Reservilaistutkimus_2008

Reserviläisten fyysinen 

suorituskyky 2008

Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008 

Jani Vaara 1,6 , Olli Ohrankämmen 2 , Tommi Vasankari 3,8 , Matti Santtila 2 , Mikael Fogelholm 4 , 

Elina Kokkonen 1 , Jaana Suni 3 , Harri Pihlajamäki 5 , Matti Mäntysaari 5 , 

Arja Häkkinen 7 , Keijo Häkkinen 1 , Heikki Kyröläinen 1,6 

1 

Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos 

2 

Puolustusvoimat, Pääesikunta 

3 

UKK-instituutti 

4 

Suomen Akatemia 

5 

Sotilaslääketieteen keskus 

6 

Maanpuolustuskorkeakoulu 

7 

Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitos; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 

8 

Turun yliopiston biolääketieteen laitos 

1

Tiivistelmä 

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja 

1993-1994 sekä laajemmin vuonna 2003. Väestön elintavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana 

yhä nopeammin. Tämä näkyy mm. fyysisen kunnon heikkenemisenä ja lihomisena. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn 

sekä liikunta- ja terveyskäyttäytymisen säännöllinen tutkiminen on täten aikaisempaa tärkeämpää, jotta 

heidän fyysisen suorituskykynsä riittävyys taistelutehtäviin tunnettaisiin. 

Tavoitteet 

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen 

suorituskyky suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin vuonna 2008 ja selvittää minkälainen on reserviläisten fyysinen 

suorituskyky vuonna 2008 verrattuna samanikäisiin reserviläisiin vuonna 2003. Lisäksi tutkittiin mitkä ovat reserviläisten 

fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen ja taustatekijöiden 

väliset yhteydet. 

Osallistujat ja menetelmät 

Tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista 20-45 –vuotiasta reserviläistä. Otos voidaan tietyin rajoituksin yleistää 

koskemaan keskimääräistä suomalaista miestä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Mittaukset suoritettiin vuoden 

2008 aikana järjestettyjen kertausharjoitusten (8 kpl) yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat, jotka 

esitetään tässä raportissa, olivat: antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys), verenkierto- 

ja hengityselimistön suorituskykytesti (maksimaalinen hapenottokyky) sekä lihaskunto- ja koordinaatiotestit 

(puristusvoima, etunojapunnerrus, istumaannousu, toistokyykistys, ala- ja yläraajojen maksimaalinen ojennusvoima, 

8-juoksu). Verinäytteistä analysoitiin mm. veren rasva- ja sokeriarvoja. Lisäksi taustatietoja ja elintapoja selvitettiin 

laajalla liikunta- ja terveyskyselyllä. 

Tärkeimmät tulokset 

Kestävyyskunto oli hyvä tai erinomainen 15 %:lla reserviläisistä. Sotilaiden kestävyyskunnon minimivaatimuksen 

täytti 46 %. Noin 40-60 %:lla oli hyvä alaraajojen ja keskivartalon lihaskunto sekä noin 30 %:lla oli hyvä yläraajojen 

lihaskunto. Verrattuna vuoden 2003 tutkimukseen kestävyyskunto oli keskimäärin heikompi ja lihaskunto huomattavasti 

parempi. Vuonna 2008 reserviläisistä 60 % oli normaalipainoisia, ja merkittävästi lihavien osuus oli noin 

10 %:a. Kehon paino oli keskimäärin 2 kg suurempi kuin vuonna 2003. Normaalipainoisten määrä oli 9 %:a pienempi, 

mutta lihavien osuudessa eroa ei havaittu vuoteen 2003 verrattuna. Veren kokonaiskolesteroliarvot ylittivät 

viite-arvon neljänneksellä tutkituista. Muut rasva- ja sokeriarvot sekä verenpaine olivat valtaosalla reserviläisistä viitearvojen 

mukaiset. Reserviläisistä 40 %:a liikkui liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan osalta. Vapaa-ajan 

liikunnan määrässä ei havaittu eroa vuosien 2003 ja 2008 välillä. 

Johtopäätökset 

Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta 

hapenottokyvyltään sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. Vastaavasti toisen puolen sijoituksia tulisi fyysisen 

suorituskyvyn perusteella tarkistaa vähemmän vaativampiin tehtäviin. Tämän Puolustusvoimien tutkimuksen 

päätarkoituksen lisäksi tuotettiin arvokasta kansanterveydellistä tietoa liikunnan ja terveiden elintapojen edistämiseksi 

sekä väestö- että yksilötasolla. 

3

Paino: Edita Prima Oy 

1. Painos 2009 

Graafinen suunnittelu: Teemu Lehto 

4

Sisällysluettelo 

Tiivistelmä 3 

1 Johdanto 7 

1.1 Fyysinen aktiivisuus, fyysinen suorituskyky ja terveys ....................................................................................................7 

1.2 Kehon koostumus ja fyysinen kunto ..............................................................................................................................7 

1.3 Operatiivisen toiminnan ja taistelukentän asettamat vaatimukset sotilaan fyysiselle toimintakyvylle ............................8 

2 Tavoitteet 9 

3 Aineisto ja menetelmät 10 

3.1 Tutkimuksen toteutus ...................................................................................................................................................10 

3.2 Tutkimusasetelma ja osallistujat ...................................................................................................................................10 

3.3 Kertausharjoitukset ja kutsuntamenettely .....................................................................................................................10 

3.4 Mittausaikataulu ..........................................................................................................................................................11 

3.6 Muodostetut indeksit ja summamuuttujat ....................................................................................................................15 

3.7 Aineiston tilastollinen analysointi .................................................................................................................................15 

3.8 Tutkimuslupa ja eettinen näkökanta ............................................................................................................................15 

4 Tulokset vuonna 2008 16 

4.1 Taustatekijät .................................................................................................................................................................16 

4.2 Elintavat ja työ .............................................................................................................................................................17 

4.3 Fyysinen suorituskyky ..................................................................................................................................................20 

4.4 Lihavuus .......................................................................................................................................................................24 

4.5 Terveys .........................................................................................................................................................................25 

4.6 Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen ..................26 

4.7 Taustatekijöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen, vapaa-ajan liikuntaan ja koettuun terveyteen ............27 

4.7.1 Fyysinen suorituskyky ..........................................................................................................................................27 

4.7.2 Lihavuus...............................................................................................................................................................30 

4.7.3 Vapaa-ajan liikunta ..............................................................................................................................................31 

4.7.4. Koettu terveys .....................................................................................................................................................32 

4.8 Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet ................................................................................33 

4.8.1 Lihavuuden yhteys fyysiseen suorituskykyyn .......................................................................................................33 

4.8.2 Maksimaalisen hapenottokyvyn yhteys terveyteen ..............................................................................................36 

4.8.3 Keskivartalolihavuuden yhteys terveyteen ...........................................................................................................36 

4.9 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen .......................................................38 

4.9.1 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn ........................................................................................38 

4.9.2 Vapaa-ajan liikunnan yhteys keskivartalolihavuuteen ..........................................................................................39 

4.9.3 Vapaa-ajan liikunnan yhteys terveyteen ...............................................................................................................39 

4.10. Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen, terveyteen ja vapaa-ajan liikuntaan ......................................40 

4.10.1 Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn ............................................................................................................40 

4.10.2 Stressin yhteys lihavuuteen .................................................................................................................................41 

4.10.3 Stressin yhteys terveyteen ..................................................................................................................................41 

4.10.4 Stressin yhteys vapaa-ajan liikuntaan .................................................................................................................42 

5 Reserviläisten tulosten vertailu vuosien 2003 ja 2008 välillä 43 

5.1 Taustatekijät. .................................................................................................................................................................43 

5.2 Elintavat ja työ ............................................................................................................................................................ 44 

5.3 Fyysinen suorituskyky ................................................................................................................................................. 44 

5.4 Lihavuus .......................................................................................................................................................................48 

5.5 Sairaudet .......................................................................................................................................................................49 

5.6 Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen ..................49 

5

6 Tulosten tiivistelmä ja pohdinta 52 

6.1 Reserviläisten tulokset vuonna 2008 ............................................................................................................................53 

6.1.1 Taustatekijöiden yhteys keskivartalolihavuus ja fyysiseen suorituskykyyn ...........................................................54 

6.1.2 Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet ........................................................................54 

6.1.3 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen ...............................................55 

6.2 Reserviläisten vertailu vuosien 2003 ja 2008 välillä .....................................................................................................55 

7 Johtopäätökset ja suositukset 58 

8 Lähteet 59 

Liitteet 63 

Liitetaulukot 95 

6

1 Johdanto 

Sotilailta ja reserviläisiltä edellytetään hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä. Varusmiesten 

fyysistä kuntoa on mitattu puolustusvoimissa säännöllisesti jo kolmen vuosikymmenen ajan. Väestötasolla viimeisen 

30 vuoden aikana suomalaisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on lisääntynyt. Sen sijaan työ- ja asiointimatkojen 

kulkeminen kävellen tai pyöräillen on vähentynyt (Borodulin ym. 2007a). Suomalaisten ravintotottumukset ovat 

myös muuttuneet terveellisemmäksi. (Finrisk 2007). Kuitenkaan lisääntynyt vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ja terveellisemmät 

ruokailutottumukset eivät näy vähentyneenä kehon painona. Ilmiö on nähtävissä kaikissa sosioekonomisissa 

luokissa (Borodulin ym. 2007b). Vain kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia. 

Viidennes väestöstä on lihavia (Finrisk 2007). 

Reserviläisten suorituskykyä ja terveyskäyttäytymistä on tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994 sekä 

2003. Erityisesti kestävyyssuorituskyvyn heikkeneminen on havaittu kuluneen 15 vuoden aikana (Santtila ym. 

2006). Laajin ja tieteellisesti vakuuttavin tutkimus toteutettiin vuonna 2003, jolloin 974 miestä tutkittiin kuuden 

eri kertausharjoituksen yhteydessä eri puolilla maata (Malmberg ym. 2004). Tutkimuksen päätuloksina saatiin selville, 

että reserviläisten fyysinen kunto on vähintään keskimääräinen normiviitearvoihin verrattuna, mutta riittämätön 

terveyden ja taistelukelpoisuuden kannalta. Fyysisen kunnon riittämättömyyden lisäksi yläraajojen lihaskunto 

havaittiin heikoksi ja maksimaalinen hapenkulutus välttäväksi. Hyvin lihavien reserviläisten soveltuvuutta raskaisiin 

taistelutilanteisiin onkin tarkkaan harkittava, koska lihavuus (BMI>30 kg·m 2 ) oli voimakas huonon kunnon selittäjä. 

Reserviläistutkimus 2003 osoitti myös, että ylävartalon ja alaraajojen heikentyneellä lihaskunnolla oli yhteys 

vatsanseudun lihavuuteen (Fogelholm ym. 2006), joka on merkki kohonneesta metabolisen oireyhtymän riskistä. 

Testit, jotka mittasivat laajasti fyysistä suorituskykyä, olivat polkupyöräergometritesti, etunojapunnerrus, käsinkohonta 

ja istumaannousu (Malmberg ym. 2004). 

1.1 Fyysinen aktiivisuus, 

fyysinen suorituskyky ja terveys 

Fyysisellä aktiivisuudella, fyysisellä suorituskyvyllä ja terveydellä on yhteys. Verenkiertoelimistön kunnon ja terveyden 

yhteydet näyttävät jopa voimakkaammilta verrattuna fyysisen aktiivisuuden ja terveyden yhteyksiin (Blair ym. 

2001). Havainto saattaa johtua osittain siitä, että fyysisen suorituskyvyn mittaaminen on aktiivisuuden arviointia 

spesifimpi. Lisäksi fyysinen suorituskyky on osin perintötekijöiden säätelemää, ja samat geenit saattavat olla myös 

yhteydessä terveyteen ja kuolleisuuteen. Säännöllisen liikunnan on todettu olevan yhteydessä muun muassa pienentyneeseen 

riskiin sairastua sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin, aivohalvaukseen, osteoporoosiin, eräisiin syöpäsairauksiin 

sekä 2-tyypin diabetekseen. Liikunnan harrastamisella on myös positiivisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin 

(Durstine ym. 2001), veren hyytymiseen liittyviin tekijöihin (Womack ym. 2003), glukoosiaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen 

(Borghouts & Keizer 1999), verenpaineeseen (Whelton ym. 2002), autonomisen hermoston 

toimintaan, sydämen toimintaan, verisuonten endoteelin toimintaan ja vastuskykyyn (Erikssen 2001). Suurin osa 

länsimaisesta väestöstä ei kuitenkaan saavuta terveysliikuntasuosituksien määrittämiä tavoitteita (Hawkins 2004). 

Tämä siitäkin huolimatta, että tiedetään fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen suorituskyvyn välinen positiivinen yhteys, 

jossa annos-vastesuhteeseen vaikuttavat mm. perinnölliset ominaisuudet, harjoitettava aktiivisuus, mitattava fyysisen 

kunnon tai terveyskunnon osa-alue sekä tutkittavan henkilön fyysisen kunnon lähtötilanne (Blair ym. 2001). 

1.2 Kehon koostumus ja fyysinen kunto 

Liiallinen kehon varastorasva aiheuttaa terveydellisen riskin. Kehon ylipainolla on laajat sosioekonomiset ja terveydelliset 

vaikutukset. Se ei vain lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin, vaan se on liitetty myös rajoittuneeseen liikkumiseen, 

lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen (Rissanen ym. 1990). Terveysriskien 

ja taloudellisten menetysten vuoksi fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehon ylipainon ehkäisyyn kiinnitetään yhä 

enemmän huomiota. Kaksi elämäntapoihin perustuvaa (ei farmakologista) päästrategiaa ylipainon vähentämiseksi 

7

ovat (1) rasvakudoksen kertymisen ennaltaehkäisy ja (2) tuloksellinen laihduttaminen (Hardeman ym. 2000; 

Fogelholm & Kukkonen-Harjula 2000; Arbeeny 2004). Kriittiseksi tekijäksi lihavuuden ehkäisyssä on kuitenkin 

osoittautunut ravinto ja erityisesti rasvan määrä ruokavaliossa (Bray & Popkin 1998). Ravintotekijöiden ohella tärkeä 

osatekijä lihavuuden ehkäisyssä on liikunta, joka mm. lisää päivittäistä energiankulutusta, lisää rasvatonta kehon 

massaa sekä vähentää rasvan osuutta kehon koostumuksessa (Weinsier ym. 2002; McInnis 2003). Teholtaan 

keskinkertaisella, mutta erityisesti rasittavalla liikunnalla, on havaittu olevan positiivinen yhteys painonhallintaan 

(Bernstein ym. 2003; Donnelly ym. 2003). 

1.3 Operatiivisen toiminnan ja taistelukentän 

asettamat vaatimukset sotilaan fyysiselle toimintakyvylle 

Nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvien asevoimien kehittämisen keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön vähentäminen 

ja ammattimaistaminen sekä teknologian roolin korostaminen. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan 

todeta, että sotilaallisten konfliktien sotilaisiin kohdistamat fyysiset ja henkiset vaatimukset eivät ole muuttuneet 

viimeisten vuosikymmenten aikana (Nindl ym. 2007, Sharp ym. 2008). Sotilaalliset operaatiot ovat sen sijaan 

teknistyneet ja muuttuneet samalla vaatimuksiltaan monimuotoisemmiksi. Sotilaasta on tullut tärkeä osa teknistä 

asejärjestelmää. Kriisien sekä operaatioiden aikana joukon toimintakyky ja yksittäisten taistelijoiden fyysinen sekä 

henkinen toimintakyky heikkenevät varsin nopeasti (Sharp ym. 2008). Fyysisen ja henkisen toimintakyvyn palauttamiseen 

tai toimintakyvyn kehittämiseen ei operaatioiden aikana ole riittävästi aikaa. Operaatiot ovatkin osoittaneet, 

että sotilaalta edellytetään edelleen jokaisella johtamis- ja suoritustasolla hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista 

toimintakykyä. Valitettavasti tämän päivän nuorten miesten fyysisen suorituskyvyn lasku sekä kehon painon nousu 

ovat lisänneet asevoimien haasteita sekä vaikeuttaneet fyysisesti riittävän hyväkuntoisten sotilaiden rekrytointia 

(Bjerkedal ym. 2001, Leyk ym. 2005, Dyrstad ym. 2006, Santtila ym. 2006). 

Sotilastehtävät, yhdessä vaativien työolosuhteiden kanssa, altistavat sotilaat useille erilaisille stressitekijöille, kuten 

esimerkiksi energia- ja nestevajeelle, univajeelle, jatkuvalle fyysiselle aktiivisuudelle sekä henkiselle kuormittumiselle 

(Nindl ym. 2002). Sotilaan työ sisältää lisäksi useita kuormittavia tehtäviä, joihin liittyy esimerkiksi raskaiden laitteiden 

tai materiaalien nostamista, poteroiden kaivamista sekä vaativia jalkamarsseja jopa 25–65 kg lisäkuorman 

kanssa. Lindholm ym. (2008) toteavat, että sotilailta edellytetään hyvää fyysistä suorituskykyä, kuten riittävää kestävyyskuntoa 

ja hermolihasjärjestelmän suorituskykyä sekä tasapaino- ja koordinaatiokykyä, jotta he selviytyisivät 

sekä pitkäkestoisesta, matalatehoisesta että hyvin rasittavia kuormitushuippuja sisältävistä ponnistuksista. Työ- ja 

toimintatavat eivät saa tarpeettomasti kuluttaa elimistön energiavarastoja. Siksi maksimisuorituskyvyn ja työn aiheuttaman 

keskimääräisen kuormituksen välillä on oltava riittävä reservi. Lindholm ym. (2008) asettavatkin sotilaan 

toimintakyvylle yksinkertaisen perussäännön, jonka mukaan useita tunteja kestävässä dynaamis-staattisessa ja tauotetussa 

työssä energeettinen keskikuormitus ei saisi ylittää 50 % aineenvaihdunnallisesta (hapenkulutus) maksimisuorituskyvystä. 

He toteavat lisäksi, että huonokuntoisella jo reipas useampituntinen tasamaakävely uuvuttaa. 

Tämän lisäksi kehon ylipaino nopeuttaa edelleen väsymistä. Hyvällä suorituskyvyllä, etenkin lihaskunnolla, on myös 

vammoja ennaltaehkäisevä vaikutus (Hoffman ym. 1999). 

Kestävyyskunnon suhteen sotilaiden tehtäväkohtaisia maksimaalisen hapenottokyvyn minimivaatimuksia on arvioitu 

useissa tutkimuksissa (Lindholm ym. 2008). Kaikkien puolustushaarojen ja aselajien sotilaiden maksimaalisen 

hapenottokyvyn minisuoritusvaatimus on 42 ml·kg -1·min -1 . Erikoisjoukkoihin sijoitettavien sotilaiden hapenottokyvyn 

vähimmäisvaatimus on yli 50 ml·kg -1·min -1 . Taistelijoiden lihaskunnon on vastaavasti oltava sellainen, että 

he kykenevät toimimaan toimintakykynsä säilyttäen vähintään 25 kilogramman lisäkuorman kanssa. Hetkellisesti 

kannattavan kuorman määrä voi olla jopa 55–65 kiloa (Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007–2016). Sotilaan 

perustaitoihin kuuluu lisäksi maastossa ja asutuskeskuksissa liikkumisen taidot, jotka vaativat myös riittäviä nopeusja 

voimaominaisuuksia, ketteryyttä ja lihashallintaa sekä anaerobista suorituskykyä. 

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää reserviläisten fyysinen suorituskyky ja sen riittävyys operatiivisiin 

tehtäviin vuonna 2008 sekä vertailla fyysistä suorituskykyä reserviläisillä vuonna 2003 ja 2008. 

8

2 Tavoitteet 

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: 

1. Kuinka suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin 

operatiivisiin tehtäviin? 

2. Minkälainen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonna 2008 verrattuna samanikäisiin reserviläisiin 

vuonna 2003? 

3. Mitkä ovat reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä 

elintapojen ja taustatekijöiden väliset yhteydet? 

9

3 Aineisto ja menetelmät 

3.1 Tutkimuksen toteutus 

Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Pääesikunnan henkilöstöosasto (koulutussektori). Tutkimuksen suunnittelua, 

toteuttamista ja raportointia koordinoi puolestaan tutkijaryhmä. Tutkimuksen tieteellisestä osuudesta vastasi professori 

Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta. Mittauksissa testaajina toimivat Puolustusvoimien 

henkilökuntaan kuuluvat koulutetut testaajat ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen opiskelijat 

sekä UKK-instituutin henkilöstöä. Verinäytteenotossa toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen 

laboratoriohenkilöstöä sekä Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoita ja Puolustusvoimien sairaanhoitohenkilöstöä.(Liite 

1). 

3.2 Tutkimusasetelma ja osallistujat 

Mittaukset suoritettiin vuoden 2008 aikana järjestettyjen kahdeksan kertausharjoitusten yhteydessä (Taulukko 3.1). 

Kertausharjoituksiin (8 kpl) käskettiin yhteensä 1155 reserviläistä, joista 920 (92 %) reserviläistä osallistui harjoituksiin. 

Syyt poissaoloon olivat pääasiallisesti työantajan asettama este, yksityisyrittäjyys, opiskelu tai terveys. 

Kertausharjoituksiin saapuneista tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista reserviläistä. Kokonaispoistuma oli näin 

ollen 26,8 %. Vapaaehtoisista neljä oli alle 20-vuotiaita ja yksi yli 45-vuotias. Heitä ei otettu mukaan tässä raportissa 

käytettyyn aineistoon. Näin ollen kokonaisotanta oli 841 reserviläistä. Aineiston edustavuutta suomalaisiin 20-45 

–vuotiaisiin miehiin tarkasteltiin iän, koulutuksen ja sotilasläänien suhteen tilastokeskuksen vuoden 2007 tiedoilla 

(Statfin). Tämän raportin tulokset voidaan tietyin rajoituksin yleistää koskemaan keskimääräistä nuorta suomalaista 

miestä, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. 

Taulukko 3.1. Kertausharjoituksiin osallistuneet reserviläiset (vahvuus) 

sekä tutkimukseen osallistuneiden ja kieltäytyneiden lukumäärät. 

Harjoitus Aselaji Ajankohta 

Kertausharjoituksiin 

osallistuneet 

Tutkimukseen 

osallistuneet 

SATMAAKK/PORPR Jalkaväki 9–10.4.2008 88 88 0 

ITPTRI/KARPR Ilmatorjunta 8-9.6.2008 114 88 26 

JK/KAIPR Jalkaväki 22-23.8.2008 130 94 36 

SLUK/PIONR Pioneeri 28-29.8.2008 112 106 6 

JK/UUDPR Jalkaväki 4-5.9.2008 112 112 0 

KAJK/KAARTJR Jalkaväki 3-4.10.2008 175 169 6 

SPOLK/MAASK Jalkaväki 15-16.11.2008 108 108 0 

KRHK/PKARPR Jalkaväki 26-27.11.2008 81 81 0 

Yhteensä 920 846 74 

Tutkimuksesta 

kieltäytyneet 

3.3 Kertausharjoitukset ja kutsuntamenettely 

Kertausharjoituskäskyt lähetettiin reserviläisille viisi kuukautta ennen palvelukseen astumista. Käskyn yhteyteen liitettiin 

tutkimustiedote harjoitukseen liittyvästä fyysisen suorituskyvyn tutkimuksesta. Reserviläiset saapuivat kertausharjoitukseen 

määrättynä päivänä viimeistään kello 14.00 mennessä. Lääkärintarkastus tehtiin kaikille palvelukseen 

astumisen yhteydessä. Harjoitukseen osallistuville tarjottiin päivällinen noin kello 18.00 ennen aloituspuhuttelua. 

Aloituspuhuttelu pidettiin kello 19.00 alkaen, jossa selvitettiin tutkimuksen tarkoitus ja toimenpiteet ennen mittausten 

alkua. Sen jälkeen vapaaehtoiset reserviläiset allekirjoittivat suostumuslomakkeen. Aloituspuhuttelussa tutkimukseen 

osallistuvat täyttivät myös kyselylomakkeen ja heidät jaettiin kymmenen hengen ryhmiin. Osallistujat 

10

siirtyivät mittauksiin näissä kymmenen hengen ryhmissä. Mittaukset käynnistyivät palvelukseen astumispäivää seuraavana 

aamuna kello 5:50 ensimmäisen ryhmän osalta. He aloittivat paaston aloituspuhuttelusta lähtien, jolloin se 

kesti vähintään 12 tuntia ennen ensimmäistä verinäytteenottoa. Veden nauttimista ei rajoitettu. 

3.4 Mittausaikataulu 

Aamumittauksissa osallistujat suorittivat ensin ortostaattisen kokeen kymmenen hengen ryhmissä (ortostaattisen 

kokeen tuloksia ei esitetä tässä raportissa), jonka jälkeen heiltä mitattiin verenpaine. Tämän jälkeen mitattiin pituus, 

paino ja vyötärönympärys. Aamumittausten päätteeksi reserviläisiltä otettiin verinäytteet kyynärlaskimosta. 

Verinäytteen ottamisen jälkeen he siirtyivät aamupalalle. Aamupala ohjeistettiin syötäväksi kevyesti ja kofeiinipitoisten 

juomien nauttiminen rajoitettiin yhteen annokseen. Aamupalan jälkeen mitattiin maksimaalinen isometrinen 

puristusvoima sekä ala- ja yläraajojen ojentajalihasten bilateraalinen, isometrinen maksimivoima. Seuraavina 

testeinä olivat 8-juoksu ja maksimaalinen polkupyöräergometritesti. Tämän jälkeen ammuttiin ekoammunta 

rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla sekä suoritettiin lihaskuntotestit. Lopuksi tutkittavat saivat henkilökohtaisen palautteen 

mittaustuloksistaan. (Liite 2) 

3.5 Mittausmenetelmät 

Verenpaine 

Mittauspäivänä verenpaine mitattiin kahdesti automaattisella verenpainemittarilla (Omron M6 Comfort, Omron 

Healthcare Europe B.V. Kruisweg 577–2132 NA, Hoofddorp, Alankomaat) jokaiselta tutkittavalta istuma-asennossa. 

Heille asetettiin automaattisen verenpainemittarin mansetti vasempaan käteen siten, että se oli 2-3 sormenleveyttä 

kyynärtaipeen yläpuolella. Ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä pidettiin noin 1-2 minuutin pituinen tauko. 

11

Lihavuus ja kehon koostumus 

Reserviläisten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin. Vyötärönympärys mitattiin Seca-mittanauhalla alimman 

kylkiluun ja suoliluun puolesta välistä paljaalta iholta uloshengityksen jälkeen tutkittavien seistessä. Mittanauha 

asetettiin vaakasuoraan, ja varmistettiin, että henkilön paino oli molemmilla jaloilla. Mittaus toistettiin 

kaksi kertaa ja tulokseksi kirjattiin mittausten keskiarvo yhden senttimetrin tarkkuudella. Lihavuuden mittarit 

painoindeksi ja vyötärönympärys luokiteltiin Suomessa yleisesti käytössä olevien suositusten perusteella (Lihavuuden 

Käypä-hoito–suositus 2007) 

Verinäytteet 

Paastoverinäytteet otettiin verinäytteiden ottoon koulutettujen henkilöiden toimesta, makuuasennossa käsivarren 

laskimosta, käyttäen Terumon VenoSafe (Terumo Europe, Leuven, Belgia) näytteenottomenetelmää. Näytteet otettiin 

viiteen putkeen. Näytteenottopaikalla analysoitiin pieni verenkuva EDTA- verestä verenkuva-analysaattorilla 

(Sysmex Co., Kobe, Japan). Verensokeri- ja seeruminäyteputket sentrifugoitiin näytteenoton jälkeen. Plasman verensokeri 

ja seerumin kolesteroli, HDL- kolesteroli, LDL- kolesteroli (laskennallinen) ja triglyseridit analysoitiin 

seuraavana päivänä Konelab 20 XTi- analysaattorilla (Thermo Electron Co, Vantaa, Finland). 

Puristusvoima 

Maksimaalinen isometrinen puristusvoima mitattiin puristusvoimamittarilla (Jamar & Saehan, Masan, Korea) 

oikeasta ja vasemmasta kädestä vuorotellen, molemmista kaksi kertaa. Testattavalle kerrottiin mittarin kahvan eri 

säätömahdollisuuksista sekä annettiin mahdollisuus kokeilla puristusotetta kahdella säädöllä. Puristus suoritettiin 

istuma-asennossa selkä suorana ja irti selkänojasta. Puristava käsi oli 90 asteen kulmassa kyynärnivelestä ja olkavarsi 

12

kiinni vartalossa. Vapaan käden kämmen pidettiin suorituksen ajan vapaan käden puoleisella polvella. Suoritus tapahtui 

lyhytkestoisena, maksimaalisena ja yhtäjaksoisena puristuksena. Tulos määritettiin molempien käsien parhaiden 

puristusten (kg) keskiarvona. Puristusvoimamittarin maksimitulos oli 90 kilogrammaa. 

Alaraajojen ojentajalihasten voima 

Isometrinen bilateraalinen alaraajojen ojennus suoritettiin kahdessa toisiaan vastaavassa dynamometrissä. Suoritus 

tapahtui istuma-asennossa polvikulman ollessa 107°. Käsillä pidettiin puristusote penkin reunasta suorituksen aikana. 

Suoritus hylättiin, mikäli koehenkilön takapuoli ei pysynyt kiinni penkissä tai levyä ei painettu koko jalkapohjalla. 

Yläraajojen ojentajalihasten voima 

Yläraajojen bilateraalisen isometrisen ojennuksen maksimivoima mitattiin dynamometrilla penkkipunnerrusasennossa. 

Testattavat suorittivat selinmakuulla, kyynär- ja olkanivelten kulmien ollessa 90°, käskystä maksimaalisen 

isometrisen yläraajojen ojennuksen. Suorituksen aikana selän tuli pysyä kiinni penkissä ja jalkapohjien maassa. 

Laitteet säädettiin jokaiselle henkilölle sopiviksi. Maksimiyrityksiä edelsi aina vähintään kaksi submaksimaalista 

verryttelysuoritusta, joista ensimmäinen suoritettiin puolella teholla ja toinen lähes maksimaalisesti. Jokaisen testin 

suoritustekniikka ohjeistettiin tarkasti, ja sen toteutumista valvottiin. Virheelliset suoritukset hylättiin. Testattavat 

ohjeistettiin tuottamaan maksimivoima mahdollisimman nopeasti ja ylläpitämään sitä kannustuksen ajan (noin kolme 

sekuntia). Maksimisuorituksia oli yhteensä kolme, ja niiden välinen palautusaika oli 30 sekuntia. 

Voima kerättiin 16-bittisellä AD-muuntimella (CED power 1401, Cambridge Electronic Design ltd, Englanti) 

yhden kilohertsin keräystaajuudella ja tallennettiin tietokoneelle, josta se analysoitiin Signal (2.16) -ohjelmalla. Kaikista 

suorituksista analysoitiin maksimivoima (N). Yläraajojen ojentajien maksimivoimatulokseen lisättiin tangon 

paino (70 N). Tangon kolahduksesta aiheutuneet mahdolliset häiriöpiikit suodatettiin pois. 

8-juoksu 

8-juoksulla mitataan ketteryyttä, koordinaatiokykyä ja hermolihasjärjestelmän suorituskykyä. 8-juoksun radan muodosti 

kaksi kartiota, joiden etäisyys oli 10 metriä. Testattava asettui lähtö/maalilinjalle kartion oikealle puolelle ja 

aloitti juoksemisen testaajan antamasta merkistä. Hän kiersi kahdeksikon muotoisen radan, jota hän harjoitteli kerran 

ennen varsinaisia suorituksia. Kukin testattava suoritti kaksi maksimaalista yritystä. Aika mitattiin valokennojen 

(Newtest Powertimer, Newtest Oy, Oulu) avulla, jolloin lähtö ja maaliintulo rekisteröityivät automaattisesti 1/100 

sekunnin tarkkuudella. Tulokset pyöristettiin 1/10 sekunnin tarkkuuteen. Nopein suoritus otettiin mukaan tilastolliseen 

analyysiin. 8-juoksulle käytettiin luokitusperusteena koko aineiston (N=846) tertiilejä. 

Polkupyöräergometritesti 

Polkupyöräergometritestillä mitattiin maksimaalista aerobista suorituskykyä. Testit suoritettiin kymmenellä ergometrillä 

(Ergoline 800S, Ergoselect 100K, Ergoselect 200K, Bitz, Saksa) samanaikaisesti. Testit toteutettiin nousujohteisena 

kuormituksena uupumukseen saakka. Lähtökuormana oli 50 Wattia, ja kahden minuutin välein vastus 

nousi 25 Watilla. Testiin kuului uupumuksen jälkeinen 2 minuutin aktiivinen palautumisjakso. Syke mitattiin koko 

suorituksen ajan (Polar T-31; Polar Vantage, Kempele, Suomi). Mitattavat muuttujat olivat maksimisyke, maksimivastus 

(W) sekä ohjelman (Milfit4/Fitware, Suomi) arvioima maksimaalinen hapenkulutus (ml·kg -1·min -1 , L·min -1 ). 

Testattavalle säädettiin satulan korkeus siten, että hänen jalkansa juuri suoristui polkimen ollessa ala-asennossa. 

Ohjauskannatin säädettiin samalle korkeudelle satulan kanssa ja käsikahvat asetettiin pystysuoraan. Lisäksi häntä 

ohjeistettiin siten, että ote tangosta on vapaa ja käsien paikkaa sai vaihtaa testin aikana. Testin aikana testettavaa 

kehotettiin pysymään istuma-asennossa ja välttämään puhumista. Ergometritesti suoritettiin maksimaalisena siten, 

että testi päättyi, kun testattava ei enää jaksanut ylläpitää vaadittua poljentakierrosnopeutta (60–90 rpm·min -1 ) tai 

halusi omasta tahdostaan lopettaa testin suorittamisen. Maksimaalisen hapenkulutuksen arvioinnissa käytettiin kaavaa: 

(11,016 ∙ maksimi polkemisteho) ∙ kehon paino -1 + 7,0. Maksimaalisen hapenottokyvyn luokituksina käytettiin 

Puolustusvoimien asettamia viitearvoja (Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2008). 

13

Lihaskuntotestit 

Lihaskuntotestit suoritettiin maksimitoistotesteinä 60 sekunnin aikana. Testaaja näytti ja selitti jokaisen testisuorituksen 

yksityiskohtaisesti testattavalle ryhmälle, jonka jälkeen testattavat kokeilivat ja harjoittelivat testiä annettujen 

ohjeiden mukaan. Lihaskuntotestien tulokseksi laskettiin maksimitoistomäärä 60 sekunnin aikana. Lihaskuntotestien 

luokituksina käytettiin Puolustusvoimien asettamia viitearvoja (Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2008). 

Lihaskuntotestien pohjalta laskettiin lihaskuntoindeksi (LKI) Puolustusvoimien testaajan käsikirjan siviilien ikäluokittaisen 

pisteytyksen mukaisesti (Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2008). Lihaskuntoindeksissä huomioitiin 

puristusvoima, istumaannousu, etunojapunnerrus ja toistokyykistys, ja näistä saadut pisteet laskettiin yhteen. 

Etunojapunnerrus 

Etunojapunnerrus mittaa kyynärvarren ojentajien ja olkapäiden suorituskykyä. Ennen testiä käsien oikea sijainti 

määritettiin päinmakuulla asettamalla kämmenet hartioiden leveydelle ja tasolle siten, että sormet osoittivat eteenpäin. 

Peukaloiden oli yllettävä koskettamaan olkapäitä. Jalat olivat lantion leveydellä. Lähtöasennossa kädet olivat 

hartioiden leveydellä suoriksi ojennettuina, vartalo suorana, varpaat ja kämmenet tukipisteinä. Lähtöasennosta vartalo 

laskettiin jännitettynä ala-asentoon, jossa olkavarret olivat vaakatasossa. Yksi suoritus täyttyi, kun ala-asennosta 

oli palattu lähtöasentoon. Jalkoja ei saanut tukea esimerkiksi seinään (liike tapahtui vapaassa tilassa). Lantiokulman 

(160–180º) ja pään asennon oli pysyttävä suorituksen ajan vakiona. (ACSM 2000) 

Istumaannousu 

Istumaannousu mittaa vatsalihasten ja lonkan koukistajien suorituskykyä. Lähtöasennossa testattava makasi selin 

makuulla polvikulmien ollessa noin 90 astetta. Nilkat olivat suorituksen aikana tuettuina (avustaja), sormet takaraivon 

kohdalla ristissä. Lähtöasennosta noustiin istumaan siten, että kyynärpäät koskettivat polvia tai kävivät polvien 

tasolla. Ala-asennossa lapaluiden alaosa kosketti alustaa. Yksi suoritus koostui kyynärpäiden koskettamisesta polviin 

ja paluusta ala-asentoon. Kädet pidettiin suorituksen ajan vakioidussa asennossa sormenpäät ristissä kyynärpäiden 

osoittaessa eteenpäin. (Viljanen ym. 1991) 

Toistokyykistys 

Lähtöasennossa jalat olivat enintään hartianleveydellä, jalkaterät olivat yksilöllisten ominaisuuksien perusteella 0-30 

astetta ulospäin auenneena. Olkapää, lantio, polvi ja nilkka olivat samalla pystysuoralla linjalla. Lähtöasennosta 

kyykistyttiin ala-asentoon niin, että sormenpäät koskettivat alustaa jalkaterän ulkosivun alueella. Reidet olivat alaasennossa 

alustan suuntaisesti vaakatasossa. Yksi suoritus täyttyi, kun testattava oli noussut edellä mainitusta alaasennosta 

lähtöasentoon. Vartalon rakenteen ja nivelten liikkuvuuden aiheuttamien rajoitusten vuoksi sallittiin tarvittaessa 

korokkeen käyttö kantapään alla. (Pohjonen 2001.) 

Ekoammunta 

Ekoammunnassa suoritettiin kolme erityyppistä ammuntasuoritusta: rynnäkkökivääriammunta makuulta, rynnäkkökivääriammunta 

pystystä ja pistooliammunta pystystä. Jokainen ammuntasuoritus koostui kymmenestä 

laukauksesta. Tutkittavat ampuivat Eko-Aims aseilla (Eko-Aims OY, Ylämylly, Suomi). Rynnäkkökivääri vastasi 

reserviläisten aikaisemmin käyttämää 7,62 RK 62:sta tähtäinten ja painonsa puolesta. Ampumataulut sijaitsivat 

ammunnoissa 10 m etäisyydellä. Ampumalaitteen asetuksina käytettiin RK 3 ampumataulua, jonka 10-ringin 

halkaisija on 11 cm ja jokaisen seuraavan numeron porras 5 cm. Pistooliammunnassa käytettävässä aseessa oli 

punapistetähtäin. Ampumataulun asetuksina käytettiin pistoolitaulua. Ammunta suoritettiin maksimaalisen hapenottokykytestin 

jälkeen, kuitenkin niin, että tutkittavat saivat mahdollisuuden palautua noin 15 min. Ammunta 

alkoi aina mittaajan koulutuksella aseeseen ja ampumajärjestelmään. Tutkittavat ampuivat ensin yhden kymmenen 

laukauksen harjoittelusarjan rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla. Ampujat saivat käyttää parhaaksi katsomaansa 

ampuma-asentoa ja heitä kehotettiin ampumaan mahdollisimman hyvin omien kykyjensä mukaisesti. Ammunnoista 

kirjattiin ylös jokaisen osuman arvo, joista laskettiin 10 laukauksen summa, keskiarvo ja keskihajonta. Sekä 

14

ynnäkkökivääriammunnassa että pistooliammunnassa käytetty tulosohjelma keskitti ammuttujen laukausten 

iskemäkeskeispisteen keskelle taulua, joten saavutettu ammuntatulos oli automaattisesti paras mahdollinen tulos 

kyseisillä osumilla. 

3.6 Muodostetut indeksit ja summamuuttujat 

Analyysejä varten muodostettiin useita indeksejä ja summamuuttujia sekä mitatuista muuttujista että liikunta- ja 

terveyskyselystä (Liite 3). Lisäksi erilliset kysymyssarjat pisteytettiin, ja niistä laskettiin ruokavalion terveellisyysindeksi 

(kysymykset 30-33 ja 37-41), (Liite 4) sekä Työterveyslaitoksen työstressikyselyn mukainen stressi-indeksi (kysymykset 

105-108) (Liite 5). Lisäksi aineistosta oli mahdollista laskea metabolisen oireyhtymän (MBO) esiintyvyys 

Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuoden 2007 diagnostisten kriteerien mukaisesti (Liite 6). Univaje laskettiin 

kysymysten ”19. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa?” ja ”20. Kuinka pitkän unen tarvitset 

ollaksesi seuraavana päivänä virkeä?” erotuksena. 

3.7 Aineiston tilastollinen analysointi 

Kunkin kertausharjoituksen testauskerran kyselyjen, testien, mittausten ja näytteiden analyysien tulokset lähetettiin 

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle, jossa ne yhdistettiin. Osallistujat saivat tutkimuksessa numerokoodin, 

ja heitä kohdeltiin nimettöminä tietokannassa. Muodostunutta tietokantaa säilytettiin koko tutkimuksen 

ajan Jyväskylän yliopistossa, jossa tulokset analysoitiin tutkimukseen liittyvien kertausharjoitusten päätyttyä joulukuun 

2008 ja huhtikuun 2009 välisenä aikana. Tutkimuksen jälkeen tiedot toimitettiin Pääesikuntaan ja tuhottiin 

Jyväskylän yliopistosta. 

Ryhmävertailuissa riippumattomille otoksille käytettiin varianssianalyysiä tai sen parametritonta vastinetta. Parivertailuissa 

merkitsevyydet korjattiin vastaamaan todellista riskitasoa. Osittaiskorrelaatiokertoimet ja Spearmanin 

järjestyskorrelaatiokertoimet sekä oletusten voimassaolon tarkastelu suoritettiin tavanomaisin menetelmin. Osassa 

analyysejä muuttujat normalisoitiin muunnoksin (kuten logaritmisointi), jotka mahdollistivat parametristen menetelmien 

käytön. Lisäksi kappaleessa 5 vuoden 2003 aineiston ikäjakauma painotettiin vastaamaan vuoden 2008 

aineiston ikäjakaumaa niissä analyyseissä, joissa se oli tarpeellista, sillä iän jakauma erosi merkitsevästi vuosien välillä. 

Painotuksesta johtuen 21-25 –vuotiaat olivat vuosien 2003 ja 2008 välisessä vertailussa voimakkaasti edustettuina. 

Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS –ohjelmalla (SPSS 15.0 for Windows). 

3.8 Tutkimuslupa ja eettinen näkökanta 

Tutkittavat osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Ennen tutkimusta tutkittavat täyttivät suostumuslomakkeen, 

ja heitä tiedotettiin tutkimuksen sisällöstä ja sen kulusta. Tutkittavat pystyivät keskeyttämään tutkimuksen syytä 

ilmoittamatta milloin tahansa. Tutkimuslupa saatiin Puolustusvoimilta ja eettinen lausunto Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 

ja Jyväskylän yliopiston eettisiltä toimikunnilta. 

15

4 Tulokset vuonna 2008 

Tässä luvussa esitellään tutkimuksen päätulokset vuonna 2008. Tarkemmat tulokset eräistä muuttujista löytyvät 

liitetaulukoista. 

4.1 Taustatekijät 

Reserviläisten keski-ikä oli 25 ± 4 vuotta. Reserviläisten pituus oli keskiarvona 180 ± 6 cm ja paino 80 ± 13 kg. 

Koulutusjakauman mukaan suurin ryhmä oli 13-15 vuotta opiskelleet, joita oli 40 %:a. Selvä vähemmistö oli opiskellut 

9 vuotta tai vähemmän. Suurin osa reserviläisistä asui kaupungissa (taulukko 4.1). Yli puolet reserviläisistä oli 

naimattomia, ja reilu kolmannes asui avoliitossa. 

Taulukko 4.1. Koulu- ja opiskeluvuodet sekä asuinpaikka. 

Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua ja opiskellut päätoimisesti? % N 

9 vuotta tai vähemmän 2,7 23 

10-12 vuotta 34,7 292 

13-15 vuotta 40,1 337 

16 vuotta tai enemmän 22,5 189 

Minkälainen on asuinpaikkasi? 

Kaupunki, jossa on yli 90 000 asukasta 41,4 347 

Kaupunki tai kunta, jossa on 10 000 – 89 999 asukasta 43,0 361 

Taajama (alle 10 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa) 8,1 68 

Maaseutu 7,5 63 

Sotilaskoulutuksessa miehistön osuus reserviläisistä oli lähes kaksi kolmannesta. Jalkaväki oli selvästi yleisin aselaji. 

Sotilaslääneistä Pohjois-Suomi oli aliedustettuna (taulukko 4.2). 

Taulukko 4.2. Sotilaskoulutus, aselaji ja sotilaslääni. 

Mikä on sotilaskoulutuksesi? % N 

Miehistö 65,6 552 

Aliupseeri 25,7 216 

Reservin upseeri 8,7 73 

Mikä oli aselajisi varusmiespalveluksen aikana? 

Jalkaväki ja pioneerit 63,8 535 

Kenttätykistö ja ilmatorjunta 12,0 101 

Muut 24,2 203 

Minkä sotilasläänin alueella asut? 

Etelä-Suomen Sotilaslääni (ESSL) 38,6 324 

Länsi-Suomen Sotilaslääni (LSSL) 33,7 283 

Itä-Suomen Sotilaslääni (ISSL) 25,0 210 

Pohjois-Suomen Sotilaslääni (PSSL) 2,7 23 

16

4.2 Elintavat ja työ 

Vapaa-ajan liikuntaa kokonaan harrastamattomia tai paljon liikuntaa harrastavia (ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin 

neljä kertaa viikossa) oli kumpaakin 13 %. Muut vapaa-ajan liikuntaryhmät muodostivat vajaan viidenneksen kukin. 

37 % reserviläisistä käytti työ- ja asiointimatkojensa kulkemiseen kävellen tai pyöräillen 15-29 minuuttia päivässä. 

Reilu neljännes reserviläisistä ilmoitti arkiliikunnan määräkseen 30-59 minuuttia päivässä. Reserviläisiä, jotka eivät 

kävelleet tai pyöräilleet päivittäin työ- tai asiointimatkoilla oli 11 % (taulukko 4.3). 

Taulukko 4.3. Vapaa-ajan liikunta ja arkiliikunta. 

Vapaa-ajan liikuntaryhmä % N 

Ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa 12,6 106 

Ripeää ja reipasta liikuntaa kolme kertaa viikossa 17,5 147 

Ripeää ja reipasta liikuntaa kaksi kertaa viikossa 19,4 163 

Ripeää ja reipasta liikuntaa noin kerran viikossa 19,2 161 

Verkkaista tai rauhallista liikuntaa yhtenä tai useampana päivänä viikossa 18,7 157 

Ei juuri mitään liikuntaa joka viikko 12,6 106 

Kävely tai pyöräily työ- tai asiointimatkoilla 

60 minuuttia tai enemmän päivässä 12,8 108 

30 – 59 minuuttia päivässä 22,4 188 

15 – 29 minuuttia päivässä 37,1 312 

Alle 15 minuuttia päivässä 16,3 137 

En kävele tai pyöräile päivittäin työ- tai asiointimatkoilla 11,4 96 

Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen keskeisimpinä motiiveina reserviläisillä olivat fyysinen kunto (33 %) ja virkistys 

(20 %). Noin kymmenesosa ilmoitti joko terveyden, kaverit ja ystävät tai elämänlaadun ensisijaiseksi motiivikseen 

(liitetaulukko 1). Kolmannekselle ajan puute oli ensisijainen vapaa-ajan liikuntaa rajoittava tekijä ja kolmannekselle 

väsymisestä johtuva liikunnan pariin hakeutumattomuus. Vajaa viidennes vastasi syyksi motivaation puutteen (laiskuus). 

Henkilöitä, joilla ei ole vapaa-ajan liikuntaa rajoittavia tekijöitä oli 14 % (taulukko 4.4). 

Taulukko 4.4. Mikä seuraavista tekijöistä ensisijaisesti rajoittaa liikkumistasi vapaa-aikanasi? 

% N 

Minulla ei ole riittävästi aikaa. 29,7 249 

Olen väsynyt enkä jaksa lähteä liikunnan pariin. 29,7 249 

Laiskuus 19,0 159 

Minulla ei ole vapaa-ajan liikuntaa rajoittavia tekijöitä. 14,2 119 

Käyttömaksut liian korkeita, tai liikuntapaikat hankalasti saavutettavissa 2,7 23 

Liikunta ei kiinnosta minua. 2,2 19 

Minulla on sairaus tai vamma, joka rajoittaa liikkumistani. 1,3 11 

En tiedä, miten kannattaisi liikkua. 1,1 9 

En mielestäni hallitse riittävän hyvin liikunnassa tarvittavia taitoja. 0,1 1 

Yhteensä 100 839 

17

Kävely, lenkkeily tai juoksu oli mieluisin kestävyysliikuntalaji noin puolelle reserviläisistä. Kestävyysliikuntaa harrastamattomien 

osuus oli 12 %. Jalkapallo ja salibandy olivat suosituimmat joukkuelajit, kummankin osuus oli noin 

20 %. Joukkuelajeja harrastamattomia oli noin kolmannes. Mailapeleistä selvästi mieluisin oli sulkapallo (36 %). 

Mailapelejä harrastamattomia oli noin kolmannes. Taitolajeista suosituimpia olivat laskettelu (31 %), ammunta 

(12 %) ja moottoriurheilu (10 %). Taitolajeja ei harrastanut noin kolmannes reserviläisistä. Mieluisin voima- tai 

kamppailulaji oli kuntosaliharrastus (42 %). Voima- tai kamppailulajeja harrastamattomia oli 43 % (liitetaulukot 

2-6). Jonkin urheiluseuran aktiivijäseniä oli noin viidennes reserviläisistä. Henkilöitä, jotka eivät koskaan ole olleet 

urheiluseuran jäseniä oli 26 %. Viimeisimmän koulutodistuksen numerokseen liikunnassa 59 % tutkituista ilmoitti 

kiitettävän (9-10). Numeron 6 tai alle ilmoitti 2 % otoksesta (liitetaulukot 7-8). 

Luokitellun ruokavalion laatuindeksin mukaan terveellinen ruokavalio oli 18 % reserviläisistä. Suurin osa kuului 

luokkaan ”kohtalainen ruokavalio” (71 %) (taulukko 4.5). 

Taulukko 4.5. Ruokavalion terveellisyysindeksi. 

% N 

Terveellinen ruokavalio 17,7 148 

Kohtalaista ruokavalio 71,5 598 

Epäterveellinen ruokavalio 10,8 90 


Vajaa puolet reserviläisistä käytti alkoholia 1-2 kertaa viikossa, vajaa viidennes pari kertaa kuukaudessa ja 15 % 3-4 

kertaa viikossa. Alkoholia ei käyttänyt 4 % reserviläisistä. Alkoholia joi kerralla kuusi annosta tai enemmän kerran 

viikossa 40 % ja kerran kuukaudessa 30 %. Reserviläisistä kuutta annosta tai tai enempää alkoholia ei koskaan juo 

8% ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa viidennes (taulukko 4.6). 

Taulukko 4.6. Alkoholin kulutus. 

Alkoholin kulutus % N 

Päivittäin 1,8 15 

5-6 kertaa viikossa 4,4 37 



Pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin 31,0 260 

En käytä alkoholijuomia 4,3 36 

Alkoholia kerralla kuusi annosta tai enemmän 

Päivittäin tai lähes päivittäin 0,9 8 

Kerran viikossa 40,4 339 

Kerran kuukaudessa 30,4 255 

Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 20,4 171 

En koskaan 7,9 66 

18

Säännöllisesti tupakoivia oli 38 % ja säännöllisesti nuuskaa käyttäviä 5 % reserviläisistä. Varusmiespalveluksen aikana 

tupakoimattomien määrä oli vajaa puolet ja säännöllisesti tupakoivia ennen varusmiespalvelusta oli reilu kolmannes. 

Varusmiespalveluksen aikana säännöllisen tupakoinnin aloittaneita, jotka yhä jatkavat, oli 5 % reserviläisistä. 

Säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä aloittaneita, ja varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen viimeistään vuoden 

kuluttua lopettaneita oli yhteensä 3 %. Varusmiespalveluksen aikana aloitettu säännöllinen nuuskaus jatkui yhä 

0,6 %:lla reserviläisistä (liitetaulukot 9-12). 

Suurimmalla osalla reserviläisistä itse raportoitu unen määrä oli 7-8 tuntia. Reilu viidennes ilmoitti nukkuvansa 

keskimäärin kuusi tuntia tai alle ja yhdeksän tuntia tai enemmän ilmoitti nukkuvansa 7 % reserviläisistä. Univajetta 

oli 17 %:lla ja liikaa unta 46 %:lla reserviläisistä. Reilulla kolmanneksella ilmoitettu unen määrä vastasi ilmoitettua 

unen tarvetta. Päiväaikaisesta uneliaisuudesta kärsi 1-5 päivänä viikossa yhteensä 35 %. Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä 

uneliaisuudesta kärsi 3 % (taulukko 4.7). 

Taulukko 4.7. Unen määrä. 

Unta vuorokaudessa % N 

6 tuntia tai alle 20,7 174 

7-8 tuntia 72,6 611 

9 tuntia tai yli 6,7 56 

Univajeen määrä 

≥ 2 tuntia liikaa unta 19,3 162 

1 tunti liikaa unta 27,0 227 

Unen määrä vastaa unen tarvetta 37,2 313 

1 tunti liian vähän unta 12,1 102 

≥ 2 tuntia liian vähän unta 4,4 37 

Tunnetko itsesi liian uneliaaksi päivällä 

Päivittäin tai lähes päivittäin 2,8 24 

3-5 päivänä viikossa 7,0 60 

1-2 päivänä viikossa 28,1 239 

Harvemmin kuin kerran viikossa 31,4 265 

Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 27,1 229 

En koskaan 3,6 31 

19

Viidennes reserviläisistä oli opiskelijoita ja reilu kaksi kolmannesta työssäkäyviä. Työttömien osuus oli 2 %. Raskasta 

ruumiillista työtä ilmoitti tekevänsä yli viidennes ja istumatyötä yli neljännes reserviläisistä. Viikoittaiseksi työtuntimääräkseen 

puolet reserviläisistä ilmoitti 40 tuntia tai 31-39 tuntia. Yli 40 tuntia viikossa töitä tekeviä oli 35 % 

reserviläisistä (taulukko 4.8). Vajaa puolet ilmoitti tekevänsä säännöllistä päivätyötä. Kaksi- ja kolmivuorotyön osuus 

oli yhteensä reilu viidennes. Muuta epäsäännöllistä työtä teki vajaa viidennes reserviläisistä (liitetaulukko 13). 

Taulukko 4.8. Työ. 

Työtilanne viimeisten 12 kuukauden aikana % N 

Työssä 69,0 580 

Opiskelija 26,7 224 

Työtön 2,1 18 

Koti-isä 0,4 3 

Vuorotteluvapaalla 0,0 0 

Jokin muu 1,8 15 

Työn ruumiillinen rasittavuus 

Pääasiassa istumatyötä 27,8 225 

Kävelyä, muttei nostelua tai kantamista 19,3 156 

Kävelyä, nostelua ja portaiden nousemista 31,9 258 

Raskasta ruumiillista työtä, kuten kantamista ja kaivamista. 21,0 170 

Keskimäärin työtunteja viikossa 

Yli 60 tuntia 3,3 28 

51-60 tuntia 8,0 67 

41-50 tuntia 22,3 187 

40 tuntia 32,4 272 

31-39 tuntia 18,8 158 

21-30 tuntia 6,6 55 

Alle 20 tuntia 4,3 36 

En ole työssä 4,3 36 

4.3. Fyysinen suorituskyky 

Oheisessa taulukossa on esitetty kootusti mitattujen muuttujien tulokset fyysisen suorituskyvyn osalta (taulukko 4.9). 

Taulukko 4.9 Fyysistä suorituskykyä kuvailevat tunnusluvut 

Keskiarvo 

Keskihajonta 

95 %:n 

luottamusväli Minimi Maksimi N 

Maksimaalinen hapenottokyky 

(ml·kg -1·min-1 ) 41,7 8,1 41,1-42,2 19,5 72,5 782 

Istumaannousu (toistoa/min) 38 10 37-39 2 72 789 

Etunojapunnerrus (toistoa/min) 29 13 28-30 1 75 774 

Toistokyykistys (toistoa/min) 44 9 43-44 3 65 770 

Puolustusvoimien lihaskuntoindeksi (pisteet) 13,3 3,3 13,1-13,6 5,8 20,0 637 

Puristusvoima (kg) 53,0 9,0 52,4-53,7 21,5 85,5 824 

Alaraajojen ojennusvoima (N) 2939 876 2878-2999 886 7385 807 

Yläraajojen ojennusvoima (N) 899 200 885-913 371 1634 818 

8-juoksu (s) 6,1 0,4 6,0-6,1 4,9 8,2 807 

20

Maksimaalisen hapenottokyvyn keskiarvotulos oli 41,7±8,1 ml·kg -1·min-1 . Reserviläisistä heikon tai välttävän tuloksen 

sai 72 % (≤ 45,9 ml·kg -1·min 4.1; s. 22 

-1 ). Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 50 ml·kg -1·min-1 ) saavutti 15 % reserviläisistä 

4.3; kuvio 

(kuvio 4.1). Sotilaiden minisuoritusvaatimuksen (42 ml·kg -1·min-1 ) täytti 46 % reserviläisistä. 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

20 

40 

60 

Maksimaalinen hapenottokyky (mlkg -1 min -1 ) 

80 

Kuvio 4.1. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (45,9 ml·kg -1·min -1 ) ja hyvän testituloksen alaraja 

(50 ml·kg -1·min -1 ) maksimaalisen hapenottokyvyn kumulatiivisessa prosenttijakaumassa. 

4.3; kuvio 4.2; s. 22 

Toistokyykistyksen keskiarvotulos oli 44 ± 9 toistoa. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 41 toistoa/min) saavuttaneiden 

osuus oli 37 % reserviläisistä. Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 46 toistoa/min) saavutti 42 % reserviläisistä (kuvio 

4.2). Toistokyykistyksellä oli yhteys maksimaalisen hapenottokyvyn kanssa (r = 0.55, p < 0.001), mutta ei alaraajojen 

ojentajien maksimivoimaan. 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

0 

20 

40 

Toistokyykistys (toistoa/min) 

60 

Kuvio 4.2. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (41 toistoa) ja hyvän testituloksen alaraja (46 toistoa) toistokyykistyksen 

kumulatiivisessa prosenttijakaumassa. 

21

Istumaannousun keskiarvotulos oli 38 ± 10 toistoa. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 30 toistoa/min) saavuttaneiden 

osuus oli 24 % reserviläisistä. 4.3; kuvio Hyvän 4.3; tai s. erinomaisen 23 tuloksen (≥ 36 toistoa/min) saavutti 60 % reserviläisistä (kuvio 4.3). 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

0 

20 

40 

60 

80 

Istumaannousu (toistoa/min) 

Kuvio 4.3. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (30 toistoa) ja hyvän testituloksen alaraja (36 toistoa) istumaannousun 


4.3; kuvio 4.4; s. 23 

Etunojapunnerruksen keskiarvotulos oli 29 ± 13 toistoa. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 30 toistoa/min) saavuttaneiden 

osuus oli 59 % reserviläisistä. Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 35 toistoa/min) saavutti 32 % reserviläisistä 

(kuvio 4.4). 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

0 

20 

40 

60 

Etunojapunnerrus (toistoa/min) 

80 

Kuvio 4.4. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (30 toistoa) ja hyvän testituloksen alaraja (35 toistoa) etunojapunnerruksen 


22

Puristusvoiman keskiarvotulos oli 53 ± 9 kg. Heikon tai välttävän tuloksen (≤ 51,9 kg) saavuttaneiden osuus oli 48 % 

4.3; kuvio 4.5; s. 24 

reserviläisistä. Hyvän tai erinomaisen tuloksen (≥ 60 kg) saavutti 24 % reserviläisistä (kuvio 4.5). 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

20 

40 

60 

80 

Puristusvoima (kg) 

Kuvio 4.5. Puolustusvoimien välttävän testituloksen yläraja (51,9 kg) ja hyvän testituloksen alaraja (60 kg) puristusvoiman 


Reserviläisten 8-juoksun keskiarvo oli 6,1 ± 0,4 sekuntia. Alaraajojen maksimaalisen ojennusvoiman keskiarvotulos 

oli 2939 ± 876 N ja yläraajojen ojennusvoima 899 ± 200 N, joka korreloi merkittävästi etunojapunnerruksen kanssa 

(r = 0.58, p < 0.001). Sen sijaan toistokyykistyksen ja jalkojen voiman välillä oli heikko yhteys (r=0.22, p

4.4. Lihavuus 

Oheisessa taulukossa on esitetty kootusti painoindeksin ja vyötärönympäryksen tulokset (taulukko 4.12). 

Taulukko 4.12. Painoindeksin ja vyötärönympäryksen tunnusluvut 

Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli Minimi Maksimi N 

Painoindeksi 24,8 3,8 24,5-25,0 16,8 45,1 837 

Vyötärönympärys (cm) 86,2 10,4 85,5-86,9 66,0 140 839 

Painoindeksin keskiarvo reserviläisillä oli 24,8 ± 3,8. Normaalipainosia (BMI 18,5 - 24,9) oli 59 % reserviläisistä. 

Lievästi ylipainoisia (BMI ≥ 25) oli 32 % ja merkittävästi lihavien (BMI ≥ 30) osuus oli 9 % (kuvio 4.6). Reserviläisten 

vyötärönympärysmitan 4.4; kuvio keskiarvo 4.6; s. oli 25 86,2 ± 10,4 cm. Vyötärönympärysmitan perusteella 11 % ylitti keskivartalolihavuuden 

(≥100 cm) rajan (kuvio 4.7). 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

10 

4.4; kuvio 4.7; s. 26 

20 

30 

Painoindeksi (kg/m) 

Kuvio 4.6. Lievän ylipainon (BMI ≥ 25) ja merkittävän (BMI ≥ 30) lihavuuden raja-arvot painoindeksin kumulatiivisessa 

prosenttijakaumassa. 

40 

50 

Jakauma (%) 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

60 

80 

100 

Vyötärönympärys (cm) 

120 

140 

Kuvio 4.7. Keskivartalolihavuuden raja-arvo (100 cm) vyötärönympäryksen kumulatiivisessa prosenttijakaumassa. 

24

4.5. Terveys 

Oheisessa taulukossa on esitetty kootusti mitattujen terveysmuuttujien tulokset (taulukko 4.13). 

Taulukko 4.13. Terveyden muuttujien kuvailevat tunnusluvut. 

Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli Minimi Maksimi N 

Systolinen verenpaine 

(mmHg) 123 12 122-124 87 197 839 

Diastolinen verenpaine 

(mmHg) 77 9 76-77 54 120 839 

Kolesteroli (mmol/L) 4,5 0,9 4,5-4,6 2 8,4 824 

Glukoosi (mmol/L) 5,4 0,4 5,4-5,4 3,3 7,7 821 

Triglyseridit (mmol/L) 1,0 0,5 1,0-1,1 0,3 4,7 824 

Verenpaine. Reserviläisten systolisen verenpaineen keskiarvo oli 123 ± 12 mmHg. 43 %:lla reserviläisistä systolinen 

verenpaine oli ihannearvossa tai alle (≤120 mmHg) ja 8 %:lla selvästi kohonnut (≥140 mmHg). Diastolisen verenpaineen 

keskiarvo oli 77 ± 9 mmHg. 70 %:lla reserviläisistä diastolinen verenpaine oli ihannearvossa tai alle (≤ 80 

mmHg) ja 7 %:lla selvästi kohonnut (≥90 mmHg). 

Kolesteroli. Reserviläisten veren kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli 4,5 ± 0,9 mmol/L. Reserviläisistä 27 % ylitti 

viitearvon (5,0 mmol/L). 

Triglyseridit. Reserviläisten veren triglyseridipitoisuuden keskiarvo oli 1,0 ± 0,5 mmol/L. Reserviläisistä 4 % ylitti 

viitearvon (2,0 mmol/L). 

Glukoosi. Reserviläisten plasman glukoosipitoisuuden keskiarvo oli 5,6 ± 0,7 mmol/L. Viite-arvon (6,0 mmol/L) 

ylittäviä oli 7 % reserviläisistä. 

Koettu terveys. Erittäin hyväksi tai melko hyväksi terveytensä (ikäisiin verrattuna) koki kaksi kolmannesta reserviläisistä. 

Melko huonon tai huonon terveydentilan ilmoitti 3 %. (liitetaulukko 14). 

Stressi. Reserviläisistä vähän stressioireita kokevia oli 47% ja jonkin verran stressioireita kokevia 41 %. (taulukko 

4.14). 

Taulukko 4.14. Stressi. 

% N 

Vähän stressioireita kokevat (4-8p) 46,6 385 

Jonkin verran stressioireita kokevat (9-11p) 41,2 341 

Enemmän stressioireita kokevat (12-20p) 12,2 101 


25

Sairauslomat ja sairaudet. 43 % reserviläisistä ei ollut viimeisen vuoden aikana ollut sairauslomalla. Alle 14 päivää 

sairauslomalla oli ollut puolet. Sen sijaan yli 14 päivän sairauslomalla oli ollut 6 % reserviläisistä (liitetaulukko 16.) 

Neljännes reserviläisistä kärsi selkävaivoista tai muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. 74 % reserviläisistä ei ollut 

kärsinyt selkäkivuista ja 64 % noidannuolikivuista viimeisen kuukauden aikana. Alaselän kipua oli ollut viimeisen 

kuukauden aikana 1-7 päivänä reilulla viidenneksellä ja 8-14 päivänä 3 %:lla. Noidannuolikipuja 1-7 päivänä oli 

ollut kolmanneksella ja 8-14 päivänä 2 %:lla. Polvikivuista viimeisen kuukauden aikana 1-7 päivänä kärsineitä reserviläisiä 

oli vajaa kolmannes. Päivittäin tai yli 14 päivää polvikivuista kärsineitä oli yhteensä 3 %. Hengitys- tai 

verenkiertoelimistön sairauksia oli 6 %:lla reserviläisistä, ja verenpainetautia tai kohonnutta verenpainetta samoin 6 

%:lla. Lääkkeitä käytti noin kymmenen prosenttia. Metabolinen oireyhtymä todettiin IDF-kriteerien (2007) mukaan 

(liite 5) 4,6 %:lla ja I tai II tyypin diabetes 0,2 %:lla reserviläisistä (taulukko 4.15). 

Taulukko 4.15. Reserviläisten itse ilmoittamat sairaudet. 

% N 

Selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten vaivoja 24,7 206 

Tulehdustauti viimeisen 2 viikon aikana 19,5 163 

Hengitys- sydän tai verenkiertoelimistön sairaus 6,5 54 

Verenpainetauti tai kohonnut verenpaine 5,6 47 

Pyörrytystä tai huimausta 2,6 22 

Tulehduksellinen nivelsairaus 1,3 11 

I tai II tyypin diabetes 0,2 2 

4.6. Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien 

fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen 

Lähes kaikki reserviläiset kokivat, että ”taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen”. Reserviläisistä yli puolet koki, 

että ”varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista”. Osin eri mieltä oli 14 % ja täysin eri mieltä 8 %. 

Reserviläisistä vajaa puolet oli täysin tai osin eri mieltä siitä, että ”varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian 

kilpailuvoittoista”. Täysin tai osin samaa mieltä oli yhteensä 14 % reserviläisistä (liitetaulukot 17-19.) 

Vajaa puolet reserviläisistä ilmoitti olevansa täysin tai osin samaa mieltä siitä, että ”liikuntakoulutusta opettivat 

ammattitaitoiset kouluttajat”. Täysin tai osin eri mieltä oli reilu viidennes. Täysin tai osin samaa mieltä siitä, että 

”fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon koulutettavien kunto- ja taitoerot”, 

oli 44 %. Täysin tai osin eri mieltä oli neljännes reserviläisistä. ”Varusmiespalvelusaika oli fyysiseltä rasittavuudeltaan” 

kohtalaista suurimman osan mielestä (64 %). Raskaaksi ja hyvin raskaaksi sen luokitteli reilu viidennes reserviläisistä 

(liitetaulukot 20-22.) 

Vajaa kaksi kolmannesta reserviläisistä ilmoitti olevansa täysin tai osin samaa mieltä siitä, että Puolustusvoimien 

rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on tärkeä (liitetaulukko 23). ”Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus 

herätti pysyvän, reservissä jatkuneen liikuntakipinän” viidenneksellä reserviläisistä. Puolet oli osin tai täysin 

eri mieltä. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestin itse ilmoitettu tulos oli enemmistöllä joko 2600-3000 

metriä (43%) tai 2200-2600 metriä (38 %) (taulukko 4.16). 

26

Taulukko 4.16. Varusmiesajan liikunta. 

Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus 

herätti pysyvän liikuntakipinän % N 

Täysin samaa mieltä 3,6 30 

Osin samaa mieltä 16,3 137 

Siltä väliltä 28,6 240 

Osin eri mieltä 25,2 211 

Täysin eri mieltä 26,3 220 

Varusmiespalvelusajan 

ensimmäisen juoksutestin tulos 

Alle 2200 metriä 9,4 78 

2200 - 2600 metriä 38,2 317 

2600 - 3000 metriä 42,6 353 

Yli 3000 metriä 9,8 81 

4.7. Taustatekijöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn, 

lihavuuteen, vapaa-ajan liikuntaan ja koettuun terveyteen 

Taulukossa 4.17 on esitetty tiivistetysti taustatekijöiden ja tutkittujen muuttujien väliset yhteydet. 

Taulukko 4.17. Taustatekijöiden yhteys mitattuihin muuttuujiin. 

Ikä Koulutus Sotilaskoulutus Sotilaslääni Tupakointi 

Maksimaalinen hapenottokyky *** * *** *** 

Lihaskuntoindeksi *** * *** 

Vyötärönympärys *** * 

Vapaa-ajan liikunta * *** * *** 

Koettu fyysinen kunto * * * * *** 

Koettu terveys * * *** 

* p

4.7.1; kuvio 4.9; s. 30 

35-45 –vuotiaissa reserviläisissä oli suurempi joukko niitä, jotka kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi verrattuna 

ikätovereihinsa (p

The image cannot be displayed. Your computer may not have enough 

memory to open the image, or the image may have been corrupted. 

Restart your computer, and then open the le again. If the red x still 

appears, you may have to delete the image and then insert it again. 




4.7.1; Sotilaskoulutus. kuvio 4.12; Reservin s. 31 upseereilla maksimaalinen hapenottokyky oli suurempi kuin miehistöllä (p

Sotilaslääni. Länsi-Suomen sotilasläänissä asuvilla reserviläisillä lihaskuntoindeksin tulos oli parempi kuin Etelä- ja 

Itä-Suomen sotilaslääneissä asuvilla (p

4.7.3.Vapaa-ajan liikunta 

Ikä. 35-45 –vuotiaissa reserviläisissä oli enemmän reipasta liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavia ja 

vähemmän ei mitään liikuntaa tai rauhallista liikuntaa vähintään kerran viikossa harrastavia kuin 25-29 –vuotiaissa 

4.7.3; (p

4.7.3; kuvio 4.18; s. 35 

Sotilaskoulutus. Reservin upseereissa oli miehistöön verrattuna enemmän reipasta liikuntaa vähintään kolme kertaa 

viikossa harrastavia ja vähemmän liikuntaa harrastamattomia (p

4.7.4; Sotilaskoulutus. kuvio 4.20; Upseereiden s. 36 joukossa oli enemmän reserviläisiä, jotka kokivat terveytensä jonkin verran tai selvästi 

paremmaksi ikätovereihin verrattuna kuin miehistössä (p



Etunojapunnerrus. 4.8.1; kuvio 4.22; Kaikki s. ryhmät 37 erosivat merkitsevästi toisistaan siten, että vyötärönympäryksen kasvaessa etunojapunnerruksen 

tulos heikkeni (p

Puristusvoima. Vyötärönympärykseltään alle 90 cm:n ryhmä sai merkitsevästi heikommat tulokset kuin muut ryhmät 

(p

4.8.2 Maksimaalisen hapenottokyvyn yhteys terveyteen 

Koettu fyysinen kunto. Reserviläisiä, jotka kokivat fyysisen kuntonsa ”jonkin verran tai selvästi heikommaksi” oli 

enemmän heikon maksimaalisen hapenoton ryhmässä (p

Verenpaine. Alle 90 cm vyötärönympäryksen omaavilla reserviläisillä oli merkitsevästi pienempi systolinen verenpaine 

kuin muilla ryhmillä (p

4.9. Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen 

4.9.1. Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn 

4.9.1; kuvio 4.30; s. 42 

Maksimaalinen hapenottokyky. Kaikki ryhmät erosivat toisistaan siten, että vapaa-ajan liikunnan määrän kasvaessa 

maksimaalinen hapenotto kasvoi (p

Koettu fyysinen kunto. Kaikki ryhmät erosivat merkitsevästi toisistaan siten, että vapaa-ajan liikunnan määrän 

kasvaessa 4.9.1; kuvio koettu fyysinen 4.32; s. kunto 43 oli parempi (p







appears, you may have to delete the image and then insert it again. 

Verenpaine. ”Ripeää ja reipasta liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa” harrastavilla oli korkeampi systolinen 

verenpaine kuin ”ripeää ja reipasta liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavilla (p

4.10.1; kuvio 4.35; s. 46 

Koettu fyysinen kunto. Vähän stressioireita kokevat kokivat myös fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin muut ryhmät 

(p

Verenpaine. 4.10.4; kuvio Systolisessa 4.37; ja s. diastolisessa 47 verenpaineessa ei havaittu eroja stressin suhteen. 

4.10.4. Stressin yhteys vapaa-ajan liikuntaan 

Vapaa-ajan liikunta. Vähän stressioireita kokevat harrastivat enemmän vapaa-ajan liikuntaa (p

5 Reserviläisten tulosten vertailu 

vuosien 2003 ja 2008 välillä 

5.1. Taustatekijät 

Vuosien 2003 ja 2008 vertailuun otettiin mukaan 21-35 –vuotiaat reserviläiset, koska tämä ikäluokka muodostaa 

sodanajan tärkeimmän operatiivisen joukon. Vuonna 2003 ja 2008 tutkimukseen osallistuneiden reserviläisten ikäjakaumat 

erosivat toisistaan (p

Taulukko 5.2. Aselaji, sotilasläänit ja sotilaskoulutus vuosina 2003 ja 2008. 

Aselaji tai puolustushaara 2003 (%) 2008 (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo 

Jalkaväki tai pioneeri 37,7 64,1 26,4 < 0,001 

Tykistö tai ilmatorjunta 47,9 12,0 -35,9 < 0,001 

Muut 14,4 23,9 9,5 < 0,001 

Sotilasläänit 

ESSL 44,3 40,9 -3,4 0,168 

ISSL 22,2 25,0 2,8 0,188 

LSSL 20,1 31,1 11,0 < 0,001 

PSSL 13,4 2,9 -10,5 < 0,001 

Sotilaskoulutus 

Miehistö 63,5 67,0 3,5 0,136 

Aliupseeri 26,0 24,3 -1,7 0,430 

Reservin upseeri 10,5 8,7 -1,8 0,212 


Vuonna 2008 liikuntaa harrastamattomien ja vähän liikkuvien osuus oli pienempi vuoteen 2003 verrattuna (p

Taulukko 5.4. Kehon pituuden, painon, vyötärönympäryksen, painoindeksin sekä kestävyyden ja lihaskunnon keskimääräiset 

(±keskihajonta) tulokset (vuoden 2003 tulokset on ikäpainotettu). 

2003 2008 

Keskiarvojen 

erotus 

(absoluuttinen) (suhteellinen, %) 

Pituus (cm) 179,7 ± 6,1 180,3 ± 6,2 0,6 0,3 0,093 

Erotuksen 

p-arvo 

Kehon paino (kg) 78,5 ± 12,3 80,5 ± 13,6 2,0 2,5 < 0,001 

Vyötärönympärys (cm) 88,3 ± 10,1 86,1 ± 10,4 -2,2 -2,5 < 0,001 

Painoindeksi 24,3 ± 3,3 24,8 ± 3,8 0,5 2,1 < 0,001 

Hapenotto (ml/kg/min) 43,7 ± 7,5 41,5 ± 8,0 -2,2 -5,0 < 0,001 

Etunojapunnerrus (toistoa/min) 23± 11 29 ± 13 6 26,1 < 0,001 

Istumaannousu (toistoa/min) 36± 9 38 ± 10 2 5,6 < 0,001 

Toistokyykistys (toistoa/min) 40± 7 44± 9 4 10,0 < 0,001 

Puristusvoima (kg) 54,7 ± 9,0 53,0 ± 9,1 -1,7 -3,1 < 0,001 

Maksimaalisen hapenottokyvyn ikäpainotetussa vertailussa reserviläisten maksimaalinen hapenottokyky oli huonompi 

vuonna 2008 (41,5±8,0 ml·kg -1·min-1 ) kuin vuonna 2003 (43,7±7,5 ml·kg -1·min-1 ) (p

Istumaannousun tulos oli vuonna 2008 (38±10) merkitsevästi parempi kuin reserviläisillä vuonna 2003 ikäpainotettuna 

(36±9) (p

Taulukko 5.7. Etunojapunnerruksen ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja 2008. 

2003 (%) 2008 (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo 

Heikko 60,7 47,4 -13,3 < 0,001 

Välttävä 16,4 11,6 -4,8 0,007 

Tyydyttävä 10,8 9,7 -1,1 0,477 

Hyvä 3,7 8,3 4,6 < 0,001 

Erinomainen 8,4 23,0 14,6 < 0,001 

Toistokyykistyksen tuloksissa (kuvio 5.4) ikäpainotettuina havaittiin merkitsevä ero vuosien 2003 (40±7) ja 2008 

(44±9) välillä (p

Taulukko 5.9. Puristusvoiman ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja 2008. 


Heikko 10,2 14,1 3,9 0,019 

Välttävä 26,3 34,0 7,7 0,001 

Tyydyttävä 33,9 28,8 -5,1 0,032 

Hyvä 19,5 17,6 -1,9 0,326 

Erinomainen 10,0 5,4 -4,6 0,001 

Koettu fyysinen kunto. Niiden reserviläisten osuus, jotka kokivat kuntonsa olevan jonkin verran tai selvästi parempi, 

oli suurempi vuonna 2008 (p

5.4; kuvio 5.5; s. 56 

Jakauma (%) 

100 

80 

Vyötärönympärys 

vähintään 100 cm 

90-alle 100 cm 

alle 90 cm 

60 

40 

20 

0 

Kuvio 5.5. Vyötärönympäryksen ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja 2008. 

Taulukko 5.12. Vyötärönympäryksen ikäpainotetut prosentuaaliset jakaumat vuosina 2003 ja 2008. 


≤ 90 cm 63,1 71,0 7,9 0,001 

90-99,9 cm 24,7 18,6 -6,1 0,004 

≥ 100 cm 12,1 10,3 -1,8 0,260 

5.5 Sairaudet 

Sairauksien esiintyvyydet on esitetty taulukossa 5.13. Vuosien väliset erot testattiin ikäpainotetusti. Selkävaivojen 

tai tuki- ja liikuntaelinten vaivojen esiintyvyys oli edelleen korkea (25 %), ja merkitsevästi suurempi vuonna 2008 

(p

Taulukko 5.14. Taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen. 


Täysin samaa mieltä 77,1 73,6 -3,5 0,099 

Osin samaa mieltä 19,3 23,5 4,2 0,042 

Siltä väliltä 2,0 2,4 0,4 0,565 

Osin tai täysin eri mieltä 1,5 0,5 -1,0 0,038 

Yli puolet reserviläisistä vastasivat kumpanakin vuonna olevansa osin tai täysin samaa mieltä siitä, että ”varusmiespalvelusajan 

liikuntakoulutus oli monipuolista”. Osin tai täysin eri mieltä vastanneiden osuus oli noin kymmenen 

prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2008 (p

Taulukko 5.16. Varusmiesajan harjoitukset, rasittavuus ja liikuntakoulutuksen herättämä liikuntakipinä vuosina 2003 

ja 2008. 

Raskaissa harjoituksissa 

huomioitiin kunto- ja taitoerot 2003 (%) 2008 (%) Erotus (%-yksikkö) p-arvo 

Osin tai täysin samaa mieltä 40,8 44,3 3,5 0,152 

Siltä väliltä 21,7 31,3 9,6 < 0,001 

Osin tai täysin eri mieltä 37,6 24,5 -13,1 < 0,001 

Varusmiespalvelusaika oli 

fyysiseltä rasittavuudeltaan 

Hyvin kevyt tai kevyt 12,0 14,2 2,2 0,200 

Siltä väliltä 70,6 64,0 -6,6 0,005 

Raskas tai hyvin raskas 17,4 21,8 4,4 0,026 

Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus 

herätti pysyvän liikuntakipinän 

Osin tai täysin samaa mieltä 17,0 20,3 3,3 0,085 

Siltä väliltä 22,3 28,4 6,1 0,005 

Osin tai täysin eri mieltä 60,7 51,3 -9,4 < 0,001 

Suurin osa reserviläisistä oli osin tai täysin samaa mieltä siitä, että ”puolustusvoimien rooli kansanterveyden ja työkyvyn 

edistäjänä on tärkeä”. Samaa mieltä vastanneiden osuus oli pienempi vuonna 2008 (p

6 Tulosten tiivistelmä ja pohdinta 

Seuraavassa esitetään vastaukset tutkimuksen tavoitteisiin ja tarkempiin tutkimusongelmiin. Tutkimusongelmat on 

esitetty ennen tulososiota. 

1. Kuinka suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin 

operatiivisiin tehtäviin? 

a) Reserviläisistä vajaalla puolella on riittävä kestävyyskunto. 

b) Noin 40-60 %:lla reserviläisistä on hyvä alaraajojen ojentaja- ja keskivartalon 

koukistajalihasten lihaskestävyys sekä noin 30 %:lla on hyvä yläraajojen lihaskunto. 

c) 60 % reserviläisistä on normaalipainoisia (BMI ≤ 25), kun taas merkittävästi lihavien osuus 

on noin 10 %:a. 

2. Minkälainen on reserviläisten fyysinen suorituskyky vuonna 2008 verrattuna samanikäisiin reserviläisiin 

vuonna 2003? 

a) Kestävyyskunto on keskimäärin heikompi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2003. 

Heikkokuntoisten osuus on suurempi ja hyväkuntoisten osuus on vastaavasti pienempi. 

b) Lihaskunto on merkittävästi parempi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2003. Hyvän ja 

erinomaisen lihaskunnon osuudet ovat suuremmat kuin vuonna 2003. 

c) Kehon paino on keskimäärin kaksi kiloa suurempi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2003. 

Normaalipainoisten (BMI ≤ 25) määrä on 9 %:a pienempi kuin vuonna 2003. Vaikka 

vyötärönympärys on pienentynyt vuodesta 2003, lihavien (BMI ≥ 30) osuudessa ei ole 

eroa vuoteen 2003 verrattuna. 

d) Vuonna 2008 reserviläisistä 40 %:a liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan 

osalta. Liikunnallisesti passiivisten ja vähän vapaa-ajan liikuntaa harrastavien 

määrä on hieman pienentynyt. Liikuntasuositusten mukaisesti vapaa-ajalla liikkuvien 

määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. 

3. Mitkä ovat reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen 

ja taustatekijöiden väliset yhteydet? 

a) Vapaa-ajan liikunnan määrällä on positiivinen yhteys hapenottokykyyn, lihaskuntoon sekä 

koettuun fyysiseen kuntoon ja koettuun terveyteen. 

b) Ripeää liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavilla veren rasva-arvot 

(triglyseridit) ovat alhaisemmat. 

c) Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn omaavilla reserviläisillä veren rasva-arvot ovat 

kohonneet. Heikko hapenottokyky on myös yhteydessä heikkoon koettuun fyysiseen 

kuntoon ja koettuun terveyteen. 

d) Vyötärönympäryksen kasvaessa fyysinen suorituskyky ja veren rasva-arvot heikkenevät. 

Lisäksi alle 90 cm vyötärönympäryksen omaavilla reserviläisillä on alhaisemmat veren 

sokeri- ja kolesteroliarvot sekä alhaisempi systolinen verenpaine. 

52

6.1 Reserviläisten tulokset vuonna 2008 

Elintavat ja työ 

Liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi tulisi suositusten mukaan (ACSM 2007) keskiraskasta aerobista liikuntaa 

harrastaa vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta liikuntaa vähintään 20 

minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa kehittävää liikuntaa tulisi harrastaa kaksi kertaa 

viikossa. Suomalaisen väestön kohdalla on arvioitu, että nuorista noin 40-50 %:a ja aikuisväestöstä 60-65 %:a liikkuu 

terveytensä kannalta riittävästi (Fogelholm ym. 2007). Arvio reserviläisten fyysisen aktiivisuuden riittävyydestä 

on hiukan heikompi. Noin 40 % reserviläisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, kun lihaskuntoa kehittävää 

liikuntaa ei huomioida (joko arkiliikuntana vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti 

vapaa-ajallaan ripeää tai reipasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa). Tästä joukosta 29 

%:a ilmoitti, ettei harrasta voima- tai kamppailulajeja lainkaan. Reserviläisistä 13 %:a ilmoitti, ettei harrasta liikuntaa 

lainkaan. 

Yli puolet reserviläisistä ilmoitti työtuntimääräkseen 31-40 tuntia viikossa, ja yli 51 tuntia viikossa töitä tekeviä 

oli 16 %:a. Tulokset ovat samansuuntaisia Rantasen ym. (2002) tutkimuksen kanssa. Viimeisen vuoden aikana sairauslomilla 

oli ollut yli puolet reserviläisistä. Osuus on suurempi kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin (Kauppinen 

ym. 2007). Yli 14 päivän sairauslomia oli 6 %:lla reserviläisistä. Työolotutkimuksen mukaan 25-35 –vuotiailla 

suomalaisilla miehillä oli vuonna 2003 keskimäärin 6,2 sairauspoissaolopäivää vuodessa (Lehto & Sutela 2004). 

Reserviläisistä suurin osa ilmoitti unen määräkseen 7-8 tuntia. Kuusi tuntia tai vähemmän ilmoitti nukkuvansa 

reilu viidennes ja yhdeksän tuntia tai yli 7 %. Aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin verrattaessa lyhyen yöunen osuus 

oli hieman suurempi ja pitkän yöunen pienempi. (Hublin ym. 2001, Härmä ym. 2002, Kronholm ym. 2006, 

Fogelholm ym. 2007). Säännöllisesti tupakoivia reserviläisiä oli 38 %:a. Osuus on samankaltainen Finriski 2007 

-tutkimuksen kanssa, jossa tupakoivia 25-35 –vuotiaita miehiä todettiin olevan 33-36 %:a. 

Fyysinen suorituskyky 

Sotilaille määritetyn kestävyyskunnon minimitavoitevaatimuksen 42 ml·kg -1·min -1 täytti 46 % reserviläisistä. Puolustusvoimien 

kuntotestiluokitusten perusteella 15 % reserviläisistä saavutti hyvän tai erinomaisen kestävyystuloksen 

(≥ 50 ml·kg -1·min -1 ), kun vastaavasti heikon tai välttävän tuloksen saavutti 72 % (≤ 45,9 ml·kg -1·min -1 ). Sotilaan 

kestävyyssuorituskyvyn kannalta tulokset tarkoittavat sitä, että ainoastaan 15 % reserviläisistä on sijoituskelpoisia 

fyysisesti vaativiin ns. etulinjan sotilastehtäviin. 

Lihaskunnoltaan (lihaskestävyys) reserviläiset ovat keskimääräisesti hyvässä kunnossa jalkojen ojentaja- ja keskivartalon 

koukistajalihasten osalta. Toistokyykistyksessä hyvän tai erinomaisen tuloksen saavutti 42 %:a ja istumaannousussa 

60 %:a reserviläisistä. Kuitenkin samaan aikaan heikon tai välttävän tuloksen saaneiden osuus oli kummassakin 

testissä merkittävä. Yläraajojen lihaskunnon tulokset olivat heikompia: etunojapunnerruksessa hyvän tai 

erinomaisen tuloksen saavutti 32 %:a, ja heikon tai välttävän tuloksen saavuttaneiden osuus oli 59 % reserviläisistä. 

Tutkimustulokset osoittivat myös sen, että Puolustusvoimien käyttämät lihaskuntotestit mittaavat yläraajojen 

osalta sekä lihaskestävyyttä että lihasten maksimivoimaa. Tämä ilmeni etunojapunnerrustestin (toistojen lukumäärä 

minuutissa) ja penkkipunnerruksen maksimivoiman välisenä merkitsevänä (r = 0,58, p < 0,001) korrelaationa. 

Sen sijaan alaraajojen toistokyykistystestin tulokset korreloivat heikosti alaraajojen ojentajalihasten dynamometrilla 

suoritetun maksimivoiman kanssa. Toistokyykistystestin tulokset korreloivat se sijaan maksimaalisen hapenottokyvyn 

kanssa (r = 0,55, p < 0,001). Lisäksi havaittiin, että yläraajojen maksimivoima korreloi merkitsevästi lihaskuntoindeksin 

kanssa. Sen sijaan alaraajojen maksimivoimalla eikä puristusvoimalla ollut yhteyttä lihaskuntoindeksiin. 

Näin ollen Puolustusvoimissa käytettävät lihakuntotestit mittaavat varsin hyvin sotilaiden kokonaisvaltaista fyysistä 

suorituskykyä, ja maksimivoiman osuus saadaan selville myös yläraajojen osalta, mutta alaraajojen ojentajien maksimivoimaa 

nykyiset testit eivät pysty mittamaan. Tämä asia tulisi jatkossa huomioida mm. testimenetelmien edelleen 

kehittämiseksi sekä siksi, että alaraajojen maksimivoima on kestävyyden ohella tärkeä tekijä liikunnassa ja monissa 

sotilaallisissa operaatioissa. 

Fyysisen suorituskyvyn vertaaminen muiden asevoimien vastaaviin tuloksiin on vaikeaa, koska yleiseen asevelvollisuuteen 

perustuvia asevoimia on vain harvoissa länsimaissa (mm. Ruotsi ja Norja). Raportoitujen tutkimusten 

mukaan Ruotsissa (Rasmussen ym. 1999), Tanskassa (Sörensen ym. 1997) ja Norjassa (Dyrstad ym. 2005) fyysinen 

53

kunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Leyk ym. (2006) ovat 

tutkineet vuodesta 2000 lähtien Saksan armeijaan (Bundeswehr) hakijoita (58 000 henkilöä), jotka valitaan fyysisen 

kunnon testien, koulun päästötodistuksen ja alle 30 olevan painoindeksin perusteella. Fyysisen kunnon testeissä 

hylättiin 37 % hakijoista, ja hylättyjen osuus on lisääntynyt vuodesta 2001 lähtien. Vain 5 %:a juoksi 12-minuutin 

juoksutestissä (Cooper) enemmän kuin 2851 m. Sen sijaan Yhdysvaltain armeijaan rekrytoitujen ammattisotilaiden 

fyysinen kunto ei ole muuttunut vuosien 1978–1993 aikana, mutta kehon paino on hieman lisääntynyt (Sharp ym. 

2002). Tämä johtunee armeijaan rekrytoitujen alokkaiden valikoitumisesta, eikä näin ollen edusta koko väestössä 

ilmeneviä muutoksia. 

Lihavuus 

Painoindeksin mukaan tarkasteltuna noin kaksi kolmannesta reserviläisistä on normaalipainoisia. Lihavien osuus 

vyötärönympärysmitan sekä painoindeksin perusteella on noin 10 %:a. Tulokset ovat samansuuntaisia Finriski 2007 

-tutkimuksen kanssa. Siinä havaittiin lihavien osuuden olevan 12 %:a, kun taas normaalipainoisia oli yli puolet 

25-35 –vuotiaista suomalaisista miehistä. Suomalaisessa alle 65-vuotiaassa aikuisväestössä keskimäärin kolmannes 

miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia. Viidennes väestöstä on lihavia (Finriski 2007). 

Terveys 

Veren rasva- ja sokeriarvojen perusteella vain osa reserviläisistä ylitti triglyseridien ja glukoosin viitearvojen ylärajan. 

Sen sijaan yli neljännes reserviläisistä ylitti kokonaiskolesterolin viitearvon ylärajan (5 mmol/l). Finriski 2007 

–tutkimuksessa osuus oli hieman suurempi (31 %). Systolinen verenpaine oli ihannearvossa 44 %:lla reserviläisistä 

ja vastaavasti diastolinen verenpaine 70 %:lla reserviläisistä. Finnriski 2007 –tutkimuksessa vastaavat arvot olivat 

samanikäisillä miehillä 26 % ja 68 %. Selvästi kohonnut systolinen tai diastolinen verenpaine oli vajaalla 10 %:lla 

reserviläisistä. Verenpainetasojen takia 6-8 %:a reserviläisistä kuuluisi verenpaineseurantaan avoterveydenhuollossa, 

jolloin selviäisi pitkän aikavälin verenpainetaso ja mahdollinen verenpaineen hoidon tarve. Kokonaiskolesterolin 

kohdalla tällainen seurantatarve on 27 %:lla, triglyseridien kohdalla 4 %:lla ja verensokerin kohdalla 7 %:lla reserviläisistä. 

Vähän stressioireita kokevia reserviläisiä oli vajaa puolet ja jonkin verran stressioireita kokevia 41 %:a. 

Erittäin hyväksi tai melko hyväksi terveytensä (ikäisiin verrattuna) koki lähes kaksi kolmannesta reserviläisistä. 

6.1.1. Taustatekijöiden yhteys keskivartalon lihavuuteen ja fyysiseen suorituskykyyn 

20-24 –vuotiailla oli parempi kestävyyskunto kuin 25-29 –vuotiailla, joiden liikunta-aktiivisuus oli alhaisinta. Yli 

35–vuotiaat kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin alle 35-vuotiaat. 16 vuotta tai enemmän opiskelleilla oli 

parempi kestävyyskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys kuin 12 vuotta tai vähemmän opiskelleilla. 12 vuotta 

tai vähemmän opiskelleet harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin pidempään opiskelleet. Tulokset ovat 

samansuuntaisia kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa fyysinen kunto korreloi positiivisesti ja painoindeksi negatiivisesti 

koulutustason kanssa (Leyk ym. 2006). Reservin upseerit harrastivat enemmän vapaa-ajan liikuntaa ja heillä 

oli parempi kestävyyskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys kuin miehistöllä. Lihaskuntoindeksin tulos parantui 

sotilaskoulutuksen pituuden kasvaessa. Lihaskunto oli parempi Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomen sotilasläänin 

alueella asuvilla reserviläisillä. Lihaskunto ja koettu fyysinen kunto oli parempi Länsi-Suomen sotilasläänin kuin 

Itä-Suomen sotilasläänin alueella asuvilla. Tupakoivien kestävyys- ja lihaskunto sekä koettu fyysinen kunto ja terveys 

olivat huonompia kuin tupakoimattomilla. Tupakoivat reserviläiset harrastivat myös vähemmän vapaa-ajan liikuntaa. 

Vyötärönympärys kasvoi iän lisääntyessä. Vyötärönympärys oli pienempi Etelä-Suomen kuin Länsi-Suomen 

sotilasläänin alueella asuvilla reserviläisillä. 

6.1.2. Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet 

Fyysisen suorituskyvyn yhteys lihavuuteen 

Vyötärönympäryksen kasvaessa maksimaalisen hapenkulutuksen, lihaskuntotestien ja 8-juoksun tulokset heikkenivät. 

Vyötärönympäryksen kasvaessa myös koettu fyysinen kunto heikkeni. 

54

Fyysisen suorituskyvyn yhteys terveyteen 

Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn (≤ 41,9 ml·kg -1·min -1 ) omaavilla reserviläisillä oli heikompi koettu fyysinen 

kunto ja terveys sekä korkeammat triglyseridiarvot kuin muilla tutkituilla. Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn 

reserviläisillä oli myös korkeammat kolesteroliarvot kuin hyvän tai erinomaisen hapenottokyvyn omaavilla ja heillä 

oli korkeampi diastolinen verenpaine kuin välttävän hapenottokyvyn ryhmällä. Glukoosiarvoissa ja systolisessa 

verenpaineessa ei ollut eroja maksimaalisen hapenottokyvyn suhteen. CARDIA-tutkimus (Carnethon ym. 2003) 

tukee osin näitä tuloksia. Tutkimuksessa todetaan, että heikon sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon (alin neljännes) 

omaavilla oli 3-6-kertainen diabeteksen, verenpaineen ja metabolisen oireyhtymän todennäköisyys kuin hyvän 

kunnon omaavilla henkilöillä. Nämä tulokset on painotettu iän, rodun, sukupuolen, tupakoinnin sekä sukutaustan 

(diabetes, hypertension tai sydäninfarkti) mukaan. Kyseinen tutkimus osoitti myös yhteyden sydän- ja verenkiertoelimistön 

kunnon ja korkeiden kolesteroliarvojen välillä (riski 1,4-kertainen, p=0,04). 

Lihavuuden yhteys terveyteen 

Vyötärönympäryksen kasvaessa triglyseridiarvot ja diastolinen verenpaine kasvoivat ja koettu terveys heikkeni. Lisäksi 

alle 90 senttimetrin vyötärönympäryksen omaavilla reserviläisillä oli merkitsevästi alhaisempi systolinen verenpaine 

ja alhaisemmat kolesteroli- ja glukoosiarvot. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lihavuudella on laajat 

sosioekonomiset ja terveydelliset vaikutukset. Lihavuus ei lisää vain riskiä sairastua moniin sairauksiin, vaan se on 

liitetty myös rajoittuneeseen liikkumiseen, lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen 

(Rissanen ym. 1990). Sairastavuuden on osoitettu lisääntyneen merkittävästi BMI:n ylittäessä 25 (Manson ym. 

1995, Maru ym. 2004), mutta sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja korkean verenpaineen riski on jo kohonnut 

BMI:n ylittäessä 22-23 (Colditz ym. 1995, Huang ym. 1998, Willett ym. 1999). 

6.1.3. Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen 

Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen suorituskyky 

Vapaa-ajan liikunnan määrän kasvaessa maksimaalinen hapenottokyky, ja lihaskuntoindeksi sekä koettu fyysinen 

kunto olivat parempia. Vapaa-ajan liikunnan määrän kasvaessa myös koettu terveys oli parempi. ”Ripeää ja reipasta 

liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa” harrastavilla triglyseridiarvot olivat alhaisempia. ”Ripeää ja reipasta liikuntaa 

vähintään kolme kertaa viikossa” harrastavilla oli korkeampi systolinen verenpaine kuin ”ripeää ja reipasta 

liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavilla. Diastolinen verenpaine oli korkeampi ”ei mitään liikuntaa tai rauhallista 

liikuntaa vähintään kerran viikossa” harrastavilla kuin ”ripeää ja reipasta liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavilla. 

Kolesteroli- ja glukoosiarvoissa ei havaittu eroja vapaa-ajan liikunnan suhteen. 

Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveyteen 

Stressioireiden lisääntyessä koettu fyysinen kunto sekä koettu terveys heikkenivät. Vähän stressioireita kokevat harrastivat 

enemmän vapaa-ajan liikuntaa ja heillä oli parempi maksimaalinen hapenottokyky. Verenpaineessa ja vyötärönympäryksessä 

ei stressi-indeksin mukaan eroja havaittu. 

6.2 Reserviläisten vertailu vuosien 2003 ja 2008 välillä 

Taustatekijät 

Vuonna 2008 tutkituista 13-15 vuotta opiskelleiden osuus oli suurempi ja yli 16 vuotta opiskelleiden osuus pienempi. 

Vastaavasti yli 90 000 asukkaan kaupungissa asuvien reserviläisten osuus oli pienempi ja 10 000-89 999 asukkaan 

kaupungissa tai kunnassa asuvien osuus suurempi vuoteen 2003 verrattuna. Aselajin ja puolustushaaran osuuksissa 

jalkaväen/pioneerien ja muiden aselajien osuudet olivat suurempia, kun taas tykistöön tai ilmatorjuntaan kuuluvien 

osuus oli pienempi vuoteen 2003 verrattuna. Pohjois-Suomen ja Länsi-Suomen sotilasläänien alueella asuvien osuudet 

olivat suurempia kuin vuonna 2003. 

55

Elintavat 

Vähän tai ei lainkaan liikkuvien osuus oli pienempi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2003 ja ”ripeää tai reipasta 

liikuntaa 1-2 kertaa viikossa” harrastavien määrä oli suurempi. Kuitenkaan ”ripeää ja reipasta liikuntaa vähintään 

kolme kertaa viikossa” harrastavilla ei havaittu merkitsevää eroa. 

Fyysinen suorituskyky 

Maksimaalinen hapenottokyky oli keskimäärin heikompi vuonna 2008 kuin reserviläisillä vuonna 2003. Hyvä tai 

erinomainen hapenottokyky oli yhä harvemmalla reserviläisellä ja välttävän hapenottokyvyn osuus oli suurempi vuoteen 

2003 verrattuna. Maksimaalisen hapenottokyvyn lasku havaittiin ainoastaan alle 16 vuotta opiskelleilla, joilla 

heikon hapenottokyvyn osuus oli suurempi kuin vuonna 2003. 

Lihaskunnossa vuonna 2008 reserviläisten istumaannousun, etunojapunnerruksen ja toistokyykistyksen tulokset 

olivat keskimäärin parempia kuin reserviläisillä vuonna 2003. Toistokyykistyksessä ja etunojapunnerruksessa erinomaisen 

ja hyvän tuloksen saaneiden reserviläisten osuus oli suurempi sekä heikon ja välttävän pienempi vuoteen 

2003 verrattuna. Istumaannousussa erinomaisen tuloksen saaneiden osuus oli merkittävästi suurempi. Välttävän ja 

hyvän tuloksen saaneiden osuus oli puolestaan pienempi. Vuonna 2008 reserviläisten puristusvoima oli keskimäärin 

huonompi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Heikon tai välttävän tuloksen saaneiden reserviläisten osuus oli suurempi 

ja vastaavasti erinomaisen ja tyydyttävän pienempi vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna 2008 reserviläisten joukossa 

oli enemmän fyysisesti raskasta työtä tekeviä, mutta lihaskunto oli parempi tasaisesti kaikissa työn fyysisen raskauden 

luokissa, joten se ei selittänyt lihaskunnossa löytyneitä eroja. Vuosien 2003 ja 2008 tutkimusten kyselyiden erojen 

johdosta ei voitu luotettavasti selvittää oliko lihaskuntoharjoittelun määrässä tapahtunut muutosta. 

Koettu fyysinen kunto 

Fyysisen kunnon arviossa niiden reserviläisten osuus, jotka vastasivat jonkin verran tai selvästi parempi, oli suurempi 

vuonna 2008. Merkitsevästi pienempi osa reserviläisistä vastasi ”yhtä hyvä”. 

Lihavuus 

Kehon paino oli noussut keskimäärin kaksi kiloa vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna 2008 reserviläisten painoindeksi 

oli hieman suurempi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Normaalipainoisten osuus oli 9 %:a pienempi vuonna 2008. 

Lievästi lihavien (BMI 25-29,9) ja vähintään merkittävästi lihavien (BMI ≥ 30) osuudet olivat suurempia. Reserviläisten 

vyötärönympärys oli vuonna 2008 merkitsevästi pienempi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Kuitenkaan 

lihavien (vyötärönympärys ≥ 100 cm) osuudessa eroa ei havaittu. 

Sairaudet 

Itse raportoitujen hengitys-, sydän tai verenkiertoelimistön sairauksien esiintyvyys oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi 

vuoteen 2003 verrattuna. Tuki- ja liikuntaelinten (ml. selkä) vaivojen osuus oli korkea vuonna 2008 (25 %). 

56

Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien 

fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen. 

Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus miellettiin vuonna 2008 hiukan monipuolisemmaksi ja varusmiespalveluksen 

aikainen liikuntakoulutus kannusti hieman paremmin pysyvään liikuntaharrastukseen siviilissä vuoteen 

2003 verrattuna. Liikuntakoulutuksen kilpailuvoittoisuudessa mielipiteet vastaan ja puolesta olivat kasvaneet. Raskaissa 

harjoituksissa huomioitiin kunto- ja taitoerot hieman heikommin ja varusmiespalvelusaika koettiin hieman 

rasittavammaksi kuin vuonna 2003. Tämä voi johtua huonommasta kestävyyskunnosta. Liikuntakoulutusta opettaneiden 

kouluttajien ammattitaidossa eroa ei havaittu. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestin tuloksessa 

(itse ilmoitettu) 2600-2999 metriä juosseiden osuus oli suurempi sekä yli 3000 metriä juosseiden osuus pienempi 

vuonna 2008. 

Vuonna 1998 toimeenpantiin varusmieskoulutuksessa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia etenkin johtajakoulutuksen 

sekä liikuntakoulutuksen osalta. Vuoden 2008 tutkimukseen osallistuikin pääsääntöisesti reserviläisiä, jotka 

olivat suorittaneet varusmiespalveluksen koulutusuudistuksen jälkeen. Vastaavasti vuoden 2003 tutkimukseen osallistui 

reserviläisiä, joiden keskimääräinen varusmiespalvelusvuosi (1992–1994) oli ennen koulutusuudistusta. Tutkimustulosten 

perusteella voidaan todeta, että puolustusvoimien liikuntakoulutuksen sisällölliset uudistukset ovat 

olleet vaikutuksiltaan myönteisiä ja oikean suuntaisia. 

57

7 Johtopäätökset ja suositukset 

Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta hapenottokyvyltään 

sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. Lihaskunto on riittävä jalkojen ja keskivartalon 

osalta noin 60–75 %:lla sekä ylävartalon osalta noin 40 %:lla reserviläisistä. Sotilaiden kestävyyskunnon minimisuoritusvaatimuksen 

(42 ml·kg -1·min -1 ) täyttää 46 % ja erikoisjoukkojen vaatimuksen (≥ 50 ml·kg -1·min -1 ) 15 %. 

Tulos on linjassa fyysisen aktiivisuuden kanssa, sillä noin 40 % reserviläisistä harrastaa kestävyystyyppistä liikuntaa 

terveytensä kannalta riittävästi (joko arkiliikuntana vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti 

vapaa-ajallaan ripeää tai reipasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa). Kestävyyskunnoltaan 

heikompien reserviläisten sijoittamista tulisi fyysisen suorituskyvyn perusteella tarkistaa vähemmän 

vaativampiin tehtäviin. Alaraajojen ojentajalihasten maksimivoiman mittaamista tulisi lisäksi harkita valittaessa 

henkilöitä raskaisiin, paljon taakan kantamista sisältäviin sotilaallisiin operaatioihin. Reserviläisten, joiden fyysinen 

suorituskyky on heikko, ja jotka ovat merkittävästi ylipainoisia, sijoittamista sodan ajan operatiivisiin joukkoihin 

tulisi arvioida uudelleen. Edellä mainittujen osuus on nyt hieman suurempi kuin vuonna 2003. Erikoisjoukkoihin 

kelpaavien reserviläisten osuus on vähäinen, ja heidän osuutensa on pienempi kuin vuonna 2003. 

Suomen puolustusvoimilla ei ole ammattiarmeijoiden tapaan mahdollisuutta valikoida sodan ajan joukkoihin 

vain henkisesti ja fyysisesti vahvoja sotilaita. Yleinen asevelvollisuus edellyttää, että mahdollisimman moni varusmiehistä 

ja vapaaehtoisessa palveluksessa olevista naisista suorittaa hyvin kansalaisvelvollisuutensa. Puolustusvoimissa 

panostetaan sen takia erityisesti varusmieskoulutuksen laatuun ja sisältöön kaikilla koulutusaloilla. Tämä pätee 

myös fyysiseen koulutukseen, joka luo vahvan perustan sille, että koulutettavat kykenevät vastaanottamaan vaativaa 

taistelukoulutusta ja kehittämään omaa toimintakykyään. Fyysisen koulutuksen tärkeänä tavoitteena on tuottaa 

suorituskyvyltään sijoituskelpoisia sotilaita sodanajan joukkoihin. Samalla laadukas koulutus ennaltaehkäisee liikuntavammojen 

ja -sairauksien syntymistä sekä kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. 

Puolustusvoimat tekee myös erittäin arvokasta kansanterveystyötä pyrkimällä edistämään liikuntakäyttäytymistä 

ja siten terveyttä ja hyvinvointia. Huolestuttavaa on, että aerobisen kunnon heiketessä lihavuus ja siihen liittyvät 

sairaudet ovat lisääntyneet. Selvästi kohonnut verenpaine oli vajaalla 10 %:lla reserviläisistä, ja yli neljänneksellä 

reserviläisistä veren kokonaiskolesteroliarvot ylittivät viitearvon. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia raportoitiin 25 %:lla 

reserviläisistä huolimatta heidän nuoresta iästään. Kansanterveydellisestä näkökulmasta terveyden riskitekijöiden 

mittaaminen kertausharjoitusten yhteydessä näyttäisi perustellulta, mikäli kohonneen riskin omaavat reserviläiset 

ohjataan avoterveydenhuollon seurantaan ja liikunta- sekä ravitsemusneuvontaan. Liikunta- ja ravitsemustietouden 

perusopetus ja elintapojen yhteys terveyteen olisi hyvä toistaa kertausharjoitusten teoriaopetuksen yhteydessä tiivistetyssä 

muodossa. 

Elintavat sekä liikunta- ja terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Vanhempien rooli lasten ja nuorten 

terveiden elintapojen edistäjänä on keskeinen. Kodin jälkeen tulevat lastentarhat, koulut, työpaikat ja muut instituutiot 

kuten Puolustusvoimat. Parantamalla elintapoja eli lisäämällä fyysistä aktiivisuutta sekä syömällä ja juomalla 

terveellisesti voidaan ennaltaehkäistä sairauksille altistavaa ylipainoa, monia elintasosairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. 

Maanpuolustuksen, talouden ja kansalaisten elämänlaadun kannalta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 

kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla on erittäin tärkeää ja taloudellisesti kannattavaa. 

58

8 Lähteet 

American College of Sport Medicine (2000) ACSM`s Guidelines for Exercise Testing and Prescription. Philadelphia: 

Lippincott Williams & Wilkins, pp. 84–85. 

Arbeeny C (2004) Addressing the unmet medical need for safe and effective weight loss. Obes Res 12: 1191-1196. 

Bernstein M, Costaza M & Morabia A (2003) Association of physical activity intensity levels with overweight and 

obesity in a population-based sample of adults. Prev Med 38: 94-104. 

Bjerkedal T, Beckström JR, Brevik JI & Slåden K (2001) Height, weight and BMI measured at the medical examination 

for military service men born 1967-1980. Use of BMI as a health index. Tidsskr Nor Lägeforen 6 (121): 

674-677. 

Blair SN, Cheng Y & Holder JS (2001) Is physical activity or physical fitness more important in defining health 

benefits? Med Sci Sports Exerc 33 (6, Suppl.): S379-S399. 

Borghouts LB & Keizer HA (1999) Exercise and insulin sensitivity: a review. Int J Sports Med 21(1): 1-12. 

Borodulin K, Laatikainen T, Juolevi A & Jousilahti P (2007a) Thirty-year trends of physical activity in relation to 

age, calendar time and birth cohort in Finnish adults. European Journal of Public Heath 1-6. 

Borodulin K, Mäkinen T, Fogelholm M., Lahti-Koski M., & Prättälä R (2007b) Trends and socioeconomic differences 

in overweight among physically active and inactive Finns in 1978-2002. Prev Med 45 (2-3): 157-62. 

Bray G & Popkin B (1998) Dietary fat intake does effect obesity! Am J Clin Nutr 68: 1157-1173. 

Carnethon MR, Gidding SS, Nehgme R, Sidney S, Jacobs DR Jr, Liu K (2003) Cardiorespiratory fitness in young 

adulthood and the development of cardiovascular disease risk factors. JAMA; 290: 3092-100. 

Colditz G, Willett W, Rotnizky A and Manson J (1995) Weight gain as a risk factor for clinical diabetes mellitus in 

women. Ann Inter Med; 122: 481-486. 

Donnelly J, Hill J, Jacobsen D, Potteiger J, Sullivan D, Johnson S, Heelan K, Hise M, Fennessey P, Sonko B, Sharp 

T, Jakicic J, Blair S, Tran Z, Mayo M, Gibson C & Washburn R (2003) Effects of a 16-month randomized controlled 

exercise trial on body weight and composition in young, overweight men and women. Ann Int Med 163: 

1343-1350. 

Durstine JL, Granjean PW, Davis PG, Ferguson MA, Alderson NL & DuBose KD (2001) Blood lipid and lipoprotein 

adaptations to exercise: a quantitative analysis. Sports Med 31(15): 1033-1062. 

Dyrstad SM, Aandstad A, Hallén J (2005) Aerobic fitness in young Norwegian men: a comparison between 1980 

and 2002. Scand J Med Sci Sports; 15: 298-303. 

Dyrstad SM, Soltvedt R & Halle J (2006) Physical fitness and physical training during Norwegian military service. 

Mil Med 171: 736-741. 

59

Erikssen G (2001) Physical fitness and changes in mortality: the survival of the fittest. Sports Med 31(8): 571-576. 

Fogelholm M & Kukkonen-Harjula K (2000) Does physical activity prevent weight gain- a systematic review. Obes 

Rev 1: 95-111. 

Fogelholm M, Malmberg J, Suni J, Santtila M, Kyröläinen H, Mäntysaari M & Oja P (2006a) International Physical 

Activity Questionnaire: Validity against Fitness. Med Sci Sports Exerc 38(4): 753-760. 

Fogelholm M, Malmberg J, Suni J, Santtila M, Kyröläinen H & Mäntysaari M (2006b) Waist circumference and 

BMI are independently associated with the variation of cardio-respiratory and neuromuscular fitness in young adult 

men. Int J Obes (Lond) 30(6): 962-9. 

Fogelholm M, Paronen O, Miettinen M (2007) Liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan 

tila ja kehittyminen 2006. Helsinki. 

Fogelholm M, Kronholm E, Kukkonen-Harjula K, Partonen T, Partinen M & Härmä M 2007. Sleep-related disturbances 

and physical inactivity are independently associated with obesity in adults. Int J Obes (Lond) 31(11): 

1713-21. 

Hardeman W, Griffi S, Johnston M, Kinmonth A & Wareham N (2000) Interventions to prevent weight gain: a 

systematic review of psychological and behaviour change methods. Int J Obes Rel Met Disord 24: 131-143. 

Haskell WL, Lee IM, Pate RR, Powell KE, Blair SN, Franklin BA, Macera CA, Heath GW, Thompson PD & Bauman, 

A (2007) American College of Sports Medicine & American Heart Association. Physical activity and public 

health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart 

Association. Circulation 116(9): 1081-1093. 

Hawkins MA (2004) Markers of increased cardiovascular risk: are we measuring the most appropriate parameters? 

Obes Res 12 Suppl 2: 107S-114S. 

Hoffman JR, Chapnik L, Shamis A, Givon U, & Davison B (1999) The effect of leg strength on the incidence of 

lower extremity overuse injuries during military training. Mil Med 164: 153-6. 

Huang Z, Willett W, Manson J, Rosner B, Stampfer M and Colditz G (1998) Body weight, weight change and risk 

for hypertension in women. Ann Int Med; 128: 81-88. 

Hublin C, Kaprio J, Partinen M & Koskenvuo M (2001) Insufficient sleep – a population-based study in adults. 

Sleep. Jun 15;24(4): 392-400. 

Härmä M, Kivistö M, Kalimo R & Sallinen M (2002) Työn vaatimukset, työajat ja uni tietotekniikan ammattilaisilla. 

Teoksessa: Työn muutos ja hyvinvointi tietoyhteiskunnassa. Toim. Mikko Härmä ja Tarja Nupponen. Sitran 

raportteja 22. Helsinki. 

Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Kasvio A, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J & Tossavainen A (2007) Työ 

ja terveys Suomessa 2006. (toim.) Työterveyslaitos, Helsinki. 

Kronholm E, Härmä M, Hublin C, Aro AR & Partonen T (2006) Self-reported sleep duration in Finnish general 

population. J Sleep Res. 15(3): 276-90. 

Lehto A-M & Sutela H (2004) Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2003. Tilastokeskus, 

Helsinki. 

60

Leyk D, Rohde U, Gorges W, Ridder D, Wunderlich M, Dinklage C, Sievert A, Ruther T & Essfeld D (2005). 

Physical Performance, Body Weight and BMI of Young Adults in Germany 2000 –2004: Results of the Physical- 

Fitness-Test Study. Int J Sports Med 27: 642. 

Lindholm H, Ilmarinen R, Santtila M, Oksa J, Rissanen S, Hirvonen A, Mälkiä E, Rusko H, Mäntysaari M & 

Kyröläinen H (2008) Sotilastyön tehtäväkohtainen energiankulutus, eri tehtävien edellyttämä fyysinen minimisuorituskyky 

ja kuormituksen sekä kuormittumisen arviointi kenttäoloissa. MATINE:n julkaisusarja. 

Manson J, Willett W, Stamfer M, Colditz G, Hunter D, Hankinson S, Hennekens C and Speizer F (1995) Body 

weight and mortality among women. New Engl J Med; 333: 677-685. 

Malmberg J, Fogelholm M, Kyröläinen H, Lepistö P, Lipponen J, Mäntysaari M, Palvalin K, Pietilä H, Santtila M, 

Suni J (2004). Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2003. Edita Prima Oy, Helsinki. 

Maru S, van der Schow Y, Gimbrere C and Peeters P (2004) Body mass index and short term weight change in relation 

to mortality in Dutch women after age 50 years. Am J Clin Nutr; 80(19): 231-236. 

McInnis K (2003). Diet, exercise, and the challenge of combating obesity in primary care. J Cardiovasc Nurs 18(2): 

93-100. 

Nindl BC, Leone CD, Tharion W, Johnson RF, Castellani J, Patton JF, & Montain SJ (2002). Physical performance 

responses during 72 h of military operational stress. Med Sci Sports Exerc 34(11): 1814–1822. 

Nindl BC, Barnes BR, Alemany JA., Frykman PN, Shippee RL, & Friedl KE (2007). Physiological Consequences 

of U.S. Army Ranger Training. Med Sci Sports Exerc 39(8): 1380–1387. 

Peltonen, M, Harald K, Männistö S, Saarikoski L, Peltomäki, P, Lund L, Sundvall J, Juolevi A, Laatikainen T, 

Alden-Nieminen H, Luoto R, Jousilahti P, Salomaa V, Taimi M, Vartiainen E (2008) Kansallinen FINRISKI 

2007-terveystutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 34/2008. 

Pohjonen, T (2001) Age-related physical fitness and the predictive values of fitness tests for work ability in home care 

work. J. Occup. Environ. Med. 43(8):723–730. 

Pääesikunta, henkilöstöosasto. Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007-2016 (2007) Edita Prima Oy, Helsinki. 

Pääesikunta, henkilöstöosasto (2008) Hallinnollinen normi HE108/13.3.2008. 

Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 2008. 

Rantanen J, Kauppinen T, Lehtinen S, Mattila M, Toikkanen J, Kurppa K & Leino T (2002) Work and health 

country profiles of twenty-two European Countries. People and Work Research Reports 52: 121-138. Työterveyslaitos, 

Helsinki. 

Rasmussen F, Johansson M, Hansen HO (1999) Trends in overweight and obesity among 18-year-old males in Sweden 

between 1971 and 1995. Acta Paediatr; 88: 365-7. 

Rissanen A, Heliövaara M, Knekt P, Reunanen A, Aromaa A & Maatela J (1990) Risk of disability and mortality due 

to overweight in a Finnish population. Brit Med J 301: 835-837. 

Santtila M, Kyröläinen H, Vasankari T, Tiainen S, Palvalin K, Häkkinen A & Häkkinen K (2006a) Physical fitness 

profiles in young Finnish men during the years 1975-2004. Med Sci Sports Exerc. 38(11): 1990-4. 

61

Sharp MA, Patton JF, Knapik JJ Hauret K, Mello RP, Ito M, Frykman PN (2002) Comparison of the physical fitness 

of men and women entering the U.S. Army: 1978-1998. Med Sci Sports Exerc; 34:356-363. 

Sharp MA, Knapik JJ, Walker LA, Burrell L, Frykman PN, Darakjy SS, Lester ME, & Marin RE (2008) Physical Fitness 

and Body Composition after a 9-Month Deployment to Afghanistan. Med Sci Sports Exerc 40(9): 1687–1692. 

Sörensen HT, Sabroe S, Gillman M, Rothman KJ, Madsen KM, Fischer P, Sorensen TI (1997) Continued increase 

in prevalence of obesity in Danish young men. Int J Obes; 21: 712-714. 

Viljanen, T, Viitasalo J T, Kujala U M (1991). Strength characteristics of a healthy urban adult population. Eur. J. 

Appl. Physol. 63:43–47. 

Weinsier R, Hunter G, Desmond R, Byrne N, Zuckerman P & Darnell B (2002) Free-living activity energy expenditure 

in women successful and unsuccessful at maintaining a normal body weight. Am J Clin Nutr 75: 499-504. 

Whelton SP, Chin A, Xin X & He J (2002) Effect of aerobic exercise on blood pressure: a meta-analysis of randomized, 

controlled trials. Ann Intern Med. Apr 2; 136(7): 493-503. 

Willett W, Dietz W and Colditz G (1999) Guidelines for healthy weight. New Engl J Med; 341: 427-434. 

Womack CJ, Nagelkirk PR, Coughlin AM (2003) Exercise-induced changes in coagulation and fibrinolysis in healthy 

populations and patients with cardiovascular disease. Sports Med 33(11): 795-803. 

62

Liite 1. 

Tutkijaryhmä: 

Professori Heikki Kyröläinen (pj.) 

Dosentti Mikael Fogelholm 

Professori Keijo Häkkinen 

Professori Arja Häkkinen 

Biostatistikko Elina Kokkonen 

Ylilääkäri Matti Mäntysaari 

Majuri Olli Ohrankämmen 

Dosentti Harri Pihlajamäki 

Liikuntapäällikkö Matti Santtila 

Erikoistutkija Jaana Suni 

Tutkija Jani Vaara 

Professori Tommi Vasankari 

Testauspäällikkö Jari Utriainen 

Kapteeniluutnantti Jukka Jortikka 

Liikuntabiologian laitos / JY ja MPKK 


Liikuntabiologian laitos / JY 

Terveystieteen laitos / JY 

Liikuntabiologian laitos / JY 


Pääesikunta 


Pääesikunta 


Liikuntabiologian laitos / JYja MPKK 

UKK-instituutti ja Biolääketieteenlaitos / Turun yliopisto 

Urheilukoulu 

Merivoimien esikunta 

63

Testiryhmä: 

Maj Olli Ohrankämmen PEHENOS (joht.) 

Kapt Kai Hirvonen MAAVE 

Kapt Petteri Lepistö KARPR 

Kapt Mauno Rintakoski LMPAE 

Kaptl Ari Tiainen Reserviläinen 

Kapt Stefan Westerback MPKK 

Ylil Jouni Puljujärvi JPR 

Ylil Jarkko Junni LAPLSTO 

Ylil Mikko Niskanen MERISK 

Ylil Ismo Salminen MERIVMATL 

Ylil Matti Peltola PIONR 

Ltn Markku Sarajärvi PSPR 

Ltn Tero Mäkelä MPKK/TKKK 

Ltn Vesa Oksanen UUDPR 

Ltn Pekka Väisänen Reserviläinen 

Kad Jaakko Niemi MPKK 

Kad Hans Sundqvist MPKK 

Liiksuunn Kai Pihlainen PEHENKOS 

Test.pääll Jari Utriainen URHK 

Kenttäsh Petri Mynttinen SOTLK/MAASK 

Toimjoht Ilmo Kurvinen Reserviläinen 

Liikohj Anu Mylläri Reserviläinen 

Liikohj Seppo Tiainen Reserviläinen 

Liikohj Sinikka Väänänen LAPLSTO 

Labhoit Aila Ollikainen Liikuntabiologian laitos / JY 

Labhoit Risto Puurtinen Liikuntabiologian laitos / JY 

Sh Iiri Aalto SOTLK 

Sh Eila Parkkinen SOTLK 

Sh Anita Ström-Sosoi SOTLK 

Liiktiet yo Piia Haakana JY/ Liikuntabiologian laitos 

Liiktiet yo Anita Haapasaari JY/ Liikuntabiologian laitos 

Liiktiet yo Sampo Mälkiä JY/ Liikuntabiologian laitos 

Liiktiet yo Ritva Taipale JY/ Liikuntabiologian laitos 

Liiktiet yo Satu Tuominen JY/ Liikuntabiologian laitos 

Liiktiet yo Riikka Kivistö JY/ Liikuntabiologian laitos 

64

Liite 2 

Liite 1. Tutkimuspäivän aikataulu 

Tutkimuspäivän aikataulu reservin suorituskyvyn tutkimuksessa 2008 

Erä 

(a`10 hlöä) 

Aamu-pala 

Lihasvoima 

2) Ergo-metri Ammunta 

Aamumittaus1) 

Lihaskunto 

3) Palaute 4) Lounas 

Oheiskoulutus 

5) 

alkaa loppuu Päivällinen 

1. 5:50 6:20 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:30 12:00 17:00 17:15 

2. 6:00 6:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 11:00 12:00 17:00 17:15 

3. 6:10 6:40 8:30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 12:00 17:00 17:15 

4. 6:20 6:50 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 12:30 13:30 17:00 17:15 

5. 6:30 7:00 9:30 10:00 10:30 11:00 11:30 12:30 13:30 17:00 17:15 

6. 6:40 7:10 10:00 10:30 11:00 11:30 12:00 13:00 14:00 17:00 17:15 

7. 6:50 7:20 10:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 14:00 17:00 17:15 

8. 7:00 7:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 10:30 8:30/13:30 10.30/17:00 17:15 

9. 7:10 7:40 11:30 12:00 12:30 13:00 13:30 10:30 8:30/14:00 10.30/17:00 17:15 

10. 7:20 7:50 12:00 12:30 13:00 13:30 14:00 10:30 8:30/14:30 10.30/17:00 17:15 

11. 7:30 8:00 12:30 13:00 13:30 14:00 14:30 11:00 9:00/15:00 10:30/17:30 18:00 

12. 7:40 8:10 13:00 13:30 14:00 14:30 15:00 11:00 9:00/15:30 10:30/17:30 18:00 

13. 7:50 8:20 13:30 14:00 14:30 15:00 15:30 11:30 9:00/16:30 10:30/17:30 18:00 

14. 8:00 8:30 14:00 14:30 15:00 15:30 16:00 11:30 9:30/16:30 10:30/17:30 18:00 

15. 8:10 8:40 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 11:30 9:30 11:00 17:15 

16. 8:20 8:50 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 12:00 10:00 14:00 17:15 

17. 8:30 9:00 15:30 16:00 16:30 17:00 17:30 12:00 10:00 14:00 18:00 

1) Verenpaine, pituus, verinäytteet, kehon koostumus, vyötärönympärys 

2) Puristusvoima, jalkojen ja käsien ojennusvoima, 8-juoksu 

3) Istumaannousu, etunojapunnerrus, toistokyykistys 

4) Palaute testattavalle. Palaute organisaatiolle 

5) Oheiskoulutus, suunnitelmaan varattuna aikana ruokaillaan myös lounas ja päivällinen 

Vastaanotto ja varustaminen sekä lääkärintarkastus joukko-osaston johdolla palvelukseen astumisen yhteydessä 

65

Liite 3. Liikunta- ja terveyskysely 

Koehenkilön ID-numero 

Päivämäärä ___ /___2008 

Reserviläisten 

LIIKUNTA-JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISKYSELY 

Arvoisa reserviläinen, 

Kysely on täysin luottamuksellinen. Vastaaminen tapahtuu nimettömästi numeroidulle tietojenkeruulomakkeelle. 

Sinulle annetaan ennen kyselyn alkua henkilökoodi, jota sinä käytät koko tutkimuksen ajan. Vastaajan henkilöllisyyttä 

koodin perusteella ei missään vaiheessa paljasteta. 

Vastaamiseen on varattu aikaa 60 minuuttia. 

Kyselyyn vastataan tiedonkeruulomakkeella mustaamalla lyijykynällä vastaustasi vastaava kirjain. Toivomme jokaisen 

täyttävän lomakkeen huolellisesti, jotta aineisto olisi tilastollisesti edustava ja luotettava. Vastaukset erilliseen 

terveysseulakyselyyn ja ns. vapaan sanan kysymyksiin merkitään sekä tiedonkeruulomakkeelle että kyselylomakkeelle. 

Näin Ei näin Ei näin Ei näin Ei näin 

Vastattuasi kaikkiin kysymyksiin jää paikallesi odottamaan kunnes saat poistumisohjeet tilaisuuden valvojalta. Kyselyn 

jälkeen palautat kysely- ja vastauslomakkeet kyselyn valvojalle. 

Antamasi vastaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vastaathan jokaiseen kysymykseen. 

KIITOS VASTAUKSISTASI! 

Pääesikunta, henkilöstöosasto 

Jyväskylän Yliopisto 

Kuopion Yliopisto 


Sotilaslääketieteenkeskus 


66

YLEISET TAUSTATIEDOT 

1. Mihin seuraavista vapaa-ajan liikuntaryhmistä kuulut? 

Ajattele kolmea viime kuukautta ja ota huomioon kaikki sellainen vapaa-ajan fyysinen rasitus, joka on kestänyt 

kerrallaan vähintään 20 minuuttia. 

Vastausrivi 1: 

a 

b 

c 

d 

e 

f 

Ei juuri mitään liikuntaa joka viikko 

Verkkaista tai rauhallista liikuntaa yhtenä tai useampana päivänä viikossa 

Miten monena päivänä? ______ 

Ripeää ja reipasta liikuntaa noin kerran viikossa 

Ripeää ja reipasta liikuntaa kaksi kertaa viikossa 

Ripeää ja reipasta liikuntaa kolme kertaa viikossa 

Ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa 

Liikunta on ripeää ja reipasta, kun se aiheuttaa ainakin jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä. 

2. Kuinka monta minuuttia päivässä keskimäärin kävelet tai pyöräilet työ- tai asiointimatkoillasi? 

Laske yhteen meno- ja paluumatkoihin käytetty aika. 


a 

b 

c 

d 

e 

en kävele tai pyöräile päivittäin työ- tai asiointimatkoilla 

alle 15 minuuttia päivässä 

15 – 29 minuuttia päivässä 

30 – 59 minuuttia päivässä 

60 minuuttia tai enemmän päivässä 

3. Miten arvioit fyysisen kuntosi nyt verrattuna ikätovereihisi? 


a 

b 

c 

d 

e 

selvästi huonompi 

jonkin verran huonompi 

yhtä hyvä 

jonkin verran parempi 

huomattavasti parempi 

4. Mikä on perhesuhteesi? 


a 

b 

c 

d 

e 

Naimisissa 

Avoliitossa 

Leski 

Eronnut 

Naimaton 

67

5. Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua ja opiskellut päätoimisesti (kaikki koulut peruskoulusta 

alkaen lasketaan mukaan)? 


a 

b 

c 

d 

9 vuotta tai vähemmän 

10-12 vuotta 

13-15 vuotta 

16 vuotta tai enemmän 

6. Mikä on ylin suorittamasi koulutus? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

Peruskoulu 

Ammattikoulu tai vastaava 

Lukio 

Opistotutkinto 

Ammattikorkeakoulututkinto 

Akateeminen tutkinto 

7. Minkä sotilasläänin alueella asut? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

Etelä-Suomen Sotilaslääni (ESSL) 

Itä-Suomen Sotilaslääni (ISSL) 

Lapin Sotilaslääni (LAPSL) 

Länsi-Suomen Sotilaslääni (LSSL) 

Pohjanmaan Sotilaslääni (POHSL) 

Pohjois-Suomen Sotilaslääni (PSSL) 

Savo-Karjalan Sotilaslääni (SKSL) 

8. Minkälainen on asuinpaikkasi? 


a 

b 

c 

d 

Kaupunki, jossa on yli 90 000 asukasta 

Kaupunki tai kunta, jossa on 10 000 – 89 999 asukasta 

Taajama (alle 10 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa) 

Maaseutu 

68

KIVUT JA UUPUMUS 

Iskiaksella tarkoitetaan alaselän kipua, johon liittyy alaraajaan, polven alapuolelle (sääreen, pohkeeseen tai jalkaterään) 

säteilevää kipua. 

9. Arvioi kuinka monena päivänä yhteensä sinulla on ollut alaselän kipua, johon on liittynyt alaraajaan, polven 

alapuolelle säteilevää kipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 

Ei yhtenäkään 

1 - 7 päivänä 


Yli 14 päivänä muttei päivittäin 

Päivittäin 

10. Arvioi kuinka monena päivänä yhteensä sinulla on ollut noidannuolikipuja (äkillinen alaselän kipu) viimeksi 

kuluneen kuukauden aikana (alaselkä on kuvassa tummennettu alue). 


a 

b 

c 

d 

e 





Päivittäin 

11. Arvioi kuinka monena päivänä yhteensä sinulla on ollut polvikipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 





Päivittäin 

Merkitse alla olevalle janalle pystyviivalla kipusi voimakkuus kehon eri osissa viimeisen viikon aikana. 

Selkäkipu 

Niskakipu 

Pääkipu 

Yläraajakipu 

Alaraajakipu 

Rintakipu 

Vatsakipu 

Ei lainkaan kipua 

Pahin mahdollinen kipu 

_______________________________________________ 

_______________________________________________ 

_______________________________________________ 

_______________________________________________ 

_______________________________________________ 

_______________________________________________ 

_______________________________________________ 

69

Merkitse alla olevalle janalle pystyviivalla henkisen uupumuksen tunteesi viimeisen viikon aikana. 

Uupumus 

Ei lainkaan uupumusta 

Erittäin uupunut 

________________________________________________ 

Merkitse alla olevalle janalle pystyviivalla yleisvoinnin tilasi viimeisen viikon aikana. 

Yleisvointi 

Erittäin hyvä 

Erittäin huono 

________________________________________________ 

TYÖ JA SAIRAUSLOMAT 

12. Mikä on ollut työtilanteesi viimeisten 12 kuukauden aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

Työssä 

Vuorotteluvapaalla 

Opiskelija 

Työtön 

Koti-isä 

Jokin muu 

13. Mikäli et ole tällä hetkellä työssä, pyydämme sinua vastaamaan viimeisimmän työsi mukaisesti. 

Miten rasittavaa työsi on ruumiillisesti? Valitse tilanteeseesi sopivin vaihtoehto. 


a 

b 

c 

d 

työni on pääasiassa istumatyötä enkä kävele paljoakaan 

kävelen työssäni melko paljon, mutta en joudu nostelemaan tai kantamaan raskaita esineitä 

joudun työssäni kävelemään ja nostelemaan paljon tai nousemaan portaita tai ylämäkeä 

työni on raskasta ruumiillista työtä, jossa joudun nostamaan tai kantamaan raskaita 

esineitä, kaivamaan, lapiomaan tai hakkaamaan tai tekemään muuta raskasta työtä 

14. Mikä on työpäiväsi keskimääräinen kesto (sisältää tauot)? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

5 tuntia tai alle 

6 tuntia 

7 tuntia 

8 tuntia 

9 tuntia 

10 tuntia 

11 tuntia 

12 tuntia tai enemmän 

en ole työssä 

70

15. Kuinka monta tuntia keskimäärin olet työssä viikossa? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

alle 20 tuntia 

21-30 tuntia 

31-39 tuntia 

40 tuntia 

41-50 tuntia 

51-60 tuntia 

yli 60 tuntia 


16. Mikä on työaikamuotosi? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

säännöllinen päivätyö 

säännöllinen iltatyö 

säännöllinen yötyö 

kaksivuorotyö 

kolmivuorotyö 

muu epäsäännöllinen työaika 


17. Mitkä ovat keskimääräiset nettoansiotulosi (käteen jäävät tulosi) kuukaudessa? 


a alle 1000 € 

b 1001-1500 € 

c 1501-2000 € 

d 2001-2500 € 

e 2501-3000 € 

f 3001-3500 € 

g 3501-4000 € 

h yli 4000 € 

Käteen jäävät NETTOANSIOTULONI ovat _____________ € kuukaudessa 

18. Kuinka monta päivää olet ollut sairauslomalla viimeisen vuoden aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

En lainkaan 

1-3 päivää 

4-7 päivää 

8-14 päivää 




yli 120 päivää 

71

Mikäli sairauslomasi kesto oli yhteensä yli 14 päivää kirjaa tähän sairauslomasi syy: 

__________________________________________________________________ 

Nykyinen työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan työkyyn. Työkykypistemäärä (0-10 pistettä). 

Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. 

Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne? 

0……..1……..2……..3……..4……..5……..6……..7……..8……..9……...10 

Täysin työkyvytön 

Paras mahdollinen työkyky 

UNI- JA NUKKUMISTOTTUMUKSET 

19. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 


keskimäärin 6 tuntia 








20. Kuinka pitkän unen tarvitset ollaksesi seuraavana päivänä virkeä? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 










21. Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

ei koskaan 

harvemmin kuin kerran kuussa 

harvemmin kuin kerran viikossa 

1-2 yönä viikossa 


joka yö tai lähes joka yö 

72

22. Kuinka usein olet herännyt yöllä niin, että on ollut vaikeaa nukahtaa uudelleen? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

ei koskaan 






Mikäli olet herännyt yöllä, minkä takia heräsit?: ______________________ 

____________________________________________________________ 

____________________________________________________________ 

23. Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin aamulla pystymättä enää nukahtamaan uudelleen? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

en koskaan 



1-2 aamuna viikossa 

3-5 aamuna viikossa 

joka aamu tai lähes joka aamu 

24. Tunnetko itsesi liian uneliaaksi päivällä? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

en koskaan 



1-2 päivänä viikossa 


päivittäin tai lähes päivittäin 

25. Kuinka usein nukut päiväunia? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

en koskaan 






73

26. Jos nukut päiväunia, kuinka pitkään ne yleensä kestävät? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

en nuku päiväunia 

0-15 minuuttia 




yli 60 minuuttia 

27. Kuorsaatko nukkuessasi? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

en koskaan 

kerran kuussa tai harvemmin 





28. Millaista kuorsauksesi on laadultaan? 


a en kuorsaa 

b kuorsaan hiljaa ja tasaisesti 

c kuorsaan tasaisesti, mutta melko äänekkäästi 

d kuorsaan tasaisesti, mutta niin äänekkäästi, että se kuuluu viereiseen huoneeseen 

e kuorsaan hyvin äänekkäästi ja epätasaisesti (välillä on hengityskatkoja, jolloin ei kuulu mitään ääntä 

ja välillä kuuluu hyvin kovaa korahtelevaa kuorsausta) 

29. Oletko huomannut (tai ovatko muut huomanneet) hengityskatkoja unessa? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

ei koskaan 






74

RAVINTO- JA NAUTINTOAINETOTTUMUKSET 

30. Syötkö yleensä aamupalaa 


a 

b 

kyllä 

en 

31. Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

en mitään 

levitettä, jossa on alle 65 % rasvaa (ns. kevytmargariini) 

kasvistanoli- ja sterolilevitettä (Benecol, Becel pro.activ) 

margariinia ja rasvalevitettä, jossa on 70-80 % rasvaa 

voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini) 

voita 

32. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin tummaa leipää (ruisleipää, ruisnäkkileipää)? 


a 

b 

c 

d 

en yhtään 

1-2 leipää 

3-4 leipää 

5 leipää tai enemmän 

33. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin vaaleaa leipää (seka-, hiiva-, graham-, kaura-, 

ranskanleipää)? 


a 

b 

c 

d 

en yhtään 

1-2 leipää 

3-4 leipää 

5 leipää tai enemmän 

34. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt keitettyjä perunoita? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 

1-2 päivänä 



75

35. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt ranskanperunoita? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




36. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt riisiä / pastaa? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




37. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt kalaa? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




38. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt tuoreita vihanneksia tai juureksia? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




39. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt hedelmiä / marjoja? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




76

40. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt makeita leivonnaisia (pullat, viinerit, keksit)? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




41. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt sokeroituja virvoitusjuomia? 


a 

b 

c 

d 

en kertaakaan 




42. Kuinka usein juot alkoholia kerralla kuusi annosta tai enemmän (alkoholiannos käsittää pullon olutta tai 

vastaavaa, lasin viiniä tai ravintola-annoksen väkevää alkoholijuomaa)? 


a 

b 

c 

d 

e 

en koskaan 

harvemmin kuin kerran kuukaudessa 

kerran kuukaudessa 

kerran viikossa 


43. Kuinka usein kaiken kaikkiaan käytät alkoholia? Ota huomioon myös ne kerrat, jolloin nautit hyvin pieniä 

määriä alkoholia, vaikkapa vain pullon keskiolutta tai lasillisen viiniä. 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

päivittäin 

5-6 kertaa viikossa 



pari kertaa kuukaudessa 

noin kerran kuukaudessa 

noin kerran parissa kuukaudessa 

3-4 kertaa vuodessa tai harvemmin 

en käytä alkoholijuomia 

Käytän alkoholia: _____annosta viikossa (esim. 1 annos = 4cl väkeviä, 1 pullo olutta, 1 lasi viiniä) 

77

44. Minkälaiset ovat tupakointitottumuksesi? 


a 

b 

c 

d 

en ole koskaan tupakoinut säännöllisesti 

olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin yli 6 kk sitten 

olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin korkeintaan 6 kk sitten 

tupakoin säännöllisesti 

Tupakoin: ______ savuketta / vuorokausi 

45. Minkälaiset ovat nuuskankäyttötottumuksesi? 


a 

b 

c 

d 

en ole koskaan käyttänyt nuuskaa säännöllisesti 

olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön yli 6 kk sitten 

olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön korkeintaan 6 kk sitten 

käytän nuuskaa säännöllisesti 

NuuskaAN: ______ annosta / vuorokausi 

46. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset tupakointitottumuksiisi? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

en tupakoinut varusmiehenä 

en tupakoinut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa) 

aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen 

säännöllisen tupakoinnin 

aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen 

säännöllisen tupakoinnin vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä 

varusmiesaikana aloittamani säännöllinen tupakointi jatkuu yhä 

tupakoin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta 

lopetin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä, mutta aloitin nuuskan käytön 

Tupakoin VARUSMIEHENÄ: ______ savuketta / vuorokausi 

47. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset nuuskankäyttötottumuksiisi? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

en nuuskannut varusmiehenä 

en nuuskannut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa) 

aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen 

säännöllisen nuuskauksen 

aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen 

säännöllisen nuuskauksen vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä 

varusmiesaikana aloittamani säännöllinen nuuskaus jatkuu yhä 

nuuskasin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta 

lopetin nuuskauksen varusmiespalveluksen jälkeen, mutta aloitin tupakoinnin 

NuuskaSIN VARUSMIEHENÄ: ______ annosta / vuorokausi 

78

LIIKUNTAAN JA PUOLUSTUSVOIMIEN FYYSISEEN KOULUTUKSEEN SEKÄ 

LIIKUNTAKASVATUKSEEN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ JA ASENTEITA 

48. Mikä on sotilaskoulutuksesi? 


a 

b 

c 

miehistö 

aliupseeri 

reservin upseeri 

49. Mikä oli aselajisi varusmiespalveluksen aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

jalkaväki 

kenttätykistö 

pioneeri 

ilmatorjunta 

viesti 

huolto 

ilmavoimat 

merivoimat 

muu 

50. Milloin aloitit varusmiespalveluksen? 


a 1980-1984 

b 1985-1989 

c 1990-1994 

d 1995-1999 

e 2000-2004 

f 

2005 tai myöhemmin 

g ei mikään näistä 

51. Mikä oli viimeisimmän koulutodistuksesi numero liikunnassa? 


a alle 6 

b 6 

c 7 

d 8 

e 9 

f 10 

79

52. Kuulutko urheiluseuraan? 


a 

b 

c 

en ole koskaan ollut urheiluseuran jäsen 

olen ollut jäsen, mutta en ole enää 

olen nykyisin aktiivijäsen 

53. Mikä on vapaa-ajan liikuntaharrastuksesi keskeisin motiivi? (= miksi harrastan liikuntaa?) 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

virkistys 

fyysinen kunto 

kilpailu 

terveys 

kaverit ja ystävät 

raha 

elämänlaatu 

en harrasta vapaa-aikanani liikuntaa 

jokin muu motiivi: MIKÄ ______________________ 

(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat motiivisi tähän) 

54. Mikä seuraavista tekijöistä ensisijaisesti rajoittaa liikkumistasi vapaa-aikanasi (valitse vain yksi kohta)? 


a liikunta ei kiinnosta minua. 

b laiskuus. 

c minulla ei ole riittävästi aikaa. 

d olen väsynyt töiden takia tai muusta syystä, enkä jaksa lähteä liikunnan pariin. 

e en mielestäni hallitse riittävän hyvin liikunnassa tarvittavia taitoja. 

f 

en tiedä, miten kannattaisi liikkua. 

g liikuntavarusteet ja liikuntapaikkojen käyttömaksut maksavat liian paljon, 

tai liikuntapaikat ovat hankalasti saavutettavissa. 

h minulla on sairaus tai vamma, joka rajoittaa liikkumistani. 

i. minulla ei ole vapaa-ajan liikuntaa rajoittavia tekijöitä. 

80

55. Mikä on mieluisin kestävyysliikuntalaji, jota harrastat? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

kävely, lenkkeily 

juoksu/hölkkä, lenkkeily 

uinti 

pyöräily 

hiihto 

suunnistus 

rullaluistelu 

en harrasta kestävyysliikuntalajeja 

jokin muu kestävyysliikuntalaji: MIKÄ /MITKÄ ____________________________ 

(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g 

ja harrastat aktiivisesti myös muita kestävyysliikuntalajeja, kirjaa ne tähän kohtaan) 

56. Mikä on mieluisin joukkuelaji, jota harrastat? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

jalkapallo 

salibandy 

jääkiekko 

lentopallo 

koripallo 

pesäpallo 

kaukalopallo 

en harrasta joukkuelajeja 

jokin muu joukkuelaji: MIKÄ /MITKÄ _____________________________________ 

(Huom. mustaa kohta i vaikka kirjoitat lajisi tähän. Jos mustasit jonkin kohdista a-g ja 

harrastat aktiivisesti myös muita joukkuelajeja, kirjaa ne tähän kohtaan) 

57. Mikä on mieluisin mailapeli, jota harrastat? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

i 

sulkapallo 

tennis 

pöytätennis 

pienoisgolf 

golf 

en harrasta mailapelejä 




81

58. Mikä on mieluisin taitolaji, jota harrastat? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

laskettelu, lumilautailu 

ammunta 

voimistelu 

surffaus tai vesihiihto 

kiipeily 

tanssi 

moottoriurheilu 

en harrasta taitolajeja 




59. Mikä on mieluisin voima- tai kamppailulaji, jota harrastat? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

g 

h 

i 

nyrkkeily 

paini 

budolaji / vastaava (judo, karate, taekwondo, aikido, taido) 

potkunyrkkeily 

kuntosaliharjoittelu 

painonnosto, voimanosto 

kehonrakennus 

en harrasta voima- tai kamppailulajeja 

jokin muu voima- tai kamppailulaji: MIKÄ /MITKÄ _________________________ 



60. Taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen. 


a 

b 

c 

d 

e 

täysin samaa mieltä 

osin samaa mieltä 

siltä väliltä 

osin eri mieltä 

täysin eri mieltä 

61. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista. 


a 

b 

c 

d 

e 






82

62. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian kilpailuvoittoista. 


a 

b 

c 

d 

e 






63. Varusmiespalveluksen aikana liikuntakoulutusta opettivat ammattitaitoiset kouluttajat. 


a 

b 

c 

d 

e 






64. Fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon koulutettavien kunto- ja 

taitoerot. 


a 

b 

c 

d 

e 






65. Varusmiespalvelusaika oli ruumiilliselta (fyysiseltä) rasittavuudeltaan 


a 

b 

c 

d 

e 

hyvin kevyt 

kevyt 

kohtalainen 

raskas 

hyvin raskas 

66. Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus herätti/vahvisti minussa pysyvän liikuntakipinän, joka 

on jatkunut reservissä. 


a 

b 

c 

d 

e 






83

67. Puolustusvoimien rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on mielestäni tärkeä. 


a 

b 

c 

d 

e 






68. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestini tulos oli 


a alle 2200 metriä 

b yli 2200 - alle 2600 

c yli 2600 - alle 3000 metriä 

d yli 3000 metriä 

Juoksutestini tulos oli (m):____________________________ 

TOIMINTAKYKY JA ELÄMÄNLAATU 

69. Onko terveytesi yleisesti ottaen ... 


a 

b 

c 

d 

e 

erinomainen 

varsin hyvä 

hyvä 

tyydyttävä 

huono 

70. Jos vertaat nykyistä terveydentilaasi vuoden takaiseen, onko terveytesi yleisesti ottaen ... 


a 

b 

c 

d 

e 

tällä hetkellä paljon parempi kuin vuosi sitten 

tällä hetkellä jonkin verran parempi kuin vuosi sitten 

suunnilleen samanlainen 

tällä hetkellä jonkin verran huonompi kuin vuosi sitten 

tällä hetkellä paljon huonompi kuin vuosi sitten 

84

Seuraavassa luetellaan erilaisia päivittäisiä toimintoja. Rajoittaako terveydenti lanteesi nykyisin suoriutumistasi 

seuraavista päivittäisistä toiminnoista? Jos rajoittaa, kuinka paljon? 

Kyllä, Kyllä, Ei rajoita 

Vastausrivit 71-80: rajoittaa paljon rajoittaa hiukan lainkaan 

71. huomattavia ponnistuksia vaativat 

toiminnat (esimerkiksi juokseminen, 

raskaiden tavaroi den nostelu, rasittava urheilu) a b c 

72. kohtuullisia ponnistuksia vaativat toiminnat, 

kuten pöydän siirtäminen, imurointi, keilailu a b c 

73. ruokakassien nostaminen tai kantaminen a b c 

74. nouseminen portaita useita kerroksia a b c 

75. nouseminen portaita yhden kerroksen a b c 

76. vartalon taivuttaminen, 

polvistuminen, kumartuminen a b c 

77. noin kahden kilometrin matkan kävely a b c 

78. noin puolen kilometrin matkan kävely a b c 

79. noin 100 metrin matkan kävely a b c 

80. kylpeminen tai pukeutuminen a b c 

Onko sinulla viimeisen 4 viikon aikana ollut RUUMIILLISEN TERVEYDEN TILASI TAKIA alla mainittuja 

ongelmia työssäsi tai muissa tavanomai sissa päivittäisissä tehtävissäsi? 

Vastausrivit 81-84 kyllä ei 

: 

81. Vähensitte työhön tai muihin 

tehtäviin käyttämäänne aikaa a b 

82. Saitte aikaiseksi vähemmän kuin halusitte a b 

83. Terveydentilanne asetti teille rajoituksia 

joissakin työ- tai muissa tehtävissä a b 

84. Töistänne tai tehtävistänne suoriutuminen 

tuotti vaikeuksia (olette joutunut esim. 

ponnistelemaan tavallista enemmän) a b 

85

Onko sinulla viimeisen 4 viikon aikana ollut TUNNE-ELÄMÄÄN LIITTYVIEN vaikeuksien (esim. masentuneisuus 

tai ahdistuneisuus) takia alla mainittuja ongelmia työssäsi tai muissa tavanomaisissa päivittäisissä 

tehtävissäsi? 

Vastausrivit 85-87: kyllä ei 

85. Vähensitte työhön tai muihin 

tehtäviin käyttämäänne aikaa a b 

86. Saitte aikaiseksi vähemmän kuin halusitte a b 

87. Ette suorittanut töitänne tai muita 

tehtäviänne yhtä huolellisesti kuin tavallisesti a b 

88. MISSÄ MÄÄRIN ruumiillinen terveydentilanne tai tunne-elämän vaikeudet ovat viimeisen 4 viikon aikana 

häirinneet tavanomaista (sosiaalista) toimintaasi perheen, ystävien, naapureiden tai muiden ihmisten 

parissa? 


a 

b 

c 

d 

e 

ei lainkaan 

hieman 

kohtalaisesti 

melko paljon 

erittäin paljon 

89. Kuinka voimakkaita ruumiillisia kipuja sinulla on ollut viimeisen 4 viikon aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 

f 

ei lainkaan 

hyvin lieviä 

lieviä 

kohtalaisia 

voimakkaita 

erittäin voimakkaita 

90. Kuinka paljon kipu on häirinnyt tavanomaista työtäsi (kotona tai kodin ulkopuolella) viimeisen 4 viikon 

aikana? 


a 

b 

c 

d 

e 

ei lainkaan 

hieman 

kohtalaisesti 

melko paljon 


86

Seuraavat kysymykset koskevat sitä, miltä sinusta on tuntunut viimeisen 4 viikon aikana. 

Merkitkää kunkin kysymyksen kohdalle se kirjain, joka parhaiten kuvaa tuntemuksianne. 

Vastausrivit 91-99: 

Kuinka suuren osan ajasta olet 

Viimeisen 4 viikon aikana.. 

koko ajan 

suurimman 

osan aikaa 

huomattavan 

osan aikaa 

jonkin 

aikaa 

vähän 

aikaa 

91. 

tuntenut olevanne täynnä 

elinvoimaa a b c d e f 

92. 

ollut hyvin hermostunut a b c d e f 

93. 

tuntenut mielialanne niin matalaksi, 

ettei mikään ole voinut teitä piristää a b c d e f 

94. 

tuntenut itsenne tyyneksi ja 

rauhalliseksi a b c d e f 

95. 

ollut täynnä tarmoa a b c d e f 

96. 

tuntenut itsenne alakuloiseksi 

ja apeaksi a b c d e f 

97. 

tuntenut itsenne 

”loppuunkuluneeksi” a b c d e f 

98. 

ollut onnellinen a b c d e f 

99. 

Tuntenut itsenne väsyneeksi a b c d e f 

en 

lainkaan 

100. KUINKA SUUREN OSAN AJASTA ruumiillinen terveydentilasi tai tunne-elämän vaikeudet ovat viimeisen 

4 viikon aikana häirinneet tavanomaista sosiaalista toimintaasi (ystävien, sukulaisten, muiden ihmisten 

tapaaminen? 


a 

b 

c 

d 

ei 

koko ajan 

suurimman osan aikaa 

jonkin aikaa 

vähän aikaa 

lainkaan 

87

Kuinka hyvin seuraavat väittämät pitävät paikkansa teidän kohdallanne? 

Vastausrivit 101-104: 

pitää 

ehdottomasti 

paikkaansa 

pitää 

enimmäkseen 

paikkansa 

en osaa sanoa 

enimmäk seen ei 

pidä paikkaansa 

101. 

Minusta tuntuu, että sairastun 

Jonkin verran helpommin kuin muut ihmiset a b c d e 

102. 

Olen vähintään yhtä terve kuin kaikki 

muutkin tuntemani ihmiset a b c d e 

103. 

Uskon, että terveyteni 

tulee heikkenemään a b c d e 

104. 

Terveyteni on erinomainen a b c d e 

ehdottomasti 

ei pidä 

paikkaansa 

STRESSI JA TYYTYVÄISYYS 

105. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi. Hermostuneeksi 

tai ahdistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Tunnetko sinä 

nykyisin tällaista stressiä? 


a 

b 

c 

d 

e 

en lainkaan 

vain vähän 

jonkin verran 

melko paljon 


106. Minkälainen on terveydentilasi ikäisiisi verrattuna? 


a 

b 

c 

d 

e 

erittäin hyvä 

melko hyvä 

keskinkertainen 

melko huono 

erittäin huono 

107. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi? 


a 

b 

c 

d 

e 

erittäin tyytyväinen 

melko tyytyväinen 

en tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään 

melko tyytymätön 

erittäin tyytymätön 

88

108. Kuinka tyytyväinen olet elämääsi nykyisin? 


a 

b 

c 

d 

e 

erittäin tyytyväinen 

melko tyytyväinen 

en tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään 

melko tyytymätön 

erittäin tyytymätön 

HENKISET VOIMAVARAT 

109. Oletko viime aikoina ollut toimelias ja vireä? 


a 

b 

c 

d 

e 

jatkuvasti 

melko usein 

silloin tällöin 

melko harvoin 

en koskaan 

110. Tunnetko itsesi päteväksi ja varmaksi? 


a 

b 

c 

d 

e 

jatkuvasti 

melko usein 


melko harvoin 

en koskaan 

111. Oletko viime aikoina tuntenut hoitaneesi arkipäivän tehtäväsi hyvin? 


a 

b 

c 

d 

e 

jatkuvasti 

melko usein 


melko harvoin 

en ollenkaan 

TERVEYSSEULA 

112. Onko sinulla lääkärin toteamaa hengitys-, sydän tai verenkiertoelimistön sairautta? 

Vastausrivi 112: kyllä (A) ei (B) 

Mikä ________________________________________________________ 

89

113. Sairastatko verenpainetautia tai onko lääkäri todennut, että verenpaineesi on kohonnut? 


114. Pyörryttääkö sinua usein tai kärsitkö huimauksesta? 


115. Onko sinulla lääkärin toteama tulehduksellinen nivelsairaus? 


116. Onko sinulla selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten pitkäaikaisia tai usein toistuvia vaivoja? 


Mikä ________________________________________________________ 

117. Onko sinulla jokin muu omaan terveyteesi liittyvä syy (jota ei edellä ole vielä mainittu), jonka takia sinun 

ei tulisi osallistua liikuntaan, vaikka itse haluaisitkin? 


Mikä ________________________________________________________ 

118. Käytätkö tällä hetkellä lääkkeitä? 


Mikä ________________________________________________________ 

119. Oletko viimeisen kahden viikon aikana sairastanut jotain tulehdustautia (flunssa, kuumetauti)? 


Mikä ________________________________________________________ 

120. Oletko viimeksi kuluneen vuorokauden aikana nauttinut runsaasti alkoholia (enemmän kuin 2 ravintola 

annosta)? 


Esiintyykö sinulla rintakipuja tai hengenahdistusta? YMPYRÖI VAIHTOEHTO! 

Vastausrivi: Levossa kyllä ei 

Vastausrivi: Rasituksessa kyllä ei 

90

TERVEYDENTILAN MITTAUKSET (mitataan tarkastuksen yhteydessä) 

Lepoverenpaine: systolinen ______ mmHg 

diastolinen ______ mmHg 

Paino: ______ kg 

Kehon painoindeksi: ______ (kg/m 2 ) 

Pituus: ______ cm 

Vyötärön ympärys: ______ cm 

91

Liite 4. Ruokavalion laatuindeksi 

Ruokavalion laatuindeksi laskettiin summana seuraavista dikotomisoiduista kysymyksistä. 

30. Syötkö yleensä aamupalaa? 

1 kyllä 

0 ei 

31. Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä? 

0 en mitään / voi-kasvisöljyseosta (esim. Oivariini) / voita 

1 levitettä, jossa on alle 65 % rasvaa (ns. kevytmargariini) / kasvistanoli –ja sterolilevitettä 

(Benecol, Becel pro.activ) / margariinia ja rasvalevitettä, jossa on 70–80 % rasvaa 

32. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti tummaa leipää (ruisleipää, ruisnäkkileipää)? 

0 en yhtään / 1-2 leipää 

1 3-4 leipää / 5 leipää tai enemmän 

33. Montako leipäviipaletta syöt tavallisesti päivittäin vaaleaa leipää 

(seka-, hiiva-, graham-, kaura-, ranskanleipää)? 

1 en yhtään / 1-2 leipää 

0 3-4 leipää / 5 leipää tai enemmän 

37. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt kalaa? 

0 en kertaakaan 

1 1-2 päivänä / 3-5 päivänä / 6-7 päivänä 

38. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt tuoreita vihanneksia tai juureksia? 

0 en kertaakaan / 1-2 päivänä / 1-2 päivänä 

1 6-7 päivänä 

39. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt hedelmiä / marjoja? 

0 en kertaakaan / 1-2 päivänä / 3-5 päivänä 

1 6-7 päivänä 

40. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt makeita leivonnaisia (pullat, viinerit, keksit)? 

1 en kertaakaan / 1-2 päivänä 

0 3-5 päivänä / 6-7 päivänä 

41. Kuinka usein olet viimeksi kuluneen viikon aikana syönyt sokeroituja virvoitusjuomia? 

1 en kertaakaan / 1-2 päivänä 

0 3-5 päivänä / 6-7 päivänä 

92

Liite 5. Stressi-indeksi 

Stressi-indeksi laskettiin summana yhdestä viiteen pisteytetyistä Työterveyslaitoksen työstressikyselyn kysymyksistä 

(kysymykset 105-108). Suurimman pistemäärän sai vastausvaihtoehto, joka kuvasi erittäin voimakasta stressiä (kysymys 

105), erittäin huonoa terveydentilaa ikäisiin verrattuna (kysymys 106), tyytymättömyyttä työhön (kysymys 

107) ja tyytymättömyyttä elämään nykyisin (kysymys 108). 

93

Liite 6. Metabolisen oireyhtymän 

(MBO) kriteerit 

1. Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuoden 2007 metabolisen oireyhtymän (MBO) diagnostiset kriteerit miehille. 

2. Keskivartalolihavuus: vyötärön ympärys vähintään 94 cm 

- Lisäksi vähintään kaksi seuraavista: 

- Seerumin triglyseridipitoisuus vähintään 1.70 mmol/l tai meneillään oleva hoito koholla 

olevaan arvoon 

- Seerumin HDL –kolesterolipitoisuus alle 1.03 mmol/l tai meneillään oleva hoito poikkeavaan arvoon 

- Kohonnut verenpaine, jossa systolinen paine vähintään 130 mmHg tai diastolinen paine vähintään 

85 mmHg, tai meneillään oleva hoito kohonneeseen verenpaineeseen 

- Plasman paastosokeri vähintään 5.6 mmol/l tai aiemmin diagnosoitu aikuityypin (II) diabetes 

94

Liitetaulukot 


Liitetaulukko 1. Mikä on vapaa-ajan liikuntaharrastuksesi keskeisin motiivi? (= miksi harrastan liikuntaa?) 

% N 

Virkistys 20,5 172 

Fyysinen kunto 32,8 275 

Kilpailu 4,4 37 

Terveys 12,1 101 

Kaverit ja ystävät 10,5 88 

Raha 0,2 2 

Elämänlaatu 10,5 88 

En harrasta vapaa-aikanani liikuntaa 6,4 54 

Jokin muu motiivi 2,6 22 


Liitetaulukko 2. Mikä on mieluisin kestävyysliikuntalaji, jota harrastat? 

% N 

Kävely, lenkkeily 17,3 145 

Juoksu/hölkkä, lenkkeily 30,6 257 

Uinti 6,8 57 

Pyöräily 13,9 117 

Hiihto 4,2 35 

Suunnistus 1,1 9 

Rullaluistelu 7,3 61 

En harrasta kestävyysliikuntalajeja 12,5 105 

Jokin muu kestävyysliikuntalaji 6,3 53 


Liitetaulukko 3. Mikä on mieluisin joukkuelaji, jota harrastat? 

% N 

Jalkapallo 21,2 177 

Salibandy 20,7 173 

Jääkiekko 10,6 89 

Lentopallo 4,5 38 

Koripallo 4,2 35 

Pesäpallo 1,9 16 

Kaukalopallo 2,4 20 

En harrasta joukkuelajeja 32,7 273 

Jokin muu joukkuelaji 1,8 15 


95

Liitetaulukko 4. Mikä on mieluisin mailapeli, jota harrastat? 

% N 

Sulkapallo 36,3 301 

Tennis 11,0 91 

Pöytätennis 6,7 56 

Pienoisgolf 3,1 26 

Golf 5,8 48 

En harrasta mailapelejä 32,3 268 

Jokin muu mailapeli 4,8 40 


Liitetaulukko 5. Mikä on mieluisin taitolaji, jota harrastat? 

% N 

Laskettelu, lumilautailu 31,0 259 

Ammunta 11,8 99 

Voimistelu 1,8 15 

Surffaus tai vesihiihto 2,5 21 

Kiipeily 1,2 10 

Tanssi 2,6 22 

Moottoriurheilu 9,7 81 

En harrasta taitolajeja 33,9 284 

Jokin muu taitolaji 5,5 46 


Liitetaulukko 6. Mikä on mieluisin voima- tai kamppailulaji, jota harrastat? 

% N 

Nyrkkeily 3,5 29 

Paini 1,1 9 

Budolaji / vastaava (judo, karate, taekwondo, aikido, taido) 6,9 58 

Potkunyrkkeily 2,6 22 

Kuntosaliharjoittelu 34,4 288 

Painonnosto, voimanosto 5,0 42 

Kehonrakennus 3,2 27 

En harrasta voima- tai kamppailulajeja 41,9 351 

Jokin muu voima- tai kamppailulaji 1,4 12 


Liitetaulukko 7. Kuulutko urheiluseuraan? 

% N 

En ole koskaan ollut urheiluseuran jäsen 26,2 220 

Olen ollut jäsen, mutta en ole enää 54,6 459 

Olen nykyisin aktiivijäsen 19,2 161 


96

Liitetaulukko 8. Mikä oli viimeisimmän koulutodistuksesi numero liikunnassa? 

% N 

Alle 6 0,4 3 

6 1,3 11 

7 10,7 89 

8w 28,9 242 

9 39,6 331 

10 19,1 160 


Liitetaulukko 9. Minkälaiset ovat tupakointitottumuksesi? 

% N 

En ole koskaan tupakoinut säännöllisesti 47,6 403 

Olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin yli 6 kk sitten 11,0 93 

Olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin korkeintaan 6 kk sitten 3,1 26 

Tupakoin säännöllisesti 38,3 342 


Liitetaulukko 10. Minkälaiset ovat nuuskankäyttötottumuksesi? 

% N 

En ole koskaan käyttänyt nuuskaa säännöllisesti 87,2 737 

Olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön yli 6 kk sitten 5,6 47 

Olen lopettanut säännöllisen nuuskan käytön korkeintaan 6 kk sitten 2,2 19 

Käytän nuuskaa säännöllisesti 5,0 42 


Liitetaulukko 11. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset tupakointitottumuksiisi? 

% N 

En tupakoinut varusmiehenä 45,2 382 

En tupakoinut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa) 7,1 60 

Aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin 

varusmiespalveluksen jälkeen säännöllisen tupakoinnin 3,4 29 

Aloitin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen 

jälkeen säännöllisen tupakoinnin vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä 3,2 27 

Varusmiesaikana aloittamani säännöllinen tupakointi jatkuu yhä 5,0 42 

Tupakoin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta 36,1 305 

Lopetin säännöllisen tupakoinnin varusmiehenä, mutta aloitin nuuskan käytön 0,0 0 


97

Liitetaulukko 12. Minkälaiset olivat varusmiespalveluksen vaikutukset nuuskankäyttötottumuksiisi? 

% N 

En nuuskannut varusmiehenä 85,3 722 

En nuuskannut varusmiehenä säännöllisesti (enintään keskimäärin kerran viikossa) 6,0 51 

Aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja 

lopetin varusmiespalveluksen jälkeen säännöllisen nuuskauksen 2,1 17 

Aloitin säännöllisen nuuskauksen varusmiehenä ja lopetin varusmiespalveluksen jälkeen 

säännöllisen nuuskauksen vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä 0,7 6 

Varusmiesaikana aloittamani säännöllinen nuuskaus jatkuu yhä 0,6 5 

Nuuskasin säännöllisesti ennen varusmiespalvelusta 5,3 45 

Lopetin nuuskauksen varusmiespalveluksen jälkeen, mutta aloitin tupakoinnin 0,0 0 


Liitetaulukko 13. Mikä on työaikamuotosi? 

% N 

Säännöllinen päivätyö 48,3 405 

Säännöllinen iltatyö 2,0 17 

Säännöllinen yötyö 1,2 10 

Kaksivuorotyö 12,9 108 

Kolmivuorotyö 9,3 78 

Muu epäsäännöllinen työaika 18,1 152 

En ole työssä 8,2 69 


4.5 Terveys 

Liitetaulukko 14. Minkälainen on terveydentilasi ikäisiisi verrattuna? 

% N 

Erittäin hyvä 17,7 148 

Melko hyvä 48,4 406 

Keskinkertainen 31,3 262 

Melko huono 2,3 19 

Erittäin huono 0,3 3 


Liitetaulukko 15. Miten arvioit fyysisen kuntosi nyt verrattuna ikätovereihisi? 

% N 

Selvästi huonompi 1,6 14 

Jonkin verran huonompi 23,8 200 

Yhtä hyvä 43,9 369 

Jonkin verran parempi 24,5 206 

Huomattavasti parempi 6,2 52 


98

Liitetaulukko 16. Kuinka monta päivää olet ollut sairauslomalla viimeisen vuoden aikana? 

% N 

En lainkaan 43,1 361 

1-3 päivää 25,8 216 

4-7 päivää 16,5 138 

8-14 päivää 8,4 70 

15-30 päivää 4,0 34 

31-60 päivää 1,1 9 

61-120 päivää 1,0 8 

Yli 120 päivää 0,1 1 


4.6 Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä 

Puolustusvoimien fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen 

Liitetaulukko 17. Taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen. 

% N 







Liitetaulukko 18. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista. 

% N 







Liitetaulukko 19. Varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian kilpailuvoittoista. 

% N 







99

Liitetaulukko 20. Varusmiespalveluksen aikana liikuntakoulutusta opettivat ammattitaitoiset kouluttajat. 

% N 







Liitetaulukko 21. Fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon. koulutettavien kunto- ja 

taitoerot. 

% N 







Liitetaulukko 22. Varusmiespalvelusaika oli ruumiilliselta (fyysiseltä) rasittavuudeltaan. 

% N 

Hyvin kevyt 2,0 17 

Kevyt 12,9 108 

Kohtalainen 64,0 538 

Raskas 18,6 156 

Hyvin raskas 2,5 21 


Liitetaulukko 23. Puolustusvoimien rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on mielestäni tärkeä. 

% N 







100

4.7 Taustatekijöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn, 

lihavuuteen, vapaa-ajan liikuntaan ja koettuun terveyteen 

4.7.1 Fyysinen suorituskyky 

Liitetaulukko 24. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma iän mukaan. 

Keskiarvo Keskihajonta 95 %:n luottamusväli N 

20-24 vuotta 42,5 8,2 41,7-43,2 492 

25-29 vuotta 40,1 7,7 39,0-41,2 194 

30-34 vuotta 39,6 7,4 37,5-41,5 54 

35-45 vuotta 41,2 7,9 39,1-44,0 42 

p 0,001 

Liitetaulukko 25. Koetun fyysisen kunnon jakauma iän mukaan. 

Jonkin verran tai 

selvästi huonompi (%) 

Yhtä 

Hyvä (%) 


selvästi parempi (%) 

20-24 vuotta 25,3 43,4 31,3 530 

25-29 vuotta 28,8 43,3 27,9 208 

30-34 vuotta 29,3 46,6 24,1 58 

35-45 vuotta 6,7 48,9 44,4 45 

p 0,012 

N 

Liitetaulukko 26. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma koulutuksen keston mukaan. 


≤12 vuotta 40,8 7,8 39,9-41,7 281 

13-15 vuotta 41,6 8,0 41,6-40,8 321 

≥16 vuotta 43,1 8,4 41,8-44,3 180 

p 0,013 

Liitetaulukko 27. Koetun fyysisen kunnon jakauma koulutuksen keston mukaan. 



Yhtä 

Hyvä (%) 



≤12 vuotta 26,3 49,2 24,4 315 

13-15 vuotta 25,5 42,7 31,8 337 

≥16 vuotta 23,8 37,0 39,2 189 

p 0,035 

N 

Liitetaulukko 28. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma sotilaskoulutuksen mukaan. 


Miehistö 40,9 8,3 40,2-41,7 507 

Aliupseeri 42,4 7,7 41,3-43,5 204 

Reservin upseeri 44,6 6,8 43,0-46,2 71 

p < 0,001 

101

Liitetaulukko 29. Puolustusvoimien lihaskuntoindeksin jakauma sotilaskoulutuksen mukaan. 


Miehistö 12,9 3,3 12,5-13,2 396 

Aliupseeri 13,7 3,1 13,3-14,1 175 

Reservin upseeri 14,9 2,8 14,2-15,6 66 

p < 0,001 

Liitetaulukko 30. Koetun fyysisen kunnon jakauma sotilaskoulutuksen mukaan. 



Yhtä 

Hyvä (%) 



Miehistö 28,6 44,0 27,4 552 

Aliupseeri 20,8 42,6 36,6 216 

Reservin upseeri 15,1 46,6 38,4 73 

p 0,002 

N 

Liitetaulukko 31. Puolustusvoimien lihaskuntoindeksin jakauma sotilasläänin mukaan. 


ESSL 13,3 3,3 12,9-13,7 240 

ISSL 12,5 3,1 12,0-13,3 142 

LSSL 13,8 3,2 13,4-14,2 236 

PSSL 13,6 3,5 11,8-15,3 18 

p 0,003 

Liitetaulukko 32. Koetun fyysisen kunnon jakauma sotilasläänin mukaan. 



Yhtä 

Hyvä (%) 



ESSL 24,4 45,1 30,6 324 

ISSL 32,9 42,4 24,8 210 

LSSL 21,6 43,1 35,3 283 

PSSL 17,4 52,2 30,4 23 

p 0,014 

N 

4.7.2 Lihavuus 

Liitetaulukko 33. Painoindeksin jakauma iän mukaan. 


20-24 vuotta 24,2 3,6 23,9-24,5 527 

25-29 vuotta 25,6 4,0 25,0-26,1 208 

30-34 vuotta 25,8 4,2 24,7-26,9 58 

35-45 vuotta 26,4 3,6 25,3-27,5 44 

p < 0,001 

102

Liitetaulukko 34. Vyötärönympäryksen jakauma iän mukaan. 


20-24 vuotta 84,3 9,5 83,5-85,1 528 

25-29 vuotta 88,7 11,0 87,2-90,2 208 

30-34 vuotta 90,3 12,3 87,1-93,5 58 

35-45 vuotta 91,3 9,3 88,5-94,1 45 

p < 0,001 

Liitetaulukko 35. Painoindeksin jakauma sotilasläänin mukaan. 


ESSL 24,3 3,5 24,0-24,7 323 

ISSL 24,9 4,1 24,3-25,4 208 

LSSL 25,1 3,8 24,6-25,5 282 

PSSL 26,3 4,0 24,6-25,5 23 

p 0,006 

Liitetaulukko 36. Vyötärönympäryksen jakauma sotilasläänin mukaan. 


ESSL 84,8 9,4 83,8-85,8 323 

ISSL 86,6 11,2 85,0-88,1 209 

LSSL 87,1 10,6 85,9-88,4 283 

PSSL 88,9 10,6 84,3-93,5 23 

p 0,019 

4.7.3 Vapaa-ajan liikunta 

Liitetaulukko 37. Vapaa-ajan liikunnan määrän jakauma iän mukaan. 

Ei mitään liikuntaa/ 

rauhallista väh. krt./vko. (%) 

Reipasta 

1-2 krt./vko. (%) 

Reipasta väh. 

3 krt/vko. (%) N 

20-24 vuotta 31,5 39,8 28,7 530 

25-29 vuotta 35,7 34,3 30,0 207 

30-34 vuotta 24,1 44,8 31,0 58 

35-45 vuotta 17,8 35,6 46,7 45 

p 0,042 

Liitetaulukko 38. Vapaa-ajan liikunnan määrän jakauma koulutuksen keston mukaan. 

Ei mitään liikuntaa/ 

rauhallista väh. krt./vko. (%) 

Reipasta 

1-2 krt./vko. (%) 

Reipasta väh. 

3 krt/vko. (%) N 

≤12 vuotta 38,4 36,2 25,4 315 

13-15 vuotta 29,2 40,5 30,4 336 

≥16 vuotta 23,3 39,2 37,6 189 

p 0,001 

103

4.7.4 Koettu terveys 

Liitetaulukko 39. Koetun terveyden jakauma koulutuksen keston mukaan. 

Melko huono tai 

erittäin huono (%) 

Keskinkertainen 

(%) 

Erittäin hyvä tai 

melko hyvä (%) 

≤12 vuotta 3,2 36,6 60,2 314 

13-15 vuotta 2,1 30,7 67,3 336 

≥16 vuotta 2,7 23,4 73,9 188 

p 0,007 

N 

Liitetaulukko 40. Koetun terveyden jakauma sotilaskoulutuksen mukaan. 




(%) 



Miehistö 3,1 34,2 62,7 549 

Aliupseeri 2,3 24,5 73,1 216 

Reservin upseeri 0,0 28,8 71,2 73 

p 0,013 

N 

4.8 Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden väliset yhteydet 

4.8.1 Lihavuuden yhteys fyysiseen suorituskykyyn 

Liitetaulukko 41. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma vyötärönympäryksen mukaan. 


≤ 90 cm 44,1 7,5 43,5-44,7 553 

90-99,99 cm 37,5 5,8 36,6-38,5 148 

≥ 100 cm 32,4 5,6 31,1-33,6 81 

p < 0,001 

Liitetaulukko 42. Etunojapunnerruksen jakauma vyötärönympäryksen mukaan. 


≤ 90 cm 31 13 30,3-32,5 552 

90-99,99 cm 24 11 22,1-25,7 142 

≥ 100 cm 20 11 17,1-21,9 80 

p < 0,001 

Liitetaulukko 43. Istumaannousun jakauma vyötärönympäryksen mukaan. 


≤ 90 cm 40 9 39,5-41,1 557 

90-99,99 cm 35 9 33,7-36,7 148 

≥ 100 cm 28 9 25,8-29,8 84 

p < 0,001 

104

Liitetaulukko 44. Toistokyykistyksen jakauma vyötärönympäryksen mukaan. 


≤ 90 cm 46 8 44,9-46,2 543 

90-99,99 cm 41 8 39,6-42,3 145 

≥ 100 cm 37 9 34,7-38,6 82 

p < 0,001 

Liitetaulukko 45. Puristusvoiman jakauma vyötärönympäryksen mukaan 


≤ 90 cm 52,1 8,8 51,4-52,9 578 

90-99,99 cm 55,1 9,5 53,6-56,6 157 

≥ 100 cm 55,3 9,1 53,4-57,2 88 

p < 0,001 

Liitetaulukko 46. 8-juoksun jakauma vyötärönympäryksen mukaan 


≤ 90 cm 6,0 0,4 5,9-6,0 570 

90-99,99 cm 6,2 0,4 6,1-6,3 154 

≥ 100 cm 6,5 0,5 6,4-6,6 83 

p < 0,001 

Liitetaulukko 47. Koetun fyysisen kunnon jakauma vyötärönympäryksen mukaan 



Yhtä 

hyvä (%) 



≤ 90 cm 16,9 46,3 36,8 592 

90-99,99 cm 36,3 44,6 19,1 157 

≥ 100 cm 62,2 27,8 10,0 90 

p < 0,001 

N 

4.8.2 Fyysisen suorituskyvyn yhteys terveyteen 

Liitetaulukko 48. Koetun fyysisen kunnon jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 



Yhtä 

Hyvä (%) 



Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 40,8 42,7 16,4 426 

Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 9,4 50,0 40,6 128 

Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 6,1 48,5 45,5 99 

Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 4,9 36,1 59,0 61 

Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 1,8 26,8 71,4 56 

p < 0,001 

N 

105

Liitetaulukko 49. Koetun terveyden jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 




(%) 



Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 3,8 41,0 55,2 424 

Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 0,0 21,9 78,1 128 

Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 2,0 18,4 79,6 98 

Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 0,0 18,0 82,0 61 

Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 0,0 8,9 91,1 56 

p < 0,001 

N 

Liitetaulukko 50. Systolisen verenpaineen jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 


Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 123 12 122-125 426 

Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 121 11 119-123 128 

Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 123 11 120-125 99 

Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 122 13 119-125 61 

Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 121 11 118-124 56 

p 0,390 

Liitetaulukko 51. Diastolisen verenpaineen jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 


Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 78 9 77-78 426 

Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 75 7 74-76 128 

Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 76 8 74-77 99 

Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 75 9 73-78 61 

Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 74 8 72-76 56 

p 0,003 

Liitetaulukko 52. Triglyseridien jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 


Heikko (≤ 41,9 ml/kg/min) 1,2 0,6 1,1-1,2 420 

Välttävä (42-45,9 ml/kg/min) 0,9 0,3 0,8-0,9 123 

Tyydyttävä (46-49,9 ml/kg/min) 0,9 0,3 0,8-0,9 98 

Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 0,8 0,3 0,7-0,9 60 

Erinomainen (≥ 54 ml/kg/min) 0,8 0,3 0,8-0,9 56 

p < 0,001 

106

Liitetaulukko 53. Kokonaiskolesterolin jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 





Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 4,2 0,9 4,1-4,4 60 


p < 0,001 

Liitetaulukko 54. Glukoosin jakauma maksimaalisen hapenkulutuksen mukaan. 





Hyvä (50-53,9 ml/kg/min) 5,4 0,4 5,3-5,5 60 


p 0,061 

4.8.3 Keskivartalolihavuuden yhteys terveyteen 

Liitetaulukko 55. Koetun terveyden jakauma vyötärönympäryksen mukaan. 




(%) 



≤ 90 cm 1,5 26,6 71,9 591 

90-99,99 cm 3,9 36,8 59,4 155 

≥ 100 cm 7,8 52,2 40,0 90 

p < 0,001 

N 

4.9 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn, lihavuuteen ja terveytee 

4.9.1 Vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysiseen suorituskykyyn 

Liitetaulukko 56. Maksimaalisen hapenkulutuksen jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 


Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista 

liikuntaa väh. kerran viikossa 37,7 6,9 36,8-38,5 238 

Ripeää ja reipasta liikuntaa 

1-2 kertaa viikossa 41,6 7,3 40,8-42,4 304 


väh. kolme kertaa viikossa 45,7 8,2 44,6-46,7 240 

p < 0,001 

107

Liitetaulukko 57. Puolustusvoimien lihaskuntoindeksin jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 

Ei juuri mitään liikuntaa/ rauhallista Keskiarvo Keskihajonta 

95 %:n 

luottamusväli 






p < 0,001 

N 

Liitetaulukko 58. Koetun fyysisen kunnon jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 


selvästi huonompi 

(%) 

Yhtä 

hyvä (%) 


selvästi parempi 

(%) N 


liikuntaa väh. kerran viikossa 47,5 44,9 7,6 263 


1-2 kertaa viikossa 24,1 52,8 23,1 324 


väh. kolme kertaa viikossa 4,3 31,2 64,4 253 

p < 0,001 

4.9.3 Vapaa-ajan liikunnan yhteys terveyteen 

Liitetaulukko 59. Koetun terveyden jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 




(%) 



N 


liikuntaa väh. kerran viikossa 5,3 47,7 46,9 262 


1-2 kertaa viikossa 1,9 31,8 66,4 324 


väh. kolme kertaa viikossa 0,8 13,5 85,7 251 

p < 0,001 

Liitetaulukko 60. Systolisen verenpaineen jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 


95 %:n luottamusväli 

liikuntaa väh. kerran viikossa 124 13 122-125 262 


1-2 kertaa viikossa 121 12 120-122 324 


väh. kolme kertaa viikossa 125 13 123-126 252 

p 0,002 

N 

108

Liitetaulukko 61. Diastolisen verenpaineen jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 

Keskiarvo 

Keskihajonta 

95 %:n 



liikuntaa väh. kerran viikossa 78 9 77-79 262 


1-2 kertaa viikossa 76 8 75-77 324 


väh. kolme kertaa viikossa 77 9 76-78 252 

p 0,004 

N 

Liitetaulukko 62. Triglyseridien jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 


95 %:n 







p 0,007 

N 

Liitetaulukko 63. Ravintoindeksin jakauma vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan. 


95 %:n 







p < 0,001 

N 

4.10 Stressin ja elämänlaadun yhteys fyysiseen 

suorituskykyyn, lihavuuteen, terveyteen ja vapaa-ajan liikuntaan 

4.10.1 Stressin yhteys fyysiseen suorituskykyyn 

Liitetaulukko 64. Maksimaalisen hapenottokyvyn jakauma stressi-indeksin mukaan. 


Ei stressiä 43,0 7,9 42,1-43,8 366 

Hieman stressiä 40,7 8,2 39,8-41,6 312 

Voimakas stressi 40,1 7,3 38,6-41,2 93 

p < 0,001 

109

Liitetaulukko 65. Koetun fyysisen kunnon jakauma stressi-indeksin mukaan 

Jonkin verran tai selvästi 

huonompi (%) Yhtä hyvä (%) 

Jonkin verran tai selvästi 

parempi (%) 

Ei stressiä 15,1 44,9 40,0 385 

Hieman stressiä 31,4 44,0 24,6 341 

Voimakas stressi 41,6 40,6 17,8 101 

p < 0,001 

N 

4.10.3 Stressin yhteys terveyteen 

Liitetaulukko 66. Koetun terveyden jakauma stressi-indeksin mukaan. 




(%) 



Ei stressiä 0,0 11,2 88,8 385 



p < 0,001 

N 

4.10.4 Stressin yhteys vapaa-ajan liikuntaan 

Liitetaulukko 67. Vapaa-ajan liikunnan jakauma stressi-indeksin mukaan. 

Ei liikuntaa/rauhallista 

väh. krt./vko. 

Ripeää/reipasta liikuntaa 

1-2 krt./vko. 

Reipasta liikuntaa väh. 3 

krt./vko. 

Ei stressiä 22,1 39,7 38,2 385 



p < 0,001 

N 

110

Liitetaulukko 68. Fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden ja terveyden osittaiskorrelaatiot iän suhteen 

Maksimaalinen 

hapenottokyky 

(ml/kg/ 

min) 

Maksimaalinen 

hapenottokyky 

(L/min) 

Etunojapunnerrus 

Istumaannousu 

Toistokyykistys 

Puristusvoima 

Vyötärönympärys 

Painoindeksi 

Diastolinen 

verenpaine 

Systolinen 

verenpaine 

Kolesteroli 

Triglyseridi 

Glukoosi 

Maksimaalinen 

hapenottokyky 

(ml/kg/min) 1 

Maksimaalinen 

hapenottokyky 

(L/min) ,67 *** 1 

Etunojapunnerrus ,46 *** ,25 *** 1 

Istumaannousu ,45 *** ,28 *** ,65 *** 1 

Toistokyykistys ,54 *** ,34 *** ,56 *** ,55 *** 1 

Puristusvoima -,03 ,22 *** ,14 *** -,01 -,01 1 

Vyötärönympärys -,57 *** ,10 *** -,39 *** -,38 *** -,38 *** ,17 *** 1 

Painoindeksi -,52 *** ,16 *** -,25 *** -,29 *** -,26 *** ,17 *** ,89 *** 1 

Diastolinen 

verenpaine -,18 *** -,02 -,11 ** -,18 *** -,13 *** ,13 *** ,25 *** ,25 *** 1 

Systolinen 

verenpaine -,10 ** ,15 *** -,03 -,08 * -,07 ,19 *** ,28 *** ,30 *** ,73 *** 1 

Kolesteroli -,19 *** -,06 -,10 ** -,12 ** -,13 *** ,03 ,23 *** ,21 *** ,15 *** ,11 ** 1 

Triglyseridi -,33 *** -,12 ** -,16 *** -,18 *** -,11 ** ,03 ,39 *** ,39 *** ,23 *** ,14 *** ,43 *** 1 

Glukoosi -,07 ,01 -,01 -,03 -,01 ,08 * ,11 ** ,11 ** ,05 ,06 ,10 * ,13 *** 1 

Liitetaulukko 69. Kehon koostumuksen, kestävyyden ja lihaskunnon tulokset vuosina 2003 ja 2008 ilman ikäpainotusta. 

2003 

Keskiarvo ± sd 

2008 

Keskiarvo ± sd 

Keskiarvojen erotus 

(absoluuttinen) 

Keskiarvojen ero 

(suhteellinen, %) 

Erotuksen 

p-arvo 

Pituus (cm) 179,1 ± 6,2 180,3 ± 6,2 1,2 0,7 < 0,001 

Kehon paino (kg) 80,8 ± 13,4 80,5 ± 13,6 -0,3 -0,4 0,581 

Vyötärönympärys (cm) 90,8 ± 10,7 86,1 ± 10,4 -4,7 -5,2 < 0,001 

Painoindeksi 25,2 ± 3,8 24,8 ± 3,8 -0,4 -1,6 0,013 

Hapenotto (ml/kg/min) 42,9 ± 7,2 41,5 ± 8,0 -1,4 -3,3 0,001 

Etunojapunnerrus 24 ± 11 29 ± 13 5 20,8 < 0,001 

Istumaannousu 34 ± 10 38 ± 10 4 11,8 < 0,001 

Toistokyykistys 41 ± 8 44 ± 9 3 7,3 < 0,001 

Puristusvoima (kg) 56,0 ± 8,7 53,0 ± 9,1 -3,0 -5,4 < 0,001 

111

Pääesikunta henkilöstöosasto, 

koulutussektori 2009 

ISBN 978-951-25-2023-7

Reservilaistutkimus_2008

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?