Kultahammas 2/2012
Kultahammas 2/2012
Kultahammas 2/2012
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2/12<br />
w w w . k u lta h a m m a s . f i<br />
Ota<br />
mukaan<br />
ilmaiseksi<br />
Apua<br />
purentaongelmiin<br />
S. 16<br />
Ennakoi<br />
viisaudenhammasvaivat<br />
S. 20<br />
Hampaat<br />
tekevät roolin teatterissa s. 8<br />
Hyvinvointibarometri s.6 Ella testaa hammasraudat s.23 Suupirssi tien päällä s.25
Pääkirjoitus<br />
LISÄÄ SUUN TERVEYDENHUOLTOA!<br />
<strong>Kultahammas</strong> on riippumaton lehti,<br />
joka antaa lukijoille monipuolista<br />
tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan<br />
ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla,<br />
vastaanotoilla sekä<br />
julkisissa hammashoitoloissa.<br />
Seuraava numero ilmestyy<br />
keväällä 2013<br />
Julkaisija:<br />
Magnolia Media Oy<br />
Päätoimittaja:<br />
Eija Öhrnberg<br />
Puh. 040 587 2447<br />
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi<br />
Toimitus:<br />
Magnolia Media Oy<br />
Malmin lentoasema<br />
00700 Helsinki<br />
Internet:<br />
www.kultahammas.fi<br />
Ulkoasu:<br />
Tommi Honkavaara<br />
Taitto:<br />
Kirma visual<br />
Kannen kuva:<br />
Johan Ahlroth<br />
Painos:<br />
28 500 kpl<br />
Paino:<br />
Forssan Kirjapaino<br />
Paperi:<br />
Kansi MultiArt Gloss 130 g<br />
Sisäsivut Novapress Silk 90 g<br />
ISSN 1798-9418<br />
Ilmoitusmyynti:<br />
Magnolia Media Oy<br />
Malmin lentoasema<br />
00700 Helsinki<br />
Puh. 040 587 2447, 044 075 4725<br />
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi<br />
Suuret ikäluokat eläköityvät ja<br />
väestö ikääntyy. Hoidon tarve<br />
kasvaa, mutta työikäisten hammaslääkärien<br />
määrä vähenee.<br />
Hankala yhtälö. Onko koko ajan kasvavaan<br />
hoidon tarpeeseen varauduttu<br />
riittävästi? Muiden muassa hammaslääkärit<br />
ovat huolissaan tilanteesta.<br />
Suomen Hammaslääkäriliitto on ajanut<br />
kehittämishanketta, jonka tavoitteena<br />
on hammas- ja suusairauksien ehkäisy<br />
ja hoidon saatavuuden parantaminen.<br />
On selvää, että suun terveydenhuollossa<br />
tarvitaan sekä yksityisen että<br />
julkisen sektorin työpanosta myös<br />
tulevaisuudessa.<br />
Kun palvelut ovat vaikeasti tavoitettavissa, suun terveydenhoitoa<br />
voidaan viedä sitä tarvitsevien luo. Näin toimii Suupirssi, Savoniaammattikorkeakoulun<br />
operoima EU-rahoitteinen kokeilu. Suupirssi<br />
tavoittaa asiakkaat esimerkiksi hoiva- ja hoitoyhteisöissä ja kouluilla,<br />
eli siellä missä avun ja tiedon tarve on suuri. Projekti loppuu kuluvan<br />
vuoden joulukuussa, mutta sen toivoisi jatkavan toimintaansa<br />
tulevaisuudessakin. Löytyisikö yrityksistä kiinnostusta Suupirssin<br />
toiminnan sponsorointiin?<br />
Nuorten hampaiden harjaus unohtuu edelleen luvattoman usein.<br />
Kouluterveydenhuollon sinnikkäät puurtajat tekevät väsymätöntä<br />
työtä hammashuollon ja nuorten terveiden elintapojen puolesta.<br />
Limingassa ja Porissa on onnistuttu, kiitos pitkäjännitteisen ja<br />
innostavan valistustyön. Porin ja Limingan toimintamalleista voit<br />
lukea lisää tästä lehdestämme.<br />
Energistä loppuvuotta!<br />
Eija Öhrnberg<br />
päätoimittaja<br />
Haluatko tietää, miten lapsen hampaita<br />
hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun<br />
pitämiseksi raikkaana? Tai kenties<br />
hintatietoja hampaiden valkaisusta?<br />
Kerro meille juttuvinkki.<br />
Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi<br />
<strong>Kultahammas</strong>-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla<br />
vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen.<br />
441 612<br />
Painotuote<br />
<strong>Kultahammas</strong> – suu puhtaaksi<br />
3
– Suu puhtaaksi<br />
2/<strong>2012</strong><br />
6-7 Odotushuoneessa<br />
Hammashoidon uutisia ja uutuuksia.<br />
8-11 Maskeeraus on taitolaji<br />
Hampailla tärkeä rooli teatterissa.<br />
12-13 Hammasremontti<br />
nukutuksessa<br />
Nuoret aikuiset potilaina.<br />
14-15 Vaiettu hampaattomuus<br />
Terveystutkimuksen karut faktat.<br />
8<br />
Jani Kylmälä viimeistelee<br />
Harri Nousiaisen rooli-ilmeen.<br />
16<br />
Petri<br />
Korhonen<br />
löytää<br />
purennan<br />
ongelmakohdat.<br />
16-17 Apua purentavaivoihin<br />
Kokonaisvaltaista terapiaa Tampereella.<br />
18 Älykäs hammasharja<br />
Minimoi harjausvirheet.<br />
20-21 Viisaudenhampaat<br />
tarkkailussa<br />
Ennakoi mahdolliset ongelmat.<br />
22 Narskutusta<br />
Hammashoidon hullut villitykset.<br />
23 Ellan ja Sinin testinurkka<br />
Keskustelua oikomishoidosta.<br />
24-25 Reikiä nolla<br />
Ravinto ja hampaat.<br />
26-27 Kotimatkalla<br />
Koirillakin purentaongelmia.<br />
23<br />
Uusi teksti:<br />
Ella ja Sini<br />
keskustelevat<br />
hammasraudoista.<br />
4
Odotushuoneessa<br />
Hammaskeijun taksat selvitetty<br />
Maitohampaan irtoaminen on useimmille<br />
lapsille jännittävä ja vähän pelottavakin<br />
tapahtuma. Hammaskeiju tekee siitä kuitenkin<br />
positiivisen elämyksen.<br />
Kun irronneen maitohampaan laittaa<br />
illalla tyynyn alle, niin hammaskeiju käy yöllä<br />
noutamassa sen ja laittaa tilalle pienen<br />
palkkion, yleensä kolikon.<br />
Mutta millainen on tämä maitohampaita<br />
keräilevä satuhahmo?<br />
Hammaskeiju tunnetaan useissa länsimaisissa<br />
kulttuureissa, mutta esimerkiksi<br />
Espanjassa hänen hommiaan hoitaa hiiri,<br />
jota kutsutaan nimellä Ratoncito Pérez tai<br />
el Ratón de los Dientes.<br />
Useimmiten hammaskeiju noutaa<br />
irronneen hampaan lapsen tyynyn alta.<br />
Jotkut laittavat maitohampaan yöpöydällä<br />
olevaan vesilasiin, ja aamulla tilalle on<br />
ilmestynyt kolikko lasin pohjalle.<br />
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa<br />
kävi ilmi, että 74 prosenttia ihmisistä arvelee<br />
hammaskeijun olevan tyttö. Useimmat<br />
ovat sitä mieltä, että hän muistuttaa kuuluisaa<br />
Helinä-keijua siipineen ja taikasauvoineen.<br />
Entä kuinka paljon hammaskeiju maksaa<br />
maitohampaasta? Tämäkin selvitettiin<br />
USA:ssa viime vuonna ja keskivertokorvaukseksi<br />
saatiin 2,60 dollaria eli jokseenkin<br />
tasan kaksi euroa per hammas.<br />
Pari vuotta sitten valmistui myös elokuva<br />
Hammaskeiju (Tooth Fairy, 2010), jossa<br />
uransa ehtoopuolella oleva jääkiekkoilija<br />
tuomitaan kahdeksi viikoksi tekemään<br />
hammaskeijun tehtäviä rangaistukseksi<br />
siitä, että hän ei usko keijuihin. Ei auta<br />
raavaan lätkäpelaajan muu, kuin sonnustautua<br />
kimalteleviin keijusiipiin ja opetella<br />
keijupölyn sirottelua.<br />
Apex Predator<br />
Täydellinen lahjaidea hammaslääkärille<br />
Jos tuttavapiirissäsi on tasavuosia täyttävä hammaslääkäri tai olet erityisen<br />
kiitollinen omallesi, niin tässä on loistava lahjavinkki. Hammaslääkärien lisäksi<br />
Mariana Fantichin ja Dominic Youngin suunnittelemat kengät sopivat myös<br />
hänelle, jolla on jo kaikkea. Perinteisten nahkakenkien pohja on korvattu 1050:llä<br />
tekohampaalla, jotka varmasti takaavat hyvän pidon myös Suomen polanteisille<br />
talvikaduilla.<br />
Tekijöiden mukaan kengillä siis voi kävellä, mutta lenkin jälkeen hampaat saattavat tarvita<br />
pientä paikkaushoitoa. Suunnittelijat ovat saaneet kengistään niin hyvää palautetta design-piireissä, jotta<br />
lupaavat palata hammasteemaan myös tulevaisuudessa. Kenkäparin omistajaksi pääsee 1500 punnalla.<br />
Sykettä sydämeen Satakunnassa<br />
Porin perusturvan suun terveydenhuollon<br />
hammashoitaja Kirsi Vonk sai tunnustuksen<br />
pitkäjänteisestä ennaltaehkäisevästä<br />
työstä lasten, kouluikäisten ja perheiden<br />
parissa. Sydänterveyden edistämisen alueellinen<br />
kunniamaininta tuli yli 20 vuoden<br />
työn tuloksena.<br />
Kirsi Vonkin toimenkuva terveydenhuollon<br />
piirissä on aina ollut laaja.<br />
Viimeiset viisi vuotta hän on keskittynyt<br />
tekemään kokopäivätoimisesti ennaltaehkäisevää<br />
työtä.<br />
– Pidän neuvolaa Pihlavan alueella<br />
0–3-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen.<br />
Käyn Porin yläasteen kouluissa kertomassa<br />
tupakan, nuuskan ja happamien juomien<br />
vaikutuksista hampaille. Näytän nuorille<br />
konkreettisesti, mitä tapahtuu jos hampaista<br />
ei pidetä huolta. Järjestän kouluissa<br />
myös terveysteemapäiviä yhteistyössä<br />
kouluhenkilökunnan ja muiden tahojen<br />
kanssa, kertoo Kirsi Vonk.<br />
Porin yläasteen kouluista poistettiin<br />
limsa- ja makeisautomaatit 2007 Vonkin<br />
ansiosta. Sydänpiirin Airi Mattilan ja<br />
Vonkin ansiosta tehtiin kuntalaisaloite ja<br />
kouluihin terveelliset välipalat. Samoin<br />
päiväkodeista poistettiin makeat syntymäpäiväherkut<br />
ja tilalle järjestettiin askartelua.<br />
Viimeisin saavutus on, kun ksylitoltuotteet<br />
saatiin takaisin päiväkoteihin.<br />
– Luennoin myös urheilijoille ja heidän<br />
valmentajilleen terveellisistä elintavoista.<br />
Järjestämme yhteistyössä erilaisia<br />
tempauksia, esimerkiksi discoillan, jonka<br />
teemana oli nuuska.<br />
Vonk tekee tärkeää työtä 17–25-vuotiaiden,<br />
syrjäytymisuhan alla olevien nuorten<br />
parissa. Ryhmät opettelevat informaation<br />
lomassa muun muassa kotiaskareita,<br />
ruuanlaittoa ja liikuntaa. Vonk neuvoo<br />
suun- ja hampaiden hoidosta ja tapaamisten<br />
yhteydessä jaetaan aina pieni kassi,<br />
josta löytyy hammasharja, tahna, ksylitolnäytteitä<br />
ja esitemateriaalia.<br />
– Teen paljon yhteistyötä terveydenhoitajien,<br />
kouluhenkilökunnan, Sydänpiirin ja<br />
monen muun tahon kanssa. Tässä haastavassa<br />
tehtävässä yhteistyö on avainsana<br />
kaikkialla missä toimin. Pitkällä aikavälillä<br />
ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnalle<br />
merkittävä taloudellinen säästö. Aikuisiän<br />
terveys ei ole hetken projekti, vaan terveyttä<br />
rakennetaan lapsuudesta lähtien.<br />
Sykettä Sydämeen -tapahtuma<br />
Porissa yhteistyössä Satakunnan<br />
sydänpiirin kanssa.<br />
5
Odotushuoneessa<br />
Valtakunnallinen<br />
hyvinvointibarometri<br />
<strong>2012</strong>:<br />
Olemme eriarvoistumassa<br />
Suuhygienistit vastasivat kyselyyn:<br />
Ammattilaiset huolissaan<br />
yläkouluikäisten hampaista<br />
Teinit hoitavat hampaitaan huonoiten kaikista<br />
ikäryhmistä, kertoo suuhygienistien ammattikunnassa<br />
tehdyn tutkimuksen tulokset.<br />
Jopa 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä,<br />
että hampaiden puutteellinen puhdistus oli<br />
melko yleistä tai hyvin yleistä 13-15-vuotiaiden<br />
keskuudessa.<br />
Tilanne palautuu paremmaksi iän myötä,<br />
joskin hampaiden hoidossa ja ruoka-aikojen<br />
säännöllisyydessä oli 16-25-vuotiaiden ryhmässä<br />
vielä parantamisen varaa. Hieman yli<br />
puolella tässä ikäryhmässä hampaiden kunto<br />
pysyi ennallaan viime vuosina.<br />
26–55-vuotiailla muodostui kaikista<br />
ikäryhmistä eniten hammaskiveä ja he<br />
kärsivät myös ientulehduksesta. Yli 55-vuotiaiden<br />
enemmistöllä suun terveys pysyi joko<br />
ennallaan tai parani. Yli 55-vuotiaiden tulisi<br />
suuhygienistien mukaan lisätä ksylitolituotteiden<br />
käyttöä.<br />
Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten<br />
näkemyksiä suomalaisten suun terveyden<br />
haasteista ja tottumuksista kaikissa<br />
ikäryhmissä.<br />
Leaf Suomi teetti nettikyselyn keväällä<br />
<strong>2012</strong>. Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry:stä<br />
ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL<br />
ry:stä vastaajia oli yhteensä 576. 57 prosenttia<br />
vastaajista työskenteli julkisella ja 23<br />
prosenttia yksityisellä sektorilla. Opiskelijoita<br />
oli vastaajista 14 prosenttia ja yli 80 prosenttia<br />
teki kliinistä vastaanottotyötä.<br />
Tiesitkö että…<br />
kaikki kaupan olevat<br />
ksylitol-tuotteet eivät sisällä hammasterveyden<br />
kannalta riittävästi ksylitolia.<br />
Vuodesta 2010 lähtien<br />
toteutettu kansallinen<br />
hyvinvointibarometri kartoitti<br />
jälleen suomalaisten<br />
hyvinvointia ja suhtautumista<br />
hyvinvointiin. Tulokset<br />
kertovat, että me voimme<br />
hyvin, mutta samalla kannamme<br />
huolta kasvavasta<br />
eriarvoistumisesta.<br />
Kansallinen hyvinvointibarometri<br />
<strong>2012</strong> -kyselytutkimus<br />
toteutettiin kesällä<br />
Terve.fi -sivustoilla sekä<br />
samanaikaisesti useissa eri<br />
verkkomedioissa. Vastaajia<br />
oli 7319, heistä 79 prosenttia<br />
naisia ja miehiä 21<br />
prosenttia. Tutkimusaineiston<br />
analysoivat Terve Media<br />
Oy:n kanssa 15/30 Research<br />
Oy ja M3 Research Oy.<br />
Lähes kaksi kolmasosaa<br />
suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen<br />
arvosanan 8–10.<br />
Olemme varsin usein onnellisia,<br />
tyytyväisiä ja optimistisia<br />
tulevaisuuden suhteen.<br />
Vastaavasti kuitenkin lähes<br />
20 prosenttia vastaajista<br />
ilmoittaa olevansa ahdistunut<br />
tai masentunut. Melkein<br />
yhtä moni on yksinäinen,<br />
ja lähes 10 prosenttia<br />
vastaajista kertoo olevansa<br />
syrjäytynyt. Erityisesti nuorten<br />
osuus syrjäytyneistä on<br />
kasvussa.<br />
Enemmistö vastaajista eli<br />
80 prosenttia oli jokseenkin<br />
tai täysin samaa mieltä, että<br />
Suomi on hyvinvointivaltio,<br />
missä hyvinvointi kuitenkin<br />
eriarvoistuu nopeasti.<br />
Hyvinvointibarometrin<br />
julkistuksen yhteydessä<br />
palkittiin myös Vuoden Hyvinvointibrändit.<br />
Kipulääke<br />
Burana valittiin vuoden <strong>2012</strong><br />
hyvinvointibrändiksi. Toiselle<br />
sijalle nousi ihonhoito- ja<br />
kosmetiikkabrändi Lumene<br />
ja kolmanneksi ylsi viljatuotteistaan<br />
tuttu Elovena.<br />
6
Liminka nuorten asialla<br />
Odotushuoneessa<br />
Limingan koululla on tehty<br />
nuorten suun terveyden<br />
edistämistyötä jo yli kaksikymmentä<br />
vuotta. Asia on pitkälti<br />
Liminganlahden yhtenäiskoulun<br />
kouluneuvolan terveydenhoitaja<br />
Annikki Törmäsen ja apulaisrehtori<br />
Eeva-Liisa Röpelisen<br />
ansiota. He ovat ottaneet asian<br />
omakseen ja tarmokas työ<br />
kantaa hedelmää.<br />
Limingassa tehdään laajapohjaista yhteistyötä<br />
kautta maan eri järjestöjen ja yritysten<br />
kanssa. Edistämistyöhön paikallisella tasolla<br />
lähtevät terveydenhoitajan avustuksella<br />
oppilaskunta, luokanopettajat ja luokanvalvojat.<br />
Koululaiset osallistuvat yleensä hyvin<br />
mielellään ja innolla kulloinkin toteutettavaa<br />
tapahtumaan.<br />
– Käytännön työ lasten ja nuorten<br />
parissa herättää tarpeita ja ideoita tiettyihin<br />
teemoihin tarttumiseen, kertoo Annikki<br />
Törmänen.<br />
– Projektien teemat valitaan ajankohtaisten<br />
asioiden ympärille syntyvien<br />
mielikuvien, trendien, tärkeäksi koettujen<br />
aiheiden mukaan.<br />
Mistä rahat projekteihin?<br />
– Limingassa kouluterveydenhuollolla ja<br />
koulutoimella ei ole olemassa määrärahoja<br />
joiden turvin voisimme suunnitella<br />
terveyden edistämisen projekteja. Uskallan<br />
epäillä, että näin on tilanne valtaosassa<br />
Suomen kuntia. Olen koko työurani ajan,<br />
noin 30 vuotta, etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita,<br />
kertoo Annikki Törmänen.<br />
– Projektien laajuudesta riippuen on<br />
haettu sponsoriapua myös paikallisilta<br />
yrityksiltä, tuottajilta, Nuori Suomi -ryhmältä<br />
ja Nuorten Akatemialta. Koulu on osaltaan<br />
sponsoroinut pienimuotoista toimintaa.<br />
Vuosien varrella terveydenhuollon<br />
puolella Liminka on luonut hyvät suhteet<br />
eri järjestöihin ja yrityksiin.<br />
Miten käytännössä Limingassa yhdistetään<br />
suun terveydenhoito ja valtakunnallinen<br />
smokefree-toiminta?<br />
– Projekteissamme ”lyömme aina monta<br />
kärpästä yhdellä iskulla”. Savuttomuuden<br />
edistämisen kanssa sopii yhteen vallan<br />
mainiosti henkilökohtaisesta hygieniasta<br />
huolehtiminen eli esimerkiksi suun, ihon<br />
ja hiusten hoito sekä liikunta, siis hyvät<br />
elämäntavat.<br />
– Olen saanut vuosien varrella hyviä yhteistyökumppaneita<br />
lukuisista Avainlippufirmoista<br />
kautta maan. Olemme tästä<br />
Limingassa hyvin kiitollisia. Kannustamme<br />
koululaisia ja kuluttajia tutkimaan laajemminkin<br />
ostamiensa tuotteiden tuoteselosteita<br />
ja sitä, missä tuote valmistetaan.<br />
Projekteissamme näkökulmina ovat olleet<br />
muun muassa Avainlippu-tuotteet, lähituotanto,<br />
lähiruoka, luomutuotanto, kotimaisuus,<br />
oma elinympäristö, kertoo<br />
Annikki Törmänen.<br />
Karkit pois kouluista<br />
Limingassa yritettiin viime vuonna ottaa<br />
käytäntöön Karkiton koulu -teema ja energiajuomien<br />
myyntikielto alle 15-vuotiaille.<br />
Miten näissä onnistuttiin?<br />
– Toin viime lukuvuonna esille toiveen,<br />
että koulumme julistautuisi virallisesti<br />
Karkittomaksi kouluksi, mutta tämä hanke ei<br />
valitettavasti saanut tuulta purjeisiin. Meillä<br />
on pitkät perinteet ksylitolin käytössä ja<br />
saimme aikoinaan erittäin merkittävää tukea<br />
Karkkilassa sijainneelta ksylitol-tuotteita valmistavalta<br />
Fennobon Oy:ltä, jonka nykyään<br />
omistaa Fazer. Yhteistyömme Fazerin kanssa<br />
on jatkunut.<br />
Limingan koulussa ei ole makeisautomaatteja.<br />
Karkkia saa tuoda kouluun tai<br />
tarjota koulussa vain erikseen sovituissa<br />
tilanteissa ja juhlissa. Ksylitol-purkkaa tai<br />
-pastilleja sallitaan ruokailun päätteeksi.<br />
Suomessa on vuosia puhuttu energiajuomien<br />
myyntikiellon tarpeellisuudesta alle<br />
16-vuotiaille, näin on ollut myös Limingassa.<br />
Monien eri vaiheiden kautta ollaan päästy<br />
siihen, että Limingassakin kauppiaat pohtivat<br />
myyntikieltoa. Muutama viikko sitten paikallinen<br />
K-market teki periaatepäätöksen olla<br />
myymättä energiajuomia alle 15-vuotiaille.<br />
– Energiajuomat ovat olleet joskus iso<br />
riesa koulullamme, mutta nykyisin ongelmaan<br />
törmää enää harvoin. Koulun järjestyssääntöihin<br />
on kirjattu, että energiajuomia ei<br />
koulussa sallita ja säännön rikkojalta otetaan<br />
energiajuoma talteen. Toivon mukaan<br />
myyntikiellon myötä energiajuomien tuonti<br />
kouluun pienenee entisestään, summaa<br />
Eeva-Liisa Röpelinen.<br />
EHYT ry suunnittelee ja toteuttaa<br />
valtakunnallista smokefreetoimintaa,<br />
josta lisätietoja:<br />
www.smokefree.fi<br />
7
Hampaat<br />
estradilla<br />
Hampaat näyttelevät tärkeää osaa teatterilavalla.<br />
Maskeerauksella tehty pienikin muutos purukalustoon<br />
luo kokonaisvaltaisen efektin roolihahmolle.<br />
t e k s t i R i i k k a M ä k i n e n ,<br />
K u v at l e e n a k l e m e l ä , J o h a n A h l r o t h ,<br />
K a n s a l l i s t e a t t e r i n a r k i s t o<br />
Ihmisillä on vahva mielikuva hampaista ja yleisö<br />
huomaa heti, jos hampaat poikkeavat niin sanotusta<br />
normaalista. Yleensä hampaita ei tarvitse paljoa<br />
muuttaa, kun ne vaikuttavat jo paljon roolihahmoon,<br />
Kansallisteatterin maskeeraaja Jani Kylmälä selittää<br />
sivellin kädessään.<br />
Maskeerauspenkissä istuu näyttelijä Harri Nousiainen,<br />
joka näyttelee Kansallisteatterin lastennäytelmässä Fedjasetä,<br />
kissa ja koira sekä jouluksi ohjelmistoon palaavassa<br />
Saiturin joulussa. Nyt Nousiainen on kuitenkin vain sivuroolissa<br />
maskeerausmallina. Pääosassa on itse maskeeraus.<br />
Kylmälä meikkaa kasvot ennen hampaita.<br />
– Ensin vanhennetaan ja luodaan hahmoa meikeillä.<br />
Viimeiseksi on hampaiden vuoro.<br />
Yleisimpänä keinona hampaiden maskeeraukseen käytetään<br />
hammaslakkoja. Kylmälä kuivaa näyttelijän hampaat<br />
ja levittää mustaa hammaslakkaa etuhampaaseen. Mustalla<br />
lakalla voidaan hävittää hampaita, maalata lohkeamia tai<br />
luoda vaikka vaikutelma suuresta hammasvälistä.<br />
– Musta väri kuivuu mattapintaiseksi, jolloin näyttämövalot<br />
valot eivät heijastu siitä takaisin, ja saadaan aikaan<br />
hyvin todentuntuinen efekti.<br />
Päinvastaista vaikutelmaa haetaan hammasvalkoisesta<br />
jolla hampaiden pinta saadaan loistamaan.<br />
– Hammasvalkoisessa on hiukan helmiäistä, joka taittaa<br />
hyvin valoa takaisin ja siten saadaan illuusio todella valkoisista<br />
hampaista. Ylivalkoiset hampaat ovat lavalla todella<br />
vahva efekti, Kylmälä kertoo samalla, kun nappaa lakkarivistöstä<br />
sinapin sävyä muistuttavan lakkapullon.<br />
– Minun suosikkini lakoista on kuitenkin tämä niin<br />
kutsuttu nikotiinilakka, millä hampaista tehdään vanhat,<br />
epäpuhtaat tai vähän mädäntyneet. Mitä enemmän sitä<br />
laittaa, sitä pahemmalta näyttää, Kylmälä nauraa.<br />
Tunnin kestänyt maskeeraus on valmis.<br />
8
Kansallisteatterin<br />
Illuusio-näytelmässä<br />
hampailla oli tärkeä rooli.<br />
9
Jani Kylmälä viimeistelee<br />
näyttelijä Harri Nousiaisen<br />
hammasrivistön roolia varten.<br />
PROTEESEJA HAMMASTEKNIKOLTA<br />
Aina pelkkä hampaiden maalaaminen ei riitä, vaan oikean vaikutelman<br />
saavuttamiseksi tarvitaan hammasproteeseja. Kansallisteatterissa<br />
proteesit tehdään mittatilaustyönä, usein hammasteknikon<br />
valmistamana.<br />
– Näytelmää varten tehdyt proteesit valmistetaan ihan kuin<br />
muutkin hammasproteesit. Ne ovat anatomisesti, näyttelijän suun<br />
mukaisesti tehty, mikä takaa myös sen, että ne pysyvät hyvin suussa,<br />
Kylmälä selittää.<br />
Hän on itsekin käynyt proteesikurssin, ja Kansallisteatterilta<br />
löytyy laitteet ja mahdollisuudet<br />
proteesien valmistukseen.<br />
Teatterissa hampailla<br />
muutetaan paitsi fyysisesti<br />
näyttelijän ulkonäköä,<br />
joskus myös roolihahmon<br />
puhetapaa.<br />
– Erääseen esitykseen<br />
hammaslääkäri teki näyttelijälle<br />
silikonikuoret, jotta<br />
purenta saatiin isommaksi<br />
ja sitä myötä puhetta muutettua,<br />
lähes parikymmentä<br />
vuotta maskeeraajana työskennellyt<br />
Kylmälä kertoo.<br />
Lopputulos<br />
on aidon oloinen.<br />
10
”Hammasmaskeerauksen tarkoitus on<br />
myös auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisemisessa.<br />
Nalle puh<br />
Kansallisteatterin<br />
näyttämöllä.<br />
NÄYTTELIJÄN<br />
TYÖN TUKENA<br />
Roolihahmon hampaiden<br />
suunnittelu vaatii maskeeraajalta<br />
taiteellisen käden lisäksi<br />
myös taitavaa tulkintaa ja<br />
yhteistyötä.<br />
– Maskeerauksen tehtävä<br />
on auttaa näyttelijää roolinsa<br />
ilmaisussa. Usein fyysisen<br />
olemuksen muuttaminen on<br />
juuri se efekti, mitä näyttelijä<br />
hakee työnsä tueksi, Kylmälä<br />
muistuttaa.<br />
Usein vähemmän on<br />
enemmän. Maskeeraus ei saa<br />
olla liian alleviivaavaa, mutta<br />
sen pitää silti pystyä luomaan<br />
oikeanlaista illuusiota. Tasapainon<br />
löytämiseksi maskeeraajan näkemys elää ja etsii<br />
muotoaan pitkään ennen näytelmän ensiesitystä.<br />
– Hampaita suunnitellaan ja tehdään joskus turhaankin.<br />
Alussa ajatus tuntuu hyvältä, mutta treenien edetessä<br />
huomataan, että hampaat ovat ehkä kuitenkin liikaa tai<br />
eivät jostain syystä enää esityksen lähestyessä istu roolihahmoon.<br />
Samalla tavalla maskeeraus elää myös<br />
peruukkien ja silmälasien kanssa.<br />
Esimerkkinä Kylmälä muistelee Nalle Puh -näytelmän<br />
Tuomas Mattilan esittämää Kanin roolihahmoa. Kanin<br />
kaksi pitkää etuhammasta eivät sopineetkaan ihan odotetusti<br />
näyttelijän suuhun.<br />
– Kanin hahmon hakeminen oli mielenkiintoista. Miten<br />
saat eläinhahmon toimimaan niin, että se toimii ihmisen<br />
fyysisen olemuksen kanssa?<br />
– Ihmisen suuhun ei voi laittaa kamalan isoja hampaita,<br />
jottei se häiritse näyttelemistä. Samalla hampaiden<br />
pitää kuitenkin näyttää kanin hampailta. Kanin hampaita<br />
jouduttiin säätämään ja hakemaan, pienentämään ja hiomaan<br />
moneen otteeseen ennen kuin päädyttiin toivottuun<br />
tulokseen, Kylmälä hymyilee.<br />
KARIKATYYRIEN KAUTTA<br />
Kylmälä on maskeerannut monia satuhahmoja, mutta<br />
mielenkiintoisimpina hän pitää ihmishahmojen luomista.<br />
Roolihahmon persoonaa tuodaan usein esille karikatyyrien<br />
kautta. Kultaisella hammaskuorella loihditaan gangsterin<br />
karismaa ja tasaisen kiiltävä hammasrivistö puolestaan<br />
korostaa sopivasti lipevän poliitikkohahmon persoonaa.<br />
– Hampaita käytetään ilmentämään satua tai menneisyyttä<br />
tai korostamaan hahmon luonnetta. Hampaiden<br />
maskeerauksella haetaan aina jotain suurempaa kokonaisuutta<br />
ja sitä myötä hampaat nousevat erityisasemaan<br />
lavalla.<br />
Usein hampaiden tehtävä on muuttaa roolihahmoa<br />
epämiellyttävämmän näköiseksi.<br />
– Minusta groteskien hahmojen luominen on mielenkiintoisinta.<br />
Yleensä ne ällöttäviksi maskeeratut ovat<br />
myös lavalla mielenkiintoisimpia, maskeeraaja miettii.<br />
Parhaillaan Kylmälä työskentelee tammikuun 23.<br />
päivä ensi-iltansa saavassa Frankenstein-näytelmässä.<br />
Produktio on vasta alkutekijöissään ja Frankensteinin<br />
hahmo luomisasteella.<br />
Kylmälä on luomistyössä mukana aina lukuharjoituksista<br />
alkaen. Hän ottaa vastaan näyttelijöiden ja ohjaajan<br />
ideoita, kehittelee niitä eteenpäin ja lopullisen hahmon<br />
rakentuessa tarjoaa valmiin tuotteen roolihahmolle.<br />
Oleellisena osana työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö<br />
puvustajan kanssa.<br />
Teatteriesitystä harjoiteltaessa Kylmälä osallistuu niin<br />
neljän tunnin päivä- kuin iltaharjoituksiin. Näytelmän<br />
valmistuttua hän työskentelee kaikissa esityksissä.<br />
– Työn kenttä on todella monipuolinen ja työ mielenkiintoista<br />
sekä erittäin sosiaalista. Näytelmien<br />
vaihtuminen pitää vireänä, vaikka joskus itse työ voikin<br />
olla yksitoikkoista. Odotan innolla Frankensteinia – ja<br />
mahdollisia hampaita, joita siihen pääsen hiomaan, Jani<br />
Kylmälä virnistää.<br />
11
Ilmoitus<br />
Jenni ja Esa<br />
huolehtivat potilaasta<br />
koko operaation ajan.<br />
Hymy kerralla kuntoon<br />
Anestesiatiimi on taas tien päällä. Aiderixin<br />
täysvarusteltu hoitoyksikkö henkilökuntineen on tällä kertaa<br />
työskentelemässä Kouvolan hammaslääkäriasemalla.<br />
Päivän potilaat ovat tänään nuoria aikuisia.<br />
T e k s t i e i j a ö h r n b e r g K u v aT j o h a n a h l r o t h<br />
Suomalaisten lasten hammasterveys oli vielä<br />
hyvällä tolalla pari-kolmekymmentä vuotta<br />
sitten. Sittemmin yleistynyt hampaiden<br />
harjauksen unohtuminen, mehut ja makeat<br />
välipalat vaativat nyt veronsa; luvattoman monen lapsen<br />
ja nuoren hampaat ovat päässeet, osittain myös laiminlyödystä<br />
hoidosta johtuen, erittäin huonoon kuntoon.<br />
Lasten aikuistuessa hampaiden kunnolla on merkittävä<br />
vaikutus yleisterveyteen. Myös esteettiset asiat<br />
alkavat usein vaivata nuoria; hampaiden terveydellä on<br />
vaikutusta sosiaalisessa kanssakäymisessä ja jopa työnhakutilanteissa.<br />
Kun viimeisestä hammaslääkärikäynnistä on päässyt<br />
kulumaan useita vuosia, on hammasremontin tarve vaan<br />
kasvanut entisestään. Pelkokin voi nousta pintaan; ajatus<br />
kuukausia kestävästä hammaslääkärikäyntien kierteestä<br />
hirvittää jo etukäteen. Puhumattakaan mitä useiden<br />
hoitokäyntien sarja voi tulla maksamaan.<br />
Tällöin varteenotettava vaihtoehtona on hammashoito<br />
nukutuksessa.<br />
– Yksityispuolen nuoret aikuiset ovat kasvava asiakasryhmä.<br />
Kaksi kolmasosaa potilaista tulee hammaslääkäriasemien<br />
kautta, osa verkko- ja Facebook -sivujemme<br />
kautta, summaa Oy:n toimitusjohtaja, anestesiaerikoislääkäri<br />
Mauri Numminen.<br />
Kuka pääsee hoitoon?<br />
Pelko on yksi hoitoon hakeutumisen syy, toinen suurten<br />
12
Ilmoitus<br />
”<br />
Hampaiden kunnolla<br />
on merkittävä vaikutus<br />
nuoren yleisterveyteen.<br />
Kaisu VELINille tehdään<br />
kymmenen paikkaa ja kolme<br />
poistoa joka vie aikaa kolme tuntia.<br />
21-vuotias Kaisu Velin käy hoitotilanteen läpi<br />
anestesiahoitaja Ira Pasasen kanssa.<br />
hoitokokonaisuuksien hoitoaikojen venyminen pitkiksi.<br />
Lapsi tai nuori pääsee anestesiahoitoon jos tavanomainen<br />
hoito ei onnistu tai hoidon tarve on erityisen suuri.<br />
Hoitoon pääsyn yhtenä kriteerinä on, että potilas on<br />
perusterve. Erityisesti laajoja hoitokokonaisuuksia vaativat<br />
potilaat hyötyvät hoidosta.<br />
– ”Peruspotilaalle” laitetaan yhden käynnin aikana<br />
keskimäärin 7–10 paikkaa, tehdään 2–3 hampaan poistoa.<br />
Hoitokerta kestää kaksi ja puoli tuntia, listaa Mauri<br />
Numminen.<br />
– Teemme vuosittain noin 2700 nukutusta ympäri<br />
Suomea. Meillä on kahdeksan identtistä siirrettävää nukutusyksikköä<br />
ja neljä samanlaisesti varustettua<br />
autoa käytössämme.<br />
Miten Aiderix toimii?<br />
Aiderixin kehittämä palvelu on kansainvälisestikin ajatellen<br />
ainutlaatuinen. Liikkuva anestesiapalvelu tulee tarvittaessa<br />
minne tahansa yksityiselle tai kunnalliselle hammaslääkäriasemalle<br />
Suomessa.<br />
Aiderixin toimintaperiaatteen mukaan suun terveyden<br />
ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä<br />
sillä aikaa kun ammattitaitoinen henkilökunta<br />
huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan<br />
hammaslääkäriaseman ehdoilla toimivan<br />
turvallisen toimintaympäristön, jolloin hammaslääkäri voi<br />
suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä.<br />
– Tuomme vastaanotolle kaiken anestesiaan tarvittavan<br />
välineistön, lääkkeet ja henkilökunnan, listaa Numminen.<br />
– Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä,<br />
ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan<br />
kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden.<br />
Palveluksessanne<br />
Aiderixin hoitotiimi koostuu<br />
viidestä anestesialääkäristä ja<br />
kymmenestä anestesiahoitajasta.<br />
• Aiderix Oy on perustettu 1998<br />
• Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon<br />
anestesiapalvelun järjestämiseksi<br />
• Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja<br />
yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja<br />
kuntien hammashuollolle<br />
• Toimintakonseptilla hoidetaan noin<br />
2700 potilasta vuodessa<br />
• Koko maan kattavan yhteistyöhammaslääkäriasemaverkoston<br />
avulla potilas voidaan<br />
hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa.<br />
Päivystyspuhelin 045 112 8545<br />
Mauri Numminen<br />
Anestesiaerikoislääkäri,<br />
puh. 0400 404 064<br />
mauri.numminen@kolumbus.fi<br />
www.nukutushammashoito.fi<br />
Ota rohkeasti yhteyttä!<br />
!<br />
13
Eläkeläisistä<br />
lähes puolet täysin hampaattomia<br />
Hampaattomuus on yksi yhteiskuntamme suurimpia<br />
ongelmia suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä<br />
maassamme elää puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa<br />
hampaattomuuteensa minkäänlaista yhteiskunnan tukea.<br />
T e k s t i R I I K K A M Ä K I N E N K u v a E r i k o i s h a m m a s t e k n i k k o l i i t o n a r k i s t o<br />
Tuula Mohtaschemi<br />
Suomalaisista noin 13 prosenttia on täysin hampaattomia.<br />
65–74-vuotiaista joka kolmas on hampaaton<br />
ja tätä vanhemmista joka toinen. Täysin<br />
hampaattomien lisäksi yhden leuan hampaattomuudesta<br />
kärsiviä löytyy yli puoli miljoonaa. Työikäisilläkin<br />
riittää purentatoiminnan kannalta riittävä määrä hampaita<br />
keskimäärin vain 54. ikävuoteen asti.<br />
Viimeisimmän kattavan valtakunnallisen suun terveyttä<br />
käsittelevän Terveys 2000 -tutkimuksen faktat ovat karuja.<br />
– Ongelmasta on kuitenkin vaiettu ja hampaattomien<br />
edunvalvonta on ollut lähes olematonta, painottaa ongelmaa<br />
pöydälle nostava Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja<br />
Tuula Mohtaschemi.<br />
Suomalaisten hampaattomuus on syntynyt osittain<br />
sodanjälkeisten pulavuosien seurauksena, jolloin heikko ravinto<br />
vaikutti suoraan hampaiden laatuun. Sen lisäksi vielä<br />
60-luvulla hammashuollon yleisimpänä hoitona oli hampaan<br />
poisto, eikä ennaltaehkäisevään hampaiden hoitoon ollut<br />
riittävää valistusta. Siksi hampaattomuutta on eläkeikää<br />
nuoremmillakin.<br />
Huonossa kunnossa<br />
Vaikka ennaltaehkäisevä hammashoito on<br />
vähentänyt hampaattomuutta, on se myös<br />
lisännyt hoidon tarvetta hammashuollossa.<br />
Yhä useammalla on suussaan hoitoa vaativia<br />
hampaita, eikä jäämähampaisto ole<br />
useinkaan riittävä toimivaan purentaan,<br />
vaan vaatii täydennykseksi proteeseja.<br />
Mohtaschemin mukaan niin koko- kuin<br />
osaproteeseja pitäisi tehdä enemmän, ja<br />
vanhoja proteeseja huoltaa ja korjata huomattavasti<br />
nykyistä useammin.<br />
– Tutkimuksen mukaan lähes puolella<br />
hammasproteesin käyttäjistä on korjausta<br />
tai uusimista vaativa proteesi. Suosituksissa<br />
kokoproteesi kehotetaan uusimaan 5-10<br />
vuoden välein, mutta käytännössä niiden<br />
käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta, erikoishammasteknikkona<br />
yhdeksän vuotta<br />
työskennellyt Mohtaschemi tietää.<br />
Suomessa hampaattomuus on yleisempää<br />
kuin muissa Pohjoismaissa. Pääasiallisena<br />
syynä sekä hampaattomuuteen että<br />
huonokuntoisiin proteeseihin on Mohtaschemin<br />
mukaan korvausjärjestelmän<br />
puuttuminen.<br />
– Hampaattomat jäävät kokonaan ilman yhteiskunnan<br />
tukea, vaikka suurin osa heistä on täysin syyttömiä hampaattomuuteensa.<br />
Ruotsista mallia<br />
Esimerkiksi Ruotsissa korvataan hammasprotetiikkaa.<br />
– Meillä Suomessa korvataan vain ennaltaehkäisevää ja<br />
paikkaushoitoa, eikä lainkaan protetiikkaa. Ainoa poikkeus<br />
ovat rintamaveteraanit, joille Kela korvaa noin puolet<br />
proteesien hinnasta.<br />
Jos hoito ei olisi potilaalle niin kallista, hammasproteesit<br />
hankittaisiin ajoissa ja niitä huollettaisiin paremmin.<br />
– Sitä kautta ihmiset muuttuisivat hammasorientoituneiksi<br />
ja hoitaisivat myös jäännöshampaitaan huolellisemmin,<br />
kuten Ruotsissa on tapahtunut, Mohtaschemi huomauttaa.<br />
Hampaattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen<br />
arkeen: huonokuntoiset proteesit tai vajaa hampaisto<br />
vaikeuttaa syömistä, fonetiikkaa ja näin myös sosiaalista<br />
kanssakäymistä.<br />
14
Implantit haastavat<br />
perinteiset proteesit<br />
Hammasimplantit kasvattavat suosiotaan perinteisten<br />
irto- ja siltaproteesien rinnalla. Implantit ovat leukaluuhun<br />
istutettuja keinojuuria, jotka on valmistettu titaanista.<br />
T e k s t i R i i k k a M ä k i n e n , k u v at E s k o K e s k i - O j a<br />
– Hoitamaton proteesi ja sen alla<br />
muhiva tulehdus heikentää vastuskykyä<br />
ja se saattaa aiheuttaa jopa<br />
keuhkokuumeen, mikä vanhuksilla<br />
on usein kohtalokas.<br />
Vastuu jakoon<br />
Ratkaisuna hampaattomuuden<br />
hoitoon Mohtaschemi pitää paitsi<br />
korvausjärjestelmän kehittämistä,<br />
myös suun terveydenhuollon palvelurakenteen<br />
uudistamista. Hoidon<br />
tarve korkeilla ikäluokilla on kasvanut,<br />
ja hammaslääkäripalveluita<br />
tarvitaan lisää.<br />
– Nykyinen systeemi ei toimi. Julkisen<br />
sektorin resurssit eivät riitä, ja<br />
yksityisellä puolella hoito on kallista.<br />
Hammaslääkärien ja erikoishammasteknikoiden<br />
yhteistyöllä ja järkevämmällä<br />
vastuun jakamisella säästettäisiin<br />
aikaa ja rahaa, hän korostaa.<br />
Tällä hetkellä erikoishammasteknikot<br />
vastaavat pääasiassa itsenäisesti<br />
kokoproteesien valmistuksesta.<br />
Mohtaschemin mielestä myös osaproteesien<br />
valmistus voitaisiin siirtää<br />
erikoishammasteknikoille.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriössä<br />
on kesäkuussa perustettu työryhmä<br />
selvittämään suun terveydenhuollon<br />
palvelurakennetta. Mohtaschemi on<br />
mukana työryhmässä erikoishammasteknikoita<br />
edustamassa.<br />
– Erikoishammasteknikot ovat tähän<br />
asti jääneet suun terveydenhuollon<br />
palvelurakenteen ulkopuolelle.<br />
Potilaskäyntejä erikoishammasteknikoiden<br />
luona on alettu valtakunnallisesti<br />
tilastoida vasta nelisen vuotta<br />
sitten. Tilastojen puuttuminen on<br />
vaikuttanut muun muassa hampaattomien<br />
edunvalvontaan.<br />
Nykyisillä resursseilla Mohtaschemi<br />
jakaisi hammashuollon niin,<br />
että kunnalliset terveyskeskukset<br />
vastaisivat perushammashuollosta.<br />
Vaativampi hoito ohjattaisiin<br />
osittain palveluseteleillä yksityiseen<br />
hammashuoltoon ja osa- ja kokoprotetiikasta<br />
vastaisivat erikoishammasteknikot.<br />
– Tietotaito hammasprotetiikasta<br />
on sen tekijöillä. Erikoishammasteknikot<br />
ovat valmistaneet vähintään<br />
80 prosenttia suomalaisten kokoproteeseista,<br />
hän muistuttaa.<br />
Implanttihoidolla voidaan korvata yksittäinen<br />
puuttuva hammas tai hoitaa jopa täysin<br />
hampaaton leuka purentakykyiseksi.<br />
Turun Hasmmas-Pulssissa työskentelevä<br />
erikoishammaslääkäri Olli Jurvainen<br />
on työskennellyt implanttien parissa 25<br />
vuoden ajan ja kertoo hoidon kehittyneen<br />
huimasti vuosien saatossa.<br />
– Implanttihoito on muuttunut erikoishoidosta<br />
rutiinihoidoksi, millä tarkoitan sitä,<br />
ettei se ole enää vain kauniille ja rohkeille,<br />
Jurvainen hymyilee.<br />
Luonnollinen suussa<br />
Implanttihoidon asiakaskunta on laaja.<br />
Jurvaisen mukaan hoidosta löytyy tyypillisimmin<br />
apua koko leuan tekohampaisiin,<br />
muutaman hampaan osaproteesiin sekä<br />
muun muassa tapaturmasta seuranneeseen<br />
yksittäisen hampaan puuttumiseen.<br />
– Koko leuan tekohampaat kiinteään<br />
hammasrivistöön vaihtavat ovat lähinnä<br />
iäkkäämpiä ihmisiä, jotka ovat menettäneet<br />
hampaansa jo nuorena ja taistelleet<br />
koko elämänsä huonosti suussa pysyvien<br />
proteesien kanssa. Potilaista löytyy paljon<br />
keski-ikäisiä ja nuoriakin. Muutaman hampaan<br />
osaproteeseja korvataan keinojuurien<br />
varaan rakennetuilla kiinteillä hampailla, ja<br />
yksittäisiä, esimerkiksi urheilutapaturmassa<br />
tai epäonnistuneen juurihoidon jäljiltä syntyneitä<br />
hammasaukkoja täytetään pysyvillä<br />
implanttihampailla.<br />
– Nuoremmat välittävät hampaistaan ja<br />
heitä implanttien esteettisyys ja luonnollisuus<br />
houkuttaa. Implanttihampaat ovat<br />
luonnonmukaiset niin ulkomuodon, käytön,<br />
puremisen kuin puhdistamisen suhteen,<br />
Jurvainen huomauttaa.<br />
INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN<br />
Ennen implanttihoidon aloittamista leuan<br />
luun rakenne, muoto ja määrä arvioidaan<br />
röntgenkuvilla. Varsinainen implanttihoito<br />
koostuu kirurgisesta ja proteettisesta<br />
Ennen implanttihoitoa.<br />
Olli Jurvanen<br />
vaiheesta. Polikliinisessa leikkauksessa keinojuuri<br />
tai -juuret istutetaan leukaluuhun,<br />
yleensä paikallispuudutuksessa. Keinojuurien<br />
luutuminen kestää parista kolmeen<br />
kuukauteen.<br />
Proteettisessa vaiheessa potilaalle rakennetaan<br />
lopulliset hampaat hammaslääkärin<br />
ja hammaslaboratorion yhteistyönä.<br />
– Hampaista otetaan jäljennökset ja<br />
niiden avulla teetetään mittatilaustyönä<br />
sopivat ja oikean väriset kruunut. Nykyisin<br />
hampaat suunnitellaan tietokoneella<br />
ja rungot jyrsitään tietokonepohjaisesti,<br />
Jurvainen valottaa.<br />
Implanttihoidot ovat huomattavasti<br />
hintavampia kuin perinteiset proteesit ja ne<br />
tuleekin nähdä investointina tulevaisuuteen<br />
ja elämänlaatuun. Jurvainen suosittelee<br />
implanteista kiinnostuneita pyytämään<br />
konsultaatiota omalta hammaslääkäriltään,<br />
joka osaa kertoa sopivimman hoitoratkaisun<br />
hintoineen.<br />
Kela korvaa osan implanttihoidon kirurgisesta<br />
vaiheesta, proteettiseen vaiheeseen<br />
korvausta ei saa.<br />
– Korvausjärjestelmä on naurettava. Kela<br />
korvaa osan siitä, että keinojuuret laitetaan<br />
paikoilleen, mutta ei kukaan pelkillä keinojuurilla<br />
mitään tee. Päälle rakennettavia<br />
hampaita Kela ei korvaa lainkaan.<br />
Implanttihoidon jälkeen.<br />
Luukudokseen luudutettujen keinojuurten päälle on mahdollista rakentaa<br />
muun muassa kruunuja, siltoja tai implanttikiinnitteisiä osa- ja kokoproteeseja.<br />
15
Purenta vaikuttaa koko<br />
olemukseen<br />
Särkeekö pää, suhiseeko korvissa, onko niska jäykkä ja<br />
hartiat jumissa? Ongelma voi johtua purennasta. Purentaongelmat<br />
ärsyttävät myös hermorakenteita, joten oireet voivat olla moninaisia<br />
ja johtaa erilaisiin, vaikeastikin tunnistettaviin kiputiloihin.<br />
T e k s t i P e t r i K o r h o n e n , E i j a Ö h r n b e r g K u v aT J o h a n A h l r o t h<br />
Purentafysiologinen klinikka Tampereella on<br />
erikoistunut auttamaan purentavaivoissa. OMIfysioterapeutti<br />
Petri Korhonen Aktiivi-Fysioterapiasta<br />
tietää, miten ongelmakohdat löydetään<br />
ja kuinka ne parannetaan.<br />
Kuinka yleisiä purentavaivat ovat?<br />
Purentaan liittyvät vaivat ja oireet ovat paljon luultua<br />
yleisempiä. Joissakin arvioissa on esitetty, että jonkin<br />
asteisia purentaan liittyviä vaivoja olisi noin puolella<br />
aikuisikäisestä väestöstä. Tässä tulee kuitenkin huomioida<br />
se, että purentavaivat voivat olla hyvin erilaisia riippuen<br />
monista eri tekijöistä. Tämä voi johtaa siihen, että purentaan<br />
liittyviä vaivoja ei osata yhdistää todelliseen vaivojen<br />
aiheuttajaan ja esimerkiksi fysioterapiakäynnit saattavat<br />
siitä syystä olla vasteettomia. Purentalihaksisto reagoi<br />
herkästi erinäisiin ärsykkeisiin, joten purentavaivat ovat<br />
erittäin tavallisia nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa<br />
elämänmenossa.<br />
Millaisia oireita ongelmallinen<br />
purenta voi aiheuttaa?<br />
Oireiden kirjo on laaja. Purentavaivoihin liittyy yleensä<br />
mekaanista ärsytystä, joka rasittaa suoraan lihaksistoa ja<br />
aiheuttaa sitä kautta kipua ja muita sivuoireita. Yleensä<br />
päälimmäisinä oireina ovat purentalihasten kivut,<br />
päänsärky ja niskan- sekä hartiaseudun lihasongelmat.<br />
Sivuoireina voi olla korvakipua, korvien soimista, silmien<br />
paineentunne ja näköhäiriöt. Sivuoireita on myös yleisesti<br />
kaulan ja nielun alueella. Purentaongelmat<br />
ärsyttävät myös hermorakenteita, joten<br />
oireita voi tuntua paljon laajemmalla<br />
alueella, kuin voisi vaivan perusteella<br />
olettaa. Purentaongelmilla on myös miltei aina yhteyttä<br />
ryhtiin, joten vaikka ongelmat olisivat purennassa, täytyy<br />
koko ihminen ottaa huomioon kokonaisuutena.<br />
Miten purentavaivoja hoidetaan?<br />
Purentavaivoja lähdetään hoitamaan aina yksilöllisesti<br />
kattavan alkututkimuksen jälkeen. Jos alkutilanne vaatii<br />
esimerkiksi erikoishammaslääkärin lisätutkimuksia, ne<br />
suoritaan heti jakson alussa, jotta fysioterapiasta voidaan<br />
saada hyötyä tilanteen paranemiseksi. Hoitomenetelminä<br />
purentaongelmissa käytetään voice massage -tyyppisiä käsittelyitä<br />
spesifisti tiettyihin purentaan liittyviin kohdelihaksiin.<br />
Manuaalinen käsittely niin pehmytkudoksiin kuin<br />
kaularankaankin kuuluu siis erottamattomasti purentaklinkan<br />
hoitomenetelmiin. Oleellinen osa fysioterapiassa<br />
on myös hengitys- ja rentoutumisharjoitteet sekä venyttely<br />
ja kehon hallinta.<br />
Asiakkaan tilannetta täytyy aina katsoa laajana<br />
kokonaisuutena, ja esimerkiksi spesifin käsittelyn lisäksi<br />
asiakkaan ryhtiongelmat sekä mahdolliseen stressiin<br />
liittyvät ongelmat täytyy saada korjattua, jotta hoitovaste<br />
pysyy. Purentaklinikan hoitomenetelmät perustuvat vahvaan<br />
yhteistyöhön eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa.<br />
Yleensä asiakkaat tarvitsevat niin työterveyslääkärin,<br />
erikoishammaslääkärin kuin fysioterapeutinkin palveluita<br />
saadakseen oikeasti apua tilanteeseen.<br />
16
Petri Korhonen<br />
”<br />
Purentavaivojen<br />
syyt tutkitaan aina ennen<br />
hoidon aloittamista.<br />
Millainen on tyypillinen purentavaiva-asiakaS?<br />
Purentavaivoja voi olla kenellä hyvänsä, mutta tietyt ihmisryhmät<br />
ovat riskialttiimpia vaivoille. Tilastollisesti purentavaivat<br />
ovat yleisempiä naisilla, johtuen luonnollisista tekijöistä,<br />
kuten esimerkiksi tavasta käsitellä stressiä. Esimerkkinä<br />
voi olla vaikka työssä käyvä alle kouluikäisten lasten äiti,<br />
jolla ei riitä aikaa oman kehon huoltoon ja riittävään rentoutumiseen.<br />
Tällöin stressitekijöiden kasautuminen aiheuttaa<br />
purentaongelman selvän voimistumisen ja tilanne kärjistyy<br />
fyysisen huonovointisuuden takia entisestään. Kivun ja väsymyksen<br />
kierre voi joskus johtaa hoitamattomana vakaviinkiin<br />
pitkäaikaisiin seurauksiin. Tämän esimerkin ulkopuolelle<br />
jää lukuisia erilaisia purentaan liittyviä vaivoja, joissa<br />
kaikissa on yksilöllinen kuntoutusprosessi. Kahta täysin<br />
samanlaista tilannetta ei voi siis tulla koskaan vastaan.<br />
Kauanko hoito kestää?<br />
Purentavaivat muodostavat oman spesifin ryhmän fysioterapia<br />
asiakkaisiin ja valitettavan yleistä on se, että nykypäivän<br />
ihanteellisiin fysioterapiajakson pituuksiin ei päästä. Vaivojen<br />
laajuus ja monitahoisuus hidastavat toipumista ja siksi<br />
jaksojen pituus on melko pitkä verrattuna moniin muihin<br />
akuutteihin vaivoihin. Jaksojen pituus vaihtelee kuitenkin<br />
paljon ja joskus tilanteesta selvitään viidellä käyntikerralla,<br />
kun taas jossakin muussa tilanteessa käyntejä voi kertyä<br />
selvästi enemmän pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on se, että<br />
jakson loppuessa asiakkaalla on omat eväät tilanteen ylläpitämiseen<br />
hyvänä ja vaivat ovat poistuneet mahdollisimman<br />
suurelta osin.<br />
Yleensä purentaan liittyvien vaivojen fysioterapiakäyntiin<br />
on varattu 45 minuuttia kerralla ja käyntejä on tilanteesta<br />
riippuen yksi tai kaksi kertaa viikossa. Tilanteen helpottuessa<br />
käyntitiheys harvenee kontrollinomaiseksi.<br />
Ortomat Herpola<br />
tuntee oikomistuotteet<br />
Oikomishoito on nopeasti kehittyvä ala jossa<br />
tuotekehittelyä tehdään paljon. Valmistajat tuovat<br />
markkinoille lähes vuosittain uusia tuotteitta.<br />
– Materiaalit ovat kehittyneet suuresti vuosikymmenien<br />
varrella, ja oma tuotevalikoimamme on<br />
kasvanut paljon yrityksen alkuajoista. Oikomishoidon<br />
lisääntynyt tarve näkyy materiaalien määrissä.<br />
Tällä hetkellä tuoteryhmiä on useita kymmeniä ja<br />
tuotenimikkeitä useita satoja, kertoo toimitusjohtaja<br />
Jussi Herpola Ortomat Herpola Oy:stä.<br />
– Oikomiskojeet jaetaan kahteen ryhmään,<br />
kiinteisiin kojeisiin sekä irtokojeisiin. Kiinteitä kojeita<br />
ovat kiinnikkeet (braketit), kaarilangat, renkaat ja<br />
putket. Irrotettavat kojeet voivat olla laboratoriovalmisteisia<br />
levykojeita, aktivaattoreita tai erilaisia<br />
muita valmiskojeita, kuten kasvokaari, kasvomaski ja<br />
muut niskavetotuotteet.<br />
– Yrityksemme on erikoistunut oikomishoidon<br />
materiaalien maahantuontiin ja markkinointiin. Tärkeimpiä<br />
tuotteitamme ovat tällä hetkelle kiinteiden<br />
kojeiden materiaalit eli kiinnikkeet, renkaat, putket<br />
ja kaarilangat, Herpola listaa.<br />
– Uudet valmistustekniikat helpottavat tuotteiden<br />
tekemistä. Tuotteiden valmistuksessa on otettu<br />
huomioon niin oikomishoidon hammaslääkärit kuin<br />
potilaatkin. Usean kymmenen vuoden kokemus<br />
alalta ja vankka tietotaito ja osaava palvelu ovat<br />
tuotekoulutuksien ohella perheyrityksen kiitettyä<br />
erityisosaamista.<br />
– Palvelu, osaaminen ja luotettavuus, siinä<br />
toimintamme kulmakivet. Pieni yrityskokomme<br />
tekee mahdolliseksi pientenkin räätälöityjen erien<br />
toimittamisen asiakkaillemme. Yrityksessämme on<br />
kokemuksen tuomaa varmuutta, ammattitaitoa ja<br />
ammattiylpeyttä. Vuosien mittaan olemme nähneet<br />
alan kehityksen ja samalla kartuttaneet omaa ammattitaitoamme.<br />
Kehittynyt osaamisemme näkyy<br />
asiakkaillemme sujuvana ja luotettavana<br />
palveluna.<br />
Mitä hoito maksaa?<br />
Hoidon hinta on Aktiivi-Fysioterapiassa yleisen käytännön<br />
mukaisesti 54 euroa kerta, josta lääkärin fysioterapialähetteellä<br />
saa vähennettyä Kela:n suorakorvauksen heti maksaessaan.<br />
Hinta pitää sisällään kaiken tutkimisesta manuaalisiin<br />
käsittelyihin sekä lausuntojen tekoon.<br />
Lisää aiheesta: //www.aktiivifysioterapia.fi/palvelut<br />
17
Ilmoitus<br />
i s t o c k p h o t o<br />
Hampaiden pesu on<br />
tekniikkalaji<br />
Älykäs sähköhammasharja auttaa pesemään kaikki hammaspinnat<br />
systemaattisesti ja sopivalla voimalla.<br />
Vaikka hampaiden harjaamisen tärkeydestä on<br />
puhuttu jo vuosikymmeniä ei oppi ole mennyt<br />
kovin hyvin perille. Lapsille opetetaan päiväkodissa<br />
ja koulussa, että hampaat pitää pestä<br />
aamuin ja illoin, mutta aikuisista enää 61 prosenttia harjaa<br />
hampaansa kahdesti päivässä. Tämä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen<br />
Terveys 2000 –tutkimuksesta, jossa selvitettiin<br />
suomalaisten aikuisten suunterveyttä.<br />
Lisäksi suuri osa aikuisista harjaa hampaansa puutteellisella<br />
tekniikalla.<br />
Ruotsissa julkaistun tutkimuksen mukaan 40 prosenttia<br />
harjaa hampaitaan vähemmän kuin kaksi minuuttia. Peräti<br />
60 prosenttia ei harjaa hampaitaan systemaattisesti, eli osa<br />
hammaspinnoista jää huonosti puhdistetuiksi.<br />
Väärän tekniikan riskit<br />
Aggressiivinen hampaiden jynssääminen vääränlaisella<br />
harjalla on yleinen ongelma.<br />
Liian voimakas harjaaminen voi johtaa ienten vetäytymiseen<br />
ja hammaskaulan palajastumiseen. Se on paljon<br />
herkempi reikiintymiselle kuin hampaan kiille. Ienten vetäytyminen<br />
voi myös aiheuttaa hampaiden vihlomista, kun<br />
ikenen tarjoama suoja häviää.<br />
Ienten vetäytymisen riski on erityisen suuri kun käytetään<br />
hammasharjaa jonka harjakset ovat liian kovat.<br />
Toisaalta liian hellä ja varovainen harjaaminen ei myöskään<br />
ole hyvä. Kaikkea plakkia ei saada poistettua jokaiselta<br />
hammaspinnalta riittävän hyvin ja hampaiden reikiintymisen<br />
todennäköisyys kasvaa.<br />
Varovainen harjaaminen jättää ienrajaan helposti plakkia,<br />
jolloin ientulehduksen vaara kasvaa. Ientulehdus voi<br />
edetä parodontiitiksi, joka tarkoittaa hampaiden kiinnityskudoksen<br />
tuhoutumista. Se saattaa johtaa jopa hampaan<br />
irtoamiseen asti.<br />
Käytä hammasharjaa oikein<br />
Hyvä sähköhammasharja on oivallinen apu hampaiden<br />
puhdistamisessa, mutta sitä pitää myös osata käyttää<br />
oikein.<br />
Sähköhammasharjassa harjanpää huolehtii puhdistuksesta,<br />
joten sitä ei tule liikuttaa edestakaisin hampaiden<br />
pinnoilla, kuten käsikäyttöistä harjaa.<br />
Edistyneissä sähköhammasharjoissa on eri hammaspinnoille<br />
erilliset asetukset, mutta niitä ei välttämättä osata<br />
hyödyntää. Usein käytetään samaa asetusta kaikille pinnoille,<br />
vaikka se ei johda parhaaseen mahdolliseen pesutulokseen.<br />
Tämä ongelma ratkeaa, käyttämällä uusinta tekniikkaa<br />
edustavaa älykästä sähköhammasharjaa, joka osaa itse<br />
valita oikean harjausasetuksen eri pinnoille. Tällainen<br />
sähköhammasharja puhdistaa hampaat tehokkaasti ja<br />
minimoi samalla vääränlaisen harjaustekniikan aiheuttamat<br />
riskit.<br />
18
Vaivaako<br />
viisaudenhammas?<br />
Dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri<br />
Irja Ventä<br />
Helsingin yliopiston hammaslääketieteen<br />
laitokselta vastaa<br />
kysymyksiin viisaudenhampaista.<br />
T e k s t i I r j a V e n t ä , E i j a Ö h r n b e r g<br />
K u vaT I S T O C K P H O T O , H e l s i n g i n y l i o p i s t o n a r k i s t o<br />
Mistä nimi ”viisaudenhampaat” tulee?<br />
Sama nimi on käytössä kaikissa länsimaisissa kielissä,<br />
Visdomstand (ruotsi), Wisdom tooth (engl.) = Third molar<br />
(engl. tieteessä), Weisheitszahn (saksa), Dent de sagesse<br />
(ransk.), Dente del giudizio (ital.), Muela del juicio (esp.),<br />
Dens sapientiae (lat.). Hammas on saanut nimensä, koska<br />
viisaudenhammas puhkeaa vasta kun ihminen on ikään<br />
kuin viisas, siis noin 20-vuotiaana. Valkoisella rodulla viisaudenhammas<br />
puhkeaa tässä iässä. Esimerkiksi mustalla<br />
rodulla raportoidaan hampaan puhkeavan jo niinkin aikaisin,<br />
kuin 13-vuotiaana. Vertaa nimi maitohampaat, jotka<br />
ovat suussa, kun juodaan maitoa.<br />
Kasvaako viisaudenhampaat kaikille?<br />
Viisaudenhampaita on neljä kappaletta, yksi kussakin<br />
hammasnurkassa takimmaisena. Suomessa kaikki neljä<br />
viisaudenhammasta puuttuu synnynnäisesti vain 2 prosentilta<br />
väestöstä. Runsas 60 prosenttia suomalaisista omistaa<br />
kaikki neljä viisaudenhammasta. Lähes kaikilla suomalaisilla<br />
on siten ainakin yksi viisaudenhammas. Viisaudenhampaat<br />
puhkeavat suuhun noin 20-vuotiaana, jos suussa<br />
on tilaa puhkeamiseen. Viisaudenhampaan puhkeaminen<br />
ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen. Jos viisuri ei ole puhjennut<br />
tähän ikään mennessä, ei se tule koskaan puhkeamaankaan<br />
kunnollisesti. Viisaudenhammas ei käyttäydy<br />
ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki muut 28 hammasta,<br />
jotka puhkeavat kokonaan näkyviin ja tulevat hyödylliseen<br />
käyttöön. Viisaudenhampaat eivät kovinkaan usein sijaitse<br />
pystyssä, vaan kallellaan johonkin suuntaan, eivätkä siksikään<br />
pääse puhkeamaan.<br />
MiLlaisia oireita viisaudenhampaat<br />
voivat aiheuttaa?<br />
Viisaudenhampaan keskeinen ongelma Suomessa on siinä,<br />
että se ei mahdu puhkeamaan kunnollisesti suuhun. Hyvin<br />
harvoilla, vain noin viidellä prosentilla, hammas mahtuu<br />
täysin puhkeamaan. Useimmilla hammas puhkeaa näkyviin<br />
vain pieneltä osalta. Silloin hampaan näkyvän osan<br />
ja ikenen väliin jää lämmin ja kostea tasku, johon kerääntyy<br />
ruokaa ja bakteereja. Tämän taskun puhdistaminen<br />
on vaikeata ja johtaa ikenen tulehtumiseen. Tulehdusta<br />
nimitetään perikoroniitiksi, hampaan vieruskudoksen<br />
tulehdukseksi. Perikoroniitti on hyvin yleinen nuorilla<br />
aikuisilla, 20-25-vuoden iässä, ja se koskee erityisesti<br />
alaleuan viisaudenhammasta. Oireina ilmenee paikallista<br />
kipua, ikenen turvotusta ja punoitusta, mätää voi valua<br />
ientaskusta, suun avaaminen voi olla vaikeutunut. Lisäksi<br />
voi olla kuumetta, posken turvotusta, korvakipua, leuka-<br />
20
Irja Ventä<br />
”<br />
Viisaudenhampaiden<br />
poistamista kannattaa<br />
harkita jo ennen kuin<br />
ne ovat aiheuttaneet<br />
mitään ongelmia.<br />
luun jomotusta ja leuan alla olevat imusolmukkeet ovat tunnusteltavissa.<br />
Viisaudenhammastulehdus voi aiheuttaa viikonkin<br />
sairasloman.<br />
Viisaudenhampaan reikiintyminen on myös hyvin yleinen<br />
vaiva ja johtuu juuri siitä, että hampaan puhdistaminen on vaikeaa.<br />
Silloin hammasta vihloo ja leukaa jomottaa.<br />
Voiko viisaudenhammasvaivoja ehkäistä?<br />
Vaivojen ehkäisemiseksi on kaksi lähestymistapaa:<br />
1) Koska osittain puhjenneet viisaudenhampaat tulehtuvat niin<br />
helposti, niin sellaisia hampaita pitää harjata joka päivä aamuin<br />
illoin pehmeällä harjalla ja tahnalla niin kuin muitakin hampaita.<br />
Tällä tavalla vähennetään sitä bakteerikuormaa, joka muuten<br />
piiloutuisi osin puhjenneen hampaan ientaskuun. Erityisen<br />
tärkeää tämä puhdistaminen on ulkomaan matkoilla, jossa on<br />
eri bakteeriympäristö ja harjaustottumuksetkin ehkä eivät ole<br />
samat kuin kotona.<br />
2) Koska tiedetään viisaudenhampaiden aiheuttavan paljon<br />
vaivoja erityisesti nuorille aikuisille, niiden poistamista ennakoivasti<br />
kannattaa harkita, siis ennen kuin ne ovat aiheuttaneet<br />
vaivoja. Erityisesti tämä ennakoiva poistaminen tulee kysymykseen<br />
silloin, kun ammatin tai harrastuksen takia viisaudenhampaat<br />
eivät saisi aiheuttaa hankalaan aikaan ongelmia. Suosituksena<br />
on, että 19-20-vuotiaana otettaisiin leukojen röntgenkuva<br />
ja arvioidaan siitä erityisesti alaviisaudenhampaiden ennustetta.<br />
Ennakoivasti kannattaa poistaa sellaiset alaviisaudenhampaat,<br />
jotka a) ovat perikoroniittivaarassa tai b) sijaitsevat aivan<br />
poikittain tai c) ovat kasvattamassa juuriaan alaleuan sisällä<br />
kulkevan hermokanavan kyljessä<br />
Voiko kipeytyneitä viisaudenhampaita<br />
hoitaa itse?<br />
Kaikki hampaat, mukaan lukien osin näkyvät viisaudenhampaat,<br />
puhdistetaan joka päivä harjaamalla aamuin illoin<br />
ja käyttämällä fluorihammastahnaa. Kaukana suun perällä olevien<br />
viisaudenhampaiden harjaamista helpottaa sellainen harja,<br />
jonka kärjessä on pidemmät harjakset. Lievissä viisaudenhammasvaivoissa<br />
päivittäistä harjaamista voi tehostaa apteekista<br />
saatavalla klooriheksidiini-purskutteella, jolloin purskutellaan<br />
aamuin illoin kahden viikon ajan. Pitempiaikainen käyttö aiheuttaa<br />
hampaiden ja ikenien värjääntymistä ohimenevästi ruskeaksi.<br />
Kipeytyneiden viisurien hoito on lähes aina niiden poisto,<br />
joten kannattaa hakeutua hammaslääkärille tutkimukseen.<br />
Sari Mäenmaan toinen<br />
Irja Ventä on myös Viisaudenhampaan Käypä hoito -työryhmän<br />
valkaisukerta on saatu juuri<br />
puheenjohtaja. Viisaudenhampaan Käypä hoito -suositus,<br />
päätökseen. Sarilla valkaisu tehtiin<br />
www.kaypahoito.fi<br />
ensimmäisenä toimenpiteenä<br />
osana laajempaa, noin vuoden<br />
kestävää hoitokokonaisuutta.<br />
Milloin<br />
viisaudenhampaat<br />
tulee poistaa?<br />
Viisaudenhampaiden poistohoito<br />
on hyvin yleistä. Yli 60 prosentilta on<br />
poistettu ainakin yksi viisaudenhammas<br />
38. ikävuoteen mennessä.<br />
Käypä hoito -suosituksen mukaan<br />
viisaudenhammas poistetaan, jos:<br />
• Potilaalla on siitä vaivaa<br />
• Hammaslääkäri havaitsee tutkimuksessaan<br />
hampaassa jotain sairautta<br />
• Potilaan yleissairaus, esimerkiksi<br />
diabetes, reuma, vaatii, ettei potilaalla<br />
saa olla riskihampaita tai potilaan<br />
hammassairaus, kuten oikomishoidon<br />
onnistuminen vaatii poistoa<br />
• Hammas ei saa aiheuttaa epäsopivaan<br />
aikaan ongelmia, kuten huippu-urheilijat<br />
tai muusikot, näyttelijät, paljon matkustavat,<br />
jolloin hampaan ennakoiva poisto<br />
saattaa tulla kyseeseen.<br />
Viisaudenhampaiden poistaminen on<br />
teknisesti helpointa noin 20-vuoden iässä,<br />
jolloin myös potilaan paraneminen on<br />
nopeinta. Suosituksena on, että arvio<br />
poistotarpeesta tehdään noin 20-vuotiaana<br />
röntgenkuvasta. Valikoidut riskihampaat<br />
poistetaan ennakoivasti ja loput hoidetaan<br />
oireiden mukaan.<br />
!<br />
21
Narskutusta<br />
Englanti-hammaslääkäri-Suomi<br />
–sanakirja<br />
Gigivitis<br />
Ientulehdus<br />
Bleaching<br />
Valkaisu<br />
Hammaslääkärin englantia matkailijalle.<br />
DDS –<br />
Doctor of Dental Surgery<br />
Suukirurgi<br />
Decay<br />
Bakteeritoiminnan aiheuttama<br />
tuho hampaissa.<br />
Full denture<br />
Irroitettava koko leuan proteesi.<br />
Tekohampaat.<br />
Työkalut tutuiksi<br />
Sähköveitsi<br />
Kudoksen leikkausta korkeataajuuksisella<br />
sähkövirralla.<br />
Incicors<br />
Neljä etummaista yläja<br />
alahammasta.<br />
Nitrous oxide<br />
Typpioksiduuli eli ilokaasu.<br />
TMJ –Temporamandibular joint<br />
Leukanivel<br />
Halitosis<br />
Pahanhajuinen hengitys,<br />
joka voi johtua suusta tai<br />
ruuansulatuselimistöstä.<br />
Calculus<br />
Hammaskivi<br />
Sähköveistä käytetään pehmytkudosten<br />
muokkaamiseen ja verenvuodon tyrehdyttämiseen<br />
leikkauksen yhteydessä.<br />
Prosessissa kudosta kuumennetaan suoraan<br />
sähkövirran avulla, jolloin sitä pystytään helposti<br />
leikkaamaan ja muokkaamaan.<br />
Hammaslääkäri käyttää sähköveistä tyypillisimmin<br />
ienkudoksen muokkaukseen. Veistä voidaan tarvita<br />
usein esimerkiksi kruunuja asennettaessa.<br />
Laitteissa on tyypillisesti kaksi asentoa. Toinen<br />
saa kudoksen höyrystymään, jolloin sitä voidaan siis<br />
leikata. Toisessa asennossa kudos tavallaan kuivuu,<br />
joka auttaa hyydyttämään veren.<br />
Teknisesti hyvin yksinkertaiset laitteet maksavat<br />
noin tuhannesta eurosta muutamiin tuhansiin euroihin.<br />
Epämiellyttävänä sivutuotteena palaneen lihan käry.<br />
Hoitohuoneessa<br />
kuultua<br />
Suoritimme pikakyselyn<br />
tuntemiemme hammaslääkärien<br />
keskuudessa ja<br />
kysyimme heiltä ohjeita<br />
reklamointiin liittyen.<br />
Aina potilas ei tunne saaneensa<br />
asianmukaista hoitoa, tai esimerkiksi<br />
juuri sementoitu kruunu<br />
saattaa irrota yllättäen. Silloin<br />
normaalisti otetaan yhteys hoidon<br />
suorittaneeseen hammaslääkäriin<br />
ja kysellään jatko-ohjeita.<br />
Kaikki eivät näin kuitenkaan<br />
toimi. Joskus saatetaan tehdä välitön<br />
johtopäätös aiemman lääkärin<br />
olleen puoskari ja valitaan uusi<br />
lääkäri. Hammaslääkärien mukaan<br />
tämä on ehkä se kaikkein hölmöin<br />
tapa toimia.<br />
– Kyllä suomalaiset hammaslääkärit<br />
vastaavat asianmukaisesti<br />
kysymyksiin ja vastaavat myös<br />
omasta työstään. Jos kyseessä on<br />
niin sanottu takuuasia, niin toki se<br />
korjataan, kertoo hammaslääkäri<br />
Pohjanmaalta.<br />
Jos asiakas on päättänyt mennä<br />
uudelle lääkärille korjauttamaan<br />
asiaa tai yleensä vain jatkamaan<br />
saamaansa hoitoa, niin silloin<br />
taitaa takuukin raueta.<br />
– Joskus asiakas saattaa laittaa<br />
sähköpostia haukkuakseen hoitaneen<br />
lääkärin ja vaativansa korvausta<br />
uudessa paikassa tehdystä<br />
hoidosta. Vaikka asia olisi alun<br />
perin johtunutkin jostain virheeksi<br />
luettavasta asiasta, niin silloin<br />
ollaan myöhässä. Olisi kannattanut<br />
ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen<br />
lääkäriin, sanoo suuren klinikan<br />
johtaja Helsingistä.<br />
Hammaslääkäreiden ohje onkin<br />
selvä. Ole yhteydessä hoidon tehneeseen<br />
lääkäriin. Soita mielellään<br />
puhelimitse vastaanotolle, jolloin<br />
saat parhaan vastauksen. Yleensä<br />
asiat selviävät aika helpolla.<br />
Älä myöskään haudo asiaa<br />
mielessäsi ja laita reklamoivaa<br />
sähköpostia puoli vuotta tapahtuneen<br />
jälkeen.<br />
22
Ellan ja Sinin<br />
testinurkka<br />
k u vat: J o h a n A h l r o t h<br />
Rautoja ei edes huomaa!<br />
Hammasraudat ovat lapsille helposti<br />
kova paikka. Kaveruksista Sini, 9, katselee,<br />
että missä ne Ellan, 8, raudat oikein ovat.<br />
Kummalla tytöistä kuvissa on hammasraudat?*<br />
Ella: Mä sain raudat<br />
elokuussa ja nää oli alussa<br />
aika ällöt (ällöttävät) ja<br />
mä vähän ragesin<br />
(olin harmissani).<br />
Sini: Miltä ne oikein<br />
tuntui?<br />
Ella: Ne tuntui aika oudoilta<br />
ja puhuminen oli tosi<br />
vaikeeta. Varsinkin ärrän ja<br />
ässän sanominen oli hassua.<br />
Ihan kuin joku amerikkalainen<br />
olis puhunut. Ja<br />
ruokaa jäi helposti rautojen<br />
väliin. Nyt niitä ei oikeastaan<br />
edes huomaa.<br />
Sini: Eli sä voit nauraa<br />
ihan normaalisti.<br />
Ella: Jep. Ei mitään hätää.<br />
Sini: Okka (OK). Mitä<br />
muut sanoi koulussa?<br />
Ella: No ei oikein mitään.<br />
Aika monella on raudat.<br />
Sini: Miks sä edes sait ne<br />
suuhun?<br />
Ella: No kun hammaslääkäri<br />
sanoi, että hampaiden suoristamiseen<br />
tarvitaan raudat.<br />
Niitä joutuu pitämään muutaman<br />
kuukauden.<br />
Sini: Mulla on sen verran<br />
suorat hampaat, että en tarvii<br />
rautoja. Mutta ei sillä olis<br />
väliä. Ei noita sun rautoja<br />
edes huomaa.<br />
Ella: Ei niin. Ja kun raudat<br />
otetaan pois, niin sitten mulla<br />
on suorat hampaat. Jee!<br />
Sini: Siistii (kivaa).<br />
* Vasemmanpuoleisella Ellalla on hammasraudat.<br />
23
Reikiä nolla<br />
Mynthon Fresh Breath<br />
Tehokas hengityksen<br />
raikastaja markkinoille<br />
Useat meistä ottavat purukumin<br />
kun tarvitaan pikaista hengityksen<br />
raikastusta. Mitä raikkaampi purkka<br />
on, sitä tehokkaammin se poistaa<br />
pahan hajun.<br />
Raikastuspastillien ikoni Mynthon<br />
tuo markkinoille uudenlaisen,<br />
entistäkin tehokkaamman tuotteen.<br />
Leafilta tuli syksyllä markkinoille<br />
uusi Mynthon Fresh Breath ksylitolipurukumi.<br />
Sen aktiivinen aineosa<br />
on sinkki, joka neutraloi pahanhajuista<br />
hengitystä aiheuttavia<br />
rikkiyhdisteitä. Hengityksen raikkauteen<br />
vaikuttava sinkki yhdistettynä<br />
ksylitolin hampaita suojaavaan<br />
vaikutukseen muodostaa toimivan<br />
yhtälön. Aqua Menthol -makuista<br />
tuotetta on saatavilla päivittäistavarakaupoista.<br />
Tuote täyttää Hammaslääkäriliiton<br />
suosituskriteerit, sillä se sisältää<br />
ksylitolia 41 prosenttia tuotteen painosta.<br />
Ksylitolin hampaille terveellinen<br />
päiväannos on 5–10 grammaa<br />
jaettuna useaan käyttökertaan.<br />
Ksylitol-pitoisuus ratkaisee purkan tehon<br />
Ksylitol on suomalainen keksintö ja ksylitolipurukumit sisältävät keskimäärin 35 prosenttia tätä hampaita hoitavaa<br />
luonnonainetta. Kaikista ksylitol-tuotteista ei voi sanoa samaa. Siksi kannattaa aina tutkia tuoteseloste ja kiinnittää<br />
huomioita purukumien ksylitol-pitoisuuksiin. Keinotekoisten makeutusaineiden sijaan kannattaa hampaita vaalia<br />
puhtaasta ksylitolista valmistetulla tuotteella.<br />
Se makein vaihtoehto<br />
Erilaisia makeutusaineita käytetään moninaisiin<br />
tarpeisiin. Nyt myös Suomessa on<br />
tarjolla todella makea vaihtoehto: stevia.<br />
Se on huomattavasti tavallista sokeria<br />
makeampaa ja aineen makuprofiili poikkeaa<br />
muista makeutusaineista. Etelä-Amerikan<br />
alkuperäiskansat kansat ovat tunteneet<br />
stevian satoja vuosia ja se on ollut käytössä<br />
Euroopan ulkopuolella jo pitkään.<br />
Stevia valmistetaan stevia rebaudiana<br />
-nimisen kasvin lehdistä, se on siis täysin<br />
luonnontuote. Stevioliglykosidit ovat kalorittomia<br />
makeuttajia vaikka ne maistuvatkin<br />
jopa 300 kertaa makeammalta kuin sokeri.<br />
Stevioglykosidit on hyväksytty EU:ssa<br />
elintarvikekäyttöön ja tutkimuksissa ne<br />
on todettu turvallisiksi makeuttajiksi.<br />
EU:n lainsäädännössä stevioglykosidit<br />
määritellään lisäaineeksi, kuten ksylitoli,<br />
rypäleväri, punajuuresta saatava väri sekä<br />
sitrushedelmien ja omenoiden pektiini.<br />
Stevian lehdistä valmistettava<br />
makeuttaja on kevyt, luonnollinen ja<br />
hammasystävällinen vaihtoehto aikaisemmin<br />
käytettyjen makeutusaineiden<br />
rinnalla. Steviaa käytetään juomissa<br />
ja sitä voi käyttää myös kotikeittiössä<br />
esimerkiksi leivonnassa.<br />
Tiesitkö että…<br />
maidon juominen aterian päätteeksi<br />
edistää hammasterveyttä.<br />
24
Reikiä nolla<br />
Savut pois suusta<br />
Tiesitkö<br />
että…<br />
yleinen vaiva<br />
ientulehdus<br />
voitaisiin useimmiten<br />
estää<br />
käyttämällä<br />
säännöllisesti<br />
hammaslankaa.<br />
Hammasharja<br />
vaihtoon<br />
Koska olet viimeksi vaihtanut hammasharjasi<br />
uuteen? Asiantuntijoiden<br />
mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa<br />
uuteen vähintään kolmen kuukauden<br />
välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho<br />
alkaa jo hiipua.<br />
Uuden harjan osto unohtuu helposti<br />
kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy<br />
apu tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta<br />
voi tilata omaan puhelimeen tekstiviestin,<br />
joka muistuttaa harjan vaihdosta<br />
joka kolmas kuukausi.<br />
Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen<br />
voi tilata sekä tekstiviestillä että<br />
verkosta. Tarkemmat ohjeet löytyvät<br />
osoitteesta www.pepsodent.fi<br />
Kokeile kielenpuhdistajaa!<br />
Kielen pinnalla elävät bakteerit voi olla<br />
syynä pahanhajuiseen hengitykseen<br />
eli halitoosiin. Kielen säännöllinen<br />
puhdistaminen on yksi tehokkaimmista<br />
menetelmistä ehkäistä tunkkaista makua<br />
suussa ja epämiellyttävän hajuista<br />
hengitystä.<br />
Kielenpuhdistajan eli kaapimen<br />
käyttö on helppoa kun sen oppii ja<br />
omaksuu osaksi päivärutiineja. Muutaman<br />
euron maksava raaputtimen käyttö<br />
palkitsee kokeilijan.<br />
Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen, että<br />
tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle. Mutta aina ei<br />
muisteta, että tupakka heikentää myös suun terveyttä.<br />
Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia kuin<br />
tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän hammaskiveä,<br />
syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia<br />
kuin tupakoimattomilla ikätovereillan.<br />
Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu<br />
aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden<br />
käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista.<br />
Palvelua pyörien päällä<br />
Suupirssi on kiertänyt Pohjois-Savoa<br />
hyvällä menestyksellä ja EU:n tuella<br />
tammikuusta 2011 aina vuoden <strong>2012</strong><br />
loppuun saakka. Savonia-ammattikorkeakoulun<br />
operoiman projektin tavoitteena<br />
on ollut kehittää liikkuva suun<br />
terveydenhoitoyksikkö ja siihen sopiva<br />
oppimis- ja palvelutoimintamalli. Malli<br />
palvelee niin koulutusta kuin julkisia<br />
ja yksityisiä suun terveydenhuollon<br />
organisaatioita ja se on sovellettavissa<br />
myös kansainväliseen käyttöön.<br />
Liikkuvan suunhoitoyksikön palvelut<br />
tavoittavat asiakkaat omissa toimintaympäristöissään,<br />
Suupirssi ajaa siis<br />
sinne missä palvelua tarvitaan. Se<br />
suuntaa työpaikoille, kouluille, päiväkoteihin<br />
ja erityisesti hoito- ja hoivaalan<br />
yrityksiin. Hoitoyksikkö tavoittaa<br />
myös asiakkaat syrjäseuduilla vähentäen<br />
näin matkustamisesta aiheutuvia<br />
kuluja ja muita kustannuksia.<br />
Suupirssin palveluun kuuluvat suun<br />
terveystarkastukset, suun hoidon toimenpiteet<br />
sekä potilaiden omahoidon<br />
ohjaus. Suupirssin palveluun kuuluu<br />
myös hoitohenkilökunnan ohjaus suun<br />
hoitoon liittyvissä asioissa.<br />
Suupirssi-projektin aikana on tehty<br />
myös tutkimustyötä. Projektipäällikkö,<br />
yliopettaja Kaarina Sirviö Savonia-ammattikorkeakoulusta<br />
kertoo tärkemmistä<br />
tutkimustuloksista:<br />
– Suupirssin käyttäjälähtöinen,<br />
osallistava suun terveyttä edistävä<br />
palvelumalli on osoittautunut varteenotettavaksi<br />
vaihtoehdoksi palvelujen<br />
tarjontaan väljästi asutuilla alueilla.<br />
Hoitajat kokivat saaneensa uutta<br />
tietoa suun hoitoon liittyvissä kysymyksissä<br />
ja myös aikaisempaa enemmän<br />
valmiuksia tehdä suun hoitotyötä.<br />
Iäkkäille asiakkaille palvelun tuominen<br />
lähelle madalsi hoitoon tulon kynnystä<br />
ja aktivoi heitä pohtimaan suun terveyden<br />
tärkeyttä ja merkitystä omien voimavarojen,<br />
hyvinvoinnin ja terveyden<br />
kannalta. Palvelun vieminen asiakkaan<br />
luokse on helpottanut hoitoon pääsyä<br />
niin potilaan kuin hoitajankin näkökulmasta.<br />
Liikkuva palvelu on järkevöittänyt<br />
hoitohenkilökunnan ja opettajien työajan<br />
käyttöä, kun työaika ei kohdistu<br />
potilaiden ja oppilaiden palvelujen<br />
kuljetusjärjestelyihin. Lisäksi vanhempien<br />
työaika ei kulu lasten kuljettamisissa<br />
suun terveydenhoitoon.<br />
Liikkuvat palvelut on todettu<br />
projektissa tehdyissä alustavissa<br />
tutkimuksissa kustannustehokkaaksi<br />
ja yritystoimintana kannattavaksi. Suupirssitoiminta<br />
on uudistanut opetusta<br />
ja vahvistanut suuhygienistiopiskelijoiden<br />
ammatillista osaamista. Harjoittelu<br />
liikkuvassa yksikössä mahdollisti opiskelijoille<br />
jo opintojen alkuvaiheessa<br />
kohdata hyvin erilaisia asiakasryhmiä.<br />
Saadut tutkimustulokset osoittavat,<br />
että Suupirssi oli opiskelijoille haastava<br />
ja erityisesti vuorovaikutusosaamista ja<br />
eettistä osaamista kehittävä oppimisympäristö.<br />
Suupirssitoiminta on kehittänyt<br />
Suomen suun terveydenhuollon<br />
palveluihin vaihtoehdon, joka luo<br />
uudenlaisen tavan tarkastella terveyspalvelujen<br />
tuottamista asiakkaiden<br />
luokse käyttäjälähtöisesti.<br />
25
Kotimatkalla<br />
k u vat: i s t o c k p h o t o<br />
Fida auttaa<br />
lapsia Pohjois-<br />
Koreassa<br />
Suun terveyttä<br />
senioreille<br />
Suomalainen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö<br />
Fida Internationalin projekti<br />
lasten hampaiden omahoidon perusteiden<br />
opettamisesta on siirtynyt suomalaisilta<br />
korealaisten vastuulle. Ohjelmaa toteutetaan<br />
yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen<br />
ja sairaaloiden kanssa aina vuoteen<br />
2014 saakka.<br />
Koulujen ja päiväkotien opettajat valmennetaan<br />
kolmessa sairaalassa kouluttajiksi.<br />
Jokainen ohjelmassa mukana oleva<br />
lapsi saa harjoituskirjan, hammasharjan<br />
ja -tahnaa. Karies on lisääntynyt Pohjois-<br />
Koreassa sitä mukaa kun sokeri on tullut<br />
mukaan ruokavalioon.<br />
Fida on vienyt Pohjois-Koreaan myös<br />
lahjoituksena saatuja hammaskojeita sekä<br />
auttanut pjongjangilaisen Central District<br />
-hammassairaalan remontoinnissa. Kaksi<br />
hammassairaalaa uusitaan vielä, joissa<br />
toimii myös Fidan terveyshanke.<br />
Hammaslääkäriliitto esittää lausunnossaan vanhuspalvelulakia valmistelevalle<br />
ohjausryhmälle, että ikääntyvien suun terveydenhuoltopalvelujen tulisi olla osa<br />
kunnan strategiaa. Liitto vaatii lakia, joka takaa iäkkäille henkilöille riittävän avun<br />
suun omahoitoon osana kotiin tai asumisyksikköön annettavaa apua.<br />
Liiton mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön opinto-ohjelmiin olisi<br />
tärkeää sisällyttää hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin<br />
liittyviä kokonaisuuksia. Hallitus antaa esityksen laista eduskunnalle arviolta<br />
syksyllä <strong>2012</strong> ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 aikana.<br />
www.hammaslaakarilehti.fi<br />
Tiesitkö<br />
että…<br />
Kela-korvausta<br />
voi saada myös<br />
hammaslääkärin<br />
määräämistä laboratorioja<br />
röntgentutkimusten<br />
kustannuksista.<br />
Hammaslääkäreitä<br />
ulkomailta<br />
Hammaslääkäriliiton rekisterien mukaan<br />
Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin<br />
4200 hammaslääkäriä, joista noin puolet yksityisellä<br />
ja puolet julkisella sektorilla. Arviolta joka<br />
viides terveyskeskushammaslääkäri työskentelee<br />
myös ajoittain yksityisellä hammaslääkäriasemalla.<br />
Hammaslääkärien määrä on nyt<br />
alempi kuin koskaan 25 vuoden aikana.<br />
Hammaslääkäritarpeeseen vaikuttaa alan<br />
tieteellinen ja teknologinen kehitys sekä väestön<br />
ikääntyminen. Suuhygienistien määrä on sen<br />
sijaan kasvanut koko 2000-luvun ajan.<br />
Arviolta 20 prosenttia Valviran laillistamista<br />
ulkomaisista hammaslääkäreistä jää työskentelemään<br />
Suomeen. Vuokralääkäriyritykset rekrytoivat<br />
hammaslääkäreitä suoraan ulkomailta,<br />
usein Virosta ja muista Baltian maista.<br />
www.hammaslaakarilehti.fi<br />
26
Hammaslanka<br />
käteen!<br />
Kotimatkalla<br />
Muutama minuutti hammaslangan käyttöä on pieni,<br />
mutta palkitseva satsaus hammasterveytemme eteen.<br />
Aivan liian harva suomalainen käyttää hammaslankaa,<br />
jonka käytöllä ehkäistäisiin ja parannettaisiin jo alkanutta<br />
ientulehdusta.<br />
Hammaslanka poistaa tehokkaasti plakkia hampaiden<br />
välistä ja se puhdistaa myös ienrajan. Langan<br />
käyttäminen vaatii pientä totuttelua, ja sen käyttöön<br />
on suunniteltu myös erilaisia apuvälineitä eli hammaslangan<br />
viejiä. Suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä voi<br />
pyytää opastusta hammaslangan käytössä.<br />
Tiesitkö että…<br />
vain 61 prosenttia suomalaisista<br />
harjaa hampaansa<br />
kahdesti päivässä.<br />
Asiaa sinulle, ilmoittaja<br />
ja suun hoidon ammattilainen!<br />
Tavoita asiakkaasi<br />
Kultahampaan avulla<br />
Magnolia Media tarjoaa nyt sekä hammaslääkäriasemille<br />
että ilmoittajille mahdollisuuden lähettää <strong>Kultahammas</strong>-lehti<br />
suoraan kotiin omille asiakkaillenne. Liitämme <strong>Kultahammas</strong>lehden<br />
kannen päälle personoidun lisäkannen, jossa voi olla<br />
tietoa uusista palveluista, tuotteista ja esimerkiksi<br />
kutsu hammastarkastukseen. Lehti postitetaan<br />
valitulle postinumeroalueelle<br />
toivomanne<br />
aikataulun mukaisesti, ja<br />
näin tavoitatte juuri teille<br />
tärkeimmän kohderyhmän.<br />
Kysy myös lisätietoja<br />
<strong>Kultahammas</strong>-lehden<br />
asiakasrekisteristä!<br />
<strong>Kultahammas</strong>-lehti<br />
Magnolia Media Oy<br />
Eija Öhrnberg<br />
040 587 2447<br />
www.kultahammas.fi<br />
www.magnoliamedia.fi<br />
Oikomishoitoa<br />
karvakuonoille<br />
Koiratkin voivat kärsiä purentaongelmista. Oikomishoitoja tehdään myös<br />
haukuille, vaikkakin ainoastaan terveydellisistä syistä. Usein alakulmahampaiden<br />
painuminen kitalakeen tai ikeneen aiheuttaa koiralle purentaongelmia.<br />
Tällöin oikomishoito aloitetaan koiran täytettyä puoli vuotta. Keinot<br />
muistuttavat ihmisten oikomishoitoja; apuna käytetään kojeita tai kuminauhoja.<br />
Myös palloja voidaan käyttää pientä oikomista vaativissa tapauksissa.<br />
Suomen Kennelliiton säännöt kieltävät koiran viemisen näyttelyyn jos<br />
sen hampaita on oiottu. Hoidosta toimitetaan todistus liittoon. Esteettistä<br />
oikomishoitoa koirille ei siis näyttelyissä sallita. Purentavika periytyy eikä<br />
purentavikaisella koiralla saisi teettää pentuja.<br />
Eläinlääketieteen opiskelijat saavat perusopetusta hammas- ja suusairauksista.<br />
Opiskelijat oppivat kliinisessä työssään eläinten hammashoitoa.<br />
Vastavalmistuneen eläinlääkärin tulee tunnistaa normaali hampaisto,<br />
purentaviat ja hammasmurtumat. Eläinlääkärin tulee myös osata ohjata<br />
ongelmapotilaat hammashoitoihin erikoistuneelle eläinlääkärille.<br />
– Suu puhtaaksi<br />
Seuraava lehti ilmestyy<br />
keväällä 2013.<br />
27
SUOMEN<br />
HAMMASLÄÄKÄRILIITTO<br />
SUOSITTELEE KSYLITOLIA<br />
EU-HYVÄKSYTTY<br />
TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI<br />
MAKEUTUS<br />
100%<br />
XYLITOL<br />
SUGAR-FREE<br />
TÄYSKSYLITOLI<br />
HELXYLITOL<br />
XYLIMAX ANTAA PARHAAN<br />
KSYLITOLISUOJAN HYMYLLESI<br />
Lisää infoa<br />
tuotteistamme<br />
xylimax.fi<br />
Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille.<br />
Xylimax-valikoimista löytyy oma suosikki jokaiseen makuun. Muistathan, että Fazerin<br />
Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!<br />
www.xylimax.fi<br />
XYLIMAX<br />
MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.