alkusanat - Suomen Snautserikerho

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT
6.1. Visiot
Snautserin rotumääritelmän mukaan se on seura- ja vahtikoira. Snautserin nykyinen käyttötarkoitus
on olla monipuolinen harrastus- ja seurakoira, jolla on kohtuullinen vahtivietti. Tyypillinen
snautserin luonne on iloinen, aktiivinen, innokas liikkuja, joka on aina valmiina mukaan säällä
kuin säällä. Snautseri on melko itsenäinen, hieman pehmeä ja ihmisystävällinen. Itsepäisyyden,
vilkkauden ja tietyn hallintapyrkimyksen vuoksi snautseri ei olekaan kaikille sopiva koira, vaan
se tarvitsee määrätietoisen ja kärsivällisen omistajan.
Snautseri ei ole ollut koskaan muotikoira, joten vuosittaiset rekisteröinnit ovat pysyneet 150
pennun paikkeilla. Suhteellisen pieni populaatio tuo haasteen geenipohjan laajuuden säilyttämiselle
ja laajentamiselle. Itsetarkoitus ei ole populaation määrän kasvattaminen vaan populaation
kokonaisrakenteesta huolehtiminen.
Ulkomuodoltaan (fenotyypiltään) snautseri on välttänyt suurimmat muotivirtaukset. Ulkomuoto
on pysynyt samankaltaisena vuosikymmeniä. Suomalaisen snautserin ulkomuoto on melko lähellä
rotumääritelmää. Snautseri on karkeakarvainen, neliömäinen, ryhdikäs ja tyylikäs, mutta
samalla vankka koira, joka on hyvä liikkuja. Snautserille on ominaista tuuhealla parralla varustettu
pitkä pää ja röyhkeä ilme, jonka tuo tummat, mantelinmuotoiset silmät. Liioiteltuja tyyppejä
ei voida sanoa olevan. Kanta on varsin tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia
ei liioin ole.
Snautseri ei ole ollut ns. suosikkirotu, joten yhdistelmät eivät perustu lähinnä asuvaan urokseen.
Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa voidaan
ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä voidaan
pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa.
6.2. Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat
Tavoitteena on säilyttää snautserin taso Suomessa hyvällä tasolla sekä parantaa entisestään
kaikilla osa-alueilla (ulkomuodon, terveyden ja luonteen suhteen).
Jalostukseen käytettävien koirien kriteerit tulee pitää riittävän korkealla, välttäen kuitenkin siitosmatadoreja
ja geenimateriaalin liiallista supistamista. Jalostukseen käytettävien koirien tulisi
olla ulkomuodoltaan vähintään keskitasoa tai sitä parempia. Luonteen osalta siitokseen käytettävän
koiran tulee olla yhteiskuntakelpoinen, ei missään tapauksessa pelokas ja/tai aggressiivinen.
Siitoskoiran tulee olla terve.
6.2.1. Populaation kokonaistilanne ja rakenne
Tavoitteena on laajemman geenipohjan luominen. Populaation määrän kasvu ei ole tavoitteena
vaan populaation kokonaisrakenteen monipuolisuus. Jalostukseen saatava lisää yksilöitä, jotta
tehollinen populaatiokoko kasvaa. Tavoitteena on myös koko rodun sukusiitosasteen pitäminen
alhaisena, tavoitteena alle neljän prosentin taso laskettuna kuudella polvella Suomen Kennelliiton
Koiranetin mukaan. Suosituksena on, että yksittäisen yhdistelmän sukusiitosprosentti olisi
enintään 6,25% kuudella polvella laskettuna. Yhdistelmien sukusiitosprosentit lasketaan myös
kuudella polvella Suomen Kennelliiton Koiranetin mukaan. Geenipohjan laajentamiseksi voidaan
toteuttaa muutamia harkittuja väriristeytyksiä. Väriristeytykset tulee tehdä Suomen kennelliiton
ja Snautseri- Pinseri keskujärjestön jalostusneuvoston antaman ohjeistuksen mukaan.
LIITE H.
Keinot
Jalostustoimikunta seuraa molempien värien koko populaation sukusiitoskerrointa ja tehollista
populaatiokokoa ja tiedottaa näistä kasvattajia jalostuspäivilla. Tiedot raportoidaan nettisivuilla
linkkinä Suomen Kennelliiton Koiranetin tilastoihin ja vuosittain tulosjulkaisussa sekä jalostuspäivillä.
Toimikunnan tulee tarkkailla vuosittain vuosittaista tehollista populaatiokokoa ja sen sisäisiä
muutoksia. Toimikunnan tulee seurata sukusiitosasteen muutoksia laskemalla arvot vuosittaisil-
59