1/2005 FI - Kemppi
26.12.2014 • Views
Share Embed Flag

1/2005 FI - Kemppi

1/2005 FI - Kemppi

1/2005 FI - Kemppi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
kemppi.com

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

1/<strong>2005</strong> <strong>FI</strong>

Kempact MIG –<br />

erinomainen kompakti<br />

hitsauskone<br />

8<br />

Mika Leirilaakso<br />

haki tuntumaa formuloihin ........................ 24<br />

Petri Kymäläinen, hitsaava rallilupaus ...... 26<br />

Toni R. Ruokosella hyvä kausi<br />

Euroopan radoilla ....................................... 29<br />

AMR Motorsport ja Markku Alén<br />

yhteistyössä kaudella 2004........................ 31<br />

Sisältö<br />

Pääkirjoitus .................................................................... 3<br />

Jouko <strong>Kemppi</strong> valittiin<br />

Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtajaksi<br />

”Kasvatamme uusia voittajia”........................................ 4<br />

Staattinen sähkö – unohdettu uhkatekijä........................ 6<br />

Venäjä – mahdollisuuksien maa................................... 10<br />

Hitsauksen moniprosessijärjestelmät<br />

Miten ne ovat mahdollisia.......................................... 12<br />

EuroBlech-messut Saksan Hannoverissa..................... 13<br />

Kasvoja <strong>Kemppi</strong>-konsernissa:<br />

Ritva Simmala ja Reijo Mustonen ............................... 14<br />

ABB:n kokemuksia yhteistyöstä Kempin kanssa ........ 16<br />

Norjalaisvalmisteiset bussit hitsataan<br />

Kempin laitteilla........................................................... 19<br />

Valmis paketti edistyneeseen robottihitsaukseen......... 21<br />

WorldSkills <strong>2005</strong> Helsinki<br />

– ammatillisen osaamisen näytön paikka..................... 22<br />

<strong>Kemppi</strong>-huoltokorjaamot............................................. 33<br />

<strong>Kemppi</strong>-jälleenmyyjät.................................................. 34<br />

Thierry Dubus on Kempin<br />

Driving Force -kilpailun<br />

voittaja!<br />

17<br />

<strong>Kemppi</strong>koneet Oy:n asiakaslehti 1/<strong>2005</strong><br />

Julkaisija: <strong>Kemppi</strong>koneet Oy, PL 13, 15801 Lahti.<br />

Internet: www.kemppi.com. Puhelin: (03) 89911.<br />

Päätoimittaja: Hannu Jokela. Toimitussihteeri: Teija Pesonen.<br />

Kuvat: Matti Viljanen ja Risto Kallio. Lay-out: Tekijätiimi Oy.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: <strong>Kemppi</strong>koneet Oy.<br />

Telefax: (03) 734 8398. Paino: N-Paino, Lahti, 2004.<br />

Ilmestyminen: 3 numeroa vuodessa. ISSN 0784-2708.<br />

2

Vuosi päättyy<br />

– missä mennään<br />

Kempille päättyvä vuosi on ollut menestyksekäs – siitä<br />

lämmin kiitos henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille,<br />

jälleenmyyjille ja kaikille asiakkaille. Liikevaihtomme<br />

on kasvanut selvästi markkinoita nopeammin, ja kannattavuutemme<br />

on alan kärkeä. Onnistuimme tänäkin<br />

vuonna yllättämään markkinat lanseeraamalla vuosi ennen<br />

Essenin messuja merkittäviä tuoteuutuuksia, jotka<br />

edustavat täysin uutta teknologiaa. Innovaatioarkkumme<br />

ei kuitenkaan ole tyhjä – päinvastoin…<br />

Tältä pohjalta on hienoa rakentaa tulevaisuutta, joka<br />

näyttääkin erittäin mielenkiintoiselta. Alan uranuurtajana<br />

<strong>Kemppi</strong> on usein näyttänyt suunnan tulevaisuuteen,<br />

ja aiomme jatkaa tällä linjalla. Olemme päättäneet<br />

investoida uusinta teknologiaa edustavaan kokonaisvaltaiseen<br />

tietojärjestelmään, joka<br />

tulee mahdollistamaan mm. monipuoliset<br />

portaali-ratkaisut jälleenmyyjien<br />

ja asiakkaiden tarpeisiin. Olemme<br />

myös uudistaneet organisaatiotamme<br />

ja panostamme yhä enemmän<br />

teknologiakehitykseen ja markkinointiin.<br />

Toimintaamme tulee jatkossa<br />

ohjaamaan päivitetty missiomme:<br />

“Haluamme olla asiakkaiden ykkösvalinta<br />

- keskitymme teknologiajohtajuuteen,<br />

joustavuuteen ja<br />

nopeaan reagointikykyyn”.<br />

Toivotan kaikkien kemppiläisten<br />

puolesta <strong>Kemppi</strong> ProNewsin lukijoille<br />

menestyksekästä uutta vuotta <strong>2005</strong>.<br />

Jouko <strong>Kemppi</strong><br />

hallituksen puheenjohtaja<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy<br />

3

Jouko <strong>Kemppi</strong> valittiin<br />

Suomen ampumahiihtoliiton<br />

puheenjohtajaksi<br />

”Kasvatamme<br />

uusia voittajia”<br />

– Tavoitteemme on lisätä olympia- ja<br />

maailmanmestaruusmitalien määrää. Torinon<br />

olympialaisiin tähtäävä projekti,<br />

Torino 2006, on hyvässä vauhdissa ja<br />

päämääräkin selkeä, saada kisoihin kilpailemaan<br />

sekä miesten että naisten viestijoukkueet.<br />

– Kenttä- ja seuratyötä tulee kehittää ja<br />

parantaa, sillä siellä on lajin voima, listaa<br />

Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtajaksi<br />

marraskuun lopulla valittu Jouko<br />

<strong>Kemppi</strong> tavoitteitaan.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouko <strong>Kemppi</strong><br />

on ollut aktiivisesti mukana ampumahiihtoliiton toiminnassa<br />

kuusi vuotta. 1990-luvun lopulla liiton taloudellinen<br />

tilanne oli heikko ja se oli erittäin velkaantunut. Keinoja<br />

tilanteen parantamiseksi pohdittiin, ja veturiksi valittiin<br />

ministeri Ilkka Suominen. Jouko <strong>Kemppi</strong> pyydettiin<br />

mukaan liiton kehitystyöhön.<br />

– Tavoitteisiin on päästy. Ensimmäisen kerran kuuteen<br />

vuoteen liitto on velaton, iloitsee Jouko <strong>Kemppi</strong>. Hän<br />

toimi viisi vuotta liiton varapuheenjohtajana ja vuoden<br />

puheenjohtajana Ilkka Suomisen jätettyä tehtävän ennen<br />

uuden puheenjohtajakauden alkua.<br />

Lajin voima on kentällä<br />

Suomella on ampumahiihdossa pitkät perinteet. Lajin<br />

kansainväliseen liittoon kuuluu yli 60 valtiota, ja Suomi<br />

on kymmenen menestyneimmän joukossa. Tähän men-<br />

nessä suomalaiset ovat voittaneet kuusi olympia- ja yksitoista<br />

maailmanmestaruusmitalia. Liiton päätavoitteita<br />

on mitalien lukumäärän lisääminen.<br />

– Mielestäni tavoitteet on ilmoitettava julkisesti. Mitalit<br />

ovat yksi mittari menestyksestä.<br />

Kuluva kausi ratkaisee, millaisella joukkueella Suomi on<br />

mukana Torinon olympialaisissa vuonna 2006. Päämääränä<br />

on saada kisoihin sekä miesten että naisten viestijoukkueet.<br />

Jouko <strong>Kemppi</strong> korostaa kuitenkin, että vaikka olympiajoukkueella<br />

on julkisesti näkyvin rooli, se on vain osa<br />

suomalaista ampumahiihtoa.<br />

– Elämme eräänlaista murrosvaihetta, sillä ampumahiihdon<br />

menestyvin kärki on kapea. Vuodessa tai kahdessa ei<br />

nousta huipulle, vaan lajissa menestyminen vaatii vuosien<br />

pitkäjänteistä työtä.<br />

– Lajin voima on kenttä- ja seuratyössä. Se alkaa las-<br />

4

<strong>Kemppi</strong> Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Suomen<br />

ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Jouko <strong>Kemppi</strong> pitää<br />

kuntoaan yllä sauvakävellen, lenkkeillen ja hiihtäen.<br />

Jouko <strong>Kemppi</strong><br />

Syntynyt: 1946<br />

Kotipaikka: Lahti<br />

Ammatti: <strong>Kemppi</strong> Oy:n hallituksen puheenjohtaja<br />

Luottamustoimet: SVUL:n Lahden Piirin Tukiyhdistys ry:n<br />

hallituksen jäsen, Lahden Hiihtoseura ry:n hallituksen jäsen,<br />

Lahden Hevosystäväinseura ry:n varapuheenjohtaja, Lahden<br />

Urheilukoulun Tuki ry:n hallituksen jäsen, Lahden Urheilukalastajat<br />

ry:n puheenjohtaja, Perhokalastajat ry:n jäsen, Suomen<br />

Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n jäsen, EWA European Welding<br />

Association/Presidents’ Advisory Committeen jäsen, Lahden<br />

kauppakamarin valtuuskunnan jäsen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö<br />

Fennian hallintoneuvoston jäsen, Lahden Teollisuusseura ry:n<br />

varapuheenjohtaja<br />

Oma urheilu-ura: Business Golf Suomen mestaruus 1989 ja<br />

1990, 2. sija 1988, Business Golf Pohjoismaiden mestaruus 1988,<br />

Ampumahiihdon SM-55, 18. sija 2003, Suomen puolustusvoimien<br />

400 m vapaauinti, 6. sija 1965.<br />

ten harrastusta tukevista vanhemmista ja urheiluseuroista.<br />

Tätä työtä tulee kehittää ja parantaa, esimerkkinä hän<br />

mainitsee ammattitaitoisten lajivalmentajien kasvattamisen.<br />

14 nuorta ampumahiihtäjää valmentautuu parhaillaan<br />

täysipainoisesti Kontiolahden maailmanmestaruuskisoihin.<br />

Maaliskuussa <strong>2005</strong> pidettävissä kisoissa tavoitteena<br />

on kolme mitalia. Jo nyt on asetettu yhdeksi tavoitteeksi<br />

nuorten menestys Vancouverin olympialaisissa vuonna<br />

2010.<br />

Kisan jännitys säilyy alusta<br />

loppuun<br />

Urheilullinen menestys edellyttää myös taloudellisia resursseja.<br />

Kuuden vuoden työllä liiton talous on saatu<br />

kuntoon. Uusia, sitoutuneita yhteistyökumppaneita on<br />

löydetty ja lajin julkisuusarvo on ymmärretty.<br />

– Ampumahiihto on mielenkiintoinen laji seurata. Jännitys<br />

säilyy viimeiseen laukaukseen asti. Euroopassa se<br />

onkin kolmen neljän televisiosta katsotuimman lajin joukossa,<br />

mainitsee Jouko <strong>Kemppi</strong>.<br />

<strong>Kemppi</strong> panostaa yhteistyöhön moottoriurheilijoiden<br />

kanssa. Yhteys on selkeä, sillä hitsauslaitteet ovat lajille<br />

välttämättömiä. Yhteistyö Ampumahiihtoliiton kanssa<br />

rakentaa osaltaan yrityskuvaa. Etenkin Keski-Euroopassa<br />

moni hitsausalan ammattilainen seuraa ampumahiihtoa,<br />

ja Kempin mukanaolo lajissa on huomattu.<br />

Halu ja kyky auttaa rikastuttavat<br />

elämää<br />

Jouko <strong>Kemppi</strong> on antanut panoksensa monen eri alan<br />

luottamustehtävissä. ”Yhteiskunnallisten velvoitteiden<br />

hoitaminen on monelle yritysjohtajalle luonnollista”,<br />

hän toteaa. Halu ja kyky auttaa ovat rikastuttaneet myös<br />

omaa elämää.<br />

– Ampumahiihdon parissa kohtaa täysin uuden maailman<br />

ja mielenkiintoisia ihmisiä. Arvostan sitä, että voin<br />

auttaa urheilijoita saavuttamaan tavoitteensa. Olen yksi<br />

lenkki, eikä sekään saa puuttua ketjusta, kuvaa Jouko<br />

<strong>Kemppi</strong>.<br />

– Työ lajin parissa saa myös kuntoilemaan, hän hymyilee.<br />

Jouko <strong>Kemppi</strong> hiihtää ja treenaa urheilijoiden kanssa.<br />

Hän on testannut myös omaa kuntoaan ampumahiihdon<br />

Suomen mestaruuskisoissa 55-vuotiaiden sarjassa.<br />

– 55- ja 60-vuotiaiden sarjat ovat erittäin kovatasoisia,<br />

sillä osallistujat ovat entisiä ampumahiihdon mestareita.<br />

Kisoihin osallistumaton ei voi kuvitella, kuinka rankkaa<br />

yleisen sarjan maasto on. Siellä hiihdetään veren maku<br />

suussa.<br />

– Toisaalta on melkoinen elämys saapua ampumapaikalle<br />

ja yrittää osua, kun pulssi hakkaa. Kokemuksen jälkeen<br />

osaa arvostaa urheilijoiden suorituksia aivan uudella<br />

tavalla.<br />

Pirjo Pöllänen<br />

5

Staattinen sähkö –<br />

unohdettu uhkatekijä<br />

Staattisen sähkön purkaus eli Electrostatic Discharge<br />

(ESD) on ilmiö, jota esiintyy lähes aina ja kaikkialla.<br />

Voimakkaimmillaan se tunnetaan ukkosena, jossa jopa<br />

miljardien volttien jännitteet purkautuvat pilvien välillä<br />

tai pilvien ja maan välillä: salamoina ja ukkosen jyrinänä.<br />

Tietenkään tällaisia jännitteitä ei voi esiintyä puhuttaessa<br />

normaaleista maan päällisistä olosuhteista.<br />

Kaikki liike ja hankaus synnyttävät<br />

staattista varausta, jossa jännite voi<br />

nousta jopa tuhansiin voltteihin sopivissa<br />

olosuhteissa. Esimerkiksi<br />

kissaa silitettäessä voi syntyä tuhansien<br />

volttien jännite.<br />

Staattinen varaus purkautuu eristävissä<br />

materiaaleissa hyvin hitaasti ja<br />

on erittäin vakava haaste nykyaikaiselle<br />

elektroniikalle. Kun elektronisten<br />

piirien sisäiset johdotukset ovat<br />

mikrometrien murto-osien levyisiä<br />

ja muutaman molekyylin paksuisia,<br />

aiheuttaa jo varsin pieni ja huomaamaton<br />

sähköpulssi johtimen höyrystymisen<br />

ja siten piirin vaurioitumisen<br />

tai jopa tuhoutumisen.<br />

Toki nykyaikaiset elektroniikkalaitteet,<br />

mukaan lukien hitsauskoneiden<br />

elektroniikka, on suunniteltu ja valmistettu<br />

niin, että staattisen sähkön<br />

aiheuttama ongelma on huomioitu.<br />

Ongelma tuleekin vastaan sitten,<br />

kun laite avataan huoltoa varten. Silloin<br />

joudutaan yleensä irrottamaan<br />

maadoituksia, jolloin herkät elektroniset<br />

osat mahdollisesti joutuvat alttiiksi<br />

staattiselle sähkölle. Paras tapa<br />

suojautua ESD:tä vastaan on maadoittaa<br />

ja olla käyttämättä varautuvia<br />

materiaaleja käsiteltäessä mm.<br />

elektroniikkakortteja tai mikropiirejä;<br />

yksinkertainen ohje, mutta valitettavan<br />

usein unohdettu asia. Usein<br />

kuulee ihmeteltävän, että aivan uusi<br />

elektroniikkakortti ei toimi tai lakkaa<br />

toimimasta jonkin ajan kuluttua.<br />

Syynä elektroniikkakortin rikkoutumiseen<br />

on voinut olla staattinen sähköpurkaus,<br />

joka on vioittanut joitakin<br />

mikropiirejä. Etenkin muistipiirit<br />

ovat herkkiä staattiselle sähkölle.<br />

Saattaa käydä niin, että muistipiiri<br />

vaurioituu staattisen sähkön vaikutuksesta,<br />

ja se hajoaa lopullisesti<br />

vasta muutamien viikkojen kuluttua<br />

tapahtumasta. Vaurio saattaa vaikuttaa<br />

ohjelmisto-ongelmalta, vaikka<br />

kyseessä on pieni fyysinen vika itse<br />

muistipiirissä.<br />

Suojautuminen<br />

ESD:tä vastaan on<br />

yksinkertaista<br />

Helpoin ja varsin tehokas tapa staattiselta<br />

sähköltä suojautumiseen on<br />

maadoitusrannekkeen käyttäminen.<br />

Mikropiiriä tai elektroniikkakorttia<br />

asentava henkilö laittaa käteensä<br />

sähköä johtavan maadoitusrannekkeen,<br />

joka maadoitetaan huollettavan<br />

laitteen runkoon. Rannekkeen<br />

ansiosta käyttäjään varautuva staat-<br />

6

Elektroniikkakortteja käsittelevän<br />

henkilön tulisi käyttää maadoitusranneketta.<br />

Kuvassa Marika Lindqvist<br />

Kempiltä.<br />

Staattiselle sähkölle herkät osat<br />

merkitään ESD-tarralla.<br />

tinen sähkö pääsee purkautumaan<br />

maadoitettuun laitteen runkoon, jolloin<br />

piirin tuhoavan purkauksen todennäköisyys<br />

pienenee oleellisesti.<br />

Yhtä tärkeä suojausväline on esim.<br />

työpöydälle asetettava maadoitusmatto.<br />

Maadoitusmaton kautta staattinen<br />

sähkö purkautuu pois vaurioittamatta<br />

mikropiirejä.<br />

Kuten jo edellä mainittiin, voi staattisen<br />

hankaussähkön jännite olla jopa<br />

tuhansia voltteja. Herkimmät nykyaikaiset<br />

mikropiirit ja jopa tehopuolijohteet<br />

saattavat vaurioitua<br />

kuitenkin jo 50 V:n jännitepurkauksesta,<br />

ja suuntaus on yhä herkempään<br />

tekniikkaan, joten ESD:ltä suojautuminen<br />

tulee aina vain tärkeämmäksi<br />

asiaksi.<br />

Suojautumisessa ESD:tä vastaan<br />

voidaan jo muutamalla perusasialla<br />

saavuttaa paljon etua. Esim. henkilön,<br />

joka käsittelee ESD:lle herkkiä<br />

osia, tulisi olla pukeutumatta tekokuituvaatteisiin<br />

(esim. nylon). Tekokuitu<br />

varautuu aina voimakkaasti,<br />

kun taas useimmat luonnonkuidut<br />

ovat tässä suhteessa huomattavasti<br />

turvallisempia.<br />

Kempin tehtaalta kaikki ESD:lle<br />

herkät osat, mm. ohjauskortit ja tehopuolijohteet,<br />

toimitetaan suojapakkauksissa<br />

tai -pusseissa, jotka<br />

suojaavat ja maadoittavat komponentit.<br />

Nämä pakkaukset ja pussit<br />

on merkitty keltaisella ESD-tarralla.<br />

Kaikki ESD:lle herkät osat tuleekin<br />

säilyttää alkuperäisissä pakkauksissaan<br />

ja ottaa niistä pois vasta asentamista<br />

varten, kun asentaja on ensin<br />

maadoittanut itsensä tähän tarkoitukseen<br />

valmistetulla maadoitusrannekkeella.<br />

Aina silloin tällöin meille tulee valituksia<br />

siitä, että aivan uusi ohjauskortti<br />

ei toimi. Tällaisessa tapauksessa<br />

on mahdollisesti käynyt niin,<br />

että ESD-suojaus on ollut puutteellinen<br />

ja ohjauskortti on vioittunut sitä<br />

käsiteltäessä. Asianmukaiseen ESDsuojaukseen<br />

tuleekin kiinnittää entistä<br />

enemmän huomiota suoritettaessa<br />

huoltotoimenpiteitä, joissa joutuu<br />

käsittelemään ESD:lle herkkiä<br />

osia, kuten ohjauskortteja, muistipiirejä<br />

ja tehopuolijohteita.<br />

Pekka Anttila<br />

Huolto- ja varaosapäällikkö<br />

7

Kempact MIG<br />

– erinomainen<br />

kompakti<br />

hitsauskone<br />

Lokakuussa Euroblech-messuilla Hannoverissa<br />

esitellyt Kempact MIG -konemallit<br />

ihastuttivat asiakkaita. <strong>Kemppi</strong><br />

on jälleen osoittanut kuuluvansa parhaaseen<br />

ykkösryhmään hitsauskonevalmistajien<br />

keskuudessa maailmanlaajuisesti<br />

vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin. Nyt<br />

markkinoille tuotuihin koneisiin on valittu<br />

oikeanlainen, älykäs virtalähdetekniikka,<br />

käyttäjäystävällinen rakenne ja erinomaiset<br />

hitsausominaisuudet erilaisilla lisäainemateriaaleilla,<br />

langanhalkaisijoilla<br />

ja kaasuseoksilla. Kempact MIGissä<br />

yhdistyvät ne tarpeiden mukaiset ominaisuudet,<br />

joita käyttäjät ympäri maailmaa<br />

arvostavat.<br />

The Arc Never Lies<br />

Pelkällä hyvällä ulkonäöllä ja keveydellä ei hitsausmarkkinoilla<br />

pärjää, vaan hitsausominaisuuksienkin on oltava<br />

kohdallaan. Tehokkaisiin ja helposti säädettäviin Kempact<br />

MIG -koneisiin on onnistuttu kehittämään erinomaiset<br />

hitsausominaisuudet. Lähtökohtana tuotekehityksessä<br />

oli se, että hitsaa asiakas minkä tyyppistä materiaalia<br />

hyvänsä, hitsaus onnistuu. Yleisesti voidaan todeta,<br />

että Kempact MIG 2520- ja 2530 -koneet on<br />

optimoitu seostamattoman teräksen 0,8 mm:n langalle,<br />

jolla ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Käyttäjien<br />

kommenttien perusteella siinä on onnistuttu erinomaisesti.<br />

Lanka toimii hyvin kaikilla Ar/CO 2<br />

-seoskaasuilla<br />

sekä puhtaalla CO 2<br />

:lla. Kuvassa 1 näkyy esimerkkihitsi,<br />

jossa on hitsattu 0,5 mm paksut Fe-pellit päittäisliitoksella<br />

yhteen 0,8 mm SG3-langalla ja CO 2<br />

-kaasulla.<br />

CO 2<br />

-ominaisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät pienillä<br />

arvoilla, sillä hitsaus onnistuu myös pehmeänä perinteisen<br />

maksimikarheuden lisäksi. Hitsausparametrit kuvan<br />

1 tapauksessa olivat seuraavat: langansyöttönopeus<br />

1,3 m/min, hitsausvirta 25 A ja jännite 14,0 V. 0,6 mm:n<br />

ja 1,0 mm:n SG3-langat sopivat myös hyvin hitsattavaksi<br />

eri kaasuvaihtoehdoilla. Kun seoskaasun CO 2<br />

-määrä on<br />

8

Kuva 1. Esimerkkihitsi<br />

20–25 %, ei SG3-langoilla päästä puhtaalle kuumakaarelle.<br />

Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma, koska nykyään<br />

yleisesti käytetään Ar + 18 % CO 2<br />

-kaasua ja sillä<br />

kuumakaari saavutetaan.<br />

Kempact MIG -koneiden maksimihitsausjännite on<br />

30 V, joten niillä pystytään hitsaamaan 1,2 mm:n täytelankoja.<br />

Juuripalon hitsaus sujuu hyvin sekä SG3- että<br />

metallitäytelangoilla. Kaarijuottolankoina tunnettujen<br />

CuSi 3 ja CuAl 8 -lankojen valokaaren palaminen<br />

on erittäin hyvä, varsinkin pienillä arvoilla. Näitä lankoja<br />

käytetään mm. sinkkipinnoitettujen ohutlevyjen hitsauksessa.<br />

Hitsausominaisuudet muillakin materiaaleilla,<br />

kuten alumiiniseoksilla ja ruostumattomilla teräksillä,<br />

ovat perinteisiä koneita paremmat. Kempact MIG<br />

-koneissa on huomioitu kaasuttoman täytelangan hitsaus.<br />

Näitä ja muitakin ”navassa hitsattavia” lankoja varten<br />

on mahdollista muuttaa pistoolin napaisuus miinukseksi<br />

(DC+ –› DC-).<br />

Suositeltavia lanka–suojakaasuyhdistelmiä<br />

(tehdassuositus suuremmalla fontilla)<br />

Materiaali Langan halkasija Suojakaasu<br />

Fe 0,6… 0,8…1,0 mm Ar + 8…25 % CO 2<br />

ja CO 2<br />

SS 0,8 … 1,0 mm Ar + 2 % CO 2<br />

CuSi 3 0,8 … 1,0 mm Ar<br />

CuAl 8 0,8 … 1,0 mm Ar<br />

AlMg 5 1,0 … 1,2 mm Ar<br />

AlSi 5 1,0 … 1,2 mm Ar<br />

Fe 0,8 …0,9 mm Kaasuton<br />

Fe MC 0,9 … 1,0… 1,2 mm Ar + 18…25 % CO 2<br />

Fe FC 0,9 … 1,0… 1,2 mm Ar + 18…25 % CO 2<br />

Ohuen pellin spesialisti, joka<br />

sopii myös teräsrakenteille<br />

Kempact MIG -koneet ovat kokoluokkansa suorituskykyisimpiä.<br />

Kuormitettavuusarvo 40 % ED 250 A/26,5 V<br />

on sen verran korkea, että lämpösuojan laukeaminen saattaa<br />

tulla vastaan ainoastaan paksuimmilla täytelangoilla.<br />

Erään käyttäjän kommentti ”Kone on kevyt kantaa, mutta<br />

sillä on raskaat ominaisuudet” kuvastaa hyvin uutuuksien<br />

luonnetta. Hyvän liikuteltavuutensa ja ergonomisten<br />

MMT-pistoolien kanssa Kempact MIG -koneet<br />

ovat erinomainen valinta korjaus-, asennus- ja varustelutöihin.<br />

Pasi Raekorpi<br />

hitsausinsinööri<br />

9

Volgogdanskissa toimiva yritys on hitsannut jo 400<br />

kirkonkupolia Minarcilla.<br />

Venäjä – mahdollisuuksien maa<br />

Asiakassuhteet tärkeässä roolissa<br />

<strong>Kemppi</strong>-hitsauskoneiden voittokulku Venäjällä alkoi jo<br />

27 vuotta sitten silloisen Neuvostoliiton aikana. Ensimmäinen<br />

sopimus solmittiin vuonna 1977 ulkomaankauppayhtymä<br />

Avtopromimportin kanssa. Ensimmäisen kaupan<br />

muutama tuhat hitsauskonetta toimitettiin eri puolille<br />

Neuvostoliittoa Lada-henkilöautojen huoltokorjaamoihin.<br />

Seuraavana vuonna solmittiin yhteistyösopimus ulkomaankauppayhtymä<br />

Energomasheksportin kanssa, jonka<br />

silloinen ostaja Sergei Vasiljev toimii nykyään Kempin<br />

jälleenmyyjänä Moskovan alueella, jonne hän perusti<br />

oman maahantuontiyrityksensä vuonna 1991. Monet hänen<br />

luomansa asiakassuhteet ovat säilyneet näihin päiviin<br />

asti.<br />

Entisen Neuvostoliiton aikana kaupankäynti oli varsin<br />

erilaista kuin nykyisin Venäjällä. Toimitukset perustuivat<br />

bilateraalisiin sopimuksiin, ja henkilökohtaisilla asiakassuhteilla<br />

oli tärkeä merkitys kaupankäynnissä.<br />

<strong>Kemppi</strong> oli jo tuolloin edelläkävijä Venäjän-kaupassa,<br />

ja vuonna 1984 <strong>Kemppi</strong> perusti yhdessä venäläisen osapuolen<br />

kanssa hitsauskoneiden huoltokorjaamon Viipuriin<br />

palvelemaan Kempin asiakkaiden koneiden huolto-<br />

ja korjaustarpeita. Korjaamon johtajana toimi alusta<br />

asti Alexandr Ardashnikov, joka jo vuonna 1988 perusti<br />

myös oman yrityksen, jonka nimissä hän edelleen myy<br />

hitsauskoneita Venäjällä Kempin jälleenmyyjänä.<br />

<strong>Kemppi</strong> oli 1980-luvulla entisen Neuvostoliiton alueen<br />

suurin ulkomainen sähköhitsauslaitteiden toimittaja.<br />

Uudet tuulet puhaltavat<br />

Venäjän-kaupassa<br />

Tänä päivänä Venäjän-kauppa perustuu samoihin länsimaisiin<br />

periaatteisiin kuin muuallakin maailmassa. Uuden<br />

Venäjän aikana maassa on kasvanut täysin uusi kauppaa<br />

käyvä sukupolvi, joka on nopeasti omaksunut länsimaiset<br />

kauppatavat, eivätkä suomalaiset yritykset ole<br />

enää pitkään aikaan hyötyneet bilateraalisista sopimuksista.<br />

10

Venäjän tämän hetken suurin öljyalan työmaa<br />

sijaitsee Nahodkassa Kaukoidässä. Siellä valmistetaan<br />

vedenalaiset pohjat kahteen Sahalinin edustalle tulevaan<br />

öljynporauslauttaan. Pääasiallisina hitsauskoneina<br />

työmaalla ovat Kempin Kempomigit, Minarcit ja Masterit.<br />

Kempin jälleenmyyjien määrä on kasvanut Venäjällä tasaisesti,<br />

ja lähitulevaisuudessa aloittavat uudet jälleenmyyjät<br />

ainakin Vladivostokissa, Rostov-Na-Donissa ja<br />

Krasnojarskissa. Jälleenmyyjäverkon kasvaessa <strong>Kemppi</strong>-tuotteiden<br />

saatavuus ja huoltopalvelut paranevat, ja<br />

asiakas saa nopeampaa palvelua.<br />

Kempin myynnin ja asiakaskunnan kasvaessa myös<br />

Kempin oman henkilöstön läsnäolo tulee lisääntymään<br />

Venäjällä. Venäläinen asiakas on tänäkin päivänä maailman<br />

vaativin, ja palvelujen täytyy olla huipputasoisia.<br />

Hyvin kuvaavaa on esimerkiksi, että Venäjällä lakitoimistot<br />

ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivänä<br />

viikossa. Venäjällä menestyy yritys, joka joustaa asiakkaiden<br />

tarpeiden mukaan.<br />

11

Hitsauksen moniprosessijärjestelmät<br />

Miten ne ovat mahdollisia<br />

Eri puolilla maailmaa robotisoidun ja automatisoidun<br />

hitsauksen asiakastarpeet vaihtelevat paljon. Erilaiset<br />

materiaalit ja automatisoidun hitsauksen tarpeet tuovat<br />

kohonneita vaatimuksia hitsausprosessille ja hitsausvarustukselle.<br />

Myös teollisuudenala ja sarjakokojen suuruus<br />

sanelevat, kuinka ’monilahjakas’ automatisointiratkaisun<br />

täytyy olla. Pienten sarjojen ja räätälöityjen laitteiden<br />

valmistuksessa robottien ja automaattien tulee<br />

kyetä hitsaamaan useammalla eri menetelmällä mahdollisimman<br />

vähäisillä asetusajoilla.<br />

Tyypillisiä käyttökohteita<br />

Kempin robotiikkatuotteiden suunnittelussa on otettu<br />

huomioon erinäiset asiakastarpeet. Hitsausvarustuskokoonpano<br />

voidaan räätälöidä joustavasti. Vetäviä ja<br />

työntäviä langansyöttölaitteita voidaan käyttää samassa<br />

järjestelmässä, ja useita hitsausprosesseja voidaan liittää<br />

niihin.<br />

Promig 540R- ja 520R-ohjausyksiköt kykenevät ohjaamaan<br />

kahta langansyöttöä, jotka voivat olla joko samassa<br />

lankalinjassa tai erillään toisistaan. Yhteen hitsausvirtalähteeseen<br />

voidaan liittää kaksi ohjausyksikköä. Näin ollen<br />

yksittäinen hitsausvirtalähde voi olla varustettu jopa<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution -hitsausvirtalähteeseen<br />

voidaan liittää yhteensä<br />

neljä hitsausvarustusta.<br />

moniprosessijärjestelmille ovat<br />

esimerkiksi mustan ja ruostumattoman<br />

teräksen, metalli- ja rutiilitäytelangan<br />

hitsaaminen samalla robotilla. Useampia hitsausvarustuksia<br />

tarvitaan myös kulutuspinnoitteiden pinnoitushitsauksessa,<br />

kun se tehdään kokoonpanohitsauksen<br />

yhteydessä samassa työvaiheessa.<br />

neljällä erillisellä hitsausvarustuksella<br />

tai kahdella vetävä–työntävähitsausvarustuksella.<br />

Hitsauspolttimena Kempin hitsauskoneessa voidaan<br />

Kempin omien polttimien lisäksi käyttää kaikkien suurten<br />

valmistajien hitsauspolttimia. Yhteensopivuudet on<br />

testattu käytännössä, ja uusien merkkien ja mallien sovittamista<br />

tehdään koko ajan asiakastarpeiden mukaan.<br />

Mikko Veikkolainen<br />

asiakaspalvelupäällikkö<br />

12

Osaston infossa työskenteli logistiikkakoordinaattori Patricia Köhl Saksan tytäryhtiöstämme.<br />

EuroBlech-messut<br />

Saksan Hannoverissa 26.10.–30.10.2004<br />

EuroBlech 2004 -messut<br />

tarjosivat hyvän pohjan<br />

uuden WeldForce:n esittelylle,<br />

kuten myös Kempact<br />

MIGin maailman<br />

ensiesittelylle.<br />

Tänä vuonna 18:tta kertaa järjestetty<br />

EuroBlech saavuttaa yhä enemmän<br />

mainetta hitsaustekniikan kansainvälisenä<br />

tuki- ja keskipisteenä. Paikalla<br />

oli runsaasti ulkomaisia vierailijoita<br />

ja kiinnostuneita asiakkaita,<br />

kasvavassa määrin Itä-Euroopasta ja<br />

Kaukoidästä, koko messujen ajan.<br />

<strong>Kemppi</strong> esitteli ammattitaitoisesti<br />

140 m 2 :n messuosastollaan täydellisen<br />

tuotevalikoiman, painopiste<br />

oli uusien WeldForce- ja<br />

Kempact-sarjojen esittelyssä yhdistettynä<br />

tuotelupaukseen ja toteamukseen:<br />

”The Arc Never Lies –<br />

Valokaari paljastaa kaiken”.<br />

Messuille kutsuttiin lukuisia vierasryhmiä<br />

ensisijaisesti kuljetus- ja laivanrakennusalalta<br />

sekä potentiaalisia<br />

uusia asiakkaita tuotteiden maailman<br />

ensiesittelyyn.<br />

<strong>Kemppi</strong> on kulkenut oikeaa tietä<br />

asiakaslähtöisellä ja käytännönläheisellä<br />

tutkimuksella ja kehittämisellä.<br />

Kaikki vieraat ovat olleet samaa<br />

mieltä siitä, että uudet laitteistot ovat<br />

teknisten ominaisuuksiensa ansiosta<br />

ainutlaatuisia markkinoilla ja hakevat<br />

vertaisiaan. Myös kilpailijoiden<br />

oli pakko tunnustaa tämä tosiasia ilman<br />

kateutta! Kempin kokonaisanti<br />

oli onnistunut esiintyminen ja uusien<br />

laitteistojen tuominen markki-<br />

noille. Vieraiden yksimieliset äänet<br />

kuuluivat:<br />

”Jos <strong>Kemppi</strong> painaa kaasua näin lujasti,<br />

mitä lisätarjottavaa onkaan tulossa<br />

Essenissä heti vuoden <strong>2005</strong><br />

alussa”<br />

Holger Hartmann<br />

<strong>Kemppi</strong> GmbH<br />

Sales Manager<br />

13

Kasvoja <strong>Kemppi</strong>konsernissa:<br />

Ritva Simmala ja<br />

Reijo Mustonen<br />

– Minulla on luontainen taipumus jatkuvuuteen.<br />

En kyllästy tai muuta näkemyksiäni<br />

kevyin perustein, ja siksi tämän<br />

ikäisellä miehellä onkin monta aloitettua<br />

ikuisuusprojektia, myhäilee Reijo Mustonen,<br />

<strong>Kemppi</strong>koneet Oy:n asiakaspalveluesimies,<br />

ja listaa mieluisia hankkeitaan:<br />

– 35-vuotinen liitto kahden poikamme äidin<br />

kanssa, 40-vuotinen suhde yhteen<br />

työnantajaan, 30 vuotta viehättänyt harrastus<br />

Kempin keilaseurassa ja 40-vuotinen<br />

ura joulupukkina.<br />

<strong>Kemppi</strong>koneiden myyntiassistentti Ritva<br />

Simmalaa työkaverit kuvaavat ”varaosakoodien<br />

käveleväksi tietopankiksi”;<br />

41 työvuodessa hankittu tietämys on kadehdittava.<br />

– Elämän monien myllerrysten keskellä<br />

<strong>Kemppi</strong> on ollut pysyvä elementti, hän<br />

toteaa.<br />

<strong>Kemppi</strong>koneet Oy markkinoi tuotteita Suomeen sekä<br />

suoraan loppukäyttäjille että yhteistyössä noin 50 jälleenmyyjän<br />

ja noin 30 huoltokorjaamon kanssa. Työtä<br />

yhtiössä tekee myyntijohtajan lisäksi tuotepäällikkö,<br />

huoltoneuvoja, kolme myyntipäällikköä, seitsemän aluemyyjää<br />

ja nelihenkinen asiakaspalvelutiimi.<br />

– Myyntihenkilöt kiitävät autoillaan ympäri Suomea.<br />

Yhteistyössä tuotepäällikön kanssa he etsivät ratkaisuja<br />

asiakkaiden tarpeisiin. Tarjouspyynnöt ja tilaukset toimitetaan<br />

meille työstettäväksi tietojärjestelmään.<br />

– Hitsauslaitteisto koostuu monista osista, vaativaan<br />

ammattikäyttöön tarkoitettuun laitteistoon kootaan jopa<br />

useita kymmeniä tuotenimikkeitä. Näiden saatavuuden<br />

ja toimitusaikojen yhteensovittaminen on työtämme,<br />

kuvaa Reijo Mustonen myynti- ja asiakaspalvelutiimin<br />

työpäivää. Uusia tilauksia tiimi vastaanottaa keskimäärin<br />

yli sata viikossa. Myös hitsauskoneiden varaosatilausten<br />

vastaanottoon ja kirjaamiseen kuluu suuri osa päivästä.<br />

Ensimmäinen sähkökytkentä<br />

kymmenvuotiaana<br />

Reijo Mustonen miettii, mikä sai nuoren miehen aikanaan<br />

kiinnostumaan hitsauskonetehtaasta. Se jokin oli<br />

”kipinän tuoksu”:<br />

– Tein ensimmäisen sähköisen kytkennän kymmenvuotiaana.<br />

Siihen tarvittiin äidin silitysraudan johto, lampunkanta<br />

lamppuineen ja johtopari on/off-painonapin kera.<br />

Pistoke seinään ja lamppu hehkui. Nollan ja vaiheen<br />

väliin kytketyn painonapin kokeilun jälkeen tunsin sen<br />

tuoksun.<br />

– Tosin sitä ennen kuului pieni pamaus ja näkyi välähdys.<br />

Lamppu sammui, kuten myös kodin kaikki lamput.<br />

Sulake paloi.<br />

14

Ritva Simmala ja Reijo Mustonen ovat nähneet Kempin<br />

kasvun suureksi, kansainväliseksi konserniksi.<br />

– Ehkä tämä kokeilu ohjasi minut sähköalan opintoihin<br />

ammattikouluun. Koulun jälkeen suunnistin tuoreena<br />

stipendiaattina ohi koulun osoittaman sähköasennusyrityksen<br />

suoraan Kempille. Reijo Mustonen muistelee<br />

hymyillen, että todellinen syy oli Kempin lupaama, sähköasennusyrityksen<br />

tarjousta 30 prosenttia suurempi,<br />

korvaus työstä. Ura alkoi 1,20 markan eli 20 sentin tuntipalkalla.<br />

Reijo Mustonen aloitti Kempillä vuonna 1964 hitsauskoneasentajana.<br />

Sen jälkeen hän on tehnyt työtä koestajana,<br />

työnjohtajana sekä tuotannonsuunnittelu- ja logistiikkatehtävissä.<br />

<strong>Kemppi</strong>koneiden asiakaspalveluesimiehenä<br />

hän aloitti vuonna 1991. Useimmat joutuvat hakemaan<br />

vastaavan työkokemuksen lukuisilta eri työnantajilta.<br />

Työn ohessa hän on suorittanut mittaus- ja säätötekniikan<br />

työteknikkotutkinnon.<br />

– Yhteistyö loppukäyttäjien kanssa on työni mieleisimpiä<br />

puolia. <strong>Kemppi</strong> on ollut aina laatutuote, ja vanhojakin<br />

koneita on yhä runsaasti käytössä. On mukavaa kuulla<br />

käyttäjiltä kehuvaa palautetta. Osasta koneista tunnistaa<br />

oman työn jäljen.<br />

Pallopelien kevyin ja raskain<br />

väline hallinnassa<br />

– <strong>Kemppi</strong> on kasvanut yrityksenä valtavasti, pohtii Reijo<br />

Mustonen 40 vuoden ajanjaksoa. Hän kiittää, että kasvusta<br />

huolimatta perheyrityksen tunnelma on säilynyt:<br />

– Kempit eivät ole luopuneet yhtiöstä, vaikka kulunut<br />

vuosikymmen on ollut yrityskauppojen aikaa. Siitä syntyy<br />

jatkuvuuden tunne.<br />

– Tietotekniikka on tietysti tuonut suuren muutoksen.<br />

<strong>Kemppi</strong> on aina kulkenut kehityksen terävimmässä kärjessä,<br />

ja esimerkiksi varastonhallintajärjestelmämme on<br />

alallaan pilottihanke.<br />

– Puolijohdetekniikka mullisti tuotekehityksen. Koneet<br />

ovat kehittyneet yhä kevyemmiksi. Laite, joka aikanaan<br />

painoi 110 kiloa, on nyt kymmenkiloinen.<br />

Vapaa-ajallaan Reijo Mustonen on viihtynyt aina liikunnan<br />

parissa. Harrastuksina ovat keilailu ja pöytätennis,<br />

joissa välineinä ovat pallopelien raskain (7,256 kg) ja kevyin<br />

(2,5 g) pallo. Talvisin viehättää murtomaahiihto, ja<br />

työmatkapyöräily tuo 12 kilometriä hyötyliikuntaa päivittäin.<br />

– Perhe, koti ja hyvät ystävät ovat kuitenkin elämässä<br />

tärkeintä, hän painottaa.<br />

Varma työpaikka luo pysyvyyttä<br />

Ritva Simmala haki työpaikkaa Kempiltä vuonna 1963<br />

käytyään kauppakoulun, sai hakemansa ja voi keväällä<br />

juhlia 42:ta työvuottaan. Työura yhdessä yrityksessä ei<br />

ole ollut yksitoikkoinen. Vuosikymmenet ovat olleet jatkuvan,<br />

välillä hyvin nopeankin, kehityksen aikaa.<br />

– Olen viihtynyt. <strong>Kemppi</strong> on ollut varma työpaikka ja<br />

elämän monien mullistusten keskellä pysyvä elementti,<br />

hän pohtii.<br />

– Tervetullutta vaihtelua ovat tuoneet muuttuneet työtehtävät,<br />

työmenetelmien ja -välineiden kehitys sekä niiden<br />

15

ABB:n kokemuksia yhteistyöstä<br />

Kempin kanssa<br />

ABB oli ensimmäinen yritys, joka alkoi<br />

tehdä robotteja kaarihitsauskäyttöön. Tämä<br />

tapahtui vuonna 1974, ja siitä lähtien<br />

yrityksellä on ollut vahva asema markkinoilla.<br />

Nykyisin yritys toimittaa vuosittain<br />

noin 1500 robottisolua kaarihitsaukseen.<br />

<strong>Kemppi</strong> on toimittanut useiden vuosien ajan virtalähteitä<br />

ABB:lle ABB:n omalla tuotemerkillä. Aluksi koneiden<br />

nimenä oli RPA, ja nimeksi tuli RPB siinä vaiheessa, kun<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro -virtalähteistä tehtiin <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution<br />

-virtalähteitä. Nykyisin ABB markkinoi<br />

kolmea eri kokoa: RBP 320, 420<br />

ja 520. ABB on ollut tyytyväinen<br />

yhteistyöhön ja virtalähteiden toimintavarmuuteen.<br />

”RPB on tasokas. Ne ovat luotettavimpia<br />

ja toimintavarmimpia<br />

toimittamistamme<br />

virtalähteistä”, toteaa<br />

ABB Automation Technologiesin<br />

tuotepäällikkö<br />

Dick Skarin. ”Seuraamme<br />

luonnollisesti hyvin tarkasti laitteiden<br />

toimintavarmuutta ja saatavuutta, sillä<br />

nämä ovat avaintekijöitä, joilla on suuri<br />

merkitys asiakkaiden käyttötaloudelle”,<br />

päättää Dick Skarin.<br />

ABB:n tulevaisuuden kehitysnäkymät robottimarkkinoilla<br />

ovat hyvät, ja yritys suhtautuu optimistisesti vuoteen<br />

<strong>2005</strong>. Robottisolujen kustannukset ovat puolittuneet<br />

kymmenen viime vuoden aikana<br />

samaan aikaan kun palkkamenot<br />

ovat kasvaneet 50 %. Tämä<br />

on merkittävä tekijä, jonka<br />

ansiosta robottilaitteiden<br />

kehitystyö on lisääntynyt.<br />

Investointien kannattavuus on siis muuttunut<br />

dramaattisesti.<br />

ABB kertoo myös, että yritys on tuonut tänä vuonna<br />

markkinoille täysin uuden IRC5-robottiohjausjärjestelmän,<br />

joka täyttää robottimarkkinoiden<br />

kaarihitsauslaitteita koskevat vaatimukset<br />

myös pitkälle tulevaisuuteen.<br />

Uuden IRC5-robottijärjestelmän ansiosta<br />

myös kolme erilaista virtalähdettä, RPB 320,<br />

420 ja 520, tulevat olemaan jatkossakin itsestään<br />

selvä vaihtoehto ABB:n asiakkaille.<br />

Göran Mönefors<br />

<strong>Kemppi</strong> Sverige AB<br />

Ritva Simmala ja Reijo Mustonen...<br />

käyttöönottoon annettu koulutus. Ritva Simmala hymyilee<br />

ja toteaa, että uusien asioiden oppiminen on rohkaissut<br />

moneen. Hän opetteli ajamaan autoa lähes viisikymmenvuotiaana<br />

ja ajokortin saatuaan totesi monen asian<br />

hoitamisen helpottuneen.<br />

Ritva Simmala aloitti työnsä Kempin lähettämössä. Tehdas<br />

sijaitsi tuolloin Lahden Pekanmäessä ja nuoren, ujon<br />

tytön ensimmäinen koitos oli kiivetä avonaisia rautaportaita<br />

pitkin toiseen, lennonjohtotorniksi nimitettyyn, kerrokseen.<br />

Työ oli pääasiassa rahtikirjojen ja lähetyslistojen<br />

kirjoittamista – käsin.<br />

– Suurimpia muutoksia onkin ollut siirtyminen tietotekniikka-aikaan,<br />

mainitsee Ritva Simmala.<br />

Kuvausta ja kudontaa<br />

Rahtikirjojen ja lähetyslistojen parista Ritva Simmala<br />

siirtyi varaosamyyntiin.<br />

– Minulla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta varaosis-<br />

16

Driving Force Grand Prix -finalistit korokkeella, mukana myös erikoisvieras Mika Leirilaakso ja markkinointijohtaja<br />

Hannu Jokela (vasemmalta): Hans Christiansen, Mika Leirilaakso, Mariusz Dolgopol, Matti Kuusela-Opas, Hannu<br />

Jokela, Colin Hart, Thierry Dubus, Marcin Pasiewicz, Artur Koszyk, Stefan Schönfeldt ja Markku Pomell. Kuvasta<br />

puuttuu Matti Vuorela, joka estyi tulemasta lopputapahtumaan.<br />

Thierry Dubus on Kempin<br />

Driving Force -kilpailun voittaja!<br />

Kempin kansainvälinen Driving Force -myyntikampanja<br />

pidettiin 1.3.–31.8. Lähes 800 Kempin myyntiammattilaista<br />

kymmenestä Euroopan maasta osallistui tähän<br />

kampanjaan. Yksi kampanjan tavoitteista oli lisätä yhteistyötä<br />

Kempin ja Kempin jälleenmyyjien välillä Internet-ympäristössä.<br />

Osallistujat löysivät kaiken tarpeellisen<br />

tiedon Driving Force -kampanjasta ja tuotteista tarkoitukseen<br />

erityisesti suunnitellulta interaktiiviselta Internet-sivulta.<br />

Sivuston kautta osallistujat pystyivät myös<br />

rekisteröimään kampanjassa mukana olleen konepaketin<br />

myynnin ja saivat palautetta kilpailutuloksistaan. Asiakkaat,<br />

jotka ostivat Driving Force -paketin, saivat Beta<br />

90X -kypärän ja PMT 42 W- tai WS 42 W -pistoolin<br />

ta, joten opettelemista riitti.<br />

– Periaatteeltaan työ oli jo silloin samaa kuin se on tälläkin<br />

hetkellä. Yritän selvittää, mitä asiakas tarvitsee ja<br />

siirrän tilauksen tietojärjestelmään. Aiemmin varaosa- ja<br />

konemyynti olivat eriytettynä, nykyään ne on yhdistetty.<br />

– Myös yhteydenpito asiakkaisiin on helpottunut. Alkuvuosina<br />

puhelin soi taukoamatta, nyt yhteydenpitoon on<br />

muitakin vaihtoehtoja.<br />

Vapaa-ajallaan Ritva Simmala on viihtynyt tanssiparketeilla.<br />

Hänen käsissään on syntynyt lukuisia, upeita villapaitoja<br />

ja -takkeja vuosittain. Pahentunut nivelreuma on<br />

kuitenkin pakottanut nostamaan puikot syrjään.<br />

– Kempin tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat osaltaan<br />

tuoneet mukavaa vaihtelua elämään, kiittää Ritva<br />

Simmala. Hän oli vuosia innokkaasti mukana kamerakerhon<br />

toiminnassa ja muistelee mielellään kerholaisten<br />

tekemiä lukuisia retkiä.<br />

Pirjo Pöllänen<br />

17

Thierry Dubus on Kempin Driving Force...<br />

kaupan päälle. Kampanja oli menestyksekäs. Kampanjan<br />

aikana myynti kasvoi 34 % verrattuna samaan ajanjaksoon<br />

vuonna 2003. “Tämä osoittaa Kempille, että jälleenmyyjämme<br />

ja heidän asiakkaansa todella käyttivät<br />

kampanjan hyväkseen. Olin hyvin iloinen nähdessäni,<br />

että Kempin jälleenmyyjien myyntiedustajat ympäri Eurooppaa<br />

osallistuivat innostuneesti tähän kilpailuun. Tämä<br />

rohkaisee meitä järjestämään samanlaisia kansainvälisiä<br />

myyntikilpailuja tulevaisuudessa.”, sanoo Kempin<br />

myyntijohtaja Kent Eimbrodt.<br />

<strong>Kemppi</strong> Driving Force Grand Prix -finaalitapahtuma<br />

pidettiin Helsingissä 5.–6. marraskuuta. Finalistit tulivat<br />

kuudesta eri Euroopan maasta, ja he olivat kansallisten<br />

karting-kilpailujen voittajia tai kilpailun parhaita<br />

myyjiä maassaan. Finalistit saivat viimeisimmät uutiset<br />

Kempin tuotteista Kempin pääkonttorissa Lahdessa sekä<br />

extreme-kokemuksena käynnin perinteisessä suomalaisessa<br />

savusaunassa ja uinnin kylmässä järvessä (lämpötila<br />

5 °C).<br />

Mika Leirilaakso, 17-vuotias Formula Renault -ajaja, liittyi<br />

mukaan ajotapahtumaan ja antoi kilpailijoille vihjeitä<br />

ajamisesta. Mikan neuvojen jälkeen finalistit olivat valmiit<br />

aloittamaan harjoittelun ja aika-ajot. Aika-ajot osoittivat,<br />

että ranskalainen Thierry Dubus oli ajaja, joka muiden<br />

pitäisi voittaa. Thierry pääsi paalupaikalle, puolalainen<br />

Marcin Pasiewicz oli toisena ja englantilainen Colin<br />

Hart oli kolmantena. Heti paalupaikalta lähtien Thierry<br />

johti kilpailua jo aika-ajoissa nähdyllä varmuudella eikä<br />

luovuttanut johtoasemaansa kilpailun aikana. Colin Hart,<br />

joka aloitti kolmannesta lähtöruudusta, onnistui ohittamaan<br />

Marcin Pasiewiczin kilpailun aikana ja tuli toiseksi<br />

Marcinin ollessa kolmas. Onnittelut Thierrylle, Colinille<br />

ja Marcinille koko Kempin henkilöstöltä!<br />

Kempin Driving Force Grand Prix -finalistit<br />

Hans Christiansen<br />

Mariusz Dolgopol<br />

Thierry Dubus<br />

Colin Hart<br />

Artur Koszyk<br />

Matti Kuusela-Opas<br />

Marcin Pasiewicz<br />

Markku Pomell<br />

Stefan Schönfeldt<br />

Matti Vuorela<br />

Tanska<br />

Puola<br />

Ranska<br />

Iso-Britannia<br />

Puola<br />

Suomi<br />

Puola<br />

Suomi<br />

Ruotsi<br />

Suomi<br />

18

Norjalaisvalmisteiset bussit<br />

hitsataan Kempin laitteilla<br />

Vest-Busscar Strynissä sijaitsee kauniissa Sogn og Fjordanen<br />

läänissä Norjan länsiosassa. Yhtiöllä on 250 työntekijää,<br />

ja se on ainoa linja-autojen valmistaja Norjassa. Skandinavian<br />

markkinoille keskittyvä Vest-Busscar on rakentanut linjaautoja<br />

ja kehittänyt niiden tuotantoa jo vuodesta 1965 lähtien.<br />

Keskittymällä tuotteiden kehittämiseen,<br />

ammattitaitoisen henkilökunnan<br />

ansiosta sekä markkinoihin mukautumisella<br />

Vest-Busscar on saavuttanut<br />

markkinoiden luottamuksen<br />

ja menestynyt alalla, joka on<br />

jatkuvien muutosten alainen.<br />

Tammikuussa 2004 yhtiö toi markkinoille<br />

aivan uuden tuotevalikoiman,<br />

jonka linja-autot on suunniteltu<br />

ja rakennettu täyttämään Euroopan<br />

yhteiset linja-autoille asetetut<br />

normit liittyen palo- ja kaatumisturvallisuuteen<br />

sekä parempaan käytettävyyteen<br />

liikuntarajoitteisille.<br />

Vest-Busscar-konserni ponnistelee<br />

tullakseen Pohjoismaiden johtavaksi<br />

linja-autojen tietokeskukseksi ja<br />

tarjotakseen täydellisen valikoiman<br />

tuotteita ja palveluja linja-automarkkinoilla.<br />

Yhtiö tarjoaa myös tärkeitä<br />

myynnin jälkeisiä palveluja<br />

omilla korjaamoillaan ja varaosavarastoillaan<br />

Oslossa, Bergenissä ja<br />

Strynissä.<br />

Tuotantotiloihin on tehty huomattavia<br />

investointeja, jotka tukevat uusien<br />

linja-automallien tuotantoa. Tärkeimpiä<br />

kehityskohteita on käytettävä<br />

hitsaustekniikka. Uusien linja-autojen<br />

rakenne koostuu osaksi<br />

runsasseosteisesta teräksestä, alumiinista<br />

ja mustasta teräksestä. Ratkaistakseen<br />

tuotannon haastavat hitsausprosessien<br />

ja hitsaustekniset ongelmat<br />

Vest-Busscar on valinnut yhteistyökumppanikseen<br />

Kempin.<br />

Kokemuksemme yhteistyön aloittamisesta<br />

lähtien osoittaa, että olemme<br />

tehneet oikean päätöksen valitessamme<br />

Kempin laitteet, joilla<br />

hitsataan sekä runsasseosteisia materiaaleja<br />

että mustaa terästä. Tuotantopäällikkö<br />

Knut Roar Skåden on<br />

erittäin tyytyväinen toimitettuihin<br />

tuotteisiin ja yhteistyöhön <strong>Kemppi</strong><br />

Norge A/S:n aluemyyntipäällikön<br />

Jostein Oksnesin kanssa.<br />

Tore Bøe<br />

Managing Director<br />

Vest-Busscar Stryn AS<br />

19

Uusinta<br />

Uutta!<br />

HUOMIO!!<br />

Raskaat ja<br />

keskiraskaat<br />

konepajat<br />

Valokaari paljastaa kaiken – tämä tosiasia ohjaa <strong>Kemppi</strong>ä entistä<br />

parempiin suorituksiin. Sinä hyödyt tästä lisääntyneenä kaariaikana ja<br />

parantuneena hitsauksen tuottavuutena. Siksi kannattaa hankkia uusi<br />

<strong>Kemppi</strong> WeldForce. Se on 100% <strong>Kemppi</strong>-tuote!<br />

Lisätietoja <strong>Kemppi</strong>-jälleenmyyjiltä tai<br />

osoitteesta www.kemppi.com

Valmis paketti edistyneeseen<br />

robottihitsaukseen<br />

Motoman ja <strong>Kemppi</strong> pyrkivät<br />

täyttämään työpajateollisuuden<br />

vaatimukset<br />

kasvaneesta tuottavuudesta,<br />

tasaisemmasta laadusta<br />

ja matalammista kustannuksista.<br />

Tästä syystä<br />

yritykset ovat yhdessä luoneet<br />

pakettiratkaisun, joka<br />

sisältää kaiken tarvittavan<br />

robottikäyttöiseen kaarihitsaukseen.<br />

Paketti sisältää voimakkaan ja edistyneen<br />

hitsausvirtalähteen, Kempin<br />

Pro 4200 Evolutionin, sekä Motomanin<br />

servokäyttöisen langansyöttöyksikön<br />

ja ilmajäähdytteisen hitsauspistoolin,<br />

jossa on kokoontaitettava<br />

tuki. Tätä varten olemme<br />

kehittäneet työkalujen kalibrointiin<br />

ainutlaatuisen toiminnon, eli Moto<br />

TAC:in, joka kontrolloi automaattisesti<br />

robotin toimintaa ja säätää sitä<br />

tarvittaessa.<br />

Paketin perustana on Motomanin<br />

uusin robottimalli EA1400N, joka<br />

on suunniteltu erityisesti kaarihitsaukseen.<br />

Sen ominaisuuksiin kuuluu<br />

mm. robottikäsivarteen sisään-<br />

rakennettu yläpuolinen letkupaketti,<br />

joka helpottaa laitteen käyttämistä ja<br />

lyhentää käyttöaikaa. Myös hitsauspistooli<br />

on asennettu samaan linjaan<br />

pyörivän akselin kanssa.<br />

Pakettiratkaisua on saatavana kahtena<br />

eri versiona: ”Automotive” ja<br />

”Advanced welding”.<br />

Carl Sigfridsson<br />

Product manager,<br />

Welding systems<br />

Motoman Robotics Europe AB<br />

Kaarihitsaukseen tarkoitettu<br />

Motoman-<strong>Kemppi</strong>-toimintopaketti<br />

sisältää hitsauslaitteen<br />

automaattiseen kalibrointiin<br />

tarkoitettuun toiminnon, jolle on<br />

haettu patenttia.<br />

21

WorldSkills <strong>2005</strong> Helsinki<br />

– ammatillisen osaamisen<br />

näytön paikka<br />

Suomi on saanut järjestettäväkseen joka toinen<br />

vuosi käytävät nuorten WorldSkills<br />

– ammattitaidon MM-kilpailut. Ne pidetään<br />

Helsingin Messukeskuksessa 26.–29.05.<strong>2005</strong>.<br />

Kilpailuihin osallistuu noin 800 kilpailijaa<br />

39 eri maasta. WorldSkills-ammattitaitokilpailut<br />

on suurin Messukeskuksessa<br />

koskaan järjestetty tapahtuma,<br />

sillä se täyttää<br />

kaikki hallit, joiden<br />

kokonaispinta-ala<br />

on 42.000 m 2 sekä vielä<br />

lisäksi tarvitaan noin 10.000 m 2 ulkotilaa.<br />

Myös yleisömäärä tullee olemaan Messukeskuksen<br />

uusi ennätys, sillä järjestäjät odottavat<br />

150.000 vieraan tutustuvan tapahtumaan.<br />

Valtava haaste<br />

WorldSkills-ammattitaitokilpailuiden järjestäminen on<br />

erittäin suuri haaste niin Skills Finland ry:lle kuin myös<br />

suomalaisille ammatillista opetusta tarjoaville oppilaitoksillekin,<br />

jotka vastaavat eri kilpailulajien järjestämisestä.<br />

WorldSkills-ammattitaitokilpailuissa kilpaillaan<br />

kaikkiaan 39 eri lajissa, joista 34 on virallisia kilpailulajeja<br />

ja loput ovat näytöslajeja. Osallistujina ovat oman<br />

ammattialansa alle 23-vuotiaat huiput. Skills Finland<br />

ry:n rooli on organisoida koko tapahtuma ja tehdä kaikki<br />

palvelu- ja toimittajasopimukset sekä valita lajijärjestäjät.<br />

Jokainen lajijärjestäjä edustaa oman alansa ehdotonta<br />

huippua Suomessa, mikä onkin edellytys korkeatasoisten<br />

kilpailujen onnistuneelle läpiviennille.<br />

Tavarantoimittajille tiukat<br />

kriteerit<br />

Koska kyseessä on kansainvälinen suurtapahtuma, se<br />

asettaa tavarantoimittajien valinnalle erityisvaatimuk-<br />

sia. Kaikkien kilpailuissa käytettävien<br />

koneiden ja laitteiden tulee olla maailmanlaajuisesti<br />

tunnettuja brändejä,<br />

jotka ovat tunnettuja edistyksellisistä<br />

teknisistä ratkaisuistaan sekä ennen<br />

kaikkea luotettavasta toimivuudestaan.<br />

Valitut tavarantoimittajat<br />

ovatkin maailmanlaajuisesti<br />

tunnettuja, kuten mm. Volvo, Festo,<br />

Electrolux ja <strong>Kemppi</strong>.<br />

Pelkkä tunnettu brändi ei kuitenkaan<br />

auta pitkälle, sillä esim. hitsauksen<br />

lajikilpailua koskien ovat lajipäällikkö<br />

Seppo Paloluoma Vaasan Ammatilliselta<br />

Aikuiskoulutuskeskukselta sekä ekspertti Juho<br />

Muhonen Teollisuuden Oppimispaikka Oy:ltä asettaneet<br />

valittaville hitsauslaitteille vielä lukuisia erityisvaatimuksia,<br />

jotka he ovat omassa työssään havainneet<br />

laadukkaan hitsin aikaansaamisen välttämättömiksi edellytyksiksi.<br />

<strong>Kemppi</strong> tavarantoimittajana<br />

Me kemppiläiset voimme olla ylpeitä siitä, että Skills<br />

Finland ry on valinnut meidät sekä meidän läheiset yhteistyökumppanimme<br />

kaikkien WorldSkills -ammattitaitokilpailuissa<br />

hitsaustöitä vaativien lajien hitsaustuotteiden<br />

ainoaksi toimittajaksi.<br />

Koska kysymyksessä on hitsaustuotteiden kokonaistoimitus,<br />

eikä Kempin tuoteohjelmaan kuulu kaikkia tarvittavia<br />

tuotteita, teemme läheistä yhteistyötä sellaisten<br />

meidän tuotteitamme täydentävien hitsausalan toimittajien<br />

kanssa, joiden tuotteet ovat yhtä laadukkaita kuin<br />

Kempinkin.<br />

Yhteistyökumppanimme ovat: Messer-Suomi Oy kaikkien<br />

hitsauskaasujen, Masino-Böllhoff Oy Elga-juotoslisäaineiden<br />

sekä Elga Ab kaikkien hitsauslisäaineiden toimittajana.<br />

Yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa toimitamme<br />

kilpailuihin korkealuokkaisia tuotteita, joiden turvin pystymme<br />

takaamaan onnistuneet kilpailut kaikessa hitsaukseen<br />

ja juotokseen liittyvässä kilpailutoiminnassa.<br />

22

Kilpailija työssään Soulin World Skills<br />

-ammattitaitokilpailuissa vuonna 2001<br />

Voimme myös olla ylpeitä siitä, että kaikki Skills Finland<br />

ry:n ja muut WorldSkills-ammattitaitokilpailuiden organisaatioon<br />

kuuluvat henkilöt arvostavat Kempin toimintaa,<br />

tuotteita ja palveluja. Seuraavassa muutamia kommentteja,<br />

joita esitettiin hitsaustuotteiden toimittajan valinnan<br />

perusteluissa:<br />

“<strong>Kemppi</strong> on tiennäyttäjä hitsauslaitteiden kehityksessä<br />

ja valmistuksessa, ja perheyrityksenä sen arvomaailma<br />

luonnollisesti sopii Skills-aatteiden kanssa. Kempin vahvuudet<br />

yrittäjyys, innovatiivisuus, taitava henkilökunta,<br />

dynaamisuus ja rehellisyys ovat johtaneet sen kansainväliseen<br />

menestykseen, ja uskomme näiden tekijöiden<br />

Kempin kautta entisestään korottavan MM-kilpailujen<br />

profiilia ammattimaisena huippuosaajien foorumina.” –<br />

Henri Nordenswan, hallinto- ja talouspäällikkö.<br />

“Skills Finlandille on kunnia saada Kempin kaltainen<br />

edelläkävijä mukaan ammattitaidon vuoden <strong>2005</strong> päätapahtumaan.<br />

MM-kisoissa esitetään parasta, mitä nuorilla<br />

tulevaisuuden mestareilla on ammatissaan esittää. Koska<br />

parhaille tekijöille kelpaavat vain alansa parhaat välineet,<br />

on ilo saada esitellä suomalaista teollista huippuosaamista<br />

koko kansainväliselle MM-kilpailuyleisölle ja samalla<br />

mahdollistaa kilpailulliset huippusuoritukset käyttäen<br />

hitsausalan johtavia tuotteita.” – Henri Nordenswan, hallinto-<br />

ja talouspäällikkö.<br />

“Skills Finland ja <strong>Kemppi</strong> ovat yhdessä rakentaneet<br />

MM-kilpailujen hitsausta vaativille eri lajeille yksilölliset<br />

laitekokonaisuudet, jotka mahdollistavat optimaaliset<br />

suoritukset kunkin kilpailulajin erityispiirteet huomioiden.<br />

MM-kilpailujen hengen mukaisesti paketeissa<br />

ei ole huomioitu vain kunkin lajin teknisiä minimivaatimuksia,<br />

vaan kilpailijoille halutaan tarjota parasta tämän<br />

päivän ja tulevaisuuden teknologiaa. Kempin viralliset<br />

MM-kilpailukoneet ja -laitteet täyttävät kaikki ammattilaisen<br />

toiveet: ne ovat kehitystyön huippu ja edustavat<br />

teknisiä ratkaisuja, jotka näyttävät tietä muille valmistajille<br />

vielä vuosien kuluttua.” – Jaakko Pekkala, tekniikkapäällikkö.<br />

Kohti kisoja<br />

Kilpailujen juhlallisiin avajaisiin on enää alle puoli vuotta<br />

aikaa, mutta paljon on vielä tehtävää, niin kilpailijoilla<br />

kuin myös järjestäjillä ja tavarantoimittajilla. Näin tavarantoimittajan<br />

näkövinkkelistä on ensiarvoisen tärkeää<br />

pitää tiivistä yhteyttä eri hitsausta vaativien kilpailunjärjestäjien<br />

edustajiin, jotta voimme reagoida vielä muuttuviin<br />

tarpeisiin ja varmistaa omalta osaltamme kilpailujen<br />

sujuvuuden ja tasapuolisuuden.<br />

Koska asumme maailman korruptoitumattomimmassa<br />

maassa, uskon ja tiedän, että Suomessa järjestetään oikeudenmukaiset<br />

kilpailut ilman minkäänlaista kotiinpäinvetoa.<br />

Kilpailijoilla on viimeiset hetket hioa taitojaan ja valmistautua<br />

niin fyysisesti kuin myös henkisesti yhteen<br />

elämänsä siihen asti tärkeimmistä koitoksista –<br />

WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuihin. Me kemppiläiset<br />

kannamme oman kortemme kekoon, jotta suomalaiset<br />

onnistuvat valmisteluissaan mahdollisimman<br />

hyvin ja sitä kautta menestyvät myös tärkeässä kilpailussa:<br />

Luomme puitteita ammattitaidon kehittämiselle. Tarjoamme<br />

myös koulutusta sekä karsintakilpailumahdollisuuksia<br />

kilpailijoille.<br />

Toivotan järjestelyorganisaatiolle onnea, jotta kilpailut<br />

onnistuisivat odotusten mukaisesti ja niiden ylikin, sekä<br />

kilpailijoille onnea ja menestystä. Näytetään yhdessä koko<br />

maailmalle, mitä me suomalaiset osaamme!<br />

Ari Kangasmäki<br />

myyntijohtaja<br />

<strong>Kemppi</strong>koneet Oy<br />

23

Moottoriurheiluun liittyy olennaisena osana erikoisrakenteiden<br />

ja osien hitsaaminen. Tämä helpotti<br />

aikoinaan Kempin valintaa keskittyä sponsoroimaan<br />

aluetta, jossa todellakin käytetään hitsauslaitteita<br />

joko korjaukseen tai itse kilpailukaluston<br />

rakentamiseen.<br />

<strong>Kemppi</strong> on vuodesta 1998 lähtien ollut läheisessä<br />

yhteistyössä Jordan F1-tallin kanssa ja toiminut<br />

sen virallisena toimittajana (Official Supplier)<br />

siitä lähtien. Jordanilla on omassa tuotannossaan<br />

käytössä Kempin Mastertig AC/DC -hitsauslaitteita,<br />

joilla saadaan aikaan saumat, jotka pitävät ääriolosuhteissa.<br />

Nuori lahtelainen kuljettajalupaus<br />

Mika Leirilaakso ajoi<br />

ensimmäistä rata-autoilukauttaan<br />

Formula Renault<br />

2000 Eurocup- ja Saksan<br />

Formula Renault -sarjassa.<br />

Aiemmin kartingia kansainvälisellä<br />

tasolla kaasutelleen<br />

Mikan kausi oli totuttelua<br />

formulamaailmaan mutta<br />

lupaili, että ajajan vauhti<br />

riittää jopa kärkeen. Alkava<br />

uusi kausi tulee olemaan todella<br />

mielenkiintoinen.<br />

– Realistinen tavoite on olla<br />

mukana kolmen kärjessä,<br />

uskoo Mika.<br />

Mika<br />

Leirilaakso<br />

haki<br />

tuntumaa<br />

formuloihin<br />

Mika Leirilaakso sijoittui Saksan Formula<br />

Renault -sarjan pisteissä sijalle 12. Sarjaan<br />

osallistui kaikkiaan 41 kilpailijaa, joten tulos<br />

on lupaava.<br />

– Sijoitukseni olisi ollut vielä parempi, ehkä<br />

kuudes tai seitsemäs, jos en olisi joutunut<br />

keskeyttämään peräti 6 lähtöä 14:stä teknisten<br />

ongelmien ja kolareiden vuoksi, arvioi Mika.<br />

Kauden parhaimpaan tulokseensa hän ylsi finaalikisassa<br />

Saksassa, missä vauhti riitti toisen<br />

päivän kilpailulähdössä neljänteen sijaan.<br />

– Kisa kieltämättä kruunasi ensimmäisen ratakauteni.<br />

Sain varmuutta ennen kisaa ajetusta<br />

testistä, missä ajo analysoitiin tarkasti. Testin<br />

avulla pääsin hyvään vauhtiin heti aika-ajoissa,<br />

ja hyvältä lähtöpaikalta oli mahdollisuus<br />

nousta näin korkealle, kertaa Mika. Formula<br />

Renault 2000 Eurocup -sarjassa ajoi 63 kuljettajaa.<br />

Mika oli kokonaispisteissä 20.<br />

Haastava ja aggressiivinen ajokki<br />

Mika Leirilaakso on rakentanut kilpa-ajajan<br />

uraa ja asettanut tavoitteensa määrätietoisesti<br />

jo vuosia nuoresta iästään huolimatta. Formula<br />

Renault -sarjaan hänen piti siirtyä vasta<br />

tulevalla kaudella, mutta tilaisuus tarjoutui lupaavalle<br />

ajajalle vuotta aiottua aikaisemmin.<br />

– Lähdin hakemaan kokemusta ensi vuodeksi.<br />

Kausi oli ensimmäinen formuloissa, ja kyseessä<br />

on aivan erilainen maailma kuin kartingissa.<br />

Mika luonnehtii Tatuus-ajokkiaan formula<br />

1 -tyyppiseksi mutta hieman pienemmäksi ja<br />

hitaammaksi kuin kuninkuusluokan ajopelit.<br />

Hevosvoimia löytyy 200, ja huippunopeus on<br />

268 kilometriä tunnissa. Keskinopeus radoilla<br />

on 170–180 kilometriä tunnissa. Auto kiih-<br />

24

Vuoden 2002 lopussa <strong>Kemppi</strong> teki pitkäaikaisen<br />

sponsorointisopimuksen nuoren ajajalupauksen,<br />

Mika Leirilaakson, kanssa, joka ajoi vuoden 2003<br />

kartingia Suomessa ja Euroopassa. Vuonna 2004<br />

hän siirtyi ajamaan Formula Renault Euroopan ja<br />

Saksan sarjaa. Tämän sponsorisopimuksen myötä<br />

<strong>Kemppi</strong> avasi omilla sivuillaan <strong>Kemppi</strong> Motor<br />

Sport -linkin, jonne Mika raportoi omista suorituksistaan<br />

kilpailusesongin aikana.<br />

<strong>Kemppi</strong> on Mikan lisäksi tukenut kuluvana vuonna<br />

Petri Kymäläistä ja Toni R. Ruokosta. Kymäläinen<br />

ajaa N-ryhmän Mitsubishillään Suomen mestaruudesta<br />

ja Ruokonen kilpaili vakioautojen Euroopan<br />

mestaruussarjassa Hondalla.<br />

Jatkossa <strong>Kemppi</strong> Motor Sport -sivuilla tullaan<br />

esittelemään kaikkien Kempin tukemien moottoriurheilijoiden<br />

saavutuksia.<br />

Mika Leirilaakson<br />

päätavoite on formula<br />

1 -luokassa, ja sen<br />

saavuttaakseen hän on<br />

valmis tekemään työtä<br />

”110-prosenttisesti”.<br />

tyy nollasta sadan kilometrin tuntivauhtiin 2,5<br />

sekunnissa.<br />

– Erittäin haastava ja aggressiivinenkin sekä<br />

tulevaisuuden kannalta opettavainen ajokki.<br />

Sarjan nuorin ja kokemattomin<br />

Formula Renault -sarja on erittäin kovatasoinen.<br />

Vasta 17-vuotias Mika Leirilaakso oli<br />

kaudella sarjan nuorin ja kokemattomin kuljettaja.<br />

Myös hänen tiiminsä oli sarjassa mu-<br />

kana ensimmäistä kertaa.<br />

– Kauden budjetti oli 300 000 euroa, mikä on<br />

puolet vähemmän kuin sarjan kärkitiimeillä.<br />

Budjetin pienuuden vuoksi emme päässeet<br />

testaamaan läheskään tarpeeksi, oikeastaan<br />

vain ennen viimeistä kisaa.<br />

– Sarjan kaikki radat olivat meille uusia. Ilman<br />

testaamista aika-ajot olivat todella vaikeita eikä<br />

auton säätöjä saatu kohdalleen. Kilpailun<br />

lomassa säätöihin ei ole mahdollisuutta.<br />

25

Ralliautoilun vuoden 2003<br />

nuorten sarjan Suomen mestari<br />

Petri Kymäläinen lähti<br />

kuluvalle kaudelle isoon<br />

eli yli kaksilitraisten N-ryhmään<br />

tavoittelemaan yleisen<br />

luokan Suomen mestaruutta.<br />

Vapaasti hengittävä Honda<br />

vaihtui turboahdettuun, nelivetoiseen<br />

Mitsubishi Lancer<br />

Evolution 6,5:een.<br />

Kausi alkoi lupaavasti Arctic<br />

Lapland Rally -kisassa. Tunturirallinakin<br />

Suomessa tunnetussa<br />

kilpailussa vauhti<br />

riitti yleiskilpailun kahdeksanteen<br />

sijaan. Testiajoksi<br />

tarkoitettu nuorten SM-ralli<br />

Keravalla oli kohtalokas: kausi<br />

keskeytyi ajopelin romututtua.<br />

Petri<br />

Kymäläinen,<br />

hitsaava<br />

rallilupaus<br />

Myrskyläläinen Petri Kymäläinen oli rallia<br />

harrastavan ystävän huoltojoukoissa 90-luvun<br />

alkuvuosina ja kiinnostui lajista. Ensimmäinen<br />

kokemus kartanlukijan penkistä vuonna<br />

1995 antoi kotiin tuomiseksi yleiskilpailun<br />

voittopokaalin ja aiempaa suuremman innostuksen.<br />

– Kisa oli hyvä mittapuu ja näytti, minkälainen<br />

vauhti pitää löytää, hän muistaa. Nuori<br />

mies päätti siirtyä viereiselle penkille painamaan<br />

itse kaasupoljinta.<br />

Ensimmäinen oma ajopeli kausilla 1996–<br />

2002 oli Opel Ascona i2000. Sillä vauhti riitti<br />

vuonna 1998 F-Cupin A-junioreiden voittoon,<br />

vuonna 1999 nuorten SM-hopeaan, vuonna<br />

2001 F-Cupin 5:nteen sijaan ja vuonna 2002<br />

F-Cupin 7:nteen sijaan.<br />

Kaudeksi 2003 Petri Kymäläinen päätti rakentaa<br />

auton alusta loppuun mieleisekseen.<br />

50 metriä putkea korin sisäpuolelle<br />

Honda Civic Type R oli ralliautoilun N-ryhmän<br />

odotettu uutuus kaudelle 2003. Petri Kymäläisen<br />

ajokki saapui uutena Hangon sata-<br />

Tavoite yhä kuninkuusluokassa<br />

Mika Leirilaakson päätavoite on formula<br />

1 -luokassa, ja sen saavuttaakseen hän on valmis<br />

tekemään työtä ”110-prosenttisesti”. Tulevasta<br />

kaudesta hän neuvottelee parhaillaan<br />

neljän eri tiimin kanssa.<br />

– Avoinna on, ajanko Eurocup-, Saksan tai<br />

Italian sarjassa vai kenties kaikissa. Realistimaan<br />

ja siirrettiin sieltä Myrskylään purettavaksi.<br />

Riisutusta korihylsystä kuorittiin pois<br />

yli 1000 barin vesipainepesulla liimat, massat<br />

ja muut hitsausta ja maalausta mahdollisesti<br />

haittaavat ainesosat. Tämän jälkeen auton korin<br />

kaikki saumat vahvistettiin MIG-hitsauksella<br />

muutaman sentin välein. Jäykistettyyn<br />

koriin hitsattiin kiinni turvakaaret, pulttiliitoksia<br />

ei käytetty lainkaan.<br />

– Koriin hitsattiin sisään lähes 50 metriä putkea,<br />

Petri Kymäläinen laskee lattiaristikoiden,<br />

etu- ja takapääkaarten sekä takaristikoiden<br />

yhteissummaa. Kromi-molybdeenikaaret<br />

suojaavat korin käytännössä jokaisesta suunnasta.<br />

Korkeapainepesu teetettiin alan yrityksellä,<br />

mutta kaikki hitsaussaumat ovat kuljettajan<br />

omaa käsialaa. Kymäläisen maatilalla on käytetty<br />

Kempin hitsauslaitteita 1990-luvulta asti.<br />

Petri Kymäläisen ensimmäinen hitsausko-<br />

Mika Leirilaakso<br />

haki tuntumaa<br />

formuloihin...<br />

– Tunnen auton ja tiedän, mitä se tekee. En<br />

kuitenkaan vielä tiennyt tarpeeksi siitä, mikä<br />

säätö vaikuttaa mihinkin asiaan. Ennen viimeistä<br />

kisaa kävimme runsaasti keskusteluja<br />

tiimin insinöörin kanssa ja löysimme suunnan,<br />

johon autoa tulee kehittää, toteaa Mika.<br />

26

Pro Fotoklubi<br />

ne oli 250-ampeerinen Kempomat, ja se on<br />

yhä käytössä. Ohuille materiaaleille hankittiin<br />

Kempomat 1701 -valovirtakone. Tuorein<br />

hankinta on <strong>Kemppi</strong> Pro Inox, josta löytyvät<br />

hitsausohjelmat raudan lisäksi alumiinille ja<br />

ruostumattomalle teräkselle.<br />

– Inox on hyvä valinta rallia ajavalle, sillä kilpa-auton<br />

rakentamisessa käytetään kaikkia<br />

materiaaleja, tiivistää Petri Kymäläinen. Hän<br />

on testannut vuosien varrella usean eri valmistajan<br />

laitteita:<br />

– Hitsausmukavuus, häiriöttömyys ja jäljen<br />

tasaisuus ratkaisivat valinnan. Lisäksi Kempin<br />

koneille saa tarvittaessa huollon helposti.<br />

– Hitsauskoneita tarvitsemme myös maatilan<br />

käytössä, hän lisää. Kymäläisen perheen 40<br />

pelto- ja 80 metsähehtaaria takaavat, että työkoneiden<br />

korjaus- ja muutostöitä riittää. Ralliauton<br />

rakentamisen ohella Petri Kymäläinen<br />

hitsaa ammattitaitoisesti kauhoja, auroja<br />

ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja metallirakenteita.<br />

Noin 800 työtuntia<br />

Hondan aihio pyöri pesun, hitsaamisen ja<br />

maalaamisen ajan eräänlaisessa vartaassa,<br />

jonka Petri Kymäläinen rakensi tarkoitusta<br />

varten. Alan harrastajat puhuvatkin grillistä.<br />

Turvakaaret suojaavat auton korin käytännössä<br />

joka suunnalta. Hondaan turvakaaria hitsattiin<br />

lähes 50 metriä.<br />

nen tavoite kuitenkin on olla tulevalla kaudella<br />

kolmen kärjessä mukana, hän uskoo.<br />

Vasta 17-vuotias nuorukainen hoitaa neuvottelut<br />

tiimien ja yhteistyökumppaneiden kanssa<br />

itse. Keskusteluissa hän vaikuttaakin huomattavasti<br />

ikäistään kypsemmältä.<br />

– Olen hoitanut ajamiseen liittyvät asiat pääasiassa<br />

jo 13-vuotiaasta lähtien. Olen matkustanut<br />

ympäri Suomea ja Eurooppaa yksin, esimerkiksi<br />

tänä vuonna olen ollut ulkomailla yli<br />

200 päivää. Se on kasvattanut ja myös opettanut<br />

tulemaan toimeen kaikkien kanssa.<br />

Pirjo Pöllänen<br />

27

Petri Kymäläinen,<br />

hitsaava rallilupaus...<br />

Petri Kymäläinen pelaa<br />

sählyä ja lentopalloa kaksi<br />

kertaa viikossa. ”Pallopelit<br />

treenaavat loistavasti<br />

fysiikkaa, refleksejä ja<br />

reagointia.” Fyysistä<br />

kestävyyttä hän hakee<br />

myös metsäpolkulenkeiltä<br />

kesäisin. Aiemmat<br />

harrastukset, ammunta<br />

ja metsästys, ovat jääneet<br />

taka-alalle mutta eivät<br />

unohtuneet.<br />

Vesipainepesun, hitsauksen<br />

ja maalauksen ajan kori<br />

pyörii eräänlaisessa<br />

vartaassa.<br />

Mitsubishi Lancer Evolution<br />

kolaroinnin jälkeen. Irti<br />

kuoriutuneiden ovien<br />

takaa näkyvät turvakaaret.<br />

Tämäkin kokemus osoitti,<br />

ettei niiden rakentamisessa<br />

kannata tinkiä työn tai<br />

materiaalien laadusta. Kuva:<br />

Pro Fotoklubi.<br />

– Työn voi tehdä seisaallaan, kun aihiota voi<br />

pyörittää joka suuntaan. Ei tarvitse ryömiä selällään<br />

korin alla ja saada hitsausroiskeita kasvoille,<br />

Petri kuvaa.<br />

Maalauksen jälkeen ajokkiin siirrettiin tekniikka.<br />

– Kaikki ylimääräinen riisutaan pois painon<br />

vuoksi. Esimerkiksi alumiininen pohjapanssarointi<br />

lisää painoa, ja lopputulos onkin painoltaan<br />

suurin piirtein sama kuin ennen rakentamista.<br />

– Alustaan vaihdetaan runsaasti kilpaosia;<br />

Petri Kymäläinen luettelee iskunvaimentimet,<br />

alkuperäistä jäykemmän kytkimen ja ohjelmoitavan<br />

moottorin ohjausyksikön. Myös pakoputkistot<br />

ja vaihdelaatikko rakennetaan uudelleen.<br />

Petri Kymäläinen laskee, että Hondan rakentaminen<br />

vei aikaa noin 3,5 kuukautta eli yli<br />

800 työtuntia. Pelkät materiaalikustannukset<br />

olivat noin 50 000 euroa. Melkoinen panostus<br />

harrastukseen, ja pakko onkin kysyä, kannattaako<br />

se<br />

– Kun auton on rakentanut itse alusta loppuun<br />

asti, sen tuntee täydellisesti. Ajopeliin syntyy<br />

aivan uudenlainen luottamus ja, jos se ei toimi,<br />

syyllinen löytyy peiliin katsomalla.<br />

Nuotittamiseen tottuminen vaatii harjoittelua<br />

Nuorten Suomen mestaruuden jälkeen Petri<br />

Kymäläinen lähti tavoittelemaan yleisessä<br />

luokassa N-ryhmän mestaruutta. Vapaasti<br />

hengittävä Honda vaihtui turboahdettuun Mitsubishi<br />

Lancer Evolutioniin. Nelivetoisessa<br />

ajokissa on lähes 300 hevosvoimaa.<br />

Kausi 2004 alkoi lupaavasti. Arctic Lapland<br />

Rally -kisassa Petri kaasutti hienosti yleiskilpailun<br />

kahdeksanneksi.<br />

– Se jäikin ainoaksi onnistuneeksi kisaksi tällä<br />

kaudella. Auton tekniikan, pääasiassa turboahtimen,<br />

kanssa on ollut todella paljon ongelmia.<br />

– Olen ajanut aikaisemmin ainoastaan niin sanottuja<br />

pimeitä kisoja, ja kilpailun nuotittamiseen<br />

tottuminen vie aikaa. Nuottien tekeminen<br />

sujuu, mutta oikean rytmityksen ja ajoituksen<br />

hakeminen vaatii harjoittelua.<br />

Petri Kymäläinen päätti testata auton tekniikan<br />

toimivuutta nuorten sarjan kisassa elokuussa.<br />

Testipyrähdys Kerava-rallissa päättyi<br />

100 kilometrin tuntivauhdissa äkkipysähdykseen<br />

ja auton romuttumiseen. Kauden loppukisat<br />

jäivät ajamatta.<br />

Pelkät taidot eivät riitä<br />

Petri Kymäläinen on hankkinut Mitsubishille<br />

uuden korin ja rakentaa vähitellen ajokkia kasaan.<br />

Samalla on hyvä suunnitella tulevaisuutta.<br />

Perheen maatila tarjoaa viljelysteknikolle<br />

tulevaisuuden, mutta toisaalta polte ralliteille<br />

ei ole sammunut. Valitettavasti tänä päivänä<br />

lahjakkuus ja taidot eivät yksinomaan riitä<br />

viemään rallipoluilla eteenpäin:<br />

– Esimerkiksi ulosajovakuutus maksaa 2000<br />

euroa jokaisessa kilpailussa. Turboahdetuissa<br />

autoissa käytetään kilpabensiiniä, joka maksaa<br />

6 euroa litralta. Sitä kuluu erikoiskokeilla<br />

litra kilometrillä, ja yhdessä kisassa voi kulua<br />

yhteensä lähes 400 litraa, kuvaa Petri Kymäläinen.<br />

– Kausi SM-sarjassa vaatii 100 000 euroa, jos<br />

haluaa ajaa yleiskilpailun voitosta, hän summaa.<br />

Teksti: Pirjo Pöllänen<br />

Kuvat: Pirjo Pöllänen ja Tuomas Virén<br />

28

Toni R. Ruokosella hyvä<br />

kausi Euroopan radoilla<br />

Toni Ruokonen voitti ensimmäisenä eurooppalaisena<br />

kuljettajana Aasian rata-autoilun<br />

pääsarjan (ATCC) vuonna 2002. Hän oli lähdössä<br />

uusimaan mestaruuttaan vuonna 2003,<br />

kun sars-epidemia sekoitti suunnitelmat. Tiimi<br />

päätti olla osallistumatta sarjaan liian suuren<br />

terveysriskin vuoksi, ja oli liian myöhäistä<br />

hakeutua Euroopan sarjoihin.<br />

Välivuoden jälkeen Toni Ruokonen pyydettiin<br />

vuodeksi 2004 mukaan Euroopan mestaruussarjaan,<br />

hänelle jo vuodelta 1998 tuttuun GR<br />

Motosport Asia -tiimiin. Alun perin tehtävänä<br />

oli auttaa tiimiä säätämään Honda Civic Type<br />

R -ajokista mahdollisimman nopea.<br />

– Tallin vakituinen ajaja, Simon Harrison, on<br />

hyvä kuski, mutta hän ei pysty välittämään<br />

riittävästi tietoa auton käyttäytymisestä radalla,<br />

perustelee Toni Ruokonen. Loppujen lopuksi<br />

suomalainen ajoikin lähes kaikki sarjan<br />

kilpailut ja sijoittui loppupisteissä yhdeksänneksi<br />

heti Simon Harrisonin jälkeen.<br />

Eri radoille erilaiset säädöt<br />

Toni Ruokosen mukaan suurimmat erot kuljettajien<br />

välille syntyvät siitä, kuka osaa antaa<br />

tiimille yksityiskohtaisinta palautetta auton<br />

käyttäytymisestä ja sen tekniikan erilaisten<br />

säätöjen vaikutuksesta.<br />

– On analysoitava, milloin auto on nopeim-<br />

Toni Rasmus Ruokonen pyydettiin<br />

kehittämään GR Motosport<br />

Asia -tiimin ajokkia<br />

kaudeksi 2004. Kehitystyön<br />

ohella hän ajoi lähes kaikki<br />

kilpailut ja sijoittui European<br />

Touring Car Championship<br />

Independents -sarjassa loistavasti<br />

yhdeksänneksi.<br />

29

Toni R. Ruokosella<br />

hyvä kausi Euroopan<br />

radoilla...<br />

millaan. Hyvä ja nopea ajettava eivät ole suinkaan<br />

sama asia. Auto voi tuntua hyvältä ajaa,<br />

mutta ajat eivät ole parhaat mahdolliset. Toisaalta<br />

kurjalta tuntuvalla ajettavalla voi saada<br />

loistavia aikoja, kuvaa Toni Ruokonen.<br />

Auton alusta on eniten säädettyjä kohteita<br />

renkaiden pidon ja kestävyyden maksimoimiseksi.<br />

– Niiden on kestettävä koko kisan läpi. Aikaajoissa<br />

käytetään aggressiivisia säätöjä. Renkaat<br />

saavat lämmetä liikaakin, koska ajetaan<br />

vain pari-kolme kierrosta. Kilpailussa rengas<br />

ei saa ylikuumentua, tai muuten on kuin ajaisi<br />

kesärenkailla jäällä. Kisaan on löydettävä<br />

kompromissi kestävyyden ja pidon välille.<br />

Lisäksi säädetään muun muassa pyörien kulmia,<br />

iskunvaimennusta, jousia ja korin kallistuksen<br />

vakaajia.<br />

– Eri radoille tehdään erilaiset säädöt, sillä jokaisen<br />

radan pinta on erilainen. Vuosi oli Toni<br />

Ruokoselle haastava, sillä tiimillä ei ollut<br />

aiempaa tietoa sarjan radoista. Vuoden aikana<br />

hankittu tieto on taltioitu, mikä helpottaa huomattavasti<br />

seuraavan kauden kilpailuissa.<br />

Mastertig AC/DC loistava valinta<br />

European Touring Car Championship -sarjassa<br />

ajetaan sekä tehdas- että niin sanotussa yksityissarjassa.<br />

Tonin tiimi oli mukana jälkimmäisessä.<br />

– Tehdastiimeistä esimerkiksi Schnitzer testaa<br />

kolme päivää viikossa, oma tiimini kolme<br />

päivää koko kaudella, kuvaa Toni Ruokonen<br />

eroja.<br />

Kisan yhteydessä testaaminen on rajoitettu<br />

minimiin, ja sen vuoksi tehdään etukäteen<br />

erittäin tarkka testisuunnitelma. Radalla saa<br />

testata vain kaksi kertaa puolen tunnin ajan.<br />

Itse kisakin on tiivis paketti. Kilpailun pituus<br />

on 50 kilometriä, ja lähtöjen välillä on vain 15<br />

minuuttia aikaa tehdä korjauksia, vaihtaa renkaita<br />

ja tankata.<br />

Toni Ruokosen tiimin käytössä on Kempin<br />

Mastertig AC/DC -hitsauskone. Hän pitää sitä<br />

loistavana valintana kilpa-autoiluun.<br />

– Kilpa-autoilussa vaaditaan monipuolinen ja<br />

luotettava laite. Auton kehitystyössä käytetään<br />

paljon erityyppisiä teräksiä, Mastertigillä<br />

pystyy hitsaamaan kaikkea.<br />

– Koska lähtöjen välillä on vain 15 minuuttia<br />

aikaa, hitsauskoneen on toimittava moitteettomasti.<br />

Helppokäyttöisyys on myös edellytys,<br />

sillä opetteluun ei ole aikaa.<br />

Ruokonen mainitsee, että hänellä on Mastertig<br />

AC/DC myös omassa autotallissaan harrasteautojen<br />

rakentelua varten.<br />

Vuonna <strong>2005</strong> maailmanmestaruusluokka<br />

Toni Ruokonen neuvottelee parhaillaan kaudesta<br />

<strong>2005</strong>, ja joistakin testiajoista on jo sovittu.<br />

– European Touring Car Championship on<br />

vuonna <strong>2005</strong> maailmanmestaruussarja. Koppiautopuolella<br />

on ollut tähän asti vain kaksi<br />

MM-luokkaa: formula ykköset ja ralli. Mielenkiinto<br />

sarjaa kohtaan tulee lisääntymään<br />

valtavasti. Monia uusia automerkkejä, jopa<br />

yksi kiinalainen, on jo ilmoittautunut mukaan.<br />

– Minulla on hyvät lähtökohdat, koska olen jo<br />

ajanut yhden kauden, arvelee Toni Ruokonen.<br />

Kilpa-autoilu on Ruokoselle sekä harrastus että<br />

työ. Sen ohella hän tarkastaa ja korjaa laivoja<br />

sukeltamalla DG Diving Group Oy:ssä.<br />

– Kuluneen vuoden aikana hitsasin Kempin<br />

laitteilla veden alla keskimäärin kaksi-kolme<br />

tuntia viikossa, hän mainitsee.<br />

Toni Ruokosella on lisäksi oma yritys Rasmus<br />

Speed Promotion Oy, joka maahantuo ja säätää<br />

moottorin ohjainyksikköjä. Hän on myös<br />

siirtymässä sukupolvenvaihdoksen myötä<br />

suoramarkkinointipainotuotteita myyvään<br />

Meiller Lithorex -osakeyhtiöön.<br />

Pirjo Pöllänen<br />

30

AMR Motorsport ja<br />

Markku Alén yhteistyössä<br />

kaudella 2004<br />

Markku Alén odottaa<br />

starttia Oulun kisassa<br />

Tavoitteena sarjaa pyörittävällä AKK Sports<br />

Oy:llä on rallicrossin nostaminen jälleen yleisöä<br />

vetäväksi viihteeksi, ja ensimmäinen kausi<br />

osoitti SRC:n olevan juuri sitä. Kansallisten<br />

kuljettajien kirimiehiksi oli hankittu todelliset<br />

rallitähdet Markku Alén ja Juha Kankkunen.<br />

SRC:n kilpa-autojen tekniset säännöt ovat<br />

melko vapaat, mutta niiden tulee olla takavetoisia,<br />

turbottomia ja korin vuosimallin 1998<br />

tai nuorempi. Tehoa autoista löytyy 300–350<br />

hv:n verran, ja kiihtyvyys 0–100 km/h on noin<br />

4 sekuntia. Joten suorituskykyä on, ja meno<br />

on näyttävän vauhdikasta.<br />

AMR Motorsportille kulunut vuosi on ollut<br />

kiireinen. Tallissa on paiskittu töitä hartiavoimin<br />

ja niin kuin useimmiten moottoriurheilussa,<br />

pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan. Ponnistukset<br />

ovat tuottaneet tulosta, ja ensimmäisenä<br />

tallin uumenista syntyi Volvo S40, jossa<br />

oli 2,8 litran Evo-moottori. Etuvetoisen S40<br />

korin muuttaminen takavetoiseksi vaati melko<br />

suuret korimuutokset, ja siksipä koritöissä<br />

lankaa paloi kilokaupalla. Volvon mentyä<br />

kaupaksi oltiin suuren haasteen edes-<br />

Ari Ruopan pyörittämä AMR<br />

Motorsport -tiimi lähti mukaan<br />

uuteen, tänä vuonna<br />

Suomessa aloittaneeseen<br />

Super Rallicross (SRC)<br />

-luokkaan.<br />

31

AMR Motorsport ja<br />

Markku Alén<br />

yhteistyössä kaudella<br />

2004...<br />

Kempin pojat tekivät<br />

erikoisohjelman <strong>Kemppi</strong><br />

Pro Evolution -koneeseen<br />

SRC-autojen hitsausta<br />

varten.<br />

sä. Ari Ruoppa oli neuvotellut AKK Sports<br />

Oy:n kanssa sopimuksen auton rakentamisesta<br />

Markku Alénille, jonka autoksi valittiin<br />

M3-koneinen BMW 320. Sopimuksen myötä<br />

alkoi entistäkin kiivaampi uurastus, sillä<br />

3,2 litran M3-tekniikka oli sen verran uutta ja<br />

hienostunutta, että se vaati oman syventymisensä.<br />

Koritöistä suurimmat olivat taka-akselin<br />

muuttaminen erillisripustetusta paremmin<br />

rallicrossiin sopivaan jäykkään taka-akseliin<br />

ja luokiteltujen CrMo-turvakaarien asentaminen.<br />

Hitsaukset tehtiin pääsääntöisesti MAGhitsauksella<br />

Kempomat 180- ja <strong>Kemppi</strong> Pro<br />

4200 Evolution -koneilla, mutta turvakaarissa<br />

käytettiin myös TIG-hitsausta. TIG-koneena<br />

oli Mastertig ACDC 1600, jolla onnistuivat<br />

myös alumiiniosien hitsaukset. Pro Evolution<br />

saatiin hitsausruuhkan purkamiseksi Kempiltä<br />

lainaksi, ja siihen tiimin kemppiläiset tekivät<br />

SRC-erikoisohjelmat 1-MIGille ja pulssiMIGille.<br />

Alumiinihitsauksista vaativin oli<br />

BMW:n ja Volvon kytkinkoppien yhteensovittaminen<br />

ja hitsaus. Syynä kyseiselle ratkaisulle<br />

oli se, että Volvon suorakytkentälaatikko on<br />

kestävä ja huokea vaihtoehto. Ja kun rakentelussa<br />

oli päästy alkuun, päätettiin Ari Ruopalle<br />

tehdä lähes vastaava BMW eli tallissa oli<br />

kaksi autoa työn alla samaan aikaan. Se oli todella<br />

suuri urakka muualla ansiotyössä olevalle<br />

harrastajaporukalle. Ehkäpä juuri siksi kesä<br />

pääsi yllättämään, ja rakentamisessa oli keskityttävä<br />

Markku Alénin autoon.<br />

Sarja käsitti viisi kilpailua, ja jo ensimmäisessä<br />

kilpailussa tiimille tuli selväksi, ettei<br />

Markku Alénin ”Maximum attack” ollut tuulesta<br />

temmattu juttu. Hänen intonsa ajaa oli<br />

kuin vasta ajokortin saaneella, ja yritys oli todella<br />

kovaa. Koska rallicross on kontaktilaji,<br />

se näkyi myös auton pelleistä. Kisojen välillä<br />

peltisepillä riitti töitä, kuten myös muullakin<br />

huoltohenkilöstöllä. Kauden puolivälissä Ari<br />

Ruopankin auto saatiin kisoihin mukaan, ja<br />

niin tiimin molemmat autot olivat edustettuina.<br />

Tosin yhdessä kilpailussa Ruopan oli annettava<br />

oma ajokkinsa Alénille ajoon toiseen<br />

BMW:hen iskeneen teknisen vian takia. Kauden<br />

aikana tapahtui paljon niin kisoissa kuin<br />

niiden välilläkin, mutta saldona Alén sai sarjassa<br />

hopeaa ennen Juha Kankkusta, tiimi sai<br />

melkoisen määrän kokemusta ja yleisö sai<br />

nähdä todella tiukkaa vääntöä radalla. AMR<br />

Motorsport on mukana ensi kaudellakin mutta<br />

näillä näkymin Ari Ruopan ajaman BMW:n<br />

voimin.<br />

Lisäinfoa tiimistä ja SRC:stä osoitteista<br />

www.amr-motorsport.com ja www.akkmotorsport.fi/src<br />

Teksti ja kuvat:<br />

Pasi Raekorpi, hitsausinsinööri ja<br />

Jani Vestola, huoltoneuvoja,<br />

Markku Alénin huoltotiimi kesällä 2004.<br />

Ensimmäinen SRC-kausi takana, Ari Ruoppa<br />

autoineen odottaa tulevaa kautta.<br />

32

<strong>Kemppi</strong>-huoltokorjaamot<br />

Hyrynsalmi<br />

Sähkökonekorjaamo Dynamo (T:mi)<br />

Teollisuustie 8, 89400 HYRYNSALMI<br />

puh. (08) 873 231<br />

fax. (08) 873 261<br />

Hämeenlinna<br />

Hydrauliikka Oy Kuhlström<br />

Luukkaantie 2 A<br />

13110 HÄMEENLINNA<br />

puh. (03) 628 030<br />

fax. (03) 612 1807<br />

Iisalmi<br />

Savon Hitsauskeskus Oy<br />

Kilpivirrantie 1, 74120 IISALMI<br />

puh. 0207 43 6120<br />

fax. 0207 43 6129<br />

Imatra<br />

Sähkötovi Oy<br />

Johdinkuja 2, 55700 IMATRA<br />

puh. (05) 473 4554<br />

fax. (05) 473 4550<br />

Joensuu<br />

Joensuun Huoltopalvelu Oy<br />

Pamilonkatu 34, 80130 JOENSUU<br />

puh. (013) 123 651<br />

fax. (013) 123 655<br />

Jyväskylä<br />

Jyväskylän Teollisuuspalvelu Oy<br />

Laukaantie 7, 40320 JYVÄSKYLÄ<br />

puh. (014) 332 9800<br />

fax. (014) 332 9833<br />

Karhula<br />

Kymen Paineosa Oy Huolto<br />

Raakunkuja 2, 48600 KARHULA<br />

puh. (05) 226 9350<br />

fax. (05) 226 9360<br />

Kerava<br />

Caro Oy<br />

Jäspilänkatu 6, 04250 KERAVA<br />

puh. (09) 242 3221<br />

fax. (09) 294 3132<br />

Kokkola<br />

Oy Kylmähuolto Kylservice Ab<br />

Höyläämönkatu 2, 67100 KOKKOLA<br />

puh. (06) 823 2700<br />

fax. (06) 822 4330<br />

Kouvola<br />

Hitsihuolto J. Peltola<br />

Tommolankatu 12, 45130 KOUVOLA<br />

puh. (05) 375 3565<br />

fax. (05) 375 3565<br />

Kuopio<br />

Sähköhuolto Tissari Oy<br />

Poijutie 3, 70460 KUOPIO<br />

puh. (017) 264 8500<br />

fax. (017) 261 3328<br />

Lahti<br />

HR Service Oy<br />

Vipusenkatu 21, 15230 LAHTI<br />

puh. (03) 874 460<br />

fax. (03) 733 2230<br />

Lappeenranta<br />

Lappeenrannan Laitehuolto Ky<br />

Kaakkoiskaari 1<br />

53500 LAPPEENRANTA<br />

puh. (05) 416 2211<br />

fax. (05) 416 2212<br />

Mikkeli<br />

YIT Kiinteistötekniikka Oy<br />

Graanintie 5, 50190 MIKKELI<br />

puh. 020 433 5150<br />

fax. 020 433 5151<br />

Nivala<br />

Service Group Ojalehto<br />

Haapaperäntie 73, 85500 NIVALA<br />

puh. 0400 016942<br />

Oulu<br />

Pohjan Laakeri Oy<br />

Voudintie 8, 90400 OULU<br />

puh. 0207 43 6100<br />

fax. 0207 43 6109<br />

Oulu<br />

Pohjolan Hitsihuolto Oy<br />

Kauppiaantie 45<br />

90460 OULUNSALO<br />

puh. (08) 521 2669<br />

fax. (08) 521 2669<br />

Pietarsaari<br />

Oy Pietec Ab<br />

Jaakonkatu 39 C<br />

68600 PIETARSAARI<br />

puh. (06) 781 0610<br />

fax. (06) 7810619<br />

Pori<br />

Porin Hitsauslaite Oy<br />

Eteläväylä 20, 28610 PORI<br />

puh. (02) 635 9002<br />

fax. (02) 635 9203<br />

Raahe<br />

Pohjan Tarvike Oy<br />

Yrittäjäntie 3, 92120 RAAHE<br />

puh. 0207 43 6110<br />

fax. 0207 43 6119<br />

Rauma<br />

Rauman Sähkökonehuolto Oy<br />

Kairakatu 18, 26100 RAUMA<br />

puh. (02) 822 0910<br />

fax. (02) 822 0338<br />

Rovaniemi<br />

Rovaniemen<br />

Sähkömoottorikorjaamo Oy<br />

Aronrinne 26, 96190 ROVANIEMI<br />

puh. (016) 379 1790<br />

fax. (016) 379 1789<br />

Salo/Halikko<br />

Halikon Huoltosähkö Oy<br />

Sähkökuja 2, 24800 HALIKKO<br />

puh. (02) 736 2244<br />

fax. (02) 736 2944<br />

Savonlinna<br />

Norelco T:mi E.O. Hämäläinen<br />

Nojanmaan teoll.alue<br />

57210 SAVONLINNA<br />

puh. (015) 576 770<br />

fax. (015) 576 7710<br />

Seinäjoki<br />

Metek Oy<br />

Tuottajantie 23, 60100 SEINÄJOKI<br />

puh. (06) 214 0140<br />

fax. (06) 214 0144<br />

Tampere<br />

Tampereen Sähkökonekorjaamo Oy<br />

Vihiojantie 20, 33800 TAMPERE<br />

puh. (03) 382 0500<br />

fax. (03) 382 0555<br />

Tornio<br />

Tmi Sähköasennus R. Vanhatalo<br />

Aapajoentie 202, 95530 KARUNKI<br />

puh. 0400-225 147<br />

fax. (016) 446 650<br />

Turku<br />

Myyryn Huolto Oy<br />

Kärsämäentie 8, 20300 TURKU<br />

puh. (02) 273 6855<br />

fax. (02) 273 6866<br />

Uusikaupunki<br />

Amitec Oy<br />

Talttatie 2, 23500 UUSIKAUPUNKI<br />

puh. 0403 002230<br />

fax. (02) 846 0235<br />

Vaasa<br />

Vaasan Sähkölaitehuolto Tmi<br />

Salmikatu 2, 65200 VAASA<br />

puh. 0400-767 240<br />

fax. (06) 317 3721<br />

Vammala<br />

Tyrvään Sähkötyö Oy<br />

Asemakatu 20, 38210 VAMMALA<br />

puh. (03) 511 3055<br />

fax. (03) 511 3056<br />

Vantaa<br />

TKP Huoltotekniikka<br />

Valimotie 37, 01510 VANTAA<br />

puh. (09) 825 6810<br />

fax. (09) 825 68120<br />

Varkaus<br />

Varkauden Teollisuuspalvelu Oy<br />

Nikkarintie 1, 78870 VARKAUS<br />

puh. 042 4687 213<br />

fax. (017) 552 7964<br />

33

<strong>Kemppi</strong>-jälleenmyyjät<br />

Forssa<br />

Armantti Oy<br />

Lepistönkatu 9, 30100 FORSSA<br />

puh. (03) 433 5357<br />

fax. (03) 433 5358<br />

Hartola<br />

Työkalu-Suomi Oy<br />

Risulantie 3, 19600 HARTOLA<br />

puh. (03) 716 2201<br />

fax. (03) 716 2205<br />

Helsinki<br />

Helsingin Työkalupalvelu<br />

Käskynhaltijantie 8, 00640 HELSINKI<br />

puh. (09) 728 8710<br />

fax. (09) 728 87117<br />

Hämeenlinna<br />

Hydrauliikka Oy Kuhlström<br />

Luukkaantie 2 A<br />

13110 HÄMEENLINNA<br />

puh. (03) 628 030<br />

fax. (03) 612 1807<br />

Iisalmi<br />

Savon Hitsauskeskus Oy<br />

Kilpivirrantie 1, 74120 IISALMI<br />

puh. 0207 43 6120<br />

fax. 0207 43 6129<br />

Imatra<br />

Imatran Laakerikeskus<br />

Vuoksenniskantie 90, 55800 IMATRA<br />

puh. (05) 477 0071<br />

fax. (05) 477 0080<br />

Joensuu<br />

Joen Teollisuuspalvelu Oy<br />

Kuurnankatu 29, 80130 JOENSUU<br />

puh. (013) 254 4188<br />

fax. (013) 254 4189<br />

Jyväskylä<br />

Jyväskylän Teollisuuspalvelu Oy<br />

Laukaantie 7, 40320 JYVÄSKYLÄ<br />

puh. (014) 332 9800<br />

fax. (014) 332 9833<br />

Jämsä<br />

Jaakko Saari Oy<br />

Pääskyläntie 29, 42100 JÄMSÄ<br />

puh. (014) 749 7100<br />

fax. (014) 749 7214<br />

Kajaani<br />

Kainuun Kone ja Laakeri Oy<br />

Timperintie 13, 87400 KAJAANI<br />

puh. (08) 632 620<br />

fax. (08) 612 0942<br />

Kankaanpää<br />

Pentti Korpela Oy<br />

Lorvikatu 3, 38700 KANKAANPÄÄ<br />

puh. (02) 576 800<br />

fax. (02) 576 8011<br />

Karhula<br />

Kymen Paineosa Oy<br />

Raakunkuja 2, 48600 KARHULA<br />

puh. (05) 226 9350<br />

fax. (05) 226 9360<br />

Kauhajoki<br />

RM Rakennusmarket Oy<br />

Topeeka 32, 61800 KAUHAJOKI<br />

puh. (06) 231 3566<br />

fax. (06) 231 3456<br />

Kemi<br />

Työkalupari Oy<br />

Asentajankatu 9, 94600 KEMI<br />

puh. 0207 43 6130<br />

fax. 0207 43 6139<br />

Kerava<br />

Caro Oy<br />

Jäspilänkatu 6, 04250 KERAVA<br />

puh. (09) 242 3221<br />

fax. (09) 294 3132<br />

Kitee<br />

Kithydro Oy<br />

Niittytie 3, 82500 KITEE<br />

puh. 0424 8591<br />

fax. (013) 413 150<br />

Kokkola<br />

Oy Jon-Hydro Ab<br />

Patamäentie 3, 67100 KOKKOLA<br />

puh. (06) 823 0700<br />

fax. (06) 823 0720<br />

Kouvola<br />

Kouvolan Työkalupalvelu<br />

Tommolankatu 12, 45130 KOUVOLA<br />

puh. (05) 312 2755<br />

fax. (05) 375 2795<br />

KIITOS, haluan <strong>Kemppi</strong> ProNews -lehden ILMAISEKSI<br />

Työpaikalleni Kotiosoitteeseen<br />

En halua <strong>Kemppi</strong> ProNews -lehteä postitse, koska luen sen Internetissä.<br />

Yritys/yhteisö:<br />

Tilaajan nimi:<br />

Asema yrityksessä/yhteisössä:<br />

Lähiosoite/PL:<br />

Postinumero:<br />

Maa:<br />

Pvm:<br />

Postitoimipaikka:<br />

Puhelin työpaikalle:<br />

Allekirjoitus:<br />

OSOITTEENMUUTOS<br />

Tilaajan nimi:<br />

Yritys/yhteisö:<br />

Vanha osoite:<br />

Uusi lähiosoite/PL:<br />

Uusi postinumero:<br />

Maa:<br />

Uusi postitoimipaikka:<br />

Pvm:<br />

Allekirjoitus:<br />

Olkaa hyvä ja faksatkaa palvelukortti numeroon (03) 734 8398.

Kuopio<br />

Savon Teollisuuspalvelu Oy<br />

Leppälammentie 1, Sorsasalo<br />

70420 KUOPIO<br />

puh. (017) 550 9900<br />

fax. (017) 550 9911<br />

Lahti<br />

STARKKI OY AB<br />

Helsingintie 50, 15100 LAHTI<br />

puh. (03) 811 919<br />

fax. (03) 811 9465<br />

Lappeenranta<br />

Lappeenrannan Työkalupalvelu<br />

Ratakatu 28, 53100 LAPPEENRANTA<br />

puh. (05) 415 0750<br />

fax. (05) 415 0751<br />

Lohja<br />

Asrex Oy<br />

Laiturikatu 14, 08100 LOHJA<br />

puh. (019) 325 272<br />

fax. (019) 325 271<br />

Loimaa<br />

Loimaan Hihna ja Varaosa Oy<br />

Lamminkatu 38, 32200 LOIMAA<br />

puh. (02) 762 1339<br />

fax. (02) 762 1360<br />

Mikkeli<br />

Etelä-Savon Hydrauliikkakeskus Oy<br />

Ristiinantie 1, 50100 MIKKELI<br />

puh. (015) 360 711<br />

fax. (015) 360 731<br />

Nurmes<br />

Jukolan Osuuskauppa/Rautaässä<br />

Välitie 2-4, 75530 NURMES<br />

puh. (013) 480 709<br />

fax. (013) 462 453<br />

Oulu<br />

Pohjan Laakeri Oy<br />

Voudintie 8, 90400 OULU<br />

puh. 0207 43 6100<br />

fax. 0207 43 6109<br />

Parkano<br />

Rakennustarvike Pekka Seppälä Ky<br />

Hahkamäenkatu 1, 39700 PARKANO<br />

puh. (03) 448 2696<br />

fax. (03) 448 3773<br />

Pieksämäki<br />

Pieksämäen Ruuviasema Oy<br />

Myllykatu 1, 76100 PIEKSÄMÄKI<br />

puh. (015) 348 881<br />

fax. (015) 348 883<br />

Pietarsaari<br />

Oy Jon-Hydro Ab<br />

Vaunusepäntie 6, 68660 PIETAR-<br />

SAARI<br />

puh. (06) 724 6701<br />

fax. (06) 724 6704<br />

Pori<br />

Porin Hitsauslaite Oy<br />

Eteläväylä 20, 28610 PORI<br />

puh. (02) 635 9002<br />

fax. (02) 635 9203<br />

Porvoo<br />

Oy Flexo-Tekniikka Ab<br />

Teollisuustie 3, 06150 PORVOO<br />

puh. (019) 576 7500<br />

fax. (019) 583 254<br />

Raahe<br />

Pohjan Tarvike Oy<br />

Yrittäjäntie 3, 92120 RAAHE<br />

puh. 0207 43 6110<br />

fax. 0207 43 6119<br />

Rauma<br />

Rauman Akku Oy<br />

Hakunintie 7, 26100 RAUMA<br />

puh. (02) 555 211<br />

fax. (02) 555 2144<br />

Riihimäki<br />

Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy<br />

Karoliinankatu 2, 11100 RIIHIMÄKI<br />

puh. (019) 760 410<br />

fax. (019) 720 625<br />

Rovaniemi<br />

Koneliike Jomatig Oy<br />

Teollisuustie 23, 96300 ROVANIEMI<br />

puh. (016) 316 361<br />

fax. (016) 316 361<br />

Savonlinna<br />

Savonlinnan Tekniikka Oy<br />

Ainonkatu 8, 57200 SAVONLINNA<br />

puh. (015) 520 270<br />

fax. (015) 520 275<br />

Seinäjoki<br />

Metek Oy<br />

Tuottajantie 23, 60100 SEINÄJOKI<br />

puh. (06) 214 0140<br />

fax. (06) 214 0144<br />

Suonenjoki<br />

Sisä-Savon Sähkö Oy<br />

Herralantie 5 A, 77600 SUONENJOKI<br />

puh. (017) 513 015<br />

fax. (017) 513 012<br />

Tammisaari<br />

Oy Ben-Dix Ab<br />

Ajurinpuisto 7, 10600 TAMMISAARI<br />

puh. (019) 241 1797<br />

fax. (019) 241 1729<br />

Tampere<br />

Tampereen Sähkökonekorjaamo Oy<br />

Vihiojantie 20, 33800 TAMPERE<br />

puh. (03) 382 0500<br />

fax. (03) 382 0555<br />

Tornio<br />

Työkalupari Oy<br />

Sukkatehtaankatu 5, 95420 TORNIO<br />

puh. 0207 43 6140<br />

fax. 0207 43 6149<br />

Turku<br />

Myyryn Huolto Oy<br />

Kärsämäentie 8, 20300 TURKU<br />

puh. (02) 273 6855<br />

fax. (02) 273 6866<br />

Turku<br />

Työkalutukku Oy<br />

Ketarantie 31-39, 20100 TURKU<br />

puh. (02) 212 2111<br />

fax. (02) 233 1116<br />

Vaasa<br />

Oy Hitsman Ab<br />

Myllykatu 3, 65100 VAASA<br />

puh. (06) 312 2899<br />

fax. (06) 317 3201<br />

Vammala<br />

Tyrvään Sähkötyö Oy<br />

Asemakatu 20, 38210 VAMMALA<br />

puh. (03) 511 3055<br />

fax. (03) 511 3056<br />

Vantaa<br />

TKP Huoltotekniikka<br />

Valimotie 37, 01510 VANTAA<br />

puh. (09) 825 6810<br />

fax. (09) 825 68120<br />

<strong>Kemppi</strong>koneet Oy<br />

PL 13, <strong>FI</strong>N – 15801 LAHTI, <strong>FI</strong>NLAND<br />

Tel. +358 3 899 11<br />

Telefax +358 3 734 8398<br />

E-mail: myynti.fi@kemppi.com<br />

Internet: www.kemppi.com<br />

Varkaus<br />

Varkauden Teollisuuspalvelu Oy<br />

Laivalinnankatu 1, 78200 VARKAUS<br />

puh. 042 468 7210<br />

fax. (017) 552 7964<br />

Virrat<br />

Virhydro Oy<br />

Pirkantie 22, 34800 VIRRAT<br />

puh. (03) 475 4111<br />

fax. (03) 475 4112<br />

35

The Joy of<br />

Welding<br />

<strong>Kemppi</strong> antaa virtaa päivääsi.<br />

Työsi jälki on aina erinomaista -<br />

toisinaan suorastaan hämmästyttävän ylivertaista!<br />

Lisätietoja <strong>Kemppi</strong>-jälleenmyyjiltä tai<br />

www.kemppi.com

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!