Toimivatko EU:n yhteismarkkinat? Case - Kuluttajatutkimuskeskus

More documents

Recommendations

Info

Taulukko 1. Keskipalkan kehitys sekä kuluttajahintojen nousu Suomessa ja Virossa vuosina 2000–2006 Palkkakehitys, % vuodessa Kuluttajahintojen nousu, % vuodessa Suomi Viro Suomi Viro 2000 4,0 10,5 3,4 4,0 2001 4,5 12,3 2,6 5,8 2002 3,5 11,5 1,6 3,6 2003 4,1 9,4 0,9 1,3 2004 3,7 8,4 0,2 3,0 2005 3,9 10,8 0,9 4,1 2006 3,0 16,0 * 1,6 4,4 2000–2006 30,0 111,0 11,8 29,4 *ennakkoarvio Lähteet: Tilastokeskus 2007a ja 2007b, Statistics Estonia 2007a ja 2007c vuoden 2004 lopussa yhteensä 84 myymälän verkosto Virossa ja Latviassa. Ruokakesko perusti vuoden 2005 alussa yhdessä ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluvan ICA Baltic AB:n kanssa yhteisyrityksen Rimi Baltic AB:n, josta kumpikin osapuoli omisti 50 prosenttia. Yhteisyritykseen siirrettiin kummankin yhtiön päivittäistavaratoiminnot Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yhteisyrityksellä oli aloittaessaan noin 160 hypermarket-, supermarket- ja halpamyymäläkonseptilla toimivaa ruokakauppaa. Yhteisyrityksen markkinaosuus oli silloin Baltian markkinoilla noin 15 prosenttia (Keskon vuosikertomus 2004). Citymarketit uudistettiin Rimi-hypermarketeiksi ja supermarkettien liiketyyppinä oli Rimi Supermarket. Säästumarket- ja Supernetto-ketjut jatkoivat entisillä nimillään. Rimi Baltic laajensi kauppaverkostoaan niin, että vuoden 2007 alkuun mennessä sillä oli 204 myymälää Baltian maissa. Niistä vajaa puolet oli Latviassa ja noin kolmannes Virossa sekä neljännes Liettuassa. Tallinnan alueella Rimillä oli vuonna 2006 viisi hypermarkettia ja samoin viisi supermarkettia sekä noin 50 Säästumarket-ketjun myymälää (Rimi Baltic 2007a). Rimin liikevaihto vuonna 2006 oli 969,5 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 20 prosenttia. Viron osuus liikevaihdosta oli 36, Latvian 44 ja Liettuan 20 prosenttia. Suurinta kasvu oli Liettuassa ja vähäisintä Virossa. Rimin markkinaosuus Baltian päivittäistavaramarkkinoista oli vuoden 2006 lopulla 16 prosenttia. Virossa markkinaosuus oli 24 prosenttia ja Latviassa 22 prosenttia ja Liettuassa se oli pienin eli seitsemän prosenttia. (Rimi Baltic 2007b). Keskon ja ICA:n yhteisyritys oli toiminnassa vain kaksi vuotta, sillä joulukuussa 2006 Kesko myi osuutensa Rimi Baltic AB:sta ICA:lle ja vetäytyi siten Baltian elintarvikemarkkinoilta. Syinä toimenpiteeseen oli tyytymättömyys 50–50 prosentin tasaomistukseen (Kesko 2006). Keskon mukaan kauppa vapauttaa varoja kotimaan kauppapaikkainvestointeihin sekä konsernin kansainvälisen kasvun rahoittamiseen mm. Venäjällä. 3.2 S-ryhmä S-ryhmä aloitti päivittäistavarakauppansa kansainvälistymisen ensin Virosta ja on tällä hetkellä laajentamassa toimintaansa Latviaan, ja suunnitelmissa on uusien yksiköiden perustaminen myös Liettuaan. S-ryhmä päivittäistavarakauppa laajentui Viroon vuonna 2000, jolloin avattiin Tallinnassa ensimmäinen Prisma-hypermarket. Sitä ennen S-ryhmällä oli Sokos-tavaratalo, mutta se lopetettiin hotellitoiminnan laajentamisen tähden. S-ryhmä on investoinut Prisma-ketjuun laajentamiseen varsin voimakkaasti. Vuoden 2006 lopulla avasi ovensa viides Prisma Tallinnassa. (S-ryhmän mediapalvelu 2007). S-ryhmän päivittäistavaramyymälät Virossa sijaitsevat kaikki Tallinnassa, ja uusimmatkin inves-
toinnit keskittyvät Baltian suurimpiin kaupunkeihin. Prisma-ketju laajentui Latviaan marraskuussa 2006, kun Riian ensimmäinen Prisma avautui. Toisen Prisma-yksikön on suunniteltu valmistuvan vuonna 2008. SOK suunnittelee jatkavansa edelleen päivittäistavarainvestointeja Latviassa, ja uutena kohteena tulee mukaan myös Liettua. Riikaan aiotaan rakentaa kaikkiaan neljä Prismaa. Liettuan Vilnaan on suunniteltu avattavan ensimmäinen Prisma-myymälä vuonna 2008. Myöhemmin Vilnaan aiotaan avata vielä 2–4 Prismaa. (Sryhmän mediapalvelu 2007). Prisma-ketjulla on varsin vahva asema Tallinnan päivittäistavarakaupassa. Prisma-ketju oli vuonna 2006 (ennen viidennen Prisman avaamista) markkinajohtaja hypermarket-sarjassa noin 23 prosentin markkinaosuudellaan (Prisma 2006). SOK:n omistaman Prisma Peremarketin liikevaihto vuonna 2006 oli 97 miljoona euroa, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 19 prosenttia. Yhtiön toimintaan kuuluu myös jonkin verran ravintolatoimintaa kauppakeskusten yhteydessä (SOK:n vuosikertomus 2006). Stockmann K- ja S-ryhmän lisäksi päivittäistavarakauppaa harjoittaa Baltian maissa myös Stockmann kahden tavaratalonsa osana. Stockmann avasi tavaratalon Tallinnassa vuonna 1993, jonka jälkeen se on saanut uuden tavaratalokiinteistön ja laajentanut vuonna 2000 tavarataloaan. Latvian Riikaan Stockmann avasi tavaratalon vuonna 2003. (Stockmann 2007). Merkittävimmät virolaiset kauppaketjut ovat osuustoiminnallinen ETK ja Kaubamaja-konserniin kuuluva Selver-ketju. ETK:lla on kolme eri konseptilla toimivaa kauppaketjua, joilla on yhteensä noin 450 myymälää Virossa (ETK 2007). Maksimarket-nimellä ETK:lla on kuusi hypermarkettia, joista yksi toimii Tallinnassa. Konsum- ja A ja O-ketjut ovat vastaavasti ETK:n supermarket- ja halpahintamyymälöitä. Kaubamaja-yhtiö harjoittaa tavaratalotoimintaa Tallinnassa ja Tartossa. Sen Selver-päivittäistavaraketjulla on noin 20 hypermarket- ja supermarket-myymälää eri puolilla Viroa (Selver 2007). Liettuan merkittävin kauppaketju VP Market on 2000-luvulla laajentanut nopeasti kauppaverkostoaan Latviaan ja vuoden 2004 jälkeen myös Viroon. VP Marketilla oli vuoden 2006 lopussa Baltian maissa yhteensä 346 myymälää, joista 32 Maxima-ketjun myymälää Virossa. VP Marketin suunnitelmissa on perustaa noin 20 uutta myymälää Viroon lähiaikoina. (VP Market 2007). Koko Baltian markkinajohtajuudesta kilpailevat VP Market ja Rimi-ketjut. Tällä hetkellä Rimillä lienee suurempi markkinaosuus eli noin 16 prosenttia. Molemmilla ketjuilla on suunnitelmia laajentaa kauppaverkostoaan. Baltian maiden päivittäistavarakaupassa kilpailu on kiristynyt viime vuosina voimakkaasti. Se merkitsee sitä, että kaupan katteet tulevat kutistumaan nykyisestä (Kiuru et al. 2004). Eräänä merkkinä tästä voinee pitää sitä, että saksalainen Lidl-kauppaketjulla oli suunnitelmat laajentua Baltiaan. Se oli hankkinut jo useita tontteja Virosta myymälöitään varten. Mutta Lidl perui suunnitelmansa ja luopui laajentumisaikeistaan (Kauppalehti 2006). 3.3 Viron markkinoiden kansalliset kilpailijat
Page 1: JULKAISUJA 5 • 2007 Toimivatko EU
Page 4 and 5: Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja
Page 6 and 7: SAMMANDRAG Ville Aalto-Setälä, Ma
Page 9: Esipuhe Euroopan unionissa pyritä
Page 12 and 13: KuvIOluettelo Kuvio 1. Hintaerot Eu
Page 14 and 15: ottaen selvästi vanhoja jäsenmait
Page 16 and 17: noiden toimimattomuuteen vaikuttaa
Page 20 and 21: 4 AINEISTO Tutkimuksen tavoitteena
Page 22 and 23: kertyi 1 680, joista Suomesta 903 j
Page 24 and 25: että tietyt elintarvikkeet maksava
Page 26 and 27: 5.2 Ryhmä 2: Kotimaiset tuotteet K
Page 28 and 29: Kalasäilykkeet ovat Virossa suhtee
Page 30 and 31: 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET T
Page 33 and 34: LÄHTEET Aalto-Setälä V, Nikkilä
Page 35 and 36: LIITE 1 TUOTELUETTELO Ryhmä 1: Suo
Page 37 and 38: Ryhmä 3: Ulkomaiset tuotteet Alkup
Page 39 and 40: KULUTTAJATUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISU

Toimivatko EU:n yhteismarkkinat? Case - Kuluttajatutkimuskeskus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?