Ohjeet rakentajille - Hyvinkaan kaupunki
Ohjeet rakentajille - Hyvinkaan kaupunki
Ohjeet rakentajille - Hyvinkaan kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MARTINLÄHDE ITÄOSA<br />
OHJEET RAKENTAJILLE<br />
Aksonometrinen kuva alueesta<br />
HYVINKÄÄN KAUPUNKI • TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ • KAAVOITUS • 12.12.2005
1<br />
joulukuu 2005/ps<br />
tark. marrask. 2007<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
SUUNNITTELUOHJEET MARTINLÄHTEEN ITÄOSAN RAKENTAJILLE ........................2<br />
SOVELTAMISALUE ...........................................................................................................2<br />
1. YLEISTÄ .......................................................................................................................2<br />
2. SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS .....................................................................3<br />
3. SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIEN PERUSTIETOJEN HANKINTA.........................4<br />
3.1 ASEMAKAAVA ...........................................................................................................4<br />
3.2 TONTTIKARTTA ........................................................................................................4<br />
3.3 RAKENNUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ MUU NEUVONTA ......................................4<br />
4. TONTTIA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET ..............................................4<br />
5. RAKENTAMISOHJEET ................................................................................................5<br />
5.1 RAKENNUKSEN SIJOITUS TONTILLE .....................................................................5<br />
5.2 AUTOPAIKOITUS JA TONTTILIITTYMÄ ..................................................................6<br />
5.3 RAKENNUSTEN MUOTO, MATERIAALIT JA VÄRITYS ..........................................7<br />
5.31 MUOTO .................................................................................................................7<br />
5.32 MATERIAALIT JA VÄRITYS..................................................................................8<br />
5.4 PIHAJÄRJESTELYT JA KASVILLISUUS ...................................................................8<br />
5.41 KEVYET RAKENNELMAT PIHAPIIRISSÄ ............................................................9<br />
5.42 AITAAMINEN.........................................................................................................9<br />
5.43 KASVILLISUUS JA ISTUTUKSET.......................................................................10<br />
5.5 JÄTEHUOLTO..........................................................................................................11<br />
5.6 OSOITENUMERO ....................................................................................................12<br />
5.7 ASUMISEEN LIITTYVÄ MUU TOIMINTA TONTEILLA ............................................12<br />
6. RAKENNUSTOIMINTAAN LIITTYVÄ NEUVONTA......................................................13<br />
Liitteet: – Taulukot; Asemakaavatiedot ja ohjeet tonteittain liite<br />
– Aitamallit liite<br />
– <strong>Ohjeet</strong> <strong>rakentajille</strong>, erillinen karttaliite 1:2500
2<br />
SUUNNITTELUOHJEET MARTINLÄHTEEN ITÄOSAN RAKENTAJILLE<br />
SOVELTAMISALUE<br />
32. KAUPUNGINOSA (MARTINLEHTO) KORTTELIT 3170 – 3181<br />
Alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustasta linnuntietä kaakkoon noin 2,5 km<br />
etäisyydellä ja Martin keskustasta noin 500 m itään.<br />
sijaintikartta<br />
1. YLEISTÄ<br />
Alue on osa Martin laajempaa asuntoaluetta. Kaupunginosa<br />
on MARTINLEHTO.<br />
Alue sijaitsee Martin keskustasta n. 500 m kaakkoon ja<br />
rajautuu etelässä Sillankorvankatuun ja lännessä<br />
Martinlähteen pientaloalueeseen. Liikenteellisesti alue liittyy<br />
Sillankorvankatuun. Yleiskaavan mukaan alue liittyy<br />
tulevaisuudessa Tanssikallion alueeseen alueen kokoojan<br />
Isonkallionkadun kautta.<br />
Alueen palvelut löytyvät lähellä olevasta Martin keskustasta, jossa<br />
on peruskoulun ala-aste, päiväkoti, urheiluhalli ym. yleisiä<br />
palveluja sekä päivittäistavaraliike. Martinlähde I alueelle on<br />
osoitettu tontti julkisia lähipalveluja varten. Tontin toteutumisesta<br />
ei ole tietoa.<br />
Alueen luoteisosasta osa on ollut ojitettua peltoa tai niittyä,<br />
mikä on nyt metsittynyt. Tämä alue on tasaista ja alavaa,<br />
maaston korkeustason ollessa n. +94.6.<br />
Alueen itäosassa maasto nousee melko jyrkästi noin tasolle<br />
+112. Täällä puusto on havupuuvaltaista.<br />
Alueen eteläosassa Sillankorvankadun läheisyydessä on<br />
mäenharjanne, jonka laki on noin +98 tasossa. Alueella on<br />
puustoltaan vaihtelevaa metsikköä.
3<br />
Erillispientalotontteja alueella on 54 kpl ja niiden keskikoko<br />
on noin 1050 m 2 . Tonttien tehokkuus vaihtelee 0.25:stä<br />
0,3:een. Keskimääräinen rakennusoikeus on noin 250 k-<br />
m 2 . Kerrosluku vaihtelee myös I:stä I2/3:een.<br />
Isonkallionkadun varteen on osoitettu korttelialue myös IIkerroksisille<br />
omakotitaloille. Lisäksi sekä Isonkallionkierron<br />
että Paatsamatien varrella on II-kerroksisten rakennusten<br />
tontit.<br />
Rinnealueilla Mesimarjantien eteläpuolella sekä<br />
Paatsamatien pohjoispuolella kerrosluvuksi on osoitettu<br />
2/3I, mikä mahdollistaa tarvittaessa rinnetalojen<br />
rakentamisen.<br />
ote asemakaavasta<br />
2. SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS<br />
Tavoitteena on aikaansaada ilmeeltään omaleimainen asuinalue,<br />
joka muodostuu tulevien asukkaiden viihtyisäksi ja kodikkaaksi<br />
ympäristöksi. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset<br />
lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta.<br />
Rakennustapaohjeet eivät yksin takaa rakennuksen ulkoasun<br />
kannalta hyvää lopputulosta, vaan lopputulos riippuu paljon<br />
rakentajan omista tavoitteista, niiden sopusoinnusta ympäristöön<br />
ja ennen kaikkea suunnittelijan ammattitaidosta. Parhaat ratkaisut<br />
oman tontin ja ympäristöön sopivan rakennuksen osalta voidaan<br />
löytää pätevän rakennussuunnittelijan avulla.<br />
Rakennustapaohjeet tulkitaan rakennusjärjestyksen mukaan<br />
alueella yleisesti noudatetuksi rakennustavaksi.
4<br />
3. SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIEN PERUSTIETOJEN HANKINTA<br />
3.1 ASEMAKAAVA<br />
Asemakaavasta selviää oman tontin lisäksi alueen kokonaisuus.<br />
Asemakaavoihin voi tarkemmin tutustua kaavoitusyksikössä tai<br />
kaupungin koti-sivuilla: www.hyvinkaa.fi. Rakentamisohjeista<br />
löytyvät omakotitontteja koskevat asemakaavamääräykset.<br />
3.2 TONTTIKARTTA<br />
Tonttikarttaa tarvitaan asemapiirroksen laatimista varten ja<br />
rakennuslupaa haettaessa. Tonttikartasta ja sen liitteistä selviävät<br />
mm:<br />
– Tonttia koskevat asemakaavamääräykset.<br />
– Tontin mitat.<br />
– Tonttiin rajoittuvien katujen leveydet ja korkeussuhteet.<br />
– Liittymäviemärin ja vesijohdon sijainti ja korkeustasot.<br />
Tonttikarttaa täydentäviä lisätietoja saa kunnallistekniseltä<br />
suunnitteluyksiköltä (mm. katupiirustus, jne.) ja vesihuoltoon<br />
liittyviä tietoja Hyvinkään vedeltä.<br />
3.3 RAKENNUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ MUU NEUVONTA<br />
Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamiseen liittyviä<br />
määräyksiä, jotka koskevat mm. lupamenettelyä, rakennustapaa,<br />
aitausta, kevyitä rakennelmia, ym.<br />
Tämän oppaan lopussa on lisäksi lueteltu joukko osoitteita, joista<br />
saa tarkempia tietoja rakennusluvasta ja rakentamiseen liittyvistä<br />
muista tekijöistä jne.<br />
4. TONTTIA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET<br />
AO-1-alueet, kortteissa<br />
Erillispientalojen korttelialue.<br />
Tontille saa rakentaa yhden asunnon.<br />
Rakennusoikeus<br />
Asemakaava määrää tontille tulevien rakennusten yhteenlasketun<br />
kerrosalan seuraavasti: kerrosala on omakotitonteilla 25% tontin<br />
pinta-alasta (e=0,25) tai 30% pinta-alasta (e=0,3).<br />
Kortteleissa 3170, 3174 ja 3175 tehokkuus on 0.3, muissa taas<br />
0.25.<br />
Kerrosluku<br />
Kortteleissa 3175, 3178 ja 3179 kerrosluku on I ja kortteleissa<br />
3170, 3172, 3173, 3174 ja 3177 tontit 1–7 on I2/3. Kortteleissa<br />
3171 ja 3177 tontit 8–11 kerrosluku on 2/3 I ja kortteleissa 3176,<br />
3180 ja 3181 kerrosluku on II.<br />
Rakennusalat<br />
Rakennusalan raja määrittelee alueen, jonka sisäpuolelle<br />
rakennus tulee sijoittaa. Osalle tonteista on osoitettu erillinen<br />
autosuojalle (at) tai talousrakennukselle (t) varattu rakennusala.<br />
(Enemmän talousrakennuksen rakentamisesta kohdassa "rakennusten<br />
sijoitus tontille").
5. RAKENTAMISOHJEET<br />
5<br />
Muut merkinnät<br />
Asuntokadun varteen on osoitettu istutettava tontin osa ja<br />
puistoalueita tai pääkatuja vastaan puin ja pensain istutettava<br />
tontin osa. Istutuksista enemmän kohdassa "Istutukset" sivu 10.<br />
Pääkadun puoleisille tonteille on pääkadun suuntaan osoitettu<br />
lisäksi äänieristystarvetta osoittava merkintä 30db. Tehostetun<br />
äänieristyksen lisäksi melusuojausta voi parantaa<br />
piharakennuksen sijoituksella, istutuksilla ym.<br />
Kokoojakatujen varrella sekä risteyksien tuntumassa on osalla<br />
aluetta ajokieltomerkki, mikä kieltää ajoneuvoliittymän<br />
rakentamisen tietyistä kohdista.<br />
Puistoalueet on osoitettu VL-käyttötarkoitusmerkinnällä sekä<br />
reunamerkinnällä. Voimajohtojen alue on osoitettu<br />
suojaviheralueeksi (EV) sekä lisäksi vaara-alueeksi (va). Ns.<br />
johtoalue ulottuu vielä 10m vaara-alueen rajan ulkopuolelle. Tällä<br />
alueella on rajoituksia puiden korkeuteen. Ks. 5.43, Kasvillisuus ja<br />
istutukset.<br />
Erillispientalotontteja koskevat muut asemakaavamääräykset<br />
selviävät liitteenä olevasta kartasta.<br />
5.1 RAKENNUKSEN SIJOITUS TONTILLE<br />
Karttaliitteenä olevissa ohjeissa on osalla tonteista osoitettu<br />
nuolella rakennusalan raja, johon rakennus tulee rakentaa kiinni.<br />
Lisäksi pääasiallinen harjansuunta on yleensä esitetty sitä<br />
ilmaisevalla viivalla.<br />
Ikkunoiden aukeamissuuntia ja rakennuksen huonetilojen sijoittumista<br />
tonttiin ja katuun nähden suunniteltaessa tulee ottaa<br />
huomioon tontin ilmansuunnat, maastonmuodot,<br />
naapurirakennusten sijoitus, ym. vastaavat tekijät.<br />
Seuraavalla sivulla on havainnepiirros alueesta. Piirros antaa<br />
mielikuvan, miten yksittäiset rakennukset sijoittuvat suhteessa<br />
toisiinsa ja minkälaiseksi kokonaisuus aikanaan muodostuu.<br />
Havainnekuvassa rakennusten muoto on viitteellinen.<br />
Rakennuksen sijoituksessa tulee huomioida asemakaavan<br />
mukaiset etäisyydet naapuritontista sekä rakennusalat. Mikäli<br />
rakennusala niin sallii, saadaan julkisivu tai sen osa, jossa ei ole<br />
rakennuksen pääikkunoita, rakentaa vähintään kolmen metrin<br />
etäisyydelle tontin rajasta. Sen sijaan julkisivun tai sen osan,<br />
jossa on rakennuksen pääikkunoita, tulee olla vähintään viiden<br />
metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta, ellei rakennusala toisin<br />
osoita.<br />
Mahdollinen erillinen talousrakennus, esim. varasto, liiteri ym.<br />
rakennetaan joko asemakaavassa osoitetulle erilliselle rakennusalalle<br />
(t) tai mikäli talousrakennuksen rakennusalaa ei ole<br />
osoitettu, yleensä tontin takaosaan varsinaiselle rakennusalalle.<br />
Myös autosuoja voidaan rakentaa kokonaan erillisenä. Autosuojan<br />
saa sijoittaa AO-1-tontilla joko varsinaiselle rakennusalalle tai<br />
erilliselle autosuojan rakennusalalle (at). Ks. kohta 5.2., autopaikoitus.
6<br />
havainnekuva<br />
5.2 AUTOPAIKOITUS JA TONTTILIITTYMÄ<br />
Tonttiliittymän suositeltava leveys on 3,0–3,5 m. Liittymää<br />
suunniteltaessa on otettava huomioon katukorkeudet tonttiin<br />
nähden, katupoikkileikkaus sekä valaisinpylväiden, jakokaappien<br />
ym. kadunkalusteiden sijainti. Jos tontti rajoittuu kahteen katuun,<br />
joilta ajoyhteys on sallittu, liittymä tulisi ottaa vähempiarvoiselta<br />
kadulta. Tämä on osalla tontteja osoitettu ohjeissa nuolella:<br />
”tonttiliittymän likimääräinen sijainti”. Lisäksi kadun reunassa voi<br />
olla liittymäkieltomerkki.<br />
Autosuojan, johon ajetaan suoraan kadulta, tulee sijaita vähintään<br />
viiden metrin etäisyydellä kadun puoleisesta tontin rajasta.<br />
Kahden auton autosuojan sijoitusta tulisi tutkia kauemmas tontin<br />
rajasta niin, että tonttiliittymän leveys säilyy rakennusjärjestyksen<br />
sallimassa 4 m:ssä.<br />
Milloin autosuoja AO-1-tontilla rakennetaan kiinni<br />
asuinrakennukseen, se tulisi porrastaa muuhun julkisivuun<br />
nähden ja mieluiten sisäänpäin, jotta autosuojan ovet tai muu<br />
näkymä ei hallitsisi julkisivua. Rinnemaastossa erillinen autosuoja<br />
saattaa olla luonteva ratkaisu, jolla vältetään maaston suuret<br />
leikkaukset ja täytöt. Erillisellä autosuojalla voidaan myös rajata<br />
piha-aluetta. Autosuojan sijoitukseen vaikuttavat lisäksi tontin<br />
muoto sekä rakennusalan suhde katuun.<br />
AO-1-tontille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa. Toinen<br />
autopaikka on lähinnä vieraspaikka. Autopaikkoja ei saa sijoittaa<br />
tontin istutettavalle osalle.<br />
Mikäli muualla kuin autosuojassa säilytetään jatkuvasti toista<br />
autoa, peräkärryä tai asuntovaunua, tulee jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa<br />
ratkaista näiden säilytyspaikka. Säilytyspaikan tulee<br />
sijaita siten, etteivät nämä esineet hallitse sisääntuloa tontille tai<br />
häiritse näkymiä pääikkunoista (omista tai naapurin).
7<br />
5.3 RAKENNUSTEN MUOTO, MATERIAALIT JA VÄRITYS<br />
5.31 MUOTO<br />
Rakennusten muodon jäsentelyssä perusteena voivat olla sisäiset<br />
toiminnalliset tekijät, mutta toisaalta siihen vaikuttavat maaston<br />
muodot, ilmansuunnat sekä pihan muut järjestelyt.<br />
Rakennus kannattaa suunnitella perusrungoltaan sellaiseksi, että<br />
se istuu hyvin maastoon. Perinteisen rinneratkaisun vaihtoehtona<br />
kannattaa harkita rungon porrastusta, koska alueella rinteet ovat<br />
suhteellisen loivia.<br />
Rinteeseen sijoittamista helpottaa autotallin rakentaminen<br />
erillisenä kadun läheisyyteen ja maaston suuntaisena.<br />
Kaksikerroksisissa ratkaisuissa autotalli voidaan sijoittaa myös<br />
rakennuksen pohjakerrokseen.<br />
Kattomuoto alueella on harjakatto tai sen sovellukset, esim.<br />
osittainen pulpettikatto. Kattokaltevuus on I–2/3 I -kerroksisissa<br />
rakennuksissa 1:2,5 ja 12/3-kerroksisissa 1:1,5. II-kerroksisissa<br />
rakennuksissa kattokaltevuus on vapaa.<br />
Talousrakennuksen kattokaltevuus on yleensä 1:2,5, IIkerroksisten<br />
rakennusten tonteilla tarvittaessa loivempi.<br />
Esimerkkejä kerrosluvusta ja kattomuodosta
8<br />
5.32 MATERIAALIT JA VÄRITYS<br />
JULKISIVUT, MATERIAALI<br />
Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on puu, tiili tai<br />
rappaus. II-kerroksisen rakennuksen materiaali on tiili tai rappaus.<br />
JULKISIVUT, VÄRITYS<br />
Tavoitteena on saada alueesta toisaalta yhtenäinen ja alueen<br />
luonteeseen sopiva, mutta myös julkisivuväritykseltään vaihteleva.<br />
Kortteleissa, missä suositellaan vaaleaa väriä, värisävy on vapaa,<br />
ei kuitenkaan pelkkä valkoinen. Kivijulkisivussa tulee tarkkaan<br />
harkita kiviaineksen ja mahdollisesti tiilen väristä poikkeavan puun<br />
suhde sekä sävyjen yhteensopivuus.<br />
KATTO, MATERIAALI<br />
Kattomateriaali on tiili(betoni) tai pelti.<br />
KATTO, VÄRITYS<br />
Katon väri on joko harmaa, ruskea tai tiilenpunainen. Punaisiin<br />
kattoihin suositellaan tiili(betoni)katetta, jossa värisävy on<br />
useimmiten parempi kuin peltikatoissa.<br />
AUTOSUOJA JA TALOUSRAKENNUS, MATERIAALIT JA VÄRI-<br />
TYS<br />
Mahdollinen erillinen autosuoja tai talousrakennus rakennetaan<br />
samalla periaatteella kuin päärakennuskin. Talousrakennus voi<br />
kuitenkin kokonaan olla puuta riippumatta päärakennuksen<br />
materiaalista, kuitenkin II-kerroksisten rakennusten tonteilla<br />
autosuoja rakennetaan päärakennuksen mukaan. Kattomateriaalin<br />
tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan<br />
julkisivuväritys valitaan päärakennuksen mukaan sen sävyihin<br />
sopivaksi. Erillinen talousrakennus (muu kuin autosuoja) on<br />
päärakennuksen sävyä.<br />
5.4 PIHAJÄRJESTELYT JA KASVILLISUUS<br />
Oma piha on pientaloasumisen eräs tärkeimpiä ulottuvuuksia.<br />
Hyvän pihan rakentumiseen vaikuttavat ennen kaikkea maaston<br />
muoto, ilmansuunnat, rakennusten sijoittaminen, asuinhuoneiden<br />
avautuminen ja sisäänkäyntien sijainti. Myös naapuri-rakennusten<br />
sijainnilla on vaikutuksensa. Pihaa suunniteltaessa kannattaa<br />
ottaa huomioon myös mahdolliset vielä rakentamattomat kevyenliikenteen<br />
väylät ym. yhdyskuntatekniset rakenteet. Käyttökelpoinen<br />
piha liittyy joustavasti asunnon sisätiloihin palvellen<br />
asumisen eri tarpeita kuten oleskelua, ruokailua ja harrastuksia.<br />
Piha voidaan jakaa istutuksin ja aitauksin eri toimintoja varten.<br />
Oleskelu, erilaiset kodinhuoltotehtävät, lasten leikit ja mahdollinen<br />
puutarhaharrastus vaativat kukin oman tilansa.<br />
Kadunpuoleisen tulopihan suunnitteluun kannattaa kiinnittää<br />
erityistä huomiota, antaahan se vaikutelman talosta ja sen<br />
asukkaista kaikille ohikulkijoille. Pääsisäänkäyntiä on hyvä korostaa<br />
istutusten, valaistuksen ja pihakiveyksen avulla.<br />
Rinnemaastossa pihaa suunniteltaessa tulee huomioida<br />
korkeustasojen vaihtelun vaikutukset etenkin kulkuväyliin.
9<br />
Oleskelutasanteiden paikka tulee huolella tutkia onnistuneen<br />
ratkaisun aikaansaamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi.<br />
5.41 KEVYET RAKENNELMAT PIHAPIIRISSÄ<br />
Säilytys- ja varastotilat tulee rakentaa ensisijaisesti asuinrakennuksen<br />
yhteyteen tai mikäli tontilla on erillisen talousrakennuksen/autosuojan<br />
rakennusala, kyseiselle rakennusalalle<br />
rakennusluvan edellyttävänä rakennuksena.<br />
Kevyen rakennelman tulee olla yksitasoinen ja sen tulee olla<br />
perustuksia lukuun ottamatta eristämätön. Kevyessä rakennelmassa<br />
ei saa olla kiinteää lämmityslaitetta. Kevyet rakennelmat<br />
tulee rakentaa siten, että ne soveltuvat <strong>kaupunki</strong>kuvaan ja tontin<br />
muuhun rakennuskantaan julkisivu- ja kattomateriaaleiltaan sekä<br />
kattomuodoltaan ja ne tulee sijoittaa tontille siten, että ne eivät<br />
estä naapuritonttien asemakaavan mukaista toteuttamista eivätkä<br />
muutoinkaan aiheuta naapurille haittaa. Rakennelmat tulee<br />
sijoittaa asemakaavan osoittamalle rakennusalalle tai vähintään<br />
rakennelman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle<br />
naapuritontin rajasta. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua<br />
lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan<br />
suostumusta.<br />
Kevyitä rakennelmia ovat esimerkiksi puutarhavajat, grillikatokset<br />
ym. Rakennelmia ei yleensä saa sijoittaa kadun puoleiselle<br />
istutettavalle tontin osalle lukuun ottamatta pienehköjä<br />
jätekatoksia.<br />
Kevyenrakennelman luvanvaraisuudesta / ilmoituksenvaraisuudesta<br />
saa neuvoja rakennustarkastajalta.<br />
Rakennusjärjestyksessä määrätään kevyiden rakennelmien<br />
enimmäismäärästä.<br />
5.42 AITAAMINEN (katso myös kohta istutukset)<br />
Kiinteän aidan rakentaminen vaatii aina luvan asemakaavaalueella.<br />
Rajalle rakennettaessa rajanaapureilta tarvitaan tätä<br />
varten kirjallinen suostumus. Kaupungin omistamaan alueeseen,<br />
puistoon tai tonttiin, rajoittuvan tontin osan aitaamiseen haetaan<br />
naapurin suostumus teknisen keskuksen kaavoitusyksiköstä<br />
(asemakaava-arkkitehti tai kaavasuunnittelija). Aita voi olla<br />
rakennettu aita, leikattu pensasaita tai vapaasti kasvavien<br />
pensaiden ja puiden muodostama aidanne. Pensasaidan<br />
istuttaminen katua tai puistoa vastaan ei vaadi lupaa, mutta aita<br />
on kokonaan sijoitettava tontin puolelle. Kadun puolella<br />
pensasaita suositellaan istutettavaksi vähintään 1 m päähän<br />
rajalinjasta tontin puolelle. Pensasaidan tulisi täysikasvuisenakin<br />
mahtua tontille eikä se saa kaventaa kadunvarren lumitilaa tai<br />
rajoittaa näkyvyyttä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää katujen<br />
risteysalueiden näkemävaatimuksiin, joihin liittyvistä ohjeista saa<br />
tarkempia tietoja kunnallistekniikan suunnitteluyksiköstä.<br />
Kadunvarsiaidan suunnittelussa tulisi ottaa huomioon naapurien<br />
suunnitelmat. Raja-aidat suunnitellaan naapurien kanssa yhteistyössä.<br />
Aitamateriaali on yleensä puu ja värityksessä tulee ottaa<br />
huomioon katukuva ja ympäristö. Aidan korkeus on yleensä 120
10<br />
cm. Jos käytetään korkeampaa suoja-aitaa, on se suunniteltava<br />
huolellisesti ja käyttö perusteltava. Aitojen rinnemaastoon<br />
sijoittaminen vaatii myös huolellista suunnittelua. Ohjeen lopussa<br />
on esimerkkinä pari aitatyyppiä, joita voi soveltaa tarpeen<br />
mukaan. Aidan rakentamista koskevia määräyksiä on lisäksi<br />
rakennusjärjestyksessä.<br />
5.43 KASVILLISUUS JA ISTUTUKSET<br />
Olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää.<br />
Tontilla kasvava nuorikin puusto kannattaa säilyttää niiltä osin<br />
kuin se on mahdollista. Paikalla kasvaneet taimet ovat varmasti<br />
talvenkestäviä ja kasvavat nopeammin kuin ostotaimet.<br />
Taimikko on hyvä harventaa jo rakennustöiden alkuvaiheessa.<br />
Säilytettävät puut tulee rakennusaikana suojata. Alueilla, joissa<br />
puusto on tarkoitus säilyttää, ei saa varastoida<br />
rakennustarvikkeita eikä liikkua koneilla, jotta puuston juuristo ei<br />
vaurioituisi. Aitaus suojaa puuston parhaiten.<br />
Tarvittaessa puustoa täydennetään ympäristöön soveltuvin lajein.<br />
Tällaisia ovat lehtipuista mm. pihlajat ja metsävaahtera,<br />
havupuista kotimainen mänty. Ohjeellinen puiden määrä on yksi<br />
puu tontin jokaista 100 m2 kohti. Maiseman kannalta on tärkeää,<br />
että jokaisella tontilla kasvaa myös selvästi rakennuksia korkeammaksi<br />
kasvavia puita. Puut eivät saisi kuitenkaan kauttaaltaan<br />
varjostaa naapuruston pihoja.<br />
Pihalla tarvitaan myös pensasistutuksia, tilanjakajiksi, näkö- ja<br />
tuulensuojaksi sekä koristeeksi. Pensaslajien tuleva koko ja muut<br />
kasvuvaatimukset on syytä selvittää ennen istutusta, jotta<br />
saadaan oikea kasvi oikealle paikalle. Pensaslajit valitaan<br />
kasvupaikan mukaan.<br />
Alueen itä- ja eteläosat<br />
Alueen itä- ja eteläosassa maaperä on pääosin moreenia, mikä ei<br />
sellaisenaan sovellu kasvualustaksi vaativille istutuksille.<br />
Hedelmäpuille ja jaloille lehtipuille onkin varattava n. 1 m 3 :n<br />
kokoinen kasvualusta hyvää ruokamultaa. Luonnonmaassa voivat<br />
kuitenkin hyvin menestyä monet luonnonkasvit ja esim.<br />
havupensaat - varjoisilla paikoilla myös alppiruusut.<br />
Kasveja valittaessa kannattaa pyrkiä löytämään kotimaisia<br />
kestäviä lajeja, jotka koristavat pihaa eri vuodenaikoina. Alueen<br />
peruspuusto tuo maisemaan talvivihreyttä joten istutuksissa voi<br />
panostaa kevään, kesän ja syksyn lajistoon. Erityisesti ruskavärit<br />
puissa ja pensaissa korostuvat havumetsän tummaa vihreyttä<br />
vasten.<br />
Alueen luoteis- ja keskiosat<br />
Alue on pääosin entistä niittyä tai peltoa. Alue on<br />
pinnanmuodoltaan hyvin tasaista ja siksi hitaasti kuivuvaa. Liian<br />
kosteuden johtaminen pois tontilta on pihan istutusten kannalta<br />
tärkeää.
11<br />
Avoimella alueella arkoja koriste- ja hedelmäpuita kannattaa istuttaa<br />
vasta kun on luotu suojaa nopeakasvuisten, talvenkestävien<br />
lajien avulla. Lehtipuuvaltaisessa ympäristössä on tärkeää luoda<br />
myös talvivihreyttä istuttamalla erilaisia havukasveja.<br />
Tontilla mahdollisesti oleva ruokamulta on arvokasta materiaalia,<br />
joten se kannattaa ottaa huolella talteen. Pintamulta leikataan korkeintaan<br />
30 cm paksuisena kerroksena ja sitä ei pidä sekoittaa<br />
pohjamaan kanssa sekaisin. Ruokamulta varastoidaan kasassa,<br />
joka ei saisi olla 2 m korkeampi. Ruokamultavarastoa ei pidä<br />
kasata säilytettävän puuston juuristoalueelle koska puusto voi tukehtua.<br />
Maanparannukseen käytetään sekä hiekkaa että turvetta.<br />
Sähkölinjan viereiset alueet<br />
Sähkölinjan asemakaavaan merkityn vaara-alueen molemmin<br />
puolin on 10 m. leveä reunavyöhyke, jolla on paitsi rajoituksia<br />
puuston korkeuteen myös rakentamiselle. (tark.15.11.07) Tämä<br />
tarkoittaa johtolinjan läheisyydessä, että korttelin 3177 tontin 1 ja<br />
korttelin 3179 tonttien 1 ja 6 sekä korttelin 3176 Isonkalliontiehen<br />
rajoittuvien tonttien puin ja pensain istutettavalle alueelle puuston<br />
sallittu korkeus vaihtelee etäisyydestä riippuen 10 – 20 m.<br />
Pihlajan lisäksi alueella kannattaa suosia aiemmin mainittuja<br />
aidanteiksikin sopivia, korkeaksi kasvavia pensaita kuten esim.<br />
syreeni, mongolianvaahtera ja tuomipihlaja. Rakennusalan<br />
johtolinjan puoleisella sivulla saattaa olla noin parin metrin<br />
matkalla rajoituksia rakentamiselle.<br />
5.5 JÄTEHUOLTO<br />
Jätehuollon osalta on noudatettava Hyvinkään kaupungin yleisiä<br />
jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä,<br />
että kiinteistöllä on asianmukaiset keräysvälineet ja että lajitellut<br />
jätteet toimitetaan niille osoitettuihin keräyspisteisiin.<br />
Jäteastiat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että<br />
jäteautolla on esteetön pääsy kymmenen metrin päähän tai lähemmäksi<br />
keräilyvälinettä. Keräilyvälineen voi sijoittaa joko autokatokseen<br />
tai erilliseen jätekatokseen, johon jätteiden kerääjällä<br />
on oltava mahdollisimman vapaa pääsy. Keräilyväline on syytä<br />
sijoittaa varjoon ja suojata näköesteellä, kuten aitauksin tai<br />
istutuksin esim. liittyen tontin aitaukseen. Aitaukset ja katokset on<br />
mitoitettava riittävän väljiksi ja mahdolliset kynnykset on<br />
rakennettava niin mataliksi, että keräilyvälineet voidaan joustavasti<br />
tyhjentää.<br />
Kiinteistöllä voidaan kompostoida puutarhajätettä. Elintarvikejätettä<br />
saadaan kompostoida vain lämpöeristetyssä kompostisäiliössä.<br />
Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle eikä<br />
ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa ilman naapurin<br />
suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti<br />
voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta<br />
rakennusluvassa hyväksyttyyn jätehuollolle varattuun tilaan.<br />
Lisäohjeita jätehuollosta saa Kiertokapula Oy:stä.
12<br />
5.6 OSOITENUMERO<br />
Rakennuksen kadunpuoleiseen julkisivuun selvästi havaittavaan<br />
paikkaan tai kadulle johtavan portin yms. läheisyyteen tulee<br />
sijoittaa osoitenumero, joka mielellään saisi olla valaistu.<br />
(Tarkemmat ohjeet kaupungin rakennusjärjestyksessä.)<br />
5.7 ASUMISEEN LIITTYVÄ MUU TOIMINTA TONTEILLA<br />
Omakotitontille sallitaan kaavamääräyksin oman ammatin<br />
harjoittamiseen tarkoitettua ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työ-<br />
, toimisto- ja palvelutilaa enintään 5 % rakennetusta kerrosalasta.<br />
Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomilla työtiloilla tarkoitetaan<br />
asuintontilla lähinnä sellaisia pienimuotoisia töitä, joita tehdään<br />
yleensä sisätiloissa omaan asumiseen liittyen. Tällaista voi olla<br />
vaikka mattojen kudonta, ateljeetoiminta, elektroniikkalaitteiden<br />
pienimuotoinen huolto sekä ns. etätyö, jota tehdään kotoa käsin<br />
atk-laitteilla tai puhelimitse. Toimistotiloja voivat olla<br />
isännöintitoimistot, tilitoimistot ym. Palvelutoimintaa ovat esim.:<br />
kotikampaamo, lääkärin vastaanotto jne. Työhuone voi olla<br />
erillinen, mahdollisesti myös talousrakennuksen yhteydessä<br />
toiminnasta riippuen, mutta erillistä verstasta ei tonteille sallita<br />
eikä pienehkö kerrosala, (5 % on esim. 250 k-m 2 :stä 12,5 k-m 2 ),<br />
tällaiseen riitä.
13<br />
6. RAKENNUSTOIMINTAAN LIITTYVÄ NEUVONTA<br />
HYVINKÄÄN KAUPUNKI, TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ<br />
Asemakaavaan ja rakentamisohjeisiin liittyvä neuvonta:<br />
Kaavoitus 45 911<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
kaavoituspäällikkö 459 4619<br />
asemakaavasuunnittelija 459 4620<br />
karttatilaukset, piirtäjät 459 4624 tai 459 4625<br />
Asuntolainat: Asuntopalvelut 45 911<br />
Kutomokatu 1, PL 86, 05801 Hyvinkää<br />
Katu- ja maaperäasiat: Kunnallistekniikka 45 911<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
Kaupunkimittaus, tonttikartat jne.:<br />
Kaupunkimittaus 459 4638<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
Rakennuslupa-asiat: Rakennusvalvonta 45 911<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
rakennustarkastaja 459 4680<br />
Vesihuolto: Hyvinkään Vesi 459 4676<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
Ympäristöpalvelut: Ympäristökeskus/ympäristönsuojelu 45 911<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
Tontin puustoasiat: kaupunginpuutarhuri 459 4699<br />
Suutarinkatu 2, PL 21, 05901 Hyvinkää<br />
rakennusvalvonta 459 4685
Change language