Käyttäjä tuotekehityksessä Tieto, tutkimus, menetelmät

Käyttäjätiedon hankinta
Havainnointi
111
4 Tallentaminen, jäsentely ja analysointi. Havainnoinnista saadaan huomattavasti
enemmän irti, kun sitä tallennetaan ja jäsennellään. Tämä voi alkaa
jo kentällä, esimerkiksi piirtelemällä alustavia hahmotuksia ja jäsentelemällä
tietoja hieman jo käsin kirjoitetuissa muistiinpanoissa. Tästä edetään
huolel lisemmin koneella kirjoitettuihin muistiinpanoihin ja luonnoksiin ja
eri havainnointikertojen ja -paikkojen vertailuun. Asiaan palataan tämän
luvun lopussa.
Nämä vaiheet voivat muodostaa kehän siten, että alustavien analyysien
pohjalta lähdetään tekemään lisää havainnointia asioista, jotka huomataan
tärkeiksi tai joista huomataan tarvittavan lisätietoa. 80
Tärkeimpiä havainnointimentelmiä
Havainnointia voidaan toteuttaa monella tavalla, ja näitä tapoja on usein
on järkevää yhdistellä. Seuraavassa käydään läpi muutama tuotekehityksen
kannalta tärkeimmistä havainnointimenetelmistä.
Passiivinen havainnointi tarkoittaa yleensä ”kärpänen katossa” -asetelmaa,
jota käytimme luvun alussa kuvatussa vastaanoton havainnoinnissa.
Havainnoija asettuu niin, että hän kykenee seuraamaan tapahtumia ja
mahdollisesti tekemään muistiinpanojaan. Passiivinen havainnointi soveltuu
hyvin jossain tilassa (toimisto, terveysasema, bussi, kahvila) tapahtuvan
toiminnan kartoittamiseen, jolloin tapahtumista saadaan kokonaiskuva,
kun ne virtaavat yhden tai useamman havainnointipaikan ohi.
Passiivisen havainnoinnin tallentaminen riippuu pitkälti siitä, mitä tutkitaan
ja kuinka herkästi tallenteiden tekeminen häiritsee havaittua toimintaa.
Usein muistiinpanojen tukena voidaan käyttää videota ja valokuvaa.
Arkaluontoisissa tilanteissa muistiinpanoja voidaan poistua kirjaamaan
toisaalle jonkun tekosyyn varjolla (esim. vessassa käynti). On myös
80 Näiden perusasioiden lisäksi havainnointia aloitteleva hyötyy erilaisista käytännön
vinkeistä, joita löytyy vaikkapa Beyer & Holtzblatt, 1998, 41–78; Grönfors,
1982; Patton, 1990, 273–276.