Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista
Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista
Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 Johtopäätökset <strong>ja</strong> kehittämisehdotukset<br />
Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää 1) Mistä tekijöistä koostuvat liikuntaharrastuksiin<br />
käytettävissä olevat resurssit <strong>ja</strong> harrastuksista aiheutuvat kustannukset <strong>ja</strong> mitkä<br />
tekijät vaikuttavat liikuntapalvelujen valintaan? 2) Mitkä ovat liikunnan harrastamisen<br />
kustannustekijät?, 3) Kuinka paljon eri liikuntalajit maksavat harrasta<strong>ja</strong>lle enimmillään <strong>ja</strong><br />
vähimmillään <strong>ja</strong> 4) Miten harrastuskustannukset ovat muuttuneet viime vuosina?<br />
Liikuntaharrastuksiin käytettävissä olevat resurssit muodostuvat julkisen, yksityisen <strong>ja</strong><br />
kolmannen sektorin sekä kotitalouksien resursseista. Liikuntaseurojen tavoitteena on sääntöjensä<br />
mukaisesti yleensä liikuntatoiminnan aikaansaaminen mahdollisimman monille<br />
<strong>ja</strong> hankkimillaan resursseilla. Se, kuinka paljon harrasta<strong>ja</strong>t itse tai heidän vanhempansa<br />
joutuvat maksamaan harrastuksesta tai kuinka paljon he joutuvat työskentelemään vapaaehtoistyöntekijöinä<br />
seurassa, riippuu siitä, kuinka paljon seuran toimihenkilöt kykenevät<br />
hankkimaan resursse<strong>ja</strong> esimerkiksi kunnilta <strong>ja</strong> yrityksiltä sekä siitä, kuinka paljon seura<br />
joutuu maksamaan palvelutuotannossaan välttämättömistä hyödykkeistä esimerkiksi kunnille<br />
liikuntapaikkavuokrina, lajiliitoille lisenssimaksuina tai valtiolle toimintaan liittyvinä<br />
veroina. Kunnat pyrkivät tarjoamaan palvelu<strong>ja</strong> tasapuolisesti kaikille tai mahdollisimman<br />
monille kuntalaisille. Yritykset pyrkivät tavoittamaan mahdollisimman laa<strong>ja</strong>t asiakasryhmät<br />
<strong>ja</strong> valtio pyrkii huolehtimaan kansalaisistaan.<br />
Liikunnan harrastamisen kustannustekijöiksi kotitalouksien näkökulmasta tässä tutkimuksessa<br />
aiempaan samankaltaiseen tutkimukseen (Puronaho 2006) viitaten määriteltiin<br />
maksut yhteensä (jäsenmaksu, lisenssimaksu, kausimaksu, vakuutus <strong>ja</strong> kuukausimaksut<br />
erikseen), matkakulut harjoituksiin, kilpailu- <strong>ja</strong> turnauskulut, leirikulut, taskurahat, liikuntavälineet<br />
<strong>ja</strong> –tekstiilit (kilpailutoiminnan liikuntavälineet, kilpailutoiminnan <strong>ja</strong>lkineet/tekstiilit,<br />
harjoittelun liikuntavälineet <strong>ja</strong> harjoittelun <strong>ja</strong>lkineet/tekstiilit erikseen) sekä<br />
muut kulut (kir<strong>ja</strong>llisuus, lehdet, videot, penkkiurheilu, lääkintä, lihashuolto, lisävakuutukset<br />
<strong>ja</strong> muut maksut erikseen).<br />
Työssä kyettiin selvittämään 13 liikuntalajin harrastuskustannukset pienimmillään<br />
<strong>ja</strong> suurimmillaan – erikseen kilpaurheilijoille <strong>ja</strong> harrasteliikkujille. <strong>Tutkimus</strong> selvitti 11<br />
liikuntalajin kustannusten muutosta aikavälillä 2001–2002 <strong>ja</strong> 2012–2013, miltä ajoilta<br />
tutkimusaineistot oli kerätty. Aineistoa on tarkasteltu ikäryhmittäin <strong>ja</strong> sukupuolittain sekä<br />
erikseen kilpaurheilijoiden <strong>ja</strong> harrasteliikkujien osalta.<br />
Lisäksi tutkimusaineistojen avulla kyettiin selvittämään eri lajien hinta-laatu –suhdetta<br />
sekä arvioimaan rahamäärää, minkä esimerkiksi kilpaurheilua harrastavan lapsen perhe on<br />
joutunut käyttämään viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsensa liikuntaharrastukseen.<br />
Eri-ikäisten tyttöjen <strong>ja</strong> poikien keskimääräinen harrastusintensiteetti eri lajeissa on myös<br />
kyetty arvioimaan.<br />
72
Change language