Kultahammas 2/2012

2/12
w w w . k u lta h a m m a s . f i
Ota
mukaan
ilmaiseksi
Apua
purentaongelmiin
S. 16
Ennakoi
viisaudenhammasvaivat
S. 20
Hampaat
tekevät roolin teatterissa s. 8
Hyvinvointibarometri s.6 Ella testaa hammasraudat s.23 Suupirssi tien päällä s.25

Pääkirjoitus
LISÄÄ SUUN TERVEYDENHUOLTOA!
Kultahammas on riippumaton lehti,
joka antaa lukijoille monipuolista
tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan
ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla,
vastaanotoilla sekä
julkisissa hammashoitoloissa.
Seuraava numero ilmestyy
keväällä 2013
Julkaisija:
Magnolia Media Oy
Päätoimittaja:
Eija Öhrnberg
Puh. 040 587 2447
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi
Toimitus:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Internet:
www.kultahammas.fi
Ulkoasu:
Tommi Honkavaara
Taitto:
Kirma visual
Kannen kuva:
Johan Ahlroth
Painos:
28 500 kpl
Paino:
Forssan Kirjapaino
Paperi:
Kansi MultiArt Gloss 130 g
Sisäsivut Novapress Silk 90 g
ISSN 1798-9418
Ilmoitusmyynti:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Puh. 040 587 2447, 044 075 4725
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi
Suuret ikäluokat eläköityvät ja
väestö ikääntyy. Hoidon tarve
kasvaa, mutta työikäisten hammaslääkärien
määrä vähenee.
Hankala yhtälö. Onko koko ajan kasvavaan
hoidon tarpeeseen varauduttu
riittävästi? Muiden muassa hammaslääkärit
ovat huolissaan tilanteesta.
Suomen Hammaslääkäriliitto on ajanut
kehittämishanketta, jonka tavoitteena
on hammas- ja suusairauksien ehkäisy
ja hoidon saatavuuden parantaminen.
On selvää, että suun terveydenhuollossa
tarvitaan sekä yksityisen että
julkisen sektorin työpanosta myös
tulevaisuudessa.
Kun palvelut ovat vaikeasti tavoitettavissa, suun terveydenhoitoa
voidaan viedä sitä tarvitsevien luo. Näin toimii Suupirssi, Savoniaammattikorkeakoulun
operoima EU-rahoitteinen kokeilu. Suupirssi
tavoittaa asiakkaat esimerkiksi hoiva- ja hoitoyhteisöissä ja kouluilla,
eli siellä missä avun ja tiedon tarve on suuri. Projekti loppuu kuluvan
vuoden joulukuussa, mutta sen toivoisi jatkavan toimintaansa
tulevaisuudessakin. Löytyisikö yrityksistä kiinnostusta Suupirssin
toiminnan sponsorointiin?
Nuorten hampaiden harjaus unohtuu edelleen luvattoman usein.
Kouluterveydenhuollon sinnikkäät puurtajat tekevät väsymätöntä
työtä hammashuollon ja nuorten terveiden elintapojen puolesta.
Limingassa ja Porissa on onnistuttu, kiitos pitkäjännitteisen ja
innostavan valistustyön. Porin ja Limingan toimintamalleista voit
lukea lisää tästä lehdestämme.
Energistä loppuvuotta!
Eija Öhrnberg
päätoimittaja
Haluatko tietää, miten lapsen hampaita
hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun
pitämiseksi raikkaana? Tai kenties
hintatietoja hampaiden valkaisusta?
Kerro meille juttuvinkki.
Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi
Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla
vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen.
441 612
Painotuote
Kultahammas – suu puhtaaksi
3

– Suu puhtaaksi
2/2012
6-7 Odotushuoneessa
Hammashoidon uutisia ja uutuuksia.
8-11 Maskeeraus on taitolaji
Hampailla tärkeä rooli teatterissa.
12-13 Hammasremontti
nukutuksessa
Nuoret aikuiset potilaina.
14-15 Vaiettu hampaattomuus
Terveystutkimuksen karut faktat.
8
Jani Kylmälä viimeistelee
Harri Nousiaisen rooli-ilmeen.
16
Petri
Korhonen
löytää
purennan
ongelmakohdat.
16-17 Apua purentavaivoihin
Kokonaisvaltaista terapiaa Tampereella.
18 Älykäs hammasharja
Minimoi harjausvirheet.
20-21 Viisaudenhampaat
tarkkailussa
Ennakoi mahdolliset ongelmat.
22 Narskutusta
Hammashoidon hullut villitykset.
23 Ellan ja Sinin testinurkka
Keskustelua oikomishoidosta.
24-25 Reikiä nolla
Ravinto ja hampaat.
26-27 Kotimatkalla
Koirillakin purentaongelmia.
23
Uusi teksti:
Ella ja Sini
keskustelevat
hammasraudoista.
4

Odotushuoneessa
Hammaskeijun taksat selvitetty
Maitohampaan irtoaminen on useimmille
lapsille jännittävä ja vähän pelottavakin
tapahtuma. Hammaskeiju tekee siitä kuitenkin
positiivisen elämyksen.
Kun irronneen maitohampaan laittaa
illalla tyynyn alle, niin hammaskeiju käy yöllä
noutamassa sen ja laittaa tilalle pienen
palkkion, yleensä kolikon.
Mutta millainen on tämä maitohampaita
keräilevä satuhahmo?
Hammaskeiju tunnetaan useissa länsimaisissa
kulttuureissa, mutta esimerkiksi
Espanjassa hänen hommiaan hoitaa hiiri,
jota kutsutaan nimellä Ratoncito Pérez tai
el Ratón de los Dientes.
Useimmiten hammaskeiju noutaa
irronneen hampaan lapsen tyynyn alta.
Jotkut laittavat maitohampaan yöpöydällä
olevaan vesilasiin, ja aamulla tilalle on
ilmestynyt kolikko lasin pohjalle.
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa
kävi ilmi, että 74 prosenttia ihmisistä arvelee
hammaskeijun olevan tyttö. Useimmat
ovat sitä mieltä, että hän muistuttaa kuuluisaa
Helinä-keijua siipineen ja taikasauvoineen.
Entä kuinka paljon hammaskeiju maksaa
maitohampaasta? Tämäkin selvitettiin
USA:ssa viime vuonna ja keskivertokorvaukseksi
saatiin 2,60 dollaria eli jokseenkin
tasan kaksi euroa per hammas.
Pari vuotta sitten valmistui myös elokuva
Hammaskeiju (Tooth Fairy, 2010), jossa
uransa ehtoopuolella oleva jääkiekkoilija
tuomitaan kahdeksi viikoksi tekemään
hammaskeijun tehtäviä rangaistukseksi
siitä, että hän ei usko keijuihin. Ei auta
raavaan lätkäpelaajan muu, kuin sonnustautua
kimalteleviin keijusiipiin ja opetella
keijupölyn sirottelua.
Apex Predator
Täydellinen lahjaidea hammaslääkärille
Jos tuttavapiirissäsi on tasavuosia täyttävä hammaslääkäri tai olet erityisen
kiitollinen omallesi, niin tässä on loistava lahjavinkki. Hammaslääkärien lisäksi
Mariana Fantichin ja Dominic Youngin suunnittelemat kengät sopivat myös
hänelle, jolla on jo kaikkea. Perinteisten nahkakenkien pohja on korvattu 1050:llä
tekohampaalla, jotka varmasti takaavat hyvän pidon myös Suomen polanteisille
talvikaduilla.
Tekijöiden mukaan kengillä siis voi kävellä, mutta lenkin jälkeen hampaat saattavat tarvita
pientä paikkaushoitoa. Suunnittelijat ovat saaneet kengistään niin hyvää palautetta design-piireissä, jotta
lupaavat palata hammasteemaan myös tulevaisuudessa. Kenkäparin omistajaksi pääsee 1500 punnalla.
Sykettä sydämeen Satakunnassa
Porin perusturvan suun terveydenhuollon
hammashoitaja Kirsi Vonk sai tunnustuksen
pitkäjänteisestä ennaltaehkäisevästä
työstä lasten, kouluikäisten ja perheiden
parissa. Sydänterveyden edistämisen alueellinen
kunniamaininta tuli yli 20 vuoden
työn tuloksena.
Kirsi Vonkin toimenkuva terveydenhuollon
piirissä on aina ollut laaja.
Viimeiset viisi vuotta hän on keskittynyt
tekemään kokopäivätoimisesti ennaltaehkäisevää
työtä.
– Pidän neuvolaa Pihlavan alueella
0–3-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen.
Käyn Porin yläasteen kouluissa kertomassa
tupakan, nuuskan ja happamien juomien
vaikutuksista hampaille. Näytän nuorille
konkreettisesti, mitä tapahtuu jos hampaista
ei pidetä huolta. Järjestän kouluissa
myös terveysteemapäiviä yhteistyössä
kouluhenkilökunnan ja muiden tahojen
kanssa, kertoo Kirsi Vonk.
Porin yläasteen kouluista poistettiin
limsa- ja makeisautomaatit 2007 Vonkin
ansiosta. Sydänpiirin Airi Mattilan ja
Vonkin ansiosta tehtiin kuntalaisaloite ja
kouluihin terveelliset välipalat. Samoin
päiväkodeista poistettiin makeat syntymäpäiväherkut
ja tilalle järjestettiin askartelua.
Viimeisin saavutus on, kun ksylitoltuotteet
saatiin takaisin päiväkoteihin.
– Luennoin myös urheilijoille ja heidän
valmentajilleen terveellisistä elintavoista.
Järjestämme yhteistyössä erilaisia
tempauksia, esimerkiksi discoillan, jonka
teemana oli nuuska.
Vonk tekee tärkeää työtä 17–25-vuotiaiden,
syrjäytymisuhan alla olevien nuorten
parissa. Ryhmät opettelevat informaation
lomassa muun muassa kotiaskareita,
ruuanlaittoa ja liikuntaa. Vonk neuvoo
suun- ja hampaiden hoidosta ja tapaamisten
yhteydessä jaetaan aina pieni kassi,
josta löytyy hammasharja, tahna, ksylitolnäytteitä
ja esitemateriaalia.
– Teen paljon yhteistyötä terveydenhoitajien,
kouluhenkilökunnan, Sydänpiirin ja
monen muun tahon kanssa. Tässä haastavassa
tehtävässä yhteistyö on avainsana
kaikkialla missä toimin. Pitkällä aikavälillä
ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnalle
merkittävä taloudellinen säästö. Aikuisiän
terveys ei ole hetken projekti, vaan terveyttä
rakennetaan lapsuudesta lähtien.
Sykettä Sydämeen -tapahtuma
Porissa yhteistyössä Satakunnan
sydänpiirin kanssa.
5

Odotushuoneessa
Valtakunnallinen
hyvinvointibarometri
2012:
Olemme eriarvoistumassa
Suuhygienistit vastasivat kyselyyn:
Ammattilaiset huolissaan
yläkouluikäisten hampaista
Teinit hoitavat hampaitaan huonoiten kaikista
ikäryhmistä, kertoo suuhygienistien ammattikunnassa
tehdyn tutkimuksen tulokset.
Jopa 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä,
että hampaiden puutteellinen puhdistus oli
melko yleistä tai hyvin yleistä 13-15-vuotiaiden
keskuudessa.
Tilanne palautuu paremmaksi iän myötä,
joskin hampaiden hoidossa ja ruoka-aikojen
säännöllisyydessä oli 16-25-vuotiaiden ryhmässä
vielä parantamisen varaa. Hieman yli
puolella tässä ikäryhmässä hampaiden kunto
pysyi ennallaan viime vuosina.
26–55-vuotiailla muodostui kaikista
ikäryhmistä eniten hammaskiveä ja he
kärsivät myös ientulehduksesta. Yli 55-vuotiaiden
enemmistöllä suun terveys pysyi joko
ennallaan tai parani. Yli 55-vuotiaiden tulisi
suuhygienistien mukaan lisätä ksylitolituotteiden
käyttöä.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten
näkemyksiä suomalaisten suun terveyden
haasteista ja tottumuksista kaikissa
ikäryhmissä.
Leaf Suomi teetti nettikyselyn keväällä
2012. Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry:stä
ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL
ry:stä vastaajia oli yhteensä 576. 57 prosenttia
vastaajista työskenteli julkisella ja 23
prosenttia yksityisellä sektorilla. Opiskelijoita
oli vastaajista 14 prosenttia ja yli 80 prosenttia
teki kliinistä vastaanottotyötä.
Tiesitkö että…
kaikki kaupan olevat
ksylitol-tuotteet eivät sisällä hammasterveyden
kannalta riittävästi ksylitolia.
Vuodesta 2010 lähtien
toteutettu kansallinen
hyvinvointibarometri kartoitti
jälleen suomalaisten
hyvinvointia ja suhtautumista
hyvinvointiin. Tulokset
kertovat, että me voimme
hyvin, mutta samalla kannamme
huolta kasvavasta
eriarvoistumisesta.
Kansallinen hyvinvointibarometri
2012 -kyselytutkimus
toteutettiin kesällä
Terve.fi -sivustoilla sekä
samanaikaisesti useissa eri
verkkomedioissa. Vastaajia
oli 7319, heistä 79 prosenttia
naisia ja miehiä 21
prosenttia. Tutkimusaineiston
analysoivat Terve Media
Oy:n kanssa 15/30 Research
Oy ja M3 Research Oy.
Lähes kaksi kolmasosaa
suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen
arvosanan 8–10.
Olemme varsin usein onnellisia,
tyytyväisiä ja optimistisia
tulevaisuuden suhteen.
Vastaavasti kuitenkin lähes
20 prosenttia vastaajista
ilmoittaa olevansa ahdistunut
tai masentunut. Melkein
yhtä moni on yksinäinen,
ja lähes 10 prosenttia
vastaajista kertoo olevansa
syrjäytynyt. Erityisesti nuorten
osuus syrjäytyneistä on
kasvussa.
Enemmistö vastaajista eli
80 prosenttia oli jokseenkin
tai täysin samaa mieltä, että
Suomi on hyvinvointivaltio,
missä hyvinvointi kuitenkin
eriarvoistuu nopeasti.
Hyvinvointibarometrin
julkistuksen yhteydessä
palkittiin myös Vuoden Hyvinvointibrändit.
Kipulääke
Burana valittiin vuoden 2012
hyvinvointibrändiksi. Toiselle
sijalle nousi ihonhoito- ja
kosmetiikkabrändi Lumene
ja kolmanneksi ylsi viljatuotteistaan
tuttu Elovena.
6

Liminka nuorten asialla
Odotushuoneessa
Limingan koululla on tehty
nuorten suun terveyden
edistämistyötä jo yli kaksikymmentä
vuotta. Asia on pitkälti
Liminganlahden yhtenäiskoulun
kouluneuvolan terveydenhoitaja
Annikki Törmäsen ja apulaisrehtori
Eeva-Liisa Röpelisen
ansiota. He ovat ottaneet asian
omakseen ja tarmokas työ
kantaa hedelmää.
Limingassa tehdään laajapohjaista yhteistyötä
kautta maan eri järjestöjen ja yritysten
kanssa. Edistämistyöhön paikallisella tasolla
lähtevät terveydenhoitajan avustuksella
oppilaskunta, luokanopettajat ja luokanvalvojat.
Koululaiset osallistuvat yleensä hyvin
mielellään ja innolla kulloinkin toteutettavaa
tapahtumaan.
– Käytännön työ lasten ja nuorten
parissa herättää tarpeita ja ideoita tiettyihin
teemoihin tarttumiseen, kertoo Annikki
Törmänen.
– Projektien teemat valitaan ajankohtaisten
asioiden ympärille syntyvien
mielikuvien, trendien, tärkeäksi koettujen
aiheiden mukaan.
Mistä rahat projekteihin?
– Limingassa kouluterveydenhuollolla ja
koulutoimella ei ole olemassa määrärahoja
joiden turvin voisimme suunnitella
terveyden edistämisen projekteja. Uskallan
epäillä, että näin on tilanne valtaosassa
Suomen kuntia. Olen koko työurani ajan,
noin 30 vuotta, etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita,
kertoo Annikki Törmänen.
– Projektien laajuudesta riippuen on
haettu sponsoriapua myös paikallisilta
yrityksiltä, tuottajilta, Nuori Suomi -ryhmältä
ja Nuorten Akatemialta. Koulu on osaltaan
sponsoroinut pienimuotoista toimintaa.
Vuosien varrella terveydenhuollon
puolella Liminka on luonut hyvät suhteet
eri järjestöihin ja yrityksiin.
Miten käytännössä Limingassa yhdistetään
suun terveydenhoito ja valtakunnallinen
smokefree-toiminta?
– Projekteissamme ”lyömme aina monta
kärpästä yhdellä iskulla”. Savuttomuuden
edistämisen kanssa sopii yhteen vallan
mainiosti henkilökohtaisesta hygieniasta
huolehtiminen eli esimerkiksi suun, ihon
ja hiusten hoito sekä liikunta, siis hyvät
elämäntavat.
– Olen saanut vuosien varrella hyviä yhteistyökumppaneita
lukuisista Avainlippufirmoista
kautta maan. Olemme tästä
Limingassa hyvin kiitollisia. Kannustamme
koululaisia ja kuluttajia tutkimaan laajemminkin
ostamiensa tuotteiden tuoteselosteita
ja sitä, missä tuote valmistetaan.
Projekteissamme näkökulmina ovat olleet
muun muassa Avainlippu-tuotteet, lähituotanto,
lähiruoka, luomutuotanto, kotimaisuus,
oma elinympäristö, kertoo
Annikki Törmänen.
Karkit pois kouluista
Limingassa yritettiin viime vuonna ottaa
käytäntöön Karkiton koulu -teema ja energiajuomien
myyntikielto alle 15-vuotiaille.
Miten näissä onnistuttiin?
– Toin viime lukuvuonna esille toiveen,
että koulumme julistautuisi virallisesti
Karkittomaksi kouluksi, mutta tämä hanke ei
valitettavasti saanut tuulta purjeisiin. Meillä
on pitkät perinteet ksylitolin käytössä ja
saimme aikoinaan erittäin merkittävää tukea
Karkkilassa sijainneelta ksylitol-tuotteita valmistavalta
Fennobon Oy:ltä, jonka nykyään
omistaa Fazer. Yhteistyömme Fazerin kanssa
on jatkunut.
Limingan koulussa ei ole makeisautomaatteja.
Karkkia saa tuoda kouluun tai
tarjota koulussa vain erikseen sovituissa
tilanteissa ja juhlissa. Ksylitol-purkkaa tai
-pastilleja sallitaan ruokailun päätteeksi.
Suomessa on vuosia puhuttu energiajuomien
myyntikiellon tarpeellisuudesta alle
16-vuotiaille, näin on ollut myös Limingassa.
Monien eri vaiheiden kautta ollaan päästy
siihen, että Limingassakin kauppiaat pohtivat
myyntikieltoa. Muutama viikko sitten paikallinen
K-market teki periaatepäätöksen olla
myymättä energiajuomia alle 15-vuotiaille.
– Energiajuomat ovat olleet joskus iso
riesa koulullamme, mutta nykyisin ongelmaan
törmää enää harvoin. Koulun järjestyssääntöihin
on kirjattu, että energiajuomia ei
koulussa sallita ja säännön rikkojalta otetaan
energiajuoma talteen. Toivon mukaan
myyntikiellon myötä energiajuomien tuonti
kouluun pienenee entisestään, summaa
Eeva-Liisa Röpelinen.
EHYT ry suunnittelee ja toteuttaa
valtakunnallista smokefreetoimintaa,
josta lisätietoja:
www.smokefree.fi
7

Hampaat
estradilla
Hampaat näyttelevät tärkeää osaa teatterilavalla.
Maskeerauksella tehty pienikin muutos purukalustoon
luo kokonaisvaltaisen efektin roolihahmolle.
t e k s t i R i i k k a M ä k i n e n ,
K u v at l e e n a k l e m e l ä , J o h a n A h l r o t h ,
K a n s a l l i s t e a t t e r i n a r k i s t o
Ihmisillä on vahva mielikuva hampaista ja yleisö
huomaa heti, jos hampaat poikkeavat niin sanotusta
normaalista. Yleensä hampaita ei tarvitse paljoa
muuttaa, kun ne vaikuttavat jo paljon roolihahmoon,
Kansallisteatterin maskeeraaja Jani Kylmälä selittää
sivellin kädessään.
Maskeerauspenkissä istuu näyttelijä Harri Nousiainen,
joka näyttelee Kansallisteatterin lastennäytelmässä Fedjasetä,
kissa ja koira sekä jouluksi ohjelmistoon palaavassa
Saiturin joulussa. Nyt Nousiainen on kuitenkin vain sivuroolissa
maskeerausmallina. Pääosassa on itse maskeeraus.
Kylmälä meikkaa kasvot ennen hampaita.
– Ensin vanhennetaan ja luodaan hahmoa meikeillä.
Viimeiseksi on hampaiden vuoro.
Yleisimpänä keinona hampaiden maskeeraukseen käytetään
hammaslakkoja. Kylmälä kuivaa näyttelijän hampaat
ja levittää mustaa hammaslakkaa etuhampaaseen. Mustalla
lakalla voidaan hävittää hampaita, maalata lohkeamia tai
luoda vaikka vaikutelma suuresta hammasvälistä.
– Musta väri kuivuu mattapintaiseksi, jolloin näyttämövalot
valot eivät heijastu siitä takaisin, ja saadaan aikaan
hyvin todentuntuinen efekti.
Päinvastaista vaikutelmaa haetaan hammasvalkoisesta
jolla hampaiden pinta saadaan loistamaan.
– Hammasvalkoisessa on hiukan helmiäistä, joka taittaa
hyvin valoa takaisin ja siten saadaan illuusio todella valkoisista
hampaista. Ylivalkoiset hampaat ovat lavalla todella
vahva efekti, Kylmälä kertoo samalla, kun nappaa lakkarivistöstä
sinapin sävyä muistuttavan lakkapullon.
– Minun suosikkini lakoista on kuitenkin tämä niin
kutsuttu nikotiinilakka, millä hampaista tehdään vanhat,
epäpuhtaat tai vähän mädäntyneet. Mitä enemmän sitä
laittaa, sitä pahemmalta näyttää, Kylmälä nauraa.
Tunnin kestänyt maskeeraus on valmis.
8

Kansallisteatterin
Illuusio-näytelmässä
hampailla oli tärkeä rooli.
9

Jani Kylmälä viimeistelee
näyttelijä Harri Nousiaisen
hammasrivistön roolia varten.
PROTEESEJA HAMMASTEKNIKOLTA
Aina pelkkä hampaiden maalaaminen ei riitä, vaan oikean vaikutelman
saavuttamiseksi tarvitaan hammasproteeseja. Kansallisteatterissa
proteesit tehdään mittatilaustyönä, usein hammasteknikon
valmistamana.
– Näytelmää varten tehdyt proteesit valmistetaan ihan kuin
muutkin hammasproteesit. Ne ovat anatomisesti, näyttelijän suun
mukaisesti tehty, mikä takaa myös sen, että ne pysyvät hyvin suussa,
Kylmälä selittää.
Hän on itsekin käynyt proteesikurssin, ja Kansallisteatterilta
löytyy laitteet ja mahdollisuudet
proteesien valmistukseen.
Teatterissa hampailla
muutetaan paitsi fyysisesti
näyttelijän ulkonäköä,
joskus myös roolihahmon
puhetapaa.
– Erääseen esitykseen
hammaslääkäri teki näyttelijälle
silikonikuoret, jotta
purenta saatiin isommaksi
ja sitä myötä puhetta muutettua,
lähes parikymmentä
vuotta maskeeraajana työskennellyt
Kylmälä kertoo.
Lopputulos
on aidon oloinen.
10

”Hammasmaskeerauksen tarkoitus on
myös auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisemisessa.
Nalle puh
Kansallisteatterin
näyttämöllä.
NÄYTTELIJÄN
TYÖN TUKENA
Roolihahmon hampaiden
suunnittelu vaatii maskeeraajalta
taiteellisen käden lisäksi
myös taitavaa tulkintaa ja
yhteistyötä.
– Maskeerauksen tehtävä
on auttaa näyttelijää roolinsa
ilmaisussa. Usein fyysisen
olemuksen muuttaminen on
juuri se efekti, mitä näyttelijä
hakee työnsä tueksi, Kylmälä
muistuttaa.
Usein vähemmän on
enemmän. Maskeeraus ei saa
olla liian alleviivaavaa, mutta
sen pitää silti pystyä luomaan
oikeanlaista illuusiota. Tasapainon
löytämiseksi maskeeraajan näkemys elää ja etsii
muotoaan pitkään ennen näytelmän ensiesitystä.
– Hampaita suunnitellaan ja tehdään joskus turhaankin.
Alussa ajatus tuntuu hyvältä, mutta treenien edetessä
huomataan, että hampaat ovat ehkä kuitenkin liikaa tai
eivät jostain syystä enää esityksen lähestyessä istu roolihahmoon.
Samalla tavalla maskeeraus elää myös
peruukkien ja silmälasien kanssa.
Esimerkkinä Kylmälä muistelee Nalle Puh -näytelmän
Tuomas Mattilan esittämää Kanin roolihahmoa. Kanin
kaksi pitkää etuhammasta eivät sopineetkaan ihan odotetusti
näyttelijän suuhun.
– Kanin hahmon hakeminen oli mielenkiintoista. Miten
saat eläinhahmon toimimaan niin, että se toimii ihmisen
fyysisen olemuksen kanssa?
– Ihmisen suuhun ei voi laittaa kamalan isoja hampaita,
jottei se häiritse näyttelemistä. Samalla hampaiden
pitää kuitenkin näyttää kanin hampailta. Kanin hampaita
jouduttiin säätämään ja hakemaan, pienentämään ja hiomaan
moneen otteeseen ennen kuin päädyttiin toivottuun
tulokseen, Kylmälä hymyilee.
KARIKATYYRIEN KAUTTA
Kylmälä on maskeerannut monia satuhahmoja, mutta
mielenkiintoisimpina hän pitää ihmishahmojen luomista.
Roolihahmon persoonaa tuodaan usein esille karikatyyrien
kautta. Kultaisella hammaskuorella loihditaan gangsterin
karismaa ja tasaisen kiiltävä hammasrivistö puolestaan
korostaa sopivasti lipevän poliitikkohahmon persoonaa.
– Hampaita käytetään ilmentämään satua tai menneisyyttä
tai korostamaan hahmon luonnetta. Hampaiden
maskeerauksella haetaan aina jotain suurempaa kokonaisuutta
ja sitä myötä hampaat nousevat erityisasemaan
lavalla.
Usein hampaiden tehtävä on muuttaa roolihahmoa
epämiellyttävämmän näköiseksi.
– Minusta groteskien hahmojen luominen on mielenkiintoisinta.
Yleensä ne ällöttäviksi maskeeratut ovat
myös lavalla mielenkiintoisimpia, maskeeraaja miettii.
Parhaillaan Kylmälä työskentelee tammikuun 23.
päivä ensi-iltansa saavassa Frankenstein-näytelmässä.
Produktio on vasta alkutekijöissään ja Frankensteinin
hahmo luomisasteella.
Kylmälä on luomistyössä mukana aina lukuharjoituksista
alkaen. Hän ottaa vastaan näyttelijöiden ja ohjaajan
ideoita, kehittelee niitä eteenpäin ja lopullisen hahmon
rakentuessa tarjoaa valmiin tuotteen roolihahmolle.
Oleellisena osana työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö
puvustajan kanssa.
Teatteriesitystä harjoiteltaessa Kylmälä osallistuu niin
neljän tunnin päivä- kuin iltaharjoituksiin. Näytelmän
valmistuttua hän työskentelee kaikissa esityksissä.
– Työn kenttä on todella monipuolinen ja työ mielenkiintoista
sekä erittäin sosiaalista. Näytelmien
vaihtuminen pitää vireänä, vaikka joskus itse työ voikin
olla yksitoikkoista. Odotan innolla Frankensteinia – ja
mahdollisia hampaita, joita siihen pääsen hiomaan, Jani
Kylmälä virnistää.
11

Ilmoitus
Jenni ja Esa
huolehtivat potilaasta
koko operaation ajan.
Hymy kerralla kuntoon
Anestesiatiimi on taas tien päällä. Aiderixin
täysvarusteltu hoitoyksikkö henkilökuntineen on tällä kertaa
työskentelemässä Kouvolan hammaslääkäriasemalla.
Päivän potilaat ovat tänään nuoria aikuisia.
T e k s t i e i j a ö h r n b e r g K u v aT j o h a n a h l r o t h
Suomalaisten lasten hammasterveys oli vielä
hyvällä tolalla pari-kolmekymmentä vuotta
sitten. Sittemmin yleistynyt hampaiden
harjauksen unohtuminen, mehut ja makeat
välipalat vaativat nyt veronsa; luvattoman monen lapsen
ja nuoren hampaat ovat päässeet, osittain myös laiminlyödystä
hoidosta johtuen, erittäin huonoon kuntoon.
Lasten aikuistuessa hampaiden kunnolla on merkittävä
vaikutus yleisterveyteen. Myös esteettiset asiat
alkavat usein vaivata nuoria; hampaiden terveydellä on
vaikutusta sosiaalisessa kanssakäymisessä ja jopa työnhakutilanteissa.
Kun viimeisestä hammaslääkärikäynnistä on päässyt
kulumaan useita vuosia, on hammasremontin tarve vaan
kasvanut entisestään. Pelkokin voi nousta pintaan; ajatus
kuukausia kestävästä hammaslääkärikäyntien kierteestä
hirvittää jo etukäteen. Puhumattakaan mitä useiden
hoitokäyntien sarja voi tulla maksamaan.
Tällöin varteenotettava vaihtoehtona on hammashoito
nukutuksessa.
– Yksityispuolen nuoret aikuiset ovat kasvava asiakasryhmä.
Kaksi kolmasosaa potilaista tulee hammaslääkäriasemien
kautta, osa verkko- ja Facebook -sivujemme
kautta, summaa Oy:n toimitusjohtaja, anestesiaerikoislääkäri
Mauri Numminen.
Kuka pääsee hoitoon?
Pelko on yksi hoitoon hakeutumisen syy, toinen suurten
12

Ilmoitus
”
Hampaiden kunnolla
on merkittävä vaikutus
nuoren yleisterveyteen.
Kaisu VELINille tehdään
kymmenen paikkaa ja kolme
poistoa joka vie aikaa kolme tuntia.
21-vuotias Kaisu Velin käy hoitotilanteen läpi
anestesiahoitaja Ira Pasasen kanssa.
hoitokokonaisuuksien hoitoaikojen venyminen pitkiksi.
Lapsi tai nuori pääsee anestesiahoitoon jos tavanomainen
hoito ei onnistu tai hoidon tarve on erityisen suuri.
Hoitoon pääsyn yhtenä kriteerinä on, että potilas on
perusterve. Erityisesti laajoja hoitokokonaisuuksia vaativat
potilaat hyötyvät hoidosta.
– ”Peruspotilaalle” laitetaan yhden käynnin aikana
keskimäärin 7–10 paikkaa, tehdään 2–3 hampaan poistoa.
Hoitokerta kestää kaksi ja puoli tuntia, listaa Mauri
Numminen.
– Teemme vuosittain noin 2700 nukutusta ympäri
Suomea. Meillä on kahdeksan identtistä siirrettävää nukutusyksikköä
ja neljä samanlaisesti varustettua
autoa käytössämme.
Miten Aiderix toimii?
Aiderixin kehittämä palvelu on kansainvälisestikin ajatellen
ainutlaatuinen. Liikkuva anestesiapalvelu tulee tarvittaessa
minne tahansa yksityiselle tai kunnalliselle hammaslääkäriasemalle
Suomessa.
Aiderixin toimintaperiaatteen mukaan suun terveyden
ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä
sillä aikaa kun ammattitaitoinen henkilökunta
huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan
hammaslääkäriaseman ehdoilla toimivan
turvallisen toimintaympäristön, jolloin hammaslääkäri voi
suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä.
– Tuomme vastaanotolle kaiken anestesiaan tarvittavan
välineistön, lääkkeet ja henkilökunnan, listaa Numminen.
– Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä,
ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan
kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden.
Palveluksessanne
Aiderixin hoitotiimi koostuu
viidestä anestesialääkäristä ja
kymmenestä anestesiahoitajasta.
• Aiderix Oy on perustettu 1998
• Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon
anestesiapalvelun järjestämiseksi
• Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja
yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja
kuntien hammashuollolle
• Toimintakonseptilla hoidetaan noin
2700 potilasta vuodessa
• Koko maan kattavan yhteistyöhammaslääkäriasemaverkoston
avulla potilas voidaan
hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa.
Päivystyspuhelin 045 112 8545
Mauri Numminen
Anestesiaerikoislääkäri,
puh. 0400 404 064
mauri.numminen@kolumbus.fi
www.nukutushammashoito.fi
Ota rohkeasti yhteyttä!
!
13

Eläkeläisistä
lähes puolet täysin hampaattomia
Hampaattomuus on yksi yhteiskuntamme suurimpia
ongelmia suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä
maassamme elää puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa
hampaattomuuteensa minkäänlaista yhteiskunnan tukea.
T e k s t i R I I K K A M Ä K I N E N K u v a E r i k o i s h a m m a s t e k n i k k o l i i t o n a r k i s t o
Tuula Mohtaschemi
Suomalaisista noin 13 prosenttia on täysin hampaattomia.
65–74-vuotiaista joka kolmas on hampaaton
ja tätä vanhemmista joka toinen. Täysin
hampaattomien lisäksi yhden leuan hampaattomuudesta
kärsiviä löytyy yli puoli miljoonaa. Työikäisilläkin
riittää purentatoiminnan kannalta riittävä määrä hampaita
keskimäärin vain 54. ikävuoteen asti.
Viimeisimmän kattavan valtakunnallisen suun terveyttä
käsittelevän Terveys 2000 -tutkimuksen faktat ovat karuja.
– Ongelmasta on kuitenkin vaiettu ja hampaattomien
edunvalvonta on ollut lähes olematonta, painottaa ongelmaa
pöydälle nostava Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja
Tuula Mohtaschemi.
Suomalaisten hampaattomuus on syntynyt osittain
sodanjälkeisten pulavuosien seurauksena, jolloin heikko ravinto
vaikutti suoraan hampaiden laatuun. Sen lisäksi vielä
60-luvulla hammashuollon yleisimpänä hoitona oli hampaan
poisto, eikä ennaltaehkäisevään hampaiden hoitoon ollut
riittävää valistusta. Siksi hampaattomuutta on eläkeikää
nuoremmillakin.
Huonossa kunnossa
Vaikka ennaltaehkäisevä hammashoito on
vähentänyt hampaattomuutta, on se myös
lisännyt hoidon tarvetta hammashuollossa.
Yhä useammalla on suussaan hoitoa vaativia
hampaita, eikä jäämähampaisto ole
useinkaan riittävä toimivaan purentaan,
vaan vaatii täydennykseksi proteeseja.
Mohtaschemin mukaan niin koko- kuin
osaproteeseja pitäisi tehdä enemmän, ja
vanhoja proteeseja huoltaa ja korjata huomattavasti
nykyistä useammin.
– Tutkimuksen mukaan lähes puolella
hammasproteesin käyttäjistä on korjausta
tai uusimista vaativa proteesi. Suosituksissa
kokoproteesi kehotetaan uusimaan 5-10
vuoden välein, mutta käytännössä niiden
käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta, erikoishammasteknikkona
yhdeksän vuotta
työskennellyt Mohtaschemi tietää.
Suomessa hampaattomuus on yleisempää
kuin muissa Pohjoismaissa. Pääasiallisena
syynä sekä hampaattomuuteen että
huonokuntoisiin proteeseihin on Mohtaschemin
mukaan korvausjärjestelmän
puuttuminen.
– Hampaattomat jäävät kokonaan ilman yhteiskunnan
tukea, vaikka suurin osa heistä on täysin syyttömiä hampaattomuuteensa.
Ruotsista mallia
Esimerkiksi Ruotsissa korvataan hammasprotetiikkaa.
– Meillä Suomessa korvataan vain ennaltaehkäisevää ja
paikkaushoitoa, eikä lainkaan protetiikkaa. Ainoa poikkeus
ovat rintamaveteraanit, joille Kela korvaa noin puolet
proteesien hinnasta.
Jos hoito ei olisi potilaalle niin kallista, hammasproteesit
hankittaisiin ajoissa ja niitä huollettaisiin paremmin.
– Sitä kautta ihmiset muuttuisivat hammasorientoituneiksi
ja hoitaisivat myös jäännöshampaitaan huolellisemmin,
kuten Ruotsissa on tapahtunut, Mohtaschemi huomauttaa.
Hampaattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen
arkeen: huonokuntoiset proteesit tai vajaa hampaisto
vaikeuttaa syömistä, fonetiikkaa ja näin myös sosiaalista
kanssakäymistä.
14

Implantit haastavat
perinteiset proteesit
Hammasimplantit kasvattavat suosiotaan perinteisten
irto- ja siltaproteesien rinnalla. Implantit ovat leukaluuhun
istutettuja keinojuuria, jotka on valmistettu titaanista.
T e k s t i R i i k k a M ä k i n e n , k u v at E s k o K e s k i - O j a
– Hoitamaton proteesi ja sen alla
muhiva tulehdus heikentää vastuskykyä
ja se saattaa aiheuttaa jopa
keuhkokuumeen, mikä vanhuksilla
on usein kohtalokas.
Vastuu jakoon
Ratkaisuna hampaattomuuden
hoitoon Mohtaschemi pitää paitsi
korvausjärjestelmän kehittämistä,
myös suun terveydenhuollon palvelurakenteen
uudistamista. Hoidon
tarve korkeilla ikäluokilla on kasvanut,
ja hammaslääkäripalveluita
tarvitaan lisää.
– Nykyinen systeemi ei toimi. Julkisen
sektorin resurssit eivät riitä, ja
yksityisellä puolella hoito on kallista.
Hammaslääkärien ja erikoishammasteknikoiden
yhteistyöllä ja järkevämmällä
vastuun jakamisella säästettäisiin
aikaa ja rahaa, hän korostaa.
Tällä hetkellä erikoishammasteknikot
vastaavat pääasiassa itsenäisesti
kokoproteesien valmistuksesta.
Mohtaschemin mielestä myös osaproteesien
valmistus voitaisiin siirtää
erikoishammasteknikoille.
Sosiaali- ja terveysministeriössä
on kesäkuussa perustettu työryhmä
selvittämään suun terveydenhuollon
palvelurakennetta. Mohtaschemi on
mukana työryhmässä erikoishammasteknikoita
edustamassa.
– Erikoishammasteknikot ovat tähän
asti jääneet suun terveydenhuollon
palvelurakenteen ulkopuolelle.
Potilaskäyntejä erikoishammasteknikoiden
luona on alettu valtakunnallisesti
tilastoida vasta nelisen vuotta
sitten. Tilastojen puuttuminen on
vaikuttanut muun muassa hampaattomien
edunvalvontaan.
Nykyisillä resursseilla Mohtaschemi
jakaisi hammashuollon niin,
että kunnalliset terveyskeskukset
vastaisivat perushammashuollosta.
Vaativampi hoito ohjattaisiin
osittain palveluseteleillä yksityiseen
hammashuoltoon ja osa- ja kokoprotetiikasta
vastaisivat erikoishammasteknikot.
– Tietotaito hammasprotetiikasta
on sen tekijöillä. Erikoishammasteknikot
ovat valmistaneet vähintään
80 prosenttia suomalaisten kokoproteeseista,
hän muistuttaa.
Implanttihoidolla voidaan korvata yksittäinen
puuttuva hammas tai hoitaa jopa täysin
hampaaton leuka purentakykyiseksi.
Turun Hasmmas-Pulssissa työskentelevä
erikoishammaslääkäri Olli Jurvainen
on työskennellyt implanttien parissa 25
vuoden ajan ja kertoo hoidon kehittyneen
huimasti vuosien saatossa.
– Implanttihoito on muuttunut erikoishoidosta
rutiinihoidoksi, millä tarkoitan sitä,
ettei se ole enää vain kauniille ja rohkeille,
Jurvainen hymyilee.
Luonnollinen suussa
Implanttihoidon asiakaskunta on laaja.
Jurvaisen mukaan hoidosta löytyy tyypillisimmin
apua koko leuan tekohampaisiin,
muutaman hampaan osaproteesiin sekä
muun muassa tapaturmasta seuranneeseen
yksittäisen hampaan puuttumiseen.
– Koko leuan tekohampaat kiinteään
hammasrivistöön vaihtavat ovat lähinnä
iäkkäämpiä ihmisiä, jotka ovat menettäneet
hampaansa jo nuorena ja taistelleet
koko elämänsä huonosti suussa pysyvien
proteesien kanssa. Potilaista löytyy paljon
keski-ikäisiä ja nuoriakin. Muutaman hampaan
osaproteeseja korvataan keinojuurien
varaan rakennetuilla kiinteillä hampailla, ja
yksittäisiä, esimerkiksi urheilutapaturmassa
tai epäonnistuneen juurihoidon jäljiltä syntyneitä
hammasaukkoja täytetään pysyvillä
implanttihampailla.
– Nuoremmat välittävät hampaistaan ja
heitä implanttien esteettisyys ja luonnollisuus
houkuttaa. Implanttihampaat ovat
luonnonmukaiset niin ulkomuodon, käytön,
puremisen kuin puhdistamisen suhteen,
Jurvainen huomauttaa.
INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN
Ennen implanttihoidon aloittamista leuan
luun rakenne, muoto ja määrä arvioidaan
röntgenkuvilla. Varsinainen implanttihoito
koostuu kirurgisesta ja proteettisesta
Ennen implanttihoitoa.
Olli Jurvanen
vaiheesta. Polikliinisessa leikkauksessa keinojuuri
tai -juuret istutetaan leukaluuhun,
yleensä paikallispuudutuksessa. Keinojuurien
luutuminen kestää parista kolmeen
kuukauteen.
Proteettisessa vaiheessa potilaalle rakennetaan
lopulliset hampaat hammaslääkärin
ja hammaslaboratorion yhteistyönä.
– Hampaista otetaan jäljennökset ja
niiden avulla teetetään mittatilaustyönä
sopivat ja oikean väriset kruunut. Nykyisin
hampaat suunnitellaan tietokoneella
ja rungot jyrsitään tietokonepohjaisesti,
Jurvainen valottaa.
Implanttihoidot ovat huomattavasti
hintavampia kuin perinteiset proteesit ja ne
tuleekin nähdä investointina tulevaisuuteen
ja elämänlaatuun. Jurvainen suosittelee
implanteista kiinnostuneita pyytämään
konsultaatiota omalta hammaslääkäriltään,
joka osaa kertoa sopivimman hoitoratkaisun
hintoineen.
Kela korvaa osan implanttihoidon kirurgisesta
vaiheesta, proteettiseen vaiheeseen
korvausta ei saa.
– Korvausjärjestelmä on naurettava. Kela
korvaa osan siitä, että keinojuuret laitetaan
paikoilleen, mutta ei kukaan pelkillä keinojuurilla
mitään tee. Päälle rakennettavia
hampaita Kela ei korvaa lainkaan.
Implanttihoidon jälkeen.
Luukudokseen luudutettujen keinojuurten päälle on mahdollista rakentaa
muun muassa kruunuja, siltoja tai implanttikiinnitteisiä osa- ja kokoproteeseja.
15

Purenta vaikuttaa koko
olemukseen
Särkeekö pää, suhiseeko korvissa, onko niska jäykkä ja
hartiat jumissa? Ongelma voi johtua purennasta. Purentaongelmat
ärsyttävät myös hermorakenteita, joten oireet voivat olla moninaisia
ja johtaa erilaisiin, vaikeastikin tunnistettaviin kiputiloihin.
T e k s t i P e t r i K o r h o n e n , E i j a Ö h r n b e r g K u v aT J o h a n A h l r o t h
Purentafysiologinen klinikka Tampereella on
erikoistunut auttamaan purentavaivoissa. OMIfysioterapeutti
Petri Korhonen Aktiivi-Fysioterapiasta
tietää, miten ongelmakohdat löydetään
ja kuinka ne parannetaan.
Kuinka yleisiä purentavaivat ovat?
Purentaan liittyvät vaivat ja oireet ovat paljon luultua
yleisempiä. Joissakin arvioissa on esitetty, että jonkin
asteisia purentaan liittyviä vaivoja olisi noin puolella
aikuisikäisestä väestöstä. Tässä tulee kuitenkin huomioida
se, että purentavaivat voivat olla hyvin erilaisia riippuen
monista eri tekijöistä. Tämä voi johtaa siihen, että purentaan
liittyviä vaivoja ei osata yhdistää todelliseen vaivojen
aiheuttajaan ja esimerkiksi fysioterapiakäynnit saattavat
siitä syystä olla vasteettomia. Purentalihaksisto reagoi
herkästi erinäisiin ärsykkeisiin, joten purentavaivat ovat
erittäin tavallisia nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa
elämänmenossa.
Millaisia oireita ongelmallinen
purenta voi aiheuttaa?
Oireiden kirjo on laaja. Purentavaivoihin liittyy yleensä
mekaanista ärsytystä, joka rasittaa suoraan lihaksistoa ja
aiheuttaa sitä kautta kipua ja muita sivuoireita. Yleensä
päälimmäisinä oireina ovat purentalihasten kivut,
päänsärky ja niskan- sekä hartiaseudun lihasongelmat.
Sivuoireina voi olla korvakipua, korvien soimista, silmien
paineentunne ja näköhäiriöt. Sivuoireita on myös yleisesti
kaulan ja nielun alueella. Purentaongelmat
ärsyttävät myös hermorakenteita, joten
oireita voi tuntua paljon laajemmalla
alueella, kuin voisi vaivan perusteella
olettaa. Purentaongelmilla on myös miltei aina yhteyttä
ryhtiin, joten vaikka ongelmat olisivat purennassa, täytyy
koko ihminen ottaa huomioon kokonaisuutena.
Miten purentavaivoja hoidetaan?
Purentavaivoja lähdetään hoitamaan aina yksilöllisesti
kattavan alkututkimuksen jälkeen. Jos alkutilanne vaatii
esimerkiksi erikoishammaslääkärin lisätutkimuksia, ne
suoritaan heti jakson alussa, jotta fysioterapiasta voidaan
saada hyötyä tilanteen paranemiseksi. Hoitomenetelminä
purentaongelmissa käytetään voice massage -tyyppisiä käsittelyitä
spesifisti tiettyihin purentaan liittyviin kohdelihaksiin.
Manuaalinen käsittely niin pehmytkudoksiin kuin
kaularankaankin kuuluu siis erottamattomasti purentaklinkan
hoitomenetelmiin. Oleellinen osa fysioterapiassa
on myös hengitys- ja rentoutumisharjoitteet sekä venyttely
ja kehon hallinta.
Asiakkaan tilannetta täytyy aina katsoa laajana
kokonaisuutena, ja esimerkiksi spesifin käsittelyn lisäksi
asiakkaan ryhtiongelmat sekä mahdolliseen stressiin
liittyvät ongelmat täytyy saada korjattua, jotta hoitovaste
pysyy. Purentaklinikan hoitomenetelmät perustuvat vahvaan
yhteistyöhön eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa.
Yleensä asiakkaat tarvitsevat niin työterveyslääkärin,
erikoishammaslääkärin kuin fysioterapeutinkin palveluita
saadakseen oikeasti apua tilanteeseen.
16

Petri Korhonen
”
Purentavaivojen
syyt tutkitaan aina ennen
hoidon aloittamista.
Millainen on tyypillinen purentavaiva-asiakaS?
Purentavaivoja voi olla kenellä hyvänsä, mutta tietyt ihmisryhmät
ovat riskialttiimpia vaivoille. Tilastollisesti purentavaivat
ovat yleisempiä naisilla, johtuen luonnollisista tekijöistä,
kuten esimerkiksi tavasta käsitellä stressiä. Esimerkkinä
voi olla vaikka työssä käyvä alle kouluikäisten lasten äiti,
jolla ei riitä aikaa oman kehon huoltoon ja riittävään rentoutumiseen.
Tällöin stressitekijöiden kasautuminen aiheuttaa
purentaongelman selvän voimistumisen ja tilanne kärjistyy
fyysisen huonovointisuuden takia entisestään. Kivun ja väsymyksen
kierre voi joskus johtaa hoitamattomana vakaviinkiin
pitkäaikaisiin seurauksiin. Tämän esimerkin ulkopuolelle
jää lukuisia erilaisia purentaan liittyviä vaivoja, joissa
kaikissa on yksilöllinen kuntoutusprosessi. Kahta täysin
samanlaista tilannetta ei voi siis tulla koskaan vastaan.
Kauanko hoito kestää?
Purentavaivat muodostavat oman spesifin ryhmän fysioterapia
asiakkaisiin ja valitettavan yleistä on se, että nykypäivän
ihanteellisiin fysioterapiajakson pituuksiin ei päästä. Vaivojen
laajuus ja monitahoisuus hidastavat toipumista ja siksi
jaksojen pituus on melko pitkä verrattuna moniin muihin
akuutteihin vaivoihin. Jaksojen pituus vaihtelee kuitenkin
paljon ja joskus tilanteesta selvitään viidellä käyntikerralla,
kun taas jossakin muussa tilanteessa käyntejä voi kertyä
selvästi enemmän pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on se, että
jakson loppuessa asiakkaalla on omat eväät tilanteen ylläpitämiseen
hyvänä ja vaivat ovat poistuneet mahdollisimman
suurelta osin.
Yleensä purentaan liittyvien vaivojen fysioterapiakäyntiin
on varattu 45 minuuttia kerralla ja käyntejä on tilanteesta
riippuen yksi tai kaksi kertaa viikossa. Tilanteen helpottuessa
käyntitiheys harvenee kontrollinomaiseksi.
Ortomat Herpola
tuntee oikomistuotteet
Oikomishoito on nopeasti kehittyvä ala jossa
tuotekehittelyä tehdään paljon. Valmistajat tuovat
markkinoille lähes vuosittain uusia tuotteitta.
– Materiaalit ovat kehittyneet suuresti vuosikymmenien
varrella, ja oma tuotevalikoimamme on
kasvanut paljon yrityksen alkuajoista. Oikomishoidon
lisääntynyt tarve näkyy materiaalien määrissä.
Tällä hetkellä tuoteryhmiä on useita kymmeniä ja
tuotenimikkeitä useita satoja, kertoo toimitusjohtaja
Jussi Herpola Ortomat Herpola Oy:stä.
– Oikomiskojeet jaetaan kahteen ryhmään,
kiinteisiin kojeisiin sekä irtokojeisiin. Kiinteitä kojeita
ovat kiinnikkeet (braketit), kaarilangat, renkaat ja
putket. Irrotettavat kojeet voivat olla laboratoriovalmisteisia
levykojeita, aktivaattoreita tai erilaisia
muita valmiskojeita, kuten kasvokaari, kasvomaski ja
muut niskavetotuotteet.
– Yrityksemme on erikoistunut oikomishoidon
materiaalien maahantuontiin ja markkinointiin. Tärkeimpiä
tuotteitamme ovat tällä hetkelle kiinteiden
kojeiden materiaalit eli kiinnikkeet, renkaat, putket
ja kaarilangat, Herpola listaa.
– Uudet valmistustekniikat helpottavat tuotteiden
tekemistä. Tuotteiden valmistuksessa on otettu
huomioon niin oikomishoidon hammaslääkärit kuin
potilaatkin. Usean kymmenen vuoden kokemus
alalta ja vankka tietotaito ja osaava palvelu ovat
tuotekoulutuksien ohella perheyrityksen kiitettyä
erityisosaamista.
– Palvelu, osaaminen ja luotettavuus, siinä
toimintamme kulmakivet. Pieni yrityskokomme
tekee mahdolliseksi pientenkin räätälöityjen erien
toimittamisen asiakkaillemme. Yrityksessämme on
kokemuksen tuomaa varmuutta, ammattitaitoa ja
ammattiylpeyttä. Vuosien mittaan olemme nähneet
alan kehityksen ja samalla kartuttaneet omaa ammattitaitoamme.
Kehittynyt osaamisemme näkyy
asiakkaillemme sujuvana ja luotettavana
palveluna.
Mitä hoito maksaa?
Hoidon hinta on Aktiivi-Fysioterapiassa yleisen käytännön
mukaisesti 54 euroa kerta, josta lääkärin fysioterapialähetteellä
saa vähennettyä Kela:n suorakorvauksen heti maksaessaan.
Hinta pitää sisällään kaiken tutkimisesta manuaalisiin
käsittelyihin sekä lausuntojen tekoon.
Lisää aiheesta: //www.aktiivifysioterapia.fi/palvelut
17

Ilmoitus
i s t o c k p h o t o
Hampaiden pesu on
tekniikkalaji
Älykäs sähköhammasharja auttaa pesemään kaikki hammaspinnat
systemaattisesti ja sopivalla voimalla.
Vaikka hampaiden harjaamisen tärkeydestä on
puhuttu jo vuosikymmeniä ei oppi ole mennyt
kovin hyvin perille. Lapsille opetetaan päiväkodissa
ja koulussa, että hampaat pitää pestä
aamuin ja illoin, mutta aikuisista enää 61 prosenttia harjaa
hampaansa kahdesti päivässä. Tämä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen
Terveys 2000 –tutkimuksesta, jossa selvitettiin
suomalaisten aikuisten suunterveyttä.
Lisäksi suuri osa aikuisista harjaa hampaansa puutteellisella
tekniikalla.
Ruotsissa julkaistun tutkimuksen mukaan 40 prosenttia
harjaa hampaitaan vähemmän kuin kaksi minuuttia. Peräti
60 prosenttia ei harjaa hampaitaan systemaattisesti, eli osa
hammaspinnoista jää huonosti puhdistetuiksi.
Väärän tekniikan riskit
Aggressiivinen hampaiden jynssääminen vääränlaisella
harjalla on yleinen ongelma.
Liian voimakas harjaaminen voi johtaa ienten vetäytymiseen
ja hammaskaulan palajastumiseen. Se on paljon
herkempi reikiintymiselle kuin hampaan kiille. Ienten vetäytyminen
voi myös aiheuttaa hampaiden vihlomista, kun
ikenen tarjoama suoja häviää.
Ienten vetäytymisen riski on erityisen suuri kun käytetään
hammasharjaa jonka harjakset ovat liian kovat.
Toisaalta liian hellä ja varovainen harjaaminen ei myöskään
ole hyvä. Kaikkea plakkia ei saada poistettua jokaiselta
hammaspinnalta riittävän hyvin ja hampaiden reikiintymisen
todennäköisyys kasvaa.
Varovainen harjaaminen jättää ienrajaan helposti plakkia,
jolloin ientulehduksen vaara kasvaa. Ientulehdus voi
edetä parodontiitiksi, joka tarkoittaa hampaiden kiinnityskudoksen
tuhoutumista. Se saattaa johtaa jopa hampaan
irtoamiseen asti.
Käytä hammasharjaa oikein
Hyvä sähköhammasharja on oivallinen apu hampaiden
puhdistamisessa, mutta sitä pitää myös osata käyttää
oikein.
Sähköhammasharjassa harjanpää huolehtii puhdistuksesta,
joten sitä ei tule liikuttaa edestakaisin hampaiden
pinnoilla, kuten käsikäyttöistä harjaa.
Edistyneissä sähköhammasharjoissa on eri hammaspinnoille
erilliset asetukset, mutta niitä ei välttämättä osata
hyödyntää. Usein käytetään samaa asetusta kaikille pinnoille,
vaikka se ei johda parhaaseen mahdolliseen pesutulokseen.
Tämä ongelma ratkeaa, käyttämällä uusinta tekniikkaa
edustavaa älykästä sähköhammasharjaa, joka osaa itse
valita oikean harjausasetuksen eri pinnoille. Tällainen
sähköhammasharja puhdistaa hampaat tehokkaasti ja
minimoi samalla vääränlaisen harjaustekniikan aiheuttamat
riskit.
18

Vaivaako
viisaudenhammas?
Dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri
Irja Ventä
Helsingin yliopiston hammaslääketieteen
laitokselta vastaa
kysymyksiin viisaudenhampaista.
T e k s t i I r j a V e n t ä , E i j a Ö h r n b e r g
K u vaT I S T O C K P H O T O , H e l s i n g i n y l i o p i s t o n a r k i s t o
Mistä nimi ”viisaudenhampaat” tulee?
Sama nimi on käytössä kaikissa länsimaisissa kielissä,
Visdomstand (ruotsi), Wisdom tooth (engl.) = Third molar
(engl. tieteessä), Weisheitszahn (saksa), Dent de sagesse
(ransk.), Dente del giudizio (ital.), Muela del juicio (esp.),
Dens sapientiae (lat.). Hammas on saanut nimensä, koska
viisaudenhammas puhkeaa vasta kun ihminen on ikään
kuin viisas, siis noin 20-vuotiaana. Valkoisella rodulla viisaudenhammas
puhkeaa tässä iässä. Esimerkiksi mustalla
rodulla raportoidaan hampaan puhkeavan jo niinkin aikaisin,
kuin 13-vuotiaana. Vertaa nimi maitohampaat, jotka
ovat suussa, kun juodaan maitoa.
Kasvaako viisaudenhampaat kaikille?
Viisaudenhampaita on neljä kappaletta, yksi kussakin
hammasnurkassa takimmaisena. Suomessa kaikki neljä
viisaudenhammasta puuttuu synnynnäisesti vain 2 prosentilta
väestöstä. Runsas 60 prosenttia suomalaisista omistaa
kaikki neljä viisaudenhammasta. Lähes kaikilla suomalaisilla
on siten ainakin yksi viisaudenhammas. Viisaudenhampaat
puhkeavat suuhun noin 20-vuotiaana, jos suussa
on tilaa puhkeamiseen. Viisaudenhampaan puhkeaminen
ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen. Jos viisuri ei ole puhjennut
tähän ikään mennessä, ei se tule koskaan puhkeamaankaan
kunnollisesti. Viisaudenhammas ei käyttäydy
ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki muut 28 hammasta,
jotka puhkeavat kokonaan näkyviin ja tulevat hyödylliseen
käyttöön. Viisaudenhampaat eivät kovinkaan usein sijaitse
pystyssä, vaan kallellaan johonkin suuntaan, eivätkä siksikään
pääse puhkeamaan.
MiLlaisia oireita viisaudenhampaat
voivat aiheuttaa?
Viisaudenhampaan keskeinen ongelma Suomessa on siinä,
että se ei mahdu puhkeamaan kunnollisesti suuhun. Hyvin
harvoilla, vain noin viidellä prosentilla, hammas mahtuu
täysin puhkeamaan. Useimmilla hammas puhkeaa näkyviin
vain pieneltä osalta. Silloin hampaan näkyvän osan
ja ikenen väliin jää lämmin ja kostea tasku, johon kerääntyy
ruokaa ja bakteereja. Tämän taskun puhdistaminen
on vaikeata ja johtaa ikenen tulehtumiseen. Tulehdusta
nimitetään perikoroniitiksi, hampaan vieruskudoksen
tulehdukseksi. Perikoroniitti on hyvin yleinen nuorilla
aikuisilla, 20-25-vuoden iässä, ja se koskee erityisesti
alaleuan viisaudenhammasta. Oireina ilmenee paikallista
kipua, ikenen turvotusta ja punoitusta, mätää voi valua
ientaskusta, suun avaaminen voi olla vaikeutunut. Lisäksi
voi olla kuumetta, posken turvotusta, korvakipua, leuka-
20

Irja Ventä
”
Viisaudenhampaiden
poistamista kannattaa
harkita jo ennen kuin
ne ovat aiheuttaneet
mitään ongelmia.
luun jomotusta ja leuan alla olevat imusolmukkeet ovat tunnusteltavissa.
Viisaudenhammastulehdus voi aiheuttaa viikonkin
sairasloman.
Viisaudenhampaan reikiintyminen on myös hyvin yleinen
vaiva ja johtuu juuri siitä, että hampaan puhdistaminen on vaikeaa.
Silloin hammasta vihloo ja leukaa jomottaa.
Voiko viisaudenhammasvaivoja ehkäistä?
Vaivojen ehkäisemiseksi on kaksi lähestymistapaa:
1) Koska osittain puhjenneet viisaudenhampaat tulehtuvat niin
helposti, niin sellaisia hampaita pitää harjata joka päivä aamuin
illoin pehmeällä harjalla ja tahnalla niin kuin muitakin hampaita.
Tällä tavalla vähennetään sitä bakteerikuormaa, joka muuten
piiloutuisi osin puhjenneen hampaan ientaskuun. Erityisen
tärkeää tämä puhdistaminen on ulkomaan matkoilla, jossa on
eri bakteeriympäristö ja harjaustottumuksetkin ehkä eivät ole
samat kuin kotona.
2) Koska tiedetään viisaudenhampaiden aiheuttavan paljon
vaivoja erityisesti nuorille aikuisille, niiden poistamista ennakoivasti
kannattaa harkita, siis ennen kuin ne ovat aiheuttaneet
vaivoja. Erityisesti tämä ennakoiva poistaminen tulee kysymykseen
silloin, kun ammatin tai harrastuksen takia viisaudenhampaat
eivät saisi aiheuttaa hankalaan aikaan ongelmia. Suosituksena
on, että 19-20-vuotiaana otettaisiin leukojen röntgenkuva
ja arvioidaan siitä erityisesti alaviisaudenhampaiden ennustetta.
Ennakoivasti kannattaa poistaa sellaiset alaviisaudenhampaat,
jotka a) ovat perikoroniittivaarassa tai b) sijaitsevat aivan
poikittain tai c) ovat kasvattamassa juuriaan alaleuan sisällä
kulkevan hermokanavan kyljessä
Voiko kipeytyneitä viisaudenhampaita
hoitaa itse?
Kaikki hampaat, mukaan lukien osin näkyvät viisaudenhampaat,
puhdistetaan joka päivä harjaamalla aamuin illoin
ja käyttämällä fluorihammastahnaa. Kaukana suun perällä olevien
viisaudenhampaiden harjaamista helpottaa sellainen harja,
jonka kärjessä on pidemmät harjakset. Lievissä viisaudenhammasvaivoissa
päivittäistä harjaamista voi tehostaa apteekista
saatavalla klooriheksidiini-purskutteella, jolloin purskutellaan
aamuin illoin kahden viikon ajan. Pitempiaikainen käyttö aiheuttaa
hampaiden ja ikenien värjääntymistä ohimenevästi ruskeaksi.
Kipeytyneiden viisurien hoito on lähes aina niiden poisto,
joten kannattaa hakeutua hammaslääkärille tutkimukseen.
Sari Mäenmaan toinen
Irja Ventä on myös Viisaudenhampaan Käypä hoito -työryhmän
valkaisukerta on saatu juuri
puheenjohtaja. Viisaudenhampaan Käypä hoito -suositus,
päätökseen. Sarilla valkaisu tehtiin
www.kaypahoito.fi
ensimmäisenä toimenpiteenä
osana laajempaa, noin vuoden
kestävää hoitokokonaisuutta.
Milloin
viisaudenhampaat
tulee poistaa?
Viisaudenhampaiden poistohoito
on hyvin yleistä. Yli 60 prosentilta on
poistettu ainakin yksi viisaudenhammas
38. ikävuoteen mennessä.
Käypä hoito -suosituksen mukaan
viisaudenhammas poistetaan, jos:
• Potilaalla on siitä vaivaa
• Hammaslääkäri havaitsee tutkimuksessaan
hampaassa jotain sairautta
• Potilaan yleissairaus, esimerkiksi
diabetes, reuma, vaatii, ettei potilaalla
saa olla riskihampaita tai potilaan
hammassairaus, kuten oikomishoidon
onnistuminen vaatii poistoa
• Hammas ei saa aiheuttaa epäsopivaan
aikaan ongelmia, kuten huippu-urheilijat
tai muusikot, näyttelijät, paljon matkustavat,
jolloin hampaan ennakoiva poisto
saattaa tulla kyseeseen.
Viisaudenhampaiden poistaminen on
teknisesti helpointa noin 20-vuoden iässä,
jolloin myös potilaan paraneminen on
nopeinta. Suosituksena on, että arvio
poistotarpeesta tehdään noin 20-vuotiaana
röntgenkuvasta. Valikoidut riskihampaat
poistetaan ennakoivasti ja loput hoidetaan
oireiden mukaan.
!
21

Narskutusta
Englanti-hammaslääkäri-Suomi
–sanakirja
Gigivitis
Ientulehdus
Bleaching
Valkaisu
Hammaslääkärin englantia matkailijalle.
DDS –
Doctor of Dental Surgery
Suukirurgi
Decay
Bakteeritoiminnan aiheuttama
tuho hampaissa.
Full denture
Irroitettava koko leuan proteesi.
Tekohampaat.
Työkalut tutuiksi
Sähköveitsi
Kudoksen leikkausta korkeataajuuksisella
sähkövirralla.
Incicors
Neljä etummaista yläja
alahammasta.
Nitrous oxide
Typpioksiduuli eli ilokaasu.
TMJ –Temporamandibular joint
Leukanivel
Halitosis
Pahanhajuinen hengitys,
joka voi johtua suusta tai
ruuansulatuselimistöstä.
Calculus
Hammaskivi
Sähköveistä käytetään pehmytkudosten
muokkaamiseen ja verenvuodon tyrehdyttämiseen
leikkauksen yhteydessä.
Prosessissa kudosta kuumennetaan suoraan
sähkövirran avulla, jolloin sitä pystytään helposti
leikkaamaan ja muokkaamaan.
Hammaslääkäri käyttää sähköveistä tyypillisimmin
ienkudoksen muokkaukseen. Veistä voidaan tarvita
usein esimerkiksi kruunuja asennettaessa.
Laitteissa on tyypillisesti kaksi asentoa. Toinen
saa kudoksen höyrystymään, jolloin sitä voidaan siis
leikata. Toisessa asennossa kudos tavallaan kuivuu,
joka auttaa hyydyttämään veren.
Teknisesti hyvin yksinkertaiset laitteet maksavat
noin tuhannesta eurosta muutamiin tuhansiin euroihin.
Epämiellyttävänä sivutuotteena palaneen lihan käry.
Hoitohuoneessa
kuultua
Suoritimme pikakyselyn
tuntemiemme hammaslääkärien
keskuudessa ja
kysyimme heiltä ohjeita
reklamointiin liittyen.
Aina potilas ei tunne saaneensa
asianmukaista hoitoa, tai esimerkiksi
juuri sementoitu kruunu
saattaa irrota yllättäen. Silloin
normaalisti otetaan yhteys hoidon
suorittaneeseen hammaslääkäriin
ja kysellään jatko-ohjeita.
Kaikki eivät näin kuitenkaan
toimi. Joskus saatetaan tehdä välitön
johtopäätös aiemman lääkärin
olleen puoskari ja valitaan uusi
lääkäri. Hammaslääkärien mukaan
tämä on ehkä se kaikkein hölmöin
tapa toimia.
– Kyllä suomalaiset hammaslääkärit
vastaavat asianmukaisesti
kysymyksiin ja vastaavat myös
omasta työstään. Jos kyseessä on
niin sanottu takuuasia, niin toki se
korjataan, kertoo hammaslääkäri
Pohjanmaalta.
Jos asiakas on päättänyt mennä
uudelle lääkärille korjauttamaan
asiaa tai yleensä vain jatkamaan
saamaansa hoitoa, niin silloin
taitaa takuukin raueta.
– Joskus asiakas saattaa laittaa
sähköpostia haukkuakseen hoitaneen
lääkärin ja vaativansa korvausta
uudessa paikassa tehdystä
hoidosta. Vaikka asia olisi alun
perin johtunutkin jostain virheeksi
luettavasta asiasta, niin silloin
ollaan myöhässä. Olisi kannattanut
ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen
lääkäriin, sanoo suuren klinikan
johtaja Helsingistä.
Hammaslääkäreiden ohje onkin
selvä. Ole yhteydessä hoidon tehneeseen
lääkäriin. Soita mielellään
puhelimitse vastaanotolle, jolloin
saat parhaan vastauksen. Yleensä
asiat selviävät aika helpolla.
Älä myöskään haudo asiaa
mielessäsi ja laita reklamoivaa
sähköpostia puoli vuotta tapahtuneen
jälkeen.
22

Ellan ja Sinin
testinurkka
k u vat: J o h a n A h l r o t h
Rautoja ei edes huomaa!
Hammasraudat ovat lapsille helposti
kova paikka. Kaveruksista Sini, 9, katselee,
että missä ne Ellan, 8, raudat oikein ovat.
Kummalla tytöistä kuvissa on hammasraudat?*
Ella: Mä sain raudat
elokuussa ja nää oli alussa
aika ällöt (ällöttävät) ja
mä vähän ragesin
(olin harmissani).
Sini: Miltä ne oikein
tuntui?
Ella: Ne tuntui aika oudoilta
ja puhuminen oli tosi
vaikeeta. Varsinkin ärrän ja
ässän sanominen oli hassua.
Ihan kuin joku amerikkalainen
olis puhunut. Ja
ruokaa jäi helposti rautojen
väliin. Nyt niitä ei oikeastaan
edes huomaa.
Sini: Eli sä voit nauraa
ihan normaalisti.
Ella: Jep. Ei mitään hätää.
Sini: Okka (OK). Mitä
muut sanoi koulussa?
Ella: No ei oikein mitään.
Aika monella on raudat.
Sini: Miks sä edes sait ne
suuhun?
Ella: No kun hammaslääkäri
sanoi, että hampaiden suoristamiseen
tarvitaan raudat.
Niitä joutuu pitämään muutaman
kuukauden.
Sini: Mulla on sen verran
suorat hampaat, että en tarvii
rautoja. Mutta ei sillä olis
väliä. Ei noita sun rautoja
edes huomaa.
Ella: Ei niin. Ja kun raudat
otetaan pois, niin sitten mulla
on suorat hampaat. Jee!
Sini: Siistii (kivaa).
* Vasemmanpuoleisella Ellalla on hammasraudat.
23

Reikiä nolla
Mynthon Fresh Breath
Tehokas hengityksen
raikastaja markkinoille
Useat meistä ottavat purukumin
kun tarvitaan pikaista hengityksen
raikastusta. Mitä raikkaampi purkka
on, sitä tehokkaammin se poistaa
pahan hajun.
Raikastuspastillien ikoni Mynthon
tuo markkinoille uudenlaisen,
entistäkin tehokkaamman tuotteen.
Leafilta tuli syksyllä markkinoille
uusi Mynthon Fresh Breath ksylitolipurukumi.
Sen aktiivinen aineosa
on sinkki, joka neutraloi pahanhajuista
hengitystä aiheuttavia
rikkiyhdisteitä. Hengityksen raikkauteen
vaikuttava sinkki yhdistettynä
ksylitolin hampaita suojaavaan
vaikutukseen muodostaa toimivan
yhtälön. Aqua Menthol -makuista
tuotetta on saatavilla päivittäistavarakaupoista.
Tuote täyttää Hammaslääkäriliiton
suosituskriteerit, sillä se sisältää
ksylitolia 41 prosenttia tuotteen painosta.
Ksylitolin hampaille terveellinen
päiväannos on 5–10 grammaa
jaettuna useaan käyttökertaan.
Ksylitol-pitoisuus ratkaisee purkan tehon
Ksylitol on suomalainen keksintö ja ksylitolipurukumit sisältävät keskimäärin 35 prosenttia tätä hampaita hoitavaa
luonnonainetta. Kaikista ksylitol-tuotteista ei voi sanoa samaa. Siksi kannattaa aina tutkia tuoteseloste ja kiinnittää
huomioita purukumien ksylitol-pitoisuuksiin. Keinotekoisten makeutusaineiden sijaan kannattaa hampaita vaalia
puhtaasta ksylitolista valmistetulla tuotteella.
Se makein vaihtoehto
Erilaisia makeutusaineita käytetään moninaisiin
tarpeisiin. Nyt myös Suomessa on
tarjolla todella makea vaihtoehto: stevia.
Se on huomattavasti tavallista sokeria
makeampaa ja aineen makuprofiili poikkeaa
muista makeutusaineista. Etelä-Amerikan
alkuperäiskansat kansat ovat tunteneet
stevian satoja vuosia ja se on ollut käytössä
Euroopan ulkopuolella jo pitkään.
Stevia valmistetaan stevia rebaudiana
-nimisen kasvin lehdistä, se on siis täysin
luonnontuote. Stevioliglykosidit ovat kalorittomia
makeuttajia vaikka ne maistuvatkin
jopa 300 kertaa makeammalta kuin sokeri.
Stevioglykosidit on hyväksytty EU:ssa
elintarvikekäyttöön ja tutkimuksissa ne
on todettu turvallisiksi makeuttajiksi.
EU:n lainsäädännössä stevioglykosidit
määritellään lisäaineeksi, kuten ksylitoli,
rypäleväri, punajuuresta saatava väri sekä
sitrushedelmien ja omenoiden pektiini.
Stevian lehdistä valmistettava
makeuttaja on kevyt, luonnollinen ja
hammasystävällinen vaihtoehto aikaisemmin
käytettyjen makeutusaineiden
rinnalla. Steviaa käytetään juomissa
ja sitä voi käyttää myös kotikeittiössä
esimerkiksi leivonnassa.
Tiesitkö että…
maidon juominen aterian päätteeksi
edistää hammasterveyttä.
24

Reikiä nolla
Savut pois suusta
Tiesitkö
että…
yleinen vaiva
ientulehdus
voitaisiin useimmiten
estää
käyttämällä
säännöllisesti
hammaslankaa.
Hammasharja
vaihtoon
Koska olet viimeksi vaihtanut hammasharjasi
uuteen? Asiantuntijoiden
mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa
uuteen vähintään kolmen kuukauden
välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho
alkaa jo hiipua.
Uuden harjan osto unohtuu helposti
kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy
apu tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta
voi tilata omaan puhelimeen tekstiviestin,
joka muistuttaa harjan vaihdosta
joka kolmas kuukausi.
Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen
voi tilata sekä tekstiviestillä että
verkosta. Tarkemmat ohjeet löytyvät
osoitteesta www.pepsodent.fi
Kokeile kielenpuhdistajaa!
Kielen pinnalla elävät bakteerit voi olla
syynä pahanhajuiseen hengitykseen
eli halitoosiin. Kielen säännöllinen
puhdistaminen on yksi tehokkaimmista
menetelmistä ehkäistä tunkkaista makua
suussa ja epämiellyttävän hajuista
hengitystä.
Kielenpuhdistajan eli kaapimen
käyttö on helppoa kun sen oppii ja
omaksuu osaksi päivärutiineja. Muutaman
euron maksava raaputtimen käyttö
palkitsee kokeilijan.
Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen, että
tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle. Mutta aina ei
muisteta, että tupakka heikentää myös suun terveyttä.
Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia kuin
tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän hammaskiveä,
syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia
kuin tupakoimattomilla ikätovereillan.
Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu
aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden
käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista.
Palvelua pyörien päällä
Suupirssi on kiertänyt Pohjois-Savoa
hyvällä menestyksellä ja EU:n tuella
tammikuusta 2011 aina vuoden 2012
loppuun saakka. Savonia-ammattikorkeakoulun
operoiman projektin tavoitteena
on ollut kehittää liikkuva suun
terveydenhoitoyksikkö ja siihen sopiva
oppimis- ja palvelutoimintamalli. Malli
palvelee niin koulutusta kuin julkisia
ja yksityisiä suun terveydenhuollon
organisaatioita ja se on sovellettavissa
myös kansainväliseen käyttöön.
Liikkuvan suunhoitoyksikön palvelut
tavoittavat asiakkaat omissa toimintaympäristöissään,
Suupirssi ajaa siis
sinne missä palvelua tarvitaan. Se
suuntaa työpaikoille, kouluille, päiväkoteihin
ja erityisesti hoito- ja hoivaalan
yrityksiin. Hoitoyksikkö tavoittaa
myös asiakkaat syrjäseuduilla vähentäen
näin matkustamisesta aiheutuvia
kuluja ja muita kustannuksia.
Suupirssin palveluun kuuluvat suun
terveystarkastukset, suun hoidon toimenpiteet
sekä potilaiden omahoidon
ohjaus. Suupirssin palveluun kuuluu
myös hoitohenkilökunnan ohjaus suun
hoitoon liittyvissä asioissa.
Suupirssi-projektin aikana on tehty
myös tutkimustyötä. Projektipäällikkö,
yliopettaja Kaarina Sirviö Savonia-ammattikorkeakoulusta
kertoo tärkemmistä
tutkimustuloksista:
– Suupirssin käyttäjälähtöinen,
osallistava suun terveyttä edistävä
palvelumalli on osoittautunut varteenotettavaksi
vaihtoehdoksi palvelujen
tarjontaan väljästi asutuilla alueilla.
Hoitajat kokivat saaneensa uutta
tietoa suun hoitoon liittyvissä kysymyksissä
ja myös aikaisempaa enemmän
valmiuksia tehdä suun hoitotyötä.
Iäkkäille asiakkaille palvelun tuominen
lähelle madalsi hoitoon tulon kynnystä
ja aktivoi heitä pohtimaan suun terveyden
tärkeyttä ja merkitystä omien voimavarojen,
hyvinvoinnin ja terveyden
kannalta. Palvelun vieminen asiakkaan
luokse on helpottanut hoitoon pääsyä
niin potilaan kuin hoitajankin näkökulmasta.
Liikkuva palvelu on järkevöittänyt
hoitohenkilökunnan ja opettajien työajan
käyttöä, kun työaika ei kohdistu
potilaiden ja oppilaiden palvelujen
kuljetusjärjestelyihin. Lisäksi vanhempien
työaika ei kulu lasten kuljettamisissa
suun terveydenhoitoon.
Liikkuvat palvelut on todettu
projektissa tehdyissä alustavissa
tutkimuksissa kustannustehokkaaksi
ja yritystoimintana kannattavaksi. Suupirssitoiminta
on uudistanut opetusta
ja vahvistanut suuhygienistiopiskelijoiden
ammatillista osaamista. Harjoittelu
liikkuvassa yksikössä mahdollisti opiskelijoille
jo opintojen alkuvaiheessa
kohdata hyvin erilaisia asiakasryhmiä.
Saadut tutkimustulokset osoittavat,
että Suupirssi oli opiskelijoille haastava
ja erityisesti vuorovaikutusosaamista ja
eettistä osaamista kehittävä oppimisympäristö.
Suupirssitoiminta on kehittänyt
Suomen suun terveydenhuollon
palveluihin vaihtoehdon, joka luo
uudenlaisen tavan tarkastella terveyspalvelujen
tuottamista asiakkaiden
luokse käyttäjälähtöisesti.
25

Kotimatkalla
k u vat: i s t o c k p h o t o
Fida auttaa
lapsia Pohjois-
Koreassa
Suun terveyttä
senioreille
Suomalainen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö
Fida Internationalin projekti
lasten hampaiden omahoidon perusteiden
opettamisesta on siirtynyt suomalaisilta
korealaisten vastuulle. Ohjelmaa toteutetaan
yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen
ja sairaaloiden kanssa aina vuoteen
2014 saakka.
Koulujen ja päiväkotien opettajat valmennetaan
kolmessa sairaalassa kouluttajiksi.
Jokainen ohjelmassa mukana oleva
lapsi saa harjoituskirjan, hammasharjan
ja -tahnaa. Karies on lisääntynyt Pohjois-
Koreassa sitä mukaa kun sokeri on tullut
mukaan ruokavalioon.
Fida on vienyt Pohjois-Koreaan myös
lahjoituksena saatuja hammaskojeita sekä
auttanut pjongjangilaisen Central District
-hammassairaalan remontoinnissa. Kaksi
hammassairaalaa uusitaan vielä, joissa
toimii myös Fidan terveyshanke.
Hammaslääkäriliitto esittää lausunnossaan vanhuspalvelulakia valmistelevalle
ohjausryhmälle, että ikääntyvien suun terveydenhuoltopalvelujen tulisi olla osa
kunnan strategiaa. Liitto vaatii lakia, joka takaa iäkkäille henkilöille riittävän avun
suun omahoitoon osana kotiin tai asumisyksikköön annettavaa apua.
Liiton mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön opinto-ohjelmiin olisi
tärkeää sisällyttää hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin
liittyviä kokonaisuuksia. Hallitus antaa esityksen laista eduskunnalle arviolta
syksyllä 2012 ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 aikana.
www.hammaslaakarilehti.fi
Tiesitkö
että…
Kela-korvausta
voi saada myös
hammaslääkärin
määräämistä laboratorioja
röntgentutkimusten
kustannuksista.
Hammaslääkäreitä
ulkomailta
Hammaslääkäriliiton rekisterien mukaan
Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin
4200 hammaslääkäriä, joista noin puolet yksityisellä
ja puolet julkisella sektorilla. Arviolta joka
viides terveyskeskushammaslääkäri työskentelee
myös ajoittain yksityisellä hammaslääkäriasemalla.
Hammaslääkärien määrä on nyt
alempi kuin koskaan 25 vuoden aikana.
Hammaslääkäritarpeeseen vaikuttaa alan
tieteellinen ja teknologinen kehitys sekä väestön
ikääntyminen. Suuhygienistien määrä on sen
sijaan kasvanut koko 2000-luvun ajan.
Arviolta 20 prosenttia Valviran laillistamista
ulkomaisista hammaslääkäreistä jää työskentelemään
Suomeen. Vuokralääkäriyritykset rekrytoivat
hammaslääkäreitä suoraan ulkomailta,
usein Virosta ja muista Baltian maista.
www.hammaslaakarilehti.fi
26

Hammaslanka
käteen!
Kotimatkalla
Muutama minuutti hammaslangan käyttöä on pieni,
mutta palkitseva satsaus hammasterveytemme eteen.
Aivan liian harva suomalainen käyttää hammaslankaa,
jonka käytöllä ehkäistäisiin ja parannettaisiin jo alkanutta
ientulehdusta.
Hammaslanka poistaa tehokkaasti plakkia hampaiden
välistä ja se puhdistaa myös ienrajan. Langan
käyttäminen vaatii pientä totuttelua, ja sen käyttöön
on suunniteltu myös erilaisia apuvälineitä eli hammaslangan
viejiä. Suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä voi
pyytää opastusta hammaslangan käytössä.
Tiesitkö että…
vain 61 prosenttia suomalaisista
harjaa hampaansa
kahdesti päivässä.
Asiaa sinulle, ilmoittaja
ja suun hoidon ammattilainen!
Tavoita asiakkaasi
Kultahampaan avulla
Magnolia Media tarjoaa nyt sekä hammaslääkäriasemille
että ilmoittajille mahdollisuuden lähettää Kultahammas-lehti
suoraan kotiin omille asiakkaillenne. Liitämme Kultahammaslehden
kannen päälle personoidun lisäkannen, jossa voi olla
tietoa uusista palveluista, tuotteista ja esimerkiksi
kutsu hammastarkastukseen. Lehti postitetaan
valitulle postinumeroalueelle
toivomanne
aikataulun mukaisesti, ja
näin tavoitatte juuri teille
tärkeimmän kohderyhmän.
Kysy myös lisätietoja
Kultahammas-lehden
asiakasrekisteristä!
Kultahammas-lehti
Magnolia Media Oy
Eija Öhrnberg
040 587 2447
www.kultahammas.fi
www.magnoliamedia.fi
Oikomishoitoa
karvakuonoille
Koiratkin voivat kärsiä purentaongelmista. Oikomishoitoja tehdään myös
haukuille, vaikkakin ainoastaan terveydellisistä syistä. Usein alakulmahampaiden
painuminen kitalakeen tai ikeneen aiheuttaa koiralle purentaongelmia.
Tällöin oikomishoito aloitetaan koiran täytettyä puoli vuotta. Keinot
muistuttavat ihmisten oikomishoitoja; apuna käytetään kojeita tai kuminauhoja.
Myös palloja voidaan käyttää pientä oikomista vaativissa tapauksissa.
Suomen Kennelliiton säännöt kieltävät koiran viemisen näyttelyyn jos
sen hampaita on oiottu. Hoidosta toimitetaan todistus liittoon. Esteettistä
oikomishoitoa koirille ei siis näyttelyissä sallita. Purentavika periytyy eikä
purentavikaisella koiralla saisi teettää pentuja.
Eläinlääketieteen opiskelijat saavat perusopetusta hammas- ja suusairauksista.
Opiskelijat oppivat kliinisessä työssään eläinten hammashoitoa.
Vastavalmistuneen eläinlääkärin tulee tunnistaa normaali hampaisto,
purentaviat ja hammasmurtumat. Eläinlääkärin tulee myös osata ohjata
ongelmapotilaat hammashoitoihin erikoistuneelle eläinlääkärille.
– Suu puhtaaksi
Seuraava lehti ilmestyy
keväällä 2013.
27

SUOMEN
HAMMASLÄÄKÄRILIITTO
SUOSITTELEE KSYLITOLIA
EU-HYVÄKSYTTY
TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI
MAKEUTUS
100%
XYLITOL
SUGAR-FREE
TÄYSKSYLITOLI
HELXYLITOL
XYLIMAX ANTAA PARHAAN
KSYLITOLISUOJAN HYMYLLESI
Lisää infoa
tuotteistamme
xylimax.fi
Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille.
Xylimax-valikoimista löytyy oma suosikki jokaiseen makuun. Muistathan, että Fazerin
Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!
www.xylimax.fi
XYLIMAX
MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.