helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HELSINGIN YLIOPISTO<br />
SEISMOLOGIAN LAITOS<br />
RAPORTTI T-75<br />
Pekka Heikkinen<br />
SEISMOLOGIAN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003<br />
Helsinki 2004
Kansikuva:<br />
FIRE-projektin heijastusluotauslinjat Suomessa.
HELSINGIN YLIOPISTO<br />
SEISMOLOGIAN LAITOS<br />
RAPORTTI T-75<br />
__________________________________________________________________________<br />
Pekka Heikkinen<br />
SEISMOLOGIAN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003<br />
__________________________________________________________________________<br />
Helsinki 2004
Toimittaja<br />
Julkaisija<br />
Pekka Heikkinen<br />
<strong>Seismologian</strong> <strong>laitos</strong><br />
PL 26 (Teollisuuskatu 23)<br />
00014 Helsingin <strong>yliopisto</strong><br />
ISSN 7081-9579<br />
Helsinki 2004<br />
Yliopistopaino<br />
Puhelin 191 444 11<br />
Faksi 191 444 30<br />
www.seismo.helsinki.fi
SISÄLTÖ<br />
1. YLEISTÄ___________________________________________________________ 3<br />
2. JOHTOKUNTA _____________________________________________________ 5<br />
3. HENKILÖKUNTA___________________________________________________ 5<br />
4. ANALYYSI- JA HAVAINTOTOIMINTA _______________________________ 6<br />
4.1. Pohjoismainen havaintoyhteistyö ____________________________________________ 6<br />
4.2. Maailmanlaajuinen havaintoyhteistyö ________________________________________ 7<br />
5. ASEMAT, TIETOKESKUS JA TEKNINEN KEHITYSTYÖ _______________ 8<br />
5.1. Asemaverkko ____________________________________________________________ 8<br />
5.2. Tietokeskus______________________________________________________________ 8<br />
5.3. Elektroniikan laboratorio ja työpaja _________________________________________ 8<br />
6. VALVONTASEISMOLOGIA ________________________________________ 10<br />
7. TUTKIMUSTOIMINTA _____________________________________________ 10<br />
7.1. Valvontaseismologinen tutkimus____________________________________________ 10<br />
7.2. Seismiset rakennetutkimukset ______________________________________________ 11<br />
7.3. Seismisyystutkimukset____________________________________________________ 14<br />
7.4. Laitoksen työntekijät ulkomailla 2003 _______________________________________ 16<br />
7.5. Ulkomaiset tutkijavierailut 2003____________________________________________ 17<br />
8. ESITELMÄT TIETEELLISISSÄ KOKOUKSISSA ______________________ 17<br />
9. JULKAISUT _______________________________________________________ 22<br />
9.1. Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa (arviointijärjestelmä)__________ 22<br />
9.2. Raportit ja yleistajuiset artikkelit___________________________________________ 23<br />
10. JÄSENYYDET TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ __________________________ 23<br />
11. OPETUS __________________________________________________________ 24<br />
12. KIRJASTO JA TIEDOTUS __________________________________________ 25<br />
12.1. Kirjasto________________________________________________________________ 25<br />
12.2. Tiedotus _______________________________________________________________ 25
3<br />
1. YLEISTÄ<br />
<strong>Seismologian</strong> <strong>laitos</strong> on Helsingin <strong>yliopisto</strong>n konsistorin alainen valtakunnallinen erillis<strong>laitos</strong>,<br />
jonka tehtävinä on suorittaa seismologista havainto- ja tutkimustyötä, pitää yllä Suomen<br />
seismistä asemaverkostoa, huolehtia Suomen kansainvälisestä seismologisesta yhteistyöstä,<br />
suorittaa valvontaseismologisia tehtäviä viranomaisten toimeksiannosta ja luoda edellytykset<br />
<strong>seismologian</strong> opetukselle. Laitos osallistuu kansainväliseen havaintoyhteistyöhön ja<br />
tutkimushankkeisiin, jotka luovat myös käytännön edellytykset <strong>seismologian</strong> opetukseen<br />
liittyvälle harjoittelulle ja opinnäytetöille Helsingin <strong>yliopisto</strong>ssa geofysiikan opetusohjelman<br />
mukaisesti. Viranomaisten (Ulkoasiainministeriö) toimeksiannosta <strong>laitos</strong> on osallistunut<br />
projektirahoituksen turvin maanalaisten ydinkokeitten valvontaan niin kattavan<br />
ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) voimaansaattamiseen kuin kansallisen valvonnankin<br />
tarpeisiin.<br />
Vuonna 2003 laitoksen henkilökunnan määrä oli 26, jonka lisäksi laitoksella työskenteli kaksi<br />
siviilipalvelumiestä ja osapäiväisesti kuusi opiskelijaa. Henkilökunnasta noin kolmasosa (9) oli<br />
akateemisen koulutuksen saanutta tutkijahenkilökuntaa, kolmasosa (8) teknistä henkilökuntaa<br />
ja kolmasosa (9) analyysihenkilöstöä, tutkimusavustajia ja hallintohenkilöstöä. Arvioilta noin<br />
puolet akateemisen tutkijahenkilöstön työajasta kuluu viranomaisluontoisiin tehtäviin ja<br />
observatoriotoimintaan liittyviin tehtäviin.<br />
Tärkeimmät tutkimusalueet laitoksessa ovat olleet valvontaseismologinen tutkimus,<br />
litosfäärin rakenteen selvittäminen sekä alueellisen seismisyyden tutkiminen.<br />
Tutkimusalueiden valinta on luonnollista seurausta siitä, että <strong>laitos</strong> on Suomessa alansa ainoa<br />
tutkimus<strong>laitos</strong>. Rakennetutkimuksissa on käytetty hyväksi joko keinotekoisten lähteitten<br />
(luotaukset, luotaustomografia) tai maanjäristyksien (tomografia) tuottamia seismisiä aaltoja.<br />
Tärkeimmät näistä tutkimuksista ovat FIRE-heijastusluotausprojekti, SVEKALAPKOtomografiatutkimus<br />
ja kansainväliset seismiset syväluotaukset Itä- ja Keski-Euroopassa.<br />
Valvonta<strong>seismologian</strong> ja seismisyystutkimuksen tarpeisiin on tutkittu menetelmiä seismisten<br />
tapausten paikantamiseen ja tunnistamiseen. Lisäksi on tutkittu mm. lähialueiden seismistä<br />
hasardia ja Suomen maanjäristysten lähdemekanismia.<br />
Laitoksen asemaverkon laajennus jatkui Kilpisjärvellä, jossa uusi asema saatiin valmiiksi<br />
syksyllä 2003. <strong>Seismologian</strong> laitoksen ylläpitämään seismografiasemaverkkoon kuuluu tällä<br />
hetkellä 12 seismistä asemaa: 11 yksittäistä havaintoasemaa sekä FINES-monipisteasema,<br />
joka sisältää 16 aliasemaa. <strong>Seismologian</strong> laitoksella analysoidaan ja tallennetaan lisäksi tiedot<br />
Oulun <strong>yliopisto</strong>n ylläpitämiltä Maaselän, Sodankylän ja Oulun asemilta. Seismologista<br />
havaintotoimintaa on jatkettu kansainvälisen seismologisen yhteisön ja Wienissä sijaitsevan<br />
ydinkoekieltosopimusjärjestön (CTBTO) tietokeskuksen (IDC) tarpeisiin. Vuonna 2003<br />
FINES-aseman ylläpitoa varten solmittiin CTBTO:n kanssa jatkuva sopimus.<br />
Vuonna 2003 valmistui Suomen Akatemian yhdessä KTM:n ja OPM:n kanssa tekemä<br />
geotieteiden arviointi, jonka tavoitteena oli selvittää mm. tutkimuksen laatua, yhteistyötä ja<br />
työnjakoa eri yksiköiden välillä. <strong>Seismologian</strong> laitoksen osalta arviointiraportissa pannaan<br />
ensinnäkin merkille laitoksen osallistuminen kansainväliseen ydinkoevalvontaan CTBTOyhteistyön<br />
kautta. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että <strong>laitos</strong> on merkittävästi<br />
vaikuttanut litosfäärin rakenteen ymmärtämiseen erityisesti panoksellaan FIRE-hankkeessa,<br />
kuten myös laajoissa eurooppalaisissa luotausprojekteissa. Yleisesti todetaan, että
4<br />
tarkasteltaessa laitoksen tutkimusprojektien laajuutta ja laatua, <strong>laitos</strong> pitää jatkuvasti yllä<br />
korkeaa profiilia: laitoksen kansallinen ja kansainvälinen, erityisesti eurooppalainen,<br />
yhteistyöverkosto on laaja ja laitoksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti myös kansainvälisten<br />
tieteellisten organisaatioiden toimintaan. Raportissa todetaan myös, että laitoksen julkaisujen<br />
määrää 1999-2003 ei voi pitää erityisen korkeana ja että monet artikkeleista on julkaistu ns.<br />
”low impact”-lehdissä. Osasyyksi paneeli arvioi sen, että ko. vuosina ei valmistunut<br />
väitöskirjoja seismologiasta. On selvä, että julkaisujen määrän suhteen laitoksella on<br />
parantamista. Tosin paneelin arvioon on todennäköisesti vaikuttanut se seikka, että paneelin<br />
raportin mukaan laitoksella työskentelee 14 akateemista henkilöä, kun oikea määrä<br />
arviointivuosina oli vuositasolla keskimäärin 8. Koska useiden <strong>laitos</strong>ten kohdalla oli ilmeisesti<br />
samanlaisia virheellisyyksiä, Suomen Akatemia on tekemässä lisäselvityksiä ja tarkennuksia.<br />
Kommentti ”low impact”-julkaisuista on kyseenalainen. Geofysiikan erityisjulkaisujen suhteen<br />
laitoksen tutkijoiden artikkelit eivät ole ilmestyneet erityisen ”low impact”-lehdissä; ongelma<br />
lienee siinä, että arvostetuimpienkin geofysiikan alan erityisjulkaisujen impaktitekijät ovat<br />
alhaiset. Arviointi<strong>raportti</strong> toteaa myös, että yhteistyö laajemman yksikön kanssa, voisi<br />
tulevaisuudessa olla laitokselle eduksi. Tämä osin toteutunee, <strong>laitos</strong> siirtyy 2004 Kumpulaan,<br />
jossa jo sijaitsevat geologian ja geofysiikan laitokset. Tämä on sopusoinnussa myös paneelin<br />
yleisten suositusten kanssa: eräs raportin yleisestä yhdestätoista suosituksesta on, että<br />
Kumpulan kampuksen tarjoamaa geotieteiden <strong>laitos</strong>ten keskittymää käytettäisiin<br />
mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.
5<br />
2. JOHTOKUNTA<br />
<strong>Seismologian</strong> laitoksen johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet:<br />
Prof. Matti Leppäranta, puheenjohtaja Kommodori Hanno Strang<br />
Prof. Juha Karhu<br />
Seismologi Päivi Mäntyniemi<br />
Lähetystöneuvos Liisa Maunula Tutkimusteknikko Eva Pelkonen<br />
Tutkimusprof. Pekka Nurmi<br />
Johtokunnan sihteerinä toimi Katriina Arhe.<br />
3. HENKILÖKUNTA<br />
Laitoksen henkilökuntaan vuonna 2003 kuuluivat:<br />
Heikkinen, Pekka, FT, johtaja<br />
Arhe, Katriina, FM, amanuenssi<br />
Franssila, Maija, tutk.teknikko<br />
Grönholm, Pauli, tutk.teknikko<br />
Grönholm, Pirjo, lab.mestari<br />
Hakulinen, Anja, taloussihteeri<br />
Hannula, Aarre, tutk.teknikko<br />
Hyvönen, Tellervo, FL, seismologi<br />
Juntunen, Anssi, lab.mestari<br />
Karilas, Mona, tutk.teknikko<br />
Karkkulainen, Kati, tutk.avustaja<br />
Keskinen, Jukka, sovellussuunnittelija<br />
Korja, Annakaisa, FT, seismologi<br />
Kortström, Jari, FM, amanuenssi<br />
Osa-aikaiset tai osapäivätyötä tehneet:<br />
Heikkinen, Tuomas<br />
Kalliokoski, Matti<br />
Koivisto, Emilia<br />
Lakio, Antti<br />
Kuusisto, Minna, tutk.avustaja<br />
Lindblom, Pasi, yliteknikko<br />
Mäntyniemi, Päivi, FM, seismologi<br />
Nurminen, Seppo, lab.insinööri<br />
Pelkonen, Eva, tutk.teknikko<br />
Raime, Merja, lab.mestari<br />
Tarvainen, Matti, FT, erikoistutkija<br />
Taylor, Stuart, pääsuunnittelija<br />
Tiira, Timo, FT, seismologi<br />
Uski, Marja, FL, seismologi<br />
Vasamies-Leppänen, Leena, lab.mestari<br />
Westerlund, Kari, asemanhoitaja<br />
Rautioaho, Elisa<br />
Silvennoinen, Hanna<br />
Valasti, Petri<br />
Siviilipalvelusmiehet:<br />
Inkinen, Janne<br />
Valasti, Petri<br />
Emeritusprofessori:<br />
Luosto, Urmas
6<br />
4. ANALYYSI- JA HAVAINTOTOIMINTA<br />
4.1. Pohjoismainen havaintoyhteistyö<br />
Pohjois-Euroopassa sattuneita seismisiä tapauksia analysoitiin 6486. Niistä 110 oli maanjäristyksiä<br />
(kuva 1), loput teollisia räjäytyksiä. Suomessa maanjäristyksiä sattui 27. Tapauksista<br />
16 kuuluu pienten (magnitudi 0.6-2.1) maanjäristysten sarjaan Anjalankoskella 9.-29.<br />
toukokuuta. Suomen lähialueen voimakkain maanjäristys, magnitudiltaan 3.2, tapahtui<br />
Perämerellä (Ruotsin puolella) 22. lokakuuta.<br />
Analyysitulokset julkaistiin kuukausibulletiineissa "Seismic Events in Northern Europe", joita<br />
jaettiin pohjoismaisille seismologisille laitoksille ja pyynnöstä myös Pohjois-Euroopan<br />
ulkopuolelle. Erityisesti valvonta<strong>seismologian</strong> piirissä työskentelevät laitokset Euroopassa ja<br />
Pohjois-Amerikassa ovat olleet halukkaita saamaan julkaisun. Tapausten paikannukseen<br />
käytettiin Suomen seismografiasemaverkoston havaintojen lisäksi myös Ruotsin, Norjan ja<br />
Tanskan seismografiasemaverkostojen havaintoja. Nämä ns. parametritiedot tallennetaan<br />
<strong>seismologian</strong> laitoksen ylläpitämään pohjoismaisten seismisten tapausten tietopankkiin<br />
(Nordic Data Bank), josta ne ovat kaikkien osallistujien saatavissa.<br />
Kuva 1. Suomen asemaverkon havaitsemat lähialueiden maanjäristykset vuonna 2003.
7<br />
Osana maanjäristysten havainnointia <strong>seismologian</strong> <strong>laitos</strong> kerää myös nk. makroseismisiä<br />
havaintoja eli ihmisten aistimuksia järistyksistä. Niitä ovat Suomen oloissa tavallisimmin<br />
tärinä- ja äänihavainnot sekä irtaimiston liikahtelu kuten ikkunoiden helinä.<br />
Makroseismisten havaintojen keruu on tärkeää nykyaikanakin, koska niistä määritetään eri<br />
järistysparametreja kuin laitehavainnoista. Esimerkiksi järistyksen tuntuvuusalue selviää vain<br />
kattavan makroseismisen selvityksen avulla. Instrumentaaliset ja makroseismiset tiedot<br />
yhdistämällä maanjäristyksestä saadaan parempi käsitys kuin pelkästään laitteita käyttämällä.<br />
Lisäksi tiedot auttavat ymmärtämään historiallisia maanjäristyksiä, joista on saatavilla<br />
yksinomaan makroseismisiä havaintoja.<br />
Tiedonkeruumenetelmänä ovat makroseismiset kyselylomakkeet, jotka lähetetään järistyksen<br />
tuntuvuusalueen asukkaille. Ne on perinteisesti lähetetty kirjeitse, mutta kyselylomake on<br />
ollut jo jonkin aikaa myös laitoksen kotisivuilla. Itäisellä Uudellamaalla 10.-11. toukokuuta<br />
alkanut pienten maanjäristysten sarja tuotti paljon ihmisten havaintoja nimenomaan internetin<br />
välityksellä. Tarkoituksena on kehittää edelleen makroseismisten havaintojen keruuta<br />
internetissä ja laitokselle lähetettyjen tuntuvuushavaintojen automaattista käsittelyä.<br />
4.2. Maailmanlaajuinen havaintoyhteistyö<br />
Vuonna 2003 laitoksessa rekisteröitiin ja analysoitiin noin 3500 maanjäristystä eri puolilta<br />
maapalloa. Tapausten parametritiedot lähetettiin päivittäin kansainvälisille keskuksille<br />
NEIC:lle Denveriin, EMSC:lle Bruyeres-le-Chateliin Ranskaan, RAS:lle Obninskiin Venäjälle<br />
ja Tarton <strong>yliopisto</strong>on, Eestiin. Tarkistetut kuukausiraportit toimitettiin kansainväliseen<br />
seismologiseen keskukseen (ISC) Englantiin. Merkittävistä maanjäristyksistä tehtiin<br />
välittömästi ilmoitus kotimaisille tiedotusvälineille.<br />
Kuva 2. Suomen seismografiasemien rekisteröintejä 26. joulukuuta 2003 klo 01-56-23 (UTC)<br />
Kaakkois-Iranissa tapahtuneesta maanjäristyksestä (magnitudi 6.6). järistyksessä kuoli yli<br />
20 000 ihmistä.
8<br />
Vuonna 2003 maapallolla tapahtui 15 maanjäristystä, joiden magnitudi oli yli 7. Vuoden<br />
voimakkain maanjäristys (magnitudi=8.3) sattui 25. syyskuuta Japanin edustalla merialueella,<br />
Hokkaidolta kaakkoon. Siinä ei kuollut ihmisiä, mutta noin 600 ihmistä loukkaantui,<br />
rakennuksia vaurioitui laajalti, tapahtui maanvyöryjä ja sähkökatkoja. Se aiheutti lisäksi neljän<br />
metrin korkuisen tsunamiaallon Hokkaidon kaakkoisrannikolla. Eniten ihmisuhreja vaati 26.<br />
joulukuuta Kaakois-Iranissa tapahtunut, magnitudiltaan 6.6:n maanjäristys (kuva 2), jossa<br />
kuoli yli 20 000 ihmistä ja 30 000 loukkaantui. Bamin kaupungin rakennuksista tuhoutui 85<br />
%. Järistys aiheutti maan pinnalla näkyviä siirroksia Bamin ja Baravatin kaupunkien välisellä<br />
alueella.<br />
5. ASEMAT, TIETOKESKUS JA TEKNINEN KEHITYSTYÖ<br />
5.1. Asemaverkko<br />
Laitoksen asemaverkon laajennus jatkui Kilpisjärvellä, jossa uusi asema saatiin valmiiksi<br />
syksyllä 2003. <strong>Seismologian</strong> laitoksen ylläpitämään seismografiasemaverkkoon kuuluu tällä<br />
hetkellä 12 seismistä asemaa: 11 yksittäistä havaintoasemaa sekä FINES-monipisteasema,<br />
joka sisältää 16 aliasemaa. <strong>Seismologian</strong> laitoksella analysoidaan ja tallennetaan lisäksi tiedot<br />
Oulun <strong>yliopisto</strong>n ylläpitämiltä Maaselän, Sodankylän ja Oulun asemilta.<br />
Vuonna 2003 asemaverkon LINUX-pohjaiset DAS98-tiedonkeruulaitteistot päivitettiin<br />
uudempaan käyttöjärjestelmän versioon ja laitteistojen kovalevyt vaihdettiin suurempiin.<br />
Metsähovin asema liitettiin <strong>yliopisto</strong>n tietoliikenneverkkoon, jonka jälkeen asemaa on voitu<br />
käyttää tosiaikaisesti.<br />
Kuusamoon ja Taivalkoskelle perustettiin kolme väliaikaista seismografiasemaa. Näiden<br />
asemien avulla on tarkoitus parantaa alueella havaittavien maanjäristysten paikallistustarkkuutta,<br />
jolloin myös maanjäristysmekanismit pystytään selvittämään paremmin.<br />
Olkiluodon ympäristössä toimii puolentoista vuoden ajan kolmen aseman seismografiverkko.<br />
Neljäs asema perustetaan vuonna 2004. Tämän asemaverkon tarkoitus on selvittää alueen<br />
seisminen peruslinja ennen ydinjätteiden loppusijoituspaikan rakentamista. Ensimmäiset<br />
tutkimustulokset julkaistaan STUKin <strong>raportti</strong>sarjassa vuoden 2004 alussa.<br />
Vuonna 2004 <strong>laitos</strong> hankki viisi uutta laajakaistaseismometriä rekisteröintiyksikköineen.<br />
Nämä laitteistot korvaavat asemaverkon vanhentuneita laitteistoja.<br />
5.2. Tietokeskus<br />
<strong>Seismologian</strong> laitoksen tietokonekantaa on uudistettu ja samalla on lisätty tehoa,<br />
turvallisuutta ja toimintavarmuutta entisestään. Uusia tiedonkeruulaitteista ja seismometrejä<br />
hankittiin vuoden 2003 lopulla.<br />
5.3. Elektroniikan laboratorio ja työpaja<br />
<strong>Seismologian</strong> laitoksella on parannettu seismografiasemilla olevia laitteistoja. FINES-asemalla<br />
alettiin testata langatonta tiedonsiirtojärjestelmää Wienin sihteeristön pyynnöstä. Testien<br />
tulokset esitellään vuoden 2004 WGB-kokouksissa Wienissä.
Kuva 3. Suomen seismografiasemat. Kilpisjärven aseman (KIF) valmistui syksyllä 2003.<br />
9
10<br />
6. VALVONTASEISMOLOGIA<br />
Seismiset menetelmät ovat tehokkaimpia tapoja havaita ja paikantaa mahdollisia maanalaisia<br />
ydinkokeita. Tästä syystä laitoksen perustehtäviä on huolehtia niin kansallisesta seismisestä<br />
valvonnasta kuin Suomen osallistumisesta kansainväliseen ydinkoekieltosopimuksen seismiseen<br />
valvontatoimintaan. Tämä toiminta on tapahtunut pääosin Ulkoasianministeriön rahoituksen<br />
turvin. Kattavassa ydinkoekieltosopimuksessa (CTBT) on Sysmässä sijaitseva monipisteasema<br />
FINES määritelty osaksi sopimukseen kuuluvaa primääriasemaverkkoa.<br />
Vuonna 2003 solmittiin CTBTO:n kanssa jatkuva ”Operation and Maintenance” -sopimus<br />
FINES-aseman. Datan siirto Norjaan jatkui Internet-yhteyden kautta, mikä satelliittiyhteyden<br />
ohella on toiminut moitteettomasti. Yhdysvaltain kansallinen tietokeskus (AFTAC)<br />
oikeutettiin FINES-rekisteröintien suoraan tiedonsiirtoon Norjan keskuksen (NORSAR)<br />
kautta Suomen kansallisen viranomaisen, Ulkoministeriön, annettua siihen suostumuksensa.<br />
Kattavan ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) toimeenpaneva komitea (PrepCom) jatkoi<br />
maailmanlaajuisen asemaverkoston kehittämistä. Laitoksen tutkijoita osallistui Suomen<br />
asiantuntijaedustajina PrepComin B-työryhmän kokouksiin sekä muihin työkokouksiin.<br />
Laitoksen edustajia on myös osallistunut PrepComin työryhmien toimintaan asiantuntijoina.<br />
Pohjoismainen valvontaseisminen seminaari, 34th Nordic Seminar on Detection Seismology<br />
and Workshop on CTBT Monitoring Technologies, pidettiin Flåmissa, Norjassa, 4.-6.<br />
kesäkuuta. Suomesta kokoukseen osallistui neljä henkilöä.<br />
Vuoden aikana ei havaittu ydinkokeita. Muutamista ydinkoealueiden lähellä havaituista<br />
seismisistä tapauksista tiedotettiin viranomaisille.<br />
7. TUTKIMUSTOIMINTA<br />
Laitoksen tutkimustoiminnassa painopistealueita ovat olleet seismiset rakennetutkimukset,<br />
valvontaseismologiaan liittyvä menetelmäkehitys sekä maanjäristystutkimus Fennoskandian<br />
alueella. Tutkimusalueiden valinta on luonnollista seurausta siitä, että <strong>laitos</strong> on alansa ainoa<br />
tutkimus<strong>laitos</strong> Suomessa. Rakennetutkimukset sekä alueellinen maanjäristystutkimus palvelevat<br />
niin geofysikaalista kuin geologistakin perustutkimusta Fennoskandian kilven alueella.<br />
<strong>Seismologian</strong> laitokselle kuuluvat myös seismiseen valvontaan liittyvät viranomaistehtävät<br />
pelastuspalvelun ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan ydinkoevalvonnan osalta. Näiden<br />
tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää myös riittävää tutkimuspanostusta.<br />
7.1. Valvontaseismologinen tutkimus<br />
Epälineaariset tunnistamismenetelmät (Matti Tarvainen)<br />
Itseorganisoituviin karttoihin perustuvia menetelmiä kehitettiin erottamaan räjäytykset<br />
luonnollisista maanjäristyksistä. Testiaineistona on käytetty säännöllisesti toimivia<br />
tunnistettuja räjäytyspaikkoja Fennoskandiassa. Myös Gabor-suodattimien käyttöä tapausten<br />
tunnistamisessa on kehitetty.
11<br />
Asemapaikkatutkimukset (Matti Tarvainen & Pasi Lindblom)<br />
Kuusamon uusien asemapaikkojen kartoitusta tehtiin useita kertoja vuoden aikana<br />
selvittämällä paikkojen kohinatasoa ja muuta soveltuvuutta seismiseen rekisteröintiin.<br />
Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta koskevat tutkimukset: LOSKA-projekti<br />
(Matti Tarvainen, Pasi Lindblom, Jukka Keskinen, Aarre Hannula, Pauli<br />
Grönholm ja Seppo Nurminen)<br />
Säteilyturvakeskuksen yhteistyöprojekti (LOSKA) työllisti <strong>seismologian</strong> laitoksen<br />
henkilökuntaa uusien asemien perustamistehtävillä ja tutkimustöillä vuoden 2003<br />
loppupuolella.<br />
7.2. Seismiset rakennetutkimukset<br />
FIRE-heijastusluotausprojekti (Pekka Heikkinen, Annakaisa Korja, Timo Tiira &<br />
Jukka Keskinen)<br />
Seismisen heijastusluotausprojektin FIRE (Finnish Reflection Experiment) syksyllä 2001<br />
aloitetut kenttätyöt päättyivät kesällä 2003. Koko projektin tuloksena saatiin mitatuksi 2135<br />
km heijastusluotauslinjoja neljällä eri linjalla. Aineiston prosessointi saatettiin myös loppuun<br />
vuoden 2003 aikana.<br />
Projektin kenttätyöt ja aineiston alustavan prosessoinnin suoritti venäläinen<br />
tutkimusorganisaatio Spetsgeofizika ja se rahoitetaan Venäjän velan takaisinmaksuohjelman<br />
puitteissa. Projekti on Geologian tutkimuskeskuksen, <strong>Seismologian</strong> laitoksen ja Oulun<br />
<strong>yliopisto</strong>n geotieteiden laitoksen muodostaman konsortion yhteishanke.<br />
Kenttätöiden järjestelyistä huolehti Geologian tutkimuskeskus. <strong>Seismologian</strong> <strong>laitos</strong> toi<br />
hankkeeseen seismologisen asiantuntemuksen. Laitos osallistuu aktiivisesti niin hankkeen<br />
ohjaus- ja johtoryhmien toimintaan kuin käytännön tutkimustyöhön. Heijastusluotausaineisto<br />
vaatii erittäin laajan tietokoneprosessoinnin, josta vastuu oli <strong>seismologian</strong> laitoksella.<br />
Aineiston jatkoprosessointi ja yksityiskohtaisempiin tutkimuksiin liittyvä prosessointi tehdään<br />
<strong>seismologian</strong> laitoksella.<br />
Tämä luotausohjelma on yksi suurimmista geotieteellisistä projekteista mitä maassamme on<br />
tehty. Tulosten tulkinnan ensimmäinen vaihe valmistuu 2005, jolloin hanke päättyy. Syvät<br />
seismiset heijastusluotaukset ovat tehokkaimpia työkaluja kallioperän rakenteen ja kehityksen<br />
selvittämiseksi. Alustavien tulosten perusteella on ilmeistä, että FIRE-luotaukset tulevat<br />
olemaan suuntaa-antavia kallioperän rakennetta ja kehitystä koskevalle tutkimukselle<br />
Suomessa.<br />
SUDETES 2003 luotaus (Timo Tiira)<br />
Seisminen syväluotaus SUDETES 2003 kattaa Kaakkois-Puolan, Tsekin tasavallan sekä osia<br />
Saksasta, Slovakiasta ja Unkarista. Projektin tieteellinen tavoite on tutkia kuoren alaosien<br />
rakennetta ja geodynamiikkaa Böömin massiivin pohjoisosassa, joka on suurin<br />
myöhäispaleozooisen variskaanisen vuoriston palasista Keski-Euroopassa. Projektissa<br />
tutkitaan lisäksi variskaanisen vuoriston suhteita läheisiin kaledoniseen vuoristoon ja<br />
Teyssier-Törnquist-vyöhykkeeseen. 40 räjäytyksen synnyttämät signaalit rekisteröitiin n. 1000<br />
liikuteltavalla seismisella mittauslaitteella kesäkuussa 2003. Kenttätöiden yhteydessä<br />
suoritettiin pitkäkestoinen passiivinen mittaus sekä 3D-tomografia mittaus GRUNDY.<br />
SUDETES projektin tuottama aineisto nivoutuu saumattomasti yhteen aiempien
12<br />
CELEBRATION ja ALP2002 projektien aineiston kanssa. Projektit antavat mahdollisuuden<br />
tuottaa 3-ulotteisen seismisen mallin kuoresta ja vaipan litosfääristä sekä niihin vaikuttaneista<br />
laattatektonisista prosesseista.<br />
ALP 2002 luotaus (Timo Tiira)<br />
ALP 2002 on kansainvälinen seisminen yhteistyöprojekti, jonka tieteellinen tavoite on lisätä<br />
tietoa litosfäärin rakenteesta ja kehityksestä Alppien itäosissa ja ympäröivillä alueilla.<br />
Projektin kenttätyöt toteutettiin kesä- ja heinäkuussa 2002. Kenttätyöt sisälsivät aktiivisen<br />
taittumisluotauksen 13 linjaa pitkin sekä passiivisen mittauksen 2 linjalla. Mittauslinjojen<br />
kokonaispituus oli noin 4300km. Mittauslinjat sijaitsivat Itävallan, Unkarin, Kroatian,<br />
Slovenian, Italian, Tsekin ja Saksan alueilla. Projektiin osallistuu lisäksi ryhmiä<br />
Yhdysvalloista, Kanadasta, Tanskasta, Puolasta ja Suomesta. ALP 2002 projekti suunniteltiin<br />
siten, että saatava data täydentää saumattomasti CELEBRATION 2000 projektin tuottamaa<br />
dataa. Projektien data antaa mahdollisuuden luoda 3-ulotteinen malli kuoren ja vaipan<br />
litosfäärin rakenteesta, joka auttaa selvittämään laattatektonisia yksityiskohtia. Tulokset<br />
auttavat suunnittelemaan ja tulkitsemaan heijastusluotauslinjoja sekä helpottavat alueen<br />
maanjäristysaktiivisuuden ymmärtämistä. Tärkeimpien linjojen 2-ulotteinen tulkinta on lähes<br />
valmis.<br />
CELEBRATION 2000 luotaus (Timo Tiira)<br />
CELEBRATION 2000 luotaus on suurin Euroopassa järjestetty seisminen syväluotaus.<br />
Luotaus käsittää 15 linjaa Puolan, Tsekin, Unkarin, Slovakian, Itävallan, Saksan, Valko-<br />
Venäjän ja Venäjän alueilla. Projektiin osallistuu ryhmiä myös USA:sta, Kanadasta,<br />
Suomesta, Tanskasta ja Turkista. Itä-Euroopan mannerlaakion lounaisreunaan liittyvät alueet<br />
ovat yksi tärkeimmistä tektonisista ongelma-alueista Euroopassa. CELEBRATION 2000<br />
projekti antaa tietoa tämän vyöhykkeen rakenteesta ja seismisestä nopeusjakaumasta.<br />
Tuloksia voidaan hyödyntää tutkittaessa alueen mannerlaatan historiaa ja syntyprosesseja<br />
sekä määritettäessä seismistä riskiä itäisen Keski-Euroopan alueella. Tarkempi tieto<br />
maankuoren rakenteesta parantaa myös seismisten tapausten paikannustarkkuutta ja parantaa<br />
siten maanjäristysten ja räjäytysten seismistä valvontaa. Data antaa mahdollisuuden laajan 3-<br />
ulotteisen seismisen nopeusmallin luomiseen. Luotausalue sisältää erilaisia tektonisia alueita ja<br />
rajapintoja, joiden rakenteesta saadaan uutta tietoa. Linjat on tulkittu 2-ulotteisella säteen<br />
seurantamenetelmällä sekä käyttäen seismisiä tomografiamenetelmiä.<br />
POLONAISE-luotaus (Urmas Luosto & Timo Tiira)<br />
POLONAISE-projekti käsittää 5 taittumisluotauslinjaa Pohjois- ja Keski-Puolassa sekä<br />
heijastusluotausmittauksia osalla linjoja. Linja 4 ulottuu myös Liettuan ja Saksan alueille.<br />
Taittumisluotausten rekisteröintien tulkinnassa on selvitetty maankuoren rakennetta alueella<br />
kansainvälisenä yhteistyönä. Luotauslinjojen 2-ulotteinen tulkinta on saatu valmiiksi ja<br />
tärkeimmän linjan 4 tuloksista julkaistiin artikkeli vuonna 2003.<br />
EUROBRIDGE-luotaus (Urmas Luosto & Timo Tiira)<br />
EUROPROBE-tutkimusohjelmaan kuuluva EUROBRIDGE-taittumisluotaus käsittää vuosina<br />
1994-1996 mitatun luotauslinjan Ruotsista Itämeren poikki Liettuaan ja edelleen Valko-<br />
Venäjälle sekä vuonna 1997 mitatun Pohjois-Etelä-suunnassa Valko-Venäjältä Ukrainaan<br />
kulkevan linjan. Luotauksen tulkinta on valmistunut. Artikkeli 1997 mitatun linjan tuloksista<br />
julkaistiin 2003.
13<br />
BABEL-luotaukset (Annakaisa Korja & Pekka Heikkinen)<br />
BABEL-luotaustulosten perusteella esitetään Svekofennidien syntyneen usean pienen<br />
kappaleen törmäyksen seurauksena. Linjoista on laadittu 1200 km kattava yhtenäinen tulkinta<br />
Perämeren pohjukasta Itämeren eteläosiin. Tulkintaa on käytetty hyväksi uudessa<br />
laattatektonisessa mallissa (Lahtinen, Korja, Nironen), joka julkaistaan ”Suomen kallioperä”-<br />
kirjan englanninkielisessä versiossa. Samoin BABEL-tulkintaa hyödynnetään EUROPROBEprojektin<br />
kokoomateoksessa European Lithophere Dynamics (ELD), johon myös on tulossa<br />
laattatektonisen mallin muokattu versio.<br />
Seismiset luotaukset Suomenlahdella (Pekka Heikkinen, Annakaisa Korja, Minna<br />
Kuusisto & Kati Karkkulainen)<br />
Hampurin <strong>yliopisto</strong>n meriseismisen luotausaineiston prosessoinnista valmistui Minna<br />
Kuusiston pro gradu-työ. Prosessointityön esimerkkialueeksi valittiin Ahvenanmeren altaan<br />
kaakkoiskulma, jossa on jyrkkiä topografisia vaihteluita ja jossa sedimettiallas erottuu<br />
erityisen hyvin. Altaan pohjoisreunalta löydettiin pienempi. kambrikautinen painanne, joka on<br />
syntynyt graben-horst- rakenteeseen.<br />
Kati Karkkulainen Helsingin <strong>yliopisto</strong>n geologian laitokselta käyttää aineistoa pro gradutyössään,<br />
jossa on tarkoitus tarkentaa pohjoisen Itämeren rakenteen ja erityisesti<br />
sedimenttialtaiden muodostumisen selvittämiseksi.<br />
Lokaalitomografiatutkimus (Tellervo Hyvönen, Timo Tiira & Annakaisa Korja)<br />
Kansainvälinen EUROPROBE/SVEKALAPKO–tomografiahanke jatkuu lokaalitomografiatutkimuksena,<br />
jonka tavoitteena on määrittää kolmiulotteiset seismiset P- ja S-nopeusmallit<br />
litosfäärin yläosalle, pääosin kuorikerrokselle, Etelä-Suomen alueella. SVEKALAPKOtomografiaprojektin<br />
seismisen asemaverkon rekisteröimistä lähitapauksista luetut P- ja S-<br />
aallon tuloaikahavainnot tarkistettiin ja syötettiin Jive3d-tomografiaohjelmalle.<br />
Tomografiainversion alkumalleina käytettiin kohdealueen (Etelä-Suomi)<br />
keskinopeusgradientin avulla laskettua kuori-ylävaipan yksikerrosmallia ja aikaisempien<br />
luotaustulosten perusteella laskettua P-kuorimallia. Vastaavat S-alkumallit laskettiin<br />
käyttämällä aikaisemmista tutkimuksista saatuja Vp/Vs-keskinopeussuhteita syvyyden<br />
funktiona. Inversio osottautui riippumattomaksi alkumallista. SVEKALAPKO-havaintojen<br />
lisäksi tomografiainversioon otettiin mukaan aikaisemmin luettuja lähitapausten<br />
tuloaikahavaintoja (vuosilta 1992-1993) sekä seismisten syväluotauslinjojen havaintoja.<br />
Saadut ensimmäiset nopeusmallit sopivat hyvin yhteen seismisistä luotauksista saatuihin<br />
malleihin. Tuloksista valmistellaan julkaisua.Tutkimusta esiteltiin SVEKALAPKOtomografiatyöryhmän<br />
kokoksessa Lammilla muiden SVEKALAPKO-tutkimusten ohella.<br />
Tutkimukseen on osallistunut osapäiväisenä FYO Elisa Rautioaho.<br />
Seisminen anisotropia litosfäärissä Etelä-Suomen alueella (Tellervo Hyvönen)<br />
Fennoskandian seismistä anisotropiaa koskevaa tutkimusta jatkettiin yhteistyössä Tsekin<br />
tiedeakatemian ja Oulun<strong>yliopisto</strong>jen kanssa,.
14<br />
7.3. Seismisyystutkimukset<br />
Siirrostaso tutkimukset (Marja Uski, Tellervo Hyvönen, Annakaisa Korja & Timo<br />
Tiira)<br />
Tutkimus on osa geofysikaalista yhteistyöhanketta, jonka tavoite on kartoittaa<br />
maanjäristysten syntymekanismeja ja kuoren jännitystilaa Suomessa. Edellisessä osassa<br />
kehittelimme uuden menettelytavan harvalla asemaverkolla rekisteröityjen maanjäristysten<br />
lähdemekanismin ja fokussyvyyden määrittämiseksi P- ja S-aaltojen polariteettien ja<br />
amplitudien sekä synteettisten seismogrammien perusteella. Aineistona oli kolme Suomessa<br />
suhteellisen voimakasta maanjäristystä vuosilta 2000 ja 2001. Siirrostasoratkaisuja tulkittiin<br />
yhdessä lähdealueiden geologisen ja aeromagneettisen aineiston kanssa. Tulokset julkaistiin<br />
Tectonophysics-lehdessä.<br />
Tutkimusta jatkettiin määrittämällä siirrostasoratkaisuja ja lähdeparametrejä vuoden 2002<br />
lähijäristyksille sekä Anjalankosken vuoden 2003 maanjäristyssarjalle. Vuoden 2002 lähijäristysten<br />
fokussyvyyksistä ja siirrosmekanismeista pidettiin esitelmä Geofysiikan päivillä<br />
Oulussa.<br />
Anjalankosken 16 maanjäristyksen sarja toukokuussa 2003 mahdollisti suhteellisen<br />
paikannusmenetelmän sovittamisen ensimmäistä kertaa suomalaiseen maanjäristys-aineistoon.<br />
Vertailuaineistoksi koottiin tarkat tapaustiedot lähdealueella suoritetusta 21 räjäytyksestä.<br />
Suhteelliseen paikannukseen käytetty HypoDD -algoritmi minimoi tapaus-parien havaittujen<br />
ja teoreettisten kulkuaikojen välistä erotusta kullakin asemalla samalla linkittäen kaikki<br />
havaitut tapaus-asemaparit. Näin tapauksille saatiin tarkempi paikka ja tarkempi<br />
suhteellinen paikka järistysten hyposentrien välille.<br />
Kuusamon seismisesti aktiivisella alueella aloitettiin keskitetty maanjäristystutkimus.<br />
Hankkeen tavoitteena on koota kattavampi mekanismitietokanta ja selvittää järistysten<br />
liittymistä alueen siirroksiin. Viisi kolmikomponenttiasemaa sijoitetaan 50 km:n etäi-syydelle<br />
Oulun <strong>yliopisto</strong>n Maaselän asemasta. Kolme asemaa saatiin toimintakuntoon vuoden 2003<br />
aikana. KUUSES- verkon toimintaa tullaan jatkamaan muutaman vuoden ajan.<br />
Pohjois-Euroopan historialliset maanjäristykset (Päivi Mäntyniemi)<br />
Kertomusvuoden aikana on koottu Pohjois-Euroopan historiallisen <strong>seismologian</strong> työryhmää.<br />
(Pohjois-Eurooppa sisältää tässä perinteiset Pohjoismaat sekä Baltian maat ja Luoteis-<br />
Venäjän. Historiallinen tarkoittaa seismologista instrumentointia edeltänyttä aikaa, joka kattaa<br />
pääosin vuodet 1700-1960.) Työryhmällä on kaksi päätavoitetta: tuottaa digitaalinen<br />
historiallisten havaintojen datapankki verkkoon ja tutkia alueen vanhoja maanjäristyksiä<br />
uusien tutkimusmenetelmien avulla.<br />
Ensimmäinen tavoite on lähinnä käytännöllinen. Alueelta tunnettujen historiallisten<br />
maanjäristysten tiedot löytyvät tätä nykyä lukuisista kansallisista raporteista, joiden etsiminen<br />
ja lukeminen vaatii kohtalaisesti vaivaa. Digitaalisesta datapankista sen sijaan saa nopeasti<br />
etsimänsä tiedon.<br />
Datapankin rakentamisen ohella työryhmässä pyritään tutkimaan historiallisia maanjäristyksiä<br />
viimeaikaisen tiedon ja uusien menetelmien avulla. Järistyksistä tehdyt selvitykset ovat<br />
hyvinkin vanhoja ja nykyajan näkökulmasta katsoen riittämättömiä, mutta niiden havainnot<br />
ovat usein käytettävissä.
15<br />
Suomen alueelta projektiin on valittu mukaan pääosa vuosina 1880-1945 sattuneista<br />
voimakkaista maanjäristyksistä, joista osa havaittiin myös naapurimaiden puolella.<br />
Yhteistyössä Venäjän tiedeakatemian tutkijan tri Andrei A. Nikonovin kanssa tutkitaan<br />
nimenomaan Suomen ja Venäjän raja-alueilla, erityisesti Kuusamossa sattuneita<br />
maanjäristyksiä. Työryhmän [(P.M., E.S. Husebye ja T.R.M. Kebeasy (Norja), A.A. Nikonov<br />
(Venäjä), V. Nikulin (Latvia) ja A. Pacesa (Liettua)] katsausartikkeli Pohjois-Euroopan<br />
historiallisten maanjäristysten tutkimuksesta on hyväksytty julkaistavaksi.<br />
Seismisen hasardin tutkimus (Päivi Mäntyniemi)<br />
Seisminen hasardi tarkoittaa todennäköisyyksiä, että tietty magnitudi (tai muun<br />
maanjäristysparametri arvo) ylittyy tarkasteltavalla alueella tietyssä ajassa. Ajanjaksot ovat<br />
yleensä melko pitkiä, ainakin 30-50 vuotta. Seismisen hasardin määritys on seismisen riskin<br />
vähentämisen ja järistystuhojen torjunnan välttämätön edellytys, minkä vuoksi se on sangen<br />
maailmanlaajuinen aihe.<br />
Tekeillä on ollut tutkimuksia Kreikan ja Iranin, kahden hyvin korkean seismisyyden alueen<br />
seismisestä hasardista. Niille on laadittu seismisen hasardin karttoja ja tehty myös joitakin<br />
paikallisia maanliikkeen voimakkuuksien arvioita. Töissä on käytetty uutta estimointimenetelmää,<br />
joka sallii niin historiallisten kuin instrumentaalisten havaintojen hyödyntämisen<br />
sekä välttää monissa muissa menetelmissä esiintyvän, tekijän subjektiivista arviointia vaativan<br />
osan. Myös varhaisiin havaintoihin liittyvä järistyskeskuksen ja –voimak-kuuden epävarmuus<br />
otetaan siinä huomioon. Kreikassa yhteistyötä on tehty prof. Theodoros M. Tsapanoksen<br />
(Thessalonikin <strong>yliopisto</strong>, Kreikka) kanssa. Irania koskevaa työtä on tehty tri Mehdi Zarén<br />
(International Institute of Earthquake Engineering and Seismology, Teheran, Iran) ja tri<br />
Andrzej Kijkon ja Mayshree Bejaichundin (Council for Geoscience, Pretoria, Etelä-Afrikka)<br />
kanssa.<br />
Tulivuori Heklan seismisiä tutkimuksia (Heidi Soosalu)<br />
Viimeistelyvaiheessa oleva väitöskirja käsittelee Islannin Hekla-tulivuoren 1991 sattuneeseen<br />
purkaukseen liittyvää seismistä aktiivisuutta sekä Heklan ja sen itäpuolisen tulivuoren,<br />
Torfajökullin magmasäiliöiden sijainnin kartoittamista seismisten rekisteröintien avulla.<br />
Euroopan maanjäristysten parametrit (Matti Tarvainen, Marja Uski & Katriina<br />
Arhe)<br />
"Earthquake Parameters and Standardized Information for a European-Mediterranean Bulletin"<br />
(EPSI) on EU:n rahoittama projekti, jonka tarkoituksena oli aikaansaada yhtenäiset<br />
standardimenetelmät Euroopan seismisten tapausten perusparametrien laskemiseen.<br />
Projektissa saatiin aikaan Euroopan alueen yhteisbulletiini, joka löytyy EMSC:n kotisivulta<br />
www.emsc-csem.org. Projektin loppu<strong>raportti</strong> valmistui keväällä 2003.
16<br />
7.4. Laitoksen työntekijät ulkomailla 2003<br />
Arhe, Katriina<br />
22.-24.09. Tarto, Eesti Geological Survey of Estonia<br />
Heikkinen, Pekka<br />
06.-10.01. Taupo, Uusi-Seelanti Seismix2003<br />
17.02.-07.03. Wien, Itävalta WGB-20/CTBTO<br />
06.-11.04 Nizza, Ranska EGS-AGU-EUG<br />
04.-06.06 Flåm, Norja 34th Nordic Seminar on Detection<br />
Seismology<br />
01.-12.09. Wien, Itävalta WGB-21, Part II/CTBTO<br />
22.-26.09. Moskova, Venäjä Spetsgeofizika<br />
Karkkulainen, Kati<br />
04.-06.06. Flåm, Norja 34th Nordic Seminar<br />
Korja, Annakaisa<br />
22.-26.02. Bologna, Italia IODP/SSP<br />
06.-11.04 Nizza, Ranska EGS-AGU-EUG<br />
26.-30.07. New York, USA IODP/SSP<br />
05.-07.09. Norrland, Ruotsi NorFA-ekskursio<br />
27.-30.09 Strasbourg, Ranska ODP/SSP/ECOD<br />
Kuusisto, Minna<br />
04.-06.06. Flåm, Norja 34th Nordic Seminar<br />
Lindblom, Pasi<br />
17.-21.02. Wien, Itävalta WGB-17/CTBTO<br />
04.-06.06. Flåm, Norja 34th Nordic Seminar<br />
30.11.-04.12. Amman, Jordania CTBTO Evaluation Workshop<br />
Mäntyniemi, Päivi<br />
30.06.-11.07 Sapporo, Japani XXIII General assembly of IUGG<br />
Nurminen, Seppo<br />
08.-12.09. Wien, Itävalta WGB-21, Part II/CTBTO<br />
Tarvainen, Matti<br />
17.02.-07.03. Wien, Itävalta WGB-20/CTBTO<br />
26.05.-06.06. Wien, Itävalta WGB-21, Part I/CTBTO<br />
08.-12.09. Wien, Itävalta WGB-21, Part II/CTBTO<br />
Tiira, Timo<br />
06.-11.04. Nizza, Ranska EGS-AGU-EUG<br />
30.05.-22.06. Varsova, Puola Puolan tiedeakatemia<br />
15.-20.11. Varsova, Puola SUDETES Workshop<br />
Uski, Marja<br />
22.-24.09. Tarto, Eesti Geological Survey of Estonia
17<br />
7.5. Ulkomaiset tutkijavierailut 2003<br />
Heinloo, Olga 11.-15.08. Eesti, Geological Survey of Estonia<br />
Bödvarsson, Reynir 15.-16.10. Ruotsi, Upsalan <strong>yliopisto</strong><br />
8. ESITELMÄT TIETEELLISISSÄ KOKOUKSISSA<br />
Seismix2003, 10 th International symposium on deep seismic profiling of the continents<br />
and their margins, 6.-10.1.2003, Taupo, New Zealand<br />
Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: J. Keskinen, T. Tiira): Lower crust in the<br />
Fennoscandian Shield beneath the transect FIRE-1: Comparison of velocity models and<br />
reflectivity (oral & poster)<br />
Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: J. Keskinen, T. Tiira): Break-up of the<br />
Fennoscandian Archean Craton and its collision with Proterozoic Arc Complexes: Results<br />
from transect FIRE-1<br />
SVEKALAPKO Seismic Tomography Working Group Meeting, 6.-9.2.2003, Lammi<br />
Heikkinen, P.: Project FIRE – Deep reflection profiles in Finland<br />
Hyvönen, T.: Remarks on SVEKALAPKO local data<br />
Korja, A., Lahtinen, R. and Nironen, M.: The ”Svecofennian” – A Collage of<br />
Microcontinents<br />
Workshop: Syväseisminen heijastusluotaushanke FIRE 2001-2005, 12.2.2003, Espoo<br />
Korja, A., Lahtinen, R., Heikkinen, P., Kukkonen, I.T. and FIRE Working Group (mukana:<br />
T. Tiira, J. Keskinen): A tectonic model for Paleoproterozoic crocodile structures at<br />
Karelian - Svecofennian boundary - Results from FIRE1 and BABEL2&3<br />
Heikkinen, P., Kukkonen, I. and FIRE Working Group (mukana: A. Korja, T. Tiira, J.<br />
Keskinen): FIRE-aineiston saatavuus ja tilanne 12.2.2003<br />
Kukkonen, I., Heikkinen, P. ja FIRE Working Group (mukana: A. Korja, T. Tiira ja J.<br />
Keskinen): Outokumpu-jaksolla mitattu korkean resoluution heijastusluotaus<br />
Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Break-up of the
18<br />
Fennoscandian Archaean craton and its collision with Proterozoic arc complexes: Results<br />
from transect FIRE-1 (posteri)<br />
Heikkinen, P., Kukkonen I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. & FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Lower crust in the<br />
Fennoscandian Shield beneath the transect FIRE-1: Comparison of velocity models and<br />
reflectivity (posteri)<br />
Comprehensive Test Ban Treaty Organization / Working Group B, 20 th Session, 17.2.-<br />
7.3.2003, Wien, Austria<br />
Lindblom, P. & Tarvainen, M.: Mission capability and data availability<br />
Helsingin <strong>yliopisto</strong>n Geologian laitoksen seminaarisarja , 10.3.2003, Helsinki<br />
Korja, A.: Mitä BABEL- ja FIRE-profiilit kertovat kuoren kehityksestä (kutsuttu)<br />
Geologian 2. tutkijapäivät, 12.-13.3.2003, Helsinki<br />
Karkkulainen, K. ja Korja, A.: Ahvenanmeren sedimenttimuodostuman rakenne BABEL C–<br />
linjan perusteella (posteri)<br />
Kuusisto, M., Heikkinen, P. ja Korja A.: Pohjoisen Itämeren geofysikaaliset tutkimukset<br />
(posteri)<br />
European Geophysical Society – American Geophysical Union – European Union of<br />
Geoscience Joint Assembly, 6.-11.4.2003, Nice, France<br />
ALP 2002 Working Group, CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira),<br />
Brückl, E., Gosar, A., Hegedus, E., Hrubcova, P., Sumanovac, F.: Alp 2002 – Seismic<br />
experiment and first results (posteri)<br />
Bielik, M., Vozar, J., Hegedus, E. and CELEBRATION Working Group (mukana T. Tiira):<br />
2D first break tomographic processing of data measured for celebration profiles: CEL01,<br />
CEL04, CEL05, CEL06, CEL09, CEL11 (poster)<br />
Bossu, R. and the EPSI Team (mukana: K. Arhe, M. Tarvainen ja M. Uski): The European-<br />
Mediterranean seismological bulletin<br />
Bruneton, M., Pedersen, H.A., Farra, V. and the SVEKALAPKO Seismic Tomography<br />
Working Group (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja): 3D surface-wave<br />
tomography in the central Baltic Shield<br />
CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira) and Keller, G.R.: Lithospheric<br />
structure along a CELEBRATION 2000 seismic experiment trans-Carpathian profile<br />
extending from the East European craton to the Pannonian basin
19<br />
CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira) and Malinowski, M.: Seismic<br />
crustal structure of the Alpine – Pannonian area revealed by the CELEBRATION 2000<br />
experiment. Profiles CEL08 and CEL07<br />
CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T. Tiira) and Malinowski, M.: Terranes in<br />
the foreland of the East European Craton imaged by the CELEBRATION 2000<br />
experiment (posteri)<br />
CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T, Tiira) and Sroda, P.: Crustal structure<br />
along CELEBRATION 2000 profiles extending from precambrian Europe towards the<br />
Carpathians<br />
Heikkinen, P., Kukkonen I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Lower crust in the<br />
Fennoscandian shield beneath FIRE-transect: A comparison of velocity models and<br />
reflectivity<br />
Kissling, E., Sandoval, S., Ansorge, J., SVEKALAPKO (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen<br />
ja A. Korja) and TOR Working Group: Structure of the continental lithosphere in<br />
Northern Europe<br />
Korja, A., Lahtinen, R., Heikkinen, P., Kukkonen, I.T. and FIRE Working Group (mukana:<br />
T. Tiira, J. Keskinen): A Tectonic model for paleoproterozoic crocodile structures at<br />
Karelian – Svecofennian boundary – results from FIRE-1 and BABEL 2&3 (posteri)<br />
Kozlovskaya, E., Elo, S., Korhonen, J., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Pirttijärvi, M. and<br />
SVEKALAPKO, STWG (mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja): 3-D density<br />
model of the crust of southern and central Finland obtained from joint interpretation of<br />
SVEKALAPKO crustal Vp velocity model and gravity data<br />
Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE-1 transect:<br />
Break-up of the Fennoscandian archean craton and its collision with proterozoic arc<br />
complexes (posteri)<br />
Lahtinen, R., Korja, A. and Nironen, M.: Paleoproterozoic accretionary growth of<br />
Fennoscandian and the formation of supercontinent<br />
POLONAISE’97 Working Group (mukana T. Tiira) and Guterch, A.: Lithospheric structure<br />
of the Trans European suture zone in central Europe from POLONAISE’97 seismic<br />
experiment. Summary of results<br />
Yliniemi, J., Kozlovskaya, E., Hjelt, S.-E., Komminaho, K. and SVEKALAPKO STWG<br />
(mukana: P. Heikkinen, T. Hyvönen ja A. Korja): Lithosphere structure beneath southern<br />
and middle Finland derived by the SVEKALAPKO seismic array research using local<br />
events
20<br />
XXI Geofysiikan Päivät, 22.-23.5.2003, Oulu, Finland<br />
Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE – Suomen<br />
kallioperän heijastusluotaustutkimukset<br />
Kortström, J.: Pohjois-Skandinavian seismisten tapausten automaattinen havainnointi<br />
yksittäisiä kolmikomponenttiasemia käyttäen (posteri)<br />
Kuusisto, M., Heikkinen, P. ja Korja, A.: Pohjoisen Itämeren linjojen seismisen aineiston<br />
prosessointi ja alustavia tuloksia Ahvenanmereltä (posteri)<br />
Mäntyniemi, P. ja Nikonov, A.A.: Vuoden 1926 Kuusamon maanjäristyksen makroseismisistä<br />
havainnoista (posteri)<br />
Uski, M., Hyvönen, T. ja Korja, A.: Vuoden 2002 lähimaanjäristysten fokussyvyydet ja<br />
alustavat siirrostasoratkaisut (posteri)<br />
Valasti, P.: Moderni seisminen mittaussysteemi<br />
34th Nordic Seminar on Detection Seismology, 4.-6.6.2003, Flåm, Norway<br />
Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Korja, A., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Lower crust in the<br />
Fennoscandian shield beneath the transect FIRE-1: Comparison of velocity models and<br />
reflectivity<br />
Lindblom, P.: From stone age to modern seismic stations<br />
Karkkulainen, K. and Kuusisto, M.: New tools in Finnish earthquake studies (poster)<br />
Kuusisto, M., Karkkulainen, K., Korja, A. and Heikkinen, P.: Data processing and<br />
preliminary results from northern Baltic Sea geophysical survey (posteri)<br />
Mazet-Roux, G., Bossu, R., Godey, S., Schlittenhardt, J., Hofstetter, R., Maraini, S.,<br />
Carreno, E., Di Giovambattista, R., Padzirkova, J., Storchak, D., Arhe, K., Cansi, Y., and<br />
Chouliaris, G.: A unified seismological bulletin at the European-Mediterranean scale<br />
(poster)<br />
XXIII General Assembly of the International Union of Geodesy and Geophysics<br />
(IUGG), 30.6.-11.7.2003, Sapporo, Japani<br />
Zare, M., Mäntyniemi, P., Kijko, A. and Bejaichund, M.: A new seismic hazard map for Iran<br />
7th Biennial Meeting of the Society for Geology Applied to Mineral Deposits, 24.-<br />
28.8.2003, Athens, Greece
21<br />
Lahtinen, R., Nironen, M. and Korja, A.: Palaeoproterozoic orogenic evolution of the<br />
Fennoscandian Shield at 1.92-1.77 Ga with notes on the metallogeny of FeOx-Cu-Au,<br />
VMS, and orogenic gold deposits<br />
The Nordic Network: Transition from orogenic to anorogenic magmatism in the<br />
Fennoscandian shield, 1.-7.9.2003, Oulu - Lapland<br />
Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Lahtinen, R., Yliniemi, J., Ekdahl, E., Hjelt, S-E.,<br />
Berzin, R. and FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): FIRE –Finnish<br />
Reflection Experiment (kutsuttu)<br />
Helsingin <strong>yliopisto</strong>n geofysiikan osaston seminaarisarja, 24.10.2003, Helsinki<br />
Korja, A.: The Dawn of the Baltic – the Formation of the Earth's Crust in the Baltic Sea Area<br />
(kutsuttu)<br />
Geofysiikan XIV Neuvottelupäivät, 4.-5.11.2003, Rovaniemi<br />
Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Ekdahl, E., Korja, A., Lahtinen, R., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J.,<br />
Berzin, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen): Alakuoren rakenne<br />
FIRE-1 – linjalla heijastavuuden ja nopeusjakautuman perusteella<br />
Koivisto, E., Heikkinen, P. ja FIRE working group (mukana: A. Korja, T. Tiira ja J.<br />
Keskinen): Outokummun heijastusluotausaineiston prosessointiesimerkkejä<br />
Kukkonen, I., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Lahtinen, R., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Berzin, R., ja<br />
FIRE working group (mukana: A. Korja, T. Tiira ja J. Keskinen):Break-up of the<br />
Fennoscandian Archean Craton and its collision with Proterozoic seismic transect FIRE-1,<br />
Finland<br />
Turun <strong>yliopisto</strong>n geologian laitoksen seminaarisarja, 1.12.2003<br />
Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Lahtinen, R. ja FIRE Working Group (mukana: T.<br />
Tiira, J. Keskinen): FIRE 1-4 – linjojen esittely (kutsuttu)<br />
CTBTO Evaluation Workshop, 30.11.-4.12.2003, Amman, Jordan<br />
Lindblom, Pasi: Experiences of timing errors and the GPS-system used at FINES (kutsuttu)<br />
American Geophysical Union 2003 Fall Meeting, 8.-12.12.2003, San Francisco, USA<br />
Behm, M., Brueckl, E., Chwatal, W., Rumpfhuber, E.-M., CELEBRATION 2000 Working<br />
Group and ALP 2002 Working Group (mukana: T. Tiira): A 3-D seismic model of the<br />
Eastern Alps derived from CELEBRATION 2000 and ALP 2002 data (posteri)<br />
Guterch, A., Grad, M., Spicak, A., Brueckl, E., Hegedus, E., Keller, G.R., Thybo, H. and<br />
CELEBRATION 2000 Experiment Working Group (mukana: T. Tiira): A New
22<br />
Generation of Large Seismic Refraction Experiments in Central Europe (1997-2003)<br />
(posteri)<br />
Grad, M., Guterch, A., Keller, G.R. and CELEBRATION 2000 Working Group (mukana: T.<br />
Tiira): Central European Lithospheric Experiment - CELEBRATION 2000: Summary of<br />
the Results (posteri)<br />
9. JULKAISUT<br />
9.1. Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa (arviointijärjestelmä)<br />
Grad, M., Jensen, S.L., Keller, G.R., Guterch, A., Thybo, H., Janik, T., Tiira, T., Yliniemi, J.,<br />
Luosto, U., Motuza, G., Nasedkin, V., Czuba, W., Gaczynski, E., Sroda, P., Miller, K.C.,<br />
Wilde-Piórko, M., Komminaho, K., Jacyna, J., Korabliova, L., 2003. Crustal structure of<br />
the Trans-European suture zone region along POLONAISE'97 seismic profile P4, J.<br />
Geophys. Res., 108(B11), 2541, doi:10.1029/2003JB002426.<br />
Lahtinen, R., Korja, A. & Nironen, M., 2003. Paleoproterozoic tectonic evolution. In:<br />
Lehtinen, M., Nurmi, P.A. & Rämö, O.T. (eds.). Precambrian Geology of Finland Key to<br />
the Evolution of the Fennoscandian Shield. Elsevier, Amsterdam. In press.<br />
Mäntyniemi, P., Marza, V.I., Kijko, A. & Retief, P., 2003. A new probabilistic seismic hazard<br />
analysis for the Vrancea (Romania) seismogenic zone. Natural Hazards 29, s. 371-385.<br />
Soosalu, H., Einarsson, P. & Jakobsdottir, S., 2003. Volcanic tremor related to the 1991<br />
eruption of the Hekla volcano, Iceland. Bull. Volcanol., Vol. 65, s. 562-577,<br />
doi:10.1007/s00445-003-0285-y.<br />
Thybo, H., Janik., T., Omelchenko, V.D., Grad, M., Garetsky, R.G., Belinsky, A.A.,<br />
Karatayev, Zlotski, G., Knudsen, M.E., Sand, R., Yliniemi, J., Tiira, T., Luosto, U.,<br />
Komminaho, K., Giese, R., Guterch, A., Lund, C.-E., Kharitonov, O.M., Ilchenko, T.,<br />
Lysynchuk, D.V., Skobelev, V.M., Doody, J.J., 2003. Upper lithospheric seismic velocity<br />
structure across Pripyat Trough and the Ukrainian Shield along the EUROBRIDGE'97<br />
profile. Tectonophysics, Vol. 371, s. 41-79.<br />
Uski, M., Hyvönen, T., Korja, A., Airo, M.-L., 2003. Focal mechanisms of three earthquakes<br />
in Finland and their relation to surface faults. Tectonophysics, Vol. 363, s. 141-157.<br />
Uski, M. & Lindblom, P., 2003. The Finnish seismograph network. In: Sharov, N.V. (ed.).<br />
Structure and dynamics of the Karelian region. Petrozavodsk. In press.
23<br />
9.2. Raportit ja yleistajuiset artikkelit<br />
Karkkulainen, K., Korja, A., 2003. Ahvenanmeren sedimenttikerrostuman rakenne BABEL<br />
C-linjan perusteella. Geologian 2. tutkijapäivät 12.-13.3.2003, Helsinki, s. 37.<br />
Korja, A., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Lahtinen, R.,<br />
Berzin, R. ja FIRE Working Group (mukana: T. Tiira, J. Keskinen), 2003. FIRE - Suomen<br />
kallioperän heijastusluotaustutkimukset. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI<br />
Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 63-66.<br />
Kortström, J., 2003. Pohjois-Skandinavian seismisten tapausten automaattinen havainnointi<br />
yksittäisiä kolmikomponenttiasemia käyttäen. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.),<br />
XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 73-78.<br />
Kuusisto, M., Heikkinen, P. ja Korja, A., 2003. Pohjoisen Itämeren linjojen seismisen<br />
aineiston prosessointi ja alustavia tuloksia Ahvenanmereltä. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja,<br />
T. (toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 85-88.<br />
Kuusisto, M., Heikkinen, P., Korja, A., 2003. Pohjoisen Itämeren geofysikaaliset<br />
tutkimukset. Geologian 2. tutkijapäivät 12.-13.3.2003, Helsinki, s. 41-42.<br />
Mäntyniemi, P. ja Nikonov, A.A., 2003. Vuoden 1926 Kuusamon maanjäristyksen<br />
makroseismisistä havainnoista. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI<br />
Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 109-112.<br />
Mäntyniemi, P.,2003. Maanjäristysseismologia, luentomoniste, 163 s.<br />
Uski, M., Hyvönen, T. ja Korja, A., 2003. Vuoden 2002 lähimaanjäristysten fokussyvyydet ja<br />
alustavat siirrostasoratkaisut. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T. (toim.), XXI Geofysiikan<br />
Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 155-158.<br />
Valasti, P., 2003. Moderni seisminen mittaussysteemi. Julkaisussa: Kaila, K. & Korja, T.<br />
(toim.), XXI Geofysiikan Päivät Oulussa 22.-23.5.2003, s. 159-161.<br />
10. JÄSENYYDET TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ<br />
Heikkinen, P.<br />
European Seismological Commission, Suomen edustaja<br />
EUROPROBE/SVEKALAPKO projektin suunnitteluryhmä,<br />
heijastusluotauksen koordinaattori<br />
IASPEI/Finnish National Committee, puheenjohtaja<br />
ILP/Kansallinen komitea, jäsen<br />
IUGG/Kansallinen komitea, jäsen<br />
Geofysiikan seura, hallituksen jäsen
24<br />
Hyvönen, T.<br />
Korja, A.<br />
Mäntyniemi, P.<br />
EUROPROBE/SVEKALAPKO Deep Seismic Tomography Group, jäsen<br />
ILP/ Finnish National Committee, sihteeri<br />
The NorFA Nordic Network on the transition from orogenic to anorogenic<br />
magmatism in the Fennoscandian Shield, jäsen<br />
ODP/SSP/ECORD, jäsen<br />
IODP/iSSP/ECORD, jäsen<br />
IODP/ESSAC, jäsen<br />
EUROPROBE/SVEKALAPKO Deep Seismic Tomography Group, varapj.<br />
Pohjoismainen vulkanologinen <strong>instituutti</strong>, johtokunnan varajäsen<br />
Geophysica, toimituskunnan jäsen<br />
Geofysiikan seura, sihteeri<br />
11. OPETUS<br />
Laitoksen tutkijat ovat osallistuneet tuntiopettajina matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan<br />
geofysiikan opetusohjelman mukaiseen <strong>seismologian</strong> opetukseen. Opetus on<br />
tapahtunut <strong>seismologian</strong> laitoksen havaintomateriaaliin tukeutuen. Laitos on aktiivisesti<br />
tukenut geofysiikan ja geologian opinnäytetöiden tekijöitä. Opiskelijoita on työskennellyt<br />
laitoksella opinnäytetöihin liittyvissä tutkimusprojekteissa minkä lisäksi laitoksen tutkijat ovat<br />
toimineet opinnäytetöiden ohjaajina.<br />
Kurssi tai luento <strong>laitos</strong> opettaja<br />
Maanjäristysseismologia Geofysiikan <strong>laitos</strong> FM P. Mäntyniemi<br />
Opinnäytetyön tekijä opinnäyte ohjaaja<br />
Kati Karkkulainen pro gradu FT A. Korja<br />
Vuonna 2003 valmistuneet pro gradu – työt<br />
Jari Kortström:<br />
Kolmikomponenttidetektori ja sen käyttö Kevon seismografiaseman<br />
aineiston analyysissä<br />
Minna Kuusisto: Pohjoisen Itämeren seisminen heijastusluotaus: Ahvenanmeren<br />
aineiston prosessointi ja tulokset<br />
<strong>Seismologian</strong> laitoksella valmisteilla olevat väitöskirjat:<br />
Tellervo Hyvönen:<br />
Päivi Mäntyniemi:<br />
Marja Uski:<br />
Three dimensional lithosphere structure solved by seismic phases of<br />
SVEKALAPKO array in southern Finland<br />
Aspects of seismicity and probabilistic seismic hazard assessment in<br />
a low-seismicity region: Examples from Fennoscandia, especially<br />
Finland<br />
Source parameters of seismic events in the Fennoscandian Shield
25<br />
12. KIRJASTO JA TIEDOTUS<br />
12.1. Kirjasto<br />
Vuonna 2003 kirjastoon hankittiin 34 teosta ja tilattiin 38 aikakauslehteä. Vaihtoina tai<br />
lahjoina saatiin noin 40 julkaisusarjaa, lisäksi seismisiä bulletiineja, eripainoksia ja<br />
asiakaslehtiä.<br />
12.2. Tiedotus<br />
<strong>Seismologian</strong> kannalta merkittävistä tapahtumista kuten kotimaisista maanjäristyksistä ja<br />
voimakkaista tai vaikutuksiltaan tuhoisista ulkomaisista järistyksistä ilmoitetaan STT:lle ja<br />
muille tiedotusvälineille.<br />
TV-, radio- ja lehtihaastatteluja annettiin useita kymmeniä, koskien pääasiassa tuhoisia<br />
maanjäristyksiä sekä Suomessa sattuneita, ihmisten havaitsemia maanjäristyksiä Laitoksen<br />
henkilökunta on vastannut myös lukuisiin yksityisten ihmisten kyselyihin.<br />
Henkilökunnalle on tiedotettu ajankohtaisista tapahtumista ilmoitustauluilla, sähköpostitse,<br />
tutkijainkokouksissa ja YT-kokouksissa.
26<br />
Lyhenteet ________________________________________________________________<br />
BABEL<br />
CTBT<br />
CTBTO<br />
EGS<br />
ESC<br />
EMSC<br />
EPSI<br />
ESF<br />
EUROBRIDGE<br />
EUROPROBE<br />
FINES<br />
GGT<br />
IASPEI<br />
IDC<br />
ILP<br />
IRIS<br />
IUGG<br />
IMS<br />
IODP/ESSAC<br />
IODP/iSSP/ECORD<br />
ISC<br />
IUGG<br />
JOF<br />
KAF<br />
KIF<br />
KJF<br />
MSF<br />
NARS<br />
NEIC<br />
NORSAR<br />
NUR<br />
OSI<br />
OUL<br />
ODP/SSP/ECORD<br />
PTS<br />
PVF<br />
RAS<br />
SDF<br />
SGU<br />
SUF<br />
SVEKALAPKO<br />
VAF<br />
WGB<br />
Baltic and Bothnian Echoes from the Lithosphere<br />
Comprehensive Test Ban Treaty<br />
Comprehensive Test Ban Treaty Organization<br />
European Geophysical Society<br />
European Seismological Commission<br />
European-Mediterranean Seismological Center<br />
Earthquake Parameters and Standardized Information for a European-Mediterranean<br />
Bulletin, EU-projekti<br />
European Science Foundation<br />
EUROPROBEn projekti<br />
ESF:n tutkimusohjelma<br />
Seisminen monipisteasema, Sysmä<br />
Global Geotransects<br />
International Association of Seismology and Physics of the Earth’s Interior<br />
International Data Center (CTBTO)<br />
International Lithosphere Program<br />
Incorporated Research Institutions for Seismology<br />
International Union of Geodesy and Geophysics<br />
International Monitoring System (CTBTO)<br />
Integrated Ocean Drilling Program/ECORD Science Support and Advisory<br />
Committee<br />
Integrated Ocean Drilling Program/intermit Site Survey Panel/<br />
European Consortium for Ocean Research Drilling<br />
International Seismological Center<br />
International Union of Geodesy and Geophysics<br />
Seisminen asema, Ilomantsi<br />
Seisminen asema, Kangasniemi<br />
Seisminen asema, Kilpisjärvi<br />
Seisminen asema, Kajaani<br />
Seisminen asema, Kuusamo<br />
Network of Autonomously Recording Seismographs<br />
National Earthquake Information Center, USA<br />
Norwegian Seismic Array<br />
Seisminen asema, Nurmijärvi<br />
On-site inspection (CTBTO)<br />
Seisminen asema, Kiiminki<br />
Ocean Drilling Program/Site Survey Panel/European Consortium for Ocean Research<br />
Drilling<br />
Provisional Technical Secretariat (CTBTO)<br />
Seisminen asema, Pernaja<br />
Russian Academy of Sciences<br />
Seisminen asema, Sodankylä<br />
Sveriges Geologiska Undersökning<br />
Seisminen asema, Sumiainen<br />
EUROPROBEn projekti<br />
Seisminen asema, Ylistaro<br />
Working Group B, tieteellinen asiantuntijaryhmä (CTBTO)
27<br />
LIITE: R-SARJAN LAITOSRAPORTIT (BULLETIINIT) VUONNA 2003<br />
M. Uski and L. Vasamies-Leppänen, 2003. Seismic events in northern Europe, November<br />
2002. University of Helsinki, Institute of Seismology, Report R-191, 129 p.<br />
M. Uski and M. Raime, 2003. Seismic events in northern Europe, December 2002. University<br />
of Helsinki, Institute of Seismology, Report R-192, 104 p.<br />
M. Uski and E. Pelkonen, 2003. Earthquakes in Northern Europe 2001, University of<br />
Helsinki, Institute of Seismology, Report R-193 (www.seismo.helsinki.fi/bulletin/list/<br />
catalog/annual2002.pdf), 107 p.<br />
M. Uski and E. Pelkonen, 2003. Seismic events in northern Europe, January 2003. University<br />
of Helsinki, Institute of Seismology, Report R-194 (www.seismo.helsinki.fi/<br />
bulletin/list/pdfbul/bulletin200301.pdf), 100 p.<br />
M. Uski and M. Karilas, 2003. Seismic events in northern Europe, February 2003. University<br />
of Helsinki, Institute of Seismology, Report R-195 (www.seismo.helsinki.fi/<br />
bulletin/list/pdfbul/bulletin200302.pdf), 117 p.<br />
M. Uski and L. Vasamies-Leppänen, 2003. Seismic events in northern Europe, March 2003.<br />
University of Helsinki, Institute of Seismology, Report R-196 (www.seismo.helsinki.fi/<br />
bulletin/list/pdfbul/bulletin200303.pdf), 126 p.<br />
M. Uski and M. Franssila, 2003. Seismic events in northern Europe, April 2003. University of<br />
Helsinki, Institute of Seismology, Report R-197 (www.seismo.helsinki.fi/ bulletin/<br />
list/pdfbul/bulletin200304.pdf), 100 p.<br />
M. Uski and P. Grönholm, 2003. Seismic events in northern Europe, May 2003. University of<br />
Helsinki, Institute of Seismology, Report R-198 (www.seismo.helsinki.fi/bulletin/<br />
list/pdfbul/bulletin200305.pdf), 121 p.<br />
M. Uski and E. Pelkonen, 2003. Seismic events in northern Europe, June 2003. University of<br />
Helsinki, Institute of Seismology, Report R-199 (www.seismo.helsinki.fi/bulletin/<br />
list/pdfbul/bulletin200306.pdf), 124 p.<br />
M. Uski and M. Raime, 2003. Seismic events in northern Europe, July 2003. University of<br />
Helsinki, Institute of Seismology, Report R-200 (www.seismo.helsinki.fi/bulletin/<br />
list/pdfbul/bulletin200307.pdf), 126 p.
ISSN 7081-9579<br />
Helsinki 2004<br />
Yliopistopaino
Change language