Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien ... - Terveyskirjasto
Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien ... - Terveyskirjasto
Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien ... - Terveyskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Alkuperäistutkimus<br />
<strong>Nuoren</strong> <strong>mielenterveys</strong> <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong><br />
havaitseminen ensiavussa<br />
Sirpa Keränen, Eila Laukkanen <strong>ja</strong> Jukka Hintikka<br />
Selvitimme 14–17-vuotiaiden nuorten <strong>mielenterveys</strong>- <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> tunnistamista<br />
ensiapupoliklinikassa. Aineistona oli otos erikoissairaanhoidon ensiapualueelle hakeutuneista<br />
alle 18-vuotiaista nuorista. Lähes kaikki intoksikaation vuoksi tulleet nuoret oh<strong>ja</strong>ttiin<br />
psykiatrin konsultaatioon. Sen si<strong>ja</strong>an päihteiden käyttöön <strong>ja</strong> siihen liittyviin ongelmiin<br />
ei paneuduttu. Jokaisen päihtyneenä terveydenhuollon yksikköön tulevan nuoren<br />
psykososiaalinen tilanne tulisi selvittää, <strong>ja</strong> heidät pitäisi oh<strong>ja</strong>ta asianmukaiseen hoitoon.<br />
Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä<br />
kaksinkertaistuu verrattuna lapsuuteen <strong>ja</strong><br />
niitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon kuin<br />
aikuisilla (McGee ym. 1995). Useiden samanaikaisten<br />
mielenterveydenhäiriöiden esiintyminen<br />
on yleistä nuorilla (Kramer <strong>ja</strong> Garralda 1998).<br />
Yleisimpiä ovat päihdehäiriöiden ohella erilaiset<br />
mieliala-, käytös- <strong>ja</strong> ahdistuneisuushäiriöt<br />
(Marttunen <strong>ja</strong> Lönnqvist 2001). Lapsuuteen verrattuna<br />
myös itsetuhoisuus <strong>ja</strong> itsemurhat lisääntyvät<br />
nuoruudessa. Beckinsalen ym. (2001) aineistossa<br />
24 %:lla 14–18-vuotiaista tytöistä <strong>ja</strong><br />
15 %:lla samanikäisistä pojista oli jossain vaiheessa<br />
ollut itsetuhoisia a<strong>ja</strong>tuksia. Lisäksi 10–<br />
20 %:lla nuorista naisista <strong>ja</strong> 4–10 %:lla nuorista<br />
miehistä oli esiintynyt itsetuhoista käytöstä.<br />
Nuorten itsemurhien ehkäisyssä masennustilojen<br />
varhainen tunnistaminen <strong>ja</strong> hoito on tärkeää<br />
(Marttunen 1996). Hawtonin ym. (1982)<br />
aineistossa lääkkeitä yliannoksen ottaneista<br />
nuorista oli käynyt yleislääkärillä 24 % edeltävän<br />
viikon <strong>ja</strong> 50 % edeltävän kuukauden aikana.<br />
Suurimmassa vaarassa olevat nuoret ottavat<br />
itsetuhoa<strong>ja</strong>tukset <strong>ja</strong> -yritykset puheeksi kaikkein<br />
epätodennäköisimmin (Beckinsale ym. 2001).<br />
Aiemmin itsemurhaa yrittäneet nuoret ovat erityinen<br />
riskiryhmä. Heidän itsemurhakuolleisuuteensa<br />
on seitsenkertainen verrattuna ikätovereihin<br />
(Laurent ym. 1998). He käyttävät myös<br />
muita enemmän alkoholia <strong>ja</strong> ovat muita useammin<br />
olleet psykiatrisessa hoidossa (Hawton ym.<br />
1993).<br />
Itsetuhoisuuden lisäksi nuoren runsas alkoholinkäyttö<br />
on yhteydessä a<strong>ja</strong>nkohtaisiin mielenterveyden<br />
häiriöihin (Duncan ym. 1997,<br />
Laukkanen ym. 2001). Lisäksi runsas alkoholinkäyttö<br />
nuorena ennustaa tulevia <strong>mielenterveys</strong>-<br />
<strong>ja</strong> päihdeongelmia sekä lisääntynyttä syrjäytymisvaaraa<br />
(Pitkänen 1999).<br />
Nuorten <strong>mielenterveys</strong>ongelmia on vaikea<br />
tunnistaa, koska myös normaaliin kehitykseen<br />
liittyy runsaasti yksilöllistä vaihtelua sekä alttiutta<br />
psyykkisiin <strong>ja</strong> psykosomaattisiin oireisiin<br />
(Laukkanen 1993). Lisäksi <strong>mielenterveys</strong>häiriöiden<br />
oirekuva on aluksi epätyypillinen. Esimerkiksi<br />
käytöshäiriöiden taustalla voi olla masennus,<br />
alkava persoonallisuushäiriö tai jopa<br />
psykoottinen sairaus (Yung <strong>ja</strong> McGorry 1996,<br />
Marttunen <strong>ja</strong> Lönnqvist 2001). Varhainen puuttuminen<br />
nuorten <strong>mielenterveys</strong>ongelmiin <strong>ja</strong> niiden<br />
tehokas hoito on todettu hyödylliseksi sekä<br />
häiriöiden aiheuttamien kehityshaittojen ehkäi-<br />
Duodecim 2003;119:1147–53<br />
1147
semisessä että aikuisuuden psyykkisen terveyden<br />
kannalta (Ferdinand ym. 1995, Pelkonen<br />
ym. 1998).<br />
Yleislääkärillä on tärkeä rooli nuorten <strong>mielenterveys</strong>ongelmien<br />
tunnistamisessa <strong>ja</strong> hoitoon<br />
oh<strong>ja</strong>amisessa. Nuoret hakevat yleislääkäriltä<br />
apua myös psyykkisiin ongelmiinsa, mutta nämä<br />
ongelmat ovat usein peittyneet psykosomaattisten<br />
<strong>ja</strong> somaattisten oireiden taakse (Kramer <strong>ja</strong><br />
Garralda 1998). Nuorille mielenterveyden ongelmista<br />
puhuminen on vaikeaa (Potts ym.<br />
2001). Toisaalta yleislääkärit kokevat, ettei heillä<br />
ole riittävää koulutusta nuorten mielenterveyden<br />
ongelmien tunnistamiseen <strong>ja</strong> niihin puuttumiseen<br />
(Saunders ym. 1994, Veit ym. 1996).<br />
Selvitimme, miten yleissairaalan ensiapupoliklinikkaan<br />
hakeutuvia alle 18-vuotiaita oh<strong>ja</strong>taan<br />
psykiatrin konsultaatioon. Erityisesti tarkastelimme<br />
päihtyneen nuoren oh<strong>ja</strong>amista psykiatrisiin<br />
selvittelyihin.<br />
Aineisto <strong>ja</strong> menetelmät<br />
Taulukko 1. Sairauskertomuksista kerätyt taustatiedot.<br />
Sosiodemografiset tiedot (koulu, asuminen)<br />
Ensiapuun tulon syy <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohta<br />
Alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisuus<br />
Psykiatrin konsultaation järjestäminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkohoito<br />
Yhteydenotto viranomaiseen (sosiaaliviranomainen tai muu)<br />
Aiempi psykiatrinen hoitokontakti<br />
Lääkitys<br />
Viiltely <strong>ja</strong> itsemurha-a<strong>ja</strong>tukset tai -yritykset<br />
Tutkimusaineisto muodostui neljän kuukauden aikana (lokakuu<br />
2000 – tammikuu 2001) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin<br />
yliopistosairaalan (KYS) sekä kahden aluesairaalan<br />
– Iisalmen aluesairaalan (ISA) <strong>ja</strong> Varkauden aluesairaalan<br />
(VAS) – ensiapupoliklinikoille hakeutuneiden 14–<br />
17-vuotiaiden sairauskertomustiedoista. Sairaanhoitopiirin<br />
väestöpoh<strong>ja</strong> on 258 000.<br />
Ensiapupoliklinikoihin saapui tutkimusaikana kaikkiaan<br />
810 nuorta, joista 611 KYS:aan, 94 ISA:aan <strong>ja</strong> 105<br />
VAS:aan. Ensiapuun hakeutuneista nuorista enemmistö<br />
(65 %) oli tyttöjä.<br />
Nuoret, jotka ensiapupoliklinikkaan tultuaan siirtyivät<br />
suoraan psykiatriseen sairaalahoitoon ilman somaattisen<br />
erikoisalan tutkimusta, jätettiin pois aineistosta. Myöskään<br />
sellaisia tapauksia ei otettu mukaan, joissa diagnoosina<br />
oli alavatsakipu (R10.3), muu/määrittämätön (R10.4) <strong>ja</strong><br />
yleinen vatsakipu (R10.1), koska niihin liittyi varsin usein<br />
orgaaninen tausta (esim. gynekologiset häiriöt) <strong>ja</strong> kyseiset<br />
nuoret oh<strong>ja</strong>utuivat ensisi<strong>ja</strong>isesti somaattiseen <strong>ja</strong>tkoselvittelyyn<br />
esimerkiksi kirurgille tai gynekologille. Lisäksi poisjättökriteereinä<br />
olivat eräät yksittäiset oirediagnoosit, kuten<br />
määrittämätön kuume, ei-spesifiset ihottumaoireet <strong>ja</strong><br />
yleisesti suurentuneet imusolmukkeet, joiden katsottiin olevan<br />
merkityksettömiä tutkimussuunnitelman kannalta.<br />
Tutkimusaineistoon otettiin nuoret, jotka olivat saaneet<br />
jonkin seuraavista diagnooseista: <strong>mielenterveys</strong>- <strong>ja</strong> käyttäytymishäiriö<br />
(n = 18), oirediagnoosi (ICD-10:n XVIII<br />
luku »R-diagnoosi») (n = 26), intoksikaatio (n = 16), tutkimusdiagnoosi<br />
(ICD-10:n XXI luku »Z-diagnoosi»)<br />
(n = 6). Lisäksi aineistoon otettiin joka viides tapaturmadiagnoosin<br />
saanut nuori (n = 33) <strong>ja</strong> joka viides ilman diagnoosia<br />
jäänyt (n = 14). Lopullinen aineisto muodostui 113<br />
nuoresta (58 % tyttöjä), mikä on 14 % alkuperäisestä<br />
määrästä. Sairauskertomuksista kerätyt taustatiedot on<br />
lueteltu taulukossa 1. Huumeseulontaa ei tehty rutiinimaisesti<br />
kaikille ensiapuun hakeutuneille nuorille.<br />
Aineiston tilastolliseen tutkimiseen käytettiin SPSS 10.1<br />
-ohjelmaa. Ryhmien välisiä ero<strong>ja</strong> tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla<br />
<strong>ja</strong> tilastollisen merkitsevyyden laskemisessa käytettiin<br />
Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä.<br />
Tulokset<br />
Psykiatriseen konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttiin 29 % aineiston<br />
nuorista (taulukko 2). Enemmistö aineiston<br />
nuorista oli peruskoululaisia <strong>ja</strong> asui kotona.<br />
Konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttiin seuraavat osuudet eri<br />
diagnoosiryhmistä: tapaturma 3 %, intoksikaatio<br />
87 %, mielenterveyden häiriö 78 %, tutkimusdiagnoosi<br />
33 %, oirediagnoosi 4 % <strong>ja</strong> diagnoositta<br />
jääneet 14 %.<br />
Konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttujen joukossa oli suhteellisesti<br />
enemmän tyttöjä (85 %) kuin konsultaation<br />
ulkopuolelle jääneissä (48 %). Konsultaatioon<br />
oh<strong>ja</strong>tuista nuorista suurempi osa<br />
(19 %) ei käynyt koulua tai ollut töissä verrattuna<br />
konsultaation ulkopuolelle jääneisiin (5 %)<br />
(taulukko 2). Keskimääräisessä iässä ei ollut<br />
merkitsevää eroa ryhmien välillä (konsultaatioryhmä<br />
15,5 ± 1,1 v, muut 15,7 ± 1,1 v). Konsultaatioryhmässä<br />
joka neljäs oli sijoitettu kodin<br />
ulkopuolelle. Aineistosta 31 %:lla oli merkintä<br />
aiemmasta psykiatrisesta hoitokontaktista. Heistä<br />
74 % oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatrin konsultaatioon <strong>ja</strong><br />
6 % palasi takaisin hoitoon psykiatriseen sairaalaan<br />
(olivat hoidossa psykiatrisessa sairaalassa<br />
<strong>ja</strong> olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan somaattisen<br />
syyn vuoksi). Sosiaaliviranomaisiin<br />
otettiin yhteys kolmen nuoren asioissa. Heistä<br />
yhdelle tehtiin myös psykiatrinen konsultaatio.<br />
1148<br />
S. Keränen, ym.
Taulukko 2. Tieto<strong>ja</strong> tutkimusaineiston nuorista.<br />
Psykiatrinen Ei psykiatrista p-arvo<br />
konsultaatio konsultaatiota<br />
tehty (n = 33) (n = 80)<br />
n % n %<br />
Tyttöjä 27 85 38 48 0,001<br />
Koulutustausta:<br />
Peruskoulu 16 50 32 41
Ensiapuun tulon a<strong>ja</strong>nkohdat <strong>ja</strong>kautuivat melko<br />
tasaisesti vuorokauden eri aikoihin (taulukko<br />
3). Psykiatriseen konsultaatioon nuoret oh<strong>ja</strong>ttiin<br />
pääasiassa illan <strong>ja</strong> yön aikana (85 %).<br />
Konsultaatioryhmän nuorista 41 % käytti<br />
psyykenlääkitystä (taulukko 3). Psykiatrista <strong>ja</strong>tkohoitoa<br />
suositeltiin 82 %:lle konsultaatioon<br />
oh<strong>ja</strong>tuista. Heistä 36 % lähetettiin psykiatriseen<br />
sairaalahoitoon.<br />
Kahdenkymmenenneljän nuoren asiakirjoissa<br />
oli maininta itsemurha-a<strong>ja</strong>tuksista tai viiltelystä.<br />
Kahta lukuun ottamatta heidät oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatriseen<br />
konsultaatioon (taulukko 3). Yhdelle<br />
tarjottiin mahdollisuutta konsultaatioon, mutta<br />
hän kieltäytyi. Yksi nuori oh<strong>ja</strong>ttiin takaisin psykiatriseen<br />
sairaalaan, jossa hän oli jo hoidossa.<br />
Alkoholin vaikutuksen alaisena ensiapupoliklinikkaan<br />
saapuneista 16 nuoresta vain puolet<br />
oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatriseen konsultaatioon. Kuvataksemme<br />
päihtyneiden nuorten havaitsematta jääneitä<br />
psykososiaalisia ongelmia, poimimme erilleen<br />
ne kahdeksan päihtynyttä, joita ei oh<strong>ja</strong>ttu<br />
konsultaatioon. Heitä on kuvattu taulukossa 4.<br />
Yhtä lukuun ottamatta (esimerkki E) kaikkien<br />
veren alkoholipitoisuudeksi saatiin alkometrilla<br />
vähintään yksi promille. Kolme nuorta oli löydetty<br />
kadulta (C,D,G) <strong>ja</strong> yksi oli viiltänyt ranteeseensa.<br />
Vain yhdestä (G) tehtiin lastensuojeluilmoitus<br />
<strong>ja</strong> yhden tapauksessa (A) otettiin jälkeenpäin<br />
yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Sairauskertomuksista<br />
ei löytynyt merkintöjä alkoholinkäytöstä<br />
eikä myöskään tieto<strong>ja</strong> psyykkisestä<br />
voinnista tai kasvuolosuhteista.<br />
Pohdinta<br />
Psykiatriseen konsultaatioon oh<strong>ja</strong>ttiin enemmistö<br />
niistä nuorista, joilla oli ollut aiemmin psykiatrinen<br />
hoitokontakti, jotka käyttivät psyykenlääkitystä<br />
tai joilla oli esiintynyt itsetuhoista<br />
käyttäytymistä. Erityisesti yliannoksen lääkkeitä<br />
ottaneet oh<strong>ja</strong>ttiin lähes poikkeuksetta konsultaatioon.<br />
Itsemurhaa yrittäneiden nuorten jälkihoidon<br />
järjestäminen onkin tärkeää itsemurhien<br />
ehkäisemiseksi (Nadkarni ym. 2000), <strong>ja</strong><br />
sitä suunniteltaessa huomiota pitäisi kiinnittää<br />
erityisesti aikaisempiin itsemurhayrityksiin, vakaviin<br />
itsemurha-a<strong>ja</strong>tuksiin, masennukseen <strong>ja</strong><br />
päihteiden ongelmakäyttöön (Schaffer <strong>ja</strong> Pfeffer<br />
2001).<br />
Alkoholin vaikutuksen alaisena ensiapupoliklinikkaan<br />
tulleista psykiatriseen konsultaatioon<br />
oh<strong>ja</strong>ttiin vain joka toinen. Oletamme, että nuorten<br />
alkoholinkäyttöön ei osattu kiinnittää riittävästi<br />
huomiota. Tapausesimerkkimme kuvaavat<br />
päihtyneen nuoren kohtaamiseen, esitietojen keräämiseen<br />
<strong>ja</strong> riittävän <strong>ja</strong>tkoselvittelyn järjestämiseen<br />
liittyviä ongelmia (taulukko 4). Asiakirjojen<br />
mukaan yhdeltäkään päihtyneeltä nuorelta<br />
ei kysytty päihteidenkäytöstä, psyykkisistä oireista<br />
tai aiemmasta itsetuhoisesta käytöksestä.<br />
Esitietojen puutteellisuutta saattaa selittää osin<br />
se, että kaikki päihtyneet olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan<br />
illan tai yön aikana. Siitä huolimatta<br />
tarkempi selvittely olisi ollut tarpeen. Jälkeenpäin<br />
arvioituna kahdessa esimerkkitapauksessa<br />
on saattanut esiintyä itsetuhoista käyttäytymistä<br />
(esimerkit E <strong>ja</strong> H). Kahdessa muussa<br />
tapauksessa on epäiltävä psyykkisen kasvun <strong>ja</strong><br />
kehityksen ongelmia (esimerkit B <strong>ja</strong> C).<br />
On mahdollista, että ensiapupoliklinikoissa<br />
nuorten alkoholinkäyttöä pidettiin ikään kuuluvana<br />
kokeilunhaluna. <strong>Nuoren</strong> humalahakuinen<br />
juominen liittyy kuitenkin a<strong>ja</strong>nkohtaisiin psykososiaalisiin<br />
vaikeuksiin <strong>ja</strong> huonoon psykososiaaliseen<br />
ennusteeseen (Koivusilta ym. 1998,<br />
Laukkanen ym. 2001, Marttunen <strong>ja</strong> Lönnqvist<br />
2001).<br />
Tulostemme mukaan tyttöjä oh<strong>ja</strong>ttiin konsultaatioon<br />
herkemmin kuin poikia. McGee <strong>ja</strong><br />
Stanton (1992) totesivat tyttöjen kokevan enemmän<br />
stressiä esimerkiksi konflikteissa vanhempien<br />
kanssa <strong>ja</strong> ylipainosta. Tutki<strong>ja</strong>t päättelivät,<br />
että tytöt ovat haavoittuvampia nuoruusiän<br />
stressitilanteissa. Tätä olettamusta tukee se, että<br />
tytöillä esiintyy enemmän psyykkisiä häiriöitä<br />
kuin pojilla. Toisaalta on todettu, että nuoruusikäisten<br />
tyttöjen pahoinvointi tulee esille useammin<br />
ruumiillisina <strong>ja</strong> psyykkisinä oireina <strong>ja</strong><br />
että he ovat halukkaampia hakemaan psykiatrista<br />
apua kuin po<strong>ja</strong>t. Pojille on tyypillistä oireilu<br />
käytös- <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> kautta (Offer <strong>ja</strong><br />
Schonert-Reichl 1992, McGee <strong>ja</strong> Stanton 1992).<br />
Myös hoitoon oh<strong>ja</strong>amisessa on eroa sukupuolten<br />
välillä. Suokas <strong>ja</strong> Lönnqvist (1995) totesivat,<br />
että alkoholi liittyy nuorten <strong>ja</strong> yksinäis-<br />
1150 S. Keränen, ym.
Taulukko 4. Kuvauksia esimerkkitapauksista.<br />
Esitiedot Tila ensiavussa Jatkotoimenpiteet <strong>ja</strong> diagnoosi<br />
A 16-vuotias tyttö tuotiin yöllä ambulanssilla humalatilan<br />
vuoksi. Hän oli kaatuillut. Ei tajunnanmenetyksiä.<br />
Kaverit olivat huolestuneet <strong>ja</strong> hälyttäneet<br />
ambulanssin paikalle. Alkometrilukema ambulanssissa<br />
3,54 ‰.<br />
B 17-vuotias poika tuotiin yöllä ambulanssilla tajuttomuus-kouristuskohtauksen<br />
vuoksi. Aiemmin hän<br />
oli trauman jälkiseurauksena saanut tajuttomuuskouristuskohtauksen,<br />
jolloin oli todettu vasemmanpuoleinen<br />
ohimo- <strong>ja</strong> otsalohkon ruhjevamma,<br />
joka oli hoidettu konservatiivisesti. B on käynyt<br />
peruskoulun, jonka jälkeen hän on ollut töissä kotitilalla.<br />
Lääkityksenä oli hydroksitsiinihydrokloridia<br />
tarvittaessa. Nyt B oli yksin ollessaan juonut väkeviä<br />
alkoholijuomia. Vanhemmat olivat löytäneet<br />
B:n vessan lattialta kouristelevana, oksentavana <strong>ja</strong><br />
suusta oli tullut vaahtoa.<br />
C 16-vuotias 10. luokkaa käyvä poika tuli yöllä lähetteellä<br />
intoksikaation vuoksi. C:llä oli epilepsia,<br />
johon hänellä oli lääkityksenä okskarbatsepiini. Nyt<br />
C oli löytynyt kadulta, kylmästä makaamasta, hän<br />
oli ollut matkalla diskoon. Ensihoitopaikassa C oli<br />
vastaillut yksittäisiä sano<strong>ja</strong>, sammunut kuitenkin<br />
nopeasti. Hän oli mennyt hypotoniseksi <strong>ja</strong> häntä<br />
oli nesteytetty, joten hänet oli lähetetty <strong>ja</strong>tkohoitoon.<br />
D Poliisi oli löytänyt illalla nurmikolta vatsallaan makaamasta<br />
16-vuotiaan tytön. Ambulanssin tullessa<br />
paikalle D oli puhunut muutamia sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> availlut<br />
silmiään. Alkometriin D puhalsi 1,0 ‰.<br />
E 16-vuotias lukiolaistyttö oli tehnyt leipäveitsellä<br />
haavan oikeaan ranteeseensa. Tuloa<strong>ja</strong>sta ei ollut<br />
mainintaa.<br />
F 15-vuotias runsaasti alkoholia nauttinut tyttö saapui<br />
ensiapuun uuden vuoden aattoiltana. Oli viimeksi<br />
kesäkuussa ollut ensiavussa alkoholinkäytön<br />
vuoksi (F10.1).<br />
G 15-vuotias tyttö tuotiin ensiapuun puolilta öin,<br />
koska hän oli sammunut hankeen. Oli nauttinut<br />
viinaa, spriitä <strong>ja</strong> viiniä.<br />
H 17-vuotias poika oli kaatunut <strong>ja</strong> lyönyt päänsä.<br />
Saapui ensiapuun aamuyöllä.<br />
Puhalsi alkometriin 2,03 ‰,<br />
vastaili kysymyksiin. Periferia<br />
viileä, ei muuta erityistä.<br />
Oli tullessaan tajuissaan mutta<br />
hieman unelias. Puhalsi alkometriin<br />
1,35 ‰. Muisti ottaneensa<br />
alkoholia. Kliinisessä<br />
tutkimuksessa, laboratoriotutkimuksissa<br />
<strong>ja</strong> pään tietokonekerroskuvauksessa<br />
ei todettu<br />
mitään normaalista poikkeavaa.<br />
Ensiavussa oli jo tajuissaan <strong>ja</strong><br />
vastaili kysymyksiin. Veren alkoholipitoisuus<br />
oli 2,4 ‰. Kielsi<br />
ottaneensa ylimääräisiä lääkkeitä.<br />
Kliiniset löydökset olivat<br />
normaalit.<br />
Ensiavussa oli heräteltävissä <strong>ja</strong><br />
yökkäili. Verenpaine oli 153/<br />
104 mmHg <strong>ja</strong> syketaajuus 103/<br />
min. Ihorikko<strong>ja</strong>, kliiniset löydökset<br />
muuten normaalit.<br />
Huumeseulonnan tulos negatiivinen.<br />
Puhalsi alkometriin 0,8 ‰.<br />
Haava suturoitiin.<br />
Puhalsi alkometriin 1,9 ‰ <strong>ja</strong><br />
oksensi runsaasti. Verenpaineet<br />
olivat matalat mutta nousivat<br />
nesteytyksellä. Muuten<br />
kliinisessä tutkimuksessa ei todettu<br />
poikkeavaa.<br />
Tullessa puhalsi alkometriin<br />
1,7 ‰. Ei ko-operoinut mutta<br />
oli tajuissaan. Pupillat olivat<br />
laa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> huonosti reagoivat.<br />
Oksensi runsaasti. Aluksi epäiltiin<br />
amfetamiinijohdoksia. Virtsan<br />
huumeseulonnan tulos oli<br />
kuitenkin negatiivinen.<br />
Tullessa puhui vilkkaasti <strong>ja</strong> puhalsi<br />
alkometriin 1,9 ‰. Kliinisessä<br />
tutkimuksessa ei todettu<br />
muuta poikkeavaa.<br />
Yöpyi ensiavussa <strong>ja</strong> kotiutui aamulla. Omaisia oli<br />
yritetty tavoitella onnistumatta. Myöhemmin lääkäri<br />
oli ottanut yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Aiempi<br />
psykiatrinen hoitokontakti. Diagnoosi F10.1<br />
alkoholin käyttö.<br />
Jäi yöksi tarkkailuun.<br />
Diagnoosi R 56.8 convulsiones cerebrales susp.<br />
Jäi yöksi tarkkailuun. Koska huumeseulonnan <strong>ja</strong><br />
bentsodiatsepiinimäärityksen tulokset olivat negatiiviset,<br />
psykiatrin konsultaatio katsottiin tarpeettomaksi.<br />
Diagnoosi F 10.1 alkoholin käyttö.<br />
Jäi yöksi tarkkailuun <strong>ja</strong> kotiutui ilman psykiatrista<br />
konsultaatiota. Diagnoosi F10.1 alkoholin käyttö.<br />
Kotiutui saatuaan haavan hoito-ohjeet. Diagnoosia<br />
ei annettu.<br />
Oli otettu tarkkailuun seurantaan. Oli selvinnyt, <strong>ja</strong><br />
äiti oli saapunut paikalle. Kotiutuessa oli varoiteltu<br />
alkoholinkäytöstä mutta ei oh<strong>ja</strong>ttu selvittelyyn.<br />
Diagnoosi: alkoholinkäytöstä johtuva intoksikaatio.<br />
Otettiin seurantaan. Kello neljä yöllä vastaili kysymyksiin<br />
mutta sittemmin karkasi ensiavusta. Taksi<br />
toi takaisin vähäpukeisena. Vanhempiin ei saatu<br />
yhteyttä. Kotiutui aamulla. Lastensuojeluviranomaisille<br />
tehtiin ilmoitus. Kertoi olevansa rahaton<br />
<strong>ja</strong> ettei tiedä, missä hänen runsaasti alkoholia<br />
käyttävä äitinsä on. Ei lähetetty psykiatrin konsultaatioon.<br />
Diagnoosi: T51.0 etanolin myrkytysvaikutukset.<br />
Otettiin tarkkailuun. Poistui kuitenkin tunnin kuluttua<br />
omalla vastuulla sanoen, että hänellä oli<br />
aiemmin ollut aivotärähdys ainakin kolme kertaa<br />
<strong>ja</strong> että hän oli perillä asiasta. Päänsärky kuitenkin<br />
<strong>ja</strong>tkui, <strong>ja</strong> potilas saapui kahden päivän kuluttua<br />
uudelleen ensiapuun. Myös pahoinvointia oli<br />
esiintynyt. Nyt diagnoosina oli aivotärähdys. Saapui<br />
jälleen muutaman päivän kuluttua ensiapuun.<br />
Oli lyönyt nyrkkinsä läpi lasiovesta <strong>ja</strong> joutui ommeltavaksi.<br />
Diagnoosi: päänsärky <strong>ja</strong> aivotärähdys.<br />
<strong>Nuoren</strong> <strong>mielenterveys</strong> <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> havaitseminen ensiavussa<br />
1151
Taulukko 5. Lakien suomat mahdollisuudet oh<strong>ja</strong>ta päihteitä käyttävä alaikäinen hoitoon.<br />
Laki Hoitomahdollisuus Indikaatio Toimenpide<br />
Mielenterveyslaki Tahdosta riippumaton hoito Päihdeongelma <strong>ja</strong> mielisairaus Oh<strong>ja</strong>aminen psykiatrin, nuorisotai<br />
vakava mielenterveyden häiriö psykiatrin tai lastenpsykiatrin<br />
Merkittävä, akuuttia haittaa<br />
konsultaatioon<br />
aiheuttava päihdehäiriö, johon<br />
liittyy jokin <strong>mielenterveys</strong>häiriö<br />
Lastensuojelulaki Sosiaalitoimen tukitoimet, Puutteet lapsen kasvatusolosuh- Yhteydenotto sosiaaliviranhuostaanotto<br />
teissa vaarantavat lapsen omaiseen, lastensuojeluterveyttä<br />
tai kasvua<br />
ilmoitus<br />
Lapsi vaarantaa vakavasti<br />
terveyttään <strong>ja</strong> kehitystään<br />
Päihdehuoltolaki Tahdosta riippumaton hoito <strong>Nuoren</strong> väkivaltaisuus Yhteydenotto sosiaaliviran-<br />
Terveysvaara<br />
omaiseen<br />
ten miesten toistuviin itsemurhayrityksiin. Heidän<br />
itsemurhayrityksensä jäävät usein kuitenkin<br />
havaitsematta, <strong>ja</strong> heille tarjotaan harvemmin<br />
<strong>ja</strong>tkohoitoa kuin niille nuorille miehille, jotka<br />
eivät käytä alkoholia.<br />
Aineistossamme nuorista, jotka eivät olleet<br />
saaneet diagnoosia, joka kuudes oh<strong>ja</strong>ttiin psykiatriseen<br />
konsultaatioon. Tämän perusteella aineiston<br />
edustavuus olisi lisääntynyt, jos mukaan<br />
olisi otettu kaikki ilman diagnoosia jääneet. Tapaturmaryhmästä<br />
on mahdollisesti jäänyt pois<br />
itsetuhoisesti käyttäytyneitä, koska ryhmästä<br />
poimittiin mukaan vain viidennes. Kokonaan<br />
pois suljetussa vatsakipuisten ryhmässä psyykkinen<br />
oireilu on myös ollut mahdollista, vaikka<br />
ensiapupoliklinikkaan hakeutumisen välitön syy<br />
olisikin ollut somaattinen. Näine puutteineenkin<br />
aineistomme nuoret ovat kohtalaisen edustava<br />
otos ensiapupoliklinikkaan saapuvista <strong>mielenterveys</strong>-<br />
<strong>ja</strong> päihdeongelmaisista nuorista.<br />
Sairauskertomuksiin perustuvien tutkimusten<br />
aineistoissa on aina puutteellisuuksia sen mukaan,<br />
miten asiat on kir<strong>ja</strong>ttu. Omassa aineistossamme<br />
oli puutteita esimerkiksi asumisen, koulutustaustan<br />
<strong>ja</strong> erityisesti poliklinikkaan tuloa<strong>ja</strong>n<br />
suhteen. Kliinisistä ongelmista kir<strong>ja</strong>taan ne,<br />
jotka havaitaan, <strong>ja</strong> havaitsemattomia ei sairaus-<br />
kertomusten mukaan olekaan. Psykiatristen interventioiden<br />
todellinen tarve ensiapuun hakeutuvien<br />
nuorten keskuudessa voidaan selvittää<br />
vain prospektiivisen, suoraan nuoriin kohdistuvassa<br />
tutkimusasetelmassa.<br />
Menetelmällisistä puutteista huolimatta uskomme<br />
tulosten perusteella voitavan päätellä,<br />
että ensiapupoliklinikoissa <strong>ja</strong> päivystysvastaanotoilla<br />
tulisi nykyistä tarkemmin selvittää päihtyneenä<br />
tulevien nuorten elämäntilannetta. Henkilökunta<br />
todennäköisesti huomaa nuoren ongelmat,<br />
mutta uskallus <strong>ja</strong> keinot puuttua tilanteeseen<br />
ovat riittämättömiä. Useat lait tarjoavat<br />
kuitenkin mahdollisuuksia puuttua nuoren tilanteeseen,<br />
<strong>ja</strong> näitä mahdollisuuksia tulisi tarvittaessa<br />
käyttää (taulukko 5) (Ranta 1998, Kaltiala-Heino<br />
2001). Varhainen puuttuminen nuoren<br />
päihdeongelmiin on yhtä tärkeää kuin puuttuminen<br />
heidän <strong>mielenterveys</strong>ongelmiinsa. Apua<br />
tarvitsevien nuorten hakeutuminen ensiapupoliklinikkaan<br />
tarjoaa siihen mahdollisuuden. Ehdotamme,<br />
että jokaisen päihtyneenä terveydenhuollon<br />
yksikköön tulevan tai toimitetun nuoren<br />
psykososiaalinen tilanne selvitettäisiin huolellisesti<br />
<strong>ja</strong> että heidät oh<strong>ja</strong>ttaisiin tarvittaessa<br />
psykiatriseen arviointiin heti päihtymyksen mentyä<br />
ohi.<br />
1152<br />
S. Keränen, ym.
Kir<strong>ja</strong>llisuutta<br />
Beckinsale P, Martin G, Clark S. Youth suicide issues in general practice.<br />
Aust Fam Phys 2001;30:391–4.<br />
Duncan BC, Pollock N, Bukstein OG, Mezzich AC, Bromberger JT, Donovan<br />
JE. Gender and comorbid psychology in adolescents with<br />
alcohol dependence. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;<br />
36:1195–203.<br />
Ferdinand RF, Verhulst FC, Wizznitzer M. Continuity and change of selfreported<br />
behaviors from adolescence into young adulthood. J Am<br />
Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34:680–90.<br />
Hawton K, O’Grady J, Osborn M, Cole D. Adolescents who take overdoses:<br />
their characteristics, problems and contacts with helping<br />
agencies. Br J Psychiatry 1982;140:118–23.<br />
Hawton K, Fagg J, Platt S, Hawkins M. Factors associated with suicide<br />
after parasuicide in young people. Br J Psychiatry 1993;306:1626–7.<br />
Kaltiala-Heino R. Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito: mitä <strong>mielenterveys</strong>lain<br />
vakava mielenterveyden häiriö alaikäisillä tarkoittaa?<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriölle annettu selvitysraportti 27.12.2001.<br />
Koivusilta L, Rimpelä A, Rimpelä M. Health related lifestyle in adolescence<br />
predicts adult educational level: a longitudinal study from<br />
Finland. J Epidemiol Community Health 1998;52:794–801.<br />
Kramer T, Garralda ME. Psychiatric disorders in adolescents in primary<br />
care. Br J Psychiatry 1998;173:508–13.<br />
Laukkanen E. Nuoruusiän psyykkinen kehitys <strong>ja</strong> sen häiriintyminen. Kuopio<br />
Univ Pub D, Medical Sciences 30. Väitöskir<strong>ja</strong>. Kuopio: Kuopion<br />
yliopisto, 1993.<br />
Laukkanen E, Shemeikka S, Viinamäki H, Pölkki P, Lehtonen J. Heavy<br />
drinking is associated with more severe dysfunction among girls<br />
than boys. J Adolesc Health 2001;28:270–7.<br />
Laurent A, Foussard N, David M, Boucharlat J, Bost M. A 5-year followup<br />
study of suicide attempts among french adolescents. J Adolesc<br />
Health 1998;22:424–30.<br />
Marttunen M. Nuorten depressio hoidettava ajoissa. Kansanterveyslehti<br />
1996;3(6):13.<br />
Marttunen M, Lönnqvist J. Nuorten päihdehäiriöiden luonne <strong>ja</strong> kulku.<br />
Duodecim 2001;117:1579–84.<br />
McGee R, Stanton WR. Sources of distress among New Zealand adolescents.<br />
J Child Psychol Psychiatry 1992;33:999–1010.<br />
McGee R, Feehan M, Williams S. Long-term follow-up of a birth cohort.<br />
Kir<strong>ja</strong>ssa: Verhulst FC, Koot HM, toim. The epidemiology of child<br />
and adolescent psychopathology. New York: Oxford Univ Press<br />
1995, s. 366–83.<br />
Nadkarni A, Parkin A, Dogra N, Stretch D D, Evans P A. Characteristics of<br />
children and adolescents presenting to accident and emergency<br />
departments with deliberate self harm. J Accid Emerg Med 2000;<br />
17:98–102.<br />
Offer D, Schonert-Reichl KA. Debunking the myths of adolescence: findings<br />
from recent research. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry<br />
1992;316:1003–14.<br />
Pelkonen M, Marttunen M, Pulkkinen E, Laippala P, Lönnqvist J, Aro H.<br />
Disability pensions in severely disturbed in-patient adolescents.<br />
Twenty-year prospective study. BJM 1998;172:121–5.<br />
Pitkänen T. Problem drinking and psychological well-being: A five-year<br />
follow-up study from adolescence to young adulthood. Scand J<br />
Psychol 1999;40:197–207.<br />
Potts Y, Gillies M L, Wood S F. Lack of mental well-being in 15-yearolds:<br />
an undisclosed iceberg? Fam Prac 2001;18:95–100.<br />
Ranta H, toim. Sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuoltolainsäädäntö. Jyväskylä: Lakimiesliiton<br />
Kustannus, 1998.<br />
Saunders SM, Resnick MD, Hoberman HM, Blum RW. Formal help-seeking<br />
behavior of adolescents identifying themselves having mental<br />
health problems. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994;<br />
33:718–28.<br />
Schaffer D, Pfeffer CR. Practice parameter for the assesment and treatment<br />
of children and adolescents with suicidal behavior. J Am<br />
Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40 Suppl 7:24S–51S.<br />
Suokas J, Lönnqvist J. Suicide attempts in which alcohol is involved: a<br />
special group in general hospital emergency rooms. Acta Psychiatr<br />
Scand 1995;91:36–40.<br />
Veit FC, Sandi LA, Coffey CM, Young DY, Bowes G. Barrier to effective<br />
primary health care for adolescents. Med J Austr 1996;165:131–3.<br />
Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis:<br />
past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22:353–<br />
68.<br />
SIRPA KERÄNEN, LK<br />
skeranen@hytti.uku.fi<br />
Kotkankallionkatu 6–8 A2<br />
70600 Kuopio<br />
EILA LAUKKANEN, ma. professori, ylilääkäri<br />
JUKKA HINTIKKA, dosentti, osastonylilääkäri<br />
KYS:n psykiatrian klinikka<br />
PL 1777, 70211 Kuopio<br />
<strong>Nuoren</strong> <strong>mielenterveys</strong> <strong>ja</strong> <strong>päihdeongelmien</strong> havaitseminen ensiavussa<br />
1153
Change language