Tallenna tästä lehti koneellesi
Tallenna tästä lehti koneellesi
Tallenna tästä lehti koneellesi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keskiviikko toukokuun 5. 2010<br />
29<br />
”<br />
Eniten ennakkoluuloja<br />
on ihmisillä, jotka eivät<br />
tunne maahanmuuttajia.<br />
Vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar:<br />
”Suomalaiset<br />
eivät ole rasisteja”<br />
Mikä ihmeen mamu -illassa runsas osaanotto<br />
Minna Isotalo<br />
Afganistalaisen Razmyarin<br />
perheen elämä muuttui totaalisesti<br />
Nevostoliiton hajotessa<br />
1980- ja 1990-lukujen taitteessa.<br />
Perhe asui tuolloin Moskovassa,<br />
jossa isä Razmyar toimi<br />
suurlähettiläänä. Afganistanin<br />
ja Neuvostoliiton väliset suhteet<br />
muuttuivat, eikä paluu kotimaahan<br />
ollut tappouhkauksien<br />
takia enää mahdollista.<br />
Razmyreista tuli poliittisia pakolaisia.<br />
-Isäni oli käynyt opiskeluaikoinaan<br />
Suomessa, ja halusi<br />
muuttaa tänne puhtaan ilman,<br />
hyvän koulutusjärjestelmän<br />
ja turvallisuuden takia.<br />
Lähtö Moskovasta oli juhlallinen,<br />
ja diplomaatit perheineen<br />
olivat saattamassa meitä Helsingin<br />
koneeseen. Tunnelma<br />
Suomessa oli täysin erilainen<br />
kuin lähtömaassa, perillä meitä<br />
oli vastassa poliisi ja meidät<br />
toimitettiin Rovaniemen vastaanottokeskukseen,<br />
vuoden<br />
pakolaisnaiseksi valittu Nasima<br />
Razmyar muistelee.<br />
Pian Rovaniemelle saapumisen<br />
jälkeen perheen elämään<br />
ilmaantui enkeli. -Jos<br />
enkeli voisi olla maan päällä,<br />
niin Muisto Jaakola olisi sellainen.<br />
Ihminen voi pelastaa toisen<br />
ihmisen vain olemalla läsnä<br />
ja tekemällä tämän kanssa<br />
yhdessä asioita. Rouva Jaakola<br />
puhui itsepintaisesti meille<br />
vain suomea, ja muun muassa<br />
opetti meidät leipomaan<br />
suomalaisittain ja vei ongelle.<br />
Jaakoloiden ystävyys on osoitus<br />
siitä, ettei kielimuurin tarvitse<br />
erottaa ihmisiä, sanoo<br />
Nasima.<br />
Kotouttaminen on<br />
kahdensuuntaista<br />
Yhä useampi maahanmuuttaja<br />
hakeutuu suuriin kaupunkeihin<br />
asumaan. Nasima<br />
Razmyarin mukaan kotoutuminen<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan<br />
voisi kuitenkin olla<br />
helpompaa pienillä paikkakunnilla.<br />
-Olen huolissani<br />
maahanmuuttajien ryhmittymistä,<br />
joita kasvukeskuksiin<br />
”<br />
Minun vanhemmilleni oli selvää,<br />
ettei tämä maa ole Afganistan.<br />
on syntynyt. Suomenkieltä<br />
on mahdoton oppia kunnolla<br />
ilman kontaktia kantaväestöön,<br />
ja sopeutuminen vaikeutuu,<br />
jos ollaan tekemisissä<br />
vain samantaustaisten kavereiden<br />
kanssa. Maahanmuuttajia<br />
tulisi asuttaa laajasti ympäri<br />
maata, ja pieniä kuntia tulisi<br />
tukea enemmän, jotta asuttaminen<br />
ja kotouttamistoimet<br />
olisivat järjestettävissä.<br />
Vuoden pakolaisnainen allekirjoittaa<br />
näkemyksen siitä,<br />
että maassa ollaan maan tavalla.<br />
-Minun vanhemmilleni<br />
oli selvää, ettei tämä maa<br />
ole Afganistan. Jokaisen maahanmuuttajan<br />
tulisu tutustua<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan<br />
ja kulttuuriin. Ei riitä, että<br />
maan lakeja noudatetaan,<br />
myös maan tavat tulisi tuntea,<br />
vaikka omaa kulttuuriperintöä<br />
haluaisikin vaalia.<br />
Kantaväestön myönteinen<br />
suhtautuminen nopeuttaa kotoutumista,<br />
Nasima Razmyar<br />
tietää ja muistuttaa kotoutumisen<br />
olevan kahdensuuntaista.<br />
-Eniten ennakkoluuloja<br />
on ihmisillä, jotka eivät tunne<br />
maahanmuuttajia. Myös<br />
suomalaisten tulisi kotoutua<br />
uudenlaiseen, monikulttuurisempaan<br />
Suomeen. Utelias<br />
asenne sekä maahanmuuttajilta<br />
että kantasuomalaisilta auttaa<br />
erilaisuuden kohtaamisessa.<br />
Omista vakaumuksistaan<br />
ei tarvitse luopua, eikä pienessä<br />
varauksellisuudessa ole mitään<br />
pahaa. Parhaimmillaan<br />
uusiin ihmisiin ja kulttuureihin<br />
tutustuminen kasvattaa<br />
henkistä pääomaa ja rikastuttaa<br />
elämää.<br />
Työtä tyttöjen ja<br />
naisten hyväksi<br />
Nasima Razmyar on ansioitunut<br />
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden<br />
edistäjänä. Hän<br />
on työskennellyt muun muassa<br />
kunniaväkivallan ennalta<br />
ehkäisemiseksi ja rasismin<br />
vastaisen ilmapiirin edistämiseksi.<br />
-Maahanmuuttajalapset<br />
pääsevät sisälle suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan päiväkodissa<br />
tai koulussa. Aikuisten suhteen<br />
tilanne voi olla toinen.<br />
Valitettavasti jotkut naiset jäävät<br />
kotouttamistoimien ulkopuolelle,<br />
koska heidän miestensä<br />
mielestä naisen paikka<br />
on yksinomaan kotona. Myös<br />
pienet lapset saattavat olla syy<br />
sulkea nainen kotiin.<br />
Patriarkaalista asennoitumista<br />
ja naisten liikkuvuuden<br />
rajoittamista ei tule hyväksyä<br />
missään olosuhteissa, Nasima<br />
Razmyar sanoo. -Monilta ongelmilta<br />
ehkä vältyttäisiin, jos<br />
maahamme pyrkiville kerrottaisiin<br />
etukäteen tasa-arvosta<br />
ja ihmisoikeuksista. Suvun<br />
menettelytavat periytyvät sukupolvelta<br />
toiselle, eikä muutto<br />
länsimaiseen demokratiaan<br />
takaa välttämättä henkilön arvojen<br />
muuttumista. Siksi yhteistyö<br />
eri maahanmuuttajajärjestöjen<br />
kanssa on tärkeää,<br />
hän korostaa.<br />
” Maahanmuuttajakeskusteluissa<br />
halutaan tehdä<br />
kärjistyksiä.<br />
Kunniaväkivallan taustalla<br />
ovat epätietoisuus ja pelko,<br />
Nasima sanoo. -Omat lapset<br />
halutaan eristää yhteiskunnasta,<br />
koska asioista ei tiedetä riittävästi.<br />
Lapsia halutaan suojella<br />
joskus liikaa, mikä saattaa<br />
johtaa ylilyönteihin.<br />
Keskustelu<br />
valtamedioissa ei<br />
vastaa todellisuutta<br />
Nasima Razmyarin mielestä<br />
Suomessa käydään liian vähän<br />
asiallista keskustelua, jossa<br />
tavalliset, arkitason kysymyksenasettelut<br />
ja näkökohdat<br />
pääsevät esiin.<br />
-Maahanmuuttajakeskusteluissa<br />
halutaan tehdä kärjistyksiä,<br />
se halutaan polarisoida<br />
kahden ääripään väliseksi<br />
väittelyksi, vaikka<br />
suurin osa suomalaisista arvostaa<br />
ihmisoikeuksia, ja<br />
ymmärtää Suomen sitoutumisen<br />
pakolaisten vastaanottamiseen.<br />
Kiertäessään ympäri maata<br />
erilaisissa tilaisuuksissa<br />
Nasima on huomannut, että<br />
ihmiset yrittävät kyllä asettua<br />
kaikella kunnioituksella<br />
maahanmuuttajan asemaan.<br />
-Moni alkaa miettiä, minkälaista<br />
kohtelua itse haluaisi<br />
osakseen vieraassa maassa,<br />
usein raskaiden menetysten<br />
jälkeen.<br />
Nasima Razmyar arvostaa<br />
suomalaisten halua kohdata<br />
ihminen ihmisenä, yksilö yksilönä.<br />
-Mielipiteitä saa toki olla<br />
monenlaisia, mutta järkevintä<br />
olisi yhdessä pohtia asioita,<br />
jotka meitä kaikkia yhdistävät<br />
sekä yrittää miettiä, mikä<br />
maahanmuuttajissa on hyvää<br />
ja positiivista.<br />
Mikä ihmeen Mamu?<br />
Nasima Razmyar vieraili Sastamalassa<br />
Mikä ihmeen mamu<br />
-tilaisuudessa, pääkirjaston<br />
Lizelius-salissa. Tilaisuuden<br />
järjestivät yhteistyössä<br />
Pro Labour -hanke, Parempaan<br />
alkuun -hanke ja Spirithanke.<br />
Tyyne ja Impi, perustyrvääläiset<br />
naisihmiset olivat saapuneet<br />
monen muun uteliaan ihmisen<br />
kanssa ottamaan selvää<br />
maahanmuuttajiin liittyvistä<br />
asioista.<br />
-Torilla kuultiin, että täällä<br />
saa ilmaista kahvia, ja kyllä<br />
ulkomaalaiset aina kiinnostaa.<br />
Kaikilla tänne tulevilla<br />
mamuilla on toivoa, eiköhän<br />
tyrvääläisen perusolemus 30<br />
vuodessa selviä, tuumi Impi.<br />
-Me ollaan täällä etnisten<br />
alkuasukkaiden edustajina,<br />
kun ollaan Tyrväällä synnytty,<br />
ja aina asuttu, ja tänne meidät<br />
myös haudataan, selvitti puolestaan<br />
Tyyne motiiveitaan<br />
vuoden pakolaisnaisen tapaamisen<br />
suhteen.<br />
Tapahtuma onnistui varmasti<br />
tavoitteessaan hälventää<br />
ennakkoluuloja, sillä Nasima<br />
Razmyarin tarina, ajatukset<br />
maahanmuuttajien kotouttamisesta<br />
ja meistä suomalaisista<br />
tuskin jättivät ketään kylmäksi.<br />
Moni halusikin jutella vuoden<br />
pakolaisnaisen kanssa vielä<br />
tilaisuuden virallisen osuuden<br />
päätyttyä.<br />
- Tilaisuus eteni oikein<br />
mukavassa ja keskustelevassa<br />
hengessä. Ihmiset olivat<br />
aidosti kiinnostuneita. Näin<br />
heidän ilmeistään, että he todella<br />
kuuntelivat ja ajattelivat<br />
kuulemaansa. Minulle jäi hyvä<br />
kuva niistä tyrvääläisistäkin,<br />
Nasima Razmyar naurahtaa.<br />
Tyyne ja Impi suhtautuivat uteliaasti mamuihin.<br />
Tyyne kiikaroi naapurin muslimiperhettä.<br />
Otsikoiden takaa<br />
Minna Isotalo<br />
Nasima Razmyarilla riitti juttuseuraa Sastamalassa.<br />
Pukeutumisvapaus?<br />
Tapasin Vuoden pakolaisnaiseksi valitun afganistanilaissyntyisen<br />
Nasima Razmyarin taannoin<br />
Sastamalan pääkirjastossa.Valovoimainen<br />
nainen, rohkea esiintyjä ja sujuvasainen yhteiskunta-aktiivi<br />
muistutti kovin vähän stereotyyppistä pakolaisnaisen<br />
kuvaa, joka minulla oli päässäni. Myönnettäköön,<br />
että sanasta pakolaisnainen minulle tulee mieleen pakolaisleirin<br />
kurjista oloista tänne lintukotoon lennätetty<br />
huonosti suomea puhuva, huiviin kasvonsa kätkevä<br />
alistettu olento.<br />
Yhtä vähän tuota stereotyyppistä pakolaisnaisen kuvaa<br />
muistutti viime vuonna samaista Vuoden pakolaisnaisen<br />
titteliä kantanut, paljon julkisuudessa esiintyvä vaaleatukkainen<br />
Fatbardhe Hetemaj.<br />
Molemmat naiset ovat loistavia esimerkkejä eri kulttuurien<br />
ja uskontokuntien rinnakkaiselon mahdollisuudesta.<br />
Tällaiset maahanmuuttajat toivottanee tervetulleeksi<br />
koko Suomen kansa. He kun ovat riittävässä<br />
määrin länsimaistuneita, puhuvat fiksummin kuin<br />
kantaväestön edustajat keskimäärin, eivätkä herätä pukeutumisellaan<br />
huomiota.<br />
”<br />
Tällaiset maahanmuuttajat<br />
toivottanee tervetulleeksi<br />
koko Suomen kansa.<br />
En väitä, etteivätkö edellä mainitut hienot naiset olisi<br />
median huomiota ansainneet, mutta olisiko nykypäivän<br />
Euroopassa ylipäätään liian arveluttavaa antaa<br />
näkyvää huomiota burkaan, niqabiin tai hijabiin pukeutuvalle<br />
musliminaiselle? Muun muassa vahvan yhtenäiskulttuurin<br />
nimeen vannovissa Ranskassa, Belgiassa<br />
ja Itävallassa ollaan oltu huivikiellon suhteen<br />
ihan tosissaan. Musliminaisten käyttämistä huiveista<br />
on tullut vieraan symboli, idän ja lännen välisen rajan<br />
määrittäjä.<br />
Kokopeittävän burkan ja silmät näkyviin jättävän niqabin<br />
kieltävää lakia on perusteltu muun muassa sillä, että<br />
ihminen täytyy pystyä tunnistamaan. Toisen paljon<br />
kuullun argumentin mukaan sen käyttö on naisen alistamista.<br />
Filosofian tohtori Tuula Sakaranaho muistuttaa,<br />
että huivin käyttämisellä halutaan ennen kaikkea<br />
viestiä uskonnollisesta identiteetistä. Se voi olla naisen<br />
henkilökohtainen valinta, jolla hän haluaa erottautua<br />
länsimaisista kanssasisaristaan.<br />
Sallimmeko moisen erottautumisen? Eikö jokaisella pitäisi<br />
olla oikeus pukeutua miten haluaa? Kulttuurien<br />
rinnakkaiselon rajat määritellään mahdollisten huivikieltojen<br />
myötä. Yksilön vapaus vaikuttaa omaan ulkomuotoonsa<br />
ei ilmeisesti koske länsimaissa asuvia maahanmuuttajia.<br />
Olisi aivan mahtavaa, jos voisi joinakin aamuina vetäistä<br />
burkan päällensä ja lähteä liikenteeseen. Ei tarvitsisi<br />
välittää vatsamakkaroista, silmäpusseista tai<br />
takkuisesta tukasta tuon taivaallista. Tulisikohan minusta<br />
objektin sijaan toisia aktiivisesti piilostaan tarkkaileva<br />
subjekti? Ehkä ei, tuskin heruisi ymmärrystä<br />
maahanmuuttajaväestönkään keskuudesta. Ainoa saavutukseni<br />
olisi todennäköisesti otsaan napsahtava kylähullun<br />
leima.
Change language