Haikan suojelukaavan selostus - Jyväskylän kaupunki
Haikan suojelukaavan selostus - Jyväskylän kaupunki
Haikan suojelukaavan selostus - Jyväskylän kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS<br />
<strong>Haikan</strong> suojelukaava<br />
33:006<br />
Asemakaavan laajennus koskee 33. kaupunginosaa.<br />
Asemakaavan muutos koskee 33.<br />
kaupunginosan kortteleita 1-6 sekä katu- ja puistoalueita.<br />
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu<br />
33. kaupunginosan korttelit 1-6 sekä<br />
katu-, vesi – ja virkistysalueet.<br />
Kaavan päiväys: 19.2.2009<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI<br />
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS
2<br />
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT<br />
1.1 Tunnistetiedot<br />
Asemakaavan laajennus koskee 33. kaupunginosaa.<br />
Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan kortteleita 1-6 sekä katu- ja puistoalueita.<br />
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelit 1-6 sekä katu-, vesi –<br />
ja virkistysalueet.<br />
Kaavan nimi<br />
<strong>Haikan</strong> suojelukaava<br />
Kaavan tunnus 33:006<br />
Kaavan päiväys 19.2.2009<br />
Kaavan laatija<br />
Osoite<br />
Mari Raekallio/ Nana Pentti<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong><br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Kaavoitus<br />
PL 233<br />
40101 Jyväskylä<br />
Puhelin 014-266 5043<br />
Sähköposti<br />
etunimi@sukunimi@jkl.fi<br />
Kaavan vireilletulo 8.10.2008<br />
Hyväksymispäivämäärät Ltk 03.11.2009, 18.05.2010<br />
Kh 16.11.2009 , 31.05.2010<br />
Kv 07.06.2010<br />
1.2 Kaava-alueen sijainti (kts. Liitekartta)<br />
Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa <strong>Haikan</strong> niemessä Päijänteen rannalla. Suunnittelualueelta<br />
on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 kilometriä ja Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>in noin 18 kilometriä.<br />
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus<br />
Kaava-alueesta käytetään nimeä <strong>Haikan</strong> suojelukaava.<br />
Kaava-alueen määräytymisen lähtökohtana on vuonna 1920-luvun puolivälissä valmistunut asemakaava,<br />
joka on Wivi Lönnin suunnittelema. Haikka on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen pientaloalue,<br />
jolla ei tällä hetkellä ole minkäänlaista suojelukaavaa.<br />
Alueen <strong>suojelukaavan</strong> laatiminen on osoitettu kaavoitusohjelmassa 2009-2011. Tavoiteajankohdaksi on esitetty<br />
alkuvuosi 2010.
3<br />
1.4 Selostuksen sisällysluettelo<br />
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT................................................................................................................................2<br />
1.1 TUNNISTETIEDOT...................................................................................................................................................... 2<br />
1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI (KTS. LIITEKARTTA)........................................................................................................... 2<br />
1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS ..................................................................................................................................... 2<br />
1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO ......................................................................................................................... 3<br />
2 TIIVISTELMÄ................................................................................................................................................................ 4<br />
2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...................................................................................................................................... 4<br />
2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ........................................................................................................................................... 4<br />
2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................................................. 4<br />
3 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................................................................... 5<br />
3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ............................................................................................................... 5<br />
3.1.1 Maisema ja luonnonympäristö ..................................................................................................................... 5<br />
3.1.2 Rakennettu ympäristö.................................................................................................................................... 6<br />
3.1.3 Maanomistus................................................................................................................................................... 7<br />
3.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................................. 7<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .............................................................. 8<br />
4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN................................................................................... 9<br />
4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.............................................................................................................................. 9<br />
4.2.1 Osalliset........................................................................................................................................................... 9<br />
4.2.2 Vireilletulo........................................................................................................................................................ 9<br />
4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................................................ 9<br />
4.2.4 Luonnosvaiheen palaute............................................................................................................................. 10<br />
4.2.5 Viranomaisyhteistyö..................................................................................................................................... 12<br />
4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET................................................................................................................................... 13<br />
4.3.2 Kaupungin asettamat tavoitteet ................................................................................................................. 13<br />
4.3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ............................................................................. 13<br />
4.4 ASUKKAIDEN JA KAUPUNGIN MAHDOLLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖN HOIDOSSA ................................................ 13<br />
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...................................................................................................................................... 14<br />
5.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................................. 14<br />
5.2 MITOITUS................................................................................................................................................................ 14<br />
5.3 PALVELUT............................................................................................................................................................... 14<br />
5.4 ALUEVARAUKSET.................................................................................................................................................... 14<br />
5.4.1 Korttelialueet................................................................................................................................................. 14<br />
5.4.2 Viheralueet .................................................................................................................................................... 15<br />
5.4.3 Liikennejärjestelyt......................................................................................................................................... 15<br />
5.4.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet................................................................................................................... 15<br />
5.4.5 Erityismääräykset......................................................................................................................................... 16<br />
5.5 KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................................................................... 16<br />
5.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa ..................................................................................................... 16<br />
5.5.2 Epävarmuustekijät........................................................................................................................................ 16<br />
5.5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön..................................................................................................... 16<br />
5.5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................................................................... 17<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS................................................................................................................................. 18<br />
6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT........................................................................ 18<br />
6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................................. 18<br />
6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ..................................................................................................................................... 18<br />
LIITTEET......................................................................................................................................................................... 18<br />
7 SELOSTUKSEN LISÄLEHDET............................................................................................................................... 19
4<br />
2 TIIVISTELMÄ<br />
2.1 Kaavaprosessin vaiheet<br />
Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 8.10.2008.<br />
Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 8.10.2008.<br />
Kaavasta pidettiin asukasilta 27.10., jossa esiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (Samassa tilaisuudessa<br />
Taru Jokela esitteli Haikkaa koskevan diplomityönsä.)<br />
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 20.5.2009 asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista varten.<br />
Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 2.6.-16.6.2009 välisen ajan. Asukastapaamiset<br />
pidettiin 11.6.2009.<br />
Kaavamuutosehdotus on ollut <strong>kaupunki</strong>rakennelautakunnan käsittelyssä 3.11.2009<br />
Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 16.11.2009<br />
Kaavamuutosehdotus virallisesti nähtävillä 26.11.-31.12.2009<br />
2.2 Asemakaavan sisältö<br />
Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suojelukaavan tarkoituksena on<br />
säilyttää <strong>Haikan</strong> kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen pientalomiljöö suojelemalla ympäristöä ja vanhoja rakennuksia<br />
sekä ohjata korjaus- ja uudisrakentamista alueen hengen mukaisesti.<br />
2.3 Asemakaavan toteuttaminen<br />
Alueen olemassa olevat tontit on pääosin rakennettu. Asemakaavan mukainen korjaus- ja täydennysrakentaminen<br />
alkaa ja jatkuu kaavan saatua lainvoiman.
5<br />
3 LÄHTÖKOHDAT<br />
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa <strong>Haikan</strong> niemessä Päijänteen rannalla. Alue rajautuu<br />
kolmelta sivulta Päijänteeseen ja etelästä Satasarvisen vuoreen.<br />
Suunnittelualueelta on matkaa Säynätsalon keskustaan noin 2,5 kilometriä ja Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>in noin 18<br />
kilometriä.<br />
<strong>Haikan</strong> alue on Säynätsalon tehdasyhdyskunnan vanhimpia jäljellä jääneitä asuinalueita. Suunnittelualue on<br />
syntynyt 1920-luvun puolivälissä, jolloin Wivi Lönn suunnitteli alueelle ruutukaavaan pohjautuvan asemakaavan<br />
Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n työntekijöille.<br />
3.1.1 Maisema ja luonnonympäristö<br />
<strong>Haikan</strong> niemi on maaperältään jääkauden aikainen hiekkamuodostuma. Alueelle on ominaista, että jollakin<br />
tontilla maaperä on kuivaa hiekkamaata ja viereisellä jopa syvälle ulottuvaa savikkoa. Epätasalaatuinen<br />
maapohja on luonut haasteensa rakentajille ja rakennusten kunnossapitämiselle.<br />
<strong>Haikan</strong> suuret puutarhamaiset tontit, jotka ovat alun perin tarkoitettu pienviljelyyn tai kasvimaan pitoon ovat<br />
säilyneet. Runsas puusto ja kasvillisuus ovatkin <strong>Haikan</strong> luonteen kannalta tärkeitä.<br />
Haikalle tyypillisiä näkymälinjoja ovat järvelle jatkuvat katunäkymät ja näkymäalueet tonttien halki. Järvelle<br />
jatkuvissa näkymissä kadun päätteenä on avoimena pysynyt ranta-alue. Tonttien läpi kulkevat näkymälinjat<br />
sijoittuvat erityisesti Kauppakadun ja <strong>Haikan</strong>tien väliselle korttelialueelle.<br />
<strong>Haikan</strong> niemen maiseman vaikutusalue on merkittävä järvimaiseman kannalta. Nykyisin niemen rannoilla<br />
kasvaa vankkapuustoinen metsä, jolla on merkitystä sekä paikallisten asukkaiden lähiympäristön että Päijänteen<br />
kaukomaiseman kannalta. Lisäksi ranta-alueella lukuisia laitureita ja venepaikkoja, jotka kertovat <strong>Haikan</strong><br />
saaristolaishistoriasta.<br />
<strong>Haikan</strong> ranta-alueiden metsät on sisällytetty Jyväskylän metsäsuunnitelmaan. Ranta-alueeseen kuuluu myös<br />
metsälain mukainen lehtolaikku.<br />
Haikka kuuluu pohjavesialueeseen.<br />
Kuva <strong>Haikan</strong> pohjoisrannalta
6<br />
3.1.2 Rakennettu ympäristö<br />
Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella<br />
Vuoden 2009 maaliskuussa alussa <strong>Haikan</strong> niemessä asui noin 80 asukasta. Suurin osa asukkaista on 16-64<br />
–vuotiaita (noin 60 %:a). Sukupolvenvaihdoksen käynnistyminen näkyy jo Haikassa, koska vain noin 23 %:a<br />
on yli 65-vuotiaita. Nuoria 13-15 –vuotiaita on 11 %:a ja alle 13-vuotiaita lapsia on noin 8%:a.<br />
Yhdyskuntarakenne ja <strong>kaupunki</strong>kuva<br />
Haikka on pääpiirteisesti pysynyt yhtenäisenä ja omaleimaisena 1920-luvun työväen asuinalueena. Suunnittelualue<br />
on vehreä, väljä ja pienimittakaavainen ruutukaava-alue, jonka <strong>kaupunki</strong>kuva on mieleen painuva.<br />
Suurin osa tonteista on noin 2000 m2:n kokoisia ja tonttitehokkuudet ovat keskimäärin noin 0,16. Alkuperäisestä<br />
tonttijaosta on poikettu ainoastaan yhden tontin kohdalla, joka on jaettu kahdeksi noin 1000 m2 kokoiseksi<br />
tontiksi. Tonttien puutarhamaisuus ja viehättävät 1920-30 –luvuilla rakennetut asuin- ja talousrakennukset<br />
muodostavat alueesta pienirakeisen ja erittäin omaleimaisen kokonaisuuden.<br />
Palvelut<br />
Säynätsalon kuntakeskuksessa sijaitsevat kunnallisten palvelujen lisäksi kaupalliset palvelut. Alakoulu ja<br />
päiväkoti sijaitsevat aivan <strong>Haikan</strong> tuntumassa. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee kahvio. Haikasta<br />
on päivittäinen linja-autoyhteys mm. Jyväskylän keskustaan.<br />
Virkistys<br />
Suunnittelualueen rannoilla on suuri virkistyksellinen arvo. Vain pieni osa <strong>Haikan</strong> ranta-alueista on yksityisen<br />
omistuksessa.<br />
Rannoilla on lukuisia kävelypolkuja ja yksityisten rakentamia laitureita. Veneiden määrä on runsas, joka kertoo<br />
alueen kalastus- ja veneilyharrastuksen suuresta määrästä. Pohjois- että itäreunalla sijaitsevat uimapaikat,<br />
jotka eivät kuitenkaan ole virallisia uimarantoja.<br />
<strong>Haikan</strong> ranta-alueiden virkistyksellisiä arvoja heikentää tällä hetkellä rantojen pusikoituminen ja ruovikoituminen.<br />
Liikenne<br />
Joukkoliikenne<br />
<strong>Haikan</strong>tien varrella suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee lähin linja-autopysäkki.<br />
Kevyen liikenteen – ja ajoväylät<br />
Suunnittelualueen länsireunalla on korotettu jalkakäytävä <strong>Haikan</strong>- ja Herukkatiellä. Tiet johtavat Muuratsalon<br />
koululle.<br />
Alueen sisäiset kadut ovat sorapintaisia ja kapeahkoja ajoväyliä, joiden mittakaava ja ilme ovat alueen luonteeseen<br />
sopivia.<br />
Pysäköinti<br />
Kahvilan edustalla on levennys, jossa pysäköivät pääsääntöisesti kahvilan asiakkaat.<br />
Rakennettu kulttuuriympäristö<br />
Haikka on arkkitehti Wivi Lönnin asemakaavan mukaan rakennettu maakunnallisesti merkittävä asuinalue.<br />
Alkuperäiset talot on rakennettu asutus- ja sosiaalihallituksen tyyppipiirustusten mukaan 1920- ja 1930 –<br />
luvulla. Asuinrakennuksille tyypillisiä piirteitä ovat jyrkkä satulakatto, kuutiomainen rakennusosa, pieniruutuiset<br />
ikkunat ja vinttikerrosten neliömäiset sivuikkunat. Sekä tyyppipiirustusten että muun muassa samanlaisten<br />
rakennustarvikkeiden käyttäminen luo vielä tänäkin päivänä yhtenäisyyttä alueen rakennuskantaan ja<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvaan.
7<br />
Niemen kärjessä, omalla saarellaan, lähellä kaksikerroksista asuin- ja kahvilarakennusta sijaitsee vuonna<br />
1943 rakennettu <strong>Haikan</strong> majakka, joka on myös maakunnallisesti arvokas kohde.<br />
Alueella ei ole suojelukaavaa tai minkäänlaisia suojelumerkintöjä.<br />
Tekninen huolto<br />
Suunnittelualueella on viemäri- ja vesijohtoverkosto ja lisäksi itärannalla pieni jätevedenpumppaamo.<br />
3.1.3 Maanomistus<br />
Suunnittelualueen tontit ja osa pohjoisrannasta on yksityisessä omistuksessa. Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> omistaa<br />
muut maa-alueet.<br />
3.2 Suunnittelutilanne<br />
Seutu- ja Maakuntakaava<br />
Keski-Suomen maakuntakaava on 14.4.2009 ympäristöministeriön vahvistama. Suunnittelualue on osoitettu<br />
kaavassa taajamatoimintojen alueeksi.<br />
<strong>Haikan</strong> asuinalue ja majakka on esitetty kaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön<br />
kohteeksi.<br />
Ote maakuntakaavasta<br />
Yleiskaava (kts. Liitekartta)<br />
Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Säynätsalon yleiskaava 1986, jonka Säynätsalon kunnanvaltuusto<br />
on hyväksynyt 11.11.1986.<br />
Lisäksi <strong>Haikan</strong> alue on Jyväskylän kaupungin SÄILYKE–osayleiskaavan selvitysalue, eli yksi kaupungin<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokkaista pientaloalueista.
8<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> on laatinut viherosayleiskaavaluonnoksen, joka käsittää koko kaupungin viheralueet.<br />
Luonnos oli nähtävillä 1.-30.9.2008 välisen ajan. <strong>Haikan</strong> niemi on osoitettu virkistysalueena toimivaksi ja<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi (puutalo)alueeksi (VLL) ja maisemallisesti ja/tai virkistyksen kannalta arvokkaaksi<br />
ranta-alueeksi (ma-3).<br />
Asemakaava (kts. Liitekartta)<br />
Suunnittelualueella on voimassa 9.6.1945 vahvistettu rakennuskaava. Kaavassa alueen käyttötarkoitukseksi<br />
määrätään joko asuintontti A tai metsä- ja puistoalue P.<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
Luontoselvitykset<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> on tehnyt alueilleen metsäsuunnitelman, joka on valmistunut 2006. <strong>Haikan</strong> ranta-alueet<br />
kuuluvat metsäsuunnitelmassa Säynätsalon alueeseen. Suunnitelmassa on esitetty osa-alueiden hoitoluokka,<br />
puuston kehitysluokka ja ikä sekä mahdolliset toimenpide- ja hoitosuunnitelmat.<br />
Diplomityö<br />
Kaavatyön pohjaksi on valmistunut syksyllä 2008 diplomityö Säynätsalon Haikka, säilyttävän asemakaavan<br />
periaatteet, jonka laati arkkitehtiylioppilas Taru Jokela Teknillisestä korkeakoulusta. Diplomityössä alue on<br />
inventoitu ja lisäksi tutkittu suojelu-, korjaus- ja täydennysrakentamisperiaatteet asemakaavan laatimista<br />
varten. Diplomityön loppupäätelmänä on valmistunut alustava kaavaluonnos.<br />
Rakennuskannan selvitykset ja inventoinnit<br />
Keski-Suomen museon rakennusinventoinneista on kulunut aikaa jo kaksikymmentä vuotta (1987), joten<br />
kaavatyön yhteydessä on suoritettu silmämääräinen inventointi ja analyysin pohjana on käytetty myös diplomityön<br />
yhteydessä valmistuneita tonttikohtaisia inventointikortteja. Lisäksi inventoinnin apuna on käytetty<br />
kaupungin paikkatietojärjestelmää ja rakennusvalvonnan aineistoa.<br />
Rakennuskielto (kts. Liitekartta)<br />
Suunnittelualueelle on otettu voimaan rakennuskielto Jyväskylän kaupunginhallituksen 2.6.2008 tekemällä<br />
päätöksellä. Kielto on voimassa kaksi vuotta kerrallaan eli 11.6.2010 saakka. Rakennuskieltoalue käsittää<br />
koko kaava-alueen.<br />
Rakennuskiellon avulla on haluttu estää sellaisten kaavan laatimisen aikana alueella tehtävien, peruuntumattomien<br />
muutosten tapahtuminen, jotka heikentäisivät suunnittelun tavoitteiden toteutumista.
9<br />
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen<br />
Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin aloitteesta ja hankkeen tavoiteajankohdaksi on<br />
merkitty kaavoitusohjelmassa alkuvuosi 2010. Alueella ei ole tällä hetkellä minkäänlaista suojelukaavaa,<br />
vaan suojelu on perustunut lähinnä asukkaiden tahtoon.<br />
Kaavatyön pohjana on käytetty Taru Jokelan diplomityötä ja varsinainen kaavatyö on käynnistetty syksyllä<br />
2008. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä.<br />
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö<br />
4.2.1 Osalliset<br />
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa<br />
huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62<br />
§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:<br />
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat<br />
Viranomaiset ja yhteisöt:<br />
Tonttiosasto<br />
Katu- ja puisto-osasto<br />
Rakennusvalvontaosasto<br />
Ympäristöosasto<br />
Jyväskylän Energia Oy/vesi<br />
Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö<br />
Vattenfall Verkko Oy<br />
Keski-Suomen Liitto<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus (Keski-Suomen ELY-keskus)<br />
Keski-Suomen Museo<br />
Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö<br />
Muuratsalon asukasyhdistys<br />
4.2.2 Vireilletulo<br />
Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 8.10.2008.<br />
4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin asukasillassa Muuratsalon koululla 27.10.2008.<br />
<strong>Haikan</strong> <strong>suojelukaavan</strong> aloittamisesta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 8.10.2008.<br />
Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 2.6.2009. Luonnos oli<br />
nähtävillä 2.-16.6.2009 välisen ajan. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä järjestettiin asukasilta<br />
11.6.2009.<br />
Kirje maanomistajille asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetettiin 28.5.2009.<br />
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen ja lähetti sen kaupunginhallituksen käsittelyyn<br />
3.11.2009.<br />
Asemakaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä 26.11.-31.12.2009 välisen ajan.
10<br />
4.2.4 Luonnosvaiheen palaute<br />
Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli nähtävillä 2.–16.6.2009 välisen ajan.<br />
Luonnosvaiheessa palautetta saatiin Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ympäristökeskukselta,<br />
Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalta ja Vattenfall Verkko Oy:ltä.<br />
Keski-Suomen liitolla ei ollut huomautettavaa.<br />
Keski-Suomen museolla ei ollut huomautettavaa.<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus huomautti, että kaavamääräykseen VL/s on syytä ottaa määräykset siitä,<br />
mitä maisematyöluvan lupaharkinnassa on otettava huomioon, jotta ranta-alueen arvot säilyvät. Määräykseen<br />
kirjattu toimenpiderajoitus (maisematyölupa) on suoraan voimassa asemakaava-alueella. Et-merkintää<br />
tulisi ohjata tarkemmin, mitä ja millä tavoin alueelle saa rakentaa. AO/s korttelin 6 tontilla 1 oleva asuinrakennus<br />
on osoitettu ilman sitovaa rakennusala merkintää sr-2 merkinnällä.<br />
Vastine:<br />
VL/s määräys muutetaan muotoon: Lähivirkistysalue. Maisemallisesti ja virkistyksen kannalta arvokas rantaalue,<br />
jota kehitetään maisemametsänä. Alueen halki tulee säilyä näkyvyys järvelle. Maisemaa merkittävästi<br />
muuttavia toimenpiteitä ei kuitenkaan sallita.<br />
Et-merkintä muutetaan muotoon: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala.<br />
Alueelle saa rakentaa jätevesipumppaamon ja puistomuuntamon.<br />
Korttelin 6 tontin 1 asuinrakennukseen osoitetaan sitova rakennusala merkinnälle sr-2.<br />
Jyväskylän Energia Oy:n vesiliikennetoiminta huomautti, että maanalaisia johtoja varten on osoitettava alueet<br />
nykyisiä johtoja varten tuoreiden mittaustulosten ja tilavarausten mukaisesti. Katualueiden mitoituksessa<br />
tulee huomioida sivuojien vaatima tila.<br />
Vastine:<br />
Tilavaraukset lisätään saatujen mittaustulosten ja tilavarauksien mukaisesti.<br />
Vattenfall Verkko Oy huomautti, että et-aluetta tulee laajentaa siten, että viereen mahtuu tarvittaessa puistomuuntamo<br />
(13x13 laajennuksen koko).<br />
Vastine:<br />
Et-aluetta laajennetaan esitetyllä tavalla.<br />
Lisäksi kaavamuutoksen tuli 17 mielipidettä.<br />
Mielipiteissä tuotiin esille mm. seuraavia asioita:<br />
Ranta-alueet<br />
- Haikassa asuu ympäristöstään kiinnostuneita ihmisiä, jotka varmasti ottavat vastuun siitä, että laiturit,<br />
rannat ja puustot pysyvät kunnossa, mikäli <strong>kaupunki</strong> tulee asiassa vastaan antaen luvan ympäristöstä<br />
huolehtimiseen ja toimittaen roskat ajoittain pyydettäessä pois. Rannat tulisi siistiä, jotta ne olisivat<br />
avoimempia järvelle.<br />
Vastine:<br />
VL/s määräys muutetaan muotoon: Lähivirkistysalue. Maisemallisesti ja virkistyksen kannalta arvokas<br />
ranta-alue, jota kehitetään maisemametsänä. Alueen halki tulee säilyä näkyvyys järvelle. Maisemaa<br />
merkittävästi muuttavia toimenpiteitä ei kuitenkaan sallita.<br />
Lisäksi asukkailla on mahdollisuus perustaa Rekisteröity yhdistys, jonka kanssa <strong>kaupunki</strong> voi sopia erilaisia<br />
yhteistyömuotoja esim. uimapaikan kunnossapidon ja viheralueiden hoidon kanssa.<br />
Laiturit<br />
- Asukkaat ovat itse laittaneet laitureita sinne tänne ranta-aluetta, joka on osa arvokasta <strong>Haikan</strong> omaleimaisuutta<br />
ja se tulisi säilyttää. Erityisesti hyväkuntoiset laiturit saisi luvan olla. Laiturit ovat muistuma<br />
saaristoajalta.
11<br />
Vastine:<br />
Alueelle ei tulla sallimaan yksityisten rakentamia uima- tai venelaitureita. Venevalkamien yhteyteen tultaneen<br />
rakentamaan kaupungin toimesta suurempia veneitä varten laituri / laitureita.<br />
Veneet ja niiden valkamat<br />
- Veneiden rannalla pitoa ei tulisi rajoittaa eikä rakentaa yhteislaitureita. Keskitetyt venelaiturit ovat<br />
alueen henkeen sopimattomia. Isompia veneitä Haikassa on vain muutama, eikä niistä ole ongelmaa<br />
ollut, muuten veneet ovat soutuveneitä. Veneet ja niihin liittyvät pienet laiturit ovat osa <strong>Haikan</strong> kulttuurihistoriaa<br />
ja maisemaa, ne ovat aina olleet, 1920-luvulta lähtien. Veneet ovat muistuma saaristoajalta.<br />
- Itärannalle tulisi osoittaa veneiden säilytyspaikka, jotta veneet olisi mahdollista säilyttää kuten tähänkin<br />
päivään asti mahdollisimman lähellä omaa kotia.<br />
Vastine:<br />
Soutuveneiden talvisäilytys venepaikoilla sallitaan. Suuremmat veneet tulee talvisin säilyttää kaupungin<br />
talvisäilytyspaikoilla tai muilla sallituilla alueilla suunnittelualueen ulkopuolella. Venevalkamien yhteyteen<br />
tultaneen rakentamaan kaupungin toimesta suurempia veneitä varten laituri / laitureita. Sekä soutuveneille<br />
että suuremmille veneille etsitään sopivat valkamapaikat. Kaavassa on osoitettu kolme ohjeellista<br />
venevalkama-alueeksi varattua alueen osaa. Yksi sijaitsee <strong>Haikan</strong> pohjoisrannalla lähellä kahvilaa, toinen<br />
Järvisenniemen pohjoisrannalla ja kolmas lisätään ehdotukseen kahvilan eteläpuolelle, itärannalle.<br />
Rakentamistapaohjeet<br />
- Tontteja ympäröivät aitaratkaisut tulisi antaa olla ennallaan eikä rajoittaa korkeutta rakentamistapaohjeissa.<br />
Esimerkiksi pohjoisrannalla ne antavat suojaa tuulilta. Rakennetuille aidoille 120 cm:n raja<br />
on varmasti varmasti sopiva, mutta pensasaidat ovat ilmeeltään kevyempiä ja valoa läpäiseviä ja<br />
luonnollisena kauneimmillaan.<br />
- Rakentamista ja peruskorjausta ei tulisi liikaa säännellä.<br />
- Rakentamistapaohjeissa kohdassa ”4.4.1. Julkisivumateriaalit” on todettu, että ”eräissä rakennuksissa<br />
käytetty alkuperäinen vaneri-pystyrimaverhoilu tulisi kuitenkin…” Haikassa ei tiettävästi ole yhtään<br />
vaneriverhoiltua rakennusta. Sen sijaan 1950- ja 1960 –luvuilla rakennusten ulkoseinäverhoiluun<br />
käytettiin jonkin verran kovakuitulevyä pystyrimoituksen kanssa.<br />
- Katteen väriksi tulisi lisätä tumman ruskea, koska se on ainakin meidän talossamme vanha kattomme<br />
väri eikä sitä haluttaisi muuttaa mahdollisen kattoremontin yhteydessä.<br />
Vastine:<br />
- Alueelle luontaista ovat avoimet näkymät kortteleiden läpi. Tämän turvaamiseksi aitojen korkeutta on<br />
haluttu rajata. Määräyksiä muutetaan niin, että kadun puoleisella tontin rajalla 1,2 metrin yläraja säilytetään<br />
vain rakennetuissa aidoissa. Tonttien välisten raja-aitojen ylärajaa 0,8 m ei muuteta. Lisäksi<br />
rakentamistapaohjeisiin lisätään pensasaitakasveista (sekä leikattavat että vapaasti kasvavat) suosituksia,<br />
jotta kasvivalinnat olisivat alueelle luontaisia.<br />
- Jotta alueen arvot säilyisivät ja jopa vahvistuisivat tulevaisuudessa, tulee rakentamista ohjata erillisillä<br />
rakentamistapaohjeilla.<br />
- Määräyksistä poistetaan sana vaneri kohdasta ”…vanerilevy-pystyrimalaudoitus tulisi kuitenkin säilyttää”.<br />
- Katteen sallituksi väriksi lisätään tumman ruskea.<br />
Rakennusoikeudet<br />
- Tonttien rakennusoikeudet tulisi olla samalla tavalla kaikkien kohdalla tai tasaisemmin esimerkiksi<br />
suhteessa tonttien pinta-alaan tai pienempien osalta suhteessa tonttien pinta-alaan. Rakennusoikeudet<br />
on jaettu epäoikeudenmukaisesti.<br />
- <strong>Haikan</strong>tie 4 asuinrakennuksen neliömäärä tulisi olla suurempi, koska rakennuksen koko on noin 200<br />
m2. Asuinrakennukselle tulisi osoittaa 250m2 ja talousrakennukselle 150m2.<br />
- Säreniemenkatu 4 asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi on osoitettu 140 m2, toivoisimme 150m2,<br />
kuten alueen muillekin pienille taloille. Monilla tonteilla ala on jopa 200m2. Talousrakennuksen paikka<br />
olisi parempi tonttien vasemmassa yläreunassa, koska luonnokseen osoitetussa paikassa on<br />
vanha pihakaivo pumppuineen ja kaunis vaahtera.
12<br />
Vastine:<br />
- Tonttien rakennusoikeudet tarkistetaan tasapuolisemmiksi sekä tonttien koot että suojeluarvot huomioiden.<br />
Osalla tonteista on jo toteutettu korkeita rakennusoikeuksia ja näille rakennuksille ei ole esitetty<br />
juurikaan lisärakennusoikeutta. Kokonaisuudessaan alueen rakennusoikeuksia lisätään luonnosvaiheen<br />
10 265 k-m2:stä 11 670 k-m2:iin.<br />
- <strong>Haikan</strong>tie 4:n rakennusoikeus muutetaan 250m2, jotta rakennusta olisi mahdollista laajentaa nykyisestään.<br />
Lisäksi talousrakennuksen rakennusoikeus muutetaan 150 k-m2, jotta tontille on mahdollista<br />
rakentaa esimerkiksi autotalli. Lisäksi tontin kerrosluku muutetaan 1/2k II u ½, koska nykyisessä<br />
asuinrakennuksessa on kolme maanpäällistä kerrosta.<br />
- Säreniemenkatu 4:n asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi muutetaan 200 k-m2. Talousrakennuksen<br />
paikaksi osoitetaan mielipiteen mukaisesti tontin luoteisnurkka ja rakennusoikeudeksi osoitetaan<br />
100 k-m2.<br />
Uimaranta<br />
- Uimaranta tulisi sijoittaa pohjoisrannalle, vastapäätä tehtaan rantaa. Paikka on ollut perinteisesti yhteinen<br />
uimaranta ja siinä on hyvä hiekkapohja. Rilluniemessä asutus olisi taasen kauempana ja tilaa<br />
alueella vieraileville on selvästi enemmän.<br />
Vastine:<br />
- Palautteen ja maastokäynnin perusteella uimarannan paikaksi muutetaan Piinkadun pohjoisosa.<br />
Katualueet<br />
- <strong>Haikan</strong>tien soraosuutta on korotettu huomattavasti asuintontteja korkeammalle tasolle, joka aiheuttaa<br />
mittavia haittoja monelle asuinrakennukselle. Suojeltavaksi esitetyt rakennukset ovat vaarassa<br />
tuhoutua. Tietä tulisi laskea ja samalla tarkistaa viemäröinnin kunto, koska routa tekee joka vuosi<br />
monttuja.<br />
Vastine:<br />
- Rakentamistapaohjeissa alueelle suositellaan päällystämättömiä ja vettä läpäiseviä ajoväyliä. <strong>Haikan</strong>tie<br />
sekä alueen muut kadut tultaneen toteuttamaan sivuojallisena ja sorapintaisena. Toteutus<br />
edellyttää todennäköisesti katujen uudelleen rakentamisen myös rakennekerrosten osalta. Samassa<br />
yhteydessä tehdään vesihuoltoverkoston saneeraukset.<br />
Rakennussuojelu<br />
- Piharakennukseni <strong>Haikan</strong>tien ja Herukkatien kulmassa on huonokuntoinen ja aikomuksemme on<br />
purkaa se ja mahdollisesti rakentaa tilalle ympäristöön sopiva autotalli-sauna puuvarasto. Myös viereinen<br />
konttirakennelma hävitettäisiin.<br />
Vastine:<br />
- Piharakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1) asemakaavaluonnokseen. Rakennuksen<br />
yhteyteen on osoitettu laajempi rakennusala ja rakennusoikeutta 100 k-m2, joka mahdollistaa<br />
uuden piharakennuksen rakentamisen vanhan viereen tai yhteyteen. Puuvarastoa ei ole esitetty suojeltavaksi.<br />
Ennen sr-1 –rakennukseen kohdistuvassa uudisrakentamisessa sekä muutoksissa tulee<br />
pyytää Keski-Suomen museon lausunto.<br />
4.2.5 Viranomaisyhteistyö<br />
<strong>Haikan</strong> <strong>suojelukaavan</strong> aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 8.10.2008, jossa esiteltiin osallistujille<br />
lähetetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.<br />
Viranomaisneuvottelun muistioon asiasta kirjattiin seuraavasti:<br />
Mari Raekallio esitteli asiaa. OAS oli lähetetty osallistujille. Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon Muuratsalossa<br />
<strong>Haikan</strong> niemessä Päijänteen rannalla. Kaava-alueen määräytymisen lähtökohtana on vuonna 1920-<br />
luvun puolivälissä valmistunut asemakaava, joka on Wivi Lönnin suunnittelema. Alueen pohjoisosan rantaalueella<br />
on käynnissä toinen asemakaava.
13<br />
Asemakaavoituksen tavoitteena on alkuperäisen kulttuuriympäristöarvojen säilyttäminen ja luontoarvojen<br />
ottaminen huomioon. Tavoitteena on, että asemakaavaa tukevat rakennustapaohjeet.<br />
Käytiin keskustelua asiasta:<br />
- Pirjo Hokkanen kysyi, onko rakennuksia inventoitu? Heli-Maija Voutilainen ja Mari Raekallio kertoivat, että<br />
inventointi on tehty 1980- luvulla museon toimesta ja nyt laaditun Taru Jokelan diplomityön myötä.<br />
- Leena Rossi kertoi, että <strong>kaupunki</strong> on esittänyt, että Haikka liitettäisiin Säynätsalon pääsaaren valtakunnallisesti<br />
arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.<br />
- Heli-Maija Voutilainen kysyi <strong>Haikan</strong>kärjessä olevasta saaresta, onko se mukana kaava-alueessa. Leila<br />
Strömberg täsmensi, että se voidaan ottaa mukaan kaava-alueeseen.<br />
Lisäksi keskusteltiin tonttien jakamisen estävistä kaavamerkinnöistä.<br />
4.3 Asemakaavan tavoitteet<br />
4.3.2 Kaupungin asettamat tavoitteet<br />
<strong>Haikan</strong> alue on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi maakuntakaavassa. Kaupungin tavoitteena<br />
on kaavasuunnittelulla turvata asuin- ja viheralueiden säilyminen viihtyisänä ja omaleimaisena ympäristönä<br />
niin, että alue pysyy merkittävänä kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena tulevaisuudessakin.<br />
4.3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet<br />
<strong>Haikan</strong> ympäristö on maisemaltaan ainutlaatuinen, joka kaipaa myös suojelua. Ranta-alueiden säilyminen<br />
luonnonvaraisena ja hoidettuna lähivirkistysalueena asettavat omat tavoitteensa kaavalle.<br />
4.4 Asukkaiden ja kaupungin mahdollinen yhteistyö ympäristön hoidossa<br />
Kaavaluonnoksen kuulemisen yhteydessä on noussut esiin kysymys ranta-alueiden kunnossapidosta, koska<br />
joiltakin osin pensoittunut ranta on tukkinut näkymät järvelle.<br />
Asukkailla on mahdollisuus perustaa Rekisteröity yhdistys, jonka kanssa <strong>kaupunki</strong> voi sopia erilaisia yhteistyömuotoja,<br />
jotka voisivat koskea esim. viheralueiden hoitoa (mm. ranta-alueiden pusikoiden raivaaminen) ja<br />
uimapaikan kunnossapitoa.<br />
Kuva Ohjeellisesta uimarannan paikasta
14<br />
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
5.1 Kaavan rakenne<br />
Kaava noudattelee päälinjoiltaan voimassa olevaa asemakaavaa. Ruutukaava-alue muodostuu neljästä selkeästä<br />
korttelialueesta ja muutamasta irrallisemmasta tontista, jotka sijaitsevat alueen reunoilla. Suunnittelualueelle<br />
ei ole osoitettu yhtään uutta tonttia. Ranta-alueet ovat yleistä lähivirkistysaluetta.<br />
Alueen länsireunaan on lisätty pohjakartalla näkyvä katu, joka yhdistää Omena- ja <strong>Haikan</strong>tien toisiinsa.<br />
5.2 Mitoitus<br />
Mitoitus perustuu pääasiassa olemassa olevan tilanteen toteamiseen. Rakennusoikeuden jaottelussa eri<br />
rakennusaloille on arvioitu nykyisten rakennuksien mittasuhteita ja laajentamismahdollisuuksia.<br />
Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 20 hehtaaria. Alueelle tulee 11670 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta.<br />
Alueen käytetyt rakennusoikeudet ovat korttelin 3 tonttien 1ja 2, korttelin 2 tonttien 7 ja 10, korttelin 4 tonttien<br />
7 (asuinrakennuksen pinta-ala tullut luonnosvaiheen mielipiteessä esille, n. 200 m2) ja 8, korttelin 5 tonttien<br />
2 ja 4 ja korttelin 6 tonttien 1 ja 2 osalta arvioitu sekä valokuvien että kaupungin paikkatietojärjestelmää apuna<br />
käyttäen. Lisäksi korttelin 1 tontin 2 lähinnä päärakennusta oleva talousrakennus, korttelin 2 tontin 3 tontin<br />
perällä oleva talousrakennus, korttelin 2 tontin 5 päärakennus ja tontin perällä sijaitseva talousrakennus,<br />
korttelin 5 tontin 5 talousrakennus, korttelin 1 tontilla 4 päärakennus ja korttelin 4 tontilla 3 tontin perällä oleva<br />
talousrakennus, korttelin 4 tontin 6 tontin pienin talousrakennus ja korttelin 4 tontin 5 talousrakennukset<br />
on arvioitu kaupungin paikkatietojärjestelmää apuna käyttäen. Rakennusvalvonnassa ei ole näistä kohteista<br />
piirustuksia ja tarkkoja tietoja, joista käytetyt rakennusoikeudet selviäisivät.<br />
5.3 Palvelut<br />
Suunnittelualueelle on osoitettu kortteli AL/s, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristön<br />
ominaispiirteet säilytetään. Rakennuksiin voi sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia ateljee-,<br />
työpaja- ja käsityöläistoimintaa.<br />
5.4 Aluevaraukset<br />
5.4.1 Korttelialueet<br />
Kaava-alue muodostuu kuudesta asuinkorttelialueesta ja lisäksi lähivirkistys- ja katualueista.<br />
Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on AO/s: erillispientalojen korttelialue, jonka ympäristön ominaispiirteet<br />
säilytetään. Tonttien luonne on säilytettävä puutarhamaisena. Tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen,<br />
jota saa laajentaa rakennusoikeuden, erityismääräysten ja rakennustapaohjeiden antamissa rajoissa.<br />
Lisäksi yksi korttelialue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL/s, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />
säilytetään. Rakennuksiin voi sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia ateljee-, työpaja- ja<br />
käsityöläistoimintaa.<br />
Asuintontit on jaettu asuin- ja talousrakennusten rakennusaloihin (t). Pääsääntöisesti asuinrakennus sijaitsee<br />
kadun varressa ja sille on osoitettu laajenemismahdollisuuksia sekä hivenen kadun suuntaisesti että enemmän<br />
tontin sisäpihan suuntaan. Piharakennuksen rakennusala sijaitsee usein miten tontin perällä. Muulle<br />
osalle tontista ei saa rakentaa.<br />
Kortteleissa 1, 2, 3, 4 (tontit 1-6 ja 8), 5 ja korttelin 3 tontilla 2 kerrosluku on 1/2k I u2/3, korttelin 3 tontilla 1 II,<br />
korttelissa 6 1/2r II u 2/3 ja korttelin 4 tontilla 7 ½ k II u 1/2. Kerroskorkeudet on sovitettu olevan tilanteen ja<br />
maastonmuotojen mukaan.
15<br />
5.4.2 Viheralueet<br />
<strong>Haikan</strong> viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL/s). Merkintä osoittaa ranta-alueet, jotka ovat maisemallisesti<br />
ja virkistyksen kannalta arvokkaita ja joita kehitetään maisemametsänä. Alueen halki tulee säilyä<br />
näkyvyys järvelle. Maisemaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä ei kuitenkaan sallita.<br />
Lisäksi alueen itärannalle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee<br />
metsälain 10§:n mukainen lehtolaikku.<br />
Pohjoisrannalle Piinkadun varteen on esitetty ohjeellinen uimarannaksi varattu alueen osa.<br />
5.4.3 Liikennejärjestelyt<br />
Katualueet ovat Omena- ja <strong>Haikan</strong>tietä yhdistävää tieosuutta lukuun ottamatta ajantasa-asemakaavan mukaisia.<br />
Pohjoisessa olevan niemen kärkeen menevää tietä on lyhennetty maisemallisista syistä.<br />
Autopaikkoja on rakennettava 2 ap/ asunto AO/s- ja AL/s -tonteilla. 1ap/70 liike-, toimisto- ja työtilojen kerrosalaneliömetriä<br />
kohti.<br />
Veneiden säilytykselle on esitetty kolme ohjeellista venevalkama-alueeksi varattu alueen osa. Yksi sijaitsee<br />
<strong>Haikan</strong> pohjoisrannalla lähellä kahvilaa, toinen kahvilan eteläpuolella ja kolmas Järvisenniemen pohjoisrannalla.<br />
Näillä alueilla säilytetään nykyisinkin runsaasti veneitä.<br />
5.4.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet<br />
<strong>Haikan</strong> niemi ja majakka on rajattu <strong>kaupunki</strong>kuvallisesti tärkeäksi alueeksi (sk). Merkintä osoittaa maakunnallisesti<br />
arvokkaan niemen. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas<br />
luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen rakentamistavaltaan ja mittakaavaltaan liittyy olemassa<br />
olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät rakennusten<br />
tai alueen <strong>kaupunki</strong>kuvan arvoa.<br />
Kaavan tavoitteena on suojella alueen miljöötä ja myös yksittäisiä rakennuksia. Suojeltavaksi osoitetut asuinja<br />
talousrakennukset on jaoteltu kahteen luokkaan sr-1 ja sr-2.<br />
Sr-1 –luokkaan on esitetty suojeltavat rakennukset, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja <strong>kaupunki</strong>kuvallisesti<br />
arvokkaita ja joiden ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Uudisrakentamisessa sekä muutoksissa<br />
tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto. Rakennuksen julkisivun materiaaleja, ikkunajakoa tai<br />
kattomuotoa ei saa muuttaa.<br />
Sr-2 –luokkaan on esitetty suojeltavat rakennukset, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja <strong>kaupunki</strong>kuvallisesti<br />
arvokkaita. Entistävät toimenpiteet ovat näissä kohteissa tarpeellisia esimerkiksi julkisivu- ja katemateriaalin<br />
ja ikkunatyypin osalta. Rakennuksen julkisivun alkuperäisenä säilyneitä materiaaleja, ikkunajakoa tai kattomuotoa<br />
ei saa muuttaa.<br />
Lisäksi majakka on osoitettu suojeltavaksi sr-3-merkinnällä. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja<br />
sen ominaispiirteet ja luonne tulee myös säilyttää.<br />
Suojelumerkinnöillä ei ole tarkoitus museoida aluetta, vaan mahdollistaa ja edesauttaa sen käyttämistä siten,<br />
että alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy ja vahvistuu. Kaavan tavoitteena on suojella rakennukset,<br />
jotka ovat säilyttäneet 1920-luvulle tyypilliset piirteet (esim. vähäeleinen, kuutiomainen, ikkunat pieniä<br />
ja jyrkkä harjakatto). Lisäksi suojeluperusteina on ollut, että alkuperäistä rakennusta ei ole merkittävästi<br />
laajennettu tai rakennukseen on helppo tehdä ympäristöä eheyttäviä palauttavia toimenpiteitä.<br />
Majakkasaarta lukuun ottamatta lähes koko suunnittelualue on tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue<br />
(pv).
16<br />
Kuva Majakkasaaresta<br />
5.4.5 Erityismääräykset<br />
Asemakaavan erityismääräyksissä on mainittu rakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet, joita tulee noudattaa.<br />
Kaavakartalla on määritelty alueen uudis- ja korjausrakentamista koskevat ehdot; rakennusten muoto,<br />
julkisivut ja katto.<br />
Lisäksi erityismääräyksissä mainitaan; että rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista<br />
ja jäteveden pumppaus tulee järjestää kiinteistökohtaisesti, jos kiinteistön alin lattiataso on viemärin<br />
padotuskorkeuden alapuolella.<br />
5.5 Kaavan vaikutukset<br />
5.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa<br />
Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennetään<br />
tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. Vaikutuksia on arvioitu ajantasakaavaan nähden.<br />
5.5.2 Epävarmuustekijät<br />
Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen<br />
luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia<br />
muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä sekä rakentamistapaohjeilla pyritään<br />
kuitenkin ohjaamaan rakentamista niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voisivat<br />
toteutua.<br />
5.5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön<br />
Yhdyskuntarakenne<br />
Kaavan vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ovat suojeleva, koska alueelle ei ole osoitettu uusia tontteja. Rakennusoikeudet<br />
noudattavat pitkälti toteutunutta tilannetta ja ovat matalammat kuin ajantasakaavassa.<br />
Kaupunkikuvaan<br />
Kaavan tavoitteena on suojella <strong>Haikan</strong> <strong>kaupunki</strong>kuvallisia arvoja ja näin ollen vaikutukset tullee olemaan<br />
positiivisia. Kaupunkikuvan säilyminen pienimittakaavaisena, väljänä ja idyllisenä on huomioitu sekä kaavassa<br />
että alueelle laadituissa erillisissä rakentamistapaohjeissa.
17<br />
Palvelut<br />
Alueelle on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueen rakennuksiin voi sijoittaa<br />
myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia ateljee-, työpaja- ja käsityöläistoimintaa. Kaavan vaikutukset palveluihin<br />
voivat olla positiivisia, koska se saattaa monipuolistaa alueen palvelutarjontaa.<br />
Virkistys<br />
Kaavaan on osoitettu lähivirkistysalueet VL/s merkinnällä, joka velvoittaa hoitamaan aluetta maisemametsänä.<br />
Alueen virkistyksellisiä arvoja on parannettu myös osoittamalla pohjoisrannalle ohjeellinen uimaranta ja pohjois-,<br />
itä- ja etelärannoille ohjeelliset venevalkama-alueet.<br />
Liikenne<br />
Omena- ja <strong>Haikan</strong>tie on yhdistetty toisiinsa kadulla, jota ei ole ajantasakaavaan merkitty. Katu on kuitenkin<br />
nykyään oleva ja aktiivisessa käytössäkin. Kaava selkeyttää uuden ajoradan myötä alueella liikkumista. Saaritien<br />
aluevarausta on lyhennetty maisemallisista syistä saaren pohjoisosassa. Lisäksi kahvilan eteen on<br />
varattu katutilaa reilusti pysäköintipaikkoja varten. Muita liikenteellisiä vaikutuksia kaavalla ei ole.<br />
Rakennettu kulttuuriympäristö<br />
Suojelumerkinnät, kaavan erityismääräykset ja rakentamistapaohjeet ohjeistavat sekä korjaus- että uudisrakentamista<br />
kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Kaavalla on positiivisia vaikutuksia rakennetun kulttuuriympäristön<br />
säilymiseen ja korjausrakentamisen myötä jopa arvojen vahvistumiseen.<br />
Tekninen huolto<br />
Tekniseen huoltoon kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Itärannalle on osoitettu ohjeellinen yhdyskuntateknistä<br />
huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, jolle saa rakentaa jätevesipumppaamon ja puistomuuntamon.<br />
Taloudelliset vaikutukset<br />
Venevalkama-alueet ja uimaranta toteutuessaan aiheuttavat jonkin verran taloudellisia vaikutuksia sekä rakentamisen<br />
että kunnossapidon myötä.<br />
Suojelukaava todennäköisesti lisää <strong>Haikan</strong> houkuttelevuutta asuinalueena, koska alueen identiteetti tullee<br />
kaavan myötä säilymään ja jopa vahvistumaan. Alueen houkuttelevuuden kasvaessa rakennusten ja tonttien<br />
arvot saattavat nousta, joka voi lisätä asukkaiden halukkuutta korjata ja säilyttää rakennuksia.<br />
Sosiaalinen ympäristö<br />
Alueelle ei ole osoitettu uusia tontteja, joten asukaslukuun ei tule merkittäviä muutoksia.<br />
5.5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön<br />
Maisemakuva<br />
Kaava parantaa ranta-alueiden suojelumerkintöjen ansiosta alueen maisemakuvan säilymismahdollisuuksia<br />
verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan.<br />
Luonnonolot<br />
Alueen itäreunalle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-1, jolla sijaitsee<br />
metsälain mukainen lehtolaikku. Aluetta ei ole osoitettu ajantasakaavassa. Asemakaaavaehdotuksella on<br />
näin ollen positiivisia vaikutuksia luontoon.
18<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat<br />
Asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ohjaavat rakentamista kaavamerkintöjä tarkemmin.<br />
Ohjeissa annetaan neuvoja ja määräyksiä sekä korjaus- että uudisrakentamiseen. Rakentamistapaohjeet<br />
ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.<br />
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus<br />
Alueelle määrätty rakennuskielto päättyy viimeistään silloin, kun kaava saa lainvoiman.<br />
6.3 Toteutuksen seuranta<br />
Asemakaavan toteutumista valvovat Jyväskylän kaupungin Kaavoitus, Rakennusvalvonta ja Yhdyskuntatekniikka.<br />
Yhteistyö ja tiedonkulku eri viranomaisten välillä on tärkeää suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta.<br />
Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.<br />
LIITTEET<br />
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
2. Ote ajantasayleiskaavasta<br />
3. Ote ajantasa-asemakaavasta<br />
4. Rakennuskielto- ja suunnittelualue<br />
5. Pienennös asemakaavaluonnoksesta<br />
6. Luonnoksen merkinnät<br />
7. Pienennös asemakaavaehdotuksesta<br />
8. Ehdotuksen merkinnät<br />
9. Tonttijakokartat<br />
10. Rakentamistapaohjeet<br />
11. Asemakaavan seurantalomake
19<br />
7 SELOSTUKSEN LISÄLEHDET<br />
(Selostuksen lisälehdillä selostetaan julkisen nähtävillä olon palaute ja vastineet niihin sekä<br />
mahdolliset toimenpiteet muistutusten johdosta.)<br />
Asemakaavan muutosehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 26.11.-31.12.2009. Keski-Suomen pelastuslaitoksen,<br />
rakennus- ja ympäristölautakunnan, Keski-Suomen museon sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnoissa<br />
ei ollut huomautettavaa kaavaan.<br />
Ehdotusvaiheessa muistutuksia jätettiin yhteensä 13 kpl ja lausuntoja 4kpl.<br />
Muistutuksissa nousivat esille erityisesti <strong>Haikan</strong> alueen maanomistajien kaupungin maalle rakentamien laitureiden<br />
säilyminen, venepaikat sekä rakennusoikeuden määrä asuintonteilla.<br />
Kaavasta jätettyihin muistutuksiin voidaan todeta yleisesti seuraavaa:<br />
Rantalaiturit:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
Venepaikat:<br />
Kaavassa VL/s –alueella on kielletty maisemaa merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen<br />
VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa,<br />
ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä alueella.<br />
Uudisrakentaminen ja peruskorjaus:<br />
Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä tulee noudattaa rakennustapaohjeita. Rakennusluvan<br />
yhteydessä voidaan pyytää Keski-Suomen museon katselmus ja lausunto.<br />
Rakennusoikeus:<br />
Kaavassa on määritelty rakennusoikeus tonttikohtaisesti. Likimain samankokoisille tonteille on pyritty rakennusten<br />
ja miljöön kulttuurihistoriallinen arvo huomioonottaen merkitsemään suuruusluokaltaan samankaltainen<br />
rakennusoikeuden määrä.<br />
Muistutusten pääkohdat sekä kaavoittajan vastine:<br />
-------------<br />
1.<br />
Usko Toivola Kyllikki Toivola<br />
Päivi Väisänen, Arto Väisänen<br />
Regina Kiviranta<br />
Olli Siik, Tiina Siik<br />
Patrick Murphy, Eila Murphy<br />
Eila Puukko<br />
Raili Koskinen<br />
Hanna Salminen<br />
”Kaavaselostuksessa (5.4.3. Liikennejärjestelyt) kyseisiä aluevarauksia perustellaan sillä, että "näillä alueilla<br />
säilytetään nykyisinkin runsaasti veneitä". Toteamme erityisesti <strong>Haikan</strong> pohjoisrannan osalta, että kyseistä<br />
rantaa lähimpänä sijaitsevien omakotikiinteistöjen asukkaat ovat perinteisesti jo vuosikymmeniä säilyttäneet<br />
soutuveneitään ja muita pienehköjä veneitään tonttiensa kohdalla rannan virkistysaluekaistaleella.<br />
Mielestämme ei olisi tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti järkevää käyttää kaupungin varoja <strong>Haikan</strong><br />
pohjoisrannan venevalkama- alueeseen, kun kyseinen alue ei sovi venevalkama-alueeksi ja venevalkamasta<br />
aiheutuisi haittaa virkistysalueen muulle käytölle ja lähikiinteistöjen asukkaille. Edellä mainituista syistä esitämme,<br />
että <strong>Haikan</strong> suojelukaavaehdotuksesta poistetaan <strong>Haikan</strong> pohjoisrannan lähivirkistysalueelle osoitettu<br />
ohjeelliseksi venevalkama-alueeksi varattu alue (Iv-alue). Nykyisen käytännön mukainen veneiden pito<br />
<strong>Haikan</strong> pohjoisrannalla voitaisiin käsityksemme mukaan turvata kaavahankkeen yhteydessä. Tällöin kaavaa<br />
tulkittaisiin kaavaselostuksen perusteella siten, että lähivirkistysaluemerkintä (VUs) ei estäisi nykyistä veneidenpitokäytäntöä.”<br />
Vastine:<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.
20<br />
2.<br />
Niilo Frilander, Ulla-Maija Frilander<br />
”Oli luonnollista, että venetelakka sijaitsi mahdollisimman lähellä rakennuspaikkaa. Keskitetyt venevalkamat<br />
eivät ole koskaan kuuluneet haikkalaiseen elämänmenoon. Toinen kulttuurihistoriallisesti merkittävä asia<br />
Haikassa on rantalaituri, joka kaava-asian yhteydessä näyttää olevan uhattuna. Laiturin kulttuurihistoriallinen<br />
merkitys on kiistaton. Esitämme, että alueen laitureiden sallitaan sopivalla kaavamääräyksellä jäädä paikoilleen.<br />
<strong>Haikan</strong> alueen itärannalle sijoitetun ohjeellisen venevalkaman etelänpuoleista rajausta tulisi siirtää noin kaksikymmentä<br />
metriä pohjoiseen päin, koska rannan topografia ei tuolla kohdin ole otollinen veneiden säilyttämiselle<br />
ilman merkittäviä maansiirtotöitä.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
3.<br />
Jari Hynninen<br />
”<strong>Haikan</strong>tie 6:n omistajana vaadin korjattavaksi suuren tonttimme rakennusoikeuden vastaamaan naapureidemme<br />
vastaavia oikeuksia. Ensisijaisesti vaadin päärakennuksen rakennusoikeutta 290 m2 sekä oikeuden<br />
rakentaa katuun rajoittuvan talous / autotallirakennuksen siten kuin rajanaapurillamme Omenatie 3:ssa<br />
on. Tontit ovat samankokoisia. Toissijaisesti päärakennuksen rakennusoikeus on oltava vähintään 250 m2:n,<br />
kuten naapurimme pienemmällä tontilla <strong>Haikan</strong>tie 4:ssä on. Tällöin on joka tapauksessa varattava oikeus<br />
erilliseen emo katuun rajoittuvan talous / autotallirakennukseen. <strong>Haikan</strong>tien asianmukaiseen kunnostamiseen<br />
tulee kiinnittää erityisesti huomioita. henkilöautoa raskaampien ajoneuvojen pysäköinti ehdottomasti<br />
kieltää <strong>Haikan</strong>tiellä.<br />
Toisaalta kaavoittaja voisi määritellä <strong>Haikan</strong>tien esim. pihakaduksi.<br />
Mielestäni asukkaiden omat venepaikat ja laiturit kuuluvat <strong>Haikan</strong> saaristolaiseen ja sille erityisen tunnusomaiseen<br />
kulttuurihistoriaan. Niiden käyttöoikeutta ei missään tapauksessa saa poistaa. Päinvastoin, kaavan<br />
pitää suojella tätä ainutlaatuista ja nimenomaisesti Haikalle tunnusomaista erityispiirrettä.<br />
Haikassa on yleistymässä tapa säilyttää soutuvenettä suurempia veneitä asuinalueella. Veneitä voi toisinaan<br />
nähdä jopa katujen varsilla ja puistoalueilla. Kaavan tulee ehdottoman selkeästi kieltää tällainen omavaltainen<br />
toiminta.”<br />
Vastine:<br />
Kaavassa on määritelty rakennusoikeus tonttikohtaisesti. Likimain samankokoisille tonteille on pyritty rakennusten<br />
ja miljöön kulttuurihistoriallinen arvo huomioonottaen merkitsemään suuruusluokaltaan samankaltainen<br />
rakennusoikeuden määrä.<br />
<strong>Haikan</strong>tien kunnostusta tai mahdollisesta pihakaduksi muuttamista ei ratkaista asemakaavassa. Kunnostuksista<br />
ja pihakaduista tehdään päätökset yhdyskuntatekniikan vastuualueella.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Kaavaan muutetaan päärakennuksen kerrosalaksi 250 m2, ja talousrakennusten kerrosalaksi 150k-m2. Tontin<br />
yhteenlaskettu rakennusoikeuden määrä pysyy ennallaan, 400k-m2.<br />
4.<br />
Erkki Kosola, Sirkka-Liisa Kosola<br />
”Haluamme tehdä muistutuksen rakennus- ja ympäristölautakunnassa tehdystä Muuratsalon <strong>Haikan</strong> venelaitureita<br />
koskevasta päätöksestä. Laitureitten poistaminen rannoilta veisi <strong>Haikan</strong> alueelta jotain hyvin olennaista.<br />
<strong>Haikan</strong> alue ja rannathan ovat maalaismaisemaa eikä kivettyä <strong>kaupunki</strong>ympäristöä.<br />
Toivomme, että tässä asiassa ensisijaisesti kuunnellaan asukkaita ja asukkaitten toiveet otetaan huomioon<br />
lopullisessa kaavapäätöksessä.”
21<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
5.<br />
Veli-Matti, Jaana, Lotta ja Venla Leppälä<br />
”<strong>Haikan</strong> perinteeseen ja perinnemaisemaan kuuluvat veneet ja laiturit kuten saaristossa kuuluukin.<br />
<strong>Haikan</strong> alueella asuvilla on ollut perinteisesti veneiden säilytyksen ja kevyiden laiturien rakentamisen suhteen<br />
ikimuistoinen nautintaoikeus Parviaisen ajoilta lahtien. Kaavassa esitetyistä ohjeeIlisista venevalkamaalueista<br />
soutuveneille sopii ainoastaan Särenlahdelle esitetty alue. Muut venevalkamiksi esitetyt alueet sijaitsevat<br />
liian jyrkillä ja suojattomilla rannoilla, joilla ilman rantatörmien rajua muotoilemista loivemmiksi on mahdotonta<br />
säilyttää veneitä.<br />
<strong>Haikan</strong> rakentamistapaohjeissa esitetty tonttien välisten pensasaitojen 1,2 metrin maksimikorkeutta voidaan<br />
mielestämme pitää yksityisyyttä loukkaavana sääntönä. Mielestämme aitakorkeudesta on voitava päättää<br />
rajanaapurien kesken kuten tähänkin saakka.<br />
Haikassa asuu modemeja ihmisiä tarpeineen. Haikkaa ei tule museoida alueeksi, jossa nykyihmisen eläminen<br />
ja oleminen tehdään säännöillä ja määräyksillä monessakin suhteessa kohtuuttoman hankalaksi.<br />
Emme hyväksy veneiden säilytyksen sääntelyä, laitureiden sääntelyä, pensasaitojen korkeuden sääntelyä,<br />
rakentamisen ja peruskorjausten kohtuutonta sääntelyä.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Pensasaitakasvien kohdalla tulee noudattaa rakennustapaohjeiden ohjeita alueelle luontaisista kasvilajeista.<br />
Aitamääräyksiä on muutettu luonnosvaiheen jälkeen siten, että tonttien välinen aidankorkeus 80cm sekä<br />
katuun rajautuva aidan korkeus 120 cm koskee ainoastaan rakennettua aitaa. Ote rakentamistapaohjeista”<br />
Nykyisellään tonttien välisiä rajoja ei ole useimmiten rajattu pensas- ja rakenteellisilla aidoilla. Avoimien näkymien<br />
säilyttämisen turvaamiseksi tonttien välisten raja-aitojen, mikäli sellaisia halutaan tehdä, tulee olla<br />
matalia, noin 0,8 m.”<br />
Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä tulee noudattaa rakennustapaohjeita. Rakennusluvan<br />
yhteydessä voidaan pyytää Keski-Suomen museon katselmus ja lausunto.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
6.<br />
Niko ja Hanna Frilander<br />
”Päijänne leimaa vahvasti Haikkalaisten arkea ja veneillä liikutaan sulan veden aikaan jatkuvasti. Vene ei ole<br />
<strong>kaupunki</strong>laiseen tyyliin pääasiassa harrastusväline, vaan tiivis osa arkea ja erilaisia haikkalaisuuteen liittyviä<br />
toimintoja. Myös laiturit on rakennettu perinteisesti tätä tarkoitusta varten yhteistyössä naapuruston kanssa<br />
ja niistä on muovautunut omaleimainen vahva osa haikkalaista kulttuuriperinnettä sekä sosiaalista kanssakäymistä.<br />
Haikkalaiset ovat myös itse huolehtineet laitureiden kunnosta ja siisteydestä. Kaavaehdotuksen<br />
mukainen suuri ja keskitetty venelaituri on rakenteeltaan ja toiminnaltaan täysin ristiriidassa tämän pitkän ja<br />
vahvan haikkalaisen perinteen kanssa. Se muuttaisi myös räikeästi alueen ilmettä ja niitä tavoitteita joihin<br />
suojelulla on muutoin pyritty. Tämän vuoksi toivomme että kaavassa sallitaan nykyiset laiturit ja mahdollistetaan<br />
niihin liittyvien tärkeiden kulttuuriarvojen ja toimintatapojen säilyminen.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.
22<br />
7.<br />
Olavi Dahlberg<br />
”<strong>Haikan</strong>tien ja Herukkatien risteyksessä oleva rakennus on todella huonokuntoinen, ja vastustan sen suojelua<br />
ja koko suojelukaavaa mikäli sen perusteella aiotaan suojella vastaavankuntoisia rakennuksia.”<br />
Vastine:<br />
Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä tulee noudattaa rakennustapaohjeita. Rakennusluvan<br />
yhteydessä voidaan pyytää Keski-Suomen museon katselmus ja lausunto.<br />
Toimenpiteet:<br />
Keski-Suomen museon maanomistajalle antaman lausunnon perusteella kaavasta poistetaan suojelumerkintä<br />
huonokuntoisen rakennuksen kohdalta.<br />
8.<br />
Pekka Onkinen, Eila Onkinen<br />
”Jos alueen kulttuurihistoriallisia arvoja todella arvostetaan, tulee soutuveneiden telakoiden säilyttäminen<br />
sallia nykyisillä veneenpitopaikoilla. Tällöin myös alueen maisema säilyisi mahdollisimman hyvin ennallaan.<br />
Keskitetyt venevalkamat eivät ole koskaan kuuluneet haikkalaiseen elämänmenoon eikä sellaisten rakentaminen<br />
millään tavoin tue alueen kulttuurihistoriallista merkitystä, päinvastoin.<br />
Toinen merkittävä asia Haikassa on rantalaituri, joka kaava-asian yhteydessä näyttää olevan<br />
uhattuna. Laiturin kulttuurihistoriallinen merkitys on kiistaton. On aivan käsittämätöntä, miksi alueen asukkaiden<br />
rakentamat laiturit pitäisi poistaa. Nykyset laiturit, joita ei enää ole monta, ovat laadukkaasti rakennettuja<br />
eivätkä riko kulttuurimaisemaa.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
9.<br />
Aleksander ja Sirkka-Liisa Paittola<br />
”Jos alueen kulttuurihistoriallisia arvoja todella arvostetaan, tulee soutuveneen telakan säilyttäminen<br />
sallia nykyisillä veneenpitopaikoilla.<br />
Toinen kulttuurihistoriallisesti merkittävä asia Haikassa on rantalaituri, joka kaava-asian yhteydessä<br />
näyttää olevan uhattuna. Laiturin kulttuurihistoriallinen merkitys on kiistaton. <strong>Haikan</strong> asuttamisen aikaan alueen<br />
maanomistaja antoi luvan laiturien rakentamiseen ja niitä käytettiin monenlaisiin asumiseen liittyviin toimiin.<br />
Laiturien merkitys ei enää nykyään ole sama, mutta järven virkistys- ja hyötykäytössä niillä on edelleen<br />
tärkeä rooli. Nykyset laiturit, joita ei enää ole monta, ovat laadukkaasti rakennettuja eivätkä riko kulttuurimaisemaa.<br />
Miksi ne pitäisi poistaa ja rakentaa mahdollisesti uusia venelaitureita veronmaksajien kustannuksella?<br />
Jos nykyiset laiturit eivät ole riittävän hyvän näköisiä, voisi esimerkiksi rakennusvalvonta esittää mallin,<br />
jonka mukaiset yksityiset laiturit voitaisiin sallia alueella Esitämme, että alueen laitureiden sallitaan sopivalla<br />
kaavamääräyksellä jäädä paikoilleen. <strong>Haikan</strong> alueen itärannalle sijoitetun ohjeeIlisen venevalkaman etelänpuoleista<br />
rajausta tulisi siirtää noin kaksikymmentä metriä pohjoiseen päin, koska rannan topografia ei tuolla<br />
kohdin ole otollinen veneiden säilyttämiselle ilman merkittäviä maansiirtotöitä.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.
23<br />
10.<br />
Raimo Papinaho, Hilkka Kupari<br />
” Suunniteltu uusi uimaranta on juuri talomme kohdalla. Lisäksi meillä on tontilla rasitteena 1920-luvulla rakennettu<br />
nyt jo ulkokuoreltaan aika huonokuntoinen vanha asuinrakennus, joka suojelukaavassa on SR 1,<br />
eikä minulla näillä näkymin ole taloudellisia edellytyksiä ruveta saneeraamaan sitä. Tontin lohkominen voisi<br />
tuoda jonkunlaisen ratkaisun asiaan, mikäli se suinkin on mahdollista. suunniteltu uusi uimaranta on juuri<br />
talomme kohdalla. Jos <strong>kaupunki</strong> tai museovirasto maksaa uimapaikan saneerauksen ei minulla eikä 50%<br />
kiinteistöstä omistavalla Hilkka Kuparilla ole mitään sitä vastaan.Tästä meidän vanhan talon säilyttämisestä<br />
ja suojelusta olen sitä mieltä, että meillä ei tule olemaan varaa ruveta sitä saneeraamaan entiselleen.”<br />
Vastine:<br />
Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä tulee noudattaa rakennustapaohjeita. Rakennusluvan<br />
yhteydessä voidaan pyytää Keski-Suomen museon katselmus ja lausunto.<br />
Kaavaan on merkitty ohjeellinen uimapaikka (vv). Ohjeellinen merkintä tarkoittaa likimääräisen uimapaikaksi<br />
soveltuvan paikan, jonka kunnostamisesta vastaa Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>. Ohjeellinen vv- merkintä ohjeistaa,<br />
ei edellytä uimapaikan rakentamista ko. alueelle.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
11.<br />
Parviaisten sukuseura ry puolesta<br />
Leena Hänninen<br />
Teuvo Parviainen<br />
Parviaisten Sukuseura ry:n puheenjohtaja<br />
”Ranta-alueet ovat kiinteä osa arvokasta kulttuurihistoriallisesti arvokasta asuinaluetta ja maisemaa. Kuten<br />
on ehdotettu, asukkaat ja <strong>kaupunki</strong> yhdessä säilyttäisivät ja vaalisivat ranta-aluetta. Asutuksen kohdalla mm.<br />
venevalkamat ja vene- ja uimalaiturit ovat olleet aina osa rantamaisemaa. Parviaisten Sukuseuran mielestä<br />
talojen nykyiset pienvene- ja uimalaiturit tulisi säilyttää. Niiden poistaminen muuttaisi oleellisesti kulttuurimaisemaa<br />
ja asuinalueen ranta-alueen luonnetta alkuperäisestä tarkoituksestaan. Tarvittaessa niiden koon<br />
muuttamiselle (suurentamiselle) voitaisiin asettaa ehtoja, siten että alueen alkuperäinen luonne ei muuttuisi.<br />
Samoin uusien laiturien rakentamista voitaisiin rajoittaa tai ehkä kieltää ne tällä arvokkaalla kaava-alueella.<br />
Yksittäisten soutuveneiden säilytys valkamapaikoillaan kuuluu alueen rannan perinteeseen. Suuret ja pitkät<br />
yhteiset venelaiturit tulisi sijoittaa siten kauemmas alueen ulkopuolelle, että niiden läheisyys ei maisemallisesti<br />
riko tämän kaava-alueen luonnetta. Esim. hyvin suurten huviveneiden laituripaikat voisivat sijaita siellä.<br />
Yhteinen uimaranta on<br />
varmaankin tarpeen asuinalueen käyttöön. Myös sen suunnittelussa tulee kunnioittaa alueen arvokasta historiallista<br />
luonnetta.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
12.<br />
Seija Pehkonen<br />
”Tontin rakennusala on selvästi pienempi kuin muilla kaavamuutosta koskevalla alueella. Esitän, että kaavamuutoksessa<br />
muutetaan omistamani tontin rakennusala niin, että tontin toiselle puolelle lisätään uutta<br />
rakennusalaa. Kaavamuutoksessa puututaan myös tonttien vanhaan oikeuteen rakentaa laituri rantaan<br />
oman tontin kohdalle kaupungin maalle. Kaavamuutoksessa esitetään laitureiden kerääminen yhteen muutamaan<br />
paikkaan kaava-aluetta ja että nykyiset laiturit poistetaan. Esitän, että vanha käytäntö jatkuu ja tontin<br />
omistajilla on oikeus laituripaikkaan tonttinsa kohdalla.”<br />
Vastine:<br />
Kaavassa on määritelty rakennusoikeus tonttikohtaisesti. Likimain samankokoisille tonteille on pyritty rakennusten<br />
ja miljöön kulttuurihistoriallinen arvo huomioonottaen merkitsemään suuruusluokaltaan samankaltainen<br />
rakennusoikeuden määrä.
24<br />
Erillistä asuinrakennuksen tai talousrakennuksen rakennusalaa ei sallita Piinkadun varteen. Kaava ei myöskään<br />
salli tontin lohkomista. Kaavamääräys AO/s-korttelialueen kohdalta: ”Erillispientalojen korttelialue, jonka<br />
ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Tonttien luonne on säilytettävä puutarhamaisena. Tontille saa<br />
rakentaa yhden asuinrakennuksen”.<br />
Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä tulee noudattaa rakennustapaohjeita. Rakennusluvan<br />
yhteydessä voidaan pyytää Keski-Suomen museon katselmus ja lausunto.<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
Toimenpiteet:<br />
Kaavaan muutetaan päärakennuksen kerrosalaksi 200 m2, ja talousrakennusten kerrosalaksi 150, joka nostaa<br />
tontin rakennusoikeuden 300k-m2:stä 350k-m2:een. Samalla tarkistetaan rakennusalan rajaa.<br />
13.<br />
Manu Semann, Hanna Semann<br />
”Koska asukkaiden veneitä säilytetään yleensä omaa tonttia lähimpänä olevalla rannalla,<br />
jakautuvat veneet tasaisesti aiheuttamatta kenellekään häiriötä. Näin on veneiden säilyttämiseen ja rantautumiseen<br />
aikojen kuluessa löydetty siihen luontaisesti sopivat paikat. Asukkaat ovat aina perinteisesti myös<br />
pitäneet huolta näistä venerannoista. Venevalkamaksi ehdotettu ranta <strong>Haikan</strong> itäpuolella on veneiden säilyttämiseen<br />
ja rantautumiseen sopimaton, sillä tuolla kohdalla rantapenger on korkea ja jyrkkä. On tärkeää, että<br />
tällaisia suunnitelmia tehdessä tutustutaan huolellisesti alueen maastoon ja luonnonoloihin myös käytännössä.<br />
Kaupunkisatamissa tyypilliset keskitetyt veneiden säilytyslaiturit ovat mielestämme täysin alueen henkeen<br />
sopimattomia. Keskitetyt veneiden säilytyspaikat<br />
edellyttäisivät lisäksi laajoja muutoksia kulkuyhteyksien ja parkkipaikkojen tekemiseksi ja samalla asukkaiden<br />
omatoiminen laitureista huolehtiminen loppuisi. Suojelukaavan tarkoituksena on ollut säilyttää alueelle ominaiset<br />
kulttuuripiirteet. Sen vuoksi kaavamääräyksillä tulisi turvata pienten laitureiden ja soutuveneiden pito<br />
rannoilla perinteiseen tapaan.”<br />
Vastine:<br />
Asemakaavassa ei ratkaista rantalaitureiden säilyttämistä. Kaavamääräys VL/ s ei estä laitureiden säilyttämistä<br />
olevilla paikoillaan. Laitureiden säilymistä koskevat mahdolliset sopimukset ja päätökset ratkaistaan<br />
yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan vastuualueilla.<br />
VL / s alueen kaavamerkintä ei estä nykyistä veneidenpitokäytäntöä. VL/s –alueella on kielletty maisemaa<br />
merkittävästi muuttavien toimenpiteiden tekeminen. Ohjeellinen VL/ s-alueella sijaitseva lv- merkintä (ohjeellinen<br />
venevalkama-alueeksi varattu alueen osa) ohjeistaa, ei edellytä veneiden säilyttämistä keskitetyllä<br />
alueella.<br />
Toimenpiteet:<br />
Ei aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen.<br />
------------<br />
Kaavamuutokseen tehdyt tarkistukset eivät ole niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat kaavaehdotuksen ja<br />
tonttijakojen uudelleen nähtäville asettamista.<br />
Jyväskylässä 7.5.2010<br />
Nana Pentti<br />
Kaavoitusarkkitehti<br />
puh. 014-266 5043<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi<br />
http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
Change language