02.12.2014 Views

Phytophthora cactorum - Marja- ja Hedelmätuotannon Osaajat

Phytophthora cactorum - Marja- ja Hedelmätuotannon Osaajat

Phytophthora cactorum - Marja- ja Hedelmätuotannon Osaajat

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Hedelmä- <strong>ja</strong> mar<strong>ja</strong>kasvien<br />

kasvitaute<strong>ja</strong><br />

Päivi Parikka<br />

MTT kasvintuotannon tutkimus


Mansikan taute<strong>ja</strong><br />

• Mustalaikku<br />

• Lehtilaikkutaudit<br />

• Gnomonia comari<br />

• <strong>Phytophthora</strong> <strong>cactorum</strong>


Mustalaikku Colletotrichum acutatum<br />

• Taudinaiheutta<strong>ja</strong> tartuttaa mansikan kukkia, kukkaperiä, lehtiä <strong>ja</strong><br />

• lehtiruote<strong>ja</strong>, rönsyjä, juurenniskaa, marjo<strong>ja</strong><br />

• Oireet:<br />

- lehdissä <strong>ja</strong> lehtiruodeissa lehtilaikut, nuorten lehtien ruskettuminen<br />

- Tummat kuroutuvat laikut rönsyissä<br />

- Kukkien <strong>ja</strong> kukkaperien ruskettuminen<br />

- Juurenniskan <strong>ja</strong> juurakon ruskettuminen<br />

- Marjojen ruskeat, mustuvat laikut<br />

• Muita isäntäkasve<strong>ja</strong>: Anemone, muut koristekasvit, mustikka, omena,<br />

kirsikat<br />

• Säilyy kasveissa epifyyttinä, lisääntyy kasvin pinnalla ilman oireita, tuottaa<br />

runsaasti itiöitä kuolleissa <strong>ja</strong> kuolevissa kasvinosissa<br />

• Tartuttaa tehokkaasti korkeassa kosteudessa <strong>ja</strong> korkeassa lämpötilassa<br />

• Optimi kasvulle 20°C<br />

• Leviää vesiroiskeiden mukana, hyönteiset voivat levittää, linnut?, ihmiset<br />

• Kulkeutuu helposti piilevänä tartuntana kasveissa


Vieras vaiko ei?<br />

• Uusi tauti mansikalla<br />

• Ensimmäiset havainnot noin 25 vuotta sitten<br />

• Levinnyt Eurooppaan 1990-luvulla<br />

• Pohjoismaihin 1999-2003<br />

• Useita patotyyppejä: erilainen patogeenisuus mansikalla, kaikki tyypit eivät<br />

varsinaisia taudinaiheuttajia<br />

• Nor<strong>ja</strong>ssa havaittu kolmea tyyppiä- esiintyy yleisesti kirsikalla, omenalla<br />

• C. acutatum ehkä ei lainkaan vieraslaji Euroopassa- vain mansikalle<br />

patogeeninen tyyppi tulokas


tohoku.naro.affrc.go.jp/


Lehtilaikkutaudit<br />

• Yleisimmät lehtilaikkujen aiheutta<strong>ja</strong>t:<br />

• Mansikan rengaslaikku Mycosphaerella fragariae<br />

• Mansikan lehtilaikku Diplocarpon earliana<br />

• Muita laikkujen aiheuttajia:<br />

• Härmä Podosphaera alchemillae<br />

• Ruskomätä Gnomonia comari<br />

• Mustalaikku Colletotrichum acutatum<br />

• Lehtibakterioosi Xanthomonas fragariae


Rengaslaikku <strong>ja</strong> mansikanlehtilaikku<br />

• Rengaslaikku helposti tunnistettavaissa: alussa violetinväriset laikutkeskiosa<br />

kuolee <strong>ja</strong> vaalenee harmaaksi – ympärillä tumma rengas<br />

• Joskus laikkuihin syntyy reikiä kuolleen solukon irrotessa<br />

• Säilyy vanhoissa lehdissä, tartuttaa keväällä uusia lehtiä<br />

• Mansikanlehtilaikku: oireet alussa kuten rengaslaikulla, mutta laikut pysyvät<br />

violetinvivahteisinä<br />

• Lehtien väri muuttuu- keltaista tai punaista väritystä<br />

• Laikku<strong>ja</strong> myös lehtiruodeissa<br />

• Taudinaiheutta<strong>ja</strong> säilyy vanhoissa lehdissä


Rengaslaikku


Mansikanlehtilaikku


Ruskomätä<br />

• Ruskomätä aiheuttaa punaisia laikku<strong>ja</strong> lehtiin <strong>ja</strong> lehtiruoteihin<br />

• Lehtiruodeissa laikut tummuvat <strong>ja</strong> painuvat kuopalle<br />

• Laikku<strong>ja</strong> voi olla myös kukkaperissä<br />

• Tartunta leviää kukkaperistä marjoihin<br />

• Taudinaiheutta<strong>ja</strong> säilyy lehtiruodeissa, muodostaa pitkäkaulaisia<br />

kotelopullo<strong>ja</strong> mustiin laikkuihin<br />

• Leviää keväällä uusiin lehtiin<br />

• Lajikkeiden välillä ero<strong>ja</strong> taudinalttiudessa<br />

• Viihtyy tiheissä, kosteina pysyvissä kasvustoissa<br />

• Samankaltaisia oireita: mustalaikku, harmaahome, mansikanlehtilaikku


Muita laikkujen aiheuttajia<br />

• Härmä aiheuttaa punaisia- violetinvivahteisia laikku<strong>ja</strong> mansikan lehtiin,<br />

kukkiin, kukkaperiin<br />

• Torjunta-ainevioitukset voivat aiheuttaa värimuutoksia lehtiin<br />

• Phomopsis obscurans: esiintyykö meillä?


Laikku<strong>ja</strong> Calypso-lajikkeella-<br />

Phomopsis?


Tunnista varmasti- lehtibakterioosi<br />

• Mansikan lehtibakterioosi aiheuttaa lehtiin vaaleita, kuultavia laikku<strong>ja</strong><br />

• Laikut tummuvat punaruskeiksi<br />

• Rajoittuvat lehtisuoniin- kulmikkaita<br />

• Laikku<strong>ja</strong> myös suojuslehdissä<br />

• Rasvalaikut: nuoret laikut kuultavia, lehden alapinnalla tummia, öljyisen<br />

näköisiä<br />

• Leviää vesipisaroiden mukana<br />

• Piilevänä kasvimateriaalissa<br />

• Oireet muistuttavat lehtilaikku<strong>ja</strong>


Muita vioituksia<br />

• Hyönteisten aiheuttamat vioitukset voivat joskus muistuttaa tautioireita:<br />

ripsiäiset, nälvikkäät<br />

• Torjunta-aineiden aiheuttamat vioitukset


Mansikan tyvimätä <strong>Phytophthora</strong> <strong>cactorum</strong><br />

• Tyvimätä todettu taimituhojen aiheutta<strong>ja</strong>ksi 1990<br />

• Jo silloin levinnyt mansikan taimituotantoon, myös tarkastettujen taimien<br />

tuottajille<br />

• <strong>Phytophthora</strong> <strong>cactorum</strong> patogeeni lukuisilla kasvilajeilla<br />

• Eri patotyyppejä- tartunta ei välttämättä siirry lajilta toiselle<br />

• Suomessa koivun taimien taudinaiheutta<strong>ja</strong>- heikko taudinaiheutta<strong>ja</strong><br />

mansikalla<br />

• Alppiruusuilla- voi siirtyä mansikalta alppiruusulle- päinvastoin?<br />

• Pensasmustikka?<br />

• Tartuttaa veden mukana liikkuvilla parveilijoilla<br />

• Aiheuttaa kasvin tyviosan tuhoutumisen, johtosolukot tuhoutuvat <strong>ja</strong> kasvi<br />

lakastuu<br />

• Marjojen tartunta maasta käsin<br />

• Säilyy: maassa munaitiöinä <strong>ja</strong> kasvinjätteessä, leviää kasvien mukana<br />

piilevänä tartuntana<br />

• Samanlaisia oireita: yökköstoukkien vioitus, Verticillium


Tyvimätä nuorilla kasveilla


Johtosolukon ruskettuminen <strong>ja</strong><br />

juurakon yläosan- joskus myös alaosan ruskettuminen


Kuva: Ar<strong>ja</strong> Lil<strong>ja</strong><br />

Kasvien lakastuminen- toipuminen:<br />

sairas emokasvi tuottaa sairaita taimia


Verticillium-tartunta<br />

mansikalla


Rubus-suvun taute<strong>ja</strong><br />

• Vadelman kääpiökasvuviroosi<br />

• Mesimar<strong>ja</strong>n lehtihome<br />

• Lehtihome lakalla


Vadelman virukset- kääpiökasvuviroosi<br />

• Virukset vadelmalla yleensä: Kirvojen <strong>ja</strong> ankeroisten levittämiä<br />

• vadelman kääpiökasvuviroosi: siitepölylevintäinen<br />

• Vadelmakasvustot saavat helposti virustartunnan ympäröivästä<br />

kasvillisuudesta<br />

• Maan kautta edellisen kasvuston jäljiltä<br />

• Heikentävät kasvua <strong>ja</strong> satoa<br />

• Kasvustot taantuvat, sadon laatu heikkenee<br />

• Oireita: lehtien kir<strong>ja</strong>vuus, kupruisuus, epämuotoisuus, keltaisuus


• Vadelman kääpiökasvuviroosi tartuttaa Rubus-laje<strong>ja</strong><br />

• Mesimar<strong>ja</strong>lla keväällä voimakas keltaisuus<br />

• Siitepölyn mukana leviävä- jos pölyttäjä viroottinen, tartuttaa helposti<br />

• Hyvin vaikea puhdistaa kasviaineistosta<br />

• Heikentää mar<strong>ja</strong>ntuotantoa<br />

• <strong>Mar<strong>ja</strong></strong>t epämuotoisia


Lehtihome Peronospora sparsa (P. rubi)<br />

• Lehtihometta esiintyy mesimar<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> lakalla, boysenmar<strong>ja</strong>lla, karhunvatulla<br />

• Euroopassa harvoin vadelmalla<br />

• Tartuttaa lehtiä, kukkaperiä, verso<strong>ja</strong><br />

• Aiheuttaa laikku<strong>ja</strong> lehtiin, heikentää marjojen kehitystä: raakileet kuivuvat<br />

• Säilyy kasveissa<br />

• Leviää laikuista vesiroiskeiden mukana nuoriin kasvinosiin<br />

• Itiöpesäkkeitä muodostuu lehtien alapinnalle kosteassa<br />

• Laikut violetinvivahteisiä, rajoittuvat lehtisuoniin-kulmikkaita<br />

• Mesimar<strong>ja</strong>t alttiita taudille, myös lakka<br />

• Jalomaarainlajikkeet kestävämpiä


Lehtihomelaikku<strong>ja</strong> mesimar<strong>ja</strong>lla


Septoria-lehtilaikku


Lehtihome lakalla


Pensasmustikan taute<strong>ja</strong><br />

• Mustikkasyöpä<br />

• Colletotrichum spp.


Mustikkasyöpä Fusicoccum putrefaciens<br />

• Puolikorkeilla pensasmustikoilla Vaccinium corymbosum<br />

• Harvoin matalilla pensasmustikoilla tai risteytyksillä<br />

• Suomalaisilla lajikkeilla ei kovin runsas: risteytyksiä <strong>ja</strong> lähempänä<br />

varpumustikkaa<br />

• Versotauti: versojen punaiset, pitkänsoikeat laikut, jotka tummuvat<br />

• Tartunta nuoriin versoihin, tuhoutuvat seuraavana vuonna<br />

• Muita versotaute<strong>ja</strong>: Phomopsis<br />

• <strong>Phytophthora</strong>-taudit tuhoavat mustikanjuuristoa <strong>ja</strong> lakastuttavat verso<strong>ja</strong>


Colletotrichum acutatum, C. gloeosporioides<br />

• Tartuttavat mustikan silmu<strong>ja</strong><br />

• Tartunta siirtyy kukkiin <strong>ja</strong> kehittyviin raakileisiin<br />

• Marjojen vioitukset: kypsien marjojen kurtistuminen <strong>ja</strong> pilaantuminen<br />

• Tartuttaa kesän aikana silmu<strong>ja</strong> vesiroiskeiden mukana<br />

• Kulkeutuu taimissa piilevänä<br />

• Aiheuttaa laatuhaitto<strong>ja</strong> sadolle, säilyvyys heikkenee<br />

• Aikainen tartunta keväällä tuhoaa kukkia


Kirsikan <strong>ja</strong> luumun taute<strong>ja</strong><br />

• Bakterioosi Pseudomonas syringae var mors prunorum<br />

• Versotauti


Bakterioosi Pseudomonas syringae pv<br />

morsprunorum<br />

• Tartuttaa kirsikan verso<strong>ja</strong> silmujen <strong>ja</strong> haavojen kautta<br />

• Tartunnan saanut silmu kuolee <strong>ja</strong> sen ympärille kehittyy laikku<br />

• Laikut painuvat kuopalle<br />

• Kumivuoto vioituksista<br />

• Vioittuneita oksia kuolee, runkovioitus tuhoaa kasvit<br />

• Leviää taimissa


Onko bakterioosi??


Versotauti Monilinia laxa<br />

• Kirsikan nuoret versot <strong>ja</strong> kukat ruskettuvat keväällä<br />

• Kukat jäävät versoihin, eivät karise<br />

• Ruskettuneet lehdet eivät karise<br />

• Kumivuotoa vioittuneista versoista<br />

• Taudinaiheutta<strong>ja</strong> säilyy versoissa<br />

• Tartunta runsas viileinä <strong>ja</strong> sateisina keväinä<br />

• Tauti ei leviä enää kesällä, voi kehittyä uutta <strong>ja</strong> tervettä kasvua<br />

• Yleisin kirsikalla, harvemmin luumulla, esiintyy myös tuomella


Omenan <strong>ja</strong> päärynän taute<strong>ja</strong><br />

• Hedelmäpuun syöpä Nectria galligena<br />

• Omenan härmä


Nectria galligena<br />

• Oksiin <strong>ja</strong> runkoihin kehittyy laikku<strong>ja</strong>, jotka painuvat kuopalle<br />

• Kasvi kehittää laikun ympärille puolustusvyöhykkeitä<br />

• Jos tauti leviää vyöhykkeen läpi, kehittyy uusi vyöhyke- seurauksena korot,<br />

joiden reunat ovat koholla<br />

• Kasvu versoissa laikkujen vuoksi toispuoleista<br />

• Oksan tai rungon ympäri ulottuva laikku- oksa tai verso kuolee<br />

• Itiöemiä muodostuu koroissa<br />

• Tauti leviää keväällä koteloitiöillä- vesiroiskeet, tuuli levittävät<br />

• Kuroma-astetta voi muodostua nuoriin laikkuihin kesällä<br />

• Leviää myös hoitotoimien mukana puusta toiseen<br />

• Kulkeutuu taimiaineistossa<br />

• Kosteat keväät <strong>ja</strong> pitkät, lauhat syksyt suosivat tautia<br />

• Lämpimät talvet: tauti leviää uusille alueille, jos kovia pakkasia ei ole


Kuva: APSPress


Onko Nectria?<br />

Nectia-pullo<strong>ja</strong><br />

N. cinnabarina?


Omenan härmä Podosphaera leucotricha<br />

• Härmä muodostaa vaaleaa rihmastopeitettä omenan lehdille <strong>ja</strong> nuorten<br />

versojen <strong>ja</strong> raakileiden pintaan<br />

• Hedelmien pinnassa viiru<strong>ja</strong><br />

• Tartunnan saaneet lehdet käpristyvät, epämuotoisia<br />

• Säilyy silmuissa<br />

• Heikentää silmujen talvehtimista<br />

• Härmä ei kestä kovia pakkasia: ei levinnyt pysyvästi Suomeen<br />

• Leviää loppukesällä tuulten mukana saaristoon <strong>ja</strong> rannikkoalueille: nuorten<br />

versojen tartuntaa puissa<br />

• Voi kulkeutua taimissa<br />

• Lämpimät talvet lisäävät taudin mahdollisuutta asettua meille pysyvästi


Kuva: APSPress


Tyrnin taute<strong>ja</strong><br />

• Versotaudit vioittavat tyrnikasvusto<strong>ja</strong><br />

• Useita laje<strong>ja</strong>: Stigmina, Phomopsis<br />

• Laikku<strong>ja</strong> kehittyy kuoren vioitusten <strong>ja</strong> silmujen ympärille<br />

• Poimintavauriot altistavat tautitartunnalle<br />

• Laikut kehittyvät nuoriin versoihin talven aikana, painuvat kuopalle <strong>ja</strong><br />

ympäröivät verso<strong>ja</strong><br />

• Versojen kuivuminen, oksien repeily oksanhankaan kehittyvien laikkujen<br />

takia<br />

• Taimien tuhoutuminen, talvivauriot vanhemmissa pensaissa<br />

• Kotimaiset lajikkeet <strong>ja</strong> kannat kestävimpiä, sopeutuneet parhaiten ilmastoon


Stigmina-sienen kuromia <strong>ja</strong> laikku<strong>ja</strong><br />

tyrnin versossa


Kiitos kuulijoille!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!