Reservilaistutkimus_2008

Tiivistelmä
Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja
1993-1994 sekä laajemmin vuonna 2003. Väestön elintavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana
yhä nopeammin. Tämä näkyy mm. fyysisen kunnon heikkenemisenä ja lihomisena. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn
sekä liikunta- ja terveyskäyttäytymisen säännöllinen tutkiminen on täten aikaisempaa tärkeämpää, jotta
heidän fyysisen suorituskykynsä riittävyys taistelutehtäviin tunnettaisiin.
Tavoitteet
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen
suorituskyky suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin vuonna 2008 ja selvittää minkälainen on reserviläisten fyysinen
suorituskyky vuonna 2008 verrattuna samanikäisiin reserviläisiin vuonna 2003. Lisäksi tutkittiin mitkä ovat reserviläisten
fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen ja taustatekijöiden
väliset yhteydet.
Osallistujat ja menetelmät
Tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista 20-45 –vuotiasta reserviläistä. Otos voidaan tietyin rajoituksin yleistää
koskemaan keskimääräistä suomalaista miestä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Mittaukset suoritettiin vuoden
2008 aikana järjestettyjen kertausharjoitusten (8 kpl) yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat, jotka
esitetään tässä raportissa, olivat: antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys), verenkierto-
ja hengityselimistön suorituskykytesti (maksimaalinen hapenottokyky) sekä lihaskunto- ja koordinaatiotestit
(puristusvoima, etunojapunnerrus, istumaannousu, toistokyykistys, ala- ja yläraajojen maksimaalinen ojennusvoima,
8-juoksu). Verinäytteistä analysoitiin mm. veren rasva- ja sokeriarvoja. Lisäksi taustatietoja ja elintapoja selvitettiin
laajalla liikunta- ja terveyskyselyllä.
Tärkeimmät tulokset
Kestävyyskunto oli hyvä tai erinomainen 15 %:lla reserviläisistä. Sotilaiden kestävyyskunnon minimivaatimuksen
täytti 46 %. Noin 40-60 %:lla oli hyvä alaraajojen ja keskivartalon lihaskunto sekä noin 30 %:lla oli hyvä yläraajojen
lihaskunto. Verrattuna vuoden 2003 tutkimukseen kestävyyskunto oli keskimäärin heikompi ja lihaskunto huomattavasti
parempi. Vuonna 2008 reserviläisistä 60 % oli normaalipainoisia, ja merkittävästi lihavien osuus oli noin
10 %:a. Kehon paino oli keskimäärin 2 kg suurempi kuin vuonna 2003. Normaalipainoisten määrä oli 9 %:a pienempi,
mutta lihavien osuudessa eroa ei havaittu vuoteen 2003 verrattuna. Veren kokonaiskolesteroliarvot ylittivät
viite-arvon neljänneksellä tutkituista. Muut rasva- ja sokeriarvot sekä verenpaine olivat valtaosalla reserviläisistä viitearvojen
mukaiset. Reserviläisistä 40 %:a liikkui liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan osalta. Vapaa-ajan
liikunnan määrässä ei havaittu eroa vuosien 2003 ja 2008 välillä.
Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta
hapenottokyvyltään sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. Vastaavasti toisen puolen sijoituksia tulisi fyysisen
suorituskyvyn perusteella tarkistaa vähemmän vaativampiin tehtäviin. Tämän Puolustusvoimien tutkimuksen
päätarkoituksen lisäksi tuotettiin arvokasta kansanterveydellistä tietoa liikunnan ja terveiden elintapojen edistämiseksi
sekä väestö- että yksilötasolla.
3