Tuloverotus, hinnoittelu, katetuottolaskelmat, indeksit ja valuutat
Tuloverotus, hinnoittelu, katetuottolaskelmat, indeksit ja valuutat
Tuloverotus, hinnoittelu, katetuottolaskelmat, indeksit ja valuutat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Talousmatematiikka<br />
Liiketalous, Kotka<br />
Kevät 2005<br />
2. <strong>Tuloverotus</strong><br />
• 2.1 Ansiotulon verotus<br />
Palkansaa<strong>ja</strong> maksaa ansiotulostaan tuloveroa<br />
• valtiolle vuosittain vahvistettavan tuloveroasteikon mukaan<br />
• kunnallisveroa kunnan tuloveroprosentin mukaan<br />
• kirkollisveroa seurakunnan äyrihinnan mukaan<br />
Ns. äyritunnukseen (kts. verokortti) sisältyy kunnallisveroprosentti, kirkollisveron<br />
äyrihinta <strong>ja</strong> sairausvakuutusmaksu (tällä hetkellä 1,50 %). Esim. 20,75.<br />
Edellä mainittujen verojen lisäksi peritään myös palkansaa<strong>ja</strong>n<br />
työttömyysvakuutusmaksua <strong>ja</strong> työntekijän eläkemaksua (v. 2004 yhteensä 4,85 %).<br />
Ennakkoveron (ennakkopidätyksen) perii työnanta<strong>ja</strong> verokortin mukaisesti.<br />
Lopullinen verotus tapahtuu seuraavana vuonna verotta<strong>ja</strong>n toimesta.<br />
Marginaali- eli ra<strong>ja</strong>veroprosentti ilmoittaa, kuinka monta prosenttia lisätulosta<br />
menee veroa.<br />
Tehtävät 1.2, 1.4<br />
• 2.2 Pääomatulon verotus<br />
Korkotulo, osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus <strong>ja</strong> muu varallisuuden kerryttämä tulo<br />
ovat pääomatuloa. Valtio perii siitä veroa.<br />
Pääomatulosta vähennetään ensin tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut. Nettotulosta<br />
maksetaan pääomatulon veroprosentin mukainen vero (vuonna 2005 28 %).<br />
Pankkitilien korosta maksettavaa veroa sanotaan lähdeveroksi. Omaisuuden<br />
myynnistä saatua voittoa kutsutaan luovutusvoitoksi. Verotettavaa voittoa laskettaessa<br />
myyntihinnasta saadaan vähentää joko todellinen hankintameno tai hankintamenoolettama.<br />
Esimerkki.<br />
Tehtävä 1.9
Talousmatematiikka<br />
Liiketalous, Kotka<br />
Kevät 2005<br />
3. Hinnoitteleminen, <strong>katetuottolaskelmat</strong><br />
3.1 Tuotteiden <strong>ja</strong> palveluiden hintaan vaikuttavat tekijät<br />
Vähittäismyyntihintaan vaikuttavat<br />
- hankintahinta<br />
- myyntipalkkio<br />
- arvonlisävero<br />
<strong>ja</strong> mahdollisesti<br />
- alennusvara<br />
- hävikkivara<br />
Arvonlisävero (8 %, 17 %, 22 %) lasketaan verottomasta hinnasta.<br />
Myyntipalkkio = myyntihinta – hankintahinta<br />
myyntipalkkio<br />
Myyntipalkkio-% = ⋅100%<br />
myyntihint<br />
a<br />
Esimerkit (Tehtävät 3 <strong>ja</strong> 4)<br />
Tehtäviä 1-13, 1-16, 1-24, 1-27)<br />
3.2 Katetuottolaskelmat<br />
Myyntituotto (liikevaihto)<br />
- muuttuvat kustannukset (mukut)<br />
= katetuotto (myyntikate)<br />
- kiinteät kustannukset (kikut)<br />
= tulos<br />
katetuotto<br />
Katetuotto-% = ⋅100%<br />
myyntituotto<br />
Tulos kertoo toiminnan kannattavuuden. Suhteellinen tulos lasketaan myyntituotosta.<br />
Esimerkit (Tehtävät 1 <strong>ja</strong> 3 monisteesta)<br />
Tehtäviä 1-30 (kir<strong>ja</strong>), 2, 4 (moniste)
Talousmatematiikka<br />
Liiketalous, Kotka<br />
Kevät 2005<br />
4. Indeksit<br />
4.1 Yleistä<br />
- Indeksiluku (indeksipiste)<br />
- Hintojen <strong>ja</strong> määrien kehittyminen<br />
- Perusa<strong>ja</strong>nkohta <strong>ja</strong> sen indeksi<br />
- Yksinkertainen indeksi<br />
- Ryhmä<strong>indeksit</strong><br />
- Kulutta<strong>ja</strong>hintaindeksi, elinkustannusindeksi jne.<br />
- Hinta<strong>indeksit</strong>, volyymi-<strong>indeksit</strong><br />
- Esimerkki tulkinnasta<br />
4.2 Yksinkertainen indeksi<br />
- perusa<strong>ja</strong>nkohta, vertailua<strong>ja</strong>nkohta<br />
- vertailua<strong>ja</strong>nkohdan hintaindeksi I p<br />
- vertailua<strong>ja</strong>nkohdan volyymi-indeksi I q<br />
- indeksisar<strong>ja</strong>n esittäminen<br />
Esimerkki (Tehtävä 2 monisteesta)<br />
Tehtäviä kir<strong>ja</strong>sta: 1-34, 1-38<br />
4.3 Ryhmä<strong>indeksit</strong><br />
- kulutta<strong>ja</strong>hintaindeksin rakenne<br />
- esimerkki<br />
- ryhmäindeksikaavat<br />
o Laspeyres<br />
o Paasche<br />
o Fischer<br />
Tehtäviä 1-36, 1-37
Talousmatematiikka<br />
Liiketalous, Kotka<br />
Kevät 2005<br />
4.4 Indeksit <strong>ja</strong> rahan arvo<br />
• hintojen nousu (inflaatio)<br />
• hintojen lasku (deflaatio)<br />
• rahan arvo (ostovoima)<br />
Esimerkki1. Kulutta<strong>ja</strong>hintaindeksi oli 4/2002 104,3 <strong>ja</strong> 4/2003 105,4.<br />
a) Mikä oli inflaation suuruus huhtikuussa 2003 ?<br />
b) Miten rahan arvo oli muuttunut huhtikuusta 2002 huhtikuuhun 2003 ?<br />
• reaalisen arvon kehittyminen (mm. palkka)<br />
• deflatointi, inflatointi<br />
Esimerkki2. Tehtävä 1-41.<br />
Esimerkki3. Talouspäällikön palkka oli 3094 € vuonna 1999 <strong>ja</strong> 3381 € vuonna<br />
2001. Verotusaste pysyi samana. Kulutta<strong>ja</strong>hinta<strong>indeksit</strong> olivat vastaavasti 104,4 <strong>ja</strong><br />
110,8. Tarkastele nimellispalkan <strong>ja</strong> reaalipalkan muutosta vuodesta 1999 vuoteen<br />
2001.<br />
• Euro vs. markka<br />
• valuuttakurssit<br />
o tilivaluutta<br />
o matkavaluutta (setelikurssi)<br />
o ostokurssi<br />
o myyntikurssi<br />
5. Valuutat<br />
Esimerkki1. Turisti aikoi Ruotsiin <strong>ja</strong> vaihtoi siksi 480 euroa kruunuiksi.<br />
Vaihtopalkkiota ei huomioida tässä. Käytetään kurssia 24.11.04.<br />
a) Paljonko hän sai kruunu<strong>ja</strong> ?<br />
b) Matka peruuntui <strong>ja</strong> hän vaihtoi kruunut takaisin euroiksi. Paljonko hän sai<br />
euro<strong>ja</strong> ?<br />
• valuuttakurssimuutokset<br />
o devalvoituminen<br />
o revalvoituminen<br />
Esimerkki2. Katso kuvia. Miten eurolle on käynyt suhteessa<br />
a) dollariin b) jeniin ?
Change language