Asemakaavaselostus - Hyvinkaan kaupunki

HYYPPÄRÄN HEVOSURHEILUKESKUS 

ASEMAKAAVA 19:003 

Asemakaavaselostus 

HYVINKÄÄN KAUPUNKI • TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ • KAAVOITUS • 24.4.2009

1 


Asemakaava 19:003 

SISÄLLYS: 

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _________________________________________________________ 2 

1.1 TUNNISTETIEDOT___________________________________________________________________ 2 

1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA LAAJUUS _____________________________________________________ 2 

1.3 KAAVAN TARKOITUS_________________________________________________________________ 2 

1.4 KUVAT JA LIITTEET _________________________________________________________________ 3 

1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT ____________________________________________ 3 

2 TIIVISTELMÄ _______________________________________________________________________ 4 

2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ___________________________________________________________ 4 

2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ ______________________________________________________________ 4 

2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN________________________________________________________ 5 

3 LÄHTÖKOHDAT_____________________________________________________________________ 5 

3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA _________________________________________________ 5 

3.2 SUUNNITTELUTILANNE ______________________________________________________________ 13 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET_____________________________________________ 15 

4.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET _______________________________ 15 

4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ _______________________________________________________ 15 

4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET __________________________________________________________ 18 

4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET________________________________ 19 

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 20 

5.1 KAAVAN RAKENNE _________________________________________________________________ 20 

5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN _______________________________ 22 

5.3 ALUEVARAUKSET__________________________________________________________________ 22 

5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ______________________________________________________________ 25 

5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT__________________________________________________________ 26 

5.6 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET____________________________________________________ 26 

5.7 NIMISTÖ ________________________________________________________________________ 27 

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS__________________________________________________________ 27

2 

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 

1.1 Tunnistetiedot 

Kaavan nimi: 

Kaava-alueen 

määrittely: 

Kaavan laatijat: 

Yhteystiedot: 

Hyyppärän hevosurheilukeskus 

Asemakaava, kaava nro 19:003 

Asemakaava koskee Hyvinkään 19. kaupunginosan kortteleita 

1801,1802 ja 1803, sekä niihin liittyviä katu-, liikenne-, virkistys-, 

maa- ja metsätalous-, erityis- ja vesialueita. 

Kaavasuunnittelija Charlotta Tanner 

Kaavoituspäällikkö Päivi Seppälä 

Hyvinkään kaupunki 

Tekniikka ja ympäristö/Kaavoitus 

Suutarinkatu 2 

05900 Hyvinkää 

Vireilletulopvm.: 8.12.2006 (KH:n päätös 4.12.2006) 

Asemakaavaluonnokset 

nähtävillä: 10.9.-9.10.2008 

Asemakaavaehdotus 

nähtävillä: 

Hyväksymispvm: 

1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus 

Alue sijoittuu Hyvinkään taajaman länsipuolelle, 

Vanhamyllyn ja Kuumolan kaupunginosien 

pohjoispuolelle. Suunnittelualue rajautuu 

idässä Sveitsinpuistoon, lännessä Vantaanjokeen, 

etelässä siirtolapuutarhaan ja 

pohjoisessa tilanrajoihin ja Lähteenpuronimisen 

tilan maihin. Alue on kooltaan noin 

80 ha. 

1.3 Kaavan tarkoitus 

Hyyppärään kohdistuvien rakentamis- ja 

kehittämispaineiden vuoksi on katsottu tarpeelliseksi 

aloittaa asemakaavan laatiminen 

alueelle. Asemakaavan tavoitteina on luoda 

puitteet alueen toiminnan kehittämiselle sekä 

löytää ratkaisuja, joiden myötä alueen 

laatu ja tunnettavuus vapaa-ajan vietto- ja 

virkistyspaikkana lisääntyy. Kaavalla pyritään 

turvaamaan alueen maisemallisten ja 

rakennushistoriallisten arvojen säilyminen 

Kuva 1. Kaava-alueen rajaus ja sijainti.

3 

sekä ohjaamaan uudisrakentamisen sijoittumista, kokoa ja ulkoasua maisemaan ja muuhun 

rakennuskantaan parhaiten soveltuvalla tavalla. Lisäksi kaavalla selkeytetään alueen liikenneolosuhteita, 

sekä osoitetaan eri toiminnoille riittävät aluevaraukset. Hevosmäärän lisääntymisen 

vuoksi myös Vantaanjoen vedenlaadun turvaamiseen kiinnitetään kaavaratkaisuissa 

huomiota. 

1.4 Kuvat ja Liitteet 

Kuvat: 

1. Kaava-alueen rajaus ja sijainti 

2. Näkymä poolokentältä hevossairaalan ja entisen puhdistamon rakennuksille. 

3. Päärakennukselle johtava tammikujanne. 

4. Laidunmaisemaa alueen pohjoisosasta. 

5. Hyyppärän tilan päärakennus. 

6. Hyyppärän tilan sauna. 

7. Melukartta suunnittelualueelta. 

8. Alueen kunnallistekniikkaa. 

9. Maanomistussuhteet suunnittelualueella. 

10. Ote maakuntakaavasta. 

11. Ote Kytäjän osayleiskaavasta. 

Liitteet: 

1. Asemakaavan seurantalomake 

2. Alueen nykytilanne 

3. Kaavaluonnos ve 1 

4. Kaavaluonnos ve 2 

5. Havainnekuva 

6. Asemakaavakartta 1:4000 

7. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 

8. Vesihuollon yleissuunnitelma 

9. Kunnallistekniikan kustannusarvio 

1.5 Muut kaavan laadintaan liittyvät aineistot 

1. Suunnittelukeskus Oy, Hyyppärän alueen maisemaselvitys 29.12.2005 

2. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo: Hyyppärän tilan suojelutavoitteet 18.12.2006 

3. Uudenmaan liitto, Lauri Putkonen (toim.): Rakennettu Uusimaa, Uudenmaan rakennettu 

kulttuuriympäristö 2006 

4. Hyyppärän tila, Käyttöselvitys 1983 

5. Uudenmaan ympäristökeskus: Lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta 

Vantaanjoen varrella Hyyppärän alueella, Hyvinkää 5.3.2007 

6. Jaakko Pöyry Infra: Hyyppärän entinen puhdistamo, maaperätutkimus 31.1.2005 

7. Hyvinkään arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset 

kasvit 1999 (koonnut Soili Vuorinen) 

8. Leena Vilkka: Hyvinkään arvokkaat luontokohteet 1988 

9. Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry: Hyvinkään pintavesien seurantaohjelma, 

Selvitys kunnan pintavesistä ja lähteistä, Julkaisu 54/2005 

10. Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry: Vantaanjoen yhteistarkkailu, 

Vedenlaatu vuonna 2006. 

11. Hyvinkään ympäristölautakunta, Ympäristötutkimus Oy Metsätähti: Vantaanjoki ja Keravanjoki 

Hyvinkäällä, 1992 

12. Tynys-Saarhelo Pia: Vantaanjoen rantojen maankäytön yhteiset periaatteet 1999 

13. Helsingin seutukaavaliitto: Kytäjä-Usmi Selvitys 20.12.1990 

14. LT-Konsultit: Hyvinkään meluselvitys, 2001

4 

15. Maanmittauslaitos:Ulkoilureittitoimitus 

16. Uudenmaan ympäristökeskus: Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaalueella 

vuonna 2005, raportti 4/2006 

17. Kuoppala Anna, Häkkilä Merja. Hyvinkään maaseutualueiden maisemaselvitys ja – 

suunnitelma. Hyvinkään kaupunki, Kaupunkisuunnittelutoimisto. 1990 

2 TIIVISTELMÄ 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 

Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimisesta Hyyppärän alueelle 

sekä määrännyt alueen rakennuskieltoon 4.12.2006. Kaavoituksen käynnistymisestä 

ja alueen rakennuskiellosta ilmoitettiin kuulutuksella Aamupostissa 8.12.2006, sekä kirjeitse 

osallisille ja yhteistyötahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.12.2006- 

11.1.2007. 

Asemakaava on laadittu yhteistyössä kaupungin eri toimialojen (mm. kunnallistekniikka, liikennesuunnittelu, 

liikuntapalvelut, ympäristökeskus) sekä Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:n 

kanssa. Mm. alueen lähtötiedoista, liikennejärjestelyistä sekä uusien tallirakennusten sijoittamisvaihtoehdoista 

pidettiin useita kokouksia vuoden 2007 aikana. 

Kaavaluonnosvaihtoehdot (ve 1 ja ve 2) valmisteluaineistoineen olivat nähtävillä 10.9.2008- 

9.10.2008. Samalla pyydettiin lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Keski- 

Uudenmaan maakuntamuseolta ja Tiehallinnolta. Nähtävilläolon jälkeen saadun palautteen 

ja uusien neuvotteluiden pohjalta laadittiin asemakaava, johon valittiin vaihtoehtojen parhaiksi 

osoittautuneet ratkaisut. 

2.2 Asemakaavan sisältö 

Asemakaava mahdollistaa hevostoimintojen keskittämisen Hyyppärän alueelle, kuitenkin siten 

että alueen maiseman luonne ja alueen merkitys yhtenä kaupungin virkistysalueena 

säilyy myös tulevaisuudessa. Kaavan myötä alueelle voidaan rakentaa kolme uutta tallia, 

kaksi uutta maneesia sekä lannankäsittelyrakennus. Lisäksi muiden hevosurheiluun liittyvien 

palveluiden kehittäminen on mahdollista (mm hevossairaalan laajentuminen). Avoimen 

maiseman säilymiseen pyritään mm. osoittamalla laidunalueet maisemallisesti arvokkaiksi 

pelto- ja laidunalueiksi, ohjaamalla uudisrakennukset sijoittumaan lähelle metsäselänteen 

reunaa sekä vaatimalla suojaistutuksia rakennusten ja tontin muiden toimintojen väliin. 

Maisemassa olennaisena osana oleva Hyyppärän tilan vanha pihapiiri pyritään säilyttämään 

rakennuksia ja istutuksia (mm. tammikujanne) suojelemalla. 

Virkistyskäytön ja ratsastuksen yhteensovittamiseksi kaavassa osoitetaan erilliset reitit ratsastukselle 

ja muille liikkujille. Alueen pohjoisosan sisäistä liikennettä selkeytetään mm. keskittämällä 

kaikki autoliikenne uudelle kadulle, jolloin ratsastuskentän ja nykyisen tallin 

(Poolo-talli) ympäristö rauhoittuu. Hevosmäärän lisääntymisen aiheuttamia vaikutuksia mm. 

pintavesille pyritään vähentämään määräyksillä, jotka koskevat mm. jaloittelutarhojen kokoa 

ja niiden valumisvesien käsittelyä. 

Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 80 ha, josta korttelialuetta on n. 12,7 ha. Rakennusoikeutta 

kaavassa on yhteensä n. 16 200 k-m2, josta uudisrakentamisen osuus on n. 11200 k-m2.

5 

2.3 Asemakaavan toteuttaminen 

Asemakaavan toteuttamisen aikataulu riippuu pääosin alueen toimijoiden tulevien hankkeiden 

aikatauluista. Uusien rakennushankkeiden myötä aloitetaan myös alueen kunnallistekniikan 

toteuttaminen ja siinä yhteydessä nykyiset tonteilla kulkevat kunnallistekniikan putket 

on tarkoitus siirtää katualueelle. Kunnallistekniikan kustannusten on arvioitu olevan yhteensä 

noin 1,9 miljoonaa euroa. 

Alueella jo toimiva Hyvinkään ratsastuskeskus suunnittelee tällä hetkellä uuden tallin rakentamista, 

koska nykyisen vanhan tallin runkosyvyys ei riitä täyttämään vuonna 2014 voimaan 

astuvia määräyksiä tallin sisätilan mitoista. Muita tallihankkeita ei ole vielä tiedossa, mutta 

Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:llä on tarkoitus jossain vaiheessa rakentaa uusi pienempi 

maneesi nykyisen maneesin eteläpuolelle. 

3 LÄHTÖKOHDAT 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 

Kuva 2. Näkymä poolokentältä hevossairaalan ja entisen puhdistamon rakennuksille. 

Alueen yleiskuvaus 

Hyyppärä on jo nykyisellään elinvoimainen ja aktiivinen hevosurheilukeskus, jota alueen 

toimijat haluavat laajentaa ja kehittää. Tällä hetkellä koko Hyyppärän alueella on noin 172- 

200 hevosta riippuen käytetystä laskentasäteestä. Hyyppärässä toimii kaksi ratsastuskoulua, 

Hyvinkään ratsastuskeskus ja Jokirannan ratsastuskoulu, sekä useita yksityisiä talleja. 

Varsinaisella suunnittelualueella näistä sijaitsevat Hyvinkään ratsastuskeskuksen talli, Poolo-talli 

ja Stable Chablis (hevosia yhteensä noin 75 kpl). Hyyppäräntien varteen sijoittuu 

yleinen ratsastuskenttä ja metsäselänteelle kaikkien käytössä oleva maastoratsastusrata. 

Lisäksi Hyyppäräntien eteläpuolella on alun perin poolokentäksi rakennettu nurmipintainen 

ratsastusalue. Selänteen reunaan on rakennettu suuri maneesirakennus. 

Ratsastustallien lisäksi alueella toimivat hevosharrastajia ja muita alueen käyttäjiä palvelevat 

Hyvinkään hevossairaala, hevosvarustekauppa Valjas-Kolmio, kengitysseppä, vanhaan 

tilan päärakennukseen perustettu kahvila-ravintola Hyyppärän kartano, matonpesupaikka ja 

jousiammuntarata. Lisäksi alueella on erilaisia ulkoilu-, ratsastus- ja maastopyöräreittejä, 

talvisin latuja, kalastus- ja melontamahdollisuus Vantaanjoen varrella, sekä puhtaiden maamassojen 

välivarastointialue. Alueelle on aikaisemmin (v. 2005 aikana) myös tutkittu hevosenlantakompostorin 

sijoittamista. 

Suunnittelualueen historiaa 

Hyyppärä on yksi Hyvinkään vanhimmista asuinpaikoista. Ensimmäinen maininta pysyvästä 

asutuksesta on vuodelta 1774, jolloin Hyyppärään perustettiin Hyvinkäänkylässä sijaitsevan 

Nikkilän rusthollin torppa. Varsinainen Hyyppärän tila muodostettiin isojaossa ja vuonna 

1808 tilasta tuli itsenäinen maakirjatalo. Tila jaettiin vuonna 1857 perillisten kesken Yli- 

Hyyppärään ja Ali-Hyyppärään, mutta yhdistettiin uudelleen vuonna 1906.

6 

Hämeenlinnalainen kauppias Johan Emil Helenius osti vuonna 1898 Yli-Hyyppärän ja 

vuonna 1904 Ali-Hyyppärän. Hänen aikanaan tilaa kehitettiin voimakkaasti. Vantaanjoen 

perkaaminen vuosisadan vaihteessa mahdollisti mm. noin 100 ha lisäpeltojen ravaamisen 

Vantaanjoen ranta-alueille. Myös pääosa tilan nykyisistä rakennuksista on Heleniuksen 

ajalta. Vuonna 1905 Helenius rakennutti kapearaiteisen hevosvetoisen radan Usmiin perustetulle 

kivilouhimolle. Rata purettiin vuonna 1948 ja nykyinen Hyyppäräntie kulkee samalla 

paikalla. 

J.E.Heleniuksen kuoleman jälkeen 1920-luvun puolivälissä, tila siirtyi maanviljelijä Toivo 

Puttaalle, joka jatkoi viljelytoimintaa kuolemaansa asti 1930-luvun alkuun. Puttaan leski hoiti 

tilaa muutaman vuoden, jonka jälkeen se siirtyi pakkohuutokaupalla Hyvinkään Kiinteistö 

Oy:lle. Kytäjän kartanon tilanhoitajana toiminut Einari Korkkinen ja hänen poikansa Torsten 

Korkkinen ostivat Hyyppärän tilan vuonna 1938. Einari Korkkisen kuoleman jälkeen vuodesta 

1957 tila oli perikunnan hallinnassa, kunnes Hyvinkään kaupunki osti tilan vuonna 

1973. 

Tila on ollut alkujaan pinta-alaltaan lähes 300 ha (v. 1808, 291 ha) ja se ulottui Usmin kivilouhimolta 

kapeana kaistaleena Talvisillan ja Hiiltomon yli aina Kirjavalletolpalle asti. Heleniuksen 

ja Puttaan aikana tilasta erotettiin huomattava määrä tontteja Kirjavantolpan alueella. 

Vuonna 1931 tila oli pinta-alaltaan 220 ha, josta peltoa oli 140 ha ja metsää 63 ha. Tila 

toimi Heleniuksen aikana pelkästään viljelytilana. Vasta Puttaan aikana rakennettiin navetta 

50 lehmälle ja 25 sialle. Korkkisen aikana navettaa pienennettiin ensin vuonna 1939 

ja purettiin lopulta 1950-luvun lopussa. Talli oli käytössä 1960-luvun alkuun asti. 

Sotien jälkeen Korkkisten aikana tilasta erotettiin uudistilat 9 siirtolaiselle sekä muutamalle 

tilan vanhalle työntekijälle ja päätilan peltoala pieneni noin 60 ha. Tila pieneni jälleen vuonna 

1964, kun Hyvinkään Kaupunki hankki omistukseensa 5 ha:n tontin Hyyppärän jätevedenpuhdistamoa 

varten ja vuonna 1967 noin 46 ha suuruisen maa-alueen Talvisillan alueelta. 

Kokonaisuudessaan tila siirtyi kaupungin omistukseen 1973. 

Jäteveden puhdistamo toimi Hyyppärässä vuosina 1966-91. Toiminnan loppumisen jälkeen 

puhdistamon tontti rakennuksineen oli Hyvinkään kaupungin liikuntatoimen varikkona vuoden 

2005 loppuun asti. Tämän jälkeen puhdistamon rakennukset on vuokrattu Hyvinkään 

Urheiluratsastajille, jotka ovat edelleen vuokranneet tiloja mm. hevosvarustekaupalle ja 

kengityssepälle. 

Ensimmäisen ratsastuskoulun, Hyvinkään ratsastuskoulun, Hyyppärään perusti Risto Hartikainen 

vuonna 1980 ja talli toimi vanhassa viljamakasiinirakennuksessa aina vuoteen 1990 

asti. Vuonna 1980 perustettiin myös Hyvinkään ensimmäinen ratsastusseura Hyvinkään 

Urheiluratsastajat ry. Seura vuokrasi vuonna 1984 vanhan hevostallin ympäristöineen ja 

sen edelleen Riitta Holopaiselle. Vanhan tallin kunnostustöiden jälkeen alueen toinen ratsastuskoulu, 

Hyvinkään ratsastuskeskus, aloitti toimintansa keväällä 1985. Sen jälkeen hevostoiminta 

on vähitellen laajentunut (vuonna 1988 jo yksi yksityistallikin) ja alueelle on tehty 

useampia yleissuunnitelmia 80- ja 90-luvulla. Yleissuunnitelmissa alueelle suunniteltiin 

hevostoiminnan lisäksi jousiammuntarataa ja se valmistuikin alueelle 90-luvun lopulla. 

Luonnonympäristö 

Alue on pääosin loivaa jokilaaksoa, josta alavimmat osat jäävät alle korkeustason +82. 

Maaston selkeimmät korkeuserot muodostaa pohjois-eteläsuuntainen metsäselänne, joka 

Hyyppäräntien pohjoispuolella nousee +91-tasolle. Eteläpuolella korkeusero on selkeämmin 

havaittavissa lakialueen noustessa korkeuteen +101.3. Suunnittelualueen avoimet osat 

ovat tällä hetkellä pääosin hevosten laidunkäytössä, ainoastaan siirtolapuutarhaan rajoittuu 

pari peltoaluetta. Metsätyypiltään Hyyppärän metsäalueet ovat lehtomaista kangasta.

7 

Hyyppäräntien eteläpuolella metsäselänteen päälajeina ovat kuusi, koivu sekä mänty. Tällä 

alueella on 1990-luvun alkupuolella suoritettu harvennushakkuu, joka on vaikuttanut negatiivisesti 

selänteen toimimiseen maisemallisena reunavyöhykkeenä. Metsäalue ei nykyisellään 

mm. tarjoa riittävää taustaa massiiviselle maneesirakennukselle. 

Hyyppäräntien pohjoispuolella metsäsaarekkeen lajisto on selvästi monipuolisempaa. Päärakennuksen 

ympärille on aikoinaan istutettu useita komeita tammia, sekä myös pihtoja, 

kuusia ja koivuja. Nämä tammet ja osa alueen vanhimmista puista lienevät Heleniuksen 

ajalta tai jopa 1800-luvun loppupuolelta. Puistoistutuksia on täydennetty myös Puttaan ja 

Korkkisten aikana, jolloin alueelle istutettiin ainakin lehmuksia ja sembramäntyjä. Päärakennuksen 

pihapiiriin liittyvillä metsäisemmillä alueilla lajeina ovat koivun, kuusen, haavan 

ja pihlajan lisäksi myös mm. tammi, lehtikuusi ja pihta. 

Arvokkain luonnonympäristön kohde alueella 

on kuitenkin päärakennukselle johtava 

kulttuurihistoriallisesti merkittävä tammikuja. 

Vastaavia paikallisesti arvokkaiden 

tammien muodostamia yhtenäisiä 

ryhmiä löytyy Hyvinkäältä vähän. 

Vantaanjoki virtaa suunnittelualueen kohdalla 

pääosin avoimessa peltomaisemassa. 

Suunnittelualueen luoteisosassa joki 

kulkee kuitenkin jonkun matkaa avoimen 

maiseman reunassa, jolloin länsipuolelle 

jää puustoisempi alue, jossa sijaitsee mm. 

Kuva 3. Päärakennukselle johtava tammikujanne. 

Jokirannan ratsastuskoulun rakennuksia. 

Hyyppäräntien eteläpuolella Vantaanjoen 

jokikäytävä erottuu suurmaisemassa selkeänä nauhana ja näiltä osin joen maisemallinen 

merkitys on luokiteltu suureksi. Tällä osuudella jokikäytävä on melko vähäpuustoinen, päälajin 

ollessa harmaaleppä. Hyyppäräntien pohjoispuolella jokikäytävä on suurimmaksi osaksi 

puutonta ja lähes metsätöntä, ainoastaan joen länsirannalla kasvaa pihapuustona koivua, 

harmaaleppää ja pajuja. Suojavyöhykkeiden tarve koko suunnittelualueella on suuri, koska 

nykyiset suojavyöhykkeet ovat kunnoltaan vain kohtalaisia tai huonoja. Mm. puustoa ja 

pensaita on liian vähän ja kasvillisuusvyöhykkeet ovat etenkin Hyyppäräntien pohjoispuolella 

leveydeltään liian kapeita (alle 10 m). 

Suojavyöhykkeillä voitaisiin vaikuttaa myös Vantaanjoen veden laatuun, joka oli Hyyppärän 

alueella vuoden 2005 tutkimuksessa huono. Mm. ravinnepitoisuudet olivat suuria ja vesistön 

happivarastoja kuluttavan ammoniumtypen kohonneet arvot osoittivat huomattavaa jätevesivaikutusta. 

Myös suolistoperäisten bakteerien pitoisuuden raja-arvot ylittyivät niin, ettei 

vesi ole ollut uimakelpoista. 

Uusimmassa vuoden 2007 tutkimuksessa veden laatu Hyyppärän alueella oli edelleen huono 

ja vesi oli hygieeniseltä laadultaan selvästi heikentynyttä. Bakteeripitoisuudet olivat 

usein niin korkeita, että veden uimakäyttö oli terveysriski. Elokuussa suolistoperäisten bakteerien 

erittäin suuret pitoisuudet viittasivat merkittävään ensisijaisesti eläinperäiseen ulostekuormitukseen, 

mikä johtui luultavasti sateiden huuhtomista hajakuormista joen läheisyydessä 

olevilta hevoslaitumilta. 

Maisemarakenne ja maisemalliset arvot 

Suunnittelualue sijoittuu Vantaajoen jokilaaksoon, joka on osa Uudenmaan liiton inventoinnissa 

seudullisesti kulttuurihistorialtaan merkittäväksi alueeksi luokiteltua Hopeavuoren ja 

Vanhamyllyn kulttuurimaisemaa. Alueen maisemaa hallitsevat selänteisiin rajautuvat laajat

8 

avoimet pelto- ja laidunalueet, joiden välissä Vantaanjoki kiemurtelee. Rakennukset ovat 

ryhmittyneet pääosin Hyyppäräntien alkupäähän, moottoritien ja peltojen väliin sijoittuvien 

metsäsaarekkeiden reunoille ja tien varteen. Hyyppärän tilan vanhat rakennukset, sekä niitä 

ympäröivä vanha puusto Hyyppäräntien pohjoispuolella muodostavat maisemaan harmonisen 

kokonaisuuden. Pitkälle avautuvat näkymät ovat myös merkittävä osa alueen maisemallisia 

arvoja. 

Alueen kulttuurimaiseman epäkohdiksi voidaan listata mm. voima- ja sähkölinjojen suuri 

määrä, entisen jäteveden puhdistamon alue, maanläjitystoiminta maneesin takana ja kaupungin 

puistoyksikön mullanvalmistusalueella, sekä matonpesupaikan wc-rakennus. Varsinaisen 

suunnittelualueen ulkopuolella, Vantaajoen toisella puolella, maisemaa häiritseviä 

tekijöitä ovat mm. laaja istutettu metsäalue, maanläjitysalue heti Vantaanjoen ylittävän sillan 

jälkeen sekä Tuuliranta-nimisen talon pihapiiriin kertyneet romut. 

Kuva 4. Laidunmaisemaa alueen pohjoisosasta. 

Maaperä 

Alue on maaperältään suurimmaksi osaksi savea, lukuun ottamatta metsäsaarekkeita ja 

Vantaanjoen varren molemmin puolin levittyvää melko leveää saraturvealuetta. Hyyppäräntien 

eteläpuolella oleva metsäselänne on maaperältään hiekkamoreenia. Hyyppärän tilan 

päärakennuksen itäpuoleisella metsäsaarekkeella perusmaaperä puolestaan on kalliota. 

Saraturvealueelle sijoittuu ainoastaan laidunalueita. Alueen rakennukset ovat rakentuneet 

savialueille, lukuun ottamatta ns. kerhorakennusta, joka on rakennettu kallion päälle. 

Entisen jätevedenpuhdistamon maaperätutkimuksen kairauksissa todettiin puhdistamoalueella 

saven päällä olevan 0,5-1 m paksuinen savea karkearakeisempi täyttömaakerros. 

Myös puhdistamosta etelään olevalla laidunalueella on vajaa 20 cm täyttökerros ennen savea. 

Puhdistamon maaperää on tutkittu myös alueelle suunnitellun hevosenlannankäsittelyrakennuksen 

perustamistapalausuntoa varten. Näiden tutkimusten mukaan täytemaata on 

paikoin yli 3 m (0,7-3m) ja ainakin piha-alueen eteläosassa täytemaan alla on silttinen tai 

hiekkaista silttiä sisältävä maakerros, jonka paksuus vaihtelee 1-4 metrin välillä. Tämän alla 

on vielä esiintynyt hiekkamoreenia sisältävä tiivis maakerros, johon 2,5-6,5 metriin ulottuneet 

kairaukset ovat päättyneet. 

Entisen jätevedenpuhdistamon allasrakenteita ei ole poistettu maaperästä, joten tontille rakennettaessa 

niiden sijainti tulee huomioida ja tarvittaessa harkita rakenteiden osittaista 

purkamista. 

Pilaantuneet maat 

Alueella on vuosina 1966-1991 toiminut Hyyppärän jätevedenpuhdistamo, jonka tontilla on 

varastoitu tilapäisesti jätevesilietettä aumoissa. Kiinteistön maaperä tutkittiin lokajoulukuussa 

2004 mahdollisten haitta-aineiden toteamiseksi. Tutkimustuloksissa todettiin 

päivitetyn VNa 214/2007 mukaisesti kahdessa tutkimispisteessä ohjearvojen ylittymistä ja 

maan lievää pilaantumista. Entisellä puhdistamoalueella, lietealtaan arvioidulla sijaintipaikalla, 

näytepisteen alempi ohjearvo ylittyi sinkin osalta ja arseenia löytyi kynnysarvon ylittävä 

määrä maan pintakerroksen täyttömaasta. Tämä tulee huomioida mm. kunnostussuunni-

9 

telmaa tehtäessä, jos alueelle sijoitetaan tulevaisuudessa asumista, sekä mahdollisten 

massansiirtojen yhteydessä. Puhdistamoalueen eteläpuolella, tilapäisten lieteaumojen sijaintipaikalla 

pintamaasta löytyi paikallinen alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus, mistä 

ei alueen nykyiseen käyttöön (laidun) voida olettaa olevan haittaa, mutta tulee huomioida 

mahdollisten massansiirtojen yhteydessä. 

Alueen maaperää tutkittiin uudelleen laajemmalta alueelta lokakuussa 2008. Entisen jätevedenpuhdistamon 

tontin ja tilapäisten lieteaumojen sijaintipaikan lisäksi näytteitä otettiin 

varsinaisten lieteaumojen varastointialueelta (maneesin eteläpuoli), jousiammuntaradan 

valleista sekä puhtaiden maiden välivarastointialueelta. Varsinaisten lieteaumojen ja puhtaiden 

maiden välivarastointialueella ei todettu maaperän pilaantumista. Entisen puhdistamon 

tontilta, tilapäisten lieteaumojen sijaintipaikalta ja yhdestä pisteestä jousiammuntaradan 

vallista löydettiin arseenia kynnysarvon ylittäviä määriä. Alueiden nykyisessä käytössä 

tästä ei aiheudu ympäristö- tai terveysperusteista haittaa, mutta arseenin esiintyminen tulee 

huomioida mahdollisten massansiirtojen yhteydessä. 

Uudenmaan ympäristökeskus kannanotossaan katsoo, että tehtyjen tutkimusten perusteella 

alue ei nykyisessä käyttötarkoituksessa aiheuta riskiä ympäristölle. Jos entisen puhdistamon 

lietealtaiden alueella ja/tai tilapäisten lieteaumojen sijaintipaikalla tullaan poistamaan 

pintamaakerroksia, on alemman ohjearvon ylittävien maa-ainesten kaivusta tehtävä ympäristönsuojelulain 

78 §:n mukainen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivutoiminta 

käsittää vain jousiammuntaradan valleja (kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus), 

voidaan nämä maa-ainekset poistaa ilman ilmoitusmenettelyä paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa 

kyseistä jätettä. 

Pohjavesi 

Hyyppärän alue ei sijaitse pohjavesialueella. 

Rakennettu ympäristö 

Suunnittelualueen vanhimman rakennuskannan muodostavat Hyyppärän tilaan kuuluneet 

rakennukset, joista pääosa on 1900-luvun alkupuolelta, Heleniuksen ajalta. Hyyppärän tilan 

päärakennus, kaksi asuinrakennusta, vanha viljamakasiini, vanha talli sekä kaksi maakellaria 

muodostavat arvokkaan rakennuskokonaisuuden, jota täydentävät molemmin puolin sotia 

rakennetut saunarakennukset sekä tallin pihalla sijaitseva luonnonkivinen kaivo. 

Kuva 5. Hyyppärän tilan päärakennus. 

Kuva 6. Hyyppärän tilan sauna. 

Hyyppärän tilan päärakennus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Rakennus on alun perin 

ollut tilanhoitajan asuntona, mutta alkuperäisen päärakennuksen palon jälkeen 1920- 

luvulla se laajennettiin päärakennukseksi. Arkkitehdistä ja rakennusajasta ei ole varmaa tietoa. 

Klassistisen, keltaiseksi maalatun rakennuksen pääjulkisivua hallitsee pilareiden kan-

10 

nattama päätykolmio. Vuorilaudat ja pilarit on maalattu valkoisiksi. Rakennuksen ulkopuoliset 

kunnostustyöt aloitettiin vähitellen vuonna 1981 ja sisätilat on korjattu perusteellisesti 

vuonna 2005. Korjauksessa huonejako sekä vanhoja uuneja on säilytetty. Aikaisemmassa 

julkisivukorjauksessa vaihdetut, väritykseltään ruskeat ikkunat, eivät sovi rakennuksen arkkitehtuuriin. 

Niiden maalaaminen valkoiseksi seuraavassa korjausvaiheessa olisi toivottavaa. 

Maakuntamuseo on määritellyt rakennuksen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti 

arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennuksessa toimii kahvila-ravintola Hyyppärän kartano. 

Päärakennuksen vieressä, siipirakennuksen luonteisena, on 1900-luvun alussa valmistunut 

hirsinen asuinrakennus. Punaiseksi maalattu, lautaverhottu rakennus on alkujaan ns. vanhan 

isännän talo. Alun perin rakennuksessa on ollut kaksi asuntoa. 1980-luvulla rakennukseen 

tehdyn korjauksen yhteydessä vanha kuisti purettiin ja tilalle rakennettiin uusi pienempi 

kuisti. Samalla entiset kaksi asuntoa yhdistettiin ja tiloja nykyaikaistettiin (WC, suihku, 

keittiön uusiminen). Etupihaa rajaava vaakalaudoitettu tummanruskea aita ei ole ympäristöön 

sopiva. Rakennus on edelleen asuinkäytössä, ja se on määritelty arvokkaaksi osaksi 

Hyyppärän kulttuurihistoriallista tilakeskusta. 

Päärakennuksen länsipuolella on arkkitehti Heikki Siikosen suunnittelema saunarakennus. 

Hirsirakenteisen, tiilikattoisen saunan suunnitelmat ovat vuodelta 1946. Rakennus on säilynyt 

ulkoasultaan hyvin alkuperäisessä asussaan ja edustaa laadukasta 1940-luvun tulkintaa 

kansallisromanttisesta saunarakentamisesta. Sisätiloja on modernisoitu, mutta vanha 

takka on säilytetty. Rakennustaiteellisesti arvokkaalla saunarakennuksella on kulttuurihistoriallista 

ja maisemallista arvoa osana Hyyppärän tilakeskusta. 

Vanhan tallin luona sijaitseva hirsinen asuinrakennus, ns. vanha muonamiehen mökki on 

ilmeisesti vuodelta 1922. Rakennus on kaupungin toimesta peruskorjattu ulkopuolelta vuosina 

1980-82. Rakennuksen nykyinen kunto on kohtalainen, mutta sen korjaustarve pitäisi 

kuntoarvion avulla selvittää. Näkyvällä paikalla sijaitseva rakennus on osa tilakokonaisuutta 

ja siihen liittyy historiallista arvoa, minkä vuoksi sen säilyminen olisi suotavaa. 

Hyyppärän tilan kahdesta maakellarista, Hyyppäräntien eteläpuolella sijaitseva kellari on 

säilytettävä rakennus. Reilut 10 metriä pitkä, luonnonkivistä muurattu tynnyriholvattu kellari 

on vuodelta 1904. Sisäänkäynti on osittain sortunut ja ulko-ovi puuttuu, ja korjaukseen tulisi 

ryhtyä pikaisesti ennen kuin rakennukseen tulee lisää vaurioita. Rakennukselle olisi hyvä 

löytää sopiva käyttötarkoitus, joka ei kuitenkaan vaatisi rakennuksen arvoa alentavia muutoksia. 

Vanha viljamakasiini on mahdollisesti rakennettu 1910-luvulla. Se muutettiin vuonna 1980 

tallirakennukseksi Hyvinkään ratsastuskoulua varten ja silloin mm. pohjoisosan siipi purettiin 

ja ikkunoita lisättiin. Vesikatto on uusittu vuonna 1982. Rakennuksen itäistä julkisivua on 

korjattu vuorausta ja ikkunoita uusimalla vuonna 2006 ja korjaustyö jatkuu. Vuorausta ei ole 

toteutettu alkuperäisen mallin mukaisesti, eikä värityskään vastaa alkuperäistä. Vaikka rakennuksen 

korjaus ei ole toteutettu korjausrakentamisen parhaita periaatteita noudattaen, 

maakuntamuseo esittää rakennukselle sr-merkintää asemakaavassa. Rakennuksella on 

historiallista arvoa osana Hyyppärän tilakeskusta. Lisäksi sillä on suuri maisemallinen arvo 

porttimaisena rakennuksena Hyyppäräntien ja päärakennukselle johtavan tien risteyksessä. 

Rakennus on edelleen tallikäytössä ja sen tiloissa toimii tällä hetkellä ns. Poolo-talli. 

Vanha talli sijaitsee lähellä Helsinki-Tampere moottoritietä. Hirsirakenteisen rakennuksen 

rakennusajasta ei ole varmuutta. Kiinteistökortiston mukaan se olisi vuodelta 1936, mutta 

todennäköisesti se on kuitenkin vanhempi, mahdollisesti 1910-luvulta. Rakennuksen vesikatto 

on uusittu 1940-luvulla. 1980-luvulla rakennusta on korjattu niin sisältä kuin ulkoakin 

ja vuonna 1985 Hyvinkään ratsastuskeskus aloitti rakennuksessa toimintansa. Uudet EUmääräykset 

hevostalleille estävät tulevaisuudessa rakennuksen käytön hevostallina, mutta

11 

ponitallina sitä voitaisiin edelleen käyttää. Rakennus on oleellinen osa Hyyppärän tilakeskusta 

ja sillä on historiallista ja maisemallista arvoa. 

Muita alueen rakennuksia ovat entisen jäteveden puhdistamon rakennukset vuosilta 

1966 ja 1977, sekä maneesit ja tallirakennus 80- ja 90-luvuilta. Uusimpia rakennuksia 

alueella ovat vuonna 2005 valmistunut Hyvinkään hevossairaala sekä siihen liittyvä 

potilastalli. Maneesi ja hevossairaalan rakennukset poikkeavat massaltaan 

muusta rakennuskannasta, ja varsinkaan maneesi ei sopeudu ulkoasultaan vanhoihin 

rakennuksiin. 

Liikenneolosuhteet ja ulkoilureitit 

Suunnittelualueen itäpuolella kulkee kaksi suurta ja vilkasliikenteistä väylää: pienempi Hämeenlinnantie 

(mt 130), sekä Helsinki-Tampere moottoritie eli valtatie 3. Nämä tiet ovat 

alueen suurimmat liikennemelun aiheuttajat. Hyyppärän alueelle kuljetaan Hämeenlinnantieltä 

moottoritien ylittävää siltaa pitkin. Suurimman liikenteellisen ongelman Hyyppärässä 

aiheuttaa alueen läpi kulkeva Hyyppäräntie. Tietä käyttävät mm. Usmin alueen asukkaat, 

ulkoilijat ja kesäisin Usmin uimarannalle ja matonpesupaikalla kulkevat ihmiset. Ongelmaksi 

on muodostunut autoilijoiden liian suuri nopeus ja siitä aiheutuvat vaaratilanteet ratsastajille. 

Myös alueen sisäiset liikennereitit risteävät osittain pahasti ratsastustoimintojen kanssa 

(mm. huolto- ja asiakasajo ravintolalle). 

Ratsastusreittien lisäksi alueella kulkee talvisin latuja ja kesäisin ulkoilureittejä ja maastopyöräilyreitti. 

Melu 

Helsinki-Tampere-moottoritiestä (Vt 3) aiheutuu alueelle melua. Pahiten melulle altistuvat 

Hyvinkään ratsastuskeskuksen tallirakennukset ja kerhorakennus. Kerhorakennus jää jopa 

yli 65 dB -melualueelle ja tallirakennukset yli 60 dB -alueelle. Alueen ainoa asuinkäytössä 

oleva rakennus sekä Poolotalli sijaitsevat yli 55 dB -melualueella. Loput rakennukset sijoittuvat 

yli 50- ja yli 45 dB -alueelle. Melukartassa on selvästi nähtävissä, että maneesirakennus 

yhtenäisenä rakennusmassana estää melun leviämistä. 

Kuva 7. Melukartta suunnittelualueelta.

12 

Kunnallistekninen verkosto 

Suunnittelualueelle ulottuvat kaupungin sadevesi- ja jätevesiverkostot, sekä vesijohtoverkosto. 

Lähteenpuro-nimiselle tilalle vievän tien länsipuolella sijaitsee jäteveden pumppaamo, 

joka pumppaa alueen jätevedet takaisin kaupunkiin päin. Myös entisen jäteveden puhdistamon 

alueella on pieni kiinteistöpumppaamo jätevesille. Jäteveden puhdistamon tulvaajan 

pumppaamorakennukselta lähtee myös noin metrinen sadevesiputki, joka laskee suoraan 

Vantaanjokeen. Putki on puhdistamon toiminnan aikana ollut puhdistetun jäteveden 

purkuputki, mutta nykyisellään putkeen on yhdistetty ainakin toimisto/valvomorakennuksen 

itäpuolella kulkevat avo-ojat. Putken kautta kulkeutuu siis edelleen Vantaanjokeen mm. sadevesiä 

ja sulamisvesiä. 

Alueen läpi kulkeva jäteveden paineputki, sekä sen rinnalla olevat vesijohto ja sadevesiviemäri 

sijoittuvat nykyisellään entisen jäteveden puhdistamon sekä hevossairaalan 

tonteille. Kadun rakentamisen yhteydessä olisi tarkoitus siirtää nämä putket pois tonteilta, 

jolloin rakentaminen tonteilla helpottuu. Siirtämisen aikataulusta ei kuitenkaan ole tietoa, joten 

putkien olemassa olo tulee huomioida jos rakentamistarpeita ilmaantuu ennen siirtämistä. 

Kuva 8. Alueen kunnallistekniikkaa.(sininen=vesijohto, punainen= jätevesiviemäri, violetti = paineputki, vihreä=sadevesiviemäri) 

Alueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa kaksi Fortumin ilmasähkölinjaa, joista lähempänä 

moottoritietä kulkeva on 20 kV-sähkölinja ja toinen 110 kV-sähkölinja. Kolmas 20 kVsähkölinja 

kulkee Hyyppäräntien vartta Usmiin. Fortumin maakaapeleita alueella kulkee 

maneesilta poolotallille ja päärakennukselle, sekä sieltä tammikujaa pitkin talli- ja kerhorakennuksille. 

Hyvinkään hevossairaalan ja entisen jäteveden puhdistamon välillä kulkee toinen 

maakaapeli.

13 

TeliaSoneran ilmakaapeli kulkee alueen läpi Hyyppäräntien vartta Usmiin päin. Se haarautuu 

Lähteenpuro-nimiselle tilalle sekä myös joen toisella puolella olevalle Jokirannan ratsastuskoululle. 

Myös hirsitallin ja entisen jäteveden puhdistamon kuivaamorakennuksen välillä 

kulkee TeliaSoneran ilmakaapeli. Päärakennukselle, poolotallille, maneesille ja hevossairaalalle 

haarautuu Hyyppäräntien varresta maakaapelit. 

Maanomistus 

Suunnittelualue on pääosin Hyvinkään kaupungin omistuksessa. Ainoastaan Helsinki- 

Tampere-moottoritie ja Hämeenlinnantie ovat Tiehallinnon omistuksessa. Kaupungin omistamista 

maista suurin osa on vuokrattu Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:lle, sekä muutamia 

pienempiä alueita mm. Ruuna-Remmi Oy:lle ja Hyvinkään Hevossairaalalle. 4Hyhdistyksellä 

on lisäksi vuoden 2014 maaliskuun loppuun asti käyttöoikeus siirtolapuutarhaan 

rajoittuvaan kaupungin maa-alueeseen. (Kts. kuva 9. Maanomistussuhteet suunnittelualueella.) 

3.2 Suunnittelutilanne 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. 

Alueidenkäytön tavoitteiden tarkistamisesta 

on tehty päätös 13.11.2008, ja tarkistetuilta 

osiltaan (mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, 

alueidenkäytön energiaratkaisut 

sekä Helsingin seudun erityiskysymykset) 

alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 

1.3.2009. Hyyppärän aluetta koskevat alueidenkäyttötavoitteista 

lähinnä seuraavat 

kokonaisuudet: 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön 

laatu 

Yleistavoitteet: 

- olemassa olevan yhdyskuntarakenteen 

hyödyntäminen 

- liikenneturvallisuutta sekä kävelyn ja pyöräilyn 

edellytyksiä parannetaan 

Kuva 9. Maanomistussuhteet alueella. 

(vihreä=kaupunki, keltainen+viivoitus= 

kaupunki, vuokrattu, valkoinen=yksityinen) 

- Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle 

riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta 

hyödyntäen. 

Erityistavoitteet: 

- varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen 

jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua 

- viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet on otettava huomioon ja alueidenkäytön 

suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulva-vaara-alueille. 

- pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin 

- ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja

14 

- turvataan taajamien alueellisten vesihuoltoratkaisujen toteuttaminen 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

Yleistavoitteet: 

- alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä 

- edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. 

Erityistavoitteet: 

- viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 

otetaan huomioon 

- huomioitava pohja- ja pintavesien suojelutarve 

ja käyttötarpeet 

- ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä 

peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön 

Maakuntakaava 

Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on 

vahvistettu Ympäristöministeriössä 8.11.2006, 

merkitty virkistysalueeksi, josta lähtee ulkoilureittejä 

(2 kpl) Usmin suuntaan. Myös alueen läpi 

kulkeva 110 kV sähkölinja on merkitty maakuntakaavaan. 

(Kts. kuva 10.) 

Kuva 10. Ote maakuntakaavasta. 

Yleiskaava 

Alueella on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 1995 vahvistama Kytäjän 

osayleiskaava. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu pääosin VU- eli urheilu- ja virkistyspalvelujen 

alueeksi, jonne saa sijoittaa urheilukenttiä ja suorituspaikkoja, niitä palvelevia 

katsomo- ja huoltorakennuksia sekä muita vähäisiä toimintaan liittyvä sisätiloja. Hyyppäräntien 

eteläpuoleinen metsäsaareke on pohjoisosiltaan osoitettu VU- eli urheilu- ja virkistyspalvelujen 

alueeksi ja eteläosiltaan MT- eli maatalousvaltaiseksi alueeksi, joka on tarkoitettu 

tehokkaaseen maatalouskäyttöön. Alueella voidaan sallia haja-asutusluonteista rakentamista 

silloin, kun se liittyy olemassa olevaan tilakeskukseen, rakentamattomaan metsäsaarekkeeseen 

tai metsänreunaan, eikä aiheuta haittaa maatalouden harjoittamiselle. 

Alueen pohjoisosassa sijaitseva laidunalue 

on osoitettu MU- eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi 

alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta 

ja muita ympäristöarvoja. Alue on 

tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, 

sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. 

Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. 

Sekä MT- että MU-alueella uuden rakennuspaikan 

vähimmäiskooksi on määritelty 

20 000 m2. Lisäksi suunnittelualueen läpi 

on osayleiskaavassa osoitettu kaksi ulkoilureittiä. 

Hyyppärän tilan pihapiiri on merkitty erilliseksi 

arvokkaaksi rakennus- tai muuksi kohteeksi, 

jonka yksityiskohtaisessa suunnittelussa 

on huolehdittava siitä, ettei mahdollisilla 

rakentamis-, korjaus- tai muilla toimen- 

Kuva 11. Ote Kytäjän osayleiskaavasta.

15 

piteillä heikennetä kohteen kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja. 

Asemakaava 

Hyyppärän alue on asemakaavoittamaton. Hyyppärän hevosurheilukeskuksen asemakaava 

tulee rajoittumaan etelässä Siirtolapuutarhan asemakaavaan (vahvistettu 21.5.1985) ja 

idässä Sveitsinpuiston asemakaavaan (vahvistettu 16.9.1998). 

Muut suunnitelmat ja päätökset 

Hyyppärän alueen maisemaselvitys 

Hyyppärän alueelle on tehty maisemaselvitys vuonna 2005 Suunnittelukeskus Oy:n toimesta. 

Selvityksessä kuvataan ensin alueen maiseman nykytilaa ja alueen maisemallisia arvoja 

sekä ongelma- ja vauriokohtia. Selvityksen toiseen osaan on koottu maankäytöllisiä suosituksia 

maisemasuunnittelun näkökulmasta ja määritelty mm. alueen maisemallisesti arvokkaimmat, 

säilytettävät alueet, maiseman kannalta rakentamiseen soveltuvat alueet, sekä ne 

alueet, joille voidaan rakentaa tietyin rajoituksin. Myös alueen liikenteellisiä ratkaisuja, pysäköintiä 

ja virkistysreittejä on käsitelty. Lisäksi selvityksessä annetaan ohjeita maisemallisten 

epäkohtien lieventämiseen ja maisemakuvan parantamiseen. Selvityksen tuloksista on 

koottu kaksi karttaa, maisema-analyysikartta sekä kartta maankäytöllisistä suosituksista 

alueella. 

Yleissuunnitelmat 

Alueen kehittämiseksi on Hyvinkään kaupungin kunnallisteknisellä osastolla tehty vuosina 

1988, -96, -97 ja 2005 erilaisia yleissuunnitelmia. Vanhemmissa suunnitelmissa on tutkittu 

mm. uusien ratsastuskenttien, tallirakennusten, pysäköintialueiden ja ratsastus- ja latureittien 

sijoittamista. Vuonna 2005 tehty suunnitelma sen sijaan painottuu ulkoilu-, ratsastus- ja 

latureittien, sekä uusien laidunalueiden osoittamiseen. 

Rakennuskielto 

Hyvinkään kaupunginhallitus on 4.12.2006 päättänyt asettaa Hyyppärän alueen rakennuskieltoon 

asemakaavan laatimista varten. Rakennuskielto koskee osia tiloista nro 13:419, 

13:384, 8:77, 8:175, 13:411 ja 19:140. Rakennuskielto on voimassa 2 vuotta. Asiasta kuulutettiin 

Aamupostissa 8.12.2006. Asemakaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa 

jatkettiin edelleen kahdella vuodella 8.12.2008 alkaen. 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 

4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 

Hyyppärään kohdistuvien rakentamis- ja kehittämispaineiden vuoksi on katsottu tarpeelliseksi 

käynnistää asemakaavan laatiminen alueelle, jotta alueen kehittäminen tulevaisuudessa 

on hallittua ja voidaan varmistaa, että myös alueen maisemalliset arvot säilyvät. 

Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen sekä asettanut alueen rakennuskieltoon 

4.12.2006. Rakennuskieltoa on myöhemmin jatkettu edelleen kahdella vuodella 4.12.2008 

alkaen. 

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 

Osalliset 

• Hyvinkään kaupunki: 

o Tekniikka ja ympäristö:

16 

o 

o 

• Kunnallistekninen suunnittelu, Liikennesuunnittelu, Rakennusvalvonta, 

Kaupunkimittaus, Puistoyksikkö, Ympäristöpalvelu, Ympäristöterveydenhuolto, 

Hyvinkään Vesi 

Keskushallinto 

• Tilapalvelu 

Sivistystoimi 

• Liikunta, Kulttuurihistoriallinen osasto 

• Uudenmaan ympäristökeskus 

• Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 

• Tiehallinto 

• Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 

• Alueen maanomistajat ja -vuokraajat, asukkaat ja toimijat: 

o maanomistajat: 

• Hyvinkään kaupunki 

• Tiehallinto 

o maan vuokraajat: 

• Hyvinkään Urheiluratsastajat ry, Ruuna-Remmi Oy, Hyvinkään Hevossairaala 

o toimijat: 

• Hyvinkään ratsastuskeskus, Poolo-talli, Stable Chablis, T:mi Reilu 

Kerho, T:mi Sari Ukkonen, Kahvila-Ravintola Hyyppärän Kartano, 

Valjas-Kolmio Oy, Kengittäjä Rauno Puronen, Hyvinkään jousiammuntakeskus, 

Hyvinkään jousiammuntaseura Amarco, Hyvinkään 

4H-yhdistys 

• Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat 

o yksityiset maanomistajat 

o toimijat: 

• Siirtolapuutarhayhdistys (Vanhan myllyn siirtolapuutarha), Jokirannan 

ratsastuskoulu, Ruuna-Remmi Oy, Hyvinkään ratsastajat ry, Kilpa- ja 

harrasteratsastajat ry 

• Verkonrakentajat 

o TeliaSonera Oy 

o Fortum Sähkönsiirto Oy 

Ja muut mahdolliset alueen käyttäjät tai alueeseen vaikuttavat yhdistykset ja yksityiset kaupunkilaiset 

Vireilletulo 

Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2006, sekä erikseen kuuluttamalla 

Aamupostissa 8.12.2006. Kuulutuksen lisäksi vireilletulosta on tiedotettu kirjeitse 

osallisille ja yhteistyötahoille. 

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 17.11.2006, ja se on ollut nähtävillä 

11.12.2006-11.1.2007.

17 

Asemakaavaluonnosten suunnittelun pohjaksi alueen kaavoituksesta neuvoteltiin kaupungin 

eri tahojen sekä alueen vuokraajan Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:n edustajien kanssa. 

Valmisteluaineisto ja kaavaluonnokset asetettiin nähtäville 10.9.2008 – 9.10.2008. Nähtävilläolosta 

ilmoitettiin kuulutuksella Aamupostissa ja lisäksi asiasta tiedotettiin naapureille 

kirjeitse. Alueen toimijoille, kaupungin yhteistyötahoille ja viranomaisille toimitettiin koko valmisteluaineisto 

lausuntoja ja mielipiteitä varten joko kirjeitse tai sähköpostitse. Lausunnot 

saatiin Uudenmaan ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta ja Tiehallinnolta, 

kommentit Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykseltä ja Fortum 

Sähkönsiirrolta. Mielipiteitä kaavaluonnoksista esittivät nähtävilläoloaikana Hyvinkään hevossairaala 

ja Usminjärven alueen asukasyhdistys ry. 

Uudenmaan ympäristökeskus piti hyvänä alueen kehittämistä siten, että hevosurheiluun liittyvät 

toiminnat on mahdollista keskittää ja samalla hallita niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. 

Hevosmäärän lisääntymisen vuoksi ympäristökeskus katsoo, että vesistövaikutusten 

minimoimiseksi Vantaanjoen varteen esitetyn suojavyöhykkeen leveyden tulee olla vähintään 

20 metriä. Vyöhykkeen laidunpaine tulee mitoittaa niin, että maanpinta pysyy kasvipeitteisenä 

ympäri vuoden. Rakennuksille asetetut suojelutavoitteet on kaavassa huomioitu 

ympäristökeskuksen mielestä hyvin. Asemakaavassa suojavyöhykkeen leveydeksi on määritelty 

50 m ja myös suojavyöhykkeen kasvillisuuden säilymisestä on annettu määräyksiä. 

Keski-Uudenmaan maakuntamuseo piti uudisrakentamisen sijoittamista metsäselänteen 

reunamille alueen yleisilmeen ja maisemakuvan säilymisen kannalta hyvän asiana. Myös 

laidunalueiden merkitseminen MA-merkinnöillä antaa niille mahdollisuuden säilyä avoimina 

ja rakentamattomina. Samoin jo annetut rakennusten suojelutavoitteet on huomioitu riittävästi. 

Pysäköinnin sijoittamisesta ravintolan ja hevossairaalan yhteyteen museo piti parempana 

ratkaisuna ve 2:ssa esitettyä pellon reunaa myötäilevää kapeaa pysäköintialuetta. 

Asemakaavassa on kuitenkin päädytty ve 1:n mukaiseen isompaan yleiseen pysäköintialueeseen, 

koska se palvelee paremmin alueen ulkoilijoita sekä ratsastuskilpailuyleisöä. 

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys piti hyvänä, että kaavaluonnoksissa 

maisemalliset näkökohdat on huomioitu, rakentaminen on ohjattu pois joen läheisyydestä, 

rannat on varattu virkistyskäyttöön ja ratsastusreitit on ohjattu pois aivan rannan läheisyydestä. 

Myös lannankäsittelyä varten varattu alue ja sitä koskevat määräykset olivat yhdistyksen 

mielestä asianmukaiset. Samoin kaavamääräystä jaloittelutarhojen vähimmäiskoosta 

pidettiin perusteltuna. Vaihtoehdossa 1 on hulevesienkäsittelyalueen luona enemmän 

istutettavia alueita ja yhdistys piti tältä osin ve 1:stä edustavampana kuin ve 2:sta. 

Alueen kuivatusvesien liittämistä kunnallistekniikan piiriin vesiensuojeluyhdistys pitää kannatettavana. 

Suunnitelmaa on tarkistettu istutettavien alueiden ja hule- ja sadevesien käsittelyyn 

liittyvien määräysten ja aluevarausten osalta. 

Fortum esitti 110 kV:n voimalinjan johtoalueeseen lisättäväksi va-merkintää, sekä määräystekstiin 

pientä tarkennusta. Puuttuvat 20 kV:n linjaosuudet tulee lisätä kaavaan ja 20 kV:n 

johtoaluetta tulee leventää 10 metristä 14 metriin. Fortumilla on tarvetta lisäksi saada alueelta 

varaus kahdelle puistomuuntamolle. Pyydetyt muutokset on korjattu asemakaavaan. 

Myöhemmän keskustelun pohjalta kaavaan on lisätty myös kolmas varaus puistomuuntamoa 

tai kytkinlaitosta varten, sekä jätetty lisäämättä Hyyppäräntien katuosuudelta linjavaraus, 

joka voidaan muuttaa maakaapeliksi. 

Tiehallinto muistuttaa, että kaava-alueen sijainti melualueella tulee ottaa huomioon toimintojen 

sijoittelussa ja asemakaavamääräyksissä. Tiehallinto myös esittää, että LT-alueen 

länsireunan tulisi sijaita 30 m läntisen ajoradan keskikohdalta mitattuna ja VL-alueelle tulisi 

osoittaa tarvittava suoja-alue EV 20m. Lausunnon mukaisesti VL-alueelle on lisätty tarvittava 

suoja-alue, mutta LT-alueen rajaus on säilytetty nykytilanteen mukaisena johtuen olemassa 

olevien rakennusten ja toimintojen sijoittumisesta.

18 

Hevossairaalan mielipide keskittyi tontin sisäisiin järjestelyihin, joista keskusteltiin erillisessä 

kokouksessa loppuvuodesta 2008. 

Usminjärven alueen asukasyhdistyksen mielipiteessä korostuivat liikenneasiat ja Hyyppäräntien 

osoittamista pääosin kevyenliikenteenväyläksi Ve 1:n mukaisesti pidettiin parhaana 

vaihtoehtona, mikäli uusi tieyhteys Kytäjäntieltä on tarkoitus rakentaa lähiaikoina. Asukasyhdistyksenkin 

parempana pitämä Hyyppäräntien vaihtoehto on valittu asemakaavaan. 

Kirjallisten mielipiteiden lisäksi saatiin jonkin verran suullista positiivista palautetta mm. Hyvinkään 

Urheiluratsastajilta ja yksityishenkilöltä siirtolapuutarhalta. Yksityishenkilö ei kannattanut 

siirtolapuutarhan ja tallialueen välisen tien katkaisemista liikenteeltä. Kaavassa 

asia on kuitenkin ratkaistu siten, että tiellä sallitaan ratsastuksen lisäksi vain tarvittava läpiajo 

maatalousajoneuvoille, sekä huoltoajo palstaviljelyalueelle siirtolapuutarhan suunnasta. 

Kaupungin toimialoilta kommentteja kaavaluonnoksista saatiin Kunnallistekniikalta ja Liikuntapalveluilta. 

Kaavaan tehtävistä muutoksista ja valittavista ratkaisuista on pidetty kokouksia 

molempien tahojen kanssa. 

4.3 Asemakaavan tavoitteet 

Asemakaavan ensisijainen tavoite on alueen kehittäminen ratsastus- ja virkistysalueena. 

• Kaavaratkaisujen avulla luodaan puitteet hevos- ja ratsastustoiminnan laajenemiselle 

alueella ja mahdollistetaan hevostoimintojen keskittyminen yhdelle alueelle Hyvinkäällä. 

• Uusille tallirakennuksille osoitetaan toimivat ja riittävät aluevaraukset 

• Ratsastustoiminnan yhteensovittaminen alueen muuhun virkistyskäyttöön mm. 

osoittamalla selkeästi ulkoiluun ja ratsastukseen varatut reitit 

o 

Jousiammuntaradan siirtäminen pois alueelta todettiin välttämättömäksi turvallisuuden 

vuoksi 

• Nykyiset ratsastusta palvelevat alueet, kuten yleinen ratsastuskenttä, maastoesterata 

ja poolokenttä huomioidaan kaavassa 

• Päivittäisten toimintojen vaatimat pysäköintialueet sekä lisäpysäköinnin tarve mm. 

ratsastuskilpailujen yhteydessä huomioidaan kaavassa 

• Hevostoimintaa tukevien muiden toimintojen ja palveluiden sijoittuminen alueelle 

mahdollistetaan kaavaratkaisujen avulla 

Alueen maisema-arvojen ja kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttäminen 

• Avoin maisema ja näkymät pyritään säilyttämään toiminnan laajenemisesta huolimatta 

• Uudet rakennukset pyritään sijoittamaan metsävyöhykkeen reunaan, jolloin avoin 

maisema säilyy mahdollisimman hyvin ja lisäksi myös Vantaanjoen tulvarajat huomioidaan 

• Rakennusten massoitteluun ja ulkoasuun, sekä niiden sopeutumiseen Hyyppärän tilan 

kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin kiinnitetään huomiota 

• Etenkin massiivisten maneesirakennuksien näkymiseen maisemassa pyritään kaavassa 

vaikuttamaan suoja- ja taustaistutusten avulla 

• Maisemassa oleellinen metsävyöhyke huomioidaan, säilytetään kaavassa 

• Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet otetaan kaavassa huomioon ja varustetaan 

tarvittaessa sr-merkinnöin. 

Vantaanjoen veden laadun turvaaminen 

• Hevosmäärän lisääntymisen myötä kaavassa tulee kiinnittää erityistä huomiota Vantaanjoen 

veden laatuun vaikuttaviin tekijöihin.

19 

• Vantaanjoen rantaan osoitetaan tarvittavat suojavyöhykkeet 

• Hevosten jaloittelutarhojen ja kenttien valumisvedet huomioidaan kaavassa 

• Hevosten jaloittelutarhojen kokoa määritellään kaavassa 

• Sadevedet pyritään johtamaan Vantaanjokeen laskeutusaltaiden tmv. kautta 

Liikenteen selkeyttäminen 

• Alueen sisäinen liikenne keskitetään, jotta ratsastajien ja autojen risteämiskohtia 

saadaan vähennettyä 

• kevyenliikenteen ja ratsastusreittien turvallisuuden lisääminen (aluevaraukset Hyyppäräntien 

varteen, Hyyppäräntien ylityspaikka) 

• Hyyppäräntien luonne ja merkitys tulevaisuudessa huomioidaan kaavassa 

4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 

Asemakaavan pohjaksi on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja alueen sisäiselle liikenteelle ja pysäköinnille 

sekä tehty useita suunnitelmia uudisrakentamisen määrästä ja sijoittumisesta. 

Erityisesti maneesien määrään ja sijoittumiseen maisemassa kiinnitettiin huomiota. Kaupungin 

sekä Hyvinkään Urheiluratsastajien edustajien kesken on pidetty useampia neuvotteluita, 

joiden pohjalta on valittu kaksi vaihtoehtoa asemakaavaluonnosten pohjaksi. Nämä 

vaihtoehdot on katsottu hevostoiminnan laajenemisen ja kehittymisen kannalta parhaiksi 

vaihtoehdoiksi. Vaihtoehdoissa osoitetaan mahdollisen rakentamisen maksimimäärä, mikä 

on perusteltua kun tavoitteena on hevostoiminnan keskittäminen yhdelle alueelle. 

Asemakaavan pohjaksi valittujen vaihtoehtojen oleelliset erot liittyvät pysäköintiin, hevossairaalan 

tontin kokoon, Vantaanjoen suojavyöhykkeeseen, Hyyppäräntien osoittamiseen 

kaavassa, uudisrakentamisen sijoittamiseen PE/s-alueelle (Hevosurheilutoimintaan liittyvien 

palvelurakennusten korttelialue, jolla ympäristön ja historialtaan arvokkaan tilakeskuksen 

ominaispiirteet säilytetään) sekä puistoalueen rajautumiseen korttelin 1803 tonttiin nro 

2. Pieniä eroavaisuuksia vaihtoehtojen välillä on myös yhteiskäytössä olevan ratsastuskentän 

alueen rajauksessa, maneesien tontin ja nykyisen ns. Hirsitallin välisessä tontinrajassa, 

suurimman maneesin suojaistutusten osoittamisessa kaavassa, sekä pienemmän uuden 

maneesin sijoittamisessa (vaikuttaa korttelin 1802 tontin nro 1 kokoon.) 

Pysäköinnin osalta suurin ero on uusien pysäköintipaikkojen sijoittamisessa ravintolan ja 

hevossairaalan läheisyyteen. Vaihtoehdossa 1 sijoitetaan yleinen pysäköintialue hevossairaalan 

tontin pohjoispuolelle siten, että ravintolalta aukeaa mahdollisimman vapaat näkymät 

laidunalueille ja Usminkallion suuntaan. Hevossairaalan tontti on tämän vuoksi tässä vaihtoehdossa 

pienempi. Yleinen pysäköintialue palvelee korttelin 1801 pysäköintiä (etenkin ravintolan 

ja hevossairaalan pysäköintiä), sekä ratsastuskilpailuiden aikana lisääntyvää pysäköimistarvetta 

ja muita alueen ulkoilijoita. Vaihtoehdossa 2 hevossairaalalle on varattu suurempi 

tontti, ja jotta ravintolan näkymän eteen ei sijoittuisi isoa pysäköintialuetta, pysäköinti 

on ratkaistu sijoittamalla pieniä, noin 5 auton yksiköitä katualueen/tontin ja laidunalueen rajalle. 

Usminkallion suuntaan jätetään vapaa näkymäalue. Tässä vaihtoehdossa pysäköintipaikkoja 

voidaan toteuttaa määrällisesti vähemmän ja käytännössä uudet pysäköimispaikat 

palvelevat lähinnä vain ravintolan asiakkaita sekä hevossairaalan pysäköintiä. 

Uudisrakennuksen sijoittaminen PE/s-alueelle, suojeltavien rakennusten kanssa samalle 

tontille, on vaihtoehdoissa ratkaistu eri tavalla. Vaihtoehdossa 1 uusi rakennus sijoittuu paremmin 

rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen/pihapiiriin, eikä estä näkymää päärakennukselle 

moottoritien suunnasta. Huonona puolena puustoa joudutaan jonkin verran 

kaatamaan. Vaihtoehdossa 2 rakennus sijoittuu vanhan navetan paikkeille, jolloin puustoa 

ei jouduta kaatamaan. Rakennus jää kuitenkin vähän erilleen muista rakennuksista matonpesupaikkatoimintojen 

viereen ja se saattaisi estää moottoritien suunnasta päärakennuk-

20 

selle avautuvan näkymän. Molemmissa vaihtoehdoissa uusi rakennus olisi massaltaan suojeltavan, 

päärakennuksen vieressä sijaitsevan asuinrakennuksen kaltainen. 

Puiston erilaisella rajaamisella vaihtoehdossa 1 tontti 1803/2 on kooltaan pienempi, koska 

rajaus noudattaa jousiammuntaradan valleja. Jos vallit pääosin säästetään, niiden taakse ei 

tässä vaihtoehdossa jää hankalammin käytettävää aluetta. Vaihtoehdossa 2 tontti on kooltaan 

mahdollisimman suuri ja ulottuu nykyisten vallien toiselle puolelle. Puistoalue jää kuitenkin 

tässäkin vaihtoehdossa edelleen toimivan levyiseksi. 

Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 

Luonnosten nähtävillä olon jälkeen saatujen kommenttien perusteella valittiin jatkosuunnitteluun 

pohjaksi vaihtoehto 1, johon poimittiin mukaan joitakin vaihtoehdon 2 ratkaisuja. 

Vaihtoehdossa 1 esitetty, etenkin ravintolan asiakaspysäköintiä palveleva LP-alue todettiin 

sekä toteuttamisen että toiminnallisuuden kannalta paremmaksi, vaikka se ei olekaan yhtä 

pienipiirteinen maisemassa kuin ve 2 esitetty LPA-alue. LP-alueen ja kadun pohjoispuolelle 

on sekä pysäköintialueen että hevossairaalan tontin maisemoimiseksi osoitettu VL-aluetta. 

Vaihtoehdossa 1 parempana ratkaisuna pidettiin myös PE/s-kortteliin osoitetun uudisrakentamisen 

sijoittumista sekä Hyyppäräntien kaavamerkintöjä. Vantaanjoen suojavyöhykkeen 

leveyttä ja hevossairaalan tontin koko pidettiin riittävinä. 

Pienemmän maneesin sijoittamista lähemmäs nykyistä maneesia, sekä korttelin 1803 tontin 

nro 2 rajautumista puistoon nykyisen vallin mukaisesti pidettiin puolestaan vaihtoehdossa 2 

parempina. Tällöin saadaan pohjoisimmasta uudesta tontista (kortteli 1802,tontti nro 1) suurempi. 

Tontin 1803/2 rajaaminen nykyisen vallin mukaisesti mahdollistaa vallin muotoilun ja 

istuttamisen puiston puolella, mikä katsottiin maiseman kannalta hyväksi ratkaisuksi. Lisäksi 

samaa kortteleiden 1802 ja 1803 välistä VL-aluetta levennettiin jonkin verran kadun puoleiselta 

osaltaan, jotta tontin ja nykyisen ojan väliin jää enemmän tilaa. Tästä johtuen tontin 

1803/2 raja kulkee osittain nykyisen vallin keskellä. 

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 

5.1 Kaavan rakenne 

Asemakaavalla on pyritty luomaan edellytykset Hyyppärän alueen toimintojen kehittymiselle 

siten, että alueen ja maiseman luonne ei kuitenkaan merkittävästi muutu. Kaavaratkaisut 

mahdollistavat hevostoimintojen keskittämisen Hyvinkäällä, ja vaikka jousiammuntarata 

joudutaankin tästä syystä sekä turvallisuusnäkökohtien vuoksi siirtämään alueelta, säilyy 

myös alueen merkitys yhtenä kaupungin virkistysalueista edelleen. Hevostoiminnan kehittämisen 

ja laajenemisen osalta huomiota on kiinnitetty myös siihen, miten paljon hevosmäärää 

alueelle voidaan lisätä ilman, että laidunalueiden tai jaloittelutarhojen pinta-ala jäisi 

liian pieneksi. 

Alueen rakennetta selkeytetään kaavalla siten, että tulevaisuudessa hevostallit sijoittuvat 

pääosin Hyyppäräntien eteläpuolelle ja muut hevostoimintaa palvelevat toiminnot tien pohjoispuolelle. 

Tällöin saadaan vähennettyä ratsastajien tarvetta ylittää Hyyppäräntietä, kun 

maneesit ja tallirakennukset ratsastuskenttineen sijaitsevat samalla puolella tietä. 

Vantaanjoen jokilaakson avoin maisema on kaavassa säilytetty sijoittamalla kaikki uudisrakentaminen 

mahdollisimman lähelle Hyyppäräntien eteläpuolisen metsäselänteen reunaa, 

sekä osoittamalla laidunalueet maisemallisesti arvokkaiksi pelto- ja laidunalueiksi, jotka tulee 

säilyttää avoimina (MA-2). Näin varmistetaan myös, että kaikki rakentaminen sijoittuu 

Vantaanjoen tulvarajan yläpuolelle. Uudisrakentamisen sopeutumiseen maisemaan ja eri-

21 

tyisesti maisemassa massiivisina rakennuksina näkyvien maneesien sijoittumiseen ja suoja- 

ja taustaistuttamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 

Avoimen maiseman säilyttämisen lisäksi kaavalla on pyritty myös Hyyppärän tilan vanhan 

pihapiirin säilymiseen. Suurin osa tilaan kuuluneista rakennuksista on kaavassa esitetty 

suojeltaviksi, ja myös muut tilakeskukseen kiinteästi liittyvät rakennukset on kaavassa 

huomioitu. Päärakennuksen ympäristössä olevaa vanhaa puustoa sekä tammikujanne on 

kaavassa suojeltu. 

Hevosmäärän lisääntymisestä johtuvaa pintavesien kuormittumista pyritään kaavassa vähentämään 

mm. määrittelemällä jaloittelutarhojen vähimmäiskokoa sekä antamalla tallitonteille 

määräyksiä hule- ja valumisvesien käsittelystä. Myös muiden hule- ja sadevesien johtaminen 

suoraan Vantaajokeen pyritään estämään osoittamalla MA-alueille aluevarauksia 

hule- ja sadevesien käsittelyä (esim. laskeutusaltaita) varten. Lisäksi Vantaanjoen veden 

laadun parantamiseksi joen varteen varataan suojavyöhyke. 

Hyyppäräntien pohjoisosan sisäinen liikenne keskitetään hevossairaalan tontin länsipuolelta 

linjattavalle kadulle. Tällöin ravintolan huolto- ja asiakasajo, sekä matonpesupaikalle tuleva 

liikenne ei risteä ratsastuksen kanssa ratsastuskentän ja ns. Poolotallin välisellä alueella. 

Ratsastuskentän ympäristö rauhoittuu muutenkin ja kentän ympäristö onkin kaavassa 

varattu ratsastusreittiä varten. 

Kevyenliikenteen ja ratsastusreittien turvallisuuden lisäämiseksi kaavassa varataan Hyyppäräntien 

katualueeseen tilaa molempien reittien rakentamiseksi. Koska ratsastajien ja jalankulkijoiden 

vierekkäiset reitit eivät ole turvallisuuden kannalta suositeltavin ratkaisu, kaavassa 

osoitetaan myös erillinen vaihtoehtoinen ratsastusreitti yhteiskäytössä olevalle ratsastuskentälle 

ja maneeseille. Kaavaan merkitään ratsastajille myös ensisijaisesti käytettävä 

ylityspaikka, joka voidaan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla rakentaa mahdollisimman 

turvalliseksi. 

Hyyppäräntie osoitetaan kaavassa vain osittain katuna ja joen toiselle puolelle jatkuva osa 

on kaavassa pyritty osoittamaan luonteeltaan ja käyttöasteeltaan pienipiirteisemmäksi merkitsemällä 

se kevyenliikenteen väyläksi, jolla ajo kaava-alueen takaisille alueille on sallittu. 

Uusille tallitonteille linjataan katu nykyisen siirtolapuutarhalle johtavan tien mukaisesti. Katu 

ulotetaan viimeisen uuden tontin pohjoisreunalle ja loppuosaltaan tie osoitetaan kevyenliikenteenväyläksi, 

jolla sallitaan ainoastaan tarvittava läpiajo maatalousajoneuvoille (VU-7- 

alueen ja kadun välillä) sekä huoltoajo palstaviljelyalueelle siirtolapuutarhan suunnasta. Lisäksi 

ratsastus sallitaan poikkeuksellisesti VU-7 alueen ja kadun välisellä kevyenliikenteen 

väylällä, jotta kiertävä ratsastusreitti toteutuu. 

Pysäköintiä varten kaavassa osoitetaan sekä yleisiä että korttelikohtaisia pysäköintialueita, 

ja lisäksi myös ns. poolokentällä ja nykyisin kenttäratsastukseen ja laiduntamiseen käytettävällä 

MA-3-alueella saa tilapäisesti pysäköidä esimerkiksi ratsastuskilpailujen yhteydessä. 

Mitoitus 

Asemakaava-alueen laajuus on yhteensä noin 80 ha, josta korttelialuetta on n. 12,7 ha. 

Mitoitus määräytyy nykyisen rakennuskannan, hevostoiminnan kehittämistarpeiden sekä 

alueen toiminnallisen kapasiteetin mukaan. Kaavassa esitetyn uudisrakentamisen lisääntymisestä 

huolimatta alueelle jää vielä hyvin tilaa laitumille ja jaloittelutarhoille. Alueelle on 

osoitettu tontit kolmelle uudelle tallirakennukselle, rakennuspaikat kahdelle uudelle maneesille 

sekä varattu alue myös lannankäsittelyä varten. Yhteensä rakennusoikeutta on kaavaalueella 

16 216 k-m2, josta uuden lisärakentamisen osuus on n. 11 200 k-m2 ja suojeltavien 

tai säilytettäväksi ehdotettujen rakennusten osuus n. 916 k-m2. Tallirakennuksia varten

22 

on osoitettu yhteensä 6050 k-m2 ja maneeseja varten 6000 k-m2. Lannankäsittelyrakennusta 

varten on varattu 1200 k-m2 ja PE-tonteille eli Hevosurheilutoimintaan liittyvien palvelurakennusten 

korttelialueelle rakennusoikeutta on osoitettu 0,2 tehokkuudella 360 k-m2 ja 

240 k-m2. Hevossairaalalle on osoitettu 1300 k-m2, jolloin sairaalan laajentuminen on myöhemmin 

mahdollista. 

Rakennusoikeudet on merkitty rakennusalakohtaisesti, ja maneeseille on osoitettu omat rakennusalansa. 

Yhdellä tontilla on pääkäyttötarkoituksen mukaisen kerrosalan lisäksi osoitettu 

sallittu kerrosala hevosten pihattohalleja varten. Kaavassa määritellyn rakennusoikeuden 

lisäksi suojeltavien rakennusten ullakkotiloihin saadaan kerrosalan estämättä rakentaa 

pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. 

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 

Alueen hevostoiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet vaikuttavat alueen maisemaan ja 

ympäristön laatuun. Maneesien ja uusien tallirakennusten sijoittamisen ohjaamisella ja julkisivumääräyksillä 

pyritään siihen, että uusi rakentaminen sopeutuu ja täydentää jo olemassa 

olevaa rakennuskantaa sekä vaikuttaa mahdollisimman vähän avoimen maiseman 

luonteeseen ja näkymiin. Rakennusten näkymiseen maisemassa pyritään vaikuttamaan 

myös suojaistutusten avulla. Vantaanjoen veden laadun säilyttämiseen liittyvillä tavoitteilla 

vaikutetaan positiivisesti myös ympäristön laatuun. 

5.3 Aluevaraukset 

5.3.1 Korttelialueet 

E-3 alueet: Tallirakennukset ja maneesit 

Tallirakennukset ja maneesit on kaavassa määritelty E-3 eli Hevosurheilutoimintaa palvelevien 

rakennusten korttelialueiksi, joille saa rakentaa hevostalleja, maneeseja sekä niihin liittyviä 

rakennuksia ja rakennelmia. Rakennusalat on osoitettu tonttikohtaisesti siten, että rakennusmassat 

sijoittuvat pääosin metsäselänteen reunaan. Maneeseille on määritelty rakennusalat 

erikseen, jotta ne sijoittuvat maisemallisesti parhaiksi katsottuihin paikkoihin. 

Yhdellä tontilla on pääkäyttötarkoituksen mukaisen kerrosalan lisäksi osoitettu sallittu kerrosala 

hevosten pihattohalleja varten. Pihattohallilla eli makuuhallilla tarkoitetaan ympärivuotisesti 

pihatossa asuvien hevosten sisätilaa, josta hevoset voivat vapaasti liikkua ulos 

jaloittelutarhaan. Korttelialueille on lisäksi mahdollista sijoittaa tontin kerrosalan estämättä 

hevosten liikuttamiseen tarkoitettu kävelytyskone, joka on kiinteä, maapohjainen, mahdollisesti 

katettu rakennelma. 

Rakennusten sopeuttamiseksi maisemaan kaavan yleisissä määräyksissä määrätään rakennusten 

ja muiden tontin toimintojen välille istuttamaan puustoa ryhmittäin suojavyöhykkeeksi. 

Lisäksi kahden maneesin taakse on osoitettu puin ja pensain istutettavaa aluetta, 

jotta suurten rakennusten taustapuusto vahvistuisi. Kerrosluku korttelialueilla on Iu1/3,mikä 

mahdollistaa esim. kokoustilojen rakentamisen tallirakennuksen ullakolle. Asemakaavassa 

E-3 kortteleiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 86 000 m2. 

E-4-alue:Lannankäsittely 

Kaavassa on varattu tontti hevosten lannankäsittelyrakennusta varten merkinnällä E-4, joka 

tarkoittaa ”Erityisrakennusten korttelialuetta, johon saa rakentaa eläinlannan käsittelyä ja 

varastointia varten tarvittavia rakennuksia ja rakennelmia. Lantaa ei saa varastoida avotilassa 

ja rakennusten tulee täyttää terveys- ja ympäristöviranomaisten niille antamat määräykset.” 

Rakennuksen näkymistä avoimessa maisemassa pyritään pehmentämään leveän

23 

puin ja pensain istutettavan alueen avulla. Kerrosluku on I ja tontin rakennustehokkuus on 

0,22. Pinta-alaltaan E-4 alue on n. 5488 m2. 

E-5-alue: Hevossairaala 

Hevossairaala on kaavassa merkitty ”Erityisrakennusten korttelialueeksi, johon saa rakentaa 

hevossairaalan sekä siihen liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Korttelialueen autopaikkoja 

saadaan sijoittaa LP-6-alueelle.” Kerrosluku on I. Puin ja pensain istutettavilla alueilla 

pyritään pehmentämään rakennusten näkymistä maisemassa. Katoksia saa rakentaa 

tontin erikseen määritellylle alueelle. Pinta-alaltaan E-5-alue on n. 7230 m2. 

PE/s-alue: 

Hyyppäräntien pohjoispuolella sijaitsevat Hyyppärän tilaan kuuluneet vanhat rakennukset 

on kaavassa merkitty PE/s-alueeksi eli ”Hevosurheilutoimintaan liittyvien palvelurakennusten 

korttelialueeksi, jolla ympäristön ja historialtaan arvokkaan tilakeskuksen ominaispiirteet 

säilytetään. Alueelle saa sijoittaa hevosurheilutoimintaa palvelevia toimintoja, siihen liittyviä 

myymälätiloja sekä kahvila- ja ravintolapalveluita.” Tällä hetkellä korttelialueella toimii kahvila-ravintola 

Hyyppärän kartano ja hevostalleja. Merkintä sallii hevostallien toimimisen myös 

jatkossa korttelialueella, mutta sen avulla pyritään siirtämään hevostallien painopiste Hyyppäräntien 

eteläpuolelle, jolloin muille palveluille jäisi selkeä oma alueensa tien pohjoispuolelle. 

Pinta-alaltaan PE/s-alue on n. 23 600 m2. 

Rakennusoikeudet ovat nykyisten rakennusten mukaisia, mutta kaava sallii suojeltavien rakennusten 

ullakkotilojen käyttöönottamisen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan 

kerrosalan estämättä. Poikkeuksen tekee korttelin ainoa uudisrakennus, ns. talonmiesrakennus, 

jota varten kaavassa on varattu rakennusala, jolle saa sijoittaa hevosurheilutoiminnan 

kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten asuin- ja huoltotiloja. Uudisrakennus sijoittuu 

melualueelle, joten kaavassa on osoitettu rakennusalan sivut, jonka puoleisten rakennuksen 

ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua 

vastaan on oltava vähintään 35 dBA. 

Korttelin rakennuksille esitetyt suojelumääräykset ovat Keski-Uudenmaan maakuntamuseon 

lausunnon 18.12.2006 mukaisia. Suojeltavat rakennukset on kaavassa esitetty sr-10 ja 

sr-11-merkinnöin. Näitä rakennuksia ei saa purkaa, eikä niissä saa suorittaa sellaisia korjaus- 

ja muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia 

arvoja. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus 

korjaus- ja muutostöidenyhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennusvalvontaviranomaisen 

on ennen korjaus-, muutos- tai muuta MRA 62 §:ssä tarkoitettua toimenpidettä 

koskevan hakemuksen ratkaisemista varattava museoviranomaiselle mahdollisuus 

lausunnon antamiseen. Sr-11-merkinnällä on osoitettu rakennus, joka on kulttuurihistoriallisten 

ja maisemallisten arvojen lisäksi myös rakennustaiteellisesti arvokas. Suojeltavien 

rakennusten lisäksi tilaan kuulunut asuinrakennus on huomioitu kaavassa merkinnällä 

sä eli säilytettävä rakennus, jolla on historiallista arvoa osana tilakeskusta. 

Rakennusten lisäksi korttelialueella on suojeltu olemassa olevaa puustoa ja istutuksia. Päärakennukselle 

johtava tammikujanne on merkitty kaavassa suojeltavina puina. Päärakennuksen 

ympäristöön aikanaan istutettu vanha puusto on osoitettu suojeltavaksi alueen 

osaksi, jolla olemassa oleva puusto tulee säilyttää ja hoitaa niin, etteivät alueen kulttuurihistorialliset 

ja maisemalliset arvot tai luonne muutu. Muut korttelialueen puustoiset metsäsaarekkeeseen 

kuuluvat alueet on merkitty suojeltaviksi alueen osiksi, joilla olemassa oleva 

puusto tulee säilyttää ja hoitaa niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. 

Korttelin liikenteen selventämiseksi kaavassa on osoitettu ravintolan huoltoliikennettä, matonpesupaikan 

pysäköintipaikalle suuntautuvaa liikennettä sekä ratsastusreittiä varten varattuja 

alueita. Korttelin tontin 3 sekä EHU-alueen läpi kulkevalle olemassa olevalle kunnal-

24 

listekniikan verkostolle on kaavassa osoitettu aluevaraus, sekä putkien uusi liityntäreitti LP- 

6 alueen läpi pääverkostoon. 

PE-alue: 

Hevosvarustekauppa ja kengityssepän toimitilat on kaavassa osoitettu PE-alueeksi eli Hevosurheilutoimintaan 

liittyvien palvelurakennusten korttelialueeksi, jonne saa sijoittaa hevosurheilutoimintaa 

palvelevia toimintoja sekä siihen liittyviä myymälätiloja. PE-alue on pinta-alaltaan 

n. 3000 m2 ja tonttien rakennustehokkuus on 0,2. 

LPA-alue: 

Korttelin 1802 pysäköintiä varten on osoitettu LPA- eli autopaikkojen korttelialue, joka sijoittuu 

lannankäsittelyä varten varatun alueen (E-4) ja tontin nro 1 väliin. LPA-alue on pintaalaltaan 

n. 1870 m2. LPA-alueen länsiosasta on varattu alue puistomuuntamoa varten. 

Muut alueet 

EHU-alue: Ratsastuskenttä 

Yleisessä käytössä oleva alueen ratsastuskenttä on varattu kaavassa Hevosurheilualueeksi, 

jonne saa rakentaa ratsastuskentän, sekä siihen liittyviä tarpeellisia rakenteita, kuten 

katsomoita. Alueen ympärille on varattu alueet ratsastusreittiä varten. Alueen pinta-ala on 

n. 9200 m2. 

MA-alueet: Laidunalueet 

Vantaajoen jokimaisemaan kuuluvat laidunalueet on kaavassa esitetty säilytettäväksi nykyisessä 

käytössään osoittamalla ne maisemallisesti arvokkaiksi pelto- ja laidunalueiksi, jotka 

tulee säilyttää avoimina (MA-2). Vantaanjoen varresta on varattu suojavyöhykealue merkinnällä 

sv-1, joka tarkoittaa ”Vesistön suojavyöhykettä, jonka kasvillisuus tulee säilyttää ja 

uusien kasvillisuusvyöhykkeiden syntymistä tuhoutuneiden tilalle tulee edistää. Alueelle saa 

rakentaa ulkoilureittejä.” Suojavyöhykkeen lisäksi ohjeellisia ulkoilureittejä ja ratsastusreittejä 

varten on varattu alueita myös muualta MA-alueilta. Ulkoilureittinä on merkitty mm. nykkyisin 

latuja maastopyöräilyreitteinä toimivat reitit. Ratsastusreitit noudattelevat pääosin 

nykyisin käytössä olevia reittejä tai ovat Maanmittauslaitoksen reittitoimituksen mukaisia 

vielä toteutumattomia reittejä (esim. yhteys pohjoiseen). Olemassa oleva poolokenttä on 

merkitty ratsastukselle varatuksi alueen osaksi, jota saa käyttää myös tilapäiseen pysäköintiin. 

Hule- ja sadevesien käsittelyä (esim. laskeutusaltaita) varten MA-2-alueille on osoitettu 

ohjeellisia aluevarauksia. Yhteenlasketulta pinta-alaltaan MA-2-alueet ovat n. 386 300 m2. 

Moottoritien puoleinen pienempi laidunalue, jota on käytetty sekä kenttäratsastukseen että 

laiduntamiseen, on osoitettu merkinnällä MA-3: ”Maisemallisesti arvokas pelto- tai laidunalue, 

joka tulee säilyttää avoimena. Alueelle saa rakentaa ratsastusta palvelevia rakenteita, 

kuten maastoesteitä. Aluetta saa käyttää tilapäisesti pysäköintiin.” Pinta-alaltaan alue on n. 

28 000 m2. 

VU-7-alue 

Hyyppärän alueen metsäselänne maastoreitteineen on osoitettu kokonaisuudessaan urheilu- 

ja virkistyspalveluiden alueeksi, jonne saa rakentaa hevosurheilua palvelevia maastopolkuja 

ja harjoitusratoja sekä toiminnan kannalta välttämättömiä rakennelmia tai katoksia. 

Lisäksi VU-alueeksi on kaavassa osoitettu tonttien välistä kulkevan ojan ympäristö sekä 

siirtolapuutarhan ja alimman hevostallitontin väliin jäävä tuulensuojanakin toimiva alue. Ohjeelliset 

ratsastusreitit poolokentän ja Usmin suuntaan on kaavassa sijoitettu näille kaistaleille. 

Hyyppärän tilaan kuulunut maakellari VU-7 alueen pohjoisosassa on kaavassa merkitty 

suojeltavaksi maakellariksi Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnon mukaisesti. 

VU-7-alueelta on osoitettu puistomuuntamoita varten kaksi aluetta: toinen Hyyppäräntien 

ja toinen Myllyrannanraitin varresta. Asemakaavassa VU-7 alue on pinta-alaltaan n. 98 600 

m2.

25 

VL-alue 

Hyyppäräntien pohjoispuolella sijaitseva Hyyppärän tilan miljööseen kuuluva metsäalue on 

kaavassa merkitty pääosin lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle sijoittuu matonpesupaikka, 

joka on kaavassa osoitettu merkinnällä e-3. VL-alue ulottuu myös matonpesupaikan länsipuolelle, 

kadun ja MA-alueen väliin, jotta mahdollistetaan mm. suojapuuston istuttaminen 

hevossairaalan rakennusten maisemoimiseksi. Pinta-alaltaan VL-alue on n. 13 000 m2. 

EV-alueet 

Moottoritien varteen jäävät alueet on kaavassa merkitty EV-alueiksi eli suojaviheralueiksi, 

lukuun ottamatta Hyyppärän tilan pihapiiriin kuuluvaa aluetta (vanha talli). Toinen Hyyppärän 

tilan vanhoista maakellareista on huomioitu EV-alueella merkinnällä mke (maakellari). 

Pinta-alaltaan suojaviheralueet ovat yhteensä n. 13 500 m2. 

RP-alue 

Siirtolapuutarhaan liittyvä, palstaviljelyä varten varattu alue, on kaavassa osoitettu RP- eli 

ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi. Pinta-alaltaan alue on n. 5 970 m2. 

LP-alueet 

Yleisiä pysäköintialueita on kaavassa osoitettu kaksi kappaletta, joista hevossairaalan pohjoispuolelle 

sijoittuva LP-6-alue (n. 2000 m2) palvelee etenkin ravintolan asiakaspysäköintiä 

ja tarvittaessa myös hevossairaalan lisäpysäköimistarvetta. LP-5 alue palvelee etenkin alueen 

ulkoilijoita ja korttelin 1801 muiden tonttien sekä ratsastuskilpailujen aikaan syntyvää lisäpysäköimistarvetta. 

LP-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 4 240 m2. 

LT-alue: 

Helsinki-Tampere moottoritie (Vt 3) ja vanha Hämeenlinnantie (130) on otettu mukaan kaava-alueeseen 

siltä osin miltä uusi asemakaava rajautuu moottoritiehen. Alue on osoitettu 

kaavassa LT-eli maantien alueena. LT-alueelle on merkitty Hyyppäränkadun liittymä sekä 

Sveitsinpuiston kaavoituksessa määritelty puiston toimintaan liittyvä käyttöliittymä, Hyyppäränkadun/-tien 

ja moottoritien eritasoristeys, sekä Sveitsinpuiston suunnasta Hyyppärään 

tulevan kevyenliikenteenväylän ja tärkeän latureittiyhteyden ali- ja ylikulkusiltojen paikat. 

Pinta-alaltaan LT-alue on noin 83 300 m2. 

5.4 Kaavan vaikutukset 

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 

Hevostoiminnan keskittäminen Hyyppärään lisää alueen hevosurheiluun liittyviä toimintoja 

ja palveluita sekä edesauttaa nykyisten palveluiden (kahvila-ravintola, hevosvarustekauppa, 

kengitysseppä) säilymistä. Uusien työpaikkojen määrään kaavalla ei ole kovin merkittävää 

vaikutusta. Hevostoiminnan laajenemisesta johtuen jousiammuntarata joudutaan siirtämään 

pois alueelta, mutta siitä huolimatta alueen arvo virkistys- ja ulkoilualueena säilyy 

edelleen. 

Uudet talli- ja maneesirakennukset sijoittuvat suoraan nykyisen rakennuskannan eteläpuolelle, 

metsäsaarekkeen reunaan, jolloin rakennuksista muodostuu yhtenäinen nauhamainen 

kokonaisuus ja vaikutukset maisemaan ovat mahdollisimman pieniä. Muu uudisrakentaminen 

tiivistää jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaavamääräyksillä varmistetaan, että 

uudet rakennukset sopeutuvat mahdollisimman hyvin olemassa oleviin rakennuksiin ja maisemaan. 

Rakennusten näkymistä maisemassa pyritään lisäksi pehmentämään istutettavien 

alueiden avulla.

26 

Hyyppärän tilan pihapiiri arvokkaine rakennuksineen, sekä Vantaanjoen avoin laidunmaisema 

säilyvät suojelumääräysten myötä. Maiseman avoimien näkymien säilymiseen vaikutetaan 

rakennusten ja pysäköintipaikkojen sijoittumista ohjaamalla. 

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 

Alueen metsäsaarekkeet varataan kaavassa virkistyskäyttöön, jolloin ne säilyvät mm. tärkeänä 

taustana suurille maneesirakennuksille. Puin ja pensain istutettavien alueiden avulla 

kaavalla pyritään myös vahvistamaan kapeaa metsävyöhykettä. Hyyppärän tilan vanha 

tammikujanne sekä muut tilan pihapiirissä olevat puustoiset alueet säilytetään kaavamerkintöjen 

avulla. 

Uudisrakentamisen vaikutukset alueen luonnonympäristöön ovat melko pieniä, koska pääosin 

uusille rakennuksille osoitetut rakennuspaikat ovat nykyisellään avoimia alueita, joita 

käytetään tällä hetkellä mm. hevosten laitumena ja puhtaiden maiden välivarastointipaikkana. 

Hevosmäärän kasvu lisää mm. laidunalueiden käyttöpainetta ja pintavesien kuormittumista. 

Pintavesien laadun säilymiseen vaikutetaan hevosten jaloittelutarhojen ja kenttien valumisvesiä 

koskevien määräysten avulla, osoittamalla Vantaanjoen varteen suojavyöhyke sekä 

varaamalla kaavaan tallitonttien lisäksi myös MA-alueille hule-ja sadevesien käsittelyalueita. 

Vantaanjoen varteen sijoittuvilla laidunalueille laiduntaminen tulisi mitoittaa niin, että 

maan pinta säilyy kasvipeitteisenä ja tarvittaessa laiduntamista tulisi rajoittaa aitaamalla. 

Vaikutukset liikenteeseen 

Kaavalla pyritään parantamaan alueen liikenneturvallisuutta mm. varaamalla kevyelle liikenteelle 

ja ratsastukselle tarpeellisia erillisiä reittejä sekä osoittamalla Hyypppäräntielle 

ohjeellinen ratsastusreitin ylityspaikka. Alueen sisäisiä liikenneolosuhteita selkeytetään 

Hyyppäräntien pohjoispuolella keskittämällä autoliikenne uuden kadun kautta kulkevaksi. 

Näin saadaan minimoitua ratsastajien ja autoliikenteen risteämistä sekä vähennettyä autoliikennettä 

ratsastuskentän ympäristöstä. 

Uusien tallirakennusten rakennuttua alueen sisäinen liikenne tulee kasvamaan, mutta jos 

uusi tieyhteys Kytäjäntieltä Usmin suuntaan toteutuu, liikenne Hyyppärän kautta Usmiin tulee 

ainakin vähenemään huomattavasti ja alueen kokonaisliikennemäärä pienenisi. Uuden 

tieyhteyden toteutumismahdollisuus on kaavassa huomioitu siten, että Usmin suuntaan jatkuvalle 

Hyyppäräntielle on annettu muita teitä vähemmän painoarvoa. Se on osoitettu jalankululle 

ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jonka kautta on sallittu ajo kaava-alueen takaisille 

alueille. 

5.5 Ympäristön häiriötekijät 

Helsinki-Tampere-moottoritie aiheuttaa alueelle liikenteen melua, mikä on huomioitu mm. 

määrittelemällä ääneneristävyyttä uuden hevosurheilutoiminnan kannalta välttämätöntä 

henkilökuntaa varten rakennettavassa rakennuksessa. Uusien maneesien sijoittaminen 

metsäsaarekkeen reunalle estää melun leviämistä ja rauhoittaa uusien tallien piha-alueita. 

5.6 Kaavamerkinnät ja –määräykset 

Koska hevostoimintaa varten ei ole olemassa yleisesti käytössä olevia kaavamääräyksiä, 

on asemakaavaa varten laadittu uusia merkintöjä ja määräyksiä. Alueiden käyttötarkoitus-

27 

merkintöinä on hevostalli-, hevossairaala- ja lannankäsittelyalueilla käytetty erilaisia E- eli 

erityisalueen merkintöjä. Muut hevosurheilutoimintaa palvelevat alueet ovat saaneet myös 

uuden merkinnän (PE), koska alueilla on hyvin erityyppisiä toimintoja ja eikä nykyisten hevostallien 

toimimista myös jatkossa ole haluttu estää kaavalla. 

Uusien käyttötarkoitusmerkintöjen lisäksi kaavassa on hevosurheilutoimintaa ohjaavia määräyksiä, 

jotka liittyvät mm. jaloittelutarhojen kokoon, tarhojen ja ratsastuskenttien hulevesien 

käsittelyyn sekä ratsastusreittien ja ratsastukseen varattujen alueiden osoittamiseen 

kaavassa. 

5.7 Nimistö 

Katujen ja puistojen nimet liittyvät alueen historiaan ja vanhoihin paikan- tai tilannimiin. 

Hyyppärän tilan nimi näkyy jo vuodelta 1870 peräisin olevassa Venäläisessä topografikartassa, 

josta löytyy myös alueen halki kulkevan Hyyppäräntien linjaus. Koska Hyyppäräntien 

nimi kertoo alueen historiasta ja on muutenkin vakiintunut nimitys, sen säilyttäminen kaavassa 

on itsestään selvää. Hyyppäräntieltä keskustaan suuntautuva kevyenliikenteenväylä 

on kaavassa nimetty Hyyppäränpoluksi. Hyyppäräntien eteläpuolella sijaitseva puisto on 

puolestaan saanut nimen Hyyppäränpuisto. 

Tilan päärakennukselle suuntautuva uusi katu (Korkkisenkuja) ja Hyyppärän tilaan liittyvä 

puisto/metsäalue (Korkkisenpuisto) on molemmat nimetty Hyyppärän tilaa viimeisenä viljelleen 

Einari Korkkisen mukaan. Myös viimeinen päärakennuksessa asunut henkilö oli nimeltään 

Korkkinen. Einari Korkkisen kuoltua tilan päärakennuksessa nimittäin asui hänen perikuntansa 

osakas Eino Korkkinen vaimoineen. 

Hyyppäräntieltä etelään kääntyvä, siirtolapuutarhalle johtava katu on nimetty Myllyrannantieksi 

ja kevyenliikenteenväylä Myllynrannanraitiksi. Nimitys Myllyranta juontuu siirtolapuutarhan 

tilannimestä sekä viittaa myös Vantaanjoen rannassa Vanhamyllyn talon kohdalla sijainneeseen 

myllyyn. 

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 

Asemakaavan toteuttamisen aikataulu riippuu pääosin alueen toimijoiden tulevien hankkeiden 

aikatauluista. Uusien rakennushankkeiden myötä myös alueen kunnallistekniikkaa aletaan 

toteuttaa ja siinä yhteydessä nykyiset tonteilla kulkevat kunnallistekniikan putket on 

tarkoitus siirtää katualueelle. Kunnallistekniikan kustannusten on arvioitu olevan yhteensä 

noin 1,9 miljoonaa euroa. Tästä kadunrakentamisen osuus on noin 763 000 €, vesihuollon 

rakentamiskustannukset ovat noin 866 000 € ja uusien ratsastusreittien kustannukset ovat 

noin 224 000 €. Lisäksi metsänhoidon ja muun puistorakentamisen (metsitys/niitty) kustannusten 

on arvioitu olevan noin 90 000 €. 

Kadun rakentamisen yhteydessä Hyyppäräntien varressa kulkeva Fortumin 20 kV:n linja 

voidaan muuttaa katuosuudelta maakaapeliksi. Fortumilla on myös tarkoitus kehittää jakeluverkostoaan 

20 kV:n verkoston maakaapeloinnilla siten, että nykyisestä 20 kV:n linjasta 

lähtevät sivuhaarat siirtolapuutarhan ja tontin 1802/6 pylväsmuuntamoille voidaan purkaa 

tarpeettomia, kunhan uusi maakaapeli siirtolapuutarhan puistomuuntamolta Hyyppäräntien 

varteen on rakennettu. 

Alueella jo toimiva Hyvinkään ratsastuskeskus suunnittelee tällä hetkellä uuden tallin rakentamista, 

koska nykyisen vanhan tallin runkosyvyys ei riitä täyttämään vuonna 2014 voimaan 

astuvia määräyksiä tallin sisätilan mitoista. Tarkoituksena toimijoilla on rakentaa pihattotalli

28 

sekä siihen liittyvä hevosten huolto/toimistorakennus, joiden yhteyteen myöhemmässä vaiheessa 

voitaisiin rakentaa noin 10 hevosen yksityistallisiipi. Uusi talli sijoittuisi nykyisen rakennuskannan 

eteläpuoleiselle tontille. 

Muita tallihankkeita ei ole tällä hetkellä tiedossa, mutta ainakin Hyvinkään Urheiluratsastajat 

ry:llä on tarkoitus jossain vaiheessa rakentaa uusi pienempi maneesi nykyisen maneesin 

eteläpuolelle. Isomman uuden maneesin tallirakennuksineen on ajateltu toteutuvan yksityisen 

tahon toimesta. 

Hyvinkäällä 24.päivänä huhtikuuta 2009 

Kaavoituspäällikkö 

Päivi Seppälä

Asemakaavan seurantalomake 

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 

Kunta 

106 

Hyvinkää 

Täyttämispvm 23.04.2009 

Kaavan nimi 

Hyyppärän hevosurheilukeskus, asemakaava 

Hyväksymispvm Ehdotuspvm 

Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.12.2006 

Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 10619:003 

Generoitu kaavatunnus 

Kaava-alueen pinta-ala [ha] 80,2393 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 80,2393 

Maanalaisten tilojen pinta-ala 

[ha] 

Asemakaavan muutoksen pinta-ala 

[ha] 

Ranta-asemakaava 

Rantaviivan pituus [km] 

Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 

Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 

Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. 

[ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] 

Yhteensä 80,2393 100,0 16216 0,02 80,2393 16216 

A yhteensä 

P yhteensä 2,6631 3,3 1666 0,06 2,6631 1666 

Y yhteensä 

C yhteensä 

K yhteensä 

T yhteensä 

V yhteensä 11,1592 13,9 11,1592 

R yhteensä 0,5973 0,7 0,5973 

L yhteensä 11,2491 14,0 11,2491 

E yhteensä 12,1380 15,1 14550 0,12 12,1380 14550 

S yhteensä 

M yhteensä 41,4282 51,6 41,4282 

W yhteensä 1,0044 1,3 1,0044 

Maanalaiset 

tilat 

Yhteensä 

Pinta-ala 

[ha] 

Pinta-ala 

[%] 

Kerrosala 

[k-m²] 

Pinta-alan muut. 

[ha +/-] 

Kerrosalan muut. 

[k-m² +/-] 

Rakennussuojelu 

Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos 

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 

Yhteensä 6 834 6 834

Alamerkinnät 

Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. 

[ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] 

Yhteensä 80,2393 100,0 16216 0,02 80,2393 16216 

A yhteensä 

P yhteensä 2,6631 3,3 1666 0,06 2,6631 1666 

PE 2,6631 100,0 1666 0,06 2,6631 1666 

Y yhteensä 

C yhteensä 

K yhteensä 

T yhteensä 

V yhteensä 11,1592 13,9 11,1592 

VL 1,3018 11,7 1,3018 

VU 9,8574 88,3 9,8574 

R yhteensä 0,5973 0,7 0,5973 

RP 0,5973 100,0 0,5973 

L yhteensä 11,2491 14,0 11,2491 

Kadut 1,7093 15,2 1,7093 

Kev.liik.kadut 0,6000 5,3 0,6000 

LT 8,3293 74,0 8,3293 

LP 0,4237 3,8 0,4237 

LPA 0,1868 1,7 0,1868 

E yhteensä 12,1380 15,1 14550 0,12 12,1380 14550 

EV 1,3464 11,1 1,3464 

E-3 8,5984 70,8 12050 0,14 8,5984 12050 

E-4 0,5488 4,5 1200 0,22 0,5488 1200 

E-5 0,7229 6,0 1300 0,18 0,7229 1300 

EHU 0,9215 7,6 0,9215 

S yhteensä 

M yhteensä 41,4282 51,6 41,4282 

MA 41,4282 100,0 41,4282 

W yhteensä 1,0044 1,3 1,0044 

W 1,0044 100,0 1,0044 

Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos 

Rakennussuojelu 

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 

Yhteensä 6 834 6 834 

Asemakaava 6 834 6 834

118 

119 142 

137 

37 

38 

39 

40 

65 

66 

67 

68 

69 

93 

94 

95 

96 

70 

71 

72 

73 

74 

75 

99 

100 

101 

102 

103 

82 

81 

80 

79 

78 

77 

76 

112 

111 

110 

109 

108 

107 

86 

87 

88 

89 

90 

91 

92 

113 

114 

115 

116 

117 

138 

139 

140 

141 

200 

57 

64 

56 

36 

34 33 

32 

41 

45 

46 

47 

48 

97 

98 

120 

104 

105 

121 

106 

122 

123 

124 

125 

126 

127 

128 

42 

43 

134 

135 

136 

83 

84 

85 

132 

133 

131 

62 

63 

130 

85 

82 

84 

83 

81 

81.5 

80 

85 

83.5 

82 

82 

81 

80 

85.5 

85 

85 

81 

83 

81 

80 

80 

82 

81 

80.5 

80 

81 

80 

80.5 

81 

84 

82 

81 

81 

80 

83.5 

82 

81.5 

80 

87 

86 

88 

95 

97 

92 

87 

85 

90 

86 

90 

87 

98 

90 

85,5 

87 

89 

87 

86 

90 

89 

90 

87 

89 

84 

84 

88 

87,5 

88 

90 

86 

85,5 

84 

88 

88 

88,5 

90 

87 

85 

83 

84 

86 

89 

85 

91 

88 

95 

90 

87,5 

87 

85 

84 

82,5 

83 

83 

82 

81 

81,5 

83 

83,5 

84 

82 

82,5 

84,5 

82 

85 

85 

85 

84 

83 

82,5 

90 

86,5 

91 

90 

88 

87 

87 

86 

85 

87 

86 

85 

83 

82 

81 

81 

81,5 

84 

85 

84 

82 

82 

81 

81 

81 

81 

81 

81 

81.5 

80.5 

81 

81 

80.5 

80.5 

81 

81 

80.5 

82 

82 

81 

80 

80 

Myllykaari 

Peltokaari 

Leikkipolku 

Puutarhatie 

Vanhanmyllyntie 

Koskik 

llyntie 

Hyyppäräntie 

Hyyppäränkatu 


Vantaanjoki 

Vantaanjoki 

anjoki 

Vantaanjoki 

Vantaanjoki 

81,3 

83,1 

81,1 

82,2 

83 

84,2 

k 

at 

kh 

at 

kr 

kr 

kr 

Kh 

kt 

kr 

at 

kr 

v 

v 

sp/125 

sp/86 

sp/79 

sp/78 

sp/77 

v 

sp/93 

sp/112 

sp/100 

sp/111 

sp/110 

sp/109 

sp/107 

sp/128 

v 

sp/126 

sp/124 

sp/121 

sp/122 

sp/120 

sp/98 

sp/85 

sp/82 

sp/81 

sp/80 

sp/73 

sp/71 

sp/57 

sp/64 

sp/34 

sp/33 

sp/68 

sp/69 

v 

sp/47 

sp/46 

sp/43 

sp/42 

sp/48 

sp/41 

sp/45 

sp/134 

sp/135 

sp/136 

sp/130 

sp/131 

sp/132 

sp/133 

sp/62 

v 

v 

v 

1743 

v 

v 

31 

30 

53 

56 

57 

60 

61 

52 

23 

26 19 

18 

22 

21 

26 

48 

25 

27 

29 

75 

23 

22 

21 

32 

29 

28 

24 

27 

26 

25 

12 

10 

38 

13 

11 

35 

16 

14 

34 

20 

9 

17 

15 

31 

122 

33 

20 

18 

30 

125 

32 

19 

77 

46 

27 

25 

26 

42 

17 

54 

43 

14 

19 

41 

20 

55 

40 

5 

22 

6 

21 

38 

58 

39 

18 

17 

23 

24 

37 

59 

36 

19 

20 

49 

22 

15 

50 

45 

28 

64 

65 

16 

72 

51 

74 

44 

18 

24 

3 

14 

6 

10 

25 

13 

11 

12 

35 

34 

62 

21 

22 

28 

33 

27 

32 

14 

20 

31 

13 

29 

30 

1 

21 

17 

4 

16 

5 

8 

9 

15 

28 

27 

16 

124 

19 

17 

21 

24 

15 

82 

16 

39 

17 

41 

117 

40 

118 

37 

86 

59 

58 

53 

81 

55 

56 

2 

13 

13 

62 

42 

121 

116 

36 

14 

119 

15 

120 

123 

18 

18 

20 

2 

22 

13 

25 

24 

23 

13 

12 

26 

27 

11 

29 

28 

20 

21 

21 

14 

24 

17 

18 

10 

31 

1 

30 

11 

10 

22 

23 

2 

14 

5 

25 

9 

16 

19 

14 

15 

16 

17 

18 

19 

18 

37 

38 

39 

40 

41 

4 

5 

41 

38 37 36 

26 

27 

9 

12 

11 

13 

83 89 92 84 

40 

15 

14 

1 

6 7 

61 8 

82 

80 

78 

76 

70 

rp79 

1 

228 

230 

102 

101 

2 

1 

232 

82.5 

81.6 

81.7 

82.4 

.4 

85.0 

85.3 

85.1 

84.8 

84.1 

83.2 

85.1 

84.3 

85.3 

85.2 

81.9 

84.2 

82.1 

83.1 

82.4 

82.4 

85.5 

85.6 

85.3 

85.6 

85.6 

85.3 

85.4 

85.6 

85.6 

85.7 

85.9 

84.9 

84.7 

85.2 

85.1 

85.3 

85.4 

85.5 

83.6 

83.0 

83.8 

84.5 

83.4 

81.9 

82.2 

81.3 

80.6 

80.8 

80.7 

80.9 

80.9 

81.6 

82.3 

81.6 

80.6 

80.6 

80.6 

80.9 

80.6 

80.7 

82.7 

81.9 

83.8 

83.2 

82.4 

82.6 

81.8 

81.7 

79.8 

80.4 

80.7 

80.6 

80.9 

80.9 

81.0 

80.4 

79.8 

80.4 

84.6 

86.2 

86.4 

83.4 

82.7 

83.0 

83.6 

82.6 

82.6 

82.5 

81.3 

81.9 

82.1 

81.7 

81.2 

81.3 

79.8 

80.4 

80.7 

80.7 

80.2 

81.8 

82.3 

82.4 

81.7 

80.6 

81.2 

87.0 

85.6 

87.2 

87.6 

92.6 

90.4 

87.8 

87.4 

97.2 

101.3 

85.1 

85.2 

87.6 

89.7 

90.7 

88.2 

89.9 

85.8 

88.1 

88.2 

93.1 

94.3 

85.2 

88.1 

87.6 

88.4 

86.2 

85.6 

86.2 

88.8 

95.3 

90.3 

90.9 

91.3 

88.8 

89.2 

91.4 

91.2 

89.3 

90.8 

86.4 

86.5 

86.7 

87.1 

89.6 

87.9 

85.2 

85.3 

85.8 

86.1 

86.3 

82.8 

82.8 

84.1 

84.7 

85.1 

82.1 

82.8 

87.9 

87.9 

87.1 

87.3 

87.7 

87.4 

87. 

92.4 

91.1 

91.0 

90.7 

86.9 

89.5 

88.4 

88.8 

88.6 

88.1 

88.4 

88.6 

88.7 

88.9 

88.0 

88.2 

86.8 

86.8 

84.6 

85.2 

82.2 

82.6 

82.5 

82.7 

84.5 

87.8 

87.8 

89.9 

87.9 

89.1 

88.1 

87.9 

88.0 

87.7 

88.1 

87.9 

88.3 

88.4 

8 

88.6 

88.9 

90.2 

89.7 

89.1 

90.3 

90.0 

88.0 

88.2 

88.2 

88.6 

85.7 

86.4 

86.3 

84.7 

83.2 

82.6 

87.3 

87.8 

87.8 

88.0 

86.2 

87 

87.7 

88.2 

87.7 

88.1 

88.1 

88.2 

88.2 

88.2 

88.1 

87.5 

87.5 

85.9 

85.0 

85.8 

83.8 

84.7 

87.0 

85.2 

84.7 

85.3 

86.5 

84.8 

85.2 

85.7 

85.4 

85.1 

87.3 

87.0 

86.9 

94.3 

88.3 

88.5 

87.6 

85.6 

85.5 

87.7 

87.6 

85.4 

85.1 

85.5 

85.5 

85.2 

85.3 

84.8 

83.9 

83.9 

83.7 

85.0 

83.6 

84.0 

82.5 

83.4 

83.0 

83.9 

84.0 

82.2 

82.5 

81.9 

81.6 

83.2 

83. 

85.2 85.1 

83.3 

84.7 

84.4 

84.4 

83.5 

84.3 

83.5 

83.7 

82.2 

81.9 

82.3 

85.5 

86.4 

85.7 

86.1 

85.9 

86.2 

86.5 

85.8 

86.0 

86.2 

86.8 

84.8 

85.2 

83.7 

85.1 

84.7 

84.8 

83.8 

83.5 

82.2 

87.2 

87.1 

86.9 

86.8 

87.5 

87.4 

87.3 

87.5 

87.0 

86.9 

85.8 

86.5 

85.2 

85.8 

85.3 

86.0 

85.6 

85.4 

83.1 

83.2 

82.2 

86.7 

86.6 

87.0 

86.9 

86.8 

87.7 

88.8 

89.7 

94.4 

88.5 

89.6 

90.6 

89.5 

89.4 

86.5 

87.1 

87.0 

87.4 

89.3 

87.5 

86.5 

84.9 

85.4 

85.3 

87.2 

85.4 

82.7 

83.0 

83.4 

82.3 

82.7 

82.2 

83.1 

84.7 

85.4 

84.8 

84.2 

85.4 

86.4 

86.1 

85.4 

85.1 

85.1 

84.2 

84.2 

85.7 

85.4 

84.2 

81.6 

81.5 

81.6 

81.2 

81.3 

80.7 

80.9 

81.4 

81.2 

80.9 

80.8 

81.6 

81.3 

81.4 

81.5 

81.3 

80.7 

80.8 

81.2 

81.3 

80.2 

80.6 

80.7 

80.2 

81.9 

81.9 

81.2 

80.9 

81.0 

81.0 

81.0 

81.1 

81.3 

80.9 

81.1 

80.2 

80.2 

80.3 

80.2 

80.2 

81.9 

81.9 

82.1 

81.1 

81.1 

81.4 

80.9 

80.9 

81.4 

81.7 

83.1 

81.3 

81.4 

80.9 

81.2 

80.9 

81.1 

82.1 

82.3 

81.9 

81.8 

82.7 

81.1 

81.5 

81.2 

81.4 

81.8 

81.7 

81.4 

80.7 

81.4 

81.8 

80.2 

80.0 

82.0 

80.9 

81.4 

80.8 

81.0 

81.0 

79.8 

80.7 

40441 

40713 

40440 

40442 

4153 

40706 

4152 

40707 

4157 

15210 

40443 

40444 

40705 

4155 

4154 

4162 

4163 

4294 

4161 

4293 

4292 

40703 

4160 

4291 

4158 

4159 

4290 

40704 

4298 

4261 

4164 

4295 

4296 

4297 

40702 

40716 

31 

97 

1 

37 

10 

25 

113 

39 

39 

50 

22 

58 

77 

18 

59 

2 

2 

112 

150 

1 

10 

14 

34 

55 

62 

1 

71 

1 

15 

66 

4 

5 

2 

3 

3 

96 

50 

22 

58 

3 3 79 

77 

5 

35 

38 

1 

74 

1 

15 

73 

71 

59 

15 

1 

2 

18 

1 

2 

39 

61 

67 

3 

5 

9 

17 

3 

97 

86 

11 

3 79 

163 

51 

62 

60 

65 

63 

16 

1 

162 

161 

50 

10 

61 

11 

3 

40 

23 

40 

17 

14 

14 

15 

119 

10 

156 

157 

67 

14 

68 

1 

8 

33 

91 

56 

85 

32 

81 

76 

2 

1 

126 

116 

10 

11 

31 

9 

117 

7 

8 

26 

118 

2 

5 

6 

57 

39 

42 

43 

2 

5 

poolokenttä 

Kenttä 

Kenttä 

Kenttä 

vr 

rs 

110 kV 

110 kv 

20 kV 

110 kv 

20 kV 

110 kV 

20 kV 

110 kV 

20 kV 

19:139 

13: 

13:387 

13:421 

13:359 

13:359 

13:386 

1160 

19:128 

19:30 

13:41 

19:127 

13:393 

13:419 

13:384 

13:375 

13:401 

13:392 

13:394 

13:373 

13:376 

13:389 

13:390 

13:391 

13:393 

13:421 

13:388 

13:374 

13:417 

8:176 

13:416 

13:411 

18:405 

18:388 

8:2 

8:175 

876:1 

13:408 

13:407 

8:77 

13:383 

62 

62 

60 

103 

58 

9 

4 

8 

5 

222 

7 

20 

14 

30 

11 

2 

10 

3 

25 

26 

22 

1 

21 

18 

19 

24 

15 

23 

17 

16 

68 

1 

2 

13 

3 

4 

14 

66 

8 

5 

12 

11 

6 

10 

7 

9 

64 

226 

224 

450 

451 

Kenttä 

3 

3 

3 

Ras 

Ras 

MERKKIEN SELITYKSET: 

ajoneuvot 

ratsastus 

kevytliikenne 

latureitti 

pysäköinti 

kaava-alueen rajaus 

MANEESI 

24 x 80 m 

STABLE 

CHABLIS 

(Hirsitalli) 

POOLO-TALLI 

KAHVILA-RAVINTOLA 

Hyyppärän 

Kartano 

MATONPESUPAIKKA 

HYVINKÄÄN 

HEVOSSAIRAALA 

VALJAS-KOLMIO 

KENGITYSSEPPÄ 

Yleinen 

ratsastuskenttä 

Viljelypalstat 

HYVINKÄÄN 

RATSASTUSKESKUS 

Maastoratsastusrata 

Puhtaiden 

maiden 

välivarastointialue 

Jousiammuntarata 

Nurmipintainen 

ratsastusalue 

(Poolokenttä) 

Liite 2. Alueen nykytilanne

Liite 3. Kaavaluonnos ve 1

Liite 4. Kaavaluonnos ve 2

118 

119 142 

137 

69 

93 

94 

95 

96 

73 

74 

75 

99 

100 

101 

102 

103 

79 

78 

77 

76 

112 

111 

110 

109 

108 

107 

86 

87 

88 

89 

90 

91 

92 

113 

114 

115 

116 

117 

138 

139 

140 

141 

200 

97 

98 

20 

104 

105 

106 

2 

125 

6 

134 

135 

136 

85 133 

85 

82 

84 

83 

85 

83.5 

81 

82 

81 

81 

80.5 

84 

82 

80 

83.5 

82 

88 

95 

97 

92 

87 

85 

86 

90 

87 

98 

90 

85,5 

89 

90 

87 

89 

84 

84 

87,5 

88 

90 

86 

85,5 

84 

88 

88,5 

90 

87 

85 

83 

84 

89 

85 

91 

88 

95 

90 

87,5 

87 

85 

84 

82,5 

84,5 

82 

85 

84 

83 

82,5 

86,5 

91 

90 

88 

87 

87 

86 

85 

80.5 

81 

81 

82 

82 

81 

Myllykaari 

Peltokaari 

Leikkipolku 

Puutarhatie 

Van 


v 

v 

sp/125 

sp/86 

sp/79 

sp/78 

sp/77 

v 

sp/93 

sp/112 

sp/100 

sp/111 

sp/110 

sp/109 

sp/107 

126 

21 

p/122 

p/120 

sp/98 

sp/73 

sp/69 

sp/134 

sp/135 

sp/136 

sp/133 

v 

v 

1743 

v 

31 

30 

53 

56 

57 

60 

61 

52 

19 

18 

22 

21 

26 

48 

25 

27 

29 

75 

23 

22 

21 

32 

29 

28 

24 

27 

26 

25 

12 

10 

38 

13 

11 

35 

16 

14 

34 

20 

9 

17 

15 

31 

122 

33 

20 

18 

30 

125 

32 

19 

77 

46 

27 

25 

26 

42 

17 

54 

43 

14 

19 

41 

20 

55 

40 

5 

22 

6 

21 

38 

58 

39 

18 

17 

23 

24 

37 

59 

36 

19 

20 

49 

22 

15 

50 

45 

28 

64 

65 

16 

72 

51 

74 

44 

18 

35 

34 

62 

21 

22 

28 

33 

27 

32 

14 

20 

31 

13 

29 

30 

1 

21 

17 

4 

16 

5 

124 

17 

36 

13 

14 

15 

16 

17 

18 

19 

18 

41 

13 

15 

1 

82.5 

81.7 

82.4 

85.0 

85.3 

85.1 

84.8 

84.1 

83.2 

85.1 

84.3 

85.3 

85.2 

.1 

83.1 

82.4 

82.4 

85.5 

85.3 

85.4 

85.3 

81.9 

82.2 

81.3 

80.9 

81.6 

82.3 

81.6 

80.9 

82.7 

81.9 

83.8 

83.2 

82.4 

82.6 

81.8 

81.7 

80.7 

80.6 

84.6 

86.2 

86.4 

83.4 

82.7 

83.0 

83.6 

82.6 

82.6 

82.5 

81.3 

81.9 

82.1 

81.7 

3 

9.8 

80.4 

81.8 

82.3 

82.4 

81.7 

92.6 

90.4 

87.8 

87.4 

97.2 

101.3 

85.1 

85.2 

93.1 

94.3 

85.2 

88.8 

89.2 

91.4 

91.2 

89.3 

90.8 

86.4 

86.5 

86.7 

87.1 

89.6 

87.9 

85.2 

85.3 

85.8 

86.1 

86.3 

82.8 

82.8 

84.1 

84.7 

85.1 

82.1 

82.8 

88.4 

88.8 

88.6 

88.1 

88.4 

88.6 

88.7 

88.9 

88.0 

88.2 

86.8 

86.8 

84.6 

85.2 

82.2 

82.6 

82.5 

82.7 

84.5 

88.2 

88.2 

88.6 

85.7 

86.4 

86.3 

84.7 

83.2 

82.6 

88.1 

88.1 

88.2 

88.2 

88.2 

88.1 

87.5 

87.5 

85.9 

85.0 

85.8 

83.8 

84.7 

87.0 

85.2 

84.7 

85.3 

86.5 

84.8 

94.3 

88.3 

88.5 

87.6 

85.6 

85.5 

87.7 

87.6 

85.4 

85.1 

85.5 

85.5 

85.2 

85.3 

84.8 

84.3 

83.5 

82.2 

85.1 

84.7 

84.8 

83.8 

83.5 

82.2 

85.2 

85.8 

85.3 

86.0 

85.6 

85.4 

83.1 

83.2 

82.2 

88.5 

89.6 

90.6 

89.5 

89.4 

86.5 

87.1 

87.0 

87.4 

89.3 

87.5 

86.5 

84.9 

85.4 

85.3 

87.2 

85.4 

82.7 

83.0 

83.4 

82.3 

82.7 

82.2 

83.1 

81.3 

81.3 

81.9 

81.9 

81.2 

81.0 

81.1 

81.3 

80.9 

81.1 

81.9 

81.9 

82.1 

81.1 

81.1 

81.4 

82.1 

82.3 

81.9 

81.8 

82.7 

81.1 

81.5 

81.2 

81.4 

81.8 

81.7 

81.4 

80.7 

81.4 

81.8 

81.4 

40441 

40713 

40440 

40442 

40706 

40443 

40444 

40705 

4293 

4292 

40703 

4291 

4290 

40704 

716 

31 

1 

113 

39 

39 

2 

2 

112 

62 

71 

1 

15 

66 

4 

5 

2 

3 

3 

5 

35 

38 

1 

15 

1 

2 

3 

16 

1 

3 

40 

1 

85 

32 

117 

26 

118 

poolokenttä 

Kenttä 

Kenttä 

Kenttä 

83,1 

81,1 

110 kV 

110 kv 

20 kV 

110 kv20 kV 

110 kV 

20 kV 

kh 

at 

kr 

kr 

kr 

kt 

kr 

kr 

1160 

19:128 

19:30 

13:419 

13:384 

13:374 

13:411 

7 

8:77 

13:383 

Kenttä 

3 

9 

4 

8 

5 

222 

7 

20 

11 

2 

10 

3 

25 

26 

22 

1 

21 

18 

19 

24 

15 

23 

17 

16 

1 

2 

13 

3 

4 

14 

8 

5 

12 

11 

6 

10 

7 

9 

226 

224 

451 

Vantaanjoki 

MERKKIEN SELITYKSET: 

katu 

ratsastus 

kevytliikenne 

latureitti 

pysäköinti 

ajoyhteys 

Ratsastuskenttä 

40x70m 

p 

p 

p 

hule 

hule 

hule 

MANEESI 

24 x 80 m 

MANEESI 

25 x 62 m 

MANEESI 

30 x 80 m 

TALLI 

(38 kpl) 

TALLI 

(30 kpl + 

ponit 16 kpl) 

TALLI 

(30-40 kpl) 

TALLI 

(30 kpl) 

LANNAN 

KÄSITTELYRAKENNUS 

Kävelykone 

MONITOIMITALO 

PONITALLI/ 

KOTIELÄINPIHA 

RAVINTOLA 

MATONPESUPAIKKA 

HYVINKÄÄN 

HEVOSSAIRAALA 

HEVOSVARUSTE- 

KAUPPA 

KENGITYS- 

SEPPÄ 

Yleinen 

ratsastuskenttä 

Maastoratsastusrata 

Viljelypalstat 

Tuulensuojavyöhyke 

Nurmipintainen 

ratsastusalue 

(Poolokenttä) 


30x60m 

Tarhat 

Tarhat 

Tarhat 

Liite 5. Havainnekuva 

Laidun 

Laidun 

Laidun 

Laidun 

p 

p 

p 

p 

p 

p 

p 

Tarhat 

TALLI 

(30 kpl + 

ponit 16 kpl) 


20x60m 

p 

TALONMIES- 

RAKENNUS

118 

119 142 

137 

37 

38 

39 

40 

65 

66 

67 

68 

69 

93 

94 

95 

96 

70 

71 

72 

73 

74 

75 

99 

100 

101 

102 

103 

82 

81 

80 

79 

78 

77 

76 

112 

111 

110 

109 

108 

107 

86 

87 

88 

89 

90 

91 

92 

113 

114 

115 

116 

117 

138 

139 

140 

141 

200 

57 

64 

55 

56 

52 

36 

35 

34 33 

32 

31 

30 

29 

58 

41 

45 

46 

47 

48 

97 

98 

120 

104 

105 

121 

106 

122 

123 

124 

125 

126 

127 

128 

42 

43 

44 

134 

135 

136 

83 

84 

85 

132 

133 

131 

61 

62 

63 

129 

130 

85 

82 

84 

83 

81 

81 

81.5 

80 

81 

85 

83.5 

82 

82 

81 

80 

82 

85.5 

85 

85 

85 

81 

83 

80 

80 

82 

84 

85 

81 

80 

80 

81 

82 

81 

80.5 

80 

81 

80 

80.5 

81 

80.5 

80.5 

80 

84 

82 

81 

81 

80 

80 

83.5 

82 

81.5 

80 

81 

80.5 

87 

86 

88 

95 

97 

92 

87 

85 

90 

86 

90 

87 

98 

90 

85,5 

87 

87 

86 

87 

89 

87 

86 

90 

89 

90 

87 

89 

84 

84 

88 

87,5 

88 

90 

86 

85,5 

84 

88 

88 

88,5 

90 

87 

85 

83 

84 

87 

86 

89 

85 

86 

91 

88 

95 

90 

87,5 

87 

85 

84 

82,5 

83 

83 

82 

81 

81,5 

83 

83,5 

84 

82 

82,5 

84,5 

82 

85 

85 

85 

84 

83 

82,5 

85 

90 

86,5 

91 

90 

88 

87 

87 

86 

85 

85,5 

87 

81,5 

85 

86 

85 

83 

82 

81 

81 

81,5 

84 

85 

84 

82 

82 

81 

81 

81 

81 

81 

81 

81 

81.5 

80.5 

81 

81 

81.5 

80.5 

80.5 

81 

81 

81 

81 

80.5 

82 

82 

81 

80 

80 

Myllykaari 

Peltokaari 

Leikkipolku 

Puutarhatie 


Koskikaari 



Hyyppäränkatu 


Vantaanjoki 

Vantaanjoki 

Vantaanjoki 

Vantaanjoki 

Vantaanjoki 

81,3 

81,3 

83,1 

81,1 

82,2 

83,7 

84,2 

k 

at 

k 

k 

kh 

at 

kr 

kr 

kr 

Kh 

kt 

kr 

at 

kr 

v 

v 

sp/125 

sp/86 

sp/79 

sp/78 

sp/77 

v 

sp/93 

sp/112 

sp/100 

sp/111 

sp/110 

sp/109 

sp/107 

sp/128 

v 

sp/126 

sp/124 

sp/121 

sp/122 

sp/120 

sp/98 

sp/52 

sp/85 

sp/82 

sp/81 

sp/80 

sp/73 

sp/71 

sp/57 

sp/64 

sp/30 

sp/31 

sp/34 

sp/33 

sp/68 

sp/69 

v 

sp/47 

sp/46 

sp/44 

sp/43 

sp/42 

sp/48 

sp/41 

sp/45 

sp/134 

sp/135 

sp/136 

sp/130 

sp/129 

sp/131 

sp/132 

sp/133 

sp/61 

sp/62 

v 

v 

v 

1743 

v 

v 

19:130 

19:131 

19:6 

19:139 

29 

13:422 

13:387 

13:421 

13:359 

13:359 

13:386 

1160 

19:128 

19:30 

13:381 

13:419 

19:127 

13:393 

13:419 

13:384 

13:375 

13:401 

13:419 

13:392 

13:394 

13:373 

13:376 

13:389 

13:390 

13:391 

13:393 

13:421 

13:388 

13:374 

13:417 

8:176 

13:416 

13:411 

18:405 

18:388 

8:2 

8:175 

876:1 

13:408 

13:407 

8:77 

13:383 

18:419 

18:219 

18:434 

3:403 

31 

30 

53 

56 

57 

60 

61 

52 

23 

26 19 

18 

22 

21 

26 

48 

25 

27 

29 

75 

23 

22 

21 

32 

29 

28 

24 

27 

26 

25 

12 

10 

38 

13 

11 

35 

16 

14 

34 

20 

9 

17 

15 

31 

122 

33 

20 

18 

30 

125 

32 

19 

77 

46 

27 

25 

26 

42 

17 

54 

43 

14 

19 

41 

20 

55 

40 

5 

22 

6 

21 

38 

58 

39 

18 

17 

23 

24 

37 

59 

36 

19 

20 

49 

22 

15 

50 

45 

28 

64 

65 

16 

72 

51 

74 

44 

18 

24 

3 

14 

6 

10 

25 

13 

11 

12 

35 

34 

62 

21 

22 

28 

33 

27 

32 

14 

20 

31 

13 

29 

30 

1 

21 

17 

4 

16 

5 

8 

9 

15 

28 

27 

16 

124 

19 

17 

20 

21 

24 

15 

19 

22 

82 

8 

8 

19 

16 

39 

17 

41 

117 

40 

118 

37 

86 

12 

59 

58 

53 

81 

55 

56 

9 

10 

2 

13 

13 

62 

42 

121 

116 

36 

14 

119 

15 

120 

123 

18 

18 

42 

41 

37 

39 

17 

14 

20 

2 

22 

13 

25 

24 

23 

13 

4 

12 

9 

8 

7 

6 

26 

27 

11 

29 

28 

20 

21 

21 

14 

24 

17 

18 

10 

31 

1 

30 

11 

10 

22 

23 

2 

2 

13 

14 

6 

5 

25 

7 

8 

9 

16 

19 

14 

15 

16 

17 

18 

19 

18 

35 

36 

37 

38 

39 

40 

41 

1 

4 

5 

41 

38 

37 

36 

35 

34 

32 

31 

26 

27 

28 

9 

12 

11 

13 

83 89 92 

84 

40 

15 

14 

1 

6 7 

61 8 

82 

80 

78 

76 

70 

136 

9 

29 

rp79 

1 

228 

230 

102 

3 

101 

2 

1 

232 

82.5 

81.6 

81.7 

82.4 

81.4 

80.4 

80.7 

81.2 

80.8 

85.0 

85.3 

85.1 

84.8 

84.1 

83.2 

85.1 

84.3 

85.3 

85.2 

81.9 

84.2 

82.1 

83.1 

82.4 

82.4 

81.4 

2.4 

81.4 

81.8 

81.9 

85.5 

85.9 

85.6 

85.3 

85.6 

85.6 

85.3 

85.7 

85.8 

85.4 

85.7 

85.6 

85.6 

85.7 

85.7 

85.9 

84.9 

84.7 

85.2 

85.1 

85.2 

85.3 

85.4 

85.5 

83.6 

83.0 

83.8 

84.5 

83.4 

82.3 

82.7 

83.6 

86.2 

82.8 

84.3 

81.9 

82.2 

81.3 

80.6 

80.8 

80.7 

80.9 

80.9 

80.9 

80.9 

80.9 

81.1 

80.6 

81.6 

82.3 

81.6 

80.6 

80.6 

80.6 

80.9 

80.6 

80.7 

80.4 

80.4 

80.9 

82.7 

81.9 

83.8 

83.2 

82.4 

82.6 

81.8 

81.7 

79.8 

80.4 

80.7 

80.6 

80.9 

80.9 

81.0 

80.4 

79.8 

80.4 

.9 

81.0 

80.8 

80.3 

80.9 

80.8 

84.6 

86.2 

86.4 

83.4 

82.7 

83.0 

83.6 

82.6 

82.6 

82.5 

81.3 

81.9 

82.1 

81.7 

81.2 

81.3 

79.8 

80.4 

80.7 

80.7 

80.2 

6 

0.5 

80.9 

80.8 

80.7 

81.8 

82.3 

82.4 

81.7 

80.6 

81.2 

80.6 

80.6 

80.9 

81.2 

80.9 

87.0 

85.6 

87.2 

87.6 

92.6 

90.4 

87.8 

87.4 

97.2 

101.3 

85.1 

85.2 

87.6 

89.7 

90.7 

88.2 

89.9 

88.8 

88.4 

8 

85.8 

88.1 

88.2 

93.1 

94.3 

85.2 

88.1 

87.6 

88.4 

86.2 

85.6 

85.9 

86.2 

88.8 

95.3 

90.3 

90.9 

91.3 

88.8 

89.2 

91.4 

91.2 

89.3 

90.8 

86.4 

86.5 

86.7 

87.1 

89.6 

87.9 

85.2 

85.3 

85.8 

86.1 

86.3 

82.8 

82.8 

84.1 

84.7 

85.1 

82.1 

82.8 

87.9 

87.9 

87.1 

87.3 

87.7 

87.4 

87.4 

88.0 

88.4 

92.4 

91.1 

91.0 

90.7 

86.9 

89.5 

88.4 

88.8 

88.6 

88.1 

88.4 

88.6 

88.7 

88.9 

88.0 

88.2 

86.8 

86.8 

84.6 

85.2 

82.2 

82.6 

82.5 

82.7 

84.5 

87.8 

87.8 

89.9 

87.9 

89.1 

88.1 

87.9 

88.0 

87.7 

88.1 

87.9 

88.3 

88.4 

88.2 

87.7 

87.9 

88.4 

87.6 

88.6 

88.9 

90.2 

89.7 

89.1 

90.3 

90.0 

88.0 

88.2 

88.2 

88.6 

85.7 

86.4 

86.3 

84.7 

83.2 

82.6 

87.3 

87.8 

87.8 

88.0 

86.2 

87.6 

87.7 

88.2 

87.7 

88.1 

88.1 

88.2 

88.2 

88.2 

88.1 

87.5 

87.5 

85.9 

85.0 

85.8 

83.8 

84.7 

87.0 

85.2 

84.7 

85.3 

86.5 

84.8 

85.2 

85.7 

86.1 

86 

85.4 

85.1 

87.3 

87.0 

86.9 

94.3 

88.3 

88.5 

87.6 

85.6 

85.5 

87.7 

87.6 

85.4 

85.1 

85.5 

85.5 

85.2 

85.3 

84.8 

83.9 

83.9 

83.7 

83.7 

85.0 

83.6 

84.0 

82.5 

83.4 

83.0 

83.9 

84.0 

82.2 

82.5 

81.9 

81.6 

83.2 

83.2 

85.2 85.1 

83.3 

84.7 

84.4 

84.4 

83.5 

84.3 

83.5 

83.7 

82.2 

81.9 

82.3 

83.1 

8 

85.5 

86.4 

85.7 

86.1 

85.9 

86.2 

86.5 

85.8 

86.0 

86.2 

86.8 

84.8 

85.2 

83.7 

85.1 

84.7 

84.8 

83.8 

83.5 

82.2 

83.1 

87.2 

87.1 

86.9 

86.8 

87.5 

87.4 

87.3 

87.5 

87.0 

86.9 

85.8 

86.5 

85.2 

85.8 

85.3 

86.0 

85.6 

85.4 

83.1 

83.2 

82.2 

86.7 

86.9 

86.6 

87.0 

86.9 

86.8 

87.7 

88.8 

89.7 

94.4 

88.5 

89.6 

90.6 

89.5 

89.4 

86.5 

87.1 

87.0 

87.4 

89.3 

87.5 

86.5 

84.9 

85.4 

85.3 

87.2 

85.4 

82.7 

83.0 

83.4 

82.3 

82.7 

82.2 

83.1 

84.7 

85.4 

86.4 

84.8 

84.2 

84.3 

85.4 

86.4 

86.1 

85.4 

85.1 

85.1 

84.2 

83.8 

84.2 

85.7 

85.4 

84.2 

81.6 

81.5 

81.6 

81.2 

81.3 

80.7 

80.9 

81.4 

81.2 

80.9 

80.8 

82.0 

80.8 

81.6 

81.3 

81.4 

81.5 

81.3 

80.7 

80.8 

81.2 

81.3 

80.6 

80.2 

80.6 

80.7 

80.2 

.3 

81.9 

81.9 

81.2 

80.9 

81.0 

81.0 

81.0 

81.1 

81.3 

80.9 

81.1 

80.2 

80.2 

80.3 

80.2 

80.2 

81.6 

81.9 

81.9 

82.1 

81.1 

81.1 

81.4 

80.9 

80.9 

81.4 

81.7 

83.1 

81.3 

81.4 

81.2 

80.9 

81.2 

80.9 

81.1 

81.1 

81.2 

81.3 

82.1 

82.3 

81.9 

81.8 

82.7 

81.1 

81.5 

81.2 

81.4 

81.8 

81.7 

81.4 

80.7 

81.4 

81.8 

80.2 

80.0 

82.0 

80.9 

81.4 

80.9 

80.8 

81.0 

81.0 

79.8 

80.7 

81.1 

80.9 

40441 

40713 

40439 

40440 

40442 

40715 

4153 

40706 

4152 

4242 

40707 

4157 

15210 

40443 

40444 

40705 

40309 

4155 

4154 

4162 

4163 

4294 

4161 

4293 

4292 

40703 

4160 

4291 

4158 

4159 

4290 

40704 

4165 

4298 

4261 

4164 

4295 

4296 

4297 

40702 

40716 

31 

97 

1 

37 

25 

10 

2 

3 

11 

15 

4 

13 

25 

74 

26 

113 

39 

39 

19 

20 

52 

50 

21 

8 

22 

58 

77 

18 

59 

2 

2 

112 

2 

150 

10 

10 

14 

34 

55 

62 

1 

71 

1 

15 

66 

4 

5 

2 

3 

3 

88 

96 

50 

22 

58 

3 3 13 

6 

79 

77 

5 

35 

38 

1 

74 

1 

15 

73 

71 

59 

15 

1 

2 

1 

70 

8 

18 

1 

2 

39 

61 

67 

3 

5 

9 

17 

3 

97 

86 

11 

3 79 

163 

51 

62 

60 

65 

63 

16 

1 

162 

161 

16 

50 

10 

61 

11 

3 

40 

23 

40 

17 

14 

14 

15 

119 

10 

156 

157 

67 

14 

68 

1 

8 

33 

91 

56 

85 

32 

81 

76 

2 

1 

126 

116 

10 

11 

31 

9 

6 

117 

7 

8 

26 

118 

2 

5 

6 

57 

39 

42 

43 

1 

2 

5 

2 

poolokenttä 

Kenttä 

Kenttä 

Kenttä 

vr 

rs 

110 kV 

110 kv 

20 kV 

20 kV 

110 kv 

20 kV 

110 kV 

20 kV 

110 kV 

20 kV 

62 

62 

60 

103 

58 

9 

4 

8 

5 

222 

7 

20 

14 

30 

11 

2 

10 

3 

25 

26 

22 

1 

21 

18 

19 

24 

15 

23 

17 

16 

68 

1 

2 

13 

3 

4 

14 

66 

8 

5 

12 

11 

6 

10 

7 

9 

64 

226 

224 

450 

451 

Kenttä 

3 

3 

3 

Ras 

Ras 

100 

30 40 

0 10 20 50 

h 

le 

I tl 50 

ajo 

ajo 

z 

z 

ajo 

pv 

pv 

pv 

pp 

pp 

250 

2as 

t 150 

I2/ 

p 

p 

p 

p 

ur 

pp 

pv 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

P 

ur 

ur 

ur 

P 

P 

P 

P 

P 

ur 

I pm 4480 

e-3 

pp/rm 

pp 

ajo-4 

h 

pp/ta 

ur 

ur 

ur 

ur 

ur 

ur 

ur 

ur 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

p 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

rr 

ajo 

ajo 

e-3 

p 

maneesi 

maneesi 

s-7 s-7 

mke 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

z 

sr-11 

sr-10 

sr-10 

hu/as 

y 

s-8 

sr-10 

sr-10 

rr 

sä 

ajo 

ajo 

hule-2 

hule-2 

hule-2 

ajo-4/rr 

HYYPPÄRÄNTIE 


MYLLYRANNANTIE 

MYLLYRANNANRAITTI 

KORKKISENKUJA 

HYYPPÄRÄNPOLKU 

1300 

195 

97 

Iu2/3 

100 

57 

345 

140 

82 

mke/sr 

I 

I 

Iu1/3 

I 

1 2 

3 

2400 

1700 

2000 

1700+ph850 

800 

240 

360 

1000 

1 

2 

3 

4 

5 

6 

7 

jt250m2/he 

jt250m2/he 

1 

2 

Iu1/3 

50 

1200 

rry 

(1801) 

35 dBA 

(1802) 

e 

y 

a 

p 

maneesi 

1600kt 150 

hule-2 

va 

va 

va-2 

pp/h 

z 

ra 

ra 

ra-1 

ra-1 

ra-1 

ra-1 

va 

(1801) 

va-2 

va-2 

va-2 

va-2 

va-2 

sv-1 

sv-1 

sv-1 

200 

kt 

p 

saa 

saa 

z 

z 

o 

o 

o 

hule-2 

hule-2 

KORKKISENPUISTO 

HYYPPÄRÄNPUISTO 

25540 

43680 

24880 

43590 

24570 

44430 

25610 

44350 

1801 

1802 

1803 

VANHAMYLLY 

19 

8 

SVEITSI 

7 

19 

VANHAMYLLY 

VL 

VP 

EV 

AO 

EV 

VR 

LT 

RP 

VL 

E-3 

E-3 

E-4 

VU-7 

E-5 

LP-5 

EV 

EV 

MA-2 

MA-3 

MA-2 

RP 

LP-6 

PE 

EHU 

PE/s 

LPA 

W 

W 

LT 

W 

W 

EV 

HYYPPÄRÄN HEVOSURHEILUKESKUS 19:003 


Liite 6

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 

PE 

PE/s 

VL 

VU-7 

RP 

LT 

LP-5 

HEVOSURHEILUTOIMINTAAN LIITTYVIEN PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE. 

ALUEELLE SAA SIJOITTAA HEVOSURHEILUTOIMINTAA PALVELEVIA TOIMINTOJA SEKÄ SIIHEN LIITTYVIÄ 

MYYMÄLÄTILOJA. 

HEVOSURHEILUTOIMINTAAN LIITTYVIEN PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖN JA 

HISTORIALTAAN ARVOKKAAN TILAKESKUKSEN OMINAISPIIRTEET SÄILYTETÄÄN. 

ALUEELLE SAA SIJOITTAA HEVOSURHEILUTOIMINTAA PALVELEVIA TOIMINTOJA, SIIHEN LIITTYVIÄ 

MYYMÄLÄTILOJA SEKÄ KAHVILA- JA RAVINTOLAPALVELUITA. KORTTELIALUEEN AUTOPAIKKOJA SAADAAN 

SIJOITTAA LP-5- JA LP-6-ALUEILLE. 

LÄHIVIRKISTYSALUE. 

URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE. 

ALUEELLE SAA RAKENTAA HEVOSURHEILUA PALVELEVIA MAASTOPOLKUJA JA HARJOITUSRATOJA, SEKÄ 

TOIMINNAN KANNALTA VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ RAKENNELMIA TAI KATOKSIA. 

RYHMÄPUUTARHA- JA PALSTAVILJELYALUE. 

MAANTIEN ALUE. 

YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. 

ALUEEN AUTOPAIKOISTA ENINTÄÄN 50 % SAADAAN KÄYTTÄÄ SULUISSA MAINITTUJEN KORTTELEIDEN 

AUTOPAIKKOJA VARTEN. 

mke 

mke/sr 

35 dBA 

hule-2 

e-3 

jt250m2/he 

MAAKELLARI. 

SUOJELTAVA MAAKELLARI. 

MERKINTÄ OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JONKA PUOLEISTEN RAKENNUKSEN ULKOSEINIEN SEKÄ 

IKKUNOIDEN JA MUIDEN RAKENTEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN LIIKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA 

VÄHINTÄÄN 35 dBA. 

OHJEELLINEN HULE- JA VALUMISVESIEN KÄSITTELYÄ VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 

ALUE, JOLLE VOIDAAN SIJOITTAA YLEINEN MATONPESUPAIKKA SEKÄ TOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA JA 

LAITTEITA. KÄYTTÖÄ PALVELEVIA HUOLTOTILOJA SAA RAKENTAA ENINTÄÄN 20 K-M2, SEKÄ LISÄKSI 

KATOKSIA ENINTÄÄN 50 M2. RAKENNELMIEN TULEE SOPEUTUA MITTAKAAVALTAAN, VÄRITYKSELTÄÄN JA 

ULKOASULTAAN MAISEMAAN JA OLEMASSA OLEVAAN RAKENNUSKANTAAN. 

JALOITTELUTARHOJA TULEE VARATA VÄHINTÄÄN 250 M2 JOKAISTA YHTÄ AIKAA ULKOILEVAA HEVOSTA 

TAI KAHTA PONIA KOHDEN. 

ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. 

PUIN JA PENSAIN ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. 

KATU. 

sr-11 

s-7 

s-8 

sv-1 

saa 

RAKENNUSTAITEELLISESTI, KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA MAISEMALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS. 

RAKENNUSTA EI SAA PURKAA EIKÄ SIINÄ SAA SUORITTAA SELLAISIA KORJAUS- JA MUUTOSTÖITÄ, 

JOTKA TURMELEVAT RAKENNUKSEN JULKISIVUJEN TAI VESIKATON KULTTUURIHISTORIALLISTA TAI 

RAKENNUSTAITEELLISTA ARVOA JA TYYLIÄ. MIKÄLI RAKENNUKSESSA ON AIKAISEMMIN SUORITETTU 

TÄLLAISIA TOIMENPITEITÄ, ON RAKENNUS KORJAUS- JA MUUTOSTÖIDEN YHTEYDESSÄ PYRITTÄVÄ 

KORJAAMAAN ENTISTÄEN. 

ENNEN RAKENNUSLUPAA TAI RAKENNUKSEN KORJAUSTA, MUUTTAMISTA TAI MUUTA MRA 62 §:SSÄ 

TARKOITETTUA TOIMENPIDETTÄ KOSKEVAN HAKEMUKSEN RATKAISEMISTA ON VARATTAVA 

MAAKUNTAMUSEOLLE TILAISUUS LAUSUNNON ANTAMISEEN. 

SUOJELTAVA ALUEEN OSA, JOLLA OLEMASSA OLEVA PUUSTO TULEE SÄILYTTÄÄ JA HOITAA NIIN, 

ETTEIVÄT ALUEEN KULTTUURIHISTORIALLISET JA MAISEMALLISET ARVOT TAI LUONNE MUUTU. 

SUOJELTAVA ALUEEN OSA, JOLLA OLEMASSA OLEVA PUUSTO TULEE SÄILYTTÄÄ JA HOITAA NIIN, ETTÄ 

MAISEMAN LUONNE EI OLENNAISESTI MUUTU. 

SUOJELTAVA PUU. 

VESISTÖN SUOJAVYÖHYKE, JONKA KASVILLISUUS TULEE SÄILYTTÄÄ JA UUSIEN 

KASVILLISUUSVYÖHYKKEIDEN SYNTYMISTÄ TUHOUTUNEIDEN TILALLE TULEE EDISTÄÄ. ALUEELLE SAA 

RAKENTAA ULKOILUREITTEJÄ. 

PUHDISTETTAVA/KUNNOSTETTAVA MAA-ALUE. 

LP-6 

LPA 

E-3 

E-4 

E-5 

EHU 

EV 

MA-2 

MA-3 

YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. 

ALUEEN AUTOPAIKOISTA ENINTÄÄN 50 % SAADAAN KÄYTTÄÄ SULUISSA MAINITTUJEN KORTTELEIDEN 

AUTOPAIKKOJA VARTEN. ALUEEN LÄPI SAA JÄRJESTÄÄ AJON SIIHEN RAJOITTUVILLE TONTEILLE. 

AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE. 

HEVOSURHEILUTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. 

ALUEELLE SAA RAKENTAA HEVOSTALLEJA, MANEESEJA SEKÄ NIIHIN LITTYVIÄ RAKENNUKSIA JA 

RAKENNELMIA. 

ERITYISRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOHON SAA RAKENTAA ELÄINLANNAN KÄSITTELYÄ JA 

VARASTOINTIA VARTEN TARVITTAVIA RAKENNUKSIA JA RAKENNELMIA. 

LANTAA EI SAA VARASTOIDA AVOTILASSA. RAKENNUSTEN JA RAKENNELMIEN TULEE TÄYTTÄÄ TERVEYS- 

JA YMPÄRISTÖVIRANOMAISTEN NIILLE ANTAMAT MÄÄRÄYKSET. 

ERITYISRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOHON SAA RAKENTAA HEVOSSAIRAALAN SEKÄ SIIHEN LIITTYVIÄ 

RAKENNUKSIA JA RAKENNELMIA. KORTTELIALUEEN AUTOPAIKKOJA SAADAAN SIJOITTAA LP-6-ALUEELLE. 

HEVOSURHEILUALUE. 

ALUEELLE SAA RAKENTAA RATSASTUSKENTÄN SEKÄ SIIHEN LIITTYVIÄ TARPEELLISIA RAKENNELMIA, 

KUTEN KATSOMOITA. 

SUOJAVIHERALUE. 

MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTO- JA LAIDUNALUE, JOKA TULEE SÄILYTTÄÄ AVOIMENA. 

MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTO- JA LAIDUNALUE, JOKA TULEE SÄILYTTÄÄ AVOIMENA. 

ALUEELLE SAA RAKENTAA RATSASTUSTA PALVELEVIA RAKENNELMIA, KUTEN MAASTOESTEITÄ. 

ALUETTA SAA KÄYTTÄÄ TILAPÄISEEN PYSÄKÖINTIIN. 

pp 

pp/h 

pp/rm 

pp/ta 

ajo 

ajo-4 

ajo-4/rr 

e 

a 

y 

h 

JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU. 

JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU, JOLLA HUOLTOAJO ON SALLITTU. 

JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU, JOLLA RATSASTUS JA MAATALOUSAJO ON 

SALLITTU. 

JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU, JONKA KAUTTA ON SALLITTU AJO 

KAAVA-ALUEEN TAKAISILLE ALUEILLE. 

YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA. 

ALUEELLA OLEVA AJOYHTEYS. 

ALUEELLA OLEVA AJOYHTEYS, JONKA KAUTTA ON SALLITTU AJO e-3-ALUEELLE. 

ALUEELLA OLEVA, RATSASTUSREITIN OSANA TOIMIVA AJOYHTEYS, JONKA KAUTTA ON SALLITTU AJO 

e-3-ALUEELLE. 

AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. 

ERITASORISTEYS. 

MAANTIEN ALITTAVA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ. 

MAANTIEN YLITTÄVÄ KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ. 

OHJEELLINEN ALUEEN SISÄISELLE HUOLTOLIIKENTEELLE VARATTU ALUEEN OSA. 

YLEISET MÄÄRÄYKSET: 

PE/s-ALUE: 

KORTTELIALUEEN SUOJELTAVIEN RAKENNUSTEN ULLAKKOTILAT VOIDAAN KERROSALAN ESTÄMÄTTÄ 

SISUSTAA PÄÄKÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEEN TOIMINTAAN. 

E-3-ALUEET: 

RAKENNUSTEN JA TONTIN MUIDEN TOIMINTOJEN, KUTEN JALOITTELUTARHOJEN VÄLILLE TULEE ISTUTTAA 

PUUSTOA RYHMITTÄIN SUOJAVYÖHYKKEEKSI. SELKEITÄ PUURIVEJÄ EI TULE KÄYTTÄÄ. 

ALUEELLA LANTA ON KERÄTTÄVÄ TIIVISPOHJAISEEN KATETTUUN TILAAN. 

JALOITTELUTARHOJEN JA KENTTIEN HULE- JA VALUMISVESIÄ EI SAA JOHTAA PUHDISTAMATTOMINA 

AVO-OJIIN, VESISTÖÖN TAI MAAPERÄÄN. HULEVESIEN KÄSITTELYÄ VARTEN TULEE TONTEILLA VARATA 

TILAA 5 % JALOITTELUTARHOJEN JA RATSASTUSKENTTIEN PINTA-ALASTA. 

RAKENNUSLUPA-ASIAKIRJOIHIN TULEE SISÄLTYÄ HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA, JONKA 

SOPEUTTAMISESTA ALUEELLE TULEE PYYTÄÄ TARVITTAVAT VIRANOMAISLAUSUNNOT. 

KORTTELIALUEELLE SAA SIJOITTAA KATETUN, KIINTEÄN HEVOSTEN KÄVELYTYSKONEEN TONTIN 

KERROSALAN ESTÄMÄTTÄ. 

KORTTELISSA 1802 TONTTIEN 1 JA 7 AUTOPAIKKOJA SAA SIJOITTAA SAMAN KORTTELIN LPA-ALUEELLE 

OSOITETULLE PYSÄKÖIMISPAIKALLE. 

LP-5-, LP-6- JA LPA-ALUEET: 

PYSÄKÖINTIALUEET ON JÄSENNETTÄVÄ PUU- JA PENSASISTUTUKSILLA ENINTÄÄN 10 AUTOPAIKKAA 

KÄSITTÄVIIN OSIIN. 

W 

VESIALUE. 

ur 

OHJEELLINEN ULKOILUREITTIÄ VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 

19 

VAN 

1801 

1 


800 

1700+ph850 

I 

Iu2/3 

hu/as 

maneesi 

kt 

3 M KAAVA-ALEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. 

KAUPUNGINOSAN RAJA. 

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. 

OSA-ALUEEN RAJA. 

OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. 

OHJEELLINEN TONTIN RAJA. 

KAUPUNGINOSAN NUMERO. 

KAUPUNGINOSAN NIMI. 

KORTTELIN NUMERO. 

OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. 

KADUN, KATUAUKION, TORIN TAI PUISTON NIMI. 

RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. 

LUKUSARJA, JOSSA ENSIMMÄINEN LUKU ILMOITTAA SALLITUN PÄÄKÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEN 

NELIÖMETRIMÄÄRÄN JA TOINEN LUKU SALLITUN HEVOSTEN PIHATTOTILOJEN KERROSALAN 

NELIÖMETRIMÄÄRÄN. 

ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN 

KERROSLUVUN. 

MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN 

SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI 

TILAKSI. 

RAKENNUSALA. 

RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA. 

RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA HEVOSURHEILUTOIMINNAN KANNALTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ 

HENKILÖKUNTAA VARTEN ASUIN- JA HUOLTOTILOJA. 

RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA MANEESIN. 

ALUEEN OSA, JOLLE VOIDAAN RAKENTAA ALUEEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ KATOKSIA JA LAITTEITA. 

rr 

rry 

ra 

ra-1 

p 

p 

z 

va-2 

o 

y 

(1801) 

sä 

sr-10 

OHJEELLINEN RATSASTUSREITTIÄ VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 

OHJEELLINEN RATSASTUSREITIN KADUNYLITYSPAIKKA. 

RATSASTUKSELLE VARATTU ALUEEN OSA. 

RATSASTUKSELLE VARATTU ALUEEN OSA, JOTA SAA KÄYTTÄÄ MYÖS TILAPÄISEEN PYSÄKÖINTIIN. 

OHJEELLINEN PYSÄKÖIMISPAIKKA. 

PYSÄKÖIMISPAIKKA. 

SÄHKÖLINJAA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 

VOIMAJOHTOA VARTEN VARATTU VAARA-ALUE. TOIMENPITEISIIN ON HAETTAVA JOHDONOMISTAJAN LUPA. 

MAANALAISTA JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 

AVO-OJAA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 

VESIALUEEN YLITTÄVÄ KATU. 

KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. 

SULUISSA OLEVA LUKUSARJA OSOITTAA KORTTELIN, JONKA AUTOPAIKKOJA SAA ALUEELLE SIJOITTAA. 

SÄILYTETTÄVÄ RAKENNUS, JOLLA ON HISTORIALLISTA ARVOA OSANA TILAKESKUSTA. 

KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA MAISEMALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS. RAKENNUSTA EI SAA PURKAA 

EIKÄ SIINÄ SAA SUORITTAA SELLAISIA KORJAUS- JA MUUTOSTÖITÄ, JOTKA TURMELEVAT RAKENNUKSEN 

JULKISIVUJEN TAI VESIKATON KULTTUURIHISTORIALLISTA TAI RAKENNUSTAITEELLISTA ARVOA JA TYYLIÄ. 

MIKÄLI RAKENNUKSESSA ON AIKAISEMMIN SUORITETTU TÄLLAISIA TOIMENPITEITÄ, ON RAKENNUS 

KORJAUS- JA MUUTOSTÖIDEN YHTEYDESSÄ PYRITTÄVÄ KORJAAMAAN ENTISTÄEN. 

ENNEN RAKENNUSLUPAA TAI RAKENNUKSEN KORJAUSTA, MUUTTAMISTA TAI MUUTA MRA 62 §:SSÄ 

TARKOITETTUA TOIMENPIDETTÄ KOSKEVAN HAKEMUKSEN RATKAISEMISTA ON VARATTAVA 

MAAKUNTAMUSEOLLE TILAISUUS LAUSUNNON ANTAMISEEN. 

UUDISRAKENNUSTEN JULKISIVUT ON RAKENNETTAVA SITEN, ETTÄ NE SOPEUTUVAT MAISEMALLISESTI 

ARVOKKASEEN YMPÄRISTÖKOKONAISUUTEEN SEKÄ MUIHIN ALUEEN RAKENNUKSIIN MITTASUHTEIDEN, 

JULKISIVUMATERIAALIEN JA VÄRITYKSEN OSALTA. MANEESIEN JULKISIVUJEN TULEE OLLA PUUTA. 

TALLIRAKENNUSTEN JULKISIVUMATERIAALINA TULEE KÄYTTÄÄ PUUTA TAI KIVEÄ. 

KORTTELIALUEILLA OLEMASSA OLEVAA KASVILLISUUTTA ON SUOJELTAVA JA SÄILYTETTÄVÄ. 

RAKENTAMATTA JÄÄVÄT TONTIN OSAT, JOITA EI KÄYTETÄ KULKUTEINÄ TAI AUTOJEN PYSÄKÖINTIIN ON 

ISTUTETTAVA JA PIDETTÄVÄ HOIDETUSSA KUNNOSSA. ALUEEN PUUSTOA TULEE HOITAA JATKUVASTI 

UUDISTUVANA SITEN, ETTÄ SEN MAISEMALLINEN MERKITYS SÄILYY. 

TONTIN KAIKKIIN OSIIN ON OLTAVA KADULTA VÄHINTÄÄN KOLME METRIÄ LEVEÄ KULKUAUKKO. 

KAAVAN KORTTELEIDEN TONTTIJAKO TULEE LAATIA SITOVANA. 

AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: 

PE/S-ALUE: 

1 AUTOPAIKKA / ASUNTO 

RAVINTOLAA VARTEN: 1 AUTOPAIKKA / 5 ASIAKASPAIKKAA 

MUITA TOIMINTOJA VARTEN: 1 AUTOPAIKKA / 100 M2 KERROSALAA 

PE-ALUE: 

1 AUTOPAIKKA / 50 M2 KERROSALAA 

E-3-ALUE: 

MAANEESEJA VARTEN: 1 AUTOPAIKKA / 250 M2 KERROSALAA 

MUITA TOIMINTOJA VARTEN: 1 AUTOPAIKKA / 100 M2 KERROSALAA LUKUUNOTTAMATTA 

PIHATTOTILOJEN KERROSALAA 

E-4-ALUE: 


E-5-ALUE: 


Liite 7

Z 

Z 

Z 

80 

Z 

80 

Z 

Z 

88,5 

95 

Z 

Z 

Z 

Z 

88 

v 

Z 

85 

Z 

81.9 

80.9 

80.7 

82.2 

81.3 

81 

80.8 

HULEVESIEN 

poolokenttä 

81.6 

81 

80.9 

81.6 

80.6 

82.3 

82 

80.7 

81.7 

82.6 

82.654 

81.869 

81.8 

80.4 

80.5 

83.165 

83.778 

82.4 

80.6 

81 

80.4 

82.971 

82 

79.8 

84 

80 

81,1 

81 

83,1 

Z 

83.5 

82 

81.5 

Z 

110 kV 

40441 

81.7 

83 

82 

82.5 

Z 

84 

82.4 

31 

60 

61 

31 

57 

18 

sp/119 

22 

80 

80.6 

Vantaanjoki 

80.5 

80 

81 

19:139 

81 

81.5 

81.6 

80 

80.9 

80.6 

80.6 

81 

80.6 

81 

80.7 

80.7 

80.6 

80.4 

80.4 

79.8 

79.8 

80.2 

81.2 

81.2 

18 

13:421 

77 

v 

Z 

kt 

kr 

kh 

2 

3 

13:393 

Z 

Z 

Z 

88.8 

95.3 

88.6 

Z 

Z 

5 

v 

77 

73 

71 

1 

59 

79 

92.4 

88.9 

87.7 

1 

15 

90.3 

90.9 

13:392 

85.4 

85.6 

15210 

91.1 

91 

13:394 

13:388 

85.1 

90.7 

59 

41 

90.2 

9 

89. 

30 

8 

13 

88 

86 

11 

2 

3 

1 

3 

1 

2 

3 

4 

89.3 

v 

Z 

Z 

8 

9 

7 

9 

5 

8 

1 

7 

89.2 

3 

2 

5 

6 

4 

1 

1 

14 

61 

67 

65 

81.3 

81.9 

61 

63 

80 

81 

Vantaanjoki 

81.4 

81.1 

81 

82.1 

81.9 

81.4 

83.1 

81.1 

81.7 

81.4 

82 

81.4 

20 kV 

81.495 

81.9 

81 

81.8 

81.14 

82.106 

81.387 

82 

87 

Kenttä 

86.7 

Kenttä 

EHU 

85.3 

89.6 

84 

35 

Z 

90.8 

90 

86.5 

Z 

84.1 

40443 

38 

86.1 

91.4 

89 

82.1 

84.7 

82.8 

222 

91.2 

87.1 

82.8 

88.8 

85.2 

13:419 


84 

86.3 

Kenttä 

82.8 

85.8 

85.1 

Z 

89 

20 

87.9 

86.4 

Z 

86.8 

19 

88.4 

82.7 

10 

21 

18 

13:384 

40444 

11 

22 

84.6 

86.8 

88.216 

88.6 

20 kV 

84 

88.813 

88.564 

LP-5 

88.146 

82.6 

88.007 

17 

88.7 

23 

88.9 

88.406 

88 

82.2 

15 

24 

85,5 

jt250m2/he 

Kenttä 

Z 

Z 

84.5 

82.5 

87,5 

25 

26 

16 

86 

90 

85.2 

40705 

15 

85 

83 

82.6 

40442 

87 

88 

Z 

88.6 

85.7 

Z 

14 

88.2 

84 

88.2 

84.656 

83.199 

90 

Z Z Z 

86.284 

86.417 

13 

84.975 

84.689 

12 

87.005 

85 

86.458 

83.625 

16 

84.656 

81.7 

85.813 

83.825 

11 

88.2 

82.667 

88.1 

86.388 

82.5 

88.2 

81.3 

87.489 

83.386 

84.8 

81.3 

86.183 

89 

10 

82.1 

39 

84.592 

85.211 

110 kv 

39 

81.9 

82.6 

88.1 

85.887 

87.505 

113 

85.258 

88.2 

88.108 

82.6 

85.197 

85.479 

81.8 

87,5 

85.102 

87.623 

85.54 

88.3 

87.626 

82.4 

91 

85.507 

85.258 

88 

90 

Z 

85.56 

85 

81.7 

84.8 

87.696 

40 

87 

13:374 

88.5 

94.3 

85.379 

82.3 

Z 

87.8 

112 

85 

85.2 

97 

87 

40706 

90.4 

19:30 

87.4 

95 

Z 

92.6 

97.2 

85.1 

Ras 

80.9 

80.5 


81.4 

80 

81 

81 

81.2 

80.9 

81.1 

82 

79.8 

57 

80 

80.7 

80.2 

8 

2 

5 

6 

kr 

89500020001 

3 

Z 

87.1 

87.5 

86.9 

87.4 

87 

86.8 

87.3 

86.9 

86.6 

87 

86.8 

86.9 

86.5 

4160 

82.89 

84.89 

84.89 

990 

82.85 

160PEH/1991 

82.6 

160PEH/1991 

160PEH/1991 

400B/1990 

ur 

ur 

87.7 

88.8 

89.7 

4159 

102 

4158 

85 

83.2 

Z 

82.2 

85.4 

85.2 

4291 

85.3 

z 

110 kV 

20 kV 

82,5 

Z 

84 

83.1 

85.6 

224 

86 

y 

85.8 

85.4 

82.3 

86.5 

89.3 

e-3 

z 

40716 

86.5 

85.3 

Z 

82.7 

86,5 

87 

83.1 

87.5 

VL 

4290 

40704 

451 

85 

85.4 

87.1 

LP-6 

83.4 

87.4 

88.5 

1743 

80.9 

89.6 

81.737 

81.242 

87 

82.3 

81.403 

90.6 

Z 

81.772 

82.2 

91 

86 

80.7 

82.7 

89.5 

89.4 

83 

Z 

90 

88 

W 

LT 

e 

y 

a 

sv-1 

saa 

o 

o 

o 

rr 

e-3 

z 

ajo-4 

ajo-4/rr 

va-2 

p 

h 

EV 

ur 

97 

(1801) 

sr-10 

rr 

200 

kt 

hu/as 

s-7 s-7 

87.2 

1 2 

sr-10 

sr-11 

1300 

rr 

mke 

35 dBA 

100 

Iu2/3 

195 

57 

rr 

KORKKISENKUJA 

va-2 


p 

z 

pp/ta 

rr 

87 

rr 

84.9 

E-5 

82.7 

81.8 

rr 

p 

I 

ra-1 

ra 

s-8 

PE/s 

360 

sä 

ra 

82 

rr 

240 

50 

PE 

4 

rr 

800 

5 

HYYPPÄRÄNPOLKU 

sr-10 

sr-10 

I 

140 

1200 

z 

3 

p 

345 


z 

rry 

3 

z 

EV 

pp 

6 

E-4 

I x 

ra-1 

va 

MA-2 

1802 

E-3 

saa 

ra-1 

va 

rr 

LPA 

mke/sr 

Iu1/3 

2 

(1801) 

rr 

maneesi 

2000 

(1802) 

ajo 

1600kt 150 

7 

ajo 

1700+ph850 

1 

ra-1 

rr 

maneesi 

hule-2 

z 

EV 

rr 

ajo 

MA-3 

rr 

MYLLYRANNANTIE 

rr 

z 

rr 

1803 

E-3 

va-2 

va-2 

z 

Iu1/3 

hule-2 

2 

jt250m2/he 

1700 

rr 

hule-2 

1000 

pp/rm 

VU-7 

rr 

1 

z 

2400 

z 

rr 

maneesi 

hule-2 

rr 

MYLLYRANNANRAITTI 

z 

z 

va 

rr 

z 

z 

pp/h 

RP 

ur 

hule-2 

JVP 

160PEH/1991 

81.03 

250PVC/1991 

JVP 

400B/1990 

110PEH/1990 

110PEH/1990 

110PEH/1990 

110PEH/197 

82.85 

82.6 

160PEH/1991 

110PEH/1990 

110PEH/1974 

160PEH/1991 

1000B/1966 

63PEH/1991 

160PEH/1991 

82.58 

84.61 

82.57 

1000B/1966 

82.5 

84.55 

82.5 

83.17 

85.22 

1000B/1966 

83.0583.05 

82.39 

84.46 

63PEH/1991 

82.39 

160PEH/1991 

200M 

JV 1000 B-RAK (EI KÄYTÖSSÄ) 

PJV 160 PEH-RAK 

JV 250 PVL-RAK 

1000B/1966 

JV 250 

PJV 160 

160PEH/1991 

SV 315 

200PVC/1991 

85.62 

VJ 110 

83.89 

83.48 

82.32 

84.24 

84.27 

84.36 

84.04 

82.32 

1.1 

1.5 

82.53 

84.67 

82.53 

50M 

x 

1000B/1966 

160PEH/1991 

200PVC/1991 

82.15 

VJ 110 

JVP 250 

SV 315 

JVP 160 

82.13 

83.59 

JÄTEVEDENPUMPPAAMO 

SV 315 

JVP 160 

VJ 63 

x 

82.08 

82.62 

82.06 

84.02 

50M 

83.64 

200PVC/1980 

83.64 

32M 

83.52 

315M/1999 

83.24 

83.14 

83.16 

250PVC/1991 

160PEH/1991 

1000B/1966 

82.46 

1801 

81.32 

81.32 

160M 

315M/2000 

63M 

50M 

84.62 84.62 

63M/2000 

160PVC/1980 

63M 

50PEH/1980 

82.07 

81.79 

250PVC/1991 

82.06 

84.12 

81.79 

84.45 

81.58 

250PVC/1991 

63M 

63M 

81.58 

315M/1999 

84.16 

250PVC/1991 

160PEH/1991 

1000B/1966 

84.9 

63M/2000 

84.16 

315M/1999 

63M 

160PVC/1980 

250PVC/1991 

81.89 

160PEH/1991 

250PVC/1991 

85.49 

50PEH/1980 

81.99 

315M/1999 

81.5 

81.13 

81.43 

63M/2000 

82.32 

-M/2005 

85.64 

110PEH/1978 

200M/1996 

110PEH/1986 

63M 

63M 

110PEH/1978 

110PEH/1978 

160PVC/1985 

86.34 

84.62 

63M 

50PEH/1985 

63M 

84.7384.62 

85.36 85.36 

110PVC/1980 

110PVC/1980 

63M 

110PEH/1974 

50M/1996 

85.02 

63M 

110M/1996 

50M 

85.02 

-/1980 

63M 

-/1980 

86.73 

85.1 

85.12 

160PVC/1985 

86.13 

50PEH/1985 

110PEH/1986 

83.46 

83.06 

110PEH/1986 

1000B/1966 

110PVC/1980 

110PVC/1980 

x x 

x x x 

1.0 

1.11 

VJ 110 

PJV 110 

1.4 

x 

1.2 

x 

VJ 110 

JVP 110 

SV 500 

SV 400 

JV 200 

VJ 110 

160M 

117M 

SV 1000 B-RAK 

x 

110M 

110PEH/1974 

1.3 

x 

SV 1000 B-RAK (VANHA JV-VIEMÄRI) 

80.28 80.28 

1000B/1966 

1000B/1966 

x 

2.1 

SV 315 

110PEH/1974 

JV 160 

x 

VJ 110 

x 

SV 315 

110PEH/1974 

110PEH/1990 

110PEH/1990 

JÄTEVEDENPUMPPAAMO 

110PEH/1986 

110PEH/1986 

VJ 110 

JV 160 

PJV 110 

110PEH/1986 

110PEH/1986 

110PEH/1986 110PEH/1986 

110PEH/1986 

AVO-OJA 

AVO-OJA 

VJ 110 

JV 200 

110PEH/1986 

VJ 110 PEH-RAK 

PJV 110 PEH-RAK 

24570 

44430 

110PEH/1986 

110PEH/1986 

110PEH/1986 

110PEH/1986 

400M/1986 

50M 

2.0 

Liite 8 

HYYPPÄRÄN HEVOSURHEILUKESKUS, ASEMAKAAVA 

VESIHUOLTO, MERKINTÖJEN SELITYKSET: 

JV 200 

JVP 160 

JÄTEVESIVIEMÄRI 

0 10 20 30 40 50 

JÄTEVESIVIEMÄRI, PAINEPUTKI 

JÄTEVEDEN PUMPPAAMO 

SADEVESIVIEMÄRI 

AVO-OJA 

VJ 110 VESIJOHTO 110 MM 

tunnus muutos 

piirustuslaji 

kohteen sijainti 

kohde 

toimenpide 

piirustuksen sisältö 

JÄTEVESIVIEMÄRI, PUTKIKOKO 200 MM 

PAINEVIEMÄRI, PUTKIKOKO 160 MM 

SV 315 SADEVESIVIEMÄRI, PUTKIKOKO 315 MM 

VESIHUOLTO 

VESIJOHTO 

VESIJOHTOVERKOSTON HUUHTELU/ PALOPOSTI 


ASEMAKAAVA 

VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 

ASEMAPIIRUSTUS 

HYVINKÄÄN KAUPUNKI 

TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ 

KUNNALLISTEKNIIKKA 

mittakaava 

100 

SUUNN. 

PIIRT. 

TARK. 

päiväys 

HYV. 

liittyy piirustukseen n:o 

korvaa piirustuksen n:o 

5.5.2009 JÄ 

5.5.2009 KiK 


korvattu piirustuksella n:o 

piirustus n:o arkistotunnus 

06069-1 0 

KÄSITTELY 

3.12 

3.0 

HULEVESIEN 

KÄSITTELY 

3.11 

3.1 

3.2 

79.49 

x 

x 

ur 

80

HYVINKÄÄN KAUPUNKI 

Tekniikka ja ympäristö 

Kunnallistekniikka / JÄ 

KUSTANNUSARVIO 

KUNNALLISTEKNIIKKA 

6.5.2009 

Sivu 1 


Asemakaava-alueen kunnallistekniikka 

Asemakaava nro 19:003 

Vesihuollon yleissuunnitelma 5.5.2009, Piirustusnro 06069-1 

Kustannustaso 1.1.2009 

Kohde Katu Puisto Vesihuolto Yhteensä 

Hyyppäräntie 317 000 165 000 482 000 

Hyyppäräntie, pyörätie/ ajo sallittu 26 000 98 000 124 000 

Korkkisenkuja 113 000 157 000 270 000 

Myllyrannantie 205 000 189 000 394 000 

Myllyrannanraitti, pyörätie/ huoltoajo 20 000 8 000 28 000 

Pysäköintialueet 82 000 82 000 

Niitty tai metsitys puistoalueella 20 000 20 000 

Metsänhoito puistoalueella 70 000 70 000 

Uudet ratsastusreitit 224 000 224 000 

Jätevedenpumppaamot 114 000 114 000 

Sadevesiviemäri Vantaanjokeen ja käsittelyalue 15 000 15 000 

Avo-ojat ja rummut 16 000 16 000 

Sveitsin laskuoja ja käsittelyalue 28 000 28 000 

Vesijohto siirtolapuutarhalta Sveitsin Portaalille 76 000 76 000 

YHTEENSÄ 763 000 314 000 866 000 1 943 000 

- Kadut ja pyörätiet on päällystettynä, valaistuna ja nurmetettuna istutuksineen. 

- Puistot valmiiksi rakennettuna. 

- Ratsastusreititreitit valmiiksi rakennettuna. 

y_hyyppärä kustannukset 2009.xls

Asemakaavaselostus - Hyvinkaan kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?