Tallenna tästä lehti koneellesi

32 Keskiviikko toukokuun 5. 2010
• Arto Satonen
Teollisuuden
toimintaedellytykset
turvattava
Suomessa puhutaan usein teollisuuden korvaavista
green jobs-työpaikoista ja uskotaan palveluviennin
korvaavan teollisen viennin alenemisen. Siitä
huolimatta, että molemmissa on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia,
niin on epärealistista kuvitella
niiden yhdessäkään korvaavan nykyisen teollisen viennin.
Jos teollinen vienti pysyvästi hiipuu, niin edessä on
elintason aleneminen. Siksi nyt on tehtävä kaikki mahdollinen
teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen varmistamiseksi.
Siihen perustuu myös hallituksen energiaratkaisu.
Urheilu on lasten ja
nuorten suosikkiharrastus
Marianna Langenoja
Nuoren Suomen toteuttaman
Kansallisen liikuntatutkimuksen
mukaan 92 prosenttia
3-18-vuotiaista harrastaa
urheilua. Urheilu päihittää
muun muassa taide- ja
kulttuuriharrastukset kepeästi,
sillä taiteita harrastaa lapsista
ja nuorista enimmilläänkin
alle joka toinen. Urheilua
harrastetaan yhä herkemmin
seurassa, mutta omatoiminen
liikunta on vähentynyt.
Nuoren Suomen kehitysjohtaja
Pasi Mäenpää uskoo,
että seuraurheilulla on nyt
”
Suosituimpia harrastuksia
ovat jalkapallo, pyöräily,
uinti, juoksulenkkeily,
hiihto ja salibandy.
imua. 43 prosenttia urheilevista
lapsista ja nuorista harrastaa
liikuntaa urheiluseuran
puitteissa. Vielä vuonna
1995 lukema oli 34 prosenttia.
-Yhdeksän prosentin kasvu
15 vuoden aikana on kova
tulos. Tämä kasvu on tullut
pääosin joukkuepalloilulajeihin
ja siellä etenkin jalkapalloon
ja salibandyyn. Yksilölajeissa
kasvulajeja ovat olleet
uinti ja ratsastus, Mäenpää
sanoo. Muita nousussa olevia
lajeja ovat tutkimuksen
mukaan olleet vuoden 2009-
2010 aikana juoksulenkkeily
ja kuntosaliharjoittelu. Tällä
hetkellä nuorten keskuudessa
suosituimpia harrastuksia
ovat jalkapallo, pyöräily, uinti,
juoksulenkkeily, hiihto ja
salibandy.
Tutkimuksesta selviää, että
yhä nuoremmat lapset aloittavat
seurassa harrastamisen.
3-6-vuotiaista jo 29 prosenttia
harrastaa urheiluseurassa.
15 vuotta sitten luku oli vielä
11 prosenttiyksikköä pienempi.
Seuraurheilu alkaa kiinnostaa
sekä tyttöjä että poikia
10 ikävuoden jälkeen. Jopa 60
prosenttia urheiluseuroissa
harrastavista on 11-vuotiaita.
Seuraurheilun lopettaminen
sen sijaan alkaa kiihtyä 14 ikävuoden
jälkeen.
Nuori Suomi pyrkii kannustamaan
lapsia liikunnan
pariin järjestämällä tänään
keskiviikkona alakoululaisten
ja päiväkotilasten liikuntatempauksen.
Lapset liikkuvan
15 minuutin ajan vimmatusti
erilaisilla tavoilla kello 9.45-
10. Tavoitteena on huikea lasten
liikkumisen maailmanennätys.
Nuori Suomi muistuttaa,
että lapsille suositellaan
kahta tuntia reipasta liikuntaa
päivittäin.
Timo Nikinmaan tekemässä EVAn raportissa ”Tarvitaanko
tehdasteollisuutta- mitä Amerikka opettaa?” on
kansainvälisin esimerkein osuvasti peilattu myös Suomen
nykytilannetta. USAssa teollisen tuotannon siirtyminen
halvempien tuotantokustannusten maihin alkoi
jo 80-luvun puolivälissä. Samanaikaisesti palveluiden
vienti on koko ajan kasvanut. Mittasuhteet ovat kuitenkin
murheelliset. Vuonna 2008 palveluviennin ylijäämä
oli 144 miljardia dollaria , tavarakaupan vaje 840
miljardia ja siten kauppatase 696 miljardia alijäämäinen.
Microsoftin , Hollywoodin ja franchising-ketjujen
emämaassa vain kuudesosa teollisuuden alijäämästä
voidaan korvata palveluiden viennillä. Onko realistista
olettaa, että Suomi kykenisi parempaan?
Suomalaisesta palvelujen viennistä merkittävä osa on
kytköksissä teollisuuteen, koska ne ovat toimitettujen
koneiden ja laitteiden huoltoa ja ylläpitoa. Tuotekehityksen,
tuotannon ja palveluliiketoiminnan välillä on
synergiaa, joka on osaltaan myötävaikuttanut tehdasteollisuuden
säilymiseen Suomessa. Jos tästä kolmipyörästä
yksi osa poistuu, niin loppukin on vaarassa. Maailmalla
ei tunneta maata, joka olisi edelleen edelläkävijä
tuotekehityksessä, vaikka tuotanto olisi siirtynyt
pois. Tuotannon säilyminen ja kehittyminen Suomessa,
vaikka se merkitseekin automatisoinnin huomattavaa
lisääntymistä, on siten ensiarvoisen tärkeää myös
työllisyyden kannalta.
Automatisoinnin ja tuotantotehokkuuden parantamisen
ohella suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä
edistetään parhaiten varmistamalla kohtuuhintaisen
sähkön saatavuus. Sen vuoksi tarvitaan lisää ydinvoimaa.
Jos lupa annettaisiin vain yhdelle uudelle ydinvoimalalle,
niin samalla rajoittaisimme itse teollisuuden
toimintaedellytyksiä ja investointimahdollisuuksia. Tämä
ei olisi työllisyyden kannalta kestävää politiikkaa.
Perusteollisuudessa energian merkitys kustannustekijänä
on huomattava. Esimerkiksi terästä tehtäessä energian
hinta vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen tuplasti
enemmän kuin palkkakustannukset.
”
Viennistä suoraan tai välillisesti
elää täällä myös monia perheitä.
Palkkakustannusten merkitys korostuu alihankintayritysten
kannattavuudessa, koska siellä useimmiten työn
osuus on suurempi. Metalliliiton ja teknologiateollisuuden
tekemä maltillinen palkkaratkaisu osoittaa, että
siellä tilanteen vakavuus on ymmärretty molemmin
puolin pöytää. Valitettavasti samaa ei voi sanoa ahtaajista,
joiden kaksiviikkoinen lakko jätti jälkensä Suomen
maineeseen luotettavana toimittajana.
Usein väitetään, että edulliseen ydinvoimalla tuotettuun
energiaan perustuva teollinen Suomi ja Green
jobs-Suomi ovat vaihtoehtoja toisilleen. Näin ei suinkaan
ole, vaan molempia tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan
pelastamiseen. Joissakin tilanteissa edut jopa
yhtyvät. Esimerkiksi tuulivoimatuotannolle on markkinoita,
kun syöttötariffeja otetaan eri puolilla maailmaa
käyttöön, mutta Suomessa toimiva tuottaja voi pärjätä
kilpailussa vain, jos saa itse edullisesti tarvitsemansa
energian.
Kotiseutumme elinkeinorakenne ei poikkea olennaisesti
Suomen elinkeinorakenteesta. Myös täällä teollisuuden
suora ja välillinen vaikutus alueen työllisyyteen ja
hyvinvointiin on huomattava. Viennistä suoraan tai välillisesti
elää täällä myös monia perheitä. On siis myös
meidän etumme pitää huolta teollisuuden kilpailukyvystä.
On myös tärkeää, että TVO on yksi ydinvoimaluvan
saajista, koska Olkiluodon voimala heijastuu positiivisina
työllisyysvaikutuksina tänne asti.
Yhä nuoremmat lapset aloittavat liikunnan urheiluseuran
puitteissa. Huittislainen Arttu Hyvänen
hinkui jalkapallotreeneihin niin nuorena,
ettei hänelle löytynyt sopivaa joukkuetta.
Niinpä äiti ja isä alkoivat valmentaa poikaansa
ja samalla laumaa muitakin pikkupalloilijoita
Lauttakylän Lujassa.
Tallitytöt
eivät löhöile
telkkarin äärellä
Huittislaiset Roosa Miini
(11v.) ja Julianna Martikainen
(11v.) viettävät lähes
kaikki päivänsä Huittisten
Ratsastuskeskuksen tallilla.
Kaksikko menee yleensä hevostallille
suoraan koulusta
ja kotiin vasta illan hämärtyessä.
Lauantaisin he saattavat
saapua hevosten luokse
puoli yhdeksältä aamulla ja
lähteä kotiin vasta, kun kello
näyttää saman verran illalla.
Tallitöihin saattaa kuulua
muun muassa karsinoiden
ja tallin siivoamista, hevosten
vieminen ulos ja niiden
laittaminen ratsastuskuntoon
muita oppilaita varten.
Molemmilla on omat
suosikkihevosensa sekä hoitamisessa
että ratsastamisessa.
Julianna käy ratsastustunneilla
kaksi kertaa
viikossa, Roosa kerran. Julianna
on ratsastanut neljä
vuotta, ja sai pari vuotta sitten
Roosan kaverikseen harrastuksen
pariin.
–Estetunnit ovat parhaita,
tytöt sanovat. Julianna
on niin hurjapää, että
haluaa ratsastaa hevosella,
josta ei ikinä tiedä, mitä
se tekee juuri ennen estettä.
Näin ratsastukseen tulee
vähän haastetta ja actionia.
Roosa sen sijaan tykkää ainakin
vielä toistaiseksi hevosista,
joilla on pehmeä ravi
ja laukka.
Muille harrastuksille ei
näillä tytöillä liukene aikaa.
Hevoset ovat vieneet heidät
mukanaan niin täysin, ettei
televisiotakaan tule melkein
koskaan katsottua. Tytöt
sanovat löhöävänsä sohvalla
vain silloin, kun ovat
kipeinä.
Arttu 6 v.
- jalkapalloilija ja jääkiekkoilija
Huittislainen Arttu Hyvänen
(6v.) on aktiivinen esikoululainen.
Hänen intohimonaan
on jalkapallo ja jääkiekko.
Jos hän ei ole pelaamassa,
hän katselee niitä televisiosta,
mieluiten vielä papan erikoisurheilukanavalta.
Pojalla
on jääkiekkoharjoitukset
kahdesti viikossa ja jalkapalloa
hän potkii kerran viikossa.
Muina päivinä hän pelaa
isojen poikien kanssa katukiekkoa
kotitiellä. -Siellä hän
painaa 12-14-vuotiaiden poikien
kanssa, ja on yhtä lailla
peleissä mukana, äiti Sari
Hyvänen naureskelee. Muun
vapaa-aikansa Arttu viettää
muun muassa polkutraktorin
päällä tai muuten ulkoilemalla.
-Arttu olisi ulkona
melkein aina. Jos sataa, hän
menee autotalliin. Siellä hän
rakentelee, sahailee ja naulailee,
äiti kuvailee poikansa arkea.
Salibandyäkin Arttu haluaisi
pelata, mutta treenit
olisivat päällekkäin jääkiekon
kanssa. Niinpä pojan piti
tehdä valinta, ja hän valitsi
jääkiekon.
”
Joukkuelajit ovat
hyviä harrastuksia, sillä
niiden pariin nuori jää
helpommin vielä teini-iässäkin.
Joukkue omasta
tarpeesta
Vaikka Arttu ei sitä itse
myönnäkään, hänen esikuvansa
taitaa olla oma veli
Antti (12 v). Anttikin harrastaa
jalkapalloa ja jääkiekkoa.
Hänen kauttaan pikkuveikan
innostus lajeihin syntyikin.
-Artulla oli kova palo päästä
pelaamaan jalkapalloa jo
5-vuotiaana. Hänen ikäisilleen
ei kuitenkaan vielä ollut
jalkapallojoukkuetta, joten
päätimme lasten isän Teron
kanssa perustaa sellainen,
Sari kertoo. -Emmehän
me voineet evätä nuorimmalta
mahdollisuutta pelata,
kun vanhempikin veli voi,
hän lisää.
Sarin mielestä usein alaasteikäiset
liikkuvat paljon ja
saattavat Artun lailla olla hyvinkin
oma-aloitteisia. Kuten
ymmärrettävää, lapsi tarvitsee
tukea harrastukselleen
myös vanhemmilta ja koulusta.
Äiti antaakin suuret kiitokset
kouluissa jaettavista urheilutiedotteista.
-Joukkuelajit
ovat siitä hyviä harrastuksia,
että niiden pariin nuori jää
helpommin vielä teini-iässäkin,
Sari veikkailee.
Ratsastuksen suosio on Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan nousussa.
Julianna Martikainen (vasemmalla) ja Roosa Miini viettävät aikaansa tallilla
muutenkin kuin ratsastustunneilla. He saattavat työskennellä tallilla
viikonloppuisin ympäripyöreitä päiviä. Kuvassa myös Juliannan lempiratsu
Tigger eli Tikru.