Kultahammas 2/2012

kultahammas.fi

Kultahammas 2/2012

2/12

w w w . k u lta h a m m a s . f i

Ota

mukaan

ilmaiseksi

Apua

purentaongelmiin

S. 16

Ennakoi

viisaudenhammasvaivat

S. 20

Hampaat

tekevät roolin teatterissa s. 8

Hyvinvointibarometri s.6 Ella testaa hammasraudat s.23 Suupirssi tien päällä s.25


Pääkirjoitus

LISÄÄ SUUN TERVEYDENHUOLTOA!

Kultahammas on riippumaton lehti,

joka antaa lukijoille monipuolista

tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan

ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla,

vastaanotoilla sekä

julkisissa hammashoitoloissa.

Seuraava numero ilmestyy

keväällä 2013

Julkaisija:

Magnolia Media Oy

Päätoimittaja:

Eija Öhrnberg

Puh. 040 587 2447

eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi

Toimitus:

Magnolia Media Oy

Malmin lentoasema

00700 Helsinki

Internet:

www.kultahammas.fi

Ulkoasu:

Tommi Honkavaara

Taitto:

Kirma visual

Kannen kuva:

Johan Ahlroth

Painos:

28 500 kpl

Paino:

Forssan Kirjapaino

Paperi:

Kansi MultiArt Gloss 130 g

Sisäsivut Novapress Silk 90 g

ISSN 1798-9418

Ilmoitusmyynti:

Magnolia Media Oy

Malmin lentoasema

00700 Helsinki

Puh. 040 587 2447, 044 075 4725

eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi

Suuret ikäluokat eläköityvät ja

väestö ikääntyy. Hoidon tarve

kasvaa, mutta työikäisten hammaslääkärien

määrä vähenee.

Hankala yhtälö. Onko koko ajan kasvavaan

hoidon tarpeeseen varauduttu

riittävästi? Muiden muassa hammaslääkärit

ovat huolissaan tilanteesta.

Suomen Hammaslääkäriliitto on ajanut

kehittämishanketta, jonka tavoitteena

on hammas- ja suusairauksien ehkäisy

ja hoidon saatavuuden parantaminen.

On selvää, että suun terveydenhuollossa

tarvitaan sekä yksityisen että

julkisen sektorin työpanosta myös

tulevaisuudessa.

Kun palvelut ovat vaikeasti tavoitettavissa, suun terveydenhoitoa

voidaan viedä sitä tarvitsevien luo. Näin toimii Suupirssi, Savoniaammattikorkeakoulun

operoima EU-rahoitteinen kokeilu. Suupirssi

tavoittaa asiakkaat esimerkiksi hoiva- ja hoitoyhteisöissä ja kouluilla,

eli siellä missä avun ja tiedon tarve on suuri. Projekti loppuu kuluvan

vuoden joulukuussa, mutta sen toivoisi jatkavan toimintaansa

tulevaisuudessakin. Löytyisikö yrityksistä kiinnostusta Suupirssin

toiminnan sponsorointiin?

Nuorten hampaiden harjaus unohtuu edelleen luvattoman usein.

Kouluterveydenhuollon sinnikkäät puurtajat tekevät väsymätöntä

työtä hammashuollon ja nuorten terveiden elintapojen puolesta.

Limingassa ja Porissa on onnistuttu, kiitos pitkäjännitteisen ja

innostavan valistustyön. Porin ja Limingan toimintamalleista voit

lukea lisää tästä lehdestämme.

Energistä loppuvuotta!

Eija Öhrnberg

päätoimittaja

Haluatko tietää, miten lapsen hampaita

hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun

pitämiseksi raikkaana? Tai kenties

hintatietoja hampaiden valkaisusta?

Kerro meille juttuvinkki.

Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi

Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla

vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen.

441 612

Painotuote

Kultahammas – suu puhtaaksi

3


– Suu puhtaaksi

2/2012

6-7 Odotushuoneessa

Hammashoidon uutisia ja uutuuksia.

8-11 Maskeeraus on taitolaji

Hampailla tärkeä rooli teatterissa.

12-13 Hammasremontti

nukutuksessa

Nuoret aikuiset potilaina.

14-15 Vaiettu hampaattomuus

Terveystutkimuksen karut faktat.

8

Jani Kylmälä viimeistelee

Harri Nousiaisen rooli-ilmeen.

16

Petri

Korhonen

löytää

purennan

ongelmakohdat.

16-17 Apua purentavaivoihin

Kokonaisvaltaista terapiaa Tampereella.

18 Älykäs hammasharja

Minimoi harjausvirheet.

20-21 Viisaudenhampaat

tarkkailussa

Ennakoi mahdolliset ongelmat.

22 Narskutusta

Hammashoidon hullut villitykset.

23 Ellan ja Sinin testinurkka

Keskustelua oikomishoidosta.

24-25 Reikiä nolla

Ravinto ja hampaat.

26-27 Kotimatkalla

Koirillakin purentaongelmia.

23

Uusi teksti:

Ella ja Sini

keskustelevat

hammasraudoista.

4


Odotushuoneessa

Hammaskeijun taksat selvitetty

Maitohampaan irtoaminen on useimmille

lapsille jännittävä ja vähän pelottavakin

tapahtuma. Hammaskeiju tekee siitä kuitenkin

positiivisen elämyksen.

Kun irronneen maitohampaan laittaa

illalla tyynyn alle, niin hammaskeiju käy yöllä

noutamassa sen ja laittaa tilalle pienen

palkkion, yleensä kolikon.

Mutta millainen on tämä maitohampaita

keräilevä satuhahmo?

Hammaskeiju tunnetaan useissa länsimaisissa

kulttuureissa, mutta esimerkiksi

Espanjassa hänen hommiaan hoitaa hiiri,

jota kutsutaan nimellä Ratoncito Pérez tai

el Ratón de los Dientes.

Useimmiten hammaskeiju noutaa

irronneen hampaan lapsen tyynyn alta.

Jotkut laittavat maitohampaan yöpöydällä

olevaan vesilasiin, ja aamulla tilalle on

ilmestynyt kolikko lasin pohjalle.

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa

kävi ilmi, että 74 prosenttia ihmisistä arvelee

hammaskeijun olevan tyttö. Useimmat

ovat sitä mieltä, että hän muistuttaa kuuluisaa

Helinä-keijua siipineen ja taikasauvoineen.

Entä kuinka paljon hammaskeiju maksaa

maitohampaasta? Tämäkin selvitettiin

USA:ssa viime vuonna ja keskivertokorvaukseksi

saatiin 2,60 dollaria eli jokseenkin

tasan kaksi euroa per hammas.

Pari vuotta sitten valmistui myös elokuva

Hammaskeiju (Tooth Fairy, 2010), jossa

uransa ehtoopuolella oleva jääkiekkoilija

tuomitaan kahdeksi viikoksi tekemään

hammaskeijun tehtäviä rangaistukseksi

siitä, että hän ei usko keijuihin. Ei auta

raavaan lätkäpelaajan muu, kuin sonnustautua

kimalteleviin keijusiipiin ja opetella

keijupölyn sirottelua.

Apex Predator

Täydellinen lahjaidea hammaslääkärille

Jos tuttavapiirissäsi on tasavuosia täyttävä hammaslääkäri tai olet erityisen

kiitollinen omallesi, niin tässä on loistava lahjavinkki. Hammaslääkärien lisäksi

Mariana Fantichin ja Dominic Youngin suunnittelemat kengät sopivat myös

hänelle, jolla on jo kaikkea. Perinteisten nahkakenkien pohja on korvattu 1050:llä

tekohampaalla, jotka varmasti takaavat hyvän pidon myös Suomen polanteisille

talvikaduilla.

Tekijöiden mukaan kengillä siis voi kävellä, mutta lenkin jälkeen hampaat saattavat tarvita

pientä paikkaushoitoa. Suunnittelijat ovat saaneet kengistään niin hyvää palautetta design-piireissä, jotta

lupaavat palata hammasteemaan myös tulevaisuudessa. Kenkäparin omistajaksi pääsee 1500 punnalla.

Sykettä sydämeen Satakunnassa

Porin perusturvan suun terveydenhuollon

hammashoitaja Kirsi Vonk sai tunnustuksen

pitkäjänteisestä ennaltaehkäisevästä

työstä lasten, kouluikäisten ja perheiden

parissa. Sydänterveyden edistämisen alueellinen

kunniamaininta tuli yli 20 vuoden

työn tuloksena.

Kirsi Vonkin toimenkuva terveydenhuollon

piirissä on aina ollut laaja.

Viimeiset viisi vuotta hän on keskittynyt

tekemään kokopäivätoimisesti ennaltaehkäisevää

työtä.

– Pidän neuvolaa Pihlavan alueella

0–3-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen.

Käyn Porin yläasteen kouluissa kertomassa

tupakan, nuuskan ja happamien juomien

vaikutuksista hampaille. Näytän nuorille

konkreettisesti, mitä tapahtuu jos hampaista

ei pidetä huolta. Järjestän kouluissa

myös terveysteemapäiviä yhteistyössä

kouluhenkilökunnan ja muiden tahojen

kanssa, kertoo Kirsi Vonk.

Porin yläasteen kouluista poistettiin

limsa- ja makeisautomaatit 2007 Vonkin

ansiosta. Sydänpiirin Airi Mattilan ja

Vonkin ansiosta tehtiin kuntalaisaloite ja

kouluihin terveelliset välipalat. Samoin

päiväkodeista poistettiin makeat syntymäpäiväherkut

ja tilalle järjestettiin askartelua.

Viimeisin saavutus on, kun ksylitoltuotteet

saatiin takaisin päiväkoteihin.

– Luennoin myös urheilijoille ja heidän

valmentajilleen terveellisistä elintavoista.

Järjestämme yhteistyössä erilaisia

tempauksia, esimerkiksi discoillan, jonka

teemana oli nuuska.

Vonk tekee tärkeää työtä 17–25-vuotiaiden,

syrjäytymisuhan alla olevien nuorten

parissa. Ryhmät opettelevat informaation

lomassa muun muassa kotiaskareita,

ruuanlaittoa ja liikuntaa. Vonk neuvoo

suun- ja hampaiden hoidosta ja tapaamisten

yhteydessä jaetaan aina pieni kassi,

josta löytyy hammasharja, tahna, ksylitolnäytteitä

ja esitemateriaalia.

– Teen paljon yhteistyötä terveydenhoitajien,

kouluhenkilökunnan, Sydänpiirin ja

monen muun tahon kanssa. Tässä haastavassa

tehtävässä yhteistyö on avainsana

kaikkialla missä toimin. Pitkällä aikavälillä

ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnalle

merkittävä taloudellinen säästö. Aikuisiän

terveys ei ole hetken projekti, vaan terveyttä

rakennetaan lapsuudesta lähtien.

Sykettä Sydämeen -tapahtuma

Porissa yhteistyössä Satakunnan

sydänpiirin kanssa.

5


Odotushuoneessa

Valtakunnallinen

hyvinvointibarometri

2012:

Olemme eriarvoistumassa

Suuhygienistit vastasivat kyselyyn:

Ammattilaiset huolissaan

yläkouluikäisten hampaista

Teinit hoitavat hampaitaan huonoiten kaikista

ikäryhmistä, kertoo suuhygienistien ammattikunnassa

tehdyn tutkimuksen tulokset.

Jopa 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä,

että hampaiden puutteellinen puhdistus oli

melko yleistä tai hyvin yleistä 13-15-vuotiaiden

keskuudessa.

Tilanne palautuu paremmaksi iän myötä,

joskin hampaiden hoidossa ja ruoka-aikojen

säännöllisyydessä oli 16-25-vuotiaiden ryhmässä

vielä parantamisen varaa. Hieman yli

puolella tässä ikäryhmässä hampaiden kunto

pysyi ennallaan viime vuosina.

26–55-vuotiailla muodostui kaikista

ikäryhmistä eniten hammaskiveä ja he

kärsivät myös ientulehduksesta. Yli 55-vuotiaiden

enemmistöllä suun terveys pysyi joko

ennallaan tai parani. Yli 55-vuotiaiden tulisi

suuhygienistien mukaan lisätä ksylitolituotteiden

käyttöä.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten

näkemyksiä suomalaisten suun terveyden

haasteista ja tottumuksista kaikissa

ikäryhmissä.

Leaf Suomi teetti nettikyselyn keväällä

2012. Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry:stä

ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL

ry:stä vastaajia oli yhteensä 576. 57 prosenttia

vastaajista työskenteli julkisella ja 23

prosenttia yksityisellä sektorilla. Opiskelijoita

oli vastaajista 14 prosenttia ja yli 80 prosenttia

teki kliinistä vastaanottotyötä.

Tiesitkö että…

kaikki kaupan olevat

ksylitol-tuotteet eivät sisällä hammasterveyden

kannalta riittävästi ksylitolia.

Vuodesta 2010 lähtien

toteutettu kansallinen

hyvinvointibarometri kartoitti

jälleen suomalaisten

hyvinvointia ja suhtautumista

hyvinvointiin. Tulokset

kertovat, että me voimme

hyvin, mutta samalla kannamme

huolta kasvavasta

eriarvoistumisesta.

Kansallinen hyvinvointibarometri

2012 -kyselytutkimus

toteutettiin kesällä

Terve.fi -sivustoilla sekä

samanaikaisesti useissa eri

verkkomedioissa. Vastaajia

oli 7319, heistä 79 prosenttia

naisia ja miehiä 21

prosenttia. Tutkimusaineiston

analysoivat Terve Media

Oy:n kanssa 15/30 Research

Oy ja M3 Research Oy.

Lähes kaksi kolmasosaa

suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen

arvosanan 8–10.

Olemme varsin usein onnellisia,

tyytyväisiä ja optimistisia

tulevaisuuden suhteen.

Vastaavasti kuitenkin lähes

20 prosenttia vastaajista

ilmoittaa olevansa ahdistunut

tai masentunut. Melkein

yhtä moni on yksinäinen,

ja lähes 10 prosenttia

vastaajista kertoo olevansa

syrjäytynyt. Erityisesti nuorten

osuus syrjäytyneistä on

kasvussa.

Enemmistö vastaajista eli

80 prosenttia oli jokseenkin

tai täysin samaa mieltä, että

Suomi on hyvinvointivaltio,

missä hyvinvointi kuitenkin

eriarvoistuu nopeasti.

Hyvinvointibarometrin

julkistuksen yhteydessä

palkittiin myös Vuoden Hyvinvointibrändit.

Kipulääke

Burana valittiin vuoden 2012

hyvinvointibrändiksi. Toiselle

sijalle nousi ihonhoito- ja

kosmetiikkabrändi Lumene

ja kolmanneksi ylsi viljatuotteistaan

tuttu Elovena.

6


Liminka nuorten asialla

Odotushuoneessa

Limingan koululla on tehty

nuorten suun terveyden

edistämistyötä jo yli kaksikymmentä

vuotta. Asia on pitkälti

Liminganlahden yhtenäiskoulun

kouluneuvolan terveydenhoitaja

Annikki Törmäsen ja apulaisrehtori

Eeva-Liisa Röpelisen

ansiota. He ovat ottaneet asian

omakseen ja tarmokas työ

kantaa hedelmää.

Limingassa tehdään laajapohjaista yhteistyötä

kautta maan eri järjestöjen ja yritysten

kanssa. Edistämistyöhön paikallisella tasolla

lähtevät terveydenhoitajan avustuksella

oppilaskunta, luokanopettajat ja luokanvalvojat.

Koululaiset osallistuvat yleensä hyvin

mielellään ja innolla kulloinkin toteutettavaa

tapahtumaan.

– Käytännön työ lasten ja nuorten

parissa herättää tarpeita ja ideoita tiettyihin

teemoihin tarttumiseen, kertoo Annikki

Törmänen.

– Projektien teemat valitaan ajankohtaisten

asioiden ympärille syntyvien

mielikuvien, trendien, tärkeäksi koettujen

aiheiden mukaan.

Mistä rahat projekteihin?

– Limingassa kouluterveydenhuollolla ja

koulutoimella ei ole olemassa määrärahoja

joiden turvin voisimme suunnitella

terveyden edistämisen projekteja. Uskallan

epäillä, että näin on tilanne valtaosassa

Suomen kuntia. Olen koko työurani ajan,

noin 30 vuotta, etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita,

kertoo Annikki Törmänen.

– Projektien laajuudesta riippuen on

haettu sponsoriapua myös paikallisilta

yrityksiltä, tuottajilta, Nuori Suomi -ryhmältä

ja Nuorten Akatemialta. Koulu on osaltaan

sponsoroinut pienimuotoista toimintaa.

Vuosien varrella terveydenhuollon

puolella Liminka on luonut hyvät suhteet

eri järjestöihin ja yrityksiin.

Miten käytännössä Limingassa yhdistetään

suun terveydenhoito ja valtakunnallinen

smokefree-toiminta?

– Projekteissamme ”lyömme aina monta

kärpästä yhdellä iskulla”. Savuttomuuden

edistämisen kanssa sopii yhteen vallan

mainiosti henkilökohtaisesta hygieniasta

huolehtiminen eli esimerkiksi suun, ihon

ja hiusten hoito sekä liikunta, siis hyvät

elämäntavat.

– Olen saanut vuosien varrella hyviä yhteistyökumppaneita

lukuisista Avainlippufirmoista

kautta maan. Olemme tästä

Limingassa hyvin kiitollisia. Kannustamme

koululaisia ja kuluttajia tutkimaan laajemminkin

ostamiensa tuotteiden tuoteselosteita

ja sitä, missä tuote valmistetaan.

Projekteissamme näkökulmina ovat olleet

muun muassa Avainlippu-tuotteet, lähituotanto,

lähiruoka, luomutuotanto, kotimaisuus,

oma elinympäristö, kertoo

Annikki Törmänen.

Karkit pois kouluista

Limingassa yritettiin viime vuonna ottaa

käytäntöön Karkiton koulu -teema ja energiajuomien

myyntikielto alle 15-vuotiaille.

Miten näissä onnistuttiin?

– Toin viime lukuvuonna esille toiveen,

että koulumme julistautuisi virallisesti

Karkittomaksi kouluksi, mutta tämä hanke ei

valitettavasti saanut tuulta purjeisiin. Meillä

on pitkät perinteet ksylitolin käytössä ja

saimme aikoinaan erittäin merkittävää tukea

Karkkilassa sijainneelta ksylitol-tuotteita valmistavalta

Fennobon Oy:ltä, jonka nykyään

omistaa Fazer. Yhteistyömme Fazerin kanssa

on jatkunut.

Limingan koulussa ei ole makeisautomaatteja.

Karkkia saa tuoda kouluun tai

tarjota koulussa vain erikseen sovituissa

tilanteissa ja juhlissa. Ksylitol-purkkaa tai

-pastilleja sallitaan ruokailun päätteeksi.

Suomessa on vuosia puhuttu energiajuomien

myyntikiellon tarpeellisuudesta alle

16-vuotiaille, näin on ollut myös Limingassa.

Monien eri vaiheiden kautta ollaan päästy

siihen, että Limingassakin kauppiaat pohtivat

myyntikieltoa. Muutama viikko sitten paikallinen

K-market teki periaatepäätöksen olla

myymättä energiajuomia alle 15-vuotiaille.

– Energiajuomat ovat olleet joskus iso

riesa koulullamme, mutta nykyisin ongelmaan

törmää enää harvoin. Koulun järjestyssääntöihin

on kirjattu, että energiajuomia ei

koulussa sallita ja säännön rikkojalta otetaan

energiajuoma talteen. Toivon mukaan

myyntikiellon myötä energiajuomien tuonti

kouluun pienenee entisestään, summaa

Eeva-Liisa Röpelinen.

EHYT ry suunnittelee ja toteuttaa

valtakunnallista smokefreetoimintaa,

josta lisätietoja:

www.smokefree.fi

7


Hampaat

estradilla

Hampaat näyttelevät tärkeää osaa teatterilavalla.

Maskeerauksella tehty pienikin muutos purukalustoon

luo kokonaisvaltaisen efektin roolihahmolle.

t e k s t i R i i k k a M ä k i n e n ,

K u v at l e e n a k l e m e l ä , J o h a n A h l r o t h ,

K a n s a l l i s t e a t t e r i n a r k i s t o

Ihmisillä on vahva mielikuva hampaista ja yleisö

huomaa heti, jos hampaat poikkeavat niin sanotusta

normaalista. Yleensä hampaita ei tarvitse paljoa

muuttaa, kun ne vaikuttavat jo paljon roolihahmoon,

Kansallisteatterin maskeeraaja Jani Kylmälä selittää

sivellin kädessään.

Maskeerauspenkissä istuu näyttelijä Harri Nousiainen,

joka näyttelee Kansallisteatterin lastennäytelmässä Fedjasetä,

kissa ja koira sekä jouluksi ohjelmistoon palaavassa

Saiturin joulussa. Nyt Nousiainen on kuitenkin vain sivuroolissa

maskeerausmallina. Pääosassa on itse maskeeraus.

Kylmälä meikkaa kasvot ennen hampaita.

– Ensin vanhennetaan ja luodaan hahmoa meikeillä.

Viimeiseksi on hampaiden vuoro.

Yleisimpänä keinona hampaiden maskeeraukseen käytetään

hammaslakkoja. Kylmälä kuivaa näyttelijän hampaat

ja levittää mustaa hammaslakkaa etuhampaaseen. Mustalla

lakalla voidaan hävittää hampaita, maalata lohkeamia tai

luoda vaikka vaikutelma suuresta hammasvälistä.

– Musta väri kuivuu mattapintaiseksi, jolloin näyttämövalot

valot eivät heijastu siitä takaisin, ja saadaan aikaan

hyvin todentuntuinen efekti.

Päinvastaista vaikutelmaa haetaan hammasvalkoisesta

jolla hampaiden pinta saadaan loistamaan.

– Hammasvalkoisessa on hiukan helmiäistä, joka taittaa

hyvin valoa takaisin ja siten saadaan illuusio todella valkoisista

hampaista. Ylivalkoiset hampaat ovat lavalla todella

vahva efekti, Kylmälä kertoo samalla, kun nappaa lakkarivistöstä

sinapin sävyä muistuttavan lakkapullon.

– Minun suosikkini lakoista on kuitenkin tämä niin

kutsuttu nikotiinilakka, millä hampaista tehdään vanhat,

epäpuhtaat tai vähän mädäntyneet. Mitä enemmän sitä

laittaa, sitä pahemmalta näyttää, Kylmälä nauraa.

Tunnin kestänyt maskeeraus on valmis.

8


Kansallisteatterin

Illuusio-näytelmässä

hampailla oli tärkeä rooli.

9


Jani Kylmälä viimeistelee

näyttelijä Harri Nousiaisen

hammasrivistön roolia varten.

PROTEESEJA HAMMASTEKNIKOLTA

Aina pelkkä hampaiden maalaaminen ei riitä, vaan oikean vaikutelman

saavuttamiseksi tarvitaan hammasproteeseja. Kansallisteatterissa

proteesit tehdään mittatilaustyönä, usein hammasteknikon

valmistamana.

– Näytelmää varten tehdyt proteesit valmistetaan ihan kuin

muutkin hammasproteesit. Ne ovat anatomisesti, näyttelijän suun

mukaisesti tehty, mikä takaa myös sen, että ne pysyvät hyvin suussa,

Kylmälä selittää.

Hän on itsekin käynyt proteesikurssin, ja Kansallisteatterilta

löytyy laitteet ja mahdollisuudet

proteesien valmistukseen.

Teatterissa hampailla

muutetaan paitsi fyysisesti

näyttelijän ulkonäköä,

joskus myös roolihahmon

puhetapaa.

– Erääseen esitykseen

hammaslääkäri teki näyttelijälle

silikonikuoret, jotta

purenta saatiin isommaksi

ja sitä myötä puhetta muutettua,

lähes parikymmentä

vuotta maskeeraajana työskennellyt

Kylmälä kertoo.

Lopputulos

on aidon oloinen.

10


”Hammasmaskeerauksen tarkoitus on

myös auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisemisessa.

Nalle puh

Kansallisteatterin

näyttämöllä.

NÄYTTELIJÄN

TYÖN TUKENA

Roolihahmon hampaiden

suunnittelu vaatii maskeeraajalta

taiteellisen käden lisäksi

myös taitavaa tulkintaa ja

yhteistyötä.

– Maskeerauksen tehtävä

on auttaa näyttelijää roolinsa

ilmaisussa. Usein fyysisen

olemuksen muuttaminen on

juuri se efekti, mitä näyttelijä

hakee työnsä tueksi, Kylmälä

muistuttaa.

Usein vähemmän on

enemmän. Maskeeraus ei saa

olla liian alleviivaavaa, mutta

sen pitää silti pystyä luomaan

oikeanlaista illuusiota. Tasapainon

löytämiseksi maskeeraajan näkemys elää ja etsii

muotoaan pitkään ennen näytelmän ensiesitystä.

– Hampaita suunnitellaan ja tehdään joskus turhaankin.

Alussa ajatus tuntuu hyvältä, mutta treenien edetessä

huomataan, että hampaat ovat ehkä kuitenkin liikaa tai

eivät jostain syystä enää esityksen lähestyessä istu roolihahmoon.

Samalla tavalla maskeeraus elää myös

peruukkien ja silmälasien kanssa.

Esimerkkinä Kylmälä muistelee Nalle Puh -näytelmän

Tuomas Mattilan esittämää Kanin roolihahmoa. Kanin

kaksi pitkää etuhammasta eivät sopineetkaan ihan odotetusti

näyttelijän suuhun.

– Kanin hahmon hakeminen oli mielenkiintoista. Miten

saat eläinhahmon toimimaan niin, että se toimii ihmisen

fyysisen olemuksen kanssa?

– Ihmisen suuhun ei voi laittaa kamalan isoja hampaita,

jottei se häiritse näyttelemistä. Samalla hampaiden

pitää kuitenkin näyttää kanin hampailta. Kanin hampaita

jouduttiin säätämään ja hakemaan, pienentämään ja hiomaan

moneen otteeseen ennen kuin päädyttiin toivottuun

tulokseen, Kylmälä hymyilee.

KARIKATYYRIEN KAUTTA

Kylmälä on maskeerannut monia satuhahmoja, mutta

mielenkiintoisimpina hän pitää ihmishahmojen luomista.

Roolihahmon persoonaa tuodaan usein esille karikatyyrien

kautta. Kultaisella hammaskuorella loihditaan gangsterin

karismaa ja tasaisen kiiltävä hammasrivistö puolestaan

korostaa sopivasti lipevän poliitikkohahmon persoonaa.

– Hampaita käytetään ilmentämään satua tai menneisyyttä

tai korostamaan hahmon luonnetta. Hampaiden

maskeerauksella haetaan aina jotain suurempaa kokonaisuutta

ja sitä myötä hampaat nousevat erityisasemaan

lavalla.

Usein hampaiden tehtävä on muuttaa roolihahmoa

epämiellyttävämmän näköiseksi.

– Minusta groteskien hahmojen luominen on mielenkiintoisinta.

Yleensä ne ällöttäviksi maskeeratut ovat

myös lavalla mielenkiintoisimpia, maskeeraaja miettii.

Parhaillaan Kylmälä työskentelee tammikuun 23.

päivä ensi-iltansa saavassa Frankenstein-näytelmässä.

Produktio on vasta alkutekijöissään ja Frankensteinin

hahmo luomisasteella.

Kylmälä on luomistyössä mukana aina lukuharjoituksista

alkaen. Hän ottaa vastaan näyttelijöiden ja ohjaajan

ideoita, kehittelee niitä eteenpäin ja lopullisen hahmon

rakentuessa tarjoaa valmiin tuotteen roolihahmolle.

Oleellisena osana työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö

puvustajan kanssa.

Teatteriesitystä harjoiteltaessa Kylmälä osallistuu niin

neljän tunnin päivä- kuin iltaharjoituksiin. Näytelmän

valmistuttua hän työskentelee kaikissa esityksissä.

– Työn kenttä on todella monipuolinen ja työ mielenkiintoista

sekä erittäin sosiaalista. Näytelmien

vaihtuminen pitää vireänä, vaikka joskus itse työ voikin

olla yksitoikkoista. Odotan innolla Frankensteinia – ja

mahdollisia hampaita, joita siihen pääsen hiomaan, Jani

Kylmälä virnistää.

11


Ilmoitus

Jenni ja Esa

huolehtivat potilaasta

koko operaation ajan.

Hymy kerralla kuntoon

Anestesiatiimi on taas tien päällä. Aiderixin

täysvarusteltu hoitoyksikkö henkilökuntineen on tällä kertaa

työskentelemässä Kouvolan hammaslääkäriasemalla.

Päivän potilaat ovat tänään nuoria aikuisia.

T e k s t i e i j a ö h r n b e r g K u v aT j o h a n a h l r o t h

Suomalaisten lasten hammasterveys oli vielä

hyvällä tolalla pari-kolmekymmentä vuotta

sitten. Sittemmin yleistynyt hampaiden

harjauksen unohtuminen, mehut ja makeat

välipalat vaativat nyt veronsa; luvattoman monen lapsen

ja nuoren hampaat ovat päässeet, osittain myös laiminlyödystä

hoidosta johtuen, erittäin huonoon kuntoon.

Lasten aikuistuessa hampaiden kunnolla on merkittävä

vaikutus yleisterveyteen. Myös esteettiset asiat

alkavat usein vaivata nuoria; hampaiden terveydellä on

vaikutusta sosiaalisessa kanssakäymisessä ja jopa työnhakutilanteissa.

Kun viimeisestä hammaslääkärikäynnistä on päässyt

kulumaan useita vuosia, on hammasremontin tarve vaan

kasvanut entisestään. Pelkokin voi nousta pintaan; ajatus

kuukausia kestävästä hammaslääkärikäyntien kierteestä

hirvittää jo etukäteen. Puhumattakaan mitä useiden

hoitokäyntien sarja voi tulla maksamaan.

Tällöin varteenotettava vaihtoehtona on hammashoito

nukutuksessa.

– Yksityispuolen nuoret aikuiset ovat kasvava asiakasryhmä.

Kaksi kolmasosaa potilaista tulee hammaslääkäriasemien

kautta, osa verkko- ja Facebook -sivujemme

kautta, summaa Oy:n toimitusjohtaja, anestesiaerikoislääkäri

Mauri Numminen.

Kuka pääsee hoitoon?

Pelko on yksi hoitoon hakeutumisen syy, toinen suurten

12


Ilmoitus


Hampaiden kunnolla

on merkittävä vaikutus

nuoren yleisterveyteen.

Kaisu VELINille tehdään

kymmenen paikkaa ja kolme

poistoa joka vie aikaa kolme tuntia.

21-vuotias Kaisu Velin käy hoitotilanteen läpi

anestesiahoitaja Ira Pasasen kanssa.

hoitokokonaisuuksien hoitoaikojen venyminen pitkiksi.

Lapsi tai nuori pääsee anestesiahoitoon jos tavanomainen

hoito ei onnistu tai hoidon tarve on erityisen suuri.

Hoitoon pääsyn yhtenä kriteerinä on, että potilas on

perusterve. Erityisesti laajoja hoitokokonaisuuksia vaativat

potilaat hyötyvät hoidosta.

– ”Peruspotilaalle” laitetaan yhden käynnin aikana

keskimäärin 7–10 paikkaa, tehdään 2–3 hampaan poistoa.

Hoitokerta kestää kaksi ja puoli tuntia, listaa Mauri

Numminen.

– Teemme vuosittain noin 2700 nukutusta ympäri

Suomea. Meillä on kahdeksan identtistä siirrettävää nukutusyksikköä

ja neljä samanlaisesti varustettua

autoa käytössämme.

Miten Aiderix toimii?

Aiderixin kehittämä palvelu on kansainvälisestikin ajatellen

ainutlaatuinen. Liikkuva anestesiapalvelu tulee tarvittaessa

minne tahansa yksityiselle tai kunnalliselle hammaslääkäriasemalle

Suomessa.

Aiderixin toimintaperiaatteen mukaan suun terveyden

ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä

sillä aikaa kun ammattitaitoinen henkilökunta

huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan

hammaslääkäriaseman ehdoilla toimivan

turvallisen toimintaympäristön, jolloin hammaslääkäri voi

suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä.

– Tuomme vastaanotolle kaiken anestesiaan tarvittavan

välineistön, lääkkeet ja henkilökunnan, listaa Numminen.

– Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä,

ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan

kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden.

Palveluksessanne

Aiderixin hoitotiimi koostuu

viidestä anestesialääkäristä ja

kymmenestä anestesiahoitajasta.

• Aiderix Oy on perustettu 1998

• Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon

anestesiapalvelun järjestämiseksi

• Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja

yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja

kuntien hammashuollolle

• Toimintakonseptilla hoidetaan noin

2700 potilasta vuodessa

• Koko maan kattavan yhteistyöhammaslääkäriasemaverkoston

avulla potilas voidaan

hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa.

Päivystyspuhelin 045 112 8545

Mauri Numminen

Anestesiaerikoislääkäri,

puh. 0400 404 064

mauri.numminen@kolumbus.fi

www.nukutushammashoito.fi

Ota rohkeasti yhteyttä!

!

13


Eläkeläisistä

lähes puolet täysin hampaattomia

Hampaattomuus on yksi yhteiskuntamme suurimpia

ongelmia suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä

maassamme elää puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa

hampaattomuuteensa minkäänlaista yhteiskunnan tukea.

T e k s t i R I I K K A M Ä K I N E N K u v a E r i k o i s h a m m a s t e k n i k k o l i i t o n a r k i s t o

Tuula Mohtaschemi

Suomalaisista noin 13 prosenttia on täysin hampaattomia.

65–74-vuotiaista joka kolmas on hampaaton

ja tätä vanhemmista joka toinen. Täysin

hampaattomien lisäksi yhden leuan hampaattomuudesta

kärsiviä löytyy yli puoli miljoonaa. Työikäisilläkin

riittää purentatoiminnan kannalta riittävä määrä hampaita

keskimäärin vain 54. ikävuoteen asti.

Viimeisimmän kattavan valtakunnallisen suun terveyttä

käsittelevän Terveys 2000 -tutkimuksen faktat ovat karuja.

– Ongelmasta on kuitenkin vaiettu ja hampaattomien

edunvalvonta on ollut lähes olematonta, painottaa ongelmaa

pöydälle nostava Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja

Tuula Mohtaschemi.

Suomalaisten hampaattomuus on syntynyt osittain

sodanjälkeisten pulavuosien seurauksena, jolloin heikko ravinto

vaikutti suoraan hampaiden laatuun. Sen lisäksi vielä

60-luvulla hammashuollon yleisimpänä hoitona oli hampaan

poisto, eikä ennaltaehkäisevään hampaiden hoitoon ollut

riittävää valistusta. Siksi hampaattomuutta on eläkeikää

nuoremmillakin.

Huonossa kunnossa

Vaikka ennaltaehkäisevä hammashoito on

vähentänyt hampaattomuutta, on se myös

lisännyt hoidon tarvetta hammashuollossa.

Yhä useammalla on suussaan hoitoa vaativia

hampaita, eikä jäämähampaisto ole

useinkaan riittävä toimivaan purentaan,

vaan vaatii täydennykseksi proteeseja.

Mohtaschemin mukaan niin koko- kuin

osaproteeseja pitäisi tehdä enemmän, ja

vanhoja proteeseja huoltaa ja korjata huomattavasti

nykyistä useammin.

– Tutkimuksen mukaan lähes puolella

hammasproteesin käyttäjistä on korjausta

tai uusimista vaativa proteesi. Suosituksissa

kokoproteesi kehotetaan uusimaan 5-10

vuoden välein, mutta käytännössä niiden

käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta, erikoishammasteknikkona

yhdeksän vuotta

työskennellyt Mohtaschemi tietää.

Suomessa hampaattomuus on yleisempää

kuin muissa Pohjoismaissa. Pääasiallisena

syynä sekä hampaattomuuteen että

huonokuntoisiin proteeseihin on Mohtaschemin

mukaan korvausjärjestelmän

puuttuminen.

– Hampaattomat jäävät kokonaan ilman yhteiskunnan

tukea, vaikka suurin osa heistä on täysin syyttömiä hampaattomuuteensa.

Ruotsista mallia

Esimerkiksi Ruotsissa korvataan hammasprotetiikkaa.

– Meillä Suomessa korvataan vain ennaltaehkäisevää ja

paikkaushoitoa, eikä lainkaan protetiikkaa. Ainoa poikkeus

ovat rintamaveteraanit, joille Kela korvaa noin puolet

proteesien hinnasta.

Jos hoito ei olisi potilaalle niin kallista, hammasproteesit

hankittaisiin ajoissa ja niitä huollettaisiin paremmin.

– Sitä kautta ihmiset muuttuisivat hammasorientoituneiksi

ja hoitaisivat myös jäännöshampaitaan huolellisemmin,

kuten Ruotsissa on tapahtunut, Mohtaschemi huomauttaa.

Hampaattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen

arkeen: huonokuntoiset proteesit tai vajaa hampaisto

vaikeuttaa syömistä, fonetiikkaa ja näin myös sosiaalista

kanssakäymistä.

14


Implantit haastavat

perinteiset proteesit

Hammasimplantit kasvattavat suosiotaan perinteisten

irto- ja siltaproteesien rinnalla. Implantit ovat leukaluuhun

istutettuja keinojuuria, jotka on valmistettu titaanista.

T e k s t i R i i k k a M ä k i n e n , k u v at E s k o K e s k i - O j a

– Hoitamaton proteesi ja sen alla

muhiva tulehdus heikentää vastuskykyä

ja se saattaa aiheuttaa jopa

keuhkokuumeen, mikä vanhuksilla

on usein kohtalokas.

Vastuu jakoon

Ratkaisuna hampaattomuuden

hoitoon Mohtaschemi pitää paitsi

korvausjärjestelmän kehittämistä,

myös suun terveydenhuollon palvelurakenteen

uudistamista. Hoidon

tarve korkeilla ikäluokilla on kasvanut,

ja hammaslääkäripalveluita

tarvitaan lisää.

– Nykyinen systeemi ei toimi. Julkisen

sektorin resurssit eivät riitä, ja

yksityisellä puolella hoito on kallista.

Hammaslääkärien ja erikoishammasteknikoiden

yhteistyöllä ja järkevämmällä

vastuun jakamisella säästettäisiin

aikaa ja rahaa, hän korostaa.

Tällä hetkellä erikoishammasteknikot

vastaavat pääasiassa itsenäisesti

kokoproteesien valmistuksesta.

Mohtaschemin mielestä myös osaproteesien

valmistus voitaisiin siirtää

erikoishammasteknikoille.

Sosiaali- ja terveysministeriössä

on kesäkuussa perustettu työryhmä

selvittämään suun terveydenhuollon

palvelurakennetta. Mohtaschemi on

mukana työryhmässä erikoishammasteknikoita

edustamassa.

– Erikoishammasteknikot ovat tähän

asti jääneet suun terveydenhuollon

palvelurakenteen ulkopuolelle.

Potilaskäyntejä erikoishammasteknikoiden

luona on alettu valtakunnallisesti

tilastoida vasta nelisen vuotta

sitten. Tilastojen puuttuminen on

vaikuttanut muun muassa hampaattomien

edunvalvontaan.

Nykyisillä resursseilla Mohtaschemi

jakaisi hammashuollon niin,

että kunnalliset terveyskeskukset

vastaisivat perushammashuollosta.

Vaativampi hoito ohjattaisiin

osittain palveluseteleillä yksityiseen

hammashuoltoon ja osa- ja kokoprotetiikasta

vastaisivat erikoishammasteknikot.

– Tietotaito hammasprotetiikasta

on sen tekijöillä. Erikoishammasteknikot

ovat valmistaneet vähintään

80 prosenttia suomalaisten kokoproteeseista,

hän muistuttaa.

Implanttihoidolla voidaan korvata yksittäinen

puuttuva hammas tai hoitaa jopa täysin

hampaaton leuka purentakykyiseksi.

Turun Hasmmas-Pulssissa työskentelevä

erikoishammaslääkäri Olli Jurvainen

on työskennellyt implanttien parissa 25

vuoden ajan ja kertoo hoidon kehittyneen

huimasti vuosien saatossa.

– Implanttihoito on muuttunut erikoishoidosta

rutiinihoidoksi, millä tarkoitan sitä,

ettei se ole enää vain kauniille ja rohkeille,

Jurvainen hymyilee.

Luonnollinen suussa

Implanttihoidon asiakaskunta on laaja.

Jurvaisen mukaan hoidosta löytyy tyypillisimmin

apua koko leuan tekohampaisiin,

muutaman hampaan osaproteesiin sekä

muun muassa tapaturmasta seuranneeseen

yksittäisen hampaan puuttumiseen.

– Koko leuan tekohampaat kiinteään

hammasrivistöön vaihtavat ovat lähinnä

iäkkäämpiä ihmisiä, jotka ovat menettäneet

hampaansa jo nuorena ja taistelleet

koko elämänsä huonosti suussa pysyvien

proteesien kanssa. Potilaista löytyy paljon

keski-ikäisiä ja nuoriakin. Muutaman hampaan

osaproteeseja korvataan keinojuurien

varaan rakennetuilla kiinteillä hampailla, ja

yksittäisiä, esimerkiksi urheilutapaturmassa

tai epäonnistuneen juurihoidon jäljiltä syntyneitä

hammasaukkoja täytetään pysyvillä

implanttihampailla.

– Nuoremmat välittävät hampaistaan ja

heitä implanttien esteettisyys ja luonnollisuus

houkuttaa. Implanttihampaat ovat

luonnonmukaiset niin ulkomuodon, käytön,

puremisen kuin puhdistamisen suhteen,

Jurvainen huomauttaa.

INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

Ennen implanttihoidon aloittamista leuan

luun rakenne, muoto ja määrä arvioidaan

röntgenkuvilla. Varsinainen implanttihoito

koostuu kirurgisesta ja proteettisesta

Ennen implanttihoitoa.

Olli Jurvanen

vaiheesta. Polikliinisessa leikkauksessa keinojuuri

tai -juuret istutetaan leukaluuhun,

yleensä paikallispuudutuksessa. Keinojuurien

luutuminen kestää parista kolmeen

kuukauteen.

Proteettisessa vaiheessa potilaalle rakennetaan

lopulliset hampaat hammaslääkärin

ja hammaslaboratorion yhteistyönä.

– Hampaista otetaan jäljennökset ja

niiden avulla teetetään mittatilaustyönä

sopivat ja oikean väriset kruunut. Nykyisin

hampaat suunnitellaan tietokoneella

ja rungot jyrsitään tietokonepohjaisesti,

Jurvainen valottaa.

Implanttihoidot ovat huomattavasti

hintavampia kuin perinteiset proteesit ja ne

tuleekin nähdä investointina tulevaisuuteen

ja elämänlaatuun. Jurvainen suosittelee

implanteista kiinnostuneita pyytämään

konsultaatiota omalta hammaslääkäriltään,

joka osaa kertoa sopivimman hoitoratkaisun

hintoineen.

Kela korvaa osan implanttihoidon kirurgisesta

vaiheesta, proteettiseen vaiheeseen

korvausta ei saa.

– Korvausjärjestelmä on naurettava. Kela

korvaa osan siitä, että keinojuuret laitetaan

paikoilleen, mutta ei kukaan pelkillä keinojuurilla

mitään tee. Päälle rakennettavia

hampaita Kela ei korvaa lainkaan.

Implanttihoidon jälkeen.

Luukudokseen luudutettujen keinojuurten päälle on mahdollista rakentaa

muun muassa kruunuja, siltoja tai implanttikiinnitteisiä osa- ja kokoproteeseja.

15


Purenta vaikuttaa koko

olemukseen

Särkeekö pää, suhiseeko korvissa, onko niska jäykkä ja

hartiat jumissa? Ongelma voi johtua purennasta. Purentaongelmat

ärsyttävät myös hermorakenteita, joten oireet voivat olla moninaisia

ja johtaa erilaisiin, vaikeastikin tunnistettaviin kiputiloihin.

T e k s t i P e t r i K o r h o n e n , E i j a Ö h r n b e r g K u v aT J o h a n A h l r o t h

Purentafysiologinen klinikka Tampereella on

erikoistunut auttamaan purentavaivoissa. OMIfysioterapeutti

Petri Korhonen Aktiivi-Fysioterapiasta

tietää, miten ongelmakohdat löydetään

ja kuinka ne parannetaan.

Kuinka yleisiä purentavaivat ovat?

Purentaan liittyvät vaivat ja oireet ovat paljon luultua

yleisempiä. Joissakin arvioissa on esitetty, että jonkin

asteisia purentaan liittyviä vaivoja olisi noin puolella

aikuisikäisestä väestöstä. Tässä tulee kuitenkin huomioida

se, että purentavaivat voivat olla hyvin erilaisia riippuen

monista eri tekijöistä. Tämä voi johtaa siihen, että purentaan

liittyviä vaivoja ei osata yhdistää todelliseen vaivojen

aiheuttajaan ja esimerkiksi fysioterapiakäynnit saattavat

siitä syystä olla vasteettomia. Purentalihaksisto reagoi

herkästi erinäisiin ärsykkeisiin, joten purentavaivat ovat

erittäin tavallisia nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa

elämänmenossa.

Millaisia oireita ongelmallinen

purenta voi aiheuttaa?

Oireiden kirjo on laaja. Purentavaivoihin liittyy yleensä

mekaanista ärsytystä, joka rasittaa suoraan lihaksistoa ja

aiheuttaa sitä kautta kipua ja muita sivuoireita. Yleensä

päälimmäisinä oireina ovat purentalihasten kivut,

päänsärky ja niskan- sekä hartiaseudun lihasongelmat.

Sivuoireina voi olla korvakipua, korvien soimista, silmien

paineentunne ja näköhäiriöt. Sivuoireita on myös yleisesti

kaulan ja nielun alueella. Purentaongelmat

ärsyttävät myös hermorakenteita, joten

oireita voi tuntua paljon laajemmalla

alueella, kuin voisi vaivan perusteella

olettaa. Purentaongelmilla on myös miltei aina yhteyttä

ryhtiin, joten vaikka ongelmat olisivat purennassa, täytyy

koko ihminen ottaa huomioon kokonaisuutena.

Miten purentavaivoja hoidetaan?

Purentavaivoja lähdetään hoitamaan aina yksilöllisesti

kattavan alkututkimuksen jälkeen. Jos alkutilanne vaatii

esimerkiksi erikoishammaslääkärin lisätutkimuksia, ne

suoritaan heti jakson alussa, jotta fysioterapiasta voidaan

saada hyötyä tilanteen paranemiseksi. Hoitomenetelminä

purentaongelmissa käytetään voice massage -tyyppisiä käsittelyitä

spesifisti tiettyihin purentaan liittyviin kohdelihaksiin.

Manuaalinen käsittely niin pehmytkudoksiin kuin

kaularankaankin kuuluu siis erottamattomasti purentaklinkan

hoitomenetelmiin. Oleellinen osa fysioterapiassa

on myös hengitys- ja rentoutumisharjoitteet sekä venyttely

ja kehon hallinta.

Asiakkaan tilannetta täytyy aina katsoa laajana

kokonaisuutena, ja esimerkiksi spesifin käsittelyn lisäksi

asiakkaan ryhtiongelmat sekä mahdolliseen stressiin

liittyvät ongelmat täytyy saada korjattua, jotta hoitovaste

pysyy. Purentaklinikan hoitomenetelmät perustuvat vahvaan

yhteistyöhön eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa.

Yleensä asiakkaat tarvitsevat niin työterveyslääkärin,

erikoishammaslääkärin kuin fysioterapeutinkin palveluita

saadakseen oikeasti apua tilanteeseen.

16


Petri Korhonen


Purentavaivojen

syyt tutkitaan aina ennen

hoidon aloittamista.

Millainen on tyypillinen purentavaiva-asiakaS?

Purentavaivoja voi olla kenellä hyvänsä, mutta tietyt ihmisryhmät

ovat riskialttiimpia vaivoille. Tilastollisesti purentavaivat

ovat yleisempiä naisilla, johtuen luonnollisista tekijöistä,

kuten esimerkiksi tavasta käsitellä stressiä. Esimerkkinä

voi olla vaikka työssä käyvä alle kouluikäisten lasten äiti,

jolla ei riitä aikaa oman kehon huoltoon ja riittävään rentoutumiseen.

Tällöin stressitekijöiden kasautuminen aiheuttaa

purentaongelman selvän voimistumisen ja tilanne kärjistyy

fyysisen huonovointisuuden takia entisestään. Kivun ja väsymyksen

kierre voi joskus johtaa hoitamattomana vakaviinkiin

pitkäaikaisiin seurauksiin. Tämän esimerkin ulkopuolelle

jää lukuisia erilaisia purentaan liittyviä vaivoja, joissa

kaikissa on yksilöllinen kuntoutusprosessi. Kahta täysin

samanlaista tilannetta ei voi siis tulla koskaan vastaan.

Kauanko hoito kestää?

Purentavaivat muodostavat oman spesifin ryhmän fysioterapia

asiakkaisiin ja valitettavan yleistä on se, että nykypäivän

ihanteellisiin fysioterapiajakson pituuksiin ei päästä. Vaivojen

laajuus ja monitahoisuus hidastavat toipumista ja siksi

jaksojen pituus on melko pitkä verrattuna moniin muihin

akuutteihin vaivoihin. Jaksojen pituus vaihtelee kuitenkin

paljon ja joskus tilanteesta selvitään viidellä käyntikerralla,

kun taas jossakin muussa tilanteessa käyntejä voi kertyä

selvästi enemmän pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on se, että

jakson loppuessa asiakkaalla on omat eväät tilanteen ylläpitämiseen

hyvänä ja vaivat ovat poistuneet mahdollisimman

suurelta osin.

Yleensä purentaan liittyvien vaivojen fysioterapiakäyntiin

on varattu 45 minuuttia kerralla ja käyntejä on tilanteesta

riippuen yksi tai kaksi kertaa viikossa. Tilanteen helpottuessa

käyntitiheys harvenee kontrollinomaiseksi.

Ortomat Herpola

tuntee oikomistuotteet

Oikomishoito on nopeasti kehittyvä ala jossa

tuotekehittelyä tehdään paljon. Valmistajat tuovat

markkinoille lähes vuosittain uusia tuotteitta.

– Materiaalit ovat kehittyneet suuresti vuosikymmenien

varrella, ja oma tuotevalikoimamme on

kasvanut paljon yrityksen alkuajoista. Oikomishoidon

lisääntynyt tarve näkyy materiaalien määrissä.

Tällä hetkellä tuoteryhmiä on useita kymmeniä ja

tuotenimikkeitä useita satoja, kertoo toimitusjohtaja

Jussi Herpola Ortomat Herpola Oy:stä.

– Oikomiskojeet jaetaan kahteen ryhmään,

kiinteisiin kojeisiin sekä irtokojeisiin. Kiinteitä kojeita

ovat kiinnikkeet (braketit), kaarilangat, renkaat ja

putket. Irrotettavat kojeet voivat olla laboratoriovalmisteisia

levykojeita, aktivaattoreita tai erilaisia

muita valmiskojeita, kuten kasvokaari, kasvomaski ja

muut niskavetotuotteet.

– Yrityksemme on erikoistunut oikomishoidon

materiaalien maahantuontiin ja markkinointiin. Tärkeimpiä

tuotteitamme ovat tällä hetkelle kiinteiden

kojeiden materiaalit eli kiinnikkeet, renkaat, putket

ja kaarilangat, Herpola listaa.

– Uudet valmistustekniikat helpottavat tuotteiden

tekemistä. Tuotteiden valmistuksessa on otettu

huomioon niin oikomishoidon hammaslääkärit kuin

potilaatkin. Usean kymmenen vuoden kokemus

alalta ja vankka tietotaito ja osaava palvelu ovat

tuotekoulutuksien ohella perheyrityksen kiitettyä

erityisosaamista.

– Palvelu, osaaminen ja luotettavuus, siinä

toimintamme kulmakivet. Pieni yrityskokomme

tekee mahdolliseksi pientenkin räätälöityjen erien

toimittamisen asiakkaillemme. Yrityksessämme on

kokemuksen tuomaa varmuutta, ammattitaitoa ja

ammattiylpeyttä. Vuosien mittaan olemme nähneet

alan kehityksen ja samalla kartuttaneet omaa ammattitaitoamme.

Kehittynyt osaamisemme näkyy

asiakkaillemme sujuvana ja luotettavana

palveluna.

Mitä hoito maksaa?

Hoidon hinta on Aktiivi-Fysioterapiassa yleisen käytännön

mukaisesti 54 euroa kerta, josta lääkärin fysioterapialähetteellä

saa vähennettyä Kela:n suorakorvauksen heti maksaessaan.

Hinta pitää sisällään kaiken tutkimisesta manuaalisiin

käsittelyihin sekä lausuntojen tekoon.

Lisää aiheesta: //www.aktiivifysioterapia.fi/palvelut

17


Ilmoitus

i s t o c k p h o t o

Hampaiden pesu on

tekniikkalaji

Älykäs sähköhammasharja auttaa pesemään kaikki hammaspinnat

systemaattisesti ja sopivalla voimalla.

Vaikka hampaiden harjaamisen tärkeydestä on

puhuttu jo vuosikymmeniä ei oppi ole mennyt

kovin hyvin perille. Lapsille opetetaan päiväkodissa

ja koulussa, että hampaat pitää pestä

aamuin ja illoin, mutta aikuisista enää 61 prosenttia harjaa

hampaansa kahdesti päivässä. Tämä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen

Terveys 2000 –tutkimuksesta, jossa selvitettiin

suomalaisten aikuisten suunterveyttä.

Lisäksi suuri osa aikuisista harjaa hampaansa puutteellisella

tekniikalla.

Ruotsissa julkaistun tutkimuksen mukaan 40 prosenttia

harjaa hampaitaan vähemmän kuin kaksi minuuttia. Peräti

60 prosenttia ei harjaa hampaitaan systemaattisesti, eli osa

hammaspinnoista jää huonosti puhdistetuiksi.

Väärän tekniikan riskit

Aggressiivinen hampaiden jynssääminen vääränlaisella

harjalla on yleinen ongelma.

Liian voimakas harjaaminen voi johtaa ienten vetäytymiseen

ja hammaskaulan palajastumiseen. Se on paljon

herkempi reikiintymiselle kuin hampaan kiille. Ienten vetäytyminen

voi myös aiheuttaa hampaiden vihlomista, kun

ikenen tarjoama suoja häviää.

Ienten vetäytymisen riski on erityisen suuri kun käytetään

hammasharjaa jonka harjakset ovat liian kovat.

Toisaalta liian hellä ja varovainen harjaaminen ei myöskään

ole hyvä. Kaikkea plakkia ei saada poistettua jokaiselta

hammaspinnalta riittävän hyvin ja hampaiden reikiintymisen

todennäköisyys kasvaa.

Varovainen harjaaminen jättää ienrajaan helposti plakkia,

jolloin ientulehduksen vaara kasvaa. Ientulehdus voi

edetä parodontiitiksi, joka tarkoittaa hampaiden kiinnityskudoksen

tuhoutumista. Se saattaa johtaa jopa hampaan

irtoamiseen asti.

Käytä hammasharjaa oikein

Hyvä sähköhammasharja on oivallinen apu hampaiden

puhdistamisessa, mutta sitä pitää myös osata käyttää

oikein.

Sähköhammasharjassa harjanpää huolehtii puhdistuksesta,

joten sitä ei tule liikuttaa edestakaisin hampaiden

pinnoilla, kuten käsikäyttöistä harjaa.

Edistyneissä sähköhammasharjoissa on eri hammaspinnoille

erilliset asetukset, mutta niitä ei välttämättä osata

hyödyntää. Usein käytetään samaa asetusta kaikille pinnoille,

vaikka se ei johda parhaaseen mahdolliseen pesutulokseen.

Tämä ongelma ratkeaa, käyttämällä uusinta tekniikkaa

edustavaa älykästä sähköhammasharjaa, joka osaa itse

valita oikean harjausasetuksen eri pinnoille. Tällainen

sähköhammasharja puhdistaa hampaat tehokkaasti ja

minimoi samalla vääränlaisen harjaustekniikan aiheuttamat

riskit.

18


Vaivaako

viisaudenhammas?

Dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri

Irja Ventä

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen

laitokselta vastaa

kysymyksiin viisaudenhampaista.

T e k s t i I r j a V e n t ä , E i j a Ö h r n b e r g

K u vaT I S T O C K P H O T O , H e l s i n g i n y l i o p i s t o n a r k i s t o

Mistä nimi ”viisaudenhampaat” tulee?

Sama nimi on käytössä kaikissa länsimaisissa kielissä,

Visdomstand (ruotsi), Wisdom tooth (engl.) = Third molar

(engl. tieteessä), Weisheitszahn (saksa), Dent de sagesse

(ransk.), Dente del giudizio (ital.), Muela del juicio (esp.),

Dens sapientiae (lat.). Hammas on saanut nimensä, koska

viisaudenhammas puhkeaa vasta kun ihminen on ikään

kuin viisas, siis noin 20-vuotiaana. Valkoisella rodulla viisaudenhammas

puhkeaa tässä iässä. Esimerkiksi mustalla

rodulla raportoidaan hampaan puhkeavan jo niinkin aikaisin,

kuin 13-vuotiaana. Vertaa nimi maitohampaat, jotka

ovat suussa, kun juodaan maitoa.

Kasvaako viisaudenhampaat kaikille?

Viisaudenhampaita on neljä kappaletta, yksi kussakin

hammasnurkassa takimmaisena. Suomessa kaikki neljä

viisaudenhammasta puuttuu synnynnäisesti vain 2 prosentilta

väestöstä. Runsas 60 prosenttia suomalaisista omistaa

kaikki neljä viisaudenhammasta. Lähes kaikilla suomalaisilla

on siten ainakin yksi viisaudenhammas. Viisaudenhampaat

puhkeavat suuhun noin 20-vuotiaana, jos suussa

on tilaa puhkeamiseen. Viisaudenhampaan puhkeaminen

ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen. Jos viisuri ei ole puhjennut

tähän ikään mennessä, ei se tule koskaan puhkeamaankaan

kunnollisesti. Viisaudenhammas ei käyttäydy

ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki muut 28 hammasta,

jotka puhkeavat kokonaan näkyviin ja tulevat hyödylliseen

käyttöön. Viisaudenhampaat eivät kovinkaan usein sijaitse

pystyssä, vaan kallellaan johonkin suuntaan, eivätkä siksikään

pääse puhkeamaan.

MiLlaisia oireita viisaudenhampaat

voivat aiheuttaa?

Viisaudenhampaan keskeinen ongelma Suomessa on siinä,

että se ei mahdu puhkeamaan kunnollisesti suuhun. Hyvin

harvoilla, vain noin viidellä prosentilla, hammas mahtuu

täysin puhkeamaan. Useimmilla hammas puhkeaa näkyviin

vain pieneltä osalta. Silloin hampaan näkyvän osan

ja ikenen väliin jää lämmin ja kostea tasku, johon kerääntyy

ruokaa ja bakteereja. Tämän taskun puhdistaminen

on vaikeata ja johtaa ikenen tulehtumiseen. Tulehdusta

nimitetään perikoroniitiksi, hampaan vieruskudoksen

tulehdukseksi. Perikoroniitti on hyvin yleinen nuorilla

aikuisilla, 20-25-vuoden iässä, ja se koskee erityisesti

alaleuan viisaudenhammasta. Oireina ilmenee paikallista

kipua, ikenen turvotusta ja punoitusta, mätää voi valua

ientaskusta, suun avaaminen voi olla vaikeutunut. Lisäksi

voi olla kuumetta, posken turvotusta, korvakipua, leuka-

20


Irja Ventä


Viisaudenhampaiden

poistamista kannattaa

harkita jo ennen kuin

ne ovat aiheuttaneet

mitään ongelmia.

luun jomotusta ja leuan alla olevat imusolmukkeet ovat tunnusteltavissa.

Viisaudenhammastulehdus voi aiheuttaa viikonkin

sairasloman.

Viisaudenhampaan reikiintyminen on myös hyvin yleinen

vaiva ja johtuu juuri siitä, että hampaan puhdistaminen on vaikeaa.

Silloin hammasta vihloo ja leukaa jomottaa.

Voiko viisaudenhammasvaivoja ehkäistä?

Vaivojen ehkäisemiseksi on kaksi lähestymistapaa:

1) Koska osittain puhjenneet viisaudenhampaat tulehtuvat niin

helposti, niin sellaisia hampaita pitää harjata joka päivä aamuin

illoin pehmeällä harjalla ja tahnalla niin kuin muitakin hampaita.

Tällä tavalla vähennetään sitä bakteerikuormaa, joka muuten

piiloutuisi osin puhjenneen hampaan ientaskuun. Erityisen

tärkeää tämä puhdistaminen on ulkomaan matkoilla, jossa on

eri bakteeriympäristö ja harjaustottumuksetkin ehkä eivät ole

samat kuin kotona.

2) Koska tiedetään viisaudenhampaiden aiheuttavan paljon

vaivoja erityisesti nuorille aikuisille, niiden poistamista ennakoivasti

kannattaa harkita, siis ennen kuin ne ovat aiheuttaneet

vaivoja. Erityisesti tämä ennakoiva poistaminen tulee kysymykseen

silloin, kun ammatin tai harrastuksen takia viisaudenhampaat

eivät saisi aiheuttaa hankalaan aikaan ongelmia. Suosituksena

on, että 19-20-vuotiaana otettaisiin leukojen röntgenkuva

ja arvioidaan siitä erityisesti alaviisaudenhampaiden ennustetta.

Ennakoivasti kannattaa poistaa sellaiset alaviisaudenhampaat,

jotka a) ovat perikoroniittivaarassa tai b) sijaitsevat aivan

poikittain tai c) ovat kasvattamassa juuriaan alaleuan sisällä

kulkevan hermokanavan kyljessä

Voiko kipeytyneitä viisaudenhampaita

hoitaa itse?

Kaikki hampaat, mukaan lukien osin näkyvät viisaudenhampaat,

puhdistetaan joka päivä harjaamalla aamuin illoin

ja käyttämällä fluorihammastahnaa. Kaukana suun perällä olevien

viisaudenhampaiden harjaamista helpottaa sellainen harja,

jonka kärjessä on pidemmät harjakset. Lievissä viisaudenhammasvaivoissa

päivittäistä harjaamista voi tehostaa apteekista

saatavalla klooriheksidiini-purskutteella, jolloin purskutellaan

aamuin illoin kahden viikon ajan. Pitempiaikainen käyttö aiheuttaa

hampaiden ja ikenien värjääntymistä ohimenevästi ruskeaksi.

Kipeytyneiden viisurien hoito on lähes aina niiden poisto,

joten kannattaa hakeutua hammaslääkärille tutkimukseen.

Sari Mäenmaan toinen

Irja Ventä on myös Viisaudenhampaan Käypä hoito -työryhmän

valkaisukerta on saatu juuri

puheenjohtaja. Viisaudenhampaan Käypä hoito -suositus,

päätökseen. Sarilla valkaisu tehtiin

www.kaypahoito.fi

ensimmäisenä toimenpiteenä

osana laajempaa, noin vuoden

kestävää hoitokokonaisuutta.

Milloin

viisaudenhampaat

tulee poistaa?

Viisaudenhampaiden poistohoito

on hyvin yleistä. Yli 60 prosentilta on

poistettu ainakin yksi viisaudenhammas

38. ikävuoteen mennessä.

Käypä hoito -suosituksen mukaan

viisaudenhammas poistetaan, jos:

• Potilaalla on siitä vaivaa

• Hammaslääkäri havaitsee tutkimuksessaan

hampaassa jotain sairautta

• Potilaan yleissairaus, esimerkiksi

diabetes, reuma, vaatii, ettei potilaalla

saa olla riskihampaita tai potilaan

hammassairaus, kuten oikomishoidon

onnistuminen vaatii poistoa

• Hammas ei saa aiheuttaa epäsopivaan

aikaan ongelmia, kuten huippu-urheilijat

tai muusikot, näyttelijät, paljon matkustavat,

jolloin hampaan ennakoiva poisto

saattaa tulla kyseeseen.

Viisaudenhampaiden poistaminen on

teknisesti helpointa noin 20-vuoden iässä,

jolloin myös potilaan paraneminen on

nopeinta. Suosituksena on, että arvio

poistotarpeesta tehdään noin 20-vuotiaana

röntgenkuvasta. Valikoidut riskihampaat

poistetaan ennakoivasti ja loput hoidetaan

oireiden mukaan.

!

21


Narskutusta

Englanti-hammaslääkäri-Suomi

–sanakirja

Gigivitis

Ientulehdus

Bleaching

Valkaisu

Hammaslääkärin englantia matkailijalle.

DDS –

Doctor of Dental Surgery

Suukirurgi

Decay

Bakteeritoiminnan aiheuttama

tuho hampaissa.

Full denture

Irroitettava koko leuan proteesi.

Tekohampaat.

Työkalut tutuiksi

Sähköveitsi

Kudoksen leikkausta korkeataajuuksisella

sähkövirralla.

Incicors

Neljä etummaista yläja

alahammasta.

Nitrous oxide

Typpioksiduuli eli ilokaasu.

TMJ –Temporamandibular joint

Leukanivel

Halitosis

Pahanhajuinen hengitys,

joka voi johtua suusta tai

ruuansulatuselimistöstä.

Calculus

Hammaskivi

Sähköveistä käytetään pehmytkudosten

muokkaamiseen ja verenvuodon tyrehdyttämiseen

leikkauksen yhteydessä.

Prosessissa kudosta kuumennetaan suoraan

sähkövirran avulla, jolloin sitä pystytään helposti

leikkaamaan ja muokkaamaan.

Hammaslääkäri käyttää sähköveistä tyypillisimmin

ienkudoksen muokkaukseen. Veistä voidaan tarvita

usein esimerkiksi kruunuja asennettaessa.

Laitteissa on tyypillisesti kaksi asentoa. Toinen

saa kudoksen höyrystymään, jolloin sitä voidaan siis

leikata. Toisessa asennossa kudos tavallaan kuivuu,

joka auttaa hyydyttämään veren.

Teknisesti hyvin yksinkertaiset laitteet maksavat

noin tuhannesta eurosta muutamiin tuhansiin euroihin.

Epämiellyttävänä sivutuotteena palaneen lihan käry.

Hoitohuoneessa

kuultua

Suoritimme pikakyselyn

tuntemiemme hammaslääkärien

keskuudessa ja

kysyimme heiltä ohjeita

reklamointiin liittyen.

Aina potilas ei tunne saaneensa

asianmukaista hoitoa, tai esimerkiksi

juuri sementoitu kruunu

saattaa irrota yllättäen. Silloin

normaalisti otetaan yhteys hoidon

suorittaneeseen hammaslääkäriin

ja kysellään jatko-ohjeita.

Kaikki eivät näin kuitenkaan

toimi. Joskus saatetaan tehdä välitön

johtopäätös aiemman lääkärin

olleen puoskari ja valitaan uusi

lääkäri. Hammaslääkärien mukaan

tämä on ehkä se kaikkein hölmöin

tapa toimia.

– Kyllä suomalaiset hammaslääkärit

vastaavat asianmukaisesti

kysymyksiin ja vastaavat myös

omasta työstään. Jos kyseessä on

niin sanottu takuuasia, niin toki se

korjataan, kertoo hammaslääkäri

Pohjanmaalta.

Jos asiakas on päättänyt mennä

uudelle lääkärille korjauttamaan

asiaa tai yleensä vain jatkamaan

saamaansa hoitoa, niin silloin

taitaa takuukin raueta.

– Joskus asiakas saattaa laittaa

sähköpostia haukkuakseen hoitaneen

lääkärin ja vaativansa korvausta

uudessa paikassa tehdystä

hoidosta. Vaikka asia olisi alun

perin johtunutkin jostain virheeksi

luettavasta asiasta, niin silloin

ollaan myöhässä. Olisi kannattanut

ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen

lääkäriin, sanoo suuren klinikan

johtaja Helsingistä.

Hammaslääkäreiden ohje onkin

selvä. Ole yhteydessä hoidon tehneeseen

lääkäriin. Soita mielellään

puhelimitse vastaanotolle, jolloin

saat parhaan vastauksen. Yleensä

asiat selviävät aika helpolla.

Älä myöskään haudo asiaa

mielessäsi ja laita reklamoivaa

sähköpostia puoli vuotta tapahtuneen

jälkeen.

22


Ellan ja Sinin

testinurkka

k u vat: J o h a n A h l r o t h

Rautoja ei edes huomaa!

Hammasraudat ovat lapsille helposti

kova paikka. Kaveruksista Sini, 9, katselee,

että missä ne Ellan, 8, raudat oikein ovat.

Kummalla tytöistä kuvissa on hammasraudat?*

Ella: Mä sain raudat

elokuussa ja nää oli alussa

aika ällöt (ällöttävät) ja

mä vähän ragesin

(olin harmissani).

Sini: Miltä ne oikein

tuntui?

Ella: Ne tuntui aika oudoilta

ja puhuminen oli tosi

vaikeeta. Varsinkin ärrän ja

ässän sanominen oli hassua.

Ihan kuin joku amerikkalainen

olis puhunut. Ja

ruokaa jäi helposti rautojen

väliin. Nyt niitä ei oikeastaan

edes huomaa.

Sini: Eli sä voit nauraa

ihan normaalisti.

Ella: Jep. Ei mitään hätää.

Sini: Okka (OK). Mitä

muut sanoi koulussa?

Ella: No ei oikein mitään.

Aika monella on raudat.

Sini: Miks sä edes sait ne

suuhun?

Ella: No kun hammaslääkäri

sanoi, että hampaiden suoristamiseen

tarvitaan raudat.

Niitä joutuu pitämään muutaman

kuukauden.

Sini: Mulla on sen verran

suorat hampaat, että en tarvii

rautoja. Mutta ei sillä olis

väliä. Ei noita sun rautoja

edes huomaa.

Ella: Ei niin. Ja kun raudat

otetaan pois, niin sitten mulla

on suorat hampaat. Jee!

Sini: Siistii (kivaa).

* Vasemmanpuoleisella Ellalla on hammasraudat.

23


Reikiä nolla

Mynthon Fresh Breath

Tehokas hengityksen

raikastaja markkinoille

Useat meistä ottavat purukumin

kun tarvitaan pikaista hengityksen

raikastusta. Mitä raikkaampi purkka

on, sitä tehokkaammin se poistaa

pahan hajun.

Raikastuspastillien ikoni Mynthon

tuo markkinoille uudenlaisen,

entistäkin tehokkaamman tuotteen.

Leafilta tuli syksyllä markkinoille

uusi Mynthon Fresh Breath ksylitolipurukumi.

Sen aktiivinen aineosa

on sinkki, joka neutraloi pahanhajuista

hengitystä aiheuttavia

rikkiyhdisteitä. Hengityksen raikkauteen

vaikuttava sinkki yhdistettynä

ksylitolin hampaita suojaavaan

vaikutukseen muodostaa toimivan

yhtälön. Aqua Menthol -makuista

tuotetta on saatavilla päivittäistavarakaupoista.

Tuote täyttää Hammaslääkäriliiton

suosituskriteerit, sillä se sisältää

ksylitolia 41 prosenttia tuotteen painosta.

Ksylitolin hampaille terveellinen

päiväannos on 5–10 grammaa

jaettuna useaan käyttökertaan.

Ksylitol-pitoisuus ratkaisee purkan tehon

Ksylitol on suomalainen keksintö ja ksylitolipurukumit sisältävät keskimäärin 35 prosenttia tätä hampaita hoitavaa

luonnonainetta. Kaikista ksylitol-tuotteista ei voi sanoa samaa. Siksi kannattaa aina tutkia tuoteseloste ja kiinnittää

huomioita purukumien ksylitol-pitoisuuksiin. Keinotekoisten makeutusaineiden sijaan kannattaa hampaita vaalia

puhtaasta ksylitolista valmistetulla tuotteella.

Se makein vaihtoehto

Erilaisia makeutusaineita käytetään moninaisiin

tarpeisiin. Nyt myös Suomessa on

tarjolla todella makea vaihtoehto: stevia.

Se on huomattavasti tavallista sokeria

makeampaa ja aineen makuprofiili poikkeaa

muista makeutusaineista. Etelä-Amerikan

alkuperäiskansat kansat ovat tunteneet

stevian satoja vuosia ja se on ollut käytössä

Euroopan ulkopuolella jo pitkään.

Stevia valmistetaan stevia rebaudiana

-nimisen kasvin lehdistä, se on siis täysin

luonnontuote. Stevioliglykosidit ovat kalorittomia

makeuttajia vaikka ne maistuvatkin

jopa 300 kertaa makeammalta kuin sokeri.

Stevioglykosidit on hyväksytty EU:ssa

elintarvikekäyttöön ja tutkimuksissa ne

on todettu turvallisiksi makeuttajiksi.

EU:n lainsäädännössä stevioglykosidit

määritellään lisäaineeksi, kuten ksylitoli,

rypäleväri, punajuuresta saatava väri sekä

sitrushedelmien ja omenoiden pektiini.

Stevian lehdistä valmistettava

makeuttaja on kevyt, luonnollinen ja

hammasystävällinen vaihtoehto aikaisemmin

käytettyjen makeutusaineiden

rinnalla. Steviaa käytetään juomissa

ja sitä voi käyttää myös kotikeittiössä

esimerkiksi leivonnassa.

Tiesitkö että…

maidon juominen aterian päätteeksi

edistää hammasterveyttä.

24


Reikiä nolla

Savut pois suusta

Tiesitkö

että…

yleinen vaiva

ientulehdus

voitaisiin useimmiten

estää

käyttämällä

säännöllisesti

hammaslankaa.

Hammasharja

vaihtoon

Koska olet viimeksi vaihtanut hammasharjasi

uuteen? Asiantuntijoiden

mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa

uuteen vähintään kolmen kuukauden

välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho

alkaa jo hiipua.

Uuden harjan osto unohtuu helposti

kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy

apu tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta

voi tilata omaan puhelimeen tekstiviestin,

joka muistuttaa harjan vaihdosta

joka kolmas kuukausi.

Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen

voi tilata sekä tekstiviestillä että

verkosta. Tarkemmat ohjeet löytyvät

osoitteesta www.pepsodent.fi

Kokeile kielenpuhdistajaa!

Kielen pinnalla elävät bakteerit voi olla

syynä pahanhajuiseen hengitykseen

eli halitoosiin. Kielen säännöllinen

puhdistaminen on yksi tehokkaimmista

menetelmistä ehkäistä tunkkaista makua

suussa ja epämiellyttävän hajuista

hengitystä.

Kielenpuhdistajan eli kaapimen

käyttö on helppoa kun sen oppii ja

omaksuu osaksi päivärutiineja. Muutaman

euron maksava raaputtimen käyttö

palkitsee kokeilijan.

Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen, että

tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle. Mutta aina ei

muisteta, että tupakka heikentää myös suun terveyttä.

Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia kuin

tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän hammaskiveä,

syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia

kuin tupakoimattomilla ikätovereillan.

Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu

aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden

käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista.

Palvelua pyörien päällä

Suupirssi on kiertänyt Pohjois-Savoa

hyvällä menestyksellä ja EU:n tuella

tammikuusta 2011 aina vuoden 2012

loppuun saakka. Savonia-ammattikorkeakoulun

operoiman projektin tavoitteena

on ollut kehittää liikkuva suun

terveydenhoitoyksikkö ja siihen sopiva

oppimis- ja palvelutoimintamalli. Malli

palvelee niin koulutusta kuin julkisia

ja yksityisiä suun terveydenhuollon

organisaatioita ja se on sovellettavissa

myös kansainväliseen käyttöön.

Liikkuvan suunhoitoyksikön palvelut

tavoittavat asiakkaat omissa toimintaympäristöissään,

Suupirssi ajaa siis

sinne missä palvelua tarvitaan. Se

suuntaa työpaikoille, kouluille, päiväkoteihin

ja erityisesti hoito- ja hoivaalan

yrityksiin. Hoitoyksikkö tavoittaa

myös asiakkaat syrjäseuduilla vähentäen

näin matkustamisesta aiheutuvia

kuluja ja muita kustannuksia.

Suupirssin palveluun kuuluvat suun

terveystarkastukset, suun hoidon toimenpiteet

sekä potilaiden omahoidon

ohjaus. Suupirssin palveluun kuuluu

myös hoitohenkilökunnan ohjaus suun

hoitoon liittyvissä asioissa.

Suupirssi-projektin aikana on tehty

myös tutkimustyötä. Projektipäällikkö,

yliopettaja Kaarina Sirviö Savonia-ammattikorkeakoulusta

kertoo tärkemmistä

tutkimustuloksista:

– Suupirssin käyttäjälähtöinen,

osallistava suun terveyttä edistävä

palvelumalli on osoittautunut varteenotettavaksi

vaihtoehdoksi palvelujen

tarjontaan väljästi asutuilla alueilla.

Hoitajat kokivat saaneensa uutta

tietoa suun hoitoon liittyvissä kysymyksissä

ja myös aikaisempaa enemmän

valmiuksia tehdä suun hoitotyötä.

Iäkkäille asiakkaille palvelun tuominen

lähelle madalsi hoitoon tulon kynnystä

ja aktivoi heitä pohtimaan suun terveyden

tärkeyttä ja merkitystä omien voimavarojen,

hyvinvoinnin ja terveyden

kannalta. Palvelun vieminen asiakkaan

luokse on helpottanut hoitoon pääsyä

niin potilaan kuin hoitajankin näkökulmasta.

Liikkuva palvelu on järkevöittänyt

hoitohenkilökunnan ja opettajien työajan

käyttöä, kun työaika ei kohdistu

potilaiden ja oppilaiden palvelujen

kuljetusjärjestelyihin. Lisäksi vanhempien

työaika ei kulu lasten kuljettamisissa

suun terveydenhoitoon.

Liikkuvat palvelut on todettu

projektissa tehdyissä alustavissa

tutkimuksissa kustannustehokkaaksi

ja yritystoimintana kannattavaksi. Suupirssitoiminta

on uudistanut opetusta

ja vahvistanut suuhygienistiopiskelijoiden

ammatillista osaamista. Harjoittelu

liikkuvassa yksikössä mahdollisti opiskelijoille

jo opintojen alkuvaiheessa

kohdata hyvin erilaisia asiakasryhmiä.

Saadut tutkimustulokset osoittavat,

että Suupirssi oli opiskelijoille haastava

ja erityisesti vuorovaikutusosaamista ja

eettistä osaamista kehittävä oppimisympäristö.

Suupirssitoiminta on kehittänyt

Suomen suun terveydenhuollon

palveluihin vaihtoehdon, joka luo

uudenlaisen tavan tarkastella terveyspalvelujen

tuottamista asiakkaiden

luokse käyttäjälähtöisesti.

25


Kotimatkalla

k u vat: i s t o c k p h o t o

Fida auttaa

lapsia Pohjois-

Koreassa

Suun terveyttä

senioreille

Suomalainen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö

Fida Internationalin projekti

lasten hampaiden omahoidon perusteiden

opettamisesta on siirtynyt suomalaisilta

korealaisten vastuulle. Ohjelmaa toteutetaan

yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen

ja sairaaloiden kanssa aina vuoteen

2014 saakka.

Koulujen ja päiväkotien opettajat valmennetaan

kolmessa sairaalassa kouluttajiksi.

Jokainen ohjelmassa mukana oleva

lapsi saa harjoituskirjan, hammasharjan

ja -tahnaa. Karies on lisääntynyt Pohjois-

Koreassa sitä mukaa kun sokeri on tullut

mukaan ruokavalioon.

Fida on vienyt Pohjois-Koreaan myös

lahjoituksena saatuja hammaskojeita sekä

auttanut pjongjangilaisen Central District

-hammassairaalan remontoinnissa. Kaksi

hammassairaalaa uusitaan vielä, joissa

toimii myös Fidan terveyshanke.

Hammaslääkäriliitto esittää lausunnossaan vanhuspalvelulakia valmistelevalle

ohjausryhmälle, että ikääntyvien suun terveydenhuoltopalvelujen tulisi olla osa

kunnan strategiaa. Liitto vaatii lakia, joka takaa iäkkäille henkilöille riittävän avun

suun omahoitoon osana kotiin tai asumisyksikköön annettavaa apua.

Liiton mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön opinto-ohjelmiin olisi

tärkeää sisällyttää hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin

liittyviä kokonaisuuksia. Hallitus antaa esityksen laista eduskunnalle arviolta

syksyllä 2012 ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 aikana.

www.hammaslaakarilehti.fi

Tiesitkö

että…

Kela-korvausta

voi saada myös

hammaslääkärin

määräämistä laboratorioja

röntgentutkimusten

kustannuksista.

Hammaslääkäreitä

ulkomailta

Hammaslääkäriliiton rekisterien mukaan

Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin

4200 hammaslääkäriä, joista noin puolet yksityisellä

ja puolet julkisella sektorilla. Arviolta joka

viides terveyskeskushammaslääkäri työskentelee

myös ajoittain yksityisellä hammaslääkäriasemalla.

Hammaslääkärien määrä on nyt

alempi kuin koskaan 25 vuoden aikana.

Hammaslääkäritarpeeseen vaikuttaa alan

tieteellinen ja teknologinen kehitys sekä väestön

ikääntyminen. Suuhygienistien määrä on sen

sijaan kasvanut koko 2000-luvun ajan.

Arviolta 20 prosenttia Valviran laillistamista

ulkomaisista hammaslääkäreistä jää työskentelemään

Suomeen. Vuokralääkäriyritykset rekrytoivat

hammaslääkäreitä suoraan ulkomailta,

usein Virosta ja muista Baltian maista.

www.hammaslaakarilehti.fi

26


Hammaslanka

käteen!

Kotimatkalla

Muutama minuutti hammaslangan käyttöä on pieni,

mutta palkitseva satsaus hammasterveytemme eteen.

Aivan liian harva suomalainen käyttää hammaslankaa,

jonka käytöllä ehkäistäisiin ja parannettaisiin jo alkanutta

ientulehdusta.

Hammaslanka poistaa tehokkaasti plakkia hampaiden

välistä ja se puhdistaa myös ienrajan. Langan

käyttäminen vaatii pientä totuttelua, ja sen käyttöön

on suunniteltu myös erilaisia apuvälineitä eli hammaslangan

viejiä. Suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä voi

pyytää opastusta hammaslangan käytössä.

Tiesitkö että…

vain 61 prosenttia suomalaisista

harjaa hampaansa

kahdesti päivässä.

Asiaa sinulle, ilmoittaja

ja suun hoidon ammattilainen!

Tavoita asiakkaasi

Kultahampaan avulla

Magnolia Media tarjoaa nyt sekä hammaslääkäriasemille

että ilmoittajille mahdollisuuden lähettää Kultahammas-lehti

suoraan kotiin omille asiakkaillenne. Liitämme Kultahammaslehden

kannen päälle personoidun lisäkannen, jossa voi olla

tietoa uusista palveluista, tuotteista ja esimerkiksi

kutsu hammastarkastukseen. Lehti postitetaan

valitulle postinumeroalueelle

toivomanne

aikataulun mukaisesti, ja

näin tavoitatte juuri teille

tärkeimmän kohderyhmän.

Kysy myös lisätietoja

Kultahammas-lehden

asiakasrekisteristä!

Kultahammas-lehti

Magnolia Media Oy

Eija Öhrnberg

040 587 2447

www.kultahammas.fi

www.magnoliamedia.fi

Oikomishoitoa

karvakuonoille

Koiratkin voivat kärsiä purentaongelmista. Oikomishoitoja tehdään myös

haukuille, vaikkakin ainoastaan terveydellisistä syistä. Usein alakulmahampaiden

painuminen kitalakeen tai ikeneen aiheuttaa koiralle purentaongelmia.

Tällöin oikomishoito aloitetaan koiran täytettyä puoli vuotta. Keinot

muistuttavat ihmisten oikomishoitoja; apuna käytetään kojeita tai kuminauhoja.

Myös palloja voidaan käyttää pientä oikomista vaativissa tapauksissa.

Suomen Kennelliiton säännöt kieltävät koiran viemisen näyttelyyn jos

sen hampaita on oiottu. Hoidosta toimitetaan todistus liittoon. Esteettistä

oikomishoitoa koirille ei siis näyttelyissä sallita. Purentavika periytyy eikä

purentavikaisella koiralla saisi teettää pentuja.

Eläinlääketieteen opiskelijat saavat perusopetusta hammas- ja suusairauksista.

Opiskelijat oppivat kliinisessä työssään eläinten hammashoitoa.

Vastavalmistuneen eläinlääkärin tulee tunnistaa normaali hampaisto,

purentaviat ja hammasmurtumat. Eläinlääkärin tulee myös osata ohjata

ongelmapotilaat hammashoitoihin erikoistuneelle eläinlääkärille.

– Suu puhtaaksi

Seuraava lehti ilmestyy

keväällä 2013.

27


SUOMEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITTO

SUOSITTELEE KSYLITOLIA

EU-HYVÄKSYTTY

TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI

MAKEUTUS

100%

XYLITOL

SUGAR-FREE

TÄYSKSYLITOLI

HELXYLITOL

XYLIMAX ANTAA PARHAAN

KSYLITOLISUOJAN HYMYLLESI

Lisää infoa

tuotteistamme

xylimax.fi

Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille.

Xylimax-valikoimista löytyy oma suosikki jokaiseen makuun. Muistathan, että Fazerin

Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!

www.xylimax.fi

XYLIMAX

MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.

More magazines by this user
Similar magazines