helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
15<br />
Suomen alueelta projektiin on valittu mukaan pääosa vuosina 1880-1945 sattuneista<br />
voimakkaista maanjäristyksistä, joista osa havaittiin myös naapurimaiden puolella.<br />
Yhteistyössä Venäjän tiedeakatemian tutkijan tri Andrei A. Nikonovin kanssa tutkitaan<br />
nimenomaan Suomen ja Venäjän raja-alueilla, erityisesti Kuusamossa sattuneita<br />
maanjäristyksiä. Työryhmän [(P.M., E.S. Husebye ja T.R.M. Kebeasy (Norja), A.A. Nikonov<br />
(Venäjä), V. Nikulin (Latvia) ja A. Pacesa (Liettua)] katsausartikkeli Pohjois-Euroopan<br />
historiallisten maanjäristysten tutkimuksesta on hyväksytty julkaistavaksi.<br />
Seismisen hasardin tutkimus (Päivi Mäntyniemi)<br />
Seisminen hasardi tarkoittaa todennäköisyyksiä, että tietty magnitudi (tai muun<br />
maanjäristysparametri arvo) ylittyy tarkasteltavalla alueella tietyssä ajassa. Ajanjaksot ovat<br />
yleensä melko pitkiä, ainakin 30-50 vuotta. Seismisen hasardin määritys on seismisen riskin<br />
vähentämisen ja järistystuhojen torjunnan välttämätön edellytys, minkä vuoksi se on sangen<br />
maailmanlaajuinen aihe.<br />
Tekeillä on ollut tutkimuksia Kreikan ja Iranin, kahden hyvin korkean seismisyyden alueen<br />
seismisestä hasardista. Niille on laadittu seismisen hasardin karttoja ja tehty myös joitakin<br />
paikallisia maanliikkeen voimakkuuksien arvioita. Töissä on käytetty uutta estimointimenetelmää,<br />
joka sallii niin historiallisten kuin instrumentaalisten havaintojen hyödyntämisen<br />
sekä välttää monissa muissa menetelmissä esiintyvän, tekijän subjektiivista arviointia vaativan<br />
osan. Myös varhaisiin havaintoihin liittyvä järistyskeskuksen ja –voimak-kuuden epävarmuus<br />
otetaan siinä huomioon. Kreikassa yhteistyötä on tehty prof. Theodoros M. Tsapanoksen<br />
(Thessalonikin <strong>yliopisto</strong>, Kreikka) kanssa. Irania koskevaa työtä on tehty tri Mehdi Zarén<br />
(International Institute of Earthquake Engineering and Seismology, Teheran, Iran) ja tri<br />
Andrzej Kijkon ja Mayshree Bejaichundin (Council for Geoscience, Pretoria, Etelä-Afrikka)<br />
kanssa.<br />
Tulivuori Heklan seismisiä tutkimuksia (Heidi Soosalu)<br />
Viimeistelyvaiheessa oleva väitöskirja käsittelee Islannin Hekla-tulivuoren 1991 sattuneeseen<br />
purkaukseen liittyvää seismistä aktiivisuutta sekä Heklan ja sen itäpuolisen tulivuoren,<br />
Torfajökullin magmasäiliöiden sijainnin kartoittamista seismisten rekisteröintien avulla.<br />
Euroopan maanjäristysten parametrit (Matti Tarvainen, Marja Uski & Katriina<br />
Arhe)<br />
"Earthquake Parameters and Standardized Information for a European-Mediterranean Bulletin"<br />
(EPSI) on EU:n rahoittama projekti, jonka tarkoituksena oli aikaansaada yhtenäiset<br />
standardimenetelmät Euroopan seismisten tapausten perusparametrien laskemiseen.<br />
Projektissa saatiin aikaan Euroopan alueen yhteisbulletiini, joka löytyy EMSC:n kotisivulta<br />
www.emsc-csem.org. Projektin loppu<strong>raportti</strong> valmistui keväällä 2003.