Reservilaistutkimus_2008

Sairauslomat ja sairaudet. 43 % reserviläisistä ei ollut viimeisen vuoden aikana ollut sairauslomalla. Alle 14 päivää
sairauslomalla oli ollut puolet. Sen sijaan yli 14 päivän sairauslomalla oli ollut 6 % reserviläisistä (liitetaulukko 16.)
Neljännes reserviläisistä kärsi selkävaivoista tai muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. 74 % reserviläisistä ei ollut
kärsinyt selkäkivuista ja 64 % noidannuolikivuista viimeisen kuukauden aikana. Alaselän kipua oli ollut viimeisen
kuukauden aikana 1-7 päivänä reilulla viidenneksellä ja 8-14 päivänä 3 %:lla. Noidannuolikipuja 1-7 päivänä oli
ollut kolmanneksella ja 8-14 päivänä 2 %:lla. Polvikivuista viimeisen kuukauden aikana 1-7 päivänä kärsineitä reserviläisiä
oli vajaa kolmannes. Päivittäin tai yli 14 päivää polvikivuista kärsineitä oli yhteensä 3 %. Hengitys- tai
verenkiertoelimistön sairauksia oli 6 %:lla reserviläisistä, ja verenpainetautia tai kohonnutta verenpainetta samoin 6
%:lla. Lääkkeitä käytti noin kymmenen prosenttia. Metabolinen oireyhtymä todettiin IDF-kriteerien (2007) mukaan
(liite 5) 4,6 %:lla ja I tai II tyypin diabetes 0,2 %:lla reserviläisistä (taulukko 4.15).
Taulukko 4.15. Reserviläisten itse ilmoittamat sairaudet.
% N
Selkävaivoja tai muita tuki- ja liikuntaelinten vaivoja 24,7 206
Tulehdustauti viimeisen 2 viikon aikana 19,5 163
Hengitys- sydän tai verenkiertoelimistön sairaus 6,5 54
Verenpainetauti tai kohonnut verenpaine 5,6 47
Pyörrytystä tai huimausta 2,6 22
Tulehduksellinen nivelsairaus 1,3 11
I tai II tyypin diabetes 0,2 2
4.6. Asenteet ja mielipiteet liikuntaan sekä Puolustusvoimien
fyysiseen koulutukseen ja liikuntakasvatukseen
Lähes kaikki reserviläiset kokivat, että ”taistelijan tulee olla fyysisesti hyväkuntoinen”. Reserviläisistä yli puolet koki,
että ”varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli monipuolista”. Osin eri mieltä oli 14 % ja täysin eri mieltä 8 %.
Reserviläisistä vajaa puolet oli täysin tai osin eri mieltä siitä, että ”varusmiespalvelusajan liikuntakoulutus oli liian
kilpailuvoittoista”. Täysin tai osin samaa mieltä oli yhteensä 14 % reserviläisistä (liitetaulukot 17-19.)
Vajaa puolet reserviläisistä ilmoitti olevansa täysin tai osin samaa mieltä siitä, että ”liikuntakoulutusta opettivat
ammattitaitoiset kouluttajat”. Täysin tai osin eri mieltä oli reilu viidennes. Täysin tai osin samaa mieltä siitä, että
”fyysisesti raskaissa harjoituksissa sekä liikuntakoulutuksessa otettiin huomioon koulutettavien kunto- ja taitoerot”,
oli 44 %. Täysin tai osin eri mieltä oli neljännes reserviläisistä. ”Varusmiespalvelusaika oli fyysiseltä rasittavuudeltaan”
kohtalaista suurimman osan mielestä (64 %). Raskaaksi ja hyvin raskaaksi sen luokitteli reilu viidennes reserviläisistä
(liitetaulukot 20-22.)
Vajaa kaksi kolmannesta reserviläisistä ilmoitti olevansa täysin tai osin samaa mieltä siitä, että Puolustusvoimien
rooli kansanterveyden ja työkyvyn edistäjänä on tärkeä (liitetaulukko 23). ”Varusmiespalveluksen aikainen liikuntakoulutus
herätti pysyvän, reservissä jatkuneen liikuntakipinän” viidenneksellä reserviläisistä. Puolet oli osin tai täysin
eri mieltä. Varusmiespalvelusajan ensimmäisen juoksutestin itse ilmoitettu tulos oli enemmistöllä joko 2600-3000
metriä (43%) tai 2200-2600 metriä (38 %) (taulukko 4.16).
26