
todennäköisesti muuttaisi, jos asuntojen hinnat olisivat pääkaupunkiseudulla<br />
alhaisemmat. Myös peruspalvelujen saatavuus oli muuttopäätöksessä tärkeää.<br />
Tutkimuksessa kävi ilmi, että pääkaupunkiseudun kehyskuntien vetovoima perustuu<br />
asuntojen edullisempiin hintoihin ja pientaloasumiseen. Merkittävä osa pääkaupunkiseudun<br />
sisäisestä muuttoliikkeestä jäisi toteutumatta, jos kunnat pystyisivät tarjoamaan<br />
erilaistuville kuluttajille riittävän räätälöityjä asumis- ja palveluratkaisuja.<br />
Suosituksia ja kehittämisehdotuksia:<br />
1. Kehitetään sähköisiä julkisia palveluja huomioiden kuluttajien laatukokemukset.<br />
2. Hyödynnetään kuluttajien kiinnostusta nettipohjaisiin palveluihin julkisten<br />
palvelujen kustannustehostamisessa.<br />
3. Pyritään vähentämään kuluttajien muuttamistarvetta tarjoamalla profiililtaan entistä<br />
monipuolisempia asuntoja ja asuinalueita.<br />
4. Luodaan toimintatapoja kuluttajien mukaan ottamiseksi palvelujen kehitystyöhön<br />
sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.<br />
_________________________________________________________________________<br />
6 (6)<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000<br />
www.kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus.fi
14.12.2011<br />
LIITE 1: Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen tutkimuksen seuranta<br />
KULPO-ohjelmakaudella 2008–2011: tärkeimmät<br />
<strong>tutkimus</strong>hankkeet<br />
Seuraavaan on koottu kuluttaja- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta keskeisiä<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksessa vuosina 2008–2011 tehtyjä ja käynnissä olevia<br />
<strong>tutkimus</strong>hankkeita. Ne on kohdennettu seuraaville kuluttajapolitiikan alueille: kohti<br />
kestävää kulutusta, kuluttajalähtöiset innovaatiot, suojelua tarvitsevat ryhmät, julkiset<br />
palvelut sekä elintarvikkeista annettavan informaation kehittäminen.<br />
Kohti kestävää kulutusta<br />
Ympäristömerkinnät<br />
Pohjoismainen Joutsenmerkintä ja EU:n ympäristömerkintä ovat kaksi hyvin samankaltaista<br />
kolmannen osapuolen varmistamaa tuotteiden ja palvelujen ympäristömerkintäjärjestelmää.<br />
Pohjoismaiset kuluttajat tuntevat Joutsenmerkin hyvin. EU-kukan<br />
kehitys vaikuttaa myös Joutsenmerkin tulevaisuuteen, koska järjestelmät toimivat<br />
rinnakkaisina ja hyödyntävät osittain samoja asiantuntijoita ja henkilöresursseja. Myös<br />
monet yritykset ovat kiinnostuneita molemmista järjestelmistä. Kansallisten ympäristömerkintäjärjestelmien<br />
kesken sekä niiden ja EU:n ympäristömerkinnän välillä on ollut<br />
lukuisia yhteistyö- ja yhtenäistämisyrityksiä. Pohjoismaat ovat kehittäneet tapauskohtaisen<br />
lähestymistavan yhteistyön ja yhtenäistämisen edistämiseksi. Toimintatapa<br />
on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi ja on myös johtanut kriteerien samankaltaistumiseen.<br />
Onnistuneiden energiahankkeiden edellytykset<br />
Energian säästämisestä on olemassa paljon tietoa parhaista ratkaisuista, mutta vähän<br />
<strong>tutkimus</strong>ta parhaiden käytäntöjen siirrettävyydessä. Toteutusvaiheessa olevan<br />
energiasäästötutkimuksen tavoitteena on kehittää edistynyt ja käytännöllinen malli<br />
energiasäästöhankkeiden menestystekijöistä ja pilotoida malliin perustuvia hankkeita.<br />
Hankkeessa on huomattu, että energiatehokkuutta voidaan edistää vain ottamalla<br />
kansalaiset mukaan muutoksen suunnittelijoiksi ja tekijöiksi. Nykyaikainen kaupunkirakenne,<br />
rakennukset ja kotien sisätilat on suunniteltu edullisen ja keskitetyn<br />
energiantuotannon aikakaudella. Harva kuluttaja jaksaa tai haluaa poiketa normaaliksi<br />
koetusta käytöksestä omaksumalla radikaalisti uudenlaisia tapoja käyttää energiaa.<br />
Sosiaalisesti rakentuneita energian käyttötapoja voidaan muuttaa vain yhteisvoimin<br />
energiaa säästävämpään suuntaan.<br />
Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset<br />
Suomalaisessa ympäristökeskustelussa on vallalla vahva usko tiedon avulla<br />
ohjaamiseen. Tiedolla ohjaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan räätälöityjä<br />
ohjenuoria erilaisille kuluttajille ja kulutustavoille. Kotitalouksien kulutusvalinnat ja<br />
niiden ympäristövaikutukset -hanke on päänavaus, joka näyttää suuntaa ruoka- ja<br />
asumiskulttuurin laajemmalle muutokselle. Ravitsemuskasvatuksessa käytetty lautasmalli<br />
sopii myös ruokailun ympäristövaikutusten arviointiin. Samalla voidaan kiinnittää<br />
LIITE 1<br />
1 (9)
14.12.2011<br />
huomiota siihen, että ympäristömyötäiset annokset täyttävät myös ravitsemussuositukset.<br />
Asumisen käytännöt ja arkitalous<br />
Vuonna 2007 alkanut kehitysareena kokosi yhteen asumisen käytännöistä ja arkitaloudesta<br />
kiinnostuneita tutkijoita ja kehittäjiä <strong>tutkimus</strong>laitoksista ja yrityksistä vaihtamaan<br />
näkemyksiään ja mielipiteitään. Areenalle verkottui noin 30 asumisen arjesta<br />
kiinnostunutta tutkijaa ja kehittäjää. Käytäntöjen näkökulma asumisen tutkimukseen tuo<br />
erityisen hyvin esiin arkiset rutiinit. Kehitysareena julkaisi vuoden 2008 aikana loppuraporttinaan<br />
kirjan Koti – tehtävistä uusiin ihanteisiin.<br />
Mitä ruoaksi huomenna? Suomalaisten ruoankulutusrakenteen tulevaisuus ja<br />
sitä ohjaavat muutostekijät<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus oli Tulevaisuuden <strong>tutkimus</strong>keskuksen koordinoimassa<br />
hankkeessa mukana erityisesti kuluttajien arkielämää luotaavissa osioissa. Hankkeen<br />
loppuraportissa esitellään neljä skenaariota, jotka ovat Runsaudensarvi, Ekoteko,<br />
Niukkuus ja puute sekä Teknoelämää, jotka kaikki edustavat mahdollisia tulevaisuuskuvia.<br />
Skenaarioiden tarkoituksena on kuvata ruoan kulutusta vuonna 2030 ottaen<br />
huomioon erilaiset muutostekijät niin kuluttajien arjessa kuin toimintaympäristöissä ja<br />
siten tarjota näkökulmia erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien pohtimiseen.<br />
Kestäviä kulutustottumuksia edistävät poliittiset ohjauskeinot<br />
Saksalaisen Öko-Institutin koordinoima EU-hanke tarkastelee kestävää kehitystä<br />
tukevia kulutuskäytäntöjä ja niitä edistäviä poliittisia ohjauskeinoja (instrumentteja)<br />
sekä erilaisten kestävää kulutusta edistävien ohjauskeinojen ja toimenpiteiden<br />
vaikutuksia yksityiseen ja kollektiiviseen kulutukseen. Hankkeessa keskitytään<br />
erityisesti asumiseen ja ruokaan liittyviin ohjauskeinoihin. Hankkeen tavoitteena on<br />
kehittää entistä toimivampia ohjauskeinoja. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen vastuulla on<br />
osahanke, jossa täsmennetään kestävän kulutuksen käsitteitä sekä kartoitetaan<br />
taustaa ja esimerkkejä eri maissa totutetuista kestävää kulutusta edistävistä<br />
ohjauskeinoista ja niiden vaikutuksista.<br />
World Wide Views of Global Warming<br />
WWViews on globaali osallistumishanke, jonka avulla pyritään lisäämään kansalaisten<br />
vaikutusvaltaa ilmastonmuutoskysymyksissä. Hanke toteutetiin yhtä aikaa 38 maassa<br />
tai osavaltiossa ympäri maailmaa järjestettävinä sadan hengen kansalaispaneeleina<br />
syyskuun 26. päivänä vuonna 2009. Ympäri maailmaa kokoontuvat kansalaisraadit<br />
keskustelevat informoidusti ja ohjatun rakenteen mukaan ilmastonmuutoksen hallintaan<br />
vaadittavista toimenpiteistä ja tekevät niistä suosituksia. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus oli<br />
mukana hankkeen suunnittelussa ja sen kansallisessa toteuttamisessa.<br />
Kansalaisten visiot tieteestä, teknologiasta ja innovaatioista<br />
EU-hankkeessa kartoitetaan seitsemän Euroopan maan kansalaisten tulevaisuuskäsityksiä<br />
ja tunnistetaan niiden pohjalta tieteen, teknologian ja innovaatioiden kehittämisen<br />
kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena on kehittää uusi kansalaisten kuulemiseen<br />
perustuva ennakointimenetelmä, jota voidaan hyödyntää EU:n tutkimuksen puiteohjelmien<br />
valmistelussa. Ennakointimetodi perustuu kansalaispaneeleihin, jotka tuottavat<br />
keskustelevan työpajaprosessin avulla luettelon pitkän aikajänteen tulevaisuus-<br />
LIITE 1<br />
2 (9)
14.12.2011<br />
visioista sekä analyyttiseen malliin, jota hyväksi käyttäen tiede- ja teknologiapäätöksenteon<br />
asiantuntijat ja sidosryhmät rakentavat vaihtoehtoja EU:n tutkimuksen<br />
puiteohjelmien suuntaamiseen. Hanketta koordinoi Tanskan Teknologirådet.<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus toteuttaa keväällä 2009 ja syksyllä 2010 pidettävät kansalaispaneelit<br />
ja johtaa työpakettia, jossa kehitetään hankkeen analyyttinen malli.<br />
Ilmastonmuutoksen torjuminen kestävän kulutuksen avulla<br />
Hankkeessa arvioidaan kulutukseen ja tuotteisiin kohdistuvien ohjauskeinojen vaikuttavuutta<br />
ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hanke keskittyy kolmeen kulutuksen<br />
alueeseen, joista syntyy suurimmat ilmastovaikutukset: asumiseen, ruokaan ja<br />
liikenteeseen. Ohjauskeinoja arvioidaan paitsi ilmastovaikutusten, myös muiden<br />
ympäristövaikutusten, sivuvaikutusten, pysyvyyden, ennakoitavuuden ja läpinäkyvyyden<br />
sekä hyväksyttävyyden suhteen. Hankkeessa myös kehitetään ehdotuksia<br />
uusiksi, entistä toimivammiksi ohjauskeinoyhdistelmiksi tiiviissä yhteistyössä tiedon<br />
käyttäjien kanssa (mm. ministeriöiden virkamiehet).<br />
Paikalliset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hyvät ideat, keksinnöt ja<br />
käytännöt<br />
Hanke kehittää ruohonjuuritason näkökulmaa ilmastopolitiikkaan rakentuen kotitalouksien<br />
arkisille käytännöille. Hankkeessa tarkastellaan käyttäjä- ja käytäntöinnovaatioiden<br />
ilmastovaikutuksia sekä niiden alueellista ja kansallista sovellettavuutta. Hanke myös<br />
käynnistää ja arvioi ilmastomyötäisten innovaatioiden leviämistä edistäviä interventioita.<br />
Hankkeen kokemusten perusteella kehitetään suosituksia ilmastopolitiikan<br />
uudelleen skaalaamiselle ja kehystämiselle niin, että kansalaisten aktiivinen osallistuminen<br />
otetaan huomioon.<br />
Kuluttajalähtöiset innovaatiot<br />
Kuluttajatiedon mallintaminen ja tuotekehitys<br />
Yhteistyössä yritysten kanssa on kehitetty menetelmiä kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen<br />
ja kuluttajatiedon mallinnukseen. Sovelluskohteita ovat olleet elämysinnovaatiot,<br />
urheilualan tuotekehitys, tulevaisuuden pakkaukset ja painonhallintatuotteet.<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen tuotekehittäjiä palveleva juuseri.com-verkko-opas löytyy<br />
myös YritysSuomi.fi-portaalista. TEM, Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus, VTT ja Tekes ovat<br />
lanseeranneet käyttäjälähtöisyyttä ja siihen liittyvä osaamista tukevan udi.fi-sivuston.<br />
Ilmastopalautejärjestelmät<br />
Kuluttajat haluavat tietää omista vaikutusmahdollisuuksistaan ilmastonmuutokseen<br />
kulutuksen avulla. Tiedon lisääntymisestä huolimatta yksittäisen kuluttajan ei ole<br />
helppo arvioida oman toimintansa vaikutuksia laajemmin. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus on<br />
ollut mukana usean <strong>tutkimus</strong>laitoksen yhteishankkeessa, jossa kehitettiin Ilmastopalautepalvelun<br />
demonstraatioversio. Kuluttajat ovat myös päässeet kokeilemaan ja<br />
arvioimaan palvelua. Palvelun avulla kuluttajat voivat suuntaa antavalla tavalla seurata<br />
ja vertailla kotitaloutensa kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.<br />
LIITE 1<br />
3 (9)
14.12.2011<br />
Uusia asumiskonsepteja pääkaupunkiseudulle<br />
Pääkaupunkiseudun suuri haaste on, miten pääkaupunkiseudun asumistarjonta<br />
saadaan vastaamaan kysyntään ja pysymään kilpailukykyisenä voimakkaasti urbanisoituvassa<br />
yhdyskuntarakenteessa ja asumisvaatimusten moninaistuessa. Hankkeen<br />
keskeisenä tavoitteena on tuottaa käyttäjälähtöisiä uusia sovelluksia kansainvälisistä<br />
asumismalleista.<br />
Arjen suoriutumista edistävien kotitalouspalvelujen kehittäminen<br />
TTS-tutkimuksen koordinoimassa hankkeessa tavoitteena on koota yhteen eri tieteenalojen<br />
tutkijat, kehittäjät ja kouluttajat kotitalouspalvelualan kehittämiseksi. Hankkeessa<br />
laaditaan kotitalouspalveluille laatujärjestelmä ja markkinointikanavia palvelujen oston<br />
helpottamiseksi. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen osahankkeessa kehitetään kuluttajanäkökulmaa<br />
painottaen yksityisille kotitalouspalveluille laatustandardeja, joiden avulla<br />
kuluttajat voivat paremmin ennakoida ostamiensa palvelujen laatua ja hintalaatusuhdetta.<br />
Muissa osahankkeissa laaditaan kriteerejä muun muassa yritysten<br />
liiketoimintaosaamiseen, alan turvallisuuteen ja työntekijöiden tuottavuuden ja<br />
hyvinvoinnin näkökulmasta.<br />
Kokonaisvarallisuuden hallintakonsepti piensijoittajille<br />
Nykyisin finanssiyhtiöt eivät tarjoa palveluita, jotka auttaisivat kuluttajia hahmottamaan<br />
varallisuuttaan kokonaisuutena. Varallisuuden kasvu lisää niihin liittyvien tuotteiden<br />
kysyntää ja samalla helposti ymmärrettävän tiedon tarvetta. Kuluttajat etsivät sijoituksissa<br />
elämäntilanteeseensa sopivaa kokonaisratkaisua.<br />
Käyttäjät urheiluvälinealan innovaatioprosesseissa<br />
Urheiluvälinealaa pidetään esimerkkinä alasta, jolla käyttäjät ovat tiiviisti mukana<br />
innovaatioprosesseissa. Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa tunnistetaan, millä<br />
tavoin pohjoismaiset alan yritykset ovat ottaneet käyttäjät mukaan tuotekehitykseensä.<br />
Käyttäjät ovat mukana monissa rooleissa: kärkikäyttäjinä, ammattilaisurheilijoina,<br />
tosiharrastajina, järjestöinä ja työntekijöinä, jotka urheilevat vapaa-aikanaan. Tutkimuksessa<br />
tunnistettuja hyviä käytäntöjä ottaa käyttäjät mukaan tuotekehitykseen on<br />
tarkoitus viedä muille aloille.<br />
Tulevaisuuden elintarvikepakkaus<br />
Hankkeen tavoitteena oli ideoida, kehittää ja testata uudenlaisia elintarvikkeiden<br />
pakkauskonsepteja tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin. Samalla pyrittiin kehittämään<br />
kuluttajalähtöistä prosessia ja <strong>tutkimus</strong>mallia uusien elintarvikepakkausten ideointiin,<br />
suunnitteluun ja arvioimiseen. Edelleen pyrittiin myös tuottamaan tietoa kuluttajien<br />
toiveista tulevaisuuden pakkauksille ja siitä, minkä tyyppiset ratkaisut herättävät<br />
kuluttajissa kiinnostusta tai vastustusta. Keskeisenä lähtökohtana oli <strong>tutkimus</strong>tiedon ja<br />
tuotekehityksen parempi integroiminen eri tahojen asiantuntijoiden yhteistyönä.<br />
Yksilöllinen terveydenhallinta<br />
Hyvinvointia koskevassa kansainvälisessä keskustelussa on korostunut tarve määritellä<br />
hyvinvointi ihmislähtöisesti erilaisten tilastollisten määrittelyjen rinnalla. Tekesin<br />
Terveys- ja hyvinvointi SHOK Salwe on <strong>tutkimus</strong>kokonaisuus, jonka tavoitteena on<br />
kehittää tuotteita ja palveluja sekä toimintatapoja kansantaloudellisesti merkittävien<br />
sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä yksilön laaja-alaisen toimintakyvyn<br />
LIITE 1<br />
4 (9)
14.12.2011<br />
ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Toiminnan suuntaamiseksi Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus<br />
tuottaa <strong>tutkimus</strong>tietoa ihmisten arjesta ja koetusta hyvinvoinnista aktiivisessa yhteistyössä<br />
VTT:n ICT for Health -yksikön sekä useiden <strong>tutkimus</strong>- ja yritysyhteistyötahojen<br />
kanssa.<br />
Suojelua tarvitsevat ryhmät<br />
Arjen muuttuvat rytmit<br />
Vuonna 2010 käynnistyneessä hankkeessa tutkitaan, miten arjen toimintojen rytmit<br />
ovat yhteydessä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin ja miten rytmien muutokset<br />
indikoivat tuen tarvetta lapsiperheissä ja ikääntyneillä henkilöillä.<br />
Perusturva, kulutuksen taso ja velkaantuminen<br />
Hankkeessa selvitetään kuluttajien taloudellista perusturvaa tilastollisen kulutus<strong>tutkimus</strong>aineiston<br />
ja hyödykekorien avulla. Tutkimus selvittää sitä kulutuksen tasoa,<br />
jolla ihminen tämän päivän Suomessa tulee toimeen ja kokee voivansa osallistua<br />
yhteiskunnalliseen toimintaan. Hankkeessa tutkitaan, mikä on kulutuksessa välttämätöntä<br />
tai tarpeellista, mitkä tarpeet pitää voida tyydyttää, mitä tavaroita ja palveluja<br />
siihen tarvitaan sekä paljonko niihin tarvitaan rahaa. Koska kotitalouksien velkaongelmat<br />
pahenevat taantuman edetessä, tietoa tarvitaan keinoista ratkaista ja myös<br />
ennaltaehkäistä kotitalouksien taloudellisia ongelmia. Tutkimusten kohteina ovat<br />
nuorten kuluttajien luottoperusteinen elämäntyyli ja ylivelkaantuminen sekä velkaongelmaisten<br />
selviytymisstrategiat.<br />
Eurooppalainen määrittely ylivelkaantumiselle<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus oli partnerina <strong>tutkimus</strong>hankkeessa “Common operational<br />
European definition of overindebtedness”, jossa selvitettiin ylivelkaantumisen määrittelyä,<br />
mittaamista ja ehkäisyä 13 EU-maassa. Euroopan komissio toimitti kaikille<br />
mukana olleille maille ylivelkaantumista selvittävän kyselylomakkeen, ja Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus<br />
vastasi kysymyksiin Suomen osalta ja osallistui aiheesta järjestettyyn<br />
seminaariin.<br />
Syömisen riskit ja kansanterveys<br />
Tutkimushanke tarkastelee ns. riskitekijämallia suomalaisessa kansanterveysajattelussa<br />
ja -politiikassa. Tavoite on kuvata, miten elämäntapariskien ehkäisystä on<br />
tullut niin terveys- ja ravitsemuspolitiikan kuin yksilön terveydenhoidonkin keskeinen<br />
päämäärä. Hankkeen empiirisenä kohteena on sydän- ja verisuonitautien torjunta<br />
ravitsemustottumuksiin vaikuttamalla. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston sosiologian<br />
laitoksella toimivaa Managing Insecurities -hanketta.<br />
Velkaantuneiden selviytyminen<br />
Takuu-Säätiön toiminnan kehittämiseksi selvitettiin säätiöltä järjestelylainan saaneiden<br />
kuluttajien selviytymisen polkua ja selviytymisprosessia. Laadullisessa tutkimuksessa<br />
oli mukana 15 Takuu-Säätiön asiakasta, jotka olivat käyneet läpi tai päättämässä<br />
maksuohjelmaa. Velallisten selviytyminen maksuohjelmasta vaati kulutuksen supistamista<br />
ja elämäntapojen sopeuttamista. Maksuvara koettiin kireäksi ja järjestelylainan<br />
ehdot tiukoiksi. Henkisessä selviytymisessä auttoivat perheen ja lähiyhteisön tuki sekä<br />
LIITE 1<br />
5 (9)
14.12.2011<br />
uudet harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Tutkimustulosten perusteella Takuu-<br />
Säätiön toiminnan kehittämistarpeet liittyvät lainaehtojen joustavuuden lisäämiseen ja<br />
palvelun kehittämiseen nykyistä henkilökohtaisemmaksi. Asiakkaiden ongelmien moninaisuuden<br />
tunnistaminen ja asiakkaiden elämismaailmaan paneutuminen ovat<br />
haasteita kaikille kuluttajien velkojen järjestelyyn osallistuville toimijoille.<br />
Lasten ja nuorten syrjäytymisvaara<br />
Nuorten kulutus keskittyy vapaa-aikaan ja informaatioteknologiaan. 2000-luvulle<br />
tultaessa on taloudellisessa ympäristössä tapahtunut suuria muutoksia, mikä on tuonut<br />
haasteita ihmisten taloudelliseen selviytymiseen. Lapset ja nuoret korostavat säästäväisyyttä<br />
asenteissaan. Yllättäen mainosten seuraamisella näyttää olevan merkittävä<br />
rooli säästäväisyydessä. Mainosten vaikutus säästäväisyyteen voi johtua siitä, että<br />
mainokset saattavat kehittää lasten hintatietoisuutta ja ohjata edullisten hankintojen<br />
tekemiseen. Perinteiset taustamuuttujat, kuten vanhempien koulutus, lapsen sukupuoli<br />
ja ikä, selittävät säästäväisyyttä heikosti. Tämän päivän yhteiskunnassa köyhyys on<br />
näkyvää ja se leimaa ihmistä, aiheuttaa häpeää ja kiusaamista. Perushoivan puutteet<br />
voivat aiheuttaa terveydellisiä ongelmia ja perheen taloudellinen huono-osaisuus voi<br />
periytyä alhaisen koulutuksen tai heikon työllistymisen kautta.<br />
Nuorten taloudellinen osaaminen<br />
Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten talousosaamista. Nuorten valmiudet järkeviin<br />
taloudellisiin päätöksiin ovat usein puutteelliset, mikä johtuu muun muassa asenteista,<br />
tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–20-<br />
vuotiaat nuoret. Hanke alkoi vuonna 2011.<br />
Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakautuminen perheissä<br />
Tutkimuksen kohteena oli perheen sisäinen taloudellinen päätöksenteko. Hankkeen<br />
tavoitteena oli tutkia, kuinka perheenjäsenet jakavat käytettävissä olevia tuloja keskenään<br />
ja kuinka he käyttävät aikaansa, sekä myös näiden resurssien – ajan ja rahan<br />
käyttöön liittyvää päätöksentekoa. Vuonna 2008 pidettiin hankkeen loppuseminaari,<br />
jossa julkistettiin artikkelikokoelma hankkeen osatutkimuksista.<br />
Elintarvikkeiden kulutusmäärät<br />
Kotitalouksissa kulutettujen elintarvikkeiden keskimääräinen kulutus raportoitiin<br />
aikasarjana 1966–2006. Lyhyen aikavälin kulutusmuutoksia vuosien 1998 ja 2006<br />
välillä tarkasteltiin ikäryhmittäin ja kotitaloustyypeittäin sekä alueittain ja sosioekonomisen<br />
aseman mukaan. Tutkimushankkeesta julkistettiin raportti vuonna 2008.<br />
Julkiset ja yksityiset palvelut ja kuluttajansuoja<br />
Terveyskeskuspalvelujen laatu<br />
Hankkeessa on selvitetty tuottavuudeltaan erilaisten terveyskeskusten palvelujen<br />
laadun vaihtelua. Laatua mitattiin käyttäjien antamilla kouluarvosanoilla. Tuottavuutta<br />
puolestaan tarkasteltiin keskimääräisillä tehokkuusluvilla. Terveyskeskustutkimuksen<br />
<strong>tutkimus</strong>tuloksia on alettu hyödyntää terveyskeskusten toiminnassa ja ne näkyvät<br />
LIITE 1<br />
6 (9)
14.12.2011<br />
asiakkaille laadukkaampina ja tehokkaampina palveluina. Tuloksia voidaan hyödyntää<br />
myös terveydenhuoltolainsäädännön kehittämisessä.<br />
Päivittäistavarakaupan palvelut osana hyvää elinympäristöä<br />
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajan näkökulmasta, millainen on taloudellisesti,<br />
sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvä elinympäristö ja miten päivittäistavarakaupan<br />
palvelut siihen ja kuluttajien arkielämään liittyvät. Tutkimuksen mukaan hyvässä<br />
elinympäristössä usein käytettävät palvelut, kuten päivittäistavarakaupat, ovat kävelyetäisyydellä,<br />
julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät, eikä omasta autosta haluta olla<br />
riippuvaisia arkisessa liikkumisessa. Lisäksi asuinalueiden toivotaan olevan luonnonläheisiä.<br />
Vähittäiskaupan vaihtoehtoisten aukiolosäännösten vaikutukset kuluttajille,<br />
kaupan työntekijöille sekä liikenteelle ja ympäristölle<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laadittiin laajennettu asiantuntijalausunto,<br />
jossa selvitettiin vähittäiskaupan erilaajuisten aukiolojen vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen<br />
ja asenteisiin sekä erilaajuisten aukiolojen ympäristövaikutuksia. Toimeksiannon<br />
taustalla on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kauppojen aukiolosääntelyn<br />
selkeyttämiseksi kuluvalla hallituskaudella. Lausunto perustui aukioloa koskevaan<br />
kirjallisuus- ja tilastokatsaukseen, aukiolovaihtoehtojen SWOT-analyysiin ja<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen panelisteille tehtyyn nettikyselyyn. Lausunnossa<br />
päädyttiin vaihtoehtoon, jossa sallittaisiin vapaat aukioloajat myyntipinta-alaltaan alle<br />
400 m 2 :n kaupoille ja aikaan sidotun sunnuntai aukiolon suuremmille kaupoille.<br />
Kauppojen aukiololainsäädäntöä muutettiin esitetyn vaihtoehdon suuntaan.<br />
Kuluttajien käsitykset hinnoista<br />
Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisvaluutta euroon siirtymisen aiheuttamia muutoksia<br />
kuluttajien hintatietoisuudessa. Tutkimus oli viimeinen osa projektissa, jossa tuhannelle<br />
kuluttajalle tehtiin kysely yhteensä kuusi kertaa lokakuun 2001 ja helmikuun 2007 välisenä<br />
aikana. Tutkimus julkistettiin tammikuussa 2008.<br />
Pääkaupunkiseudun muuttovirrat<br />
Asumisen hinta ohjailee merkittävästi pääkaupunkiseudun muuttovirtoja. Noin puolet<br />
pääkaupunkiseudulla muuttaneista ja kaksi kolmesta ympäristökuntiin muuttaneista ei<br />
todennäköisesti muuttaisi, jos asuntojen hinnat olisivat pääkaupunkiseudulla<br />
alhaisemmat. Myös peruspalvelujen saatavuus oli etenkin lapsiperheille muuttopäätöksessä<br />
tärkeää. Tutkimuksessa kävi ilmi, että esikaupunkialueiden ja lähiöiden<br />
palveluihin oltiin tyytymättömiä. Pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa muuttajat<br />
olivat valmiita hakemaan muita kuin peruspalveluja, kuten kulttuuri- ja ravintolapalveluja,<br />
muualta kuin omasta asuinkunnastaan. Ympäristökuntiin muuttamisen myötä<br />
työmatkat pitenivät, kun taas muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden<br />
työmatkat lyhenivät.<br />
Kauppakeskusten turvallisuus ja kilpailukyky<br />
Hankkeessa tutkittiin kuluttajissa turvallisuutta ja turvattomuutta herättäviä tiedostettuja<br />
ja tiedostamattomia tekijöitä, kuluttajien asiointipolun turvallisuuden vaikutusta ostokäyttäytymiseen<br />
ja -päätöksiin sekä kuluttaja kokemusta näkyvästä vartioinnista ja<br />
erilaisista teknisistä turvalaitteista. Tutkimus pyrkii synnyttämään uutta ymmärrystä<br />
LIITE 1<br />
7 (9)
14.12.2011<br />
kaupallisten keskusten turvallisuudesta ja tämän ymmärryksen siirtämistä eri intressiryhmien<br />
käyttöön kaupallisten sovellusten aikaansaamiseksi.<br />
Kaupan aukiololain soveltaminen kauppakeskuksissa<br />
Hankkeessa tutkittiin aukioloaikojen muutosta kauppakeskuksissa toimivien kauppiasyrittäjien,<br />
myymäläpäälliköiden ja kauppakeskusjohdon näkökulmasta. Erityisesti<br />
keskityttiin uuden aukiololain 4. §:n soveltamiseen liittyviin käytäntöihin, mutta myös<br />
toteutuneisiin aukioloaikoihin sekä niihin liittyviin päätöksentekomekanismeihin ja<br />
laajennetun aukiolon motiiveihin.<br />
Elintarvikkeista annettavan informaation kehittäminen<br />
Kuluttajien käsitykset terveysväitteistä<br />
VTT:n koordinoima laaja pohjoismainen terveysväitteitä koskeva hanke kartoitti<br />
terveysväitteiden käyttöä eri maissa, selvitti kyselytutkimuksen avulla kuluttajien käsityksiä<br />
terveysväitteistä ja pyrki edistämään eri toimijoiden välistä yhteisymmärrystä<br />
terveysväitteiden käytön edellytyksistä. Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus järjesti yhdessä VTT:n<br />
kanssa tammikuussa 2008 työpajan, jossa yritykset, viranomaiset, kuluttaja- ja<br />
terveysjärjestöt ja tutkijat keskustelivat ja pyrkivät yhteiseen näkemykseen terveysväitteiden<br />
käytöstä. Lisäksi osallistuttiin hankkeen järjestämään pohjoismaiseen<br />
työpajaan Upsalassa.<br />
Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen<br />
Tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida ja kehittää vastuullisuutta suomalaisessa<br />
elintarvikeketjussa sekä osallistua vastuullisuuden sisällön rakentamiseen yhteistyössä<br />
sidosryhmien kanssa. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin vastuullisuuden mittaamista<br />
osana sisällön rakentamista. Laajaan sidosryhmä- ja asiantuntijavuorovaikutukseen<br />
pohjautuva <strong>tutkimus</strong> kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen:<br />
ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen<br />
vastuu ja paikallisuus. Vastuullisuuden konkretisoiminen jatkuu projektissa, joka<br />
pohtii vastuullisuuden konseptointia liiketoimintamahdollisuudeksi.<br />
Ruokaa ja tietoa verkosta<br />
Sähköisen liiketoiminnan voimakas kehittyminen on muuttanut perinteisen kaupan ja<br />
palvelujen jakelu- ja myyntikanavia sekä niiden liiketoimintamalleja. Internet näyttääkin<br />
vakiinnuttaneen asemansa ruokaan liittyvän tiedon lähteenä kuluttajien arjessa. Sen<br />
sijaan elintarvikkeiden verkkokauppa on pysynyt varsin vähäisenä.<br />
Lihankulutus nyt ja tulevaisuudessa<br />
MTT:n koordinoiman hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisen lihaketjun<br />
kilpailukyvyn parantamiseksi ja suomalaisen lihantuotannon vastuullisuuden edistämiseksi.<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskus toteuttaa yhdessä MTT Taloustutkimuksen kanssa<br />
väestöä edustavaan kyselyyn perustuvan tutkimuksen, joka tarkastelee lihan kulutusta,<br />
kulutuksen muutoksia ja kulutustapoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa.<br />
Tutkimuksen kohteena ovat myös kuluttajien näkemykset jäljitettävyydestä, turvallisuudesta,<br />
vastuullisuudesta ja kestävyydestä lihantuotannossa ja -kulutuksessa.<br />
LIITE 1<br />
8 (9)
14.12.2011<br />
Elintarvikkeiden alv-alennus ja hintakehitys: hintaseurannan tulokset ja katsaus<br />
kuluttajahintaa määrittäviin tekijöihin<br />
Tutkimus selvitti elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksen vaikutuksia kuluttajahintoihin.<br />
Vaikutuksia tutkittiin eri puolilta maata kootun hintaseuranta-aineiston avulla<br />
sekä tarkastelemalla elintarvikkeiden hintakehitystä pidemmällä aikavälillä eri tilastotietojen<br />
avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin arvonlisäveron lisäksi myös muita elintarvikkeiden<br />
hintaan Suomessa vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat peräisin sekä koti- että<br />
maailmanmarkkinoilta. Hintaseurannan tulokset osoittivat arvonlisäveron alennuksen<br />
siirtyneen elintarvikkeiden hintoihin täysimääräisenä.<br />
Elintarvikkeiden hintaseuranta ja elintarvikemarkkinoiden kehitys vuosina<br />
2008–2010<br />
Elintarvikkeiden arvonlisävero muuttui Suomessa sekä vuoden 2009 lokakuussa että<br />
vuoden 2010 heinäkuussa. Tutkimuksessa selvitettiin elintarvikkeiden hintojen kehitystä<br />
vuosien 2008–2010 lokakuiden välillä. Elintarvikkeiden hintakehitystä tutkittiin eri<br />
puolilta maata kootun hintaseuranta-aineiston sekä eri tilastotietojen avulla. Tutkimuksessa<br />
tarkasteltiin arvonlisäveron lisäksi myös muita elintarvikkeiden hintaan<br />
Suomessa vuonna 2010 vaikuttaneita tekijöitä koti- ja maailmanmarkkinoilta.<br />
LIITE 1<br />
9 (9)
14.12.2011<br />
LIITE 2: Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen tapahtumien ja kirjojen<br />
seuranta KULPO-kaudella 2008–2011<br />
Seminaarit, konferenssit ja avoimet foorumit<br />
2007<br />
• Teemaseminaari: Kuluttaja<strong>tutkimus</strong> – markkinoiden sparraaja<br />
• Valon Päivän seminaari: Heikot signaalit kulutuksessa<br />
• Pohjoismainen seminaari yhteistyössä KTM:n ja Nordiska Forumin kanssa:<br />
Towards a New Consumer? Toward a New Consumer Policy?<br />
• Tutkimusseminaari: Teknologian kulttuurinen ja yhteiskunnallinen <strong>tutkimus</strong><br />
2008<br />
• Valon Päivän seminaari: Mikä on kulutuksessa kohtuullista?<br />
• Syysseminaari: Kuluttaja mediassa ja politiikassa<br />
• Tutkimusseminaari: Changing behavior – workshop<br />
• Tilastoseminaari yhteistyössä tilastokeskuksen kanssa: Suomalaisen kulutuksen<br />
pitkä kaari<br />
• Tutkimusseminaari yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa:<br />
Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky<br />
• Tutkimusseminaari: Can consumers save the world? Everyday food consumption<br />
and dilemmas of sustainability – workshop<br />
• Tutkimusseminaari: Tailoring Participation – workshop<br />
• Tutkimusseminaari: Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakautuminen<br />
perheissä – hankkeen loppuseminaari<br />
• Kirjan ”Koti – tehtävistä uusiin ihanteisiin” – julkistamisseminaari<br />
2009<br />
• Valon Päivän seminaari: Kaupallisuus ja kuluttaja<strong>tutkimus</strong>: Miten tiede ja<br />
kaupallisuus kohtaavat<br />
• Tutkimusseminaari: VINHA-hankkeen loppuseminaari<br />
• Tutkimusseminaari yhteistyössä SYKEn kanssa: Kulutus ja ilmastonmuutos –<br />
workshop<br />
• Kansalaispaneeli: World Wide Views on Global Warming – worksshop-päivä<br />
• Tutkimusseminaari yhteistyössä <strong>tutkimus</strong>konsortion kanssa: Syö sopivasti – asu<br />
ajatellen<br />
• Energia-seminaari asiantuntijoille<br />
• Kirjan "Kaupasta kaikille" -julkistamisseminaari<br />
• Tutkimusseminaari yhteistyössä <strong>tutkimus</strong>konsortion kanssa: Kaupallisten keskusten<br />
turvallisuus ja kilpailukyky<br />
LIITE 2<br />
1 (3)
14.12.2011<br />
2010<br />
• International seminar and workshop: Food – body, health, environment and<br />
governmentality<br />
• Tutkimusseminaari: Pääkaupunkiseudun muuttovirrat<br />
• Kuluttajapolitiikan työpaja yhteistyössä TEM:n ja Kuluttajaviraston kanssa: Kulutus<br />
muuttuu – entä politiikka<br />
• Valon Päivän seminaari: Kuluttajien taloudellinen kyvykkyys – kenen on vastuu<br />
• Kutsuseminaari (yhteistyössä useiden järjestäjien kanssa): Nuoret luovilla aloilla –<br />
musiikin vienti maailmalle<br />
• Kutsuseminaari: Eikö ekologisuus myy – uusia näkökulmia puurakentamisen<br />
menestykseen<br />
• Kutsuseminaari: Well-Being Business and Research<br />
• Tutkimusseminaari yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa: Kaupallisten keskusten<br />
turvallisuus ja kilpailukyky – hankkeen loppuseminaari<br />
2011<br />
• Valon päivän seminaari yhteistyössä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan<br />
kehittäjäfoorumin kanssa<br />
• Kuluttajapolitiikan katsauksen julkistamisseminaari yhteistyössä TEM:n kanssa<br />
• Civisti-hankeen loppuseminaari yhteistyössä konsortion kanssa Brysselissä<br />
• Pakkausten kuluttajalähtöinen kehittäminen, loppuseminaari<br />
• Kuluttajien taloudellisen osaamisen edistäminen, asiantuntijaseminaari<br />
• Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla yhteistyössä konsortion kanssa<br />
• Kuluttajapolitiikan keskustelutilaisuus Suomen ja EU:n kuluttajapolitiikan<br />
suutaviivoista<br />
• Palvelut lähiöiden kehittämisessä yhteistyössä konsortion ja ARAn kanssa<br />
• Wellbeing II: annual Seminar<br />
• Kotitalouksien säästäminen ja sen mittaaminen, asiantuntijaseminaari<br />
• World Wide Views on Global Warming -hankkeen ja Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen<br />
vuosikirjan julkistamisseminaari<br />
Avoimet foorumit (kehitysareenat)<br />
• Kuluttajien hyvinvointia mittaava barometri (2007–2008)<br />
• Asumisen käytännöt ja arkitalous (2007–2008)<br />
• Kuluttajatieto politiikan uudistamisen lähteenä (2009–2010)<br />
• WWViews-Ilmastoareena: Kansalaisten osallistuminen ilmastopoliittiseen<br />
päätöksentekoon (2009–2011)<br />
• Kansalaisosallistumisen uudet muodot (2011–2012)<br />
LIITE 2<br />
2 (3)
14.12.2011<br />
Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen kirjat ohjelmakaudella 2007–2011<br />
(<strong>tutkimus</strong>raportit ja muut julkaisut Kuluttaja<strong>tutkimus</strong>keskuksen sarjoissa ja muiden<br />
kustantamina (noin 100 kpl/vuosi) eivät sisälly tähän luetteloon)<br />
• Kuluttajat kehittäjinä (Vuosikirja 2007)<br />
• Kulutuksen politiikat arjen muovaajina (Vuosikirja 2008)<br />
• Perhe kulutusyhteiskunnassa (5/2008)<br />
• Koti – tehtävistä uusiin ihanteisiin (4/2008)<br />
• Expansion of Expertise in the Governance of Science and Technology<br />
(Väitöskirja 2008)<br />
• Consumers and the Conceptual and practical appropriation of funktional foods<br />
(Väitöskirja 2008)<br />
• Rahan ja ajan jakaminen perheissä (2008)<br />
• Kaupasta kaikille (2009)<br />
• Median muotoilema (Väitöskirja 2009)<br />
• Kulutuksen liikkeet (Vuosikirja 2009)<br />
• Velkatunneli (2010)<br />
• Kulutuksen määrät ja tyylit talouden muutoksissa (Vuosikirja 2010)<br />
• Citizen Participation in Global Environmental Governance (Vuosikirja 2011)<br />
LIITE 2<br />
3 (3)
Change language