04.04.2014 Views

Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien ... - Terveyskirjasto

Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien ... - Terveyskirjasto

Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien ... - Terveyskirjasto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Alkuperäistutkimus<br />

<strong>Nuoren</strong> <strong>mielenterveys</strong> <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong><br />

havaitseminen ensiavussa<br />

Sirpa Keränen, Eila Laukkanen <strong>ja</strong> Jukka Hintikka<br />

Selvitimme 14–17-vuotiaiden nuorten <strong>mielenterveys</strong>- <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> tunnistamista<br />

ensiapupoliklinikassa. Aineistona oli otos erikoissairaanhoidon ensiapualueelle hakeutuneista<br />

alle 18-vuotiaista nuorista. Lähes kaikki intoksikaation vuoksi tulleet nuoret oh<strong>ja</strong>ttiin<br />

psykiatrin konsultaatioon. Sen si<strong>ja</strong>an päihteiden käyttöön <strong>ja</strong> siihen liittyviin ongelmiin<br />

ei paneuduttu. Jokaisen päihtyneenä terveydenhuollon yksikköön tulevan nuoren<br />

psykososiaalinen tilanne tulisi selvittää, <strong>ja</strong> heidät pitäisi oh<strong>ja</strong>ta asianmukaiseen hoitoon.<br />

Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä<br />

kaksinkertaistuu verrattuna lapsuuteen <strong>ja</strong><br />

niitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon kuin<br />

aikuisilla (McGee ym. 1995). Useiden samanaikaisten<br />

mielenterveydenhäiriöiden esiintyminen<br />

on yleistä nuorilla (Kramer <strong>ja</strong> Garralda 1998).<br />

Yleisimpiä ovat päihdehäiriöiden ohella erilaiset<br />

mieliala-, käytös- <strong>ja</strong> ahdistuneisuushäiriöt<br />

(Marttunen <strong>ja</strong> Lönnqvist 2001). Lapsuuteen verrattuna<br />

myös itsetuhoisuus <strong>ja</strong> itsemurhat lisääntyvät<br />

nuoruudessa. Beckinsalen ym. (2001) aineistossa<br />

24 %:lla 14–18-vuotiaista tytöistä <strong>ja</strong><br />

15 %:lla samanikäisistä pojista oli jossain vaiheessa<br />

ollut itsetuhoisia a<strong>ja</strong>tuksia. Lisäksi 10–<br />

20 %:lla nuorista naisista <strong>ja</strong> 4–10 %:lla nuorista<br />

miehistä oli esiintynyt itsetuhoista käytöstä.<br />

Nuorten itsemurhien ehkäisyssä masennustilojen<br />

varhainen tunnistaminen <strong>ja</strong> hoito on tärkeää<br />

(Marttunen 1996). Hawtonin ym. (1982)<br />

aineistossa lääkkeitä yliannoksen ottaneista<br />

nuorista oli käynyt yleislääkärillä 24 % edeltävän<br />

viikon <strong>ja</strong> 50 % edeltävän kuukauden aikana.<br />

Suurimmassa vaarassa olevat nuoret ottavat<br />

itsetuhoa<strong>ja</strong>tukset <strong>ja</strong> -yritykset puheeksi kaikkein<br />

epätodennäköisimmin (Beckinsale ym. 2001).<br />

Aiemmin itsemurhaa yrittäneet nuoret ovat erityinen<br />

riskiryhmä. Heidän itsemurhakuolleisuuteensa<br />

on seitsenkertainen verrattuna ikätovereihin<br />

(Laurent ym. 1998). He käyttävät myös<br />

muita enemmän alkoholia <strong>ja</strong> ovat muita useammin<br />

olleet psykiatrisessa hoidossa (Hawton ym.<br />

1993).<br />

Itsetuhoisuuden lisäksi nuoren runsas alkoholinkäyttö<br />

on yhteydessä a<strong>ja</strong>nkohtaisiin mielenterveyden<br />

häiriöihin (Duncan ym. 1997,<br />

Laukkanen ym. 2001). Lisäksi runsas alkoholinkäyttö<br />

nuorena ennustaa tulevia <strong>mielenterveys</strong>-<br />

<strong>ja</strong> päihdeongelmia sekä lisääntynyttä syrjäytymisvaaraa<br />

(Pitkänen 1999).<br />

Nuorten <strong>mielenterveys</strong>ongelmia on vaikea<br />

tunnistaa, koska myös normaaliin kehitykseen<br />

liittyy runsaasti yksilöllistä vaihtelua sekä alttiutta<br />

psyykkisiin <strong>ja</strong> psykosomaattisiin oireisiin<br />

(Laukkanen 1993). Lisäksi <strong>mielenterveys</strong>häiriöiden<br />

oirekuva on aluksi epätyypillinen. Esimerkiksi<br />

käytöshäiriöiden taustalla voi olla masennus,<br />

alkava persoonallisuushäiriö tai jopa<br />

psykoottinen sairaus (Yung <strong>ja</strong> McGorry 1996,<br />

Marttunen <strong>ja</strong> Lönnqvist 2001). Varhainen puuttuminen<br />

nuorten <strong>mielenterveys</strong>ongelmiin <strong>ja</strong> niiden<br />

tehokas hoito on todettu hyödylliseksi sekä<br />

häiriöiden aiheuttamien kehityshaittojen ehkäi-<br />

Duodecim 2003;119:1147–53<br />

1147


semisessä että aikuisuuden psyykkisen terveyden<br />

kannalta (Ferdinand ym. 1995, Pelkonen<br />

ym. 1998).<br />

Yleislääkärillä on tärkeä rooli nuorten <strong>mielenterveys</strong>ongelmien<br />

tunnistamisessa <strong>ja</strong> hoitoon<br />

oh<strong>ja</strong>amisessa. Nuoret hakevat yleislääkäriltä<br />

apua myös psyykkisiin ongelmiinsa, mutta nämä<br />

ongelmat ovat usein peittyneet psykosomaattisten<br />

<strong>ja</strong> somaattisten oireiden taakse (Kramer <strong>ja</strong><br />

Garralda 1998). Nuorille mielenterveyden ongelmista<br />

puhuminen on vaikeaa (Potts ym.<br />

2001). Toisaalta yleislääkärit kokevat, ettei heillä<br />

ole riittävää koulutusta nuorten mielenterveyden<br />

ongelmien tunnistamiseen <strong>ja</strong> niihin puuttumiseen<br />

(Saunders ym. 1994, Veit ym. 1996).<br />

Selvitimme, miten yleissairaalan ensiapupoliklinikkaan<br />

hakeutuvia alle 18-vuotiaita oh<strong>ja</strong>taan<br />

psykiatrin konsultaatioon. Erityisesti tarkastelimme<br />

päihtyneen nuoren oh<strong>ja</strong>amista psykiatrisiin<br />

selvittelyihin.<br />

Aineisto <strong>ja</strong> menetelmät<br />

Taulukko 1. Sairauskertomuksista kerätyt taustatiedot.<br />

Sosiodemografiset tiedot (koulu, asuminen)<br />

Ensiapuun tulon syy <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohta<br />

Alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisuus<br />

Psykiatrin konsultaation järjestäminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkohoito<br />

Yhteydenotto viranomaiseen (sosiaaliviranomainen tai muu)<br />

Aiempi psykiatrinen hoitokontakti<br />

Lääkitys<br />

Viiltely <strong>ja</strong> itsemurha-a<strong>ja</strong>tukset tai -yritykset<br />

Tutkimusaineisto muodostui neljän kuukauden aikana (lokakuu<br />

2000 – tammikuu 2001) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin<br />

yliopistosairaalan (KYS) sekä kahden aluesairaalan<br />

– Iisalmen aluesairaalan (ISA) <strong>ja</strong> Varkauden aluesairaalan<br />

(VAS) – ensiapupoliklinikoille hakeutuneiden 14–<br />

17-vuotiaiden sairauskertomustiedoista. Sairaanhoitopiirin<br />

väestöpoh<strong>ja</strong> on 258 000.<br />

Ensiapupoliklinikoihin saapui tutkimusaikana kaikkiaan<br />

810 nuorta, joista 611 KYS:aan, 94 ISA:aan <strong>ja</strong> 105<br />

VAS:aan. Ensiapuun hakeutuneista nuorista enemmistö<br />

(65 %) oli tyttöjä.<br />

Nuoret, jotka ensiapupoliklinikkaan tultuaan siirtyivät<br />

suoraan psykiatriseen sairaalahoitoon ilman somaattisen<br />

erikoisalan tutkimusta, jätettiin pois aineistosta. Myöskään<br />

sellaisia tapauksia ei otettu mukaan, joissa diagnoosina<br />

oli alavatsakipu (R10.3), muu/määrittämätön (R10.4) <strong>ja</strong><br />

yleinen vatsakipu (R10.1), koska niihin liittyi varsin usein<br />

orgaaninen tausta (esim. gynekologiset häiriöt) <strong>ja</strong> kyseiset<br />

nuoret oh<strong>ja</strong>utuivat ensisi<strong>ja</strong>isesti somaattiseen <strong>ja</strong>tkoselvittelyyn<br />

esimerkiksi kirurgille tai gynekologille. Lisäksi poisjättökriteereinä<br />

olivat eräät yksittäiset oirediagnoosit, kuten<br />

määrittämätön kuume, ei-spesifiset ihottumaoireet <strong>ja</strong><br />

yleisesti suurentuneet imusolmukkeet, joiden katsottiin olevan<br />

merkityksettömiä tutkimussuunnitelman kannalta.<br />

Tutkimusaineistoon otettiin nuoret, jotka olivat saaneet<br />

jonkin seuraavista diagnooseista: <strong>mielenterveys</strong>- <strong>ja</strong> käyttäytymishäiriö<br />

(n = 18), oirediagnoosi (ICD-10:n XVIII<br />

luku »R-diagnoosi») (n = 26), intoksikaatio (n = 16), tutkimusdiagnoosi<br />

(ICD-10:n XXI luku »Z-diagnoosi»)<br />

(n = 6). Lisäksi aineistoon otettiin joka viides tapaturmadiagnoosin<br />

saanut nuori (n = 33) <strong>ja</strong> joka viides ilman diagnoosia<br />

jäänyt (n = 14). Lopullinen aineisto muodostui 113<br />

nuoresta (58 % tyttöjä), mikä on 14 % alkuperäisestä<br />

määrästä. Sairauskertomuksista kerätyt taustatiedot on<br />

lueteltu taulukossa 1. Huumeseulontaa ei tehty rutiinimaisesti<br />

kaikille ensiapuun hakeutuneille nuorille.<br />

Aineiston tilastolliseen tutkimiseen käytettiin SPSS 10.1<br />

-ohjelmaa. Ryhmien välisiä ero<strong>ja</strong> tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla<br />

<strong>ja</strong> tilastollisen merkitsevyyden laskemisessa käytettiin<br />

Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä.<br />

Tulokset<br />

Psykiatriseen konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttiin 29 % aineiston<br />

nuorista (taulukko 2). Enemmistö aineiston<br />

nuorista oli peruskoululaisia <strong>ja</strong> asui kotona.<br />

Konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttiin seuraavat osuudet eri<br />

diagnoosiryhmistä: tapaturma 3 %, intoksikaatio<br />

87 %, mielenterveyden häiriö 78 %, tutkimusdiagnoosi<br />

33 %, oirediagnoosi 4 % <strong>ja</strong> diagnoositta<br />

jääneet 14 %.<br />

Konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttujen joukossa oli suhteellisesti<br />

enemmän tyttöjä (85 %) kuin konsultaation<br />

ulkopuolelle jääneissä (48 %). Konsultaatioon<br />

oh<strong>ja</strong>tuista nuorista suurempi osa<br />

(19 %) ei käynyt koulua tai ollut töissä verrattuna<br />

konsultaation ulkopuolelle jääneisiin (5 %)<br />

(taulukko 2). Keskimääräisessä iässä ei ollut<br />

merkitsevää eroa ryhmien välillä (konsultaatioryhmä<br />

15,5 ± 1,1 v, muut 15,7 ± 1,1 v). Konsultaatioryhmässä<br />

joka neljäs oli sijoitettu kodin<br />

ulkopuolelle. Aineistosta 31 %:lla oli merkintä<br />

aiemmasta psykiatrisesta hoitokontaktista. Heistä<br />

74 % oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatrin konsultaatioon <strong>ja</strong><br />

6 % palasi takaisin hoitoon psykiatriseen sairaalaan<br />

(olivat hoidossa psykiatrisessa sairaalassa<br />

<strong>ja</strong> olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan somaattisen<br />

syyn vuoksi). Sosiaaliviranomaisiin<br />

otettiin yhteys kolmen nuoren asioissa. Heistä<br />

yhdelle tehtiin myös psykiatrinen konsultaatio.<br />

1148<br />

S. Keränen, ym.


Taulukko 2. Tieto<strong>ja</strong> tutkimusaineiston nuorista.<br />

Psykiatrinen Ei psykiatrista p-arvo<br />

konsultaatio konsultaatiota<br />

tehty (n = 33) (n = 80)<br />

n % n %<br />

Tyttöjä 27 85 38 48 0,001<br />

Koulutustausta:<br />

Peruskoulu 16 50 32 41


Ensiapuun tulon a<strong>ja</strong>nkohdat <strong>ja</strong>kautuivat melko<br />

tasaisesti vuorokauden eri aikoihin (taulukko<br />

3). Psykiatriseen konsultaatioon nuoret oh<strong>ja</strong>ttiin<br />

pääasiassa illan <strong>ja</strong> yön aikana (85 %).<br />

Konsultaatioryhmän nuorista 41 % käytti<br />

psyykenlääkitystä (taulukko 3). Psykiatrista <strong>ja</strong>tkohoitoa<br />

suositeltiin 82 %:lle konsultaatioon<br />

oh<strong>ja</strong>tuista. Heistä 36 % lähetettiin psykiatriseen<br />

sairaalahoitoon.<br />

Kahdenkymmenenneljän nuoren asiakirjoissa<br />

oli maininta itsemurha-a<strong>ja</strong>tuksista tai viiltelystä.<br />

Kahta lukuun ottamatta heidät oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatriseen<br />

konsultaatioon (taulukko 3). Yhdelle<br />

tarjottiin mahdollisuutta konsultaatioon, mutta<br />

hän kieltäytyi. Yksi nuori oh<strong>ja</strong>ttiin takaisin psykiatriseen<br />

sairaalaan, jossa hän oli jo hoidossa.<br />

Alkoholin vaikutuksen alaisena ensiapupoliklinikkaan<br />

saapuneista 16 nuoresta vain puolet<br />

oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatriseen konsultaatioon. Kuvataksemme<br />

päihtyneiden nuorten havaitsematta jääneitä<br />

psykososiaalisia ongelmia, poimimme erilleen<br />

ne kahdeksan päihtynyttä, joita ei oh<strong>ja</strong>ttu<br />

konsultaatioon. Heitä on kuvattu taulukossa 4.<br />

Yhtä lukuun ottamatta (esimerkki E) kaikkien<br />

veren alkoholipitoisuudeksi saatiin alkometrilla<br />

vähintään yksi promille. Kolme nuorta oli löydetty<br />

kadulta (C,D,G) <strong>ja</strong> yksi oli viiltänyt ranteeseensa.<br />

Vain yhdestä (G) tehtiin lastensuojeluilmoitus<br />

<strong>ja</strong> yhden tapauksessa (A) otettiin jälkeenpäin<br />

yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Sairauskertomuksista<br />

ei löytynyt merkintöjä alkoholinkäytöstä<br />

eikä myöskään tieto<strong>ja</strong> psyykkisestä<br />

voinnista tai kasvuolosuhteista.<br />

Pohdinta<br />

Psykiatriseen konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttiin enemmistö<br />

niistä nuorista, joilla oli ollut aiemmin psykiatrinen<br />

hoitokontakti, jotka käyttivät psyykenlääkitystä<br />

tai joilla oli esiintynyt itsetuhoista<br />

käyttäytymistä. Erityisesti yliannoksen lääkkeitä<br />

ottaneet oh<strong>ja</strong>ttiin lähes poikkeuksetta konsultaatioon.<br />

Itsemurhaa yrittäneiden nuorten jälkihoidon<br />

järjestäminen onkin tärkeää itsemurhien<br />

ehkäisemiseksi (Nadkarni ym. 2000), <strong>ja</strong><br />

sitä suunniteltaessa huomiota pitäisi kiinnittää<br />

erityisesti aikaisempiin itsemurhayrityksiin, vakaviin<br />

itsemurha-a<strong>ja</strong>tuksiin, masennukseen <strong>ja</strong><br />

päihteiden ongelmakäyttöön (Schaffer <strong>ja</strong> Pfeffer<br />

2001).<br />

Alkoholin vaikutuksen alaisena ensiapupoliklinikkaan<br />

tulleista psykiatriseen konsultaatioon<br />

oh<strong>ja</strong>ttiin vain joka toinen. Oletamme, että nuorten<br />

alkoholinkäyttöön ei osattu kiinnittää riittävästi<br />

huomiota. Tapausesimerkkimme kuvaavat<br />

päihtyneen nuoren kohtaamiseen, esitietojen keräämiseen<br />

<strong>ja</strong> riittävän <strong>ja</strong>tkoselvittelyn järjestämiseen<br />

liittyviä ongelmia (taulukko 4). Asiakirjojen<br />

mukaan yhdeltäkään päihtyneeltä nuorelta<br />

ei kysytty päihteidenkäytöstä, psyykkisistä oireista<br />

tai aiemmasta itsetuhoisesta käytöksestä.<br />

Esitietojen puutteellisuutta saattaa selittää osin<br />

se, että kaikki päihtyneet olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan<br />

illan tai yön aikana. Siitä huolimatta<br />

tarkempi selvittely olisi ollut tarpeen. Jälkeenpäin<br />

arvioituna kahdessa esimerkkitapauksessa<br />

on saattanut esiintyä itsetuhoista käyttäytymistä<br />

(esimerkit E <strong>ja</strong> H). Kahdessa muussa<br />

tapauksessa on epäiltävä psyykkisen kasvun <strong>ja</strong><br />

kehityksen ongelmia (esimerkit B <strong>ja</strong> C).<br />

On mahdollista, että ensiapupoliklinikoissa<br />

nuorten alkoholinkäyttöä pidettiin ikään kuuluvana<br />

kokeilunhaluna. <strong>Nuoren</strong> humalahakuinen<br />

juominen liittyy kuitenkin a<strong>ja</strong>nkohtaisiin psykososiaalisiin<br />

vaikeuksiin <strong>ja</strong> huonoon psykososiaaliseen<br />

ennusteeseen (Koivusilta ym. 1998,<br />

Laukkanen ym. 2001, Marttunen <strong>ja</strong> Lönnqvist<br />

2001).<br />

Tulostemme mukaan tyttöjä oh<strong>ja</strong>ttiin konsultaatioon<br />

herkemmin kuin poikia. McGee <strong>ja</strong><br />

Stanton (1992) totesivat tyttöjen kokevan enemmän<br />

stressiä esimerkiksi konflikteissa vanhempien<br />

kanssa <strong>ja</strong> ylipainosta. Tutki<strong>ja</strong>t päättelivät,<br />

että tytöt ovat haavoittuvampia nuoruusiän<br />

stressitilanteissa. Tätä olettamusta tukee se, että<br />

tytöillä esiintyy enemmän psyykkisiä häiriöitä<br />

kuin pojilla. Toisaalta on todettu, että nuoruusikäisten<br />

tyttöjen pahoinvointi tulee esille useammin<br />

ruumiillisina <strong>ja</strong> psyykkisinä oireina <strong>ja</strong><br />

että he ovat halukkaampia hakemaan psykiatrista<br />

apua kuin po<strong>ja</strong>t. Pojille on tyypillistä oireilu<br />

käytös- <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> kautta (Offer <strong>ja</strong><br />

Schonert-Reichl 1992, McGee <strong>ja</strong> Stanton 1992).<br />

Myös hoitoon oh<strong>ja</strong>amisessa on eroa sukupuolten<br />

välillä. Suokas <strong>ja</strong> Lönnqvist (1995) totesivat,<br />

että alkoholi liittyy nuorten <strong>ja</strong> yksinäis-<br />

1150 S. Keränen, ym.


Taulukko 4. Kuvauksia esimerkkitapauksista.<br />

Esitiedot Tila ensiavussa Jatkotoimenpiteet <strong>ja</strong> diagnoosi<br />

A 16-vuotias tyttö tuotiin yöllä ambulanssilla humalatilan<br />

vuoksi. Hän oli kaatuillut. Ei tajunnanmenetyksiä.<br />

Kaverit olivat huolestuneet <strong>ja</strong> hälyttäneet<br />

ambulanssin paikalle. Alkometrilukema ambulanssissa<br />

3,54 ‰.<br />

B 17-vuotias poika tuotiin yöllä ambulanssilla tajuttomuus-kouristuskohtauksen<br />

vuoksi. Aiemmin hän<br />

oli trauman jälkiseurauksena saanut tajuttomuuskouristuskohtauksen,<br />

jolloin oli todettu vasemmanpuoleinen<br />

ohimo- <strong>ja</strong> otsalohkon ruhjevamma,<br />

joka oli hoidettu konservatiivisesti. B on käynyt<br />

peruskoulun, jonka jälkeen hän on ollut töissä kotitilalla.<br />

Lääkityksenä oli hydroksitsiinihydrokloridia<br />

tarvittaessa. Nyt B oli yksin ollessaan juonut väkeviä<br />

alkoholijuomia. Vanhemmat olivat löytäneet<br />

B:n vessan lattialta kouristelevana, oksentavana <strong>ja</strong><br />

suusta oli tullut vaahtoa.<br />

C 16-vuotias 10. luokkaa käyvä poika tuli yöllä lähetteellä<br />

intoksikaation vuoksi. C:llä oli epilepsia,<br />

johon hänellä oli lääkityksenä okskarbatsepiini. Nyt<br />

C oli löytynyt kadulta, kylmästä makaamasta, hän<br />

oli ollut matkalla diskoon. Ensihoitopaikassa C oli<br />

vastaillut yksittäisiä sano<strong>ja</strong>, sammunut kuitenkin<br />

nopeasti. Hän oli mennyt hypotoniseksi <strong>ja</strong> häntä<br />

oli nesteytetty, joten hänet oli lähetetty <strong>ja</strong>tkohoitoon.<br />

D Poliisi oli löytänyt illalla nurmikolta vatsallaan makaamasta<br />

16-vuotiaan tytön. Ambulanssin tullessa<br />

paikalle D oli puhunut muutamia sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> availlut<br />

silmiään. Alkometriin D puhalsi 1,0 ‰.<br />

E 16-vuotias lukiolaistyttö oli tehnyt leipäveitsellä<br />

haavan oikeaan ranteeseensa. Tuloa<strong>ja</strong>sta ei ollut<br />

mainintaa.<br />

F 15-vuotias runsaasti alkoholia nauttinut tyttö saapui<br />

ensiapuun uuden vuoden aattoiltana. Oli viimeksi<br />

kesäkuussa ollut ensiavussa alkoholinkäytön<br />

vuoksi (F10.1).<br />

G 15-vuotias tyttö tuotiin ensiapuun puolilta öin,<br />

koska hän oli sammunut hankeen. Oli nauttinut<br />

viinaa, spriitä <strong>ja</strong> viiniä.<br />

H 17-vuotias poika oli kaatunut <strong>ja</strong> lyönyt päänsä.<br />

Saapui ensiapuun aamuyöllä.<br />

Puhalsi alkometriin 2,03 ‰,<br />

vastaili kysymyksiin. Periferia<br />

viileä, ei muuta erityistä.<br />

Oli tullessaan tajuissaan mutta<br />

hieman unelias. Puhalsi alkometriin<br />

1,35 ‰. Muisti ottaneensa<br />

alkoholia. Kliinisessä<br />

tutkimuksessa, laboratoriotutkimuksissa<br />

<strong>ja</strong> pään tietokonekerroskuvauksessa<br />

ei todettu<br />

mitään normaalista poikkeavaa.<br />

Ensiavussa oli jo tajuissaan <strong>ja</strong><br />

vastaili kysymyksiin. Veren alkoholipitoisuus<br />

oli 2,4 ‰. Kielsi<br />

ottaneensa ylimääräisiä lääkkeitä.<br />

Kliiniset löydökset olivat<br />

normaalit.<br />

Ensiavussa oli heräteltävissä <strong>ja</strong><br />

yökkäili. Verenpaine oli 153/<br />

104 mmHg <strong>ja</strong> syketaajuus 103/<br />

min. Ihorikko<strong>ja</strong>, kliiniset löydökset<br />

muuten normaalit.<br />

Huumeseulonnan tulos negatiivinen.<br />

Puhalsi alkometriin 0,8 ‰.<br />

Haava suturoitiin.<br />

Puhalsi alkometriin 1,9 ‰ <strong>ja</strong><br />

oksensi runsaasti. Verenpaineet<br />

olivat matalat mutta nousivat<br />

nesteytyksellä. Muuten<br />

kliinisessä tutkimuksessa ei todettu<br />

poikkeavaa.<br />

Tullessa puhalsi alkometriin<br />

1,7 ‰. Ei ko-operoinut mutta<br />

oli tajuissaan. Pupillat olivat<br />

laa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> huonosti reagoivat.<br />

Oksensi runsaasti. Aluksi epäiltiin<br />

amfetamiinijohdoksia. Virtsan<br />

huumeseulonnan tulos oli<br />

kuitenkin negatiivinen.<br />

Tullessa puhui vilkkaasti <strong>ja</strong> puhalsi<br />

alkometriin 1,9 ‰. Kliinisessä<br />

tutkimuksessa ei todettu<br />

muuta poikkeavaa.<br />

Yöpyi ensiavussa <strong>ja</strong> kotiutui aamulla. Omaisia oli<br />

yritetty tavoitella onnistumatta. Myöhemmin lääkäri<br />

oli ottanut yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Aiempi<br />

psykiatrinen hoitokontakti. Diagnoosi F10.1<br />

alkoholin käyttö.<br />

Jäi yöksi tarkkailuun.<br />

Diagnoosi R 56.8 convulsiones cerebrales susp.<br />

Jäi yöksi tarkkailuun. Koska huumeseulonnan <strong>ja</strong><br />

bentsodiatsepiinimäärityksen tulokset olivat negatiiviset,<br />

psykiatrin konsultaatio katsottiin tarpeettomaksi.<br />

Diagnoosi F 10.1 alkoholin käyttö.<br />

Jäi yöksi tarkkailuun <strong>ja</strong> kotiutui ilman psykiatrista<br />

konsultaatiota. Diagnoosi F10.1 alkoholin käyttö.<br />

Kotiutui saatuaan haavan hoito-ohjeet. Diagnoosia<br />

ei annettu.<br />

Oli otettu tarkkailuun seurantaan. Oli selvinnyt, <strong>ja</strong><br />

äiti oli saapunut paikalle. Kotiutuessa oli varoiteltu<br />

alkoholinkäytöstä mutta ei oh<strong>ja</strong>ttu selvittelyyn.<br />

Diagnoosi: alkoholinkäytöstä johtuva intoksikaatio.<br />

Otettiin seurantaan. Kello neljä yöllä vastaili kysymyksiin<br />

mutta sittemmin karkasi ensiavusta. Taksi<br />

toi takaisin vähäpukeisena. Vanhempiin ei saatu<br />

yhteyttä. Kotiutui aamulla. Lastensuojeluviranomaisille<br />

tehtiin ilmoitus. Kertoi olevansa rahaton<br />

<strong>ja</strong> ettei tiedä, missä hänen runsaasti alkoholia<br />

käyttävä äitinsä on. Ei lähetetty psykiatrin konsultaatioon.<br />

Diagnoosi: T51.0 etanolin myrkytysvaikutukset.<br />

Otettiin tarkkailuun. Poistui kuitenkin tunnin kuluttua<br />

omalla vastuulla sanoen, että hänellä oli<br />

aiemmin ollut aivotärähdys ainakin kolme kertaa<br />

<strong>ja</strong> että hän oli perillä asiasta. Päänsärky kuitenkin<br />

<strong>ja</strong>tkui, <strong>ja</strong> potilas saapui kahden päivän kuluttua<br />

uudelleen ensiapuun. Myös pahoinvointia oli<br />

esiintynyt. Nyt diagnoosina oli aivotärähdys. Saapui<br />

jälleen muutaman päivän kuluttua ensiapuun.<br />

Oli lyönyt nyrkkinsä läpi lasiovesta <strong>ja</strong> joutui ommeltavaksi.<br />

Diagnoosi: päänsärky <strong>ja</strong> aivotärähdys.<br />

<strong>Nuoren</strong> <strong>mielenterveys</strong> <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> havaitseminen ensiavussa<br />

1151


Taulukko 5. Lakien suomat mahdollisuudet oh<strong>ja</strong>ta päihteitä käyttävä alaikäinen hoitoon.<br />

Laki Hoitomahdollisuus Indikaatio Toimenpide<br />

Mielenterveyslaki Tahdosta riippumaton hoito Päihdeongelma <strong>ja</strong> mielisairaus Oh<strong>ja</strong>aminen psykiatrin, nuorisotai<br />

vakava mielenterveyden häiriö psykiatrin tai lastenpsykiatrin<br />

Merkittävä, akuuttia haittaa<br />

konsultaatioon<br />

aiheuttava päihdehäiriö, johon<br />

liittyy jokin <strong>mielenterveys</strong>häiriö<br />

Lastensuojelulaki Sosiaalitoimen tukitoimet, Puutteet lapsen kasvatusolosuh- Yhteydenotto sosiaaliviranhuostaanotto<br />

teissa vaarantavat lapsen omaiseen, lastensuojeluterveyttä<br />

tai kasvua<br />

ilmoitus<br />

Lapsi vaarantaa vakavasti<br />

terveyttään <strong>ja</strong> kehitystään<br />

Päihdehuoltolaki Tahdosta riippumaton hoito <strong>Nuoren</strong> väkivaltaisuus Yhteydenotto sosiaaliviran-<br />

Terveysvaara<br />

omaiseen<br />

ten miesten toistuviin itsemurhayrityksiin. Heidän<br />

itsemurhayrityksensä jäävät usein kuitenkin<br />

havaitsematta, <strong>ja</strong> heille tarjotaan harvemmin<br />

<strong>ja</strong>tkohoitoa kuin niille nuorille miehille, jotka<br />

eivät käytä alkoholia.<br />

Aineistossamme nuorista, jotka eivät olleet<br />

saaneet diagnoosia, joka kuudes oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatriseen<br />

konsultaatioon. Tämän perusteella aineiston<br />

edustavuus olisi lisääntynyt, jos mukaan<br />

olisi otettu kaikki ilman diagnoosia jääneet. Tapaturmaryhmästä<br />

on mahdollisesti jäänyt pois<br />

itsetuhoisesti käyttäytyneitä, koska ryhmästä<br />

poimittiin mukaan vain viidennes. Kokonaan<br />

pois suljetussa vatsakipuisten ryhmässä psyykkinen<br />

oireilu on myös ollut mahdollista, vaikka<br />

ensiapupoliklinikkaan hakeutumisen välitön syy<br />

olisikin ollut somaattinen. Näine puutteineenkin<br />

aineistomme nuoret ovat kohtalaisen edustava<br />

otos ensiapupoliklinikkaan saapuvista <strong>mielenterveys</strong>-<br />

<strong>ja</strong> päihdeongelmaisista nuorista.<br />

Sairauskertomuksiin perustuvien tutkimusten<br />

aineistoissa on aina puutteellisuuksia sen mukaan,<br />

miten asiat on kir<strong>ja</strong>ttu. Omassa aineistossamme<br />

oli puutteita esimerkiksi asumisen, koulutustaustan<br />

<strong>ja</strong> erityisesti poliklinikkaan tuloa<strong>ja</strong>n<br />

suhteen. Kliinisistä ongelmista kir<strong>ja</strong>taan ne,<br />

jotka havaitaan, <strong>ja</strong> havaitsemattomia ei sairaus-<br />

kertomusten mukaan olekaan. Psykiatristen interventioiden<br />

todellinen tarve ensiapuun hakeutuvien<br />

nuorten keskuudessa voidaan selvittää<br />

vain prospektiivisen, suoraan nuoriin kohdistuvassa<br />

tutkimusasetelmassa.<br />

Menetelmällisistä puutteista huolimatta uskomme<br />

tulosten perusteella voitavan päätellä,<br />

että ensiapupoliklinikoissa <strong>ja</strong> päivystysvastaanotoilla<br />

tulisi nykyistä tarkemmin selvittää päihtyneenä<br />

tulevien nuorten elämäntilannetta. Henkilökunta<br />

todennäköisesti huomaa nuoren ongelmat,<br />

mutta uskallus <strong>ja</strong> keinot puuttua tilanteeseen<br />

ovat riittämättömiä. Useat lait tarjoavat<br />

kuitenkin mahdollisuuksia puuttua nuoren tilanteeseen,<br />

<strong>ja</strong> näitä mahdollisuuksia tulisi tarvittaessa<br />

käyttää (taulukko 5) (Ranta 1998, Kaltiala-Heino<br />

2001). Varhainen puuttuminen nuoren<br />

päihdeongelmiin on yhtä tärkeää kuin puuttuminen<br />

heidän <strong>mielenterveys</strong>ongelmiinsa. Apua<br />

tarvitsevien nuorten hakeutuminen ensiapupoliklinikkaan<br />

tarjoaa siihen mahdollisuuden. Ehdotamme,<br />

että jokaisen päihtyneenä terveydenhuollon<br />

yksikköön tulevan tai toimitetun nuoren<br />

psykososiaalinen tilanne selvitettäisiin huolellisesti<br />

<strong>ja</strong> että heidät oh<strong>ja</strong>ttaisiin tarvittaessa<br />

psykiatriseen arviointiin heti päihtymyksen mentyä<br />

ohi.<br />

1152<br />

S. Keränen, ym.


Kir<strong>ja</strong>llisuutta<br />

Beckinsale P, Martin G, Clark S. Youth suicide issues in general practice.<br />

Aust Fam Phys 2001;30:391–4.<br />

Duncan BC, Pollock N, Bukstein OG, Mezzich AC, Bromberger JT, Donovan<br />

JE. Gender and comorbid psychology in adolescents with<br />

alcohol dependence. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;<br />

36:1195–203.<br />

Ferdinand RF, Verhulst FC, Wizznitzer M. Continuity and change of selfreported<br />

behaviors from adolescence into young adulthood. J Am<br />

Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34:680–90.<br />

Hawton K, O’Grady J, Osborn M, Cole D. Adolescents who take overdoses:<br />

their characteristics, problems and contacts with helping<br />

agencies. Br J Psychiatry 1982;140:118–23.<br />

Hawton K, Fagg J, Platt S, Hawkins M. Factors associated with suicide<br />

after parasuicide in young people. Br J Psychiatry 1993;306:1626–7.<br />

Kaltiala-Heino R. Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito: mitä <strong>mielenterveys</strong>lain<br />

vakava mielenterveyden häiriö alaikäisillä tarkoittaa?<br />

Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriölle annettu selvitysraportti 27.12.2001.<br />

Koivusilta L, Rimpelä A, Rimpelä M. Health related lifestyle in adolescence<br />

predicts adult educational level: a longitudinal study from<br />

Finland. J Epidemiol Community Health 1998;52:794–801.<br />

Kramer T, Garralda ME. Psychiatric disorders in adolescents in primary<br />

care. Br J Psychiatry 1998;173:508–13.<br />

Laukkanen E. Nuoruusiän psyykkinen kehitys <strong>ja</strong> sen häiriintyminen. Kuopio<br />

Univ Pub D, Medical Sciences 30. Väitöskir<strong>ja</strong>. Kuopio: Kuopion<br />

yliopisto, 1993.<br />

Laukkanen E, Shemeikka S, Viinamäki H, Pölkki P, Lehtonen J. Heavy<br />

drinking is associated with more severe dysfunction among girls<br />

than boys. J Adolesc Health 2001;28:270–7.<br />

Laurent A, Foussard N, David M, Boucharlat J, Bost M. A 5-year followup<br />

study of suicide attempts among french adolescents. J Adolesc<br />

Health 1998;22:424–30.<br />

Marttunen M. Nuorten depressio hoidettava ajoissa. Kansanterveyslehti<br />

1996;3(6):13.<br />

Marttunen M, Lönnqvist J. Nuorten päihdehäiriöiden luonne <strong>ja</strong> kulku.<br />

Duodecim 2001;117:1579–84.<br />

McGee R, Stanton WR. Sources of distress among New Zealand adolescents.<br />

J Child Psychol Psychiatry 1992;33:999–1010.<br />

McGee R, Feehan M, Williams S. Long-term follow-up of a birth cohort.<br />

Kir<strong>ja</strong>ssa: Verhulst FC, Koot HM, toim. The epidemiology of child<br />

and adolescent psychopathology. New York: Oxford Univ Press<br />

1995, s. 366–83.<br />

Nadkarni A, Parkin A, Dogra N, Stretch D D, Evans P A. Characteristics of<br />

children and adolescents presenting to accident and emergency<br />

departments with deliberate self harm. J Accid Emerg Med 2000;<br />

17:98–102.<br />

Offer D, Schonert-Reichl KA. Debunking the myths of adolescence: findings<br />

from recent research. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry<br />

1992;316:1003–14.<br />

Pelkonen M, Marttunen M, Pulkkinen E, Laippala P, Lönnqvist J, Aro H.<br />

Disability pensions in severely disturbed in-patient adolescents.<br />

Twenty-year prospective study. BJM 1998;172:121–5.<br />

Pitkänen T. Problem drinking and psychological well-being: A five-year<br />

follow-up study from adolescence to young adulthood. Scand J<br />

Psychol 1999;40:197–207.<br />

Potts Y, Gillies M L, Wood S F. Lack of mental well-being in 15-yearolds:<br />

an undisclosed iceberg? Fam Prac 2001;18:95–100.<br />

Ranta H, toim. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuoltolainsäädäntö. Jyväskylä: Lakimiesliiton<br />

Kustannus, 1998.<br />

Saunders SM, Resnick MD, Hoberman HM, Blum RW. Formal help-seeking<br />

behavior of adolescents identifying themselves having mental<br />

health problems. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994;<br />

33:718–28.<br />

Schaffer D, Pfeffer CR. Practice parameter for the assesment and treatment<br />

of children and adolescents with suicidal behavior. J Am<br />

Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40 Suppl 7:24S–51S.<br />

Suokas J, Lönnqvist J. Suicide attempts in which alcohol is involved: a<br />

special group in general hospital emergency rooms. Acta Psychiatr<br />

Scand 1995;91:36–40.<br />

Veit FC, Sandi LA, Coffey CM, Young DY, Bowes G. Barrier to effective<br />

primary health care for adolescents. Med J Austr 1996;165:131–3.<br />

Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis:<br />

past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22:353–<br />

68.<br />

SIRPA KERÄNEN, LK<br />

skeranen@hytti.uku.fi<br />

Kotkankallionkatu 6–8 A2<br />

70600 Kuopio<br />

EILA LAUKKANEN, ma. professori, ylilääkäri<br />

JUKKA HINTIKKA, dosentti, osastonylilääkäri<br />

KYS:n psykiatrian klinikka<br />

PL 1777, 70211 Kuopio<br />

<strong>Nuoren</strong> <strong>mielenterveys</strong> <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> havaitseminen ensiavussa<br />

1153

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!