27.10.2014 Views

Kieltenopettajakoulutus ja ruotsin kielen opetuksen haasteet

Kieltenopettajakoulutus ja ruotsin kielen opetuksen haasteet

Kieltenopettajakoulutus ja ruotsin kielen opetuksen haasteet

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Kieltenopetta<strong>ja</strong>koulutus</strong> <strong>ja</strong><br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> <strong>opetuksen</strong><br />

<strong>haasteet</strong><br />

Heini-Mar<strong>ja</strong> Järvinen, lektor, docent, Åbo universitet


Googlettelua 1<br />

• 56 300 osumaa<br />

• 14 000<br />

• 8 410<br />

• 3 950<br />

• 365<br />

• 177<br />

• pakkoruotsi<br />

• pakkosuomi<br />

• pakkovenäjä<br />

• pakkoenglanti<br />

• pakkoranska<br />

• pakkoespan<strong>ja</strong>


Googlettelua 2: KYLLÄ<br />

• Irina Krohn: Koko koulun kielten opetus pitää uudistaa. Jo<br />

päiväkodissa kolme- <strong>ja</strong> nelivuotiaat pitää altistaa uusille<br />

kielille. Ihminen pystyy helposti omaksumaan useita kieliä,<br />

jos saa siihen mahdollisuuden leikin <strong>ja</strong> matkimisen kautta.<br />

Nykyinen virtuaalimaailma tekee mahdolliseksi kaikille<br />

kielistudiotasoisen <strong>opetuksen</strong>. Sen si<strong>ja</strong>an, että suurinta osaa<br />

lapsia kiusataan kielten opetustavoilla, jotka sopivat vain<br />

hyvin motivoiduille tai hyvin lah<strong>ja</strong>kkaille, pitää lähteä<br />

rakentamaan oppimistapahtumaa nykytiedon <strong>ja</strong><br />

mahdollisuuksien mukaan. Kieltenopetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />

varhaiskasvatta<strong>ja</strong>t ovat Suomessa huippukoulutettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

sitoutuneita kehitystyöhön. Kun vain ymmärretään, ettei<br />

opetta<strong>ja</strong> aina ole se, joka osaa kaikesta kaiken, vaan<br />

valmenta<strong>ja</strong> lapsen oppimisprosessissa, niin opetustulokset<br />

kielissä paranisivat.


Googlettelua 2: KYLLÄ<br />

• Ulla-Mai<strong>ja</strong> Kivikuru: Ei pidä<br />

niinkään lisätä ainakaan pakollista<br />

kouluopetusta kuin organisoida se<br />

uudelleen <strong>ja</strong> tehostaa, korostaen<br />

yhtäältä puhuttua kieltä <strong>ja</strong> toisaalta<br />

kulttuurista likeisyyttä muihin<br />

Pohjoismaihin.


Googlettelua 2: KYLLÄ<br />

• Kersti Juva: Kielen alkeet olisi myös<br />

opittava varhain, ikkuna <strong>kielen</strong><br />

oppimiseen sijoittuu lapsuuteen, <strong>ja</strong><br />

murrosiän jälkeen vaaditaan jo<br />

erikoislah<strong>ja</strong>kkuutta ennen kuin kieli<br />

tarttuu. Kieltenopetusta voisi aikaistaa<br />

vielä jo esitetystä, <strong>ja</strong> kielivaihtoehto<strong>ja</strong><br />

tulisi lisätä englannin kustannuksella.


Googlettelua 2: Ruotsin<br />

opetusta tulee lisätä<br />

Juha Sihvola<br />

Ruotsinkielisyys on Suomessa elämäniloa <strong>ja</strong> dialogia,<br />

liberalismia, suvaitsevaisuutta <strong>ja</strong> sivistystä, tarpeellista<br />

täydennystä <strong>ja</strong> vastapainoa kotoisalle, mutta jäyhän yksiilmeiselle<br />

suomalaiskansalliselle ahdistukselle.<br />

Kylmän sodan aikana yhteys Skandinaviaan oli välttämätöntä,<br />

jotta voitiin vastustaa idän seireenejä <strong>ja</strong> pitää kiinni läntisestä<br />

identiteetistä, estää lopullinen rämettyminen suomettumisen<br />

harmauteen. Tänäänkin <strong>ruotsin</strong> kieli kuuluu<br />

kansalaispätevyyteen.<br />

Siksi vadelmavenepakolaisuuden hengessä lisää pitää<br />

ruotsia saada pakollisen oppivelvollisuuden osana. Tosin<br />

kohtuutta pitää reaalipoliittisesti olla, jotta lapsista<br />

kasvatettaisiin aito<strong>ja</strong> skandinaviste<strong>ja</strong>.


Mitä tulevat opetta<strong>ja</strong>t<br />

asiasta a<strong>ja</strong>ttelevat?<br />

• Kysyin marraskuussa 2010 kielten ”auskujen”<br />

sähköpostilistan välityksellä kahdeksan kysymystä.<br />

• Kohderyhmä oli pääosin <strong>ruotsin</strong><br />

pääaineopiskelijoita, mutta osoitin kysymykset<br />

myös sivuaineena ruotsia opettaville.<br />

• Vastauksia tuli kaikkiaan kolmen viestin jälkeen<br />

vuoden loppuun mennessä kahdeksalta vastaa<strong>ja</strong>lta,<br />

joista kaksi oli sivuaineopiskeli<strong>ja</strong>lta.<br />

• Pääaineopiskelijoista vastasi oli kolmannes (6/ 18)


1. Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen mielestäsi haasteellisempaa kuin muiden<br />

vieraiden kielten?<br />

2. Miten <strong>ruotsin</strong> opettamisen erityisluonne/ haasteellisuus näkyy<br />

käytännön opetustyössä?<br />

3. Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen (opetusharjoittelussa tai muualla)<br />

muuttanut a<strong>ja</strong>tuksiasi <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi hakeutumisesta?<br />

4. Onko yleinen kirjoittelu, yleinen asenneilmasto tai muu ulkoinen<br />

tekijä vaikuttanut motivaatioosi tai suunnitelmiisi <strong>ruotsin</strong><br />

opetta<strong>ja</strong>ksi valmistumisesta tai työelämään siirtymisestä?<br />

5. Miten kieltenopetta<strong>ja</strong>koulutuksessa pitäisi ottaa huomioon <strong>ruotsin</strong><br />

<strong>kielen</strong> opetus <strong>ja</strong> <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opettajien koulutus?<br />

6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita tms., joilla <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong><br />

opiskelumotivaatiota voisi nostaa?<br />

7. Pitäisikö <strong>ruotsin</strong> olla vapaaehtoinen/ valinnainen kieli perusasteen<br />

koulutuksessa?<br />

8. Muuta<br />


1. Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen mielestäsi<br />

haasteellisempaa kuin muiden vieraiden kielten?<br />

• Ruotsin <strong>opetuksen</strong> haastetta verrattuna muihin opetettaviin kieliin varmasti<br />

lisää yleinen negatiivinen asennoituminen kieltä kohtaan sekä <strong>kielen</strong><br />

tarpeellisuuden kyseenalaistaminen. Myös pakollisuus vaikuttaa:<br />

valinnaisia kieliä kuten esim. venäjää opiskelevat ovat yleensä<br />

huomattavasti motivoituneempia. Kielessä itsessään en näe mitään, mikä<br />

tekisi opetuksesta hankalampaa, kuin muiden kielten opetuksesta. Esim.<br />

venäjä on mielestäni kaikilta osa-alueiltaan huomattavasti haasteellisempi<br />

kieli kuin ruotsi.Mielestäni <strong>ruotsin</strong> opettaminen itsessään ei ole yhtään<br />

haasteellisempaa kuin muiden vieraiden kielten opettaminen. Tässä<br />

kielessä ei ole mitään vaikeampaa kuin muissa kielissä. Valitettavasti<br />

asenne <strong>ruotsin</strong> kieltä kohtaan on Suomessa hyvin negatiivinen <strong>ja</strong> puhutaan<br />

pakkoruotsista. Tämän asenteen kor<strong>ja</strong>aminen <strong>ruotsin</strong> kieltä kohtaan on se<br />

haasteellisin asia.<br />

• Haasteellisinta on oppilaiden motivoiminen tunneilla <strong>ja</strong> saada heidät<br />

innostumaan oppimisesta <strong>ja</strong> <strong>kielen</strong> opiskelusta.



1.Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen mielestäsi<br />

haasteellisempaa kuin muiden vieraiden<br />

kielten?<br />

• Negatiivinen asenne<br />

• Motivaation puute<br />

• Kielen tarpeellisuuden kyseenalaistaminen<br />

• Oppilasaines<br />

• Pakollisuus, mutta: jos puhutaan “pakkoruotsista”,<br />

niin eipähän ainakaan tarvitse pohtia kuka lopettaa<br />

<strong>ruotsin</strong> lukemisen lukuvuoden jälkeen toisin kuin<br />

mahdollisesti valinnaisissa kielissä


2.Miten <strong>ruotsin</strong> opettamisen erityisluonne/<br />

haasteellisuus näkyy käytännön opetustyössä? Jos<br />

voit kertoa jonkin tosielämän esimerkin, hienoa!<br />

• Mielestäni ei ole näkynyt mitenkään. En tosin ole<br />

opettanut muita kieliä, joten vaikea vertailla.<br />

Yhtäkään pakkoruotsi-kommenttia en ole<br />

oppilaiden suusta kuullut syksyn aikana


2.Miten <strong>ruotsin</strong> opettamisen erityisluonne/<br />

haasteellisuus näkyy käytännön opetustyössä? Jos<br />

voit kertoa jonkin tosielämän esimerkin, hienoa!


2.Miten <strong>ruotsin</strong> opettamisen erityisluonne/<br />

haasteellisuus näkyy käytännön opetustyössä? Jos<br />

voit kertoa jonkin tosielämän esimerkin, hienoa!<br />

• Vähän aika sitten opetin yläkoulun kasiluokkaa,<br />

jossa eräs oppilas kirjoitti koko tunnin a<strong>ja</strong>n<br />

vihkoonsa eri käsialoilla <strong>ja</strong> tyyleillä “Jag hatar<br />

svenska!!!” <strong>ja</strong> väitti ettei osaa ruotsia yhtään. Olisi<br />

ehkä pitänyt ottaa tuo esimerkkilauseeksi, koska<br />

siinä on jo paljon asioita, jotka oppilas osaa vaikkei<br />

“osaa yhtään mitään” (sanajärjestys, verbin taivutus<br />

yms). Samainen oppilas marisi, miksi ruotsi on<br />

pakollinen, johon toinen oppilas kivahti “no jos ei<br />

kiinnosta, niin muuta pois Suomesta”.


3.Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen (opetusharjoittelussa tai<br />

muualla) muuttanut a<strong>ja</strong>tuksiasi <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi<br />

hakeutumisesta?<br />

• Norssissa olen seurannut muutaman <strong>ruotsin</strong> tunnin <strong>ja</strong><br />

olen huomannut niissä sen, että <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>n työ ei<br />

ole helppoa. Toisaalta olen seurannut myös englannin<br />

tunte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> huomannut niillä tunneilla samo<strong>ja</strong> ongelmia<br />

kuin <strong>ruotsin</strong> tunneilla. Ensimmäisen näkemäni<br />

perusteella a<strong>ja</strong>ttelin, ettei ole helppoa olla <strong>ruotsin</strong><br />

opetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> se ei todellakaan näyttänyt mukavalta työltä.<br />

Olen kuitenkin miettinyt asiaa melko paljon <strong>ja</strong> tullut<br />

siihen tulokseen, että <strong>ruotsin</strong> opettamisessa <strong>ja</strong> myös<br />

muiden vieraiden kielten opettamisessa opetta<strong>ja</strong>n<br />

innokkuus <strong>ja</strong> oma asenne kieltä kohtaan sekä innokkuus<br />

omaan työhön, ovat ne asiat, jotka tekevät ratkaisevat.<br />

Hyvällä asenteella opettamisesta saa itselleen mielekästä<br />

<strong>ja</strong> saa myös oppilaat innostumaan. En siis ole muuttanut<br />

a<strong>ja</strong>tuksiani <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi hakeutumisesta


3.Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen (opetusharjoittelussa tai<br />

muualla) muuttanut a<strong>ja</strong>tuksiasi <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi<br />

hakeutumisesta?<br />

• Opetusharjoittelu ei ole muuttanut a<strong>ja</strong>tuksiani <strong>ruotsin</strong><br />

opetta<strong>ja</strong>ksi hakeutumisesta. Päin vastoin, luulen että<br />

<strong>ruotsin</strong> opettajilla on siinä mielessä mielenkiintoisempi<br />

työ kuin monen muun aineen opetta<strong>ja</strong>lla, että meillä on<br />

mahdollisuus käyttää omaa luovuutta siinä miten tehdä<br />

tunnit <strong>ja</strong> aine oppilaille mielenkiintoiseksi. Voi tosin olla,<br />

että pari vuotta tosielämässä <strong>ja</strong> töissä muuttaa näitä<br />

a<strong>ja</strong>tuksia, koska etenkin yläkoululla opettaminen on<br />

muutenkin todella uuvuttavaa johtuen teinien<br />

loputtomista energiavarastoista – siihen kun lisää vielä<br />

taistelun <strong>ruotsin</strong> opiskelemisen mielekkyydestä, niin voi<br />

olla että opettaminen ei enää tunnu niin kivalta


3.Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen (opetusharjoittelussa tai<br />

muualla) muuttanut a<strong>ja</strong>tuksiasi <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi<br />

hakeutumisesta?<br />

• Ei ole muuttanut. Oikeastaan olisin luullut<br />

vastaavani kysymykseen numero yksi eri tavalla<br />

vielä vuosi sitten. Hakeuduin nimittäin <strong>ruotsin</strong><br />

opetta<strong>ja</strong>ksi juuri sen haasteellisuuden takia. Eli<br />

edelleen olen yhtä kiinnostunut <strong>ruotsin</strong><br />

opettamisesta. Olen kuitenkin huomannut, että<br />

esim. pakkoruotsikeskustelua on yllättävän vähän <strong>ja</strong><br />

muutenkin oppilaat pääsääntöisesti ovat<br />

kiinnostuneet oppimaan, kun kerran koulussa ovat<br />

(vaikkei se aina päällepäin näykään:) Toki<br />

ryhmäkoot aiheuttavat sen, että yleensä muutama<br />

putoaa kelkasta jo alkuvaiheessa.


3.Onko <strong>ruotsin</strong> opettaminen (opetusharjoittelussa tai<br />

muualla) muuttanut a<strong>ja</strong>tuksiasi <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi<br />

hakeutumisesta?<br />

• Se on tehnyt oloni epävarmemmaksi tulevaisuuden<br />

ammatistani.<br />

• Olen nauttinut opetusharjoittelusta todella paljon, <strong>ja</strong><br />

oikeastaan tunne siitä, että haluan <strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi on<br />

vain voimistunut kuluneen syksyn aikana.<br />

• Ainoastaan positiivisen suuntaan: olen lopullisesti<br />

varmistunut siitä, että opetta<strong>ja</strong>n työ ylipäätään on oma<br />

unelma-alani, <strong>ja</strong> erityisesti ruotsi se kieli, jota haluan<br />

opettaa!



4. Onko yleinen kirjoittelu, yleinen asenneilmasto tai muu<br />

ulkoinen tekijä vaikuttanut motivaatioosi tai suunnitelmiisi<br />

<strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi valmistumisesta tai työelämään<br />

siirtymisestä?<br />

• Kyllä vaikutti juuri ensimmäisenä/toisena<br />

opiskeluvuotenani. Ruotsi oli lempiaineeni koko<br />

lukioa<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> hakeuduin opiskelemaan ruotsia, koska<br />

pidin siitä. Samoihin aikoihin kuitenkin <strong>ruotsin</strong> asemaa<br />

yhteiskunnassamme alettiin horjuttaa - vai kiinnitinkö<br />

huomiota asiaan vasta tällöin? Yleinen asenneilmasto <strong>ja</strong><br />

epäilykset <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> tulevasta asemasta maassamme<br />

vaikuttivat jonkin verran myös omaan<br />

opiskelumotivaatiooni. Ensimmäistä kertaa vasta tällöin<br />

aloin a<strong>ja</strong>tella, onko fiksua opiskella juuri ruotsia. Tämä<br />

on yksi syy, vaikka ei silti merkittävin siihen, miksi<br />

aikanaan <strong>ruotsin</strong> opintoni keskeytyivät. (venäjä<br />

pääaine)



4. Onko yleinen kirjoittelu, yleinen asenneilmasto tai muu<br />

ulkoinen tekijä vaikuttanut motivaatioosi tai suunnitelmiisi<br />

<strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi valmistumisesta tai työelämään<br />

siirtymisestä?<br />

• 
Olen aina pitänyt mukavana haasteena sitä, että pääsen<br />

vaikuttamaan siihen, miten oppilaat (+vanhemmat)<br />

asennoituvat <strong>ruotsin</strong> kieltä kohtaan. Uskon siihen, että<br />

huono asenne saadaan muutettua hyvällä, tasokkaalla <strong>ja</strong><br />

innostavalla opetuksella. Yleinen kirjoittelu on ok<br />

(vaikka sillä saattaa olla negatiivisia vaikutteita), sillä<br />

vaikka se tuo esille monia epäkohtia, se tarjoaa myös<br />

parannusehdotuksia. Se pitää myös asian esillä, joka taas<br />

laittaa päättäjät miettimään asiaa. (ruotsi sivuaine)



4. Onko yleinen kirjoittelu, yleinen asenneilmasto tai muu<br />

ulkoinen tekijä vaikuttanut motivaatioosi tai suunnitelmiisi<br />

<strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi valmistumisesta tai työelämään<br />

siirtymisestä?<br />

• Tuleehan sitä mietittyä, että onko <strong>ruotsin</strong> opettajille<br />

töitä, jos <strong>ruotsin</strong> tunte<strong>ja</strong> vähennetään. Voin<br />

valmistuttuani opettaa myös suomea toisena <strong>kielen</strong>ä<br />

<strong>ja</strong> äidinkieltä, joten en ole pelkästään <strong>ruotsin</strong><br />

varassa. Saattaa myös olla, että teen valmistuttuani<br />

jotain muuta kuin opetan.


4. Onko yleinen kirjoittelu, yleinen asenneilmasto tai muu<br />

ulkoinen tekijä vaikuttanut motivaatioosi tai suunnitelmiisi<br />

<strong>ruotsin</strong> opetta<strong>ja</strong>ksi valmistumisesta tai työelämään<br />

siirtymisestä?<br />

• Yleinen kirjoittelu ei vaikuta suunnitelmiini muuten kuin siten, että<br />

pelkään oman työllisyyteni puolesta tulevaisuudessa. Jos ruotsista tulee<br />

kokonaan vapaaehtoista, on ihan varmaa, ettei sitä kovin moni<br />

tulevaisuudessa enää valitse, mikä taas sitten vähentää <strong>ruotsin</strong> opettajien<br />

työmahdollisuuksia. Olen itse ollut vielä lukiossa jyrkästi ns.<br />

pakkoruotsia vastaan, mutta nyt on ollut yksinkertaisesti pakko kääntää<br />

kelkka työttömyyden pelossa. Jos korkeakouluista poistetaan<br />

virkamiesruotsi, ei <strong>ruotsin</strong> opettajilla ole tulevaisuutta, kun kenelläkään ei<br />

ole oikeaa syytä opiskella kieltä.<br />

• Tartun työhön entistä suuremmalla innolla <strong>ja</strong> taisteluhengellä! :) Olen vakuuttunut,<br />

että ruotsi tulee aina säilymään tärkeänä <strong>kielen</strong>ä Suomessa <strong>ja</strong> että halukkaita<br />

lukijoita sille riittää. En ole huolissani omasta työnsaannistani.

 
 




5.Miten kieltenopetta<strong>ja</strong>koulutuksessa pitäisi ottaa<br />

huomioon <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opetus <strong>ja</strong> <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong><br />

opettajien koulutus?<br />

• ei ruotsille tarvitse mitään erityisasemaa antaa<br />

• Mielestäni se ei vaadi mitään erityisempää. Yleisiä<br />

asenteita tarvitsisi muuttaa.


5.Miten kieltenopetta<strong>ja</strong>koulutuksessa pitäisi ottaa<br />

huomioon <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opetus <strong>ja</strong> <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong><br />

opettajien koulutus?<br />


En tiedä pitääkö ruotsia ottaa erityisesti huomioon opetta<strong>ja</strong>koulutuksessa, mutta olisi<br />

kyllä todella mukavaa saada jotain vinkkejä siihen, miten vastata oppilaille jotka<br />

raivoavat aiheesta pakkoruotsi. En minä ainakaan tiedä miten <strong>ruotsin</strong> opiskelua<br />

voisi perustella niin, että siinä olisi jotain järkeä takana. Jos minulla on 14-vuotias<br />

oppilas, joka ei koskaan aio opiskella korkeakoulussa (ei siis tarvitse<br />

virkamiesruotsia) eikä aio asua sellaisella alueella missä ruotsista olisi hyötyä, niin<br />

minun on todella vaikea perustella hänelle miksi ruotsia pitää opiskella. Ehkä<br />

minun ei sitä hänelle tarvitsekaan perustella, mutta olisi ihan kiva saada a<strong>ja</strong>tuksia<br />

siitä, miten suhtautua vihamielisesti ruotsiin suhtautuviin oppilaisiin.<br />

Kieltenopettajien koulutuksessa voisi yleisesti tehdä selväksi, että kaikkien kielien<br />

opiskeleminen on aina hyödyllistä <strong>ja</strong> että ei ole järkeä väheksyä toisten kieliä.<br />

Suomessa <strong>ja</strong> meidänkin yliopiston kieltenopetta<strong>ja</strong>koulutuksessa tuntuu olevan<br />

yleistä a<strong>ja</strong>tella, että kunhan vaan kaikki osaavat englantia, niin hyvin menee.<br />

Etenkin tulevia englanninopettajia voisi raahata ulos kuplastaan <strong>ja</strong> kertoa heille,<br />

ettei se ole englannilta pois jos he kannustavat oppilaita panostamaan myös muihin<br />

kieliin.



6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita tms., joilla<br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opiskelumotivaatiota voisi nostaa?
<br />

• Oppilaille pitäisi tarjota huomattavasti paremmat<br />

oppikir<strong>ja</strong>t! Ne <strong>ruotsin</strong> kir<strong>ja</strong>t, mitkä olen nähnyt, eivät ole<br />

kovin innostavia. Ruotsin kir<strong>ja</strong>t pitäsi saada samalle<br />

tasolle kuin esim. englannin kir<strong>ja</strong>t. Oppilaille pitäsi myös<br />

tarjota mahdollisimman paljon kaikkea <strong>ruotsin</strong>kielistä<br />

materiaalia esim. kirjo<strong>ja</strong>, tv-sarjo<strong>ja</strong>, lehtiä, mainoksia,<br />

elokuvia, musiikkia. Mitä enemmän on tarjolla kaikkea<br />

innostavaa sitä helpompaa pitäisi motivaation<br />

nostaminen olla. Tietenkin ei se motivaation nostaminen<br />

vain materiaalista ole kiinni, tärkeintä on opetta<strong>ja</strong>n<br />

innokkuus <strong>ja</strong> se, miten hän saa sen siirrettyä oppilaille.


6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita tms., joilla<br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opiskelumotivaatiota voisi nostaa?
<br />

• Lukiossa voi auttaa virkamiesruotsista kertominen,<br />

peruskoulussa se ei ehkä vielä kiinnosta.<br />

Vanhempia voisi yrittää innostaa yhteistyöhön<br />

koulun kanssa, jotta kotoa ei tulisi sellaista viestiä,<br />

että ruotsia ei tarvita. Ruotsin tunteihin pätee<br />

tietysti sama kuin muidenkin aineiden tunteihin:<br />

pitäisi olla monipuolista <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaista tekemistä.<br />

Suomenruotsalaisista <strong>ja</strong> <strong>ruotsin</strong>suomalaisista <strong>ja</strong><br />

heidän kulttuureistaan voisi olla enemmän puhetta


6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita<br />

tms., joilla <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong><br />

opiskelumotivaatiota voisi nostaa?
<br />

• Ruotsin opiskelumotivaatiota ei voi nostaa, mikäli keskustelu <strong>ruotsin</strong> asemasta<br />

<strong>ja</strong>tkuu sellaisena kuin se nykyään on. Jos yleinen mielipide kielestä on se mitä se<br />

on tällä hetkellä, on täysin turhaa odottaa että koululaiset kiinnostuisivat<br />

kielestä – mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Motivaation kasvattaminen on<br />

opetta<strong>ja</strong>llekin vaativaa, koska perustunnit, joilla tehdään kir<strong>ja</strong>n tehtäviä eivät<br />

voi olla mielenkiintoisia millään tavalla. Jos opetta<strong>ja</strong> haluaa pitää<br />

mielenkiintoisia tunte<strong>ja</strong>, täytyy hänen keksiä kaikkea “ylimääräistä” kivaa<br />

opiskelun lomaan, että mielenkiinto pysyisi edes vähän yllä. Tämä voi olla<br />

vaikeaa, koska opetta<strong>ja</strong>n työ on muutenkin niin vaativaa – voi olla että opetta<strong>ja</strong><br />

haluaisi järjestää kaikenlaista kivaa tunneille, muttei yksinkertaisesti vain ehdi<br />

tai <strong>ja</strong>ksa. Ihanteellista olisi, jos jokainen luokka olisi yhteistyössä jonkin<br />

suomenruotsalaisen tai ruotsalaisen luokan kanssa. Tällöin oppilaat saisivat<br />

mahdollisuuden käyttää kieltä <strong>ja</strong> ehkäpä yhteistyö my
ös häivyttäisi yleisiä<br />

ennakkoluulo<strong>ja</strong>, mitä suomalaisilla on suomenruotsalaisista <strong>ja</strong> ruotsalaisista. Jos<br />

ruotsi on vain yksi tylsä kouluaine muiden joukossa, sen opiskeluun ei varmasti<br />

heru yhtään sen enempää motivaatiota kuin muihinkaan aineisiin.



6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita tms., joilla<br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opiskelumotivaatiota voisi nostaa?
<br />

• Kyllähän niitä on tullut mutta paras tapa taitaa kuitenkin<br />

olla, jos ei asiaa a<strong>ja</strong>ttele sen kummemmin. Ainahan sitä<br />

yrittää tuntia suunnitellessa miettiä sellaisia harjoituksia,<br />

jotka olisivat motivoivia, on oppiaine mikä hyvänsä.<br />

Tuntuu, että niille jotka pohtivat päivät pitkät miten<br />

<strong>ruotsin</strong> opiskelumotivaatiota saisi nostettua, osuvat ne<br />

oppilaat joilla on suurimmat motivaatiovaikeudet (liekö<br />

sattumaa?)<br />






6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita tms., joilla<br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opiskelumotivaatiota voisi nostaa?<br />

• Paras keino tähän varmasti on olla itse innostunut<br />

kielestä <strong>ja</strong> näyttää siten esimerkkiä. Ja tietenkin<br />

yrittää tehdä tunneista vaihtelevat <strong>ja</strong> oppilaille<br />

mieleiset. Mitään vippaskonstia en ole (vielä)<br />

keksinyt.


6. Onko mieleesi tullut keino<strong>ja</strong>, ideoita tms., joilla<br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> opiskelumotivaatiota voisi nostaa?<br />

• En ole miettinyt mitään erityisiä keino<strong>ja</strong>, toki oppilaiden<br />

iästä riippuen heitä on syytä motivoida eri tavoin.<br />

Peruskoululaisille ei paljon kannata uhkailla<br />

työnsaantivaikeuksilla, vaan ennemminkin yrittää tehdä<br />

<strong>ruotsin</strong> tunneista mahdollisimman "hausko<strong>ja</strong>" <strong>ja</strong> osoittaa<br />

lapsosille, että ruotsi on kivaa! Lukiolaiset sen si<strong>ja</strong>an<br />

osaavat jo a<strong>ja</strong>tella hieman tulevaisuuttakin, joten heille<br />

voi vähän vinkkailla, että joillakin aloilla vaaditaan<br />

<strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> taitoa. Itse arvostan suuresti pohjoismaista<br />

yhteistyötä <strong>ja</strong> yhteisöllisyyttä, <strong>ja</strong> siksi haluaisin tuoda<br />

oppilaillekin esiin sen näkökulman, että <strong>ruotsin</strong> kieli on<br />

tärkeä kommunikointikieli koko Pohjolassa. Olisi myös<br />

hauska luetuttaa oppilailla nor<strong>ja</strong>n- <strong>ja</strong> tanskankielisiä<br />

tekstejä, <strong>ja</strong> näyttää kuinka helppo niitä on ymmärtää<br />

<strong>ruotsin</strong> poh<strong>ja</strong>lta.


7. Pitäisikö <strong>ruotsin</strong> olla vapaaehtoinen/<br />

valinnainen kieli perusasteen<br />

koulutuksessa?<br />

• Niin kauan kuin ruotsi on maamme toinen<br />

virallinen kieli, en ymmärrä, miksi koko<br />

keskustelua edes käydään. Yksikään keskustelu, jota<br />

aiheesta olen käynyt tai seurannut, ei ole johtanut<br />

mihinkään muuhun kuin kinasteluun <strong>ja</strong> kaikkien<br />

osapuolten pahaan mieleen. Eli niin kauan kuin<br />

ruotsi on maamme toinen virallinen kieli, tulee sen<br />

<strong>opetuksen</strong> perusasteella mielestäni olla pakollista.


7. Pitäisikö <strong>ruotsin</strong> olla vapaaehtoinen/<br />

valinnainen kieli perusasteen<br />

koulutuksessa?<br />

• Olen miettinyt useasti pitäsikö <strong>ruotsin</strong> olla nykyään valinnainen/vapaaehtoinen <strong>ja</strong><br />

en ole päässyt oikein kunnon lopputulokseen. Toisaalta voisi olla hyvä, jos se olisi<br />

valinnainen, sillä silloin oppilaat saattaisivat ottaa sen innokkaammin vieraaksi<br />

kieleksi. Mutta toisaalta sillä saattaisi olla negatiivinen vaikutus. Ruotsin<br />

kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on nykyään vapaaehtoista <strong>ja</strong> kirjoittajien<br />

määrä on laskenut koko a<strong>ja</strong>n. Itse olen lukenut ruotsia ensimmäisenä <strong>kielen</strong>ä <strong>ja</strong> en<br />

ole koskaan kokenut sen olleen pakko-opiskelua. Mielestäni olisi parempi, että<br />

<strong>ruotsin</strong> opiskelu aloitetaan jo alakoulussa. Tällöin oppilailla on vielä hyvä asenne<br />

sitä kohtaan, koska murrosiän tuomat "ongelmat" eivät ole vielä päässeet<br />

vaikuttamaan. Olen ollut opettamassa koulussa, jossa englanti tuli ensimmäiseksi<br />

kieleksi 3. luokalla <strong>ja</strong> ruotsi toiseksi kieleksi 5. luokalla. Mielestäni tämä on hyvä<br />

tapa! Siis kannatan ennenkin sitä, että <strong>ruotsin</strong> opiskelu aloitetaan aikaisin kuin sitä,<br />

että siitä tulisi vapaaehtoinen. Tosiasia on se, että ruotsi on tärkeä kieli meille<br />

suomalaisille, koska olemme osa Pohjoismaita. Ruotsilla pärjää näissä maissa melko<br />

pitkälle. Mielestäni ylipäätänsä kielten <strong>opetuksen</strong> määrää pitäsi kasvattaa<br />

kouluissa, mutta sitä ei pidä tehdä toisen <strong>kielen</strong> kustannuksella!<br />


7. Pitäisikö <strong>ruotsin</strong> olla vapaaehtoinen/<br />

valinnainen kieli perusasteen<br />

koulutuksessa?<br />

• Mielestäni olisi hyvä, että ruotsi olisi pakollinen,<br />

jotta poh<strong>ja</strong> kielitaidolle rakentuisi varhain. Toisaalta<br />

asenteet ovat usein aika negatiivisia, mikä ei edistä<br />

oppimista. Joissakin paikoissa muut kielet (kuten<br />

venäjä) voisivat olla tärkeämpiä hallita. Jos ruotsi<br />

olisi valinnainen <strong>ja</strong> sen ottaisi valinnaisaineekseen<br />

vain kourallinen, mistä saataisiin työntekijöitä<br />

<strong>ruotsin</strong>kielisiin palveluihin? Ruotsi voisi olla<br />

valinnainen peruskoulussa, jos koulutus<br />

pystyttäisiin järjestämään myöhemmin.


7. Pitäisikö <strong>ruotsin</strong> olla vapaaehtoinen/<br />

valinnainen kieli perusasteen<br />

koulutuksessa?<br />

• Niin kauan kuin <strong>ruotsin</strong> <strong>kielen</strong> taitoa vaaditaan tiettyihin<br />

virkoihin, tulee <strong>ruotsin</strong> olla pakollinen aine koulussa. Muuta<br />

en osaa asiaan sanoa, koska aihe on niin hirvittävän herkkä.<br />

Välillä keskustelu <strong>ruotsin</strong> pakollisuudesta kuulostaa lähinnä<br />

syrjinnältä <strong>ja</strong> suomenruotsalaisten halveksunnalta, mutta kyllä<br />

sitä itsekin tulee joskus mietittyä, että onko tässä systeemissä<br />

yhtään mitään järkeä. Toisaalta, jos <strong>ruotsin</strong>sa lukee kunnialla,<br />

on paljon paremmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan.<br />

Ruotsinkielisiin korkeakouluihin on paljon helpompaa päästä<br />

opiskelemaan kuin suomenkielisiin, joten jos vain viitsii, voi<br />

hakea opiskelupaikkaa <strong>ruotsin</strong> kielellä. Tiedän tämän<br />

henkilökohtaisesta kokemuksesta, koska olen aloittanut<br />

yliopisto-opintoni alunperin Åbo Akademissa enkä<br />

todellakaan mitenkään loistanut pääsykokeissa.




7. Pitäisikö <strong>ruotsin</strong> olla vapaaehtoinen/<br />

valinnainen kieli perusasteen<br />

koulutuksessa?<br />

• Mielestäni pitäisi olla valinnainen mutta kuitenkin<br />

niin, että oppilaan pitäisi valita joku toinen kieli<br />

englannin lisäksi. En ota kantaa mikä/mitkä kielet<br />

olisivat valinta listalla mutta esim. venäjän taito<br />

alkaa olla aika kysyttyä työelämässä. Tietyille<br />

ryhmille olisi huomattavasti hyödyllisempää, jos he<br />

saisivat valita sellaisen <strong>kielen</strong>, jota todennäköisesti<br />

käyttävät enemmän tulevaisuudessa.


Valinnaisuudesta <strong>ja</strong><br />

pakosta


Valinnaisuudesta <strong>ja</strong><br />

pakosta


KIITOS!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!