helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
helsingin yliopisto seismologian laitos raportti - Seismologian instituutti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3<br />
1. YLEISTÄ<br />
<strong>Seismologian</strong> <strong>laitos</strong> on Helsingin <strong>yliopisto</strong>n konsistorin alainen valtakunnallinen erillis<strong>laitos</strong>,<br />
jonka tehtävinä on suorittaa seismologista havainto- ja tutkimustyötä, pitää yllä Suomen<br />
seismistä asemaverkostoa, huolehtia Suomen kansainvälisestä seismologisesta yhteistyöstä,<br />
suorittaa valvontaseismologisia tehtäviä viranomaisten toimeksiannosta ja luoda edellytykset<br />
<strong>seismologian</strong> opetukselle. Laitos osallistuu kansainväliseen havaintoyhteistyöhön ja<br />
tutkimushankkeisiin, jotka luovat myös käytännön edellytykset <strong>seismologian</strong> opetukseen<br />
liittyvälle harjoittelulle ja opinnäytetöille Helsingin <strong>yliopisto</strong>ssa geofysiikan opetusohjelman<br />
mukaisesti. Viranomaisten (Ulkoasiainministeriö) toimeksiannosta <strong>laitos</strong> on osallistunut<br />
projektirahoituksen turvin maanalaisten ydinkokeitten valvontaan niin kattavan<br />
ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) voimaansaattamiseen kuin kansallisen valvonnankin<br />
tarpeisiin.<br />
Vuonna 2003 laitoksen henkilökunnan määrä oli 26, jonka lisäksi laitoksella työskenteli kaksi<br />
siviilipalvelumiestä ja osapäiväisesti kuusi opiskelijaa. Henkilökunnasta noin kolmasosa (9) oli<br />
akateemisen koulutuksen saanutta tutkijahenkilökuntaa, kolmasosa (8) teknistä henkilökuntaa<br />
ja kolmasosa (9) analyysihenkilöstöä, tutkimusavustajia ja hallintohenkilöstöä. Arvioilta noin<br />
puolet akateemisen tutkijahenkilöstön työajasta kuluu viranomaisluontoisiin tehtäviin ja<br />
observatoriotoimintaan liittyviin tehtäviin.<br />
Tärkeimmät tutkimusalueet laitoksessa ovat olleet valvontaseismologinen tutkimus,<br />
litosfäärin rakenteen selvittäminen sekä alueellisen seismisyyden tutkiminen.<br />
Tutkimusalueiden valinta on luonnollista seurausta siitä, että <strong>laitos</strong> on Suomessa alansa ainoa<br />
tutkimus<strong>laitos</strong>. Rakennetutkimuksissa on käytetty hyväksi joko keinotekoisten lähteitten<br />
(luotaukset, luotaustomografia) tai maanjäristyksien (tomografia) tuottamia seismisiä aaltoja.<br />
Tärkeimmät näistä tutkimuksista ovat FIRE-heijastusluotausprojekti, SVEKALAPKOtomografiatutkimus<br />
ja kansainväliset seismiset syväluotaukset Itä- ja Keski-Euroopassa.<br />
Valvonta<strong>seismologian</strong> ja seismisyystutkimuksen tarpeisiin on tutkittu menetelmiä seismisten<br />
tapausten paikantamiseen ja tunnistamiseen. Lisäksi on tutkittu mm. lähialueiden seismistä<br />
hasardia ja Suomen maanjäristysten lähdemekanismia.<br />
Laitoksen asemaverkon laajennus jatkui Kilpisjärvellä, jossa uusi asema saatiin valmiiksi<br />
syksyllä 2003. <strong>Seismologian</strong> laitoksen ylläpitämään seismografiasemaverkkoon kuuluu tällä<br />
hetkellä 12 seismistä asemaa: 11 yksittäistä havaintoasemaa sekä FINES-monipisteasema,<br />
joka sisältää 16 aliasemaa. <strong>Seismologian</strong> laitoksella analysoidaan ja tallennetaan lisäksi tiedot<br />
Oulun <strong>yliopisto</strong>n ylläpitämiltä Maaselän, Sodankylän ja Oulun asemilta. Seismologista<br />
havaintotoimintaa on jatkettu kansainvälisen seismologisen yhteisön ja Wienissä sijaitsevan<br />
ydinkoekieltosopimusjärjestön (CTBTO) tietokeskuksen (IDC) tarpeisiin. Vuonna 2003<br />
FINES-aseman ylläpitoa varten solmittiin CTBTO:n kanssa jatkuva sopimus.<br />
Vuonna 2003 valmistui Suomen Akatemian yhdessä KTM:n ja OPM:n kanssa tekemä<br />
geotieteiden arviointi, jonka tavoitteena oli selvittää mm. tutkimuksen laatua, yhteistyötä ja<br />
työnjakoa eri yksiköiden välillä. <strong>Seismologian</strong> laitoksen osalta arviointiraportissa pannaan<br />
ensinnäkin merkille laitoksen osallistuminen kansainväliseen ydinkoevalvontaan CTBTOyhteistyön<br />
kautta. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, että <strong>laitos</strong> on merkittävästi<br />
vaikuttanut litosfäärin rakenteen ymmärtämiseen erityisesti panoksellaan FIRE-hankkeessa,<br />
kuten myös laajoissa eurooppalaisissa luotausprojekteissa. Yleisesti todetaan, että
Change language