alkusanat - Suomen Snautserikerho

Tulokset:
P&S:
0 144
kpl
Mustat:
161kpl
1 15 kpl 2 kpl
2 2 kpl 0 kpl
3 0 kpl 1 kpl
Kyynärniveliä on kuvattu yhteensä 325 snautserilta, joista 20:lla on havaittu muutoksia. Kyynärniveldysplasiaprosentti
on siis tämän aineiston perusteella kuusi prosenttia. Huomattavaa on että
tutkittaessa värejä erillään esiintyy dysplasiaa pippurin ja suolan värisillä noin kymmenellä
prosentilla ja mustilla noin kahdella prosentilla.
4.3.3. Silmäsairaudet
Katarakta eli perinnöllinen harmaakaihi voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa kehittyvä tai
myöhemmällä iällä kehittyvä.Kaihia on olemassa perinnollinen harmaakaihi sekä hankittukaihi ja
normaali iänmuötä ilmenevä nukleaariskleroosi. Jotta kaihia voisi pitää perinnöllisenä, sen tulee
esiintyä rodulle ominaisessa paikassa linssiä ja useimmiten lisääntyä tai tiivistyä iän myötä.
Kaihi voi esiintyä vain toisessakin silmässä. Harmaakaihi voi aiheutua myös jostain sairaudesta,
lääkkeestä, tapaturmasta tai vanhuudesta. Nämä muodot eivät ole periytyviä. Kaihia on olemassa
geneettisesti erilaisia muotoja. Kaihin periytymismekanismia snautsereilla ei tiedetä.
PRA eli progressiivinen verkkokalvon rappeutuma (perifeerinen) on todettu yhdellä mustalla
snautserilla vuonna 2003. Kaikkien PRA –muotojen periytymistä ei vielä tunneta. Jotkut PRA
muodot periytyvät resessiivisen autosomaalisesti. Eräillä roduilla on todettu X-kromosomaalinen
muoto. Sairaus ilmenee eri roduilla tyypilliseen aikaan 9 kuukaudesta 10 vuoteen, jolloin on
vaara sekoittaa sairaus vanhuuden aikaiseen verkkokalvon rappeutumiseen. Myös eri tulehdukset
aiheuttavat verkkokalvon rappeutumista.
Lyhenne PHTVL/PHPV tarkoittaa pysyviä verisuonijäänteitä. Linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen
verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaus luokitellaan kuuteen eri asteeseen.
Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista (PHTVL 1. aste) sokeutta aiheuttaviin muutoksiin
(6. aste). [Pärnänen]
RD eli verkkokalvon synnynäinen kehityshäiriö, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiöaikana palautumattomasti
epänormaaliksi. MRD tarkoittaa että koiralla on verkkokalvolla yksi tai usempia
poimuja, joko toisessa tai molemmissa silmissä. GRD eli geograaffinen RD on MRD muutosta
laajempi poimujen ja verkkokalvojen ohentumien kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn.
TRD eli totaali RD, jolloin verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti ja koira on sokea.
[Jalomäki]
Distichiasis/Cilia aberranta eli ylimääräiset silmäripset, on sairaus, jossa luomen reunaan kasvaa
karvoja. Nämä karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristelyä
ja sarveiskalvohaavaumia. Joillakin roduilla karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta oireita.
Oirehtivilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla. [Pärnänen]
PHTVL/PHPV 1, MRD, Distichiasis diagnoosin saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen jos sen
partneri on tutkittu ja terveeksi todettu ko. sairauden osalta.
Perinnölliset silmäsairaudet todetaan silmätutkimuksiin erikoistuneen eläinlääkärin tekemässä
tutkimuksessa. Vuosina 1995–2004 on silmätarkastettu yhteensä 296 P&S väristä ja 246 mustaa
snautseria.. Perinnölliseksi luokiteltavaa harmaakaihia on löydetty 11 mustalta snautserilta
ja progressiivista verkkokalvon rappeumaa (PRA) yhdeltä mustalta snautserilta. Silmäsairaita
mustien kannasta on 2,5 % verrattuna rekisteröinteihin. Vuoden 2003 terveyskyselyyn vastanneista
80 kpl:lle koirista oli tehty virallinen silmätarkastus. Neljällä terveyskyselyyn vastanneista
oli todettu löydöksiä, mutta koirilla ei ollut raportoitu niistä mitään ongelmia.
Mustista snautsereista on tutkittu vuosien 1995–2004 aikana 58 % suhteessa rekisteröinteihin.
Todellisuudessa mustien tutkimustuloksissa on samojen koirien uusintatutkimuksia, joten tutkit-
33