Vakuutusalan TES 2011-2013 - Finlex

VAKUUTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSET 

1.10.2011 – 31.10.2013

Vakuutusalan työehtosopimukset 1.10.2011-31.10.2013 2 

VAKUUTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.10.2011 – 31.10.2013 

PÖYTÄKIRJA TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI .................................................. 3 

VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS ............................. 8 

I TYÖHÖN OTTAMISTA, HARJOITTELUAIKAA JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISTÄ 

KOSKEVAT TYÖEHDOT ............................................................................................. 10 

II TYÖN JOHTO, JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA LUOTTAMUSMIES ................................ 12 

III TYÖAIKAA JA VUOSILOMAA KOSKEVAT TYÖEHDOT ............................................. 13 

IV POISSAOLOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET .............................................................. 18 

V MUITA TYÖEHTOJA .............................................................................................. 22 

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA ................................................................ 23 

VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS ............. 26 

Liite 1 Toimenluokituslomake .................................................................................. 32 

Liite 2 Toimenluokituslomakkeen tulkintaohjeita .................................................... 34 

Liite 3 Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.10.2011 lukien ......................... 37 

Liite 4 Palkkakeskustelua koskeva pöytäkirja ........................................................... 38 

Liite 5 Toimenkuvaus ............................................................................................... 46 

Liite 6 Palkkakeskustelu........................................................................................... 47 

Liite 7 Yhteenveto palkkakeskustelusta ................................................................... 49 

Liite 8 Palkkakeskustelukoulutus ............................................................................. 51 

VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS .................................. 53 

Liite 9 Kenttämiesten palkkataulukot ...................................................................... 56 

Liite 10 Paikkakuntakalleusluokitus ......................................................................... 57 

MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ ..................................................................................... 58 

VAKUUTUSALAN KOULUTUSSOPIMUS ..................................................................... 60 

VAKUUTUSALAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS .......................................................... 62 

LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN SOVELTAMISPERIAATTEET ..................................... 69 

YHTEISTOIMINTASOPIMUS ...................................................................................... 71 

I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet .............................................. 71 

II Yhteistoimintamenettely ...................................................................................... 71 

III Tiedotustoiminta ................................................................................................. 73 

IV Kehittämistoiminta ............................................................................................. 75 

V Työsuojelu ........................................................................................................... 77 

VI Muita määräyksiä ............................................................................................... 83 

TYÖSOPIMUSLOMAKE ............................................................................................. 86 

ETÄTYÖOHJEISTUS .................................................................................................. 87 

ETÄTYÖSOPIMUSMALLI ........................................................................................... 90


PÖYTÄKIRJA TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI


Allekirjoittaneet ovat sopineet vakuutusalan työehtosopimusta koskevista 

muutoksista jäljempänä ilmenevällä tavalla. 

1 § Sopimuskausi 

Työehtosopimus on voimassa 1.10.2011 – 31.10.2013. 

2 § Konttoritoimihenkilöiden palkankorotukset 1.10.2011 ja 1.11.2012 

Palkkoja korotetaan 1.10.2011 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,4 

prosenttia. Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.10.2011 lukien yleiskorotuksen 

mukaisesti. Uudet vähimmäispalkat ovat tämän sopimuksen liitteessä 3. 

Palkankorotus 1.10.2011 lukien toteutetaan taannehtivasti viimeistään 

tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Tämä ei vaikuta 

palkanmaksuhetkellä jo maksettujen ylityökorvausten tms. laskentaan. 

Palkkoja korotetaan 1.11.2012 lukien 1,6 prosentin suuruisella 

palkkakeskusteltavalla erällä. Lisäksi palkkoja korotetaan 0,3 prosentin 

suuruisella yleiskorotuksella 1.11.2012 lukien. Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,9 

prosentilla 1.11.2012 lukien. Uudet vähimmäispalkat ovat tämän sopimuksen 

liitteessä 3. 

Pöytäkirjamerkintä: 

Palkkakeskusteltavan erän maksaminen voidaan toteuttaa joulukuun 2012 

palkanmaksun yhteydessä. 

3 § Kertaerä 1.1.2012 

Kertaerä 150 euroa maksetaan 1.1.2012 niille toimihenkilöille, joiden työsuhde 

on alkanut viimeistään 1.10.2011 ja on voimassa 1.1.2012. Jos toimihenkilö on 

1.1.2012 palkattomalla vapaalla, maksetaan erä työhön paluun jälkeen lähinnä 

seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä, mikäli hän palaa työhön 

sopimuskauden aikana. Osa-aikaiselle maksettava summa on samassa 

suhteessa alempi kuin osa-aikaisen toimihenkilön työaika on täyttä työaikaa 

lyhyempi. 

4 § Kenttämiesten palkankorotukset 1.10.2011 ja 1.11.2012 

Kenttämiesten kiinteitä henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.10.2011 lukien 2,4 

prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 1.11.2012 lukien 1,9 prosentin 

suuruisella yleiskorotuksella. 

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusten mukaisesti. Taulukkopalkat ovat 

tämän sopimuksen liitteenä 9. 

Palkankorotus 1.10.2011 lukien toteutetaan taannehtivasti viimeistään 

tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. 

5 § Tekstimuutokset 

PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVAAN PÖYTÄKIRJAAN LISÄYKSET: 

6 § Palkkakeskustelutyöryhmä 

Palkkakeskustelutyöryhmä: 

- tarkastelee työnantajan antaman tiedon pohjalta palkkiojärjestelmiä ja niiden 

seurantatapoja.


Liittojen suositus: Palkkakeskustelutyöryhmä käsittelee palkkapolitiikan osana 

yrityksessä käytössä olevia arviointijärjestelmiä. 

10 § Neuvottelujärjestys 

Palkkausjärjestelmätyöryhmän tulee ratkaista asia tarpeetonta viivytystä välttäen. 

VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 

MUUTOS: 

5 § Kenttämiehen työsuhteen päättyminen 

8. Kun kenttämiehelle annetaan huomautus tai varoitus, on työnantajan 

selvitettävä hänelle yhtiön tuki- ja myynninedistämiskeinot sekä työjärjestelyt, 

joilla autetaan kenttämiestä tavoitteiden saavuttamiseksi. Huomautus, varoitus 

sekä tiedot edellä kerrotuista tukitoimenpiteistä annetaan kenttämiesten 

pääluottamusmiehelle tiedoksi. 

6 § Lisät 

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lisiä korotetaan 1.1.2012 lukien 4,3 

prosenttia ja VTS-lisää 4,3 prosenttia. 

7 § Työelämän kehittäminen 

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun 

osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi 

lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti: 

Työelämän kehittäminen 

Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten 

lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. 

Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on 

valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen 

käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. 

Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista 

kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä 

tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään 

koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista lisäävää koulutusta 

lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien 

työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää 

myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. 

Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja 

muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. 

Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta 

valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely 

toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013. 

Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä 

mahdollistetaan edellä mainittu järjestely.


8 § Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä 

Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys 

poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, 

sopijaosapuolet tämän perusteella neuvottelevat ja sopivat poikkeaman 

vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon. 

Ellei talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista edellä olevan mukaan sovita, 

voi kumpikin sopijapuoli kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen 30.9.2012 

mennessä päättymään 30.10.2012. Irtisanomisilmoitus on toimitettava tiedoksi 

myös valtakunnansovittelijalle. 

9 § Irtaantuminen raamisopimuksen mukaisesta ratkaisusta 

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus 

saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole 

saavutettu ja keskusjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa eivät sitoudu 

raamisopimuksen osana oleviin työelämän kehittämisratkaisuihin, tämän 

työehtosopimuksen osapuolet arvioivat yhdessä mahdollista irtaantumista 

tekemästään sopimuksesta. 

Arvioinnin perusteella sopimusosapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 

30.10.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 30.9.2012 

mennessä toiselle sopijaosapuolelle. 

10 § Työryhmät 

1. Työehtosopimuksen selkeyttäminen: Sopimusmääräysten tekninen 

selkeyttäminen, kieliasu, johdonmukaisuus. 

2. Tulevaisuus- ja tuottavuustyöryhmä: Työryhmä selvittää lähivuosien 

kehitysnäkymät kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työryhmä selvittää ja 

arvioi vakuutusalan tuottavuustekijöitä ja niiden mittaamisen käytäntöjä. 

Työryhmä kokoaa mahdollisuuksien mukaan alan hyviä käytäntöjä työn 

tuottavuuden lisäämisestä ja työurien pidentämisestä. Työryhmä voi kuulla 

asiantuntijoita. 

3. Palkkausjärjestelmätyöryhmä: Työryhmä selvittää vaativuuden arvioinnin 

kehittämismahdollisuudet. Lisäksi työryhmän tehtävänä on 

palkkakeskustelujen toimivuuden seuraaminen ja kehittäminen, yhteisen 

koulutuksen järjestäminen ja ansiokehityksen seuraaminen sekä 

palkkakeskustelua koskevassa pöytäkirjassa sovitut tehtävät. Työryhmä voi 

kuulla asiantuntijoita. 

4. Tasa-arvotyöryhmä. Työryhmä tukee yritystason tasa-arvotyötä. Työryhmä 

tekee tarvittaessa toimenpidesuosituksia miesten ja naisten perusteettomien 

palkkaerojen pienentämiseksi. Työryhmä jatkaa työehtosopimuksen 

sukupuolivaikutusten arviointia ja laatii yhteisen raportin mahdollisine 

toimenpidesuosituksineen. Työryhmä selvittää palkkakeskustelumallin 

vaikutuksia naisten ja miesten palkkoihin ja ansiokehitykseen muun muassa 

tehtävä- ja ikäryhmittäin. Työryhmä laatii vakuutusalan tasa-arvoraportin ja 

tekee esityksiä tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä. Raportin takaraja on 

31.12.2011. Tasa-arvoraportti tehdään jatkossa säännöllisesti. 

5. Tilastotyöryhmä: Työryhmä selvittää vakuutusalan tilastonimikkeiden 

muutostarpeet ja tekee niiden pohjalta tarvittavat muutosesitykset.


11 § Neuvottelut työehtosopimuksen uudistamisesta vuonna 2013 

Neuvottelut työehtosopimuksen uudistamisesta käydään kevään 2013 

aikana. 

Neuvotteluissa käsitellään ainakin seuraavia asioita: 

palkkakeskustelumallin kehittäminen 

Osapuolten lähtökohtana palkkakeskustelumallin kehittämisessä on 

edelleen tästä työehtosopimuksesta huolimatta aiemmin sovitun 

mukaisesti säilyttää yleiskorotuksen ja palkkakeskustelun perusteella 

jaettavan erän välinen suhde (50/50) 

mahdolliset tekstimuutokset 

sopimustoiminnan muu kehittäminen 

Helsingissä 24. marraskuuta 2011 

Kari Stadigh 

Jorma Kontio 

FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry 

Liisa Halme 

Kirsi Kovanen 

VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry


VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA 

TYÖEHTOSOPIMUS 

Sopimuksen ulottuvuus 1 § 

Työhön ottaminen 2 § 

Harjoitteluaika 3 § 

Konttoritoimihenkilön työsuhteen päättyminen 4 § 

Kenttämiehen työsuhteen päättyminen 5 § 

Työn johto ja järjestäytymisoikeus 6 § 

Luottamusmies 7 § 

Konttoritoimihenkilöiden työaika 8 § 

Yhtiökohtaiseen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden työaika 9 § 

Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä sopimismenettely 10 § 

Konttoritoimihenkilöiden vuorotyö 11 § 

Kenttämiehen työaika ja eräät korvaukset 12 § 

Konttoritoimihenkilöiden työvuorojen vahvuus 13 § 

Konttoritoimihenkilöiden atk-kirjoitustyö 14 § 

Vuosiloma 15 § 

Vuosiloman siirto 16 § 

Säästövapaa 17 § 

Lomaltapaluuraha 18 § 

Lapsen syntymään liittyvät poissaolot 19 § 

Sairausajan palkka 20 § 

Konttoritoimihenkilöiden sairausajan palkan yhteensovitus 21 § 

Lääkärintarkastukset 22 § 

Tilapäinen poissaolo 23 § 

Säännöt ja sosiaaliedut 24 § 

Matkakulujen korvaus 25 § 

Muuttokustannukset 26 § 

Konttoritoimihenkilöiden ateriaetu 27 § 

Kenttämiehen ateriaetu 28 § 

Ryhmähenkivakuutus 29 § 

Kokoustilat 30 § 

Jäsenmaksujen perintä 31 § 

Yrityskohtainen sopiminen 32 § 

Erimielisyyksien ratkaiseminen 33 § 

Työnseisaukset 34 § 

Sopimuksen voimassaoloaika 35 §


VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA 


1 § Sopimuksen ulottuvuus 

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään Finanssialan Keskusliitto ry:n jäsenten, 

joista jäljempänä käytetään nimitystä yhtiöt, palveluksessa työskentelevien 

Vakuutusväen Liitto VvL ry:n jäseninä olevien konttoritoimihenkilöiden ja 

päätoimisten kenttämiesten työehdot. Konttoritoimihenkilöiden palkoista ja 

kenttämiesten palkkaehdoista ovat voimassa eri sopimukset. Edellä mainituista 

henkilöistä käytetään jäljempänä nimitystä toimihenkilöt. 

2. Tässä sopimuksessa kenttämiehellä tarkoitetaan henkilöä, jonka päätehtävänä on 

välitön myyntityö. Hän voi tehtävänsä suorittaa joko itsenäisesti tai yhden tai 

useamman apulaisen avustamana. 

3. Konttoritoimihenkilöillä tarkoitetaan muita toimihenkilöitä kuin kenttämiehiä. 


Päätehtävällä tarkoitetaan tehtävää, joka ajallisesti käsittää suurimman osan 

työajasta. 

Kenttämiehen päätehtävänä on välitön myyntityö, johon voi kuulua 

- uusien asiakassuhteiden luomista ja olemassa olevien asiakassuhteiden 

hoitoa 

- asiakkaan rahoitusjärjestelyjä 

- asiamiesten kouluttamista ja tiedottamista 

- asiakastilaisuuksien järjestämistä 

- työskentelyä asiakkaan luona. 

Kenttämiehillä on yleensä henkilökohtaiset tavoitteet. Työnantajan antamien 

ohjeiden puitteissa hän päättää toimintatavoistaan ennalta asetettujen tavoitteiden 

saavuttamiseksi. 

Kenttämiehillä on tavanomaisesti asiamiesverkko hoidettavanaan. Kenttämiehen 

toimialue on yleensä maantieteellisesti rajattu. 

4. Mikäli pykälässä ei ole muuta mainittu, koskee pykälä molempia toimihenkilöryhmiä. 

Vain toista ryhmää koskevat määräykset käyvät ilmi joko otsikosta tai 

nimenomaisesta pöytäkirjamerkinnästä. 

5. Sopimus ei kuitenkaan koske 

a) johtavassa asemassa olevia konttoritoimihenkilöitä kuten esim. 

osastopäälliköitä tai heihin rinnastettavassa asemassa olevia tahi 

organisaatiossa heidän yläpuolellaan olevia toimihenkilöitä, 

b) yhtiöiden palveluksessa olevia sellaisia henkilöryhmiä, joita koskee eri 

työehtosopimus, 

c) kesäapulaisia tai konttoritoimihenkilöitä, joiden keskimääräinen säännöllinen 

viikoittainen työaika on enintään 16 tuntia viikossa tai joiden kanssa on sovittu 

enintään 3 kuukauden työsuhteesta.


I TYÖHÖN OTTAMISTA, HARJOITTELUAIKAA JA TYÖSUHTEEN 

PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVAT TYÖEHDOT 

2 § Työhön ottaminen 

1. Työsuhteen alussa on työnantajan ja toimihenkilön tehtävä keskenään kirjallinen 

työsopimus liittojen yhteisesti hyväksymän mallin mukaan. 


Todettiin, että edellisen kappaleen määräystä sovelletaan 1.9.1980 tai sen 

jälkeen alkaviin työsuhteisiin. 

2. Sovittaessa alan työehtosopimuksessa kulloinkin määrättyjä etuuksia paremmista 

henkilökohtaisista ehdoista on tämä tehtävä kirjallisesti. 

3. Työsopimusta tehtäessä voidaan toimihenkilön kanssa sopia enintään neljän 

kuukauden pituisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan ilman 

irtisanomisaikaa molemmin puolin purkaa. 

4. Ellei työsopimusta ole purettu koeajan kestäessä, noudatetaan työsuhteeseen 

irtisanomismääräyksiä. 

5. Työsopimusta tehtäessä on toimihenkilölle ilmoitettava, mitä työehtosopimusta 

häneen tullaan soveltamaan sekä selvitettävä alan järjestö- ja neuvottelusuhteet. 

6. Työsopimusta tehtäessä toimihenkilölle ilmoitetaan lisäksi kuka toimii 

luottamusmiehenä. 

7. Työsopimusta ei katsota tilapäiseksi, sijaisuutta koskevaksi tai määrä-aikaiseksi, 

ellei näin ole nimenomaan sovittu. Määräaikaisuuden peruste tulee mainita 

työsopimuksessa. 

3 § Harjoitteluaika 

Huomautus: 

Pelkästään kalenteriaikaan sidottuja työsopimuksia tehdään vain 

erityistapauksissa. 

1. Harjoitteluaikaa noudatetaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Se on 

enintään yksi vuosi, jonka jälkeen toimihenkilö vakinaistetaan. Vakinaistamisesta 

annetaan kirjallinen ilmoitus. 

2. Muussa vakuutusyhtiössä suoritettu harjoitteluaika otetaan kokonaisuudessaan 

huomioon toiseen yhtiöön siirryttäessä. 

3. Palvelusta yhden kesän ajan kesäapulaisena ei oteta huomioon, jos työsuhde on 

tämän jälkeen lakannut. 

4. Toimihenkilöä ei kuitenkaan nimitetä vakinaiseksi ennen koeajan päättymistä. 

4 § Konttoritoimihenkilön työsuhteen päättyminen 

1. Konttoritoimihenkilö noudattaa yhden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Jos 

työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta. 

2. Yhtiö noudattaa 

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta, kahden 

kuukauden pituista irtisanomisaikaa 

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 

vuotta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa


- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 

12 vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa 

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 

15 vuotta viiden kuukauden pituista irtisanomisaikaa 

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta kuuden 

kuukauden pituista irtisanomisaikaa. 

5 § Kenttämiehen työsuhteen päättyminen 

1. Kenttämies noudattaa yhden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on 

kestänyt yli 10 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta. 

2. Yhtiö noudattaa 

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta, kahden kuukauden 

pituista irtisanomisaikaa 

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta 

kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa 

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 12 

vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa 

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 15 

vuotta viiden kuukauden pituista irtisanomisaikaa 

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta kuuden kuukauden 

pituista irtisanomisaikaa. 

3. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa 

irtisanomisaikaa noudattamatta tai joissa työt ylivoimaisen esteen takia on kokonaan 

tai osaksi keskeytettävä. 

4. Työsuhteen lopettaminen toimitetaan todistettavasti. 

5. Irtisanomisen tapahtuessa voi yhtiö lomauttaa kenttämiehen irtisanomisajaksi. 

Tällöin suoritetaan kenttämiehelle irtisanomisajalta palkkaa, mikä määräytyy samoin 

perustein kuin sairausajan palkka. 

6. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että töiden laiminlyömisenä pidetään syytä, jonka 

vuoksi kenttämiehen hankintatulokset kausivaihteluista johtumattomista syistä tai 

yhtiön antamasta kirjallisesta huomautuksesta ja varoituksesta huolimatta alittavat 

yhtiökohtaiset vähimmäistavoitteet hankinnan määrään, laatuun ja voimassa 

pysymiseen nähden. 


Kirjallisen varoituksen edellytyksenä on, että kenttämiestä on aiemmin 

kirjallisesti huomautettu tavoitteiden saavuttamattomuudesta ja siitä 

mahdollisesti johtuvista seuraamuksista. Yhtiö määrittää huomautusrajat ja 

huomautuskauden keston neuvoteltuaan asiasta pääluottamusmiehen kanssa. 

Huomautuskausi on pääsääntöisesti alle kolme kuukautta. Huomautuksen 

voimassaolo päättyy yhden vuoden kuluttua, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita. 

7. Ellei vähimmäistavoitteita ole vahvistettu, arvostellaan kenttämiehen työsuoritusta 

varoituksen antamisen jälkeen vastaavanlaisissa olosuhteissa kuin varoituksen 

saanut kenttämies työskentelee, työskentelevien yhtiön muiden kenttämiesten 

tuloksiin vertaamalla.


8. Kun kenttämiehelle annetaan huomautus tai varoitus, on työnantajan selvitettävä 

hänelle yhtiön tuki- ja myynninedistämiskeinot sekä työjärjestelyt, joilla autetaan 

kenttämiestä tavoitteiden saavuttamiseksi. Huomautus, varoitus sekä tiedot edellä 

kerrotuista tukitoimenpiteistä annetaan kenttämiesten pääluottamusmiehelle 

tiedoksi. 


Kun yhtiö harkitsee huomautuksen tai varoituksen antamista, tulee sen antaa 

huomautuksen tai varoituksen perusteet tiedoksi kenttämiestä edustavalle 

pääluottamusmiehelle ennen niiden antamista, jotta niiden aiheellisuus voidaan 

varmentaa. 

9. Varoituksen antamisen jälkeen on annettava enintään kolmen kuukauden kulua, 

jotta varoituksen teho voidaan puolueettomasti todeta. Tähän aikaan ei voida 

sisällyttää kenttämiehen vuosilomaa, pitempiaikaista sairausaikaa tai näihin 

verrattavaa poissaoloaikaa. 

Soveltamisohje: 

Varoitusmenettelyä sovellettaessa on tehtävä ero kenttämiehelle asetettujen 

myyntitavoitteiden ja niiden vähimmäisvaatimusten välillä, joita 

pöytäkirjamerkinnässä tarkoitetaan. Toisin sanoen myyntitavoitteiden 

saavuttamatta jäämistä ei vielä voida pitää riittävänä irtisanomisperusteena. 

Jottei edellä olevasta sovellutusohjeesta syntyisi yhtiön ja luottamusmiehen välillä 

epäselvyyttä, olisi tarkoituksenmukaista, että yhtiö etukäteen tekisi 

luottamusmiehelle selväksi ne periaatteet, joiden mukaan kenttämiehille 

myyntitavoitteet vahvistetaan ja varoituksen antamisen raja-arvot. 

10. Jos yrityskohtaisiin työnantajan kanssa käytäviin palkkioneuvotteluihin käytettävä 

aika olennaisesti poikkeaa niihin välittömästi osallistuvien kenttämiesten tavoitteita 

asetettaessa huomioidusta ajasta, on tämä otettava huomioon tarkasteltaessa 

mainittujen neuvottelijoiden tavoitteiden toteutumista. 

11. Varsinaisiin työnantajan kanssa käytäviin neuvotteluihin osallistumisen ajalta 

maksetaan kenttämiehelle yrityskohtaisesti sovittava korvaus ansionmenetyksestä. 

Tällöin otetaan huomioon, että pääluottamusmieskorvaus kohdistuu osittain tämän 

kaltaiseen ansionmenetykseen. 

12. Liitot suosittelevat, että yhtiö ja kenttämiehiä edustava yhdistys sopivat paikallisesti 

työsuhteen päättymisen vaikutuksista palkkioiden maksamiseen. 

II TYÖN JOHTO, JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA LUOTTAMUSMIES 

6 § Työn johto ja järjestäytymisoikeus 

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton. 

2. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu 

hänen kuulumisensa vuoksi toimihenkilöiden järjestöön, on hänen, ennen kuin 

muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta 

asiasta. 

3. Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa 

toimihenkilöitä.


Konttoritoimihenkilöitä koskeva pöytäkirjamerkintä: 

Jos konttoritoimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön yhtiössä, on hän 

kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä. 

7 § Luottamusmies 

1. Luottamusmiesjärjestelmästä ovat liitot tehneet erillisen luottamusmiessopimuksen. 

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa 

eikä työstä erottaa. 

III TYÖAIKAA JA VUOSILOMAA KOSKEVAT TYÖEHDOT 

8 § Konttoritoimihenkilöiden työaika 

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia ja 36 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 

viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika järjestetään siten, että se sijoitetaan 

pääsääntöisesti viidelle arkipäivälle, ei kuitenkaan lauantaipäivälle. 

2. Säännöllisen lauantaityön tekeminen edellyttää kirjallista sopimusta yrityksen ja 

toimihenkilön välillä. Sopimuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Uusien 

toimihenkilöiden kanssa voidaan työsopimuksessa sopia säännöllisestä 

lauantaityöstä, mikäli he työsopimuksensa mukaan tulevat sellaiseen työhön, jossa 

on käytössä tai suunnitteilla säännöllinen lauantaityö. 

3. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa 

noudattaen. 

4. Yhtiön ottaessa käyttöön säännöllisen lauantaityön on ennen sen käyttöönottoa 

noudatettava seuraavaa menettelytapaa: 

1. Työnantaja tekee suunnitelman lauantaityön toteuttamisesta yhtiössä ja tekee 

siitä esityksen suunnitellun muutoksen piiriin tulevalle henkilöstölle. Suunnitelma 

annetaan tiedoksi pääluottamusmiehelle ja toimihenkilöyhdistykselle. Esityksestä 

on käytävä ilmi lauantaityön suunniteltu laajuus ja sen kestoaika. 

2. Työnantaja sopii pääluottamusmiehen kanssa miten suunnitellun muutoksen 

piiriin kuuluvalta henkilöstöltä tiedustellaan heidän valmiuttaan lauantaityöhön ja 

tiedustelu toteutetaan. 

3. Toimihenkilöyhdistyksen valitsemat neuvottelijat, joihin kuuluu edellä 2. 

kappaleessa tarkoitettuja lauantaityöstä kiinnostuneita henkilöitä, neuvottelevat 

työnantajan kanssa lauantaityön käytännön ehdot kuten 

1. henkilöstön määrä ja työvuorojen vahvuus 

2. työjärjestelyt 

3. työturvallisuus 

4. loma- ja vapaapäiväjärjestelyt 

5. lounasjärjestelyt 

6. työterveyshuolto 

Edellä kohdassa 3.1 tarkoitetusta kohdasta tulee sopia. Tällöin otetaan erityisesti 

huomioon niiden toimihenkilöiden tahto, jotka ovat ilmoittaneet edellä 2 kohdan 

mukaisesti kiinnostuksensa lauantaityöhön.



Liitot suosittelevat lauantaityöstä sopimista niissä toimipisteissä, joissa se on 

yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista ja joissa on riittävästi vapaaehtoisia 

lauantaityöhön. Toimihenkilöyhdistyksellä ei ole kielto-oikeutta lauantaityön 

käyttöön ottoon, jos vapaaehtoisia on riittävästi. Lauantaityö voidaan ottaa 

käyttöön aikaisintaan 1.5.2001 alkaen. 

4. Työnantaja tekee käytyjen neuvottelujen jälkeen täsmennetyn esityksen ehdoista 

ja järjestelyistä. Esitys annetaan tiedoksi pääluottamusmiehelle ja 

toimihenkilöyhdistykselle. 

5. Toimihenkilö antaa lauantaityöstä sitovan suostumuksen. 

6. Jos toimihenkilö on jo työsopimusta tehtäessä sopinut lauantaityön tekemisestä 

tämän pykälän 2. kohdan mukaisesti, ei lauantaityöhön voida siirtyä ennen kuin 

tässä kohdassa tarkoitettu neuvottelumenettely on toteutettu kyseistä 

toimipistettä koskien. 

7. Järjestelmä otetaan käyttöön. 

(Liittojen yhteinen tulkinta: Tilanteessa, jossa lauantaityön tekeminen 

toimipisteessä on keskeytynyt yli vuodeksi, tulee vapaaehtoisuus selvittää 

uudelleen kaikkien toimihenkilöiden osalta ja mikäli malli poikkeaa aiemmin 

käytössä olleesta, tulee poikkeamista neuvotella ja sopia tämän kohdan 

mukaisesti.) 

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että edellä esitetyn menettelyn noudattaminen täyttää 

myös työnantajan yhteistoimintalain mukaiset velvoitteet. 

5. Säännöllisen työajan on oltava 1. kappaleessa mainitun pituinen ja työviikon 

viisipäiväinen siten, että säännöllistä lauantaityötä seuraavan maanantain on oltava 

vapaa, ellei toisin sovita. 

6. Säännöllisestä lauantaityöstä maksetaan vähintään 50 % korotettua palkkaa, ellei 

muusta korvauksesta työnantajan ja toimihenkilöyhdistyksen kesken sovita. 

7. Juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, ellei yhtiön toiminnan häiriintymättömän 

kulun turvaamiseksi muu järjestely ole välttämätön. 


Finanssialan Keskusliitto sitoutuu antamaan uudenvuodenaaton ja 

kiirastorstain työaikaa koskevat suositukset. 

8. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla edellyttäen, 

että viikoittainen työaika kolmen viikon aikana tasoittuu keskimäärin ensimmäisen 

kappaleen mukaan laskettuun viikoittaiseen tuntimäärään. 

9. Päivittäistä lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö sinä aikana saa 

esteettömästi poistua työpaikalta ja lepoaika on vähintään puolen tunnin pituinen. 

10. Konttorin sulkemisajan jälkeen varataan riittävästi säännöllistä työaikaa sitä 

tarvitseville toimihenkilöille. 


Edellä olevan kohdan tarkoituksena on rajoittaa säännöllisen ylityön 

muodostumista asiakaspalvelussa oleville toimihenkilöille.


9 § Yhtiökohtaiseen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden 

säännöllinen työaika 

Työnantaja ja konttoritoimihenkilöitä edustava yhdistys voivat 8 §:n määräyksistä 

poiketen sopia, että säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia. Vuorokautinen 

säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 10 tuntia enintään 26 viikon 

ajanjaksoissa sekä viikoittainen säännöllinen työaika enintään 40 tuntia. Työajan 

tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluettelosta sekä sopimismenettelystä on tällöin 

voimassa mitä 10 §:ssä on määrätty. 

10 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä 

sopimismenettely 

1. Keskimääräiseen työaikaan 9 §:n mukaisesti siirryttäessä tai työaikajärjestelmää 

muutettaessa on neuvoteltava konttoritoimihenkilöitä edustavan yhdistyksen kanssa 

niistä järjestelyistä, joita siirtyminen aiheuttaa. 

2. Keskimääräistä työaikaa 9 §:n mukaisesti käytettäessä on työtä varten ennakolta 

laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa 

säännöllinen työaika tasoittuu 38 tuntiin. Samoin on laadittava vähintään 

kuukaudeksi työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja 

päättymisen ajankohdat. 

3. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi eri 

konttoritoimihenkilöiden kannalta. Se on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden 

tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson 

alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön 

suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. 

4. Sovittaessa 9 §:n mukaisesta keskimääräisestä työajasta on sopimus solmittava 

kirjallisesti. Toistaiseksi solmittu sopimus voidaan irtisanoa päättymään 

tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on neljä viikkoa, ellei toisin sovita. 

5. Toimihenkilöyhdistyksen 9 §:n mukaisesti solmima sopimus on annettava 

toimihenkilöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. 

Sopimus sitoo kaikkia niitä toimihenkilöitä, joita sopimuksen solmineen yhdistyksen 

on katsottava edustavan. Sopimuksessa on oltava määräykset siitä, millä ehdoin 

toimihenkilöllä on oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa. 

11 § Konttoritoimihenkilöiden vuorotyö 

1. Vuorotyötä varten on laadittava etukäteen työtuntijärjestelmä vähintään kolmen 

viikon kaudeksi ja se annetaan konttoritoimihenkilöille tiedoksi yhtä kuukautta ennen 

kauden alkamista, ellei voittamatonta estettä ole, jolloin se kuitenkin annetaan 

viimeistään yhtä viikkoa ennen. 

2. Lista on pyrittävä laatimaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti 

konttoritoimihenkilöiden vuorottelun kannalta. 

3. Vuorotyössä säännöllinen työaika kolmen viikon ajanjaksona ei saa olla pitempi kuin 

normaalia konttorityöaikaa noudattavien työaika vastaavalta ajalta. 

4. Kolmen viikon ajanjaksoon tulee sisältyä yhtä monta vapaapäivää kuin normaalia 

konttorityöaikaa noudattavilla. 

5. Vuoron vaihtuessa on vähintään yksi vuorokausi järjestettävä vapaaksi.


6. Vuorotyöhön siirryttäessä tai vuorotyöjärjestelmää muutettaessa on neuvoteltava 

joko luottamusmiehen tai konttoritoimihenkilöitä edustavan yhdistyksen kanssa 

niistä järjestelyistä, joita siirtyminen aiheuttaa. 

12 § Kenttämiehen työaika ja eräät korvaukset 

1. Siitä huolimatta, että kenttämies yhteistuumin esimiehensä kanssa itse suunnittelee 

työtään, hänellä on periaatteessa viisipäiväinen työviikko, joka alkaa maanantaina ja 

loppuu perjantaina. 

2. Mikäli kenttämies työn menestyksellisen hoitamisen vuoksi poikkeaa edellä 

mainitusta periaatteesta, on tästä ilmoitettava esimiehelle. 

3. Kenttämiehen osallistuessa yhtiön aloitteesta viikonloppuisin näyttely- tai messu- tai 

vastaavaan tilaisuuteen maksetaan hänelle yrityskohtaisesti sovittava korvaus. 

13 § Konttoritoimihenkilöiden työvuorojen vahvuus 

Työvuorojen vahvuuden tietokoneen välittömissä käyttötehtävissä tulee olla 

vähintään kaksi konttoritoimihenkilöä, lukuun ottamatta niitä poikkeustapauksia, 

joissa konttoritoimihenkilö joutuu erityisistä tilapäisluonteisista syistä 

työskentelemään yksin tai mikäli työolosuhteet ovat niin järjestetyt, että 

työturvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon. 

14 § Konttoritoimihenkilöiden ATK-kirjoitustyö 

Jatkuvassa rutiininomaisessa ATK-kirjoitustyössä oleville järjestetään 

henkilökohtaisia elpymistaukoja siten, ettei yhdenjaksoinen työjakso ylitä yhtä tuntia. 

15 § Vuosiloma 

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei 

jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu. 

2. Toimihenkilön vuosilomaoikeus määräytyy työssäoloajan mukaan seuraavasti: 

2.1. 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta toimihenkilöllä, 

jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun 

mennessä keskeytymättä jatkunut yhden vuoden. 

2.2. Kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde 

on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut 

vähintään 10 vuotta. 

3. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon vakuutusalalla yhteensä 

palveltu aika. 

4. Enintään kolmen kuukauden palkaton poissaolo otetaan huomioon laskettaessa 

työsuhteen kestoaikaa. Kuitenkin lapsen syntymään liittyvät poissaolot otetaan 

huomioon kuten 19 §:ssä on erikseen sovittu. 

5. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan vuosilomalain mukaan. 

6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon 

toimihenkilö saisi lomaa 2. kappaleen nojalla. 

7. Tämän pykälän määräykset eivät koske mahdollista vuosilomalaista poikkeavaa 

vuosilomakäytäntöä eivätkä vähennä yhtiöiden palveluksessa olevien 

toimihenkilöiden lomaoikeutta.


16 § Vuosiloman siirto 

1. Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus 

antaa 18 lomapäivää ylittävä vuosilomalain mukaan lomakauden aikana pidettävä 

loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä 

tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan osan 

ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava asiasta asianomaisen 

toimihenkilön kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden 

ulkopuolella, maksetaan, ellei sitä anneta 50 %:lla pidennettynä, sen lisäksi mitä 

lomaltapaluurahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaltapaluuraha, jonka 

suuruus on 50 % asianomaisen loman osan lakisääteisestä vuosilomapalkasta. 

2. Jos kausivaihtelujen tai muiden niihin verrattavien syiden johdosta on 

tarkoituksenmukaista noudattaa tai yhtiökohtaisen käytännön mukaan on noudatettu 

edellisestä kappaleesta poikkeavaa hyvittämismenettelyä, työnantaja voi toteuttaa 

vuosiloman edellä tarkoitetusta siirtämisestä aiheutuvan hyvityksen myös siten, että 

toimihenkilölle annetaan ylimääräisen lomaltapaluurahan sijasta vaihtoehtoisesti 50 

%:n aikahyvitys. 

17 § Säästövapaa 

1. Yhtiö ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan tai kokonaan 18 

päivää ylittävästä lomasta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. 

2. Toimihenkilöllä on oikeus säästää osa tai kokonaan 24 päivää ylittävästä lomastaan, 

jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle tuntuvaa haittaa. 

3. Säästövapaaseen noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä. 


Säästövapaata koskevilla työehtosopimusmuutoksilla 1.11.2007 ei ole 

tarkoitettu muutettavan voimassa olevia säästövapaasopimuksia. 

18 § Lomaltapaluuraha 

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle toimihenkilölle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 

% hänen lakisääteisen ja työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta. 


Lomaltapaluuraha suoritetaan myös silloin, kun toimihenkilön työsuhde 

päättyy vuosiloman aikana, vaikka toimihenkilö ei palaa työhön vuosiloman 

jälkeen. 

Lomaltapaluuraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, 

mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään 

johtuvasta syystä. 

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti sen 

maksamisajankohdasta toisin sovita. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan, ellei 

paikallisesti ole muuta sovittu, kutakin loman osaa vastaava osa lomaltapaluurahasta 

noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.


3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö aloittaa 

vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman 

päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos toimihenkilö välittömästi 

ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut 

poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön 

vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä 

mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha kuten 2. kappaleessa on 

määrätty. 


Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa 

toimihenkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä 

lomaltapaluurahan maksamiselle on, että toimihenkilö palaa työhön 

hoitovapaalta työsopimuslaissa tarkoitetun ilmoituksen tai siihen myöhemmin 

perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti. 

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tahi varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai 

yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan 

lomaltapaluuraha. 

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle 

toimihenkilölle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. 

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen 

työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että toimihenkilö on 

työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, 

toimihenkilö ei tästä syystä menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan. 

IV POISSAOLOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 

19 § Lapsen syntymään liittyvät poissaolot 

1. Toimihenkilö saa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata 

työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain mukaan. 

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada 72 arkipäivän pituiselta äitiysvapaan ajalta ja 

kuuden arkipäivän pituiselta isyysvapaan ajalta täysi palkka. 

3. Milloin toimihenkilö on adoptoinut alle kahden vuoden ikäisen lapsen, annetaan 

hänelle lapsen haltuunottopäivästä alkaen 72 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen 

rinnastettava palkallinen loma. 

4. Toimihenkilön ollessa lakiin perustuvalla äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla sekä 

hoitovapaalla yhteensä yli 18 kuukautta ei tätä ylittävää poissaoloaikaa oteta 

huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja 

etuuksia. 

5. Työnantaja suorittaa äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavan palkan suoraan 

toimihenkilölle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan 

toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset. 

6. Jos äitiys- tai isyysraha menetetään sen vuoksi, ettei toimihenkilö lain 

edellyttämässä määräajassa tehtävää hakemusta varten ole jättänyt selvitystä, 

vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa. 

7. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen 

rinnastettavaan työhön.


20 § Sairausajan palkka 

1. Milloin toimihenkilö estyy työtään tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota 

hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suoritetaan hänelle 

- täyttä palkkaa 30 päivän sairausajalta 

- sairauden kestäessä yli 30 päivää suoritetaan toisen ja kolmannen kuukauden 

palkka enintään kerran kalenterivuoden aikana ja vain kerran yli 

kalenterivuoden vaihteen jatkuneen sairauden johdosta 

Kenttämiehiä koskeva pöytäkirjamerkintä: 

Sairausajalta suoritetaan vakinaiselle kenttämiehelle palkka, joka lasketaan 

samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkka. 

2. Sairauden kestäessä yli kolme kuukautta voi yhtiö harkintansa mukaan maksaa 

sairausajan palkkaa. 

Konttoritoimihenkilöitä koskeva pöytäkirjamerkintä: 

Konttoritoimihenkilön estyessä työtään tekemästä sairauden vuoksi on poissaolon 

syystä yhtiön vaatiessa esitettävä lääkärintodistus 

Milloin yhtiö määrää lääkärin, jonka todistus on hankittava, yhtiö suorittaa 

lääkärintarkastuksesta aiheutuneet kustannukset. 

3. Mikäli toimihenkilö oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen 

työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempain- tai hoitovapaansa, ei 

työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka 

vanhempain- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt. 

4. Toimihenkilö, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on 

velvollinen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle siitä sekä milloin esteen arvioidaan 

päättyvän. 

5. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan toimihenkilölle ja hakee 

sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat 

selvitykset. 

6. Milloin toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeuttavalta 

ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä yhtiölle sairausvakuutuslain 

mukaan työnantajalle palautettavan päivärahan hakemista varten tarvittavat 

selvitykset. 

21 § Konttoritoimihenkilöiden sairausajan palkan yhteensovitus 

1. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä konttoritoimihenkilö saa saman 

työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa 

korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka 

tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi 

kustantaman muun vakuutuksen, liikennevakuutuslain tai rikosvahinkojen 

korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on 

maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla 

on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei 

kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä. 

2. Sairausajan palkasta vähennetään kuitenkin, mitä konttoritoimihenkilö samalta ajalta 

saa työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla taikka avustuksena sellaisesta 

avustuskassasta, johon työnantaja on toimihenkilön puolesta suorittanut ainakin 

puolet tämän osakas- tai jäsenmaksuista.


22 § Lääkärintarkastukset 

1. Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa 

seuraavissa tapauksissa: 

- Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastukseen liittyvän lääkärin 

määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen taikka työkyvyn ylläpitämiseksi 

välttämättömän fysikaalisen hoidon ajalta. 

- Työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän silmälääkärillä tai optikolla käynnin 

ajalta, jos käynti tapahtuu työterveyshuollon lähetteen perusteella. 

- Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos 

hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön 

työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana 

annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys 

osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. 

- Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen 

äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen 

todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen. 

- Toimihenkilön neuvolassa käynnin ajalta. 

- Toimihenkilön osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa 

valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin ja työterveyshuollon 

toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin 

terveystarkastuksiin ja näihin liittyviin matkoihin. 

- Toimihenkilön osallistuessa nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa 

tarkoitettuihin tutkimuksiin sekä niihin terveydenhoitolaissa edellytettyihin 

tutkimuksiin, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä 

työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimihenkilölle, joka 

lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa 

tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen 

välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus 

tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. 

- Toimihenkilön käydessä lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan 

lapsen kanssa sairauden toteamiseksi ja samana päivänä suoritettavissa 

tarkastukseen liittyvissä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa. 

2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja 

tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen myös mahdollinen 

liukuva työaika huomioon ottaen. 

3. Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi 

siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa. 

23 § Tilapäinen poissaolo 

1. Toimihenkilön palkasta tai lomasta ei vähennetä lyhyttä, pääsääntöisesti enintään 

yhden päivän pituista tilapäispoissaoloa, joka aiheutuu lapsen tai muun lähiomaisen 

äkillisestä sairaustapauksesta tai lähiomaisen kuolemasta tai hautajaisista. 

2. Alle 10-vuotiaan tai alle 18-vuotiaan valtioneuvoston päätöksen (130/85) 4 §:ssä 

tarkoitettua vaikeaa sairautta sairastavan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan 

lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti 

sellaisen lyhyen tilapäispoissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon 

järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.


Soveltamisohje: 

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on 

välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Poissaolo ei 

kuitenkaan saa ylittää 3 päivää. 

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että 

molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä 

ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa itse lasta. 

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan 

maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä 

selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. 

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä. 

Tulkinta: 

Kyseessä on oltava äkillisestä sairastumisesta aiheutuvan hoidon 

järjestämisen tai hoidon tarve, ei ennakolta tiedossa oleva hoitojakso. 

3. Jos toimihenkilön lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (130/85) 4 §:ssä 

tarkoitettua vaikeaa sairautta, on työntekijällä oikeus olla palkatta poissa työstä 

osallistuakseen päätöksen 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai 

hoidon opastukseen. Poissaolosta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. 

4. Mikäli lapsen tai muun lähiomaisen sairauden hoito tai sen järjestäminen edellyttää 

pitempää poissaoloa, pyritään toimihenkilölle järjestämään työtilanteen salliessa 

mahdollisuus palkattomaan poissaoloon edellä sanottua pitemmäksi ajaksi. 

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten. 

6. Toimihenkilö, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen 

vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen 

työpäiväkseen. 

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei 

aiheuta hänen ansionsa alenemista. 

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan 

ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. 

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten 

lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta 

toimihenkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten 

kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen 

työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen 

korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa 

palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan 

suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. 

10. Jos toimihenkilö muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän, mikäli 

muutto osuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään toimihenkilöllä on 

oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana. 

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on toimihenkilön sovittava työnantajansa 

kanssa.


V MUITA TYÖEHTOJA 

24 § Säännöt ja sosiaaliedut 

1. Yhtiössä noudatetaan siinä kulloinkin voimassa olevaa ohjesääntöä ja työjärjestystä, 

mitkä eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa. 

2. Ohjesääntöä laadittaessa sekä sitä muutettaessa on neuvoteltava yhtiön 

toimihenkilöitä edustavan yhdistyksen tai, mikäli tällaista ei ole, luottamusmiehen 

kanssa. 


Tämän sopimuksen voimaan tullessa kunkin yhtiön palveluksessa olevien, 

tämän sopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvien toimihenkilöiden vuosilomia tai 

muita sosiaalisia etuja ei vähennetä tämän sopimuksen voimassa ollessa 

ilman sopijapuolten suostumusta. 

25 § Matkakulujen korvaus 

Toimihenkilön matkakulut korvataan mallimatkustussäännön tai vähintään 

palkkasopimusten mukaisesti. 

26 § Muuttokustannukset 

Jos toimihenkilö työnantajan aloitteesta siirretään vakinaisesti toiselle 

paikkakunnalle, korvataan hänelle muutosta aiheutuneet kohtuulliset 

muuttokustannukset. 

27 § Konttoritoimihenkilön ateriaetu 

Yhtiöt järjestävät kustannuksellaan konttoritoimihenkilöille mahdollisuuden 

ateriointiin työpaikalla tai sen läheisyydessä. 

28 § Kenttämiehen ateriaetu 

1. Yhtiö järjestää kenttämiehelle kustannuksellaan mahdollisuuden ateriointiin 

sellaisina työpäivinä, joilta kenttämies ei saa matkapäivärahaa. 

2. Niillä paikkakunnilla, joilla käytännössä ei ole mahdollisuutta järjestää ateriaetua, 

tämä voidaan vaihtaa rahakorvaukseen. 

29 § Ryhmähenkivakuutus 

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan 

ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. 

30 § Kokoustilat 

1. Vakuutusväen Liitto VvL ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä on mahdollisuus työajan 

ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä 

sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia 

työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin: 

- Kokouksen pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli 

mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta. 

- Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan 

läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. 

Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava 

tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.


- Kokouksen järjestyksestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja 

järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. 

2. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Vakuutusväen Liiton ja sen 

alayhdistyksen sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajia. 

31 § Jäsenmaksujen perintä 

Finanssialan Keskusliitto suosittelee jäsenyhtiöilleen, että mikäli toimihenkilö on 

antanut siihen valtuutuksen, peritään Vakuutusväen Liiton jäsenmaksut 

toimihenkilön palkasta palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilölle annetaan vuoden 

päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 

32 § Yrityskohtainen sopiminen 

1. Yritys ja rekisteröity toimihenkilöyhdistys voivat sopia poikkeavasti 

työehtosopimuksen määräyksistä lainsäädännön määrittelemissä rajoissa. Sopia ei 

voi yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan kuten palkkaus- ja 

työaikajärjestelmän kokonaan syrjäyttämisestä. Sopimuksen osapuolina ovat yritys 

ja rekisteröity asianomainen toimihenkilöyhdistys. 

2. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle. 

3. Esityksessä sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen määräyksestä tai 

määräyksistä halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta 

poikkeamiselle. 

4. Yrityskohtaisen sopimuksen on oltava kirjallinen. 

5. Sopimuksesta on käytävä ilmi ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen 

määräyksestä on sovittu ja mikä on sopimuksen sisältö. 

6. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Jälkimmäisessä 

tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa 

noudattaen. Sopimuksessa tulee olla määräykset siitä miten siirrytään takaisin 

aiempiin ehtoihin, jos sopimus irtisanotaan. 

7. Sopimus on lähetettävä tiedoksi liitoille. 

8. Sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta, kun liitot ovat 

saaneet siitä tiedon. 

9. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehtosopimuksella. 

10. Tähän pykälään perustuvien sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet 

ratkaistaan kuten työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet, ellei 

palkkakeskustelupöytäkirjasta muuta johdu. 

11. Toimihenkilöyhdistyksen nimeämille neuvottelijoille on varattava riittävästi työaikaa 

sopimuksen tekemisestä aiheutuvien tehtävien hoitamista varten. 

33 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin 

neuvoteltava yhtiön ja toimihenkilön luottamusmiehen kesken.


2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen 

osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, 

jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Siinä on lyhyesti mainittava erimielisyyttä 

koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta. 

3. Neuvottelut pyritään aloittamaan viimeistään kahden viikon kuluessa siitä kun niitä 

pyydetään, ja käydään tarpeetonta viivytystä välttäen. 

4. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen asiassa, voi kumpikin sopijapuoli saattaa 

asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 

34 § Työnseisaukset 

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen 

kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt. 

35 § Sopimuksen voimassaoloaika 

Tämä sopimus on voimassa 31. lokakuuta 2013 saakka. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 

VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry 

Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 


Palkkausjärjestelmä 2 § 

Työpalkat 3 § 

Osa-aikaisen toimihenkilön palkka 4 § 

Kuukausipalkan osittaminen 5 § 

Vakuutustutkinto 6 § 

Siirtäminen vaativampaan tehtävään 7 § 

Palkkaryhmien yläpuolella olevat toimet 8 § 

Matkat ja siirrot 9 § 

Ylityö 10 § 

Vuorotyö 11 § 

Ilta- ja yötyölisä 12 § 

Varallaolokorvaus 13 § 

Hälytysluontoinen työ 14 § 

Työasioita koskeva soitto 15 § 

Työnseisaukset 16 § 


Sopimuksen voimassaoloaika 18 §


VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA 

PALKKASOPIMUS 


Tämä sopimus koskee niitä konttoritoimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan 

toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovellutuspiirissä. 

2 § Palkkausjärjestelmä 

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti palkkakeskustelupöytäkirjan ja 

tämän sopimuksen mukaisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön 

pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä periaate sama palkka samasta tai 

samanarvoisesta työstä. 

Konttoritoimihenkilöt sijoitetaan palkkaryhmiin toimien vaativuusluokittelun 

perusteella (Liite 1). 

2. Jos toimihenkilön työtehtävät muuttuvat vähemmän vaativiksi siten, että uuden 

toimen vaativuuspisteet alenevat vähintään 80 pistettä, voidaan hänen toimensa 

vaativuusluokkaa alentaa. Tällöin voidaan myös hänen palkkaansa alentaa 

vähimmäispalkan muutoksen verran eli uuden ja vanhan palkkataulukon 

erotuksella. Asiaa luottamusmiehen kanssa käsiteltäessä työnantaja esittää 

tehtävän muutosperusteet. Vaativuusluokka ja palkka voidaan alentaa tehtävän 

muutosta seuraavan neljännen kuukauden alusta. 


Tällä määräyksellä ei oteta kantaa direktio-oikeuden laajentamiseen tai 

supistamiseen eikä työsopimuksen yksipuolisiin muutoksiin. 

3. Työnantajan on ilmoitettava jokaiselle konttoritoimihenkilölle, miten toimihenkilön 

toimi on pisteytetty ja miten kokonaispalkka maksettavat lisät huomioon ottaen 

muodostuu. 

4. Toimen pisteytystä tarkastellaan toimen kuvauksen perusteella esimiehen ja 

toimihenkilön välillä organisaation uudistuksesta tai toiseen tehtävään 

nimityksestä johtuvan tehtävämuutoksen tai muun olennaisen tehtävämuutoksen 

yhteydessä. Olennaisesta tehtävämuutoksesta johtuva palkankorotus toteutetaan 

vaativuusluokan muutosta seuraavan kuukauden alusta korottamalla 

toimihenkilön palkkaa vähintään uuden ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan 

muutoksen verran. Toimihenkilö voi tarvittaessa joko itse tai luottamusmiehen 

välityksellä pyytää edellisessä kappaleessa tarkoitettua selvitystä. 

3 § Työpalkat 

1. Työehtosopimuksen 8 §:n mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan mukaiset 

konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat ovat liitteen 3 mukaiset. 

4 § Osa-aikaisen toimihenkilön palkka 

1. Osa-aikaisen, työehtosopimuksen piirissä olevan toimihenkilön palkka lasketaan 

tuntipalkkaperusteisesti. Palkka maksetaan kuitenkin toimihenkilöille 

kuukausipalkkana. Vähimmäistuntipalkka lasketaan jakamalla 

kokoaikatoimihenkilön vastaava taulukkopalkka luvulla 150.


2. Osa-aikaisen toimihenkilön vähimmäispalkan ylittävä henkilökohtainen palkanosa 

voidaan suhteuttaa hänen työaikaansa. Osa-aikaisen toimihenkilön VTS-lisä 

maksetaan täysimääräisenä kulloinkin voimassa olevan sopimuksen mukaan. 

5 § Kuukausipalkan osittaminen 

Jos konttoritoimihenkilöllä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko 

palkanmaksukaudelta, lasketaan hänelle maksettava palkka seuraavasti: 

1. Konttoritoimihenkilölle palkanmaksukaudelta tuleva palkka jaetaan niiden 

palkanmaksukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä, jotka olivat tai olisivat 

olleet hänen työpäiviään. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien 

lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkansa. 

2. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia myös kiinteän kuukausipalkan jakajan 

käyttämisestä. 

3. Konttoritoimihenkilön vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan siten kuin 

vuosilomalaissa on säädetty. 

6 § Vakuutustutkinto 

Vaativuusluokittelun piiriin kuuluville konttoritoimihenkilöille, jotka ovat suorittaneet 

vakuutustutkinnon, suoritetaan erityinen VTS-lisä, jonka suuruus on 1.1.2012 

lukien 76 euroa/kk. 

7 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään 

1. Jos toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu, pisteytetään hänen toimensa 

uudelleen. 

2. Mikäli konttoritoimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on uudessa 

tehtävässä perehdyttämiskausi, joka tehtävän vaativuustaso huomioon ottaen voi 

olla enintään kaksitoista kuukautta. 

3. Perehdyttämiskauden pituus on etukäteen ilmoitettava konttoritoimihenkilölle. 

4. Toimihenkilölle maksetaan perehdyttämiskauden aikana uuden tehtävän 

mukainen palkka. 

5. Jos siirto on tarkoitettu tilapäiseksi, on siirron arvioitu kestoaika etukäteen 

ilmoitettava konttoritoimihenkilölle. Vaativamman tehtävän kestäessä yli 1 

kuukauden maksetaan ylittävältä ajalta uuden tehtävän mukainen palkka. 

Tilapäisen siirron pisin yhtämittainen kestoaika on vuosi, kuitenkin hoitovapaan 

ollessa kysymyksessä enintään hoitovapaan aika. 

8 § Palkkaryhmien yläpuolella olevat toimet 

1. Palkkaryhmien yläpuolella ovat sellaiset toimet, joiden pistemäärä on yli 910 

pistettä tai jotka eivät uuden järjestelmän käyttöönottovaiheessa tulleet 

järjestelmän piiriin. 

2. Palkkaryhmien yläpuolella olevien toimien vähimmäispalkka on vähintään 2 % 

korkeampi kuin ylimmän palkkaryhmän toimen palkka. Sääntöä noudatetaan 

myös aiemmin luokittelemattomiin toimiin.


9 § Matkat ja siirrot 


Jos toimi on pisteytetty 7 + 25 % säännön perusteella ja uusi toimihenkilö 

tulee vastaavaan toimeen, myös uuden toimihenkilön toimi luokitellaan 

palkkatasosta riippumatta. 

Jos luokiteltujen toimien alueella syntyy kokonaan uusi toimenkuva, se 

luokitellaan ja jos pisteet ovat yli 910 pistettä, siirtyy toimi palkkaryhmien 

yläpuoliseksi. 

1. Mikäli konttoritoimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu suorittamaan 

työtehtäviä toisella paikkakunnalla, suoritetaan hänelle matkasta aiheutuneet 

sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti, 

kuitenkin siten, että todelliset kustannukset peitetään. 

2. Mikäli konttoritoimihenkilö joutuu tilapäisesti suorittamaan työtehtäviä 

toimipaikassa, joka verrattuna hänen vakinaiseen toimipaikkaansa sijaintinsa tai 

huonojen liikenneyhteyksien puolesta 

- aiheuttaa hänen työmatkojensa huomattavan pidentymisen tai 

- muuten vaikeuttaa hänen työpaikalle/kotiin saapumistaan taikka 

- huomattavasti lisää hänen kustannuksiaan, 

hänelle suoritetaan tästä kussakin yksittäistapauksessa erikseen paikallisesti 

sovittava korvaus. Lisäkustannuksien korvaamisesta sovittaessa noudatetaan 

soveltuvin osin matkustussäännön määräyksiä. 

3. Milloin konttoritoimihenkilön työtehtävät edellyttävät siirtymistä samalla 

paikkakunnalla päivittäisen työajan kuluessa työpaikasta toiseen, sovitaan 

matkakustannusten korvaamisesta paikallisesti. 

10 § Ylityö 

1. Ylityöksi katsotaan työ, joka tehdään työehtosopimuksen 8 §:ssä määrätyn 

työajan lisäksi ja saadaan sitä teettää lain sallimissa rajoissa. 

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja 

seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä 

maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu tuntipalkka ja sen 

jälkeisiltä tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Mikäli ylityö jatkuu vuorokauden 

vaihteen yli, ei vuorokauden vaihtuminen aiheuta alentumista ylityön 

korvausprosentteihin. 

3. Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka. 

4. Sunnuntaina ja arkipyhänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä 

tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka. 

5. Ylityökorvausta määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neljännestunnit.


6. Tuntipalkka, jonka mukaan ylityökorvaus lasketaan, saadaan siten, että 

kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan enintään nelinkertaisella viikoittaisen 

säännöllisen työajan tuntimäärällä. 

7. Säännöllisen ilta- tai yövuoron jatkuessa ylityönä lisätään tuntipalkkaan ilta- tai 

yövuorolisä. 

8. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että ylityökorvaus vaihdetaan vastaavaan 

vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai ylityökorvauksena annettava vapaaaika 

yhdistetään työehtosopimuksen 17 §:ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. 

Vapaa-aikaan sovelletaan jälkimmäisessä tapauksessa tällöin soveltuvin osin 

säästövapaata koskevia määräyksiä. 

9. Ylityökorvaus suoritetaan ja ylityökorvausta vastaava vapaa-aika annetaan 

kahden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. Muistutukset ylityökorvausta 

vastaan on, ellei voittamatonta estettä ole, tehtävä kuukauden kuluessa niiden 

suorittamisesta. 

10. Yhtiössä mahdollisesti noudatettavaa käytäntöä vuorokauden vaihteen yli 

jatkuvien töiden korvaamisesta ei muuteta. 

11 § Vuorotyö 

1. Säännöllisessä vuorotyössä olevalle konttoritoimihenkilölle maksetaan iltatyöstä 

iltavuorolisänä vähintään 20 % hänen perustuntipalkastaan ja yötyöstä 

yövuorolisänä vähintään 30 % hänen perustuntipalkastaan vuoroon sisältyneiltä 

tunneilta. 

2. Yleisenä vapaapäivänä tehty vuorotyö korvataan 10 §:n mukaan. 

12 § Ilta- ja yötyölisä 

1. Jos konttoritoimihenkilö suorittaa säännölliseen vuorokautiseen työaikaansa 

kuuluvaa työtä 

- kello 18.00 - 23.00 välisenä aikana, maksetaan hänelle näiltä tunneilta 

korvauksena lisä, jonka suuruus on vähintään 20 % hänen 

perustuntipalkastaan tai 

- kello 23.00 - 7.00 välisenä aikana, jolloin hänelle suoritettavan lisän suuruus 

vastaavasti on vähintään 30 % hänen perustuntipalkastaan. 

2. Korvausta laskettaessa otetaan huomioon vain em. kellomäärien väliin sattuvat 

täydet neljännestunnit. 

13 § Varallaolokorvaus 

Milloin konttoritoimihenkilö sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä 

varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa 

sovitussa paikassa, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan 

hänelle tällaiselta varallaoloajalta puolet tuntiansion mukaisesta palkasta 

varallaoloaikaa työaikaan lukematta.


14 § Hälytysluontoinen työ 

1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, jolloin 

konttoritoimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella 

hänen jo poistuttuaan työpaikalta. 

2. Hälytysluontoisesta työstä maksetaan vähintään tunnin palkka sekä ylityökorvaus, 

milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi hälytysluontoisesta työstä maksetaan 

hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella 

seuraavasti: 

I Päivätyössä 

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai konttoritoimihenkilön 

vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, maksetaan 2 tunnin 

palkkaa vastaava korvaus. 

b) Jos mainittu kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 6.00 välisenä aikana, 

maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus. 

II Vuorotyössä 

a) Aamuvuorossa 

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on 

sovittu. 

b) Ilta- ja yövuorossa 

Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa toimihenkilön 

säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin palkkaa vastaava 

korvaus. 

c) Jos hälytyskutsu annetaan sen jälkeen kun on kulunut 9 tuntia toimihenkilön 

säännöllisen työajan päättymisestä, mutta vähintään tuntia ennen 

toimihenkilön seuraavan säännöllisen työajan alkamista, suoritetaan 

toimihenkilölle 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus. 

Mikäli työ edellä I b) ja II b)-kohdissa mainituissa tapauksissa on ylityötä, on 

ylityökorvaus heti 100 %. 

15 § Työasioita koskeva soitto 

Jos työasioita koskeva soitto tapahtuu toimihenkilön normaalin työajan 

ulkopuolella hänen vapaa-aikanaan ja hän tällöin pystyy hoitamaan asian 

puhelimessa, suoritetaan hänelle korvaus yksinkertaisena tuntipalkkana 

vähintään 1 tunnilta. Mikäli soitto tapahtuu arkipäivänä kello 22.00 - 07.00, 

lauantaisin, sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, on korvaus kolminkertainen tuntipalkka. 

16 § Työnseisaukset 

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen 

kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt. 


Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevat erimielisyydet 

ratkaistaan työehtosopimuksen 33 §:ssä sovitulla tavalla, ellei 

palkkakeskustelupöytäkirjasta muuta johdu.


18 § Sopimuksen voimassaoloaika 

Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 


Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


Liite 1 Toimenluokituslomake 

Finanssialan Keskusliitto 

Vakuutusväen Liitto 

Vaativuustekijöiden pisteet 

TOIMEN EDELLYTTÄMÄ PERUSOSAAMINEN 

OPPIAIKA 

1. 

≤ 1 vuosi 

2. 

≤ 2 vuotta 

3. 

> 2 vuotta 

1. ei erityistä koulutusvaatimusta 40 60 80 

2. opistotaso 80 100 120 

3. korkeakoulututkinto 120 140 160 

1. 

TIETOTAITO / Toimen hoitaminen edellyttää 

1. perustietämystä 60 

2. laajaa perustietämystä 100 

3. ammattitietämystä 150 

4. laajaa ammattitietämystä tai rajattua erikoistietämystä 200 

5. monipuolista ammattitietämystä 250 

6. laajaa erikoistietämystä 300 

7. monipuolista erikoistietämystä 350 

TOIMINNAN VAPAUS JA VASTUU / Toimen hoitaminen edellyttää 

1. selkeää ohjeistusta 50 

2. vakiintuneiden tilanteiden ja työtapojen hallintaa 100 

3. itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista 150 

4. itsenäistä harkintaa ja ratkaisuja 200 

5. etukäteen määriteltyä palveluajatusta 250 

ERILLISVASTUU / 

Toimeen sisältyy yksilö- tai ryhmäkohtainen 

Pisteet 

1. perehdyttämis- ja/tai koulutusvastuu 0 20 40 

2. työnjohdollinen vastuu 0 40 80 

3. vastuu asiakassuhteista 0 40 60 

Pistemäärään vaikuttavat vastuiden lukumäärä ja yksittäisen vastuutekijän merkittävyys 

Pisteet yhteensä ___________


VUOROVAIKUTUS 

Pistemäärään vaikuttavat yhteyksien lukumäärä, 

erilaisuus ja palvelutilanteiden vaativuus 

40 70 100 130 160 

RASITTAVUUS 

1. aikataulusidonnaisuus 0 20 40 

2. yksintyöskentely 0 20 40 

3. olosuhdehaitoista johtuva rasittavuus 0 20 40 

4. fyysinen rasittavuus 0 20 40 

Pistemäärän vaikuttavat rasittavuustekijöiden lukumäärä ja yksittäisen rasittavuustekijän 

vaikuttavuus 

Pisteet yhteensä _____________ 

Toimen yhteispisteet


Liite 2 Toimenluokituslomakkeen tulkintaohjeita 

Perusosaaminen ja oppiaika 

Perusosaamisella tarkoitetaan toimen edellyttämää ennen työsuhteen alkua saatua 

koulutusta. Oppiajalla tarkoitetaan uuden toimihenkilön perehdyttämis- ja työnopastusaikaa, 

joka on tarpeen itsenäisen työskentelyvalmiuden saavuttamiseksi. 

Tietotaito 

Toimi luokitellaan kokonaisuutena. Tehtäväalueet, jollaisina voidaan pitää myös 

osaamisalueita, sovitaan yhtiökohtaisesti. Työskentely tiimissä ei muuta lähtökohtaa, että 

luokiteltavana on kunkin toimihenkilön oma tosiasiallinen toimi. Tarkoituksena on luokitella 

tosiasiallisesti tehtävät työt, ei tavoitetoimenkuvia tms. suunniteltuja kehittämisasioita. 

Perustietämys: 

- työnkulkujen ja asiakirjojen tunteminen 

- järjestelmien perustuntemus 

- tiedot saadaan perehdyttämisen kautta, poikkeamat opastetaan erikseen 

Ammattitietämys: 

- edellyttää työkokemuksen kautta saatua ammattitaitoa tai alan ammatillista 

peruskoulutusta tai ammatillista koulutusta 

- edellyttää tehtäväalueen asiantuntemusta 

- työskentely on itsenäistä ja tiedonhankinta omatoimista 

Erikoistietämys: 

- edellyttää ammatillista "historiatietojen" hallintaa sekä tehtäväalueen syvällistä 

asiantuntemusta. 

Rajattu: toimeen sisältyy yksi tehtäväalue. 

Laaja: toimeen sisältyy useita tehtäväalueita. 

Monipuolinen: toimeen sisältyy erilaisia tehtäväalueita, jotka edellyttävät myös erilaista 

ammattitietämystä ja tiedon yhteensovittamista. Yhteensovittamista on esimerkiksi 

asiakkaan ja yhtiön etujen rinnakkainen harkinta. 

Toiminnan vapaus 

Tiimityö ja tiimin valtuudet eivät vaikuta, vaan tarkastelu yksilökohtaisesti. 

3. Itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista 

- usein olemassa yleisluontoisia ohjeita tai iso joukko yksityiskohtaisia ohjeita ja 

määräyksiä 

- edellyttää jo käytössä olevien sekä uusien voimaantulevien ohjeiden ja normien 

itsenäistä tiedon hankintaa sekä soveltamista 

4. Itsenäistä harkintaa ja ratkaisua 

- toimeksiannot usein yleisluontoisia 

- käytettävissä olevat ohjeet ja normit edellyttävät kehittävää tai luovaa soveltamista 

- harkinnan käyttöön liittyy ammatillinen tai taloudellinen vastuu 

- kyky itsenäisiin, mahdollisesti uusiin ratkaisuihin 

5. Etukäteen määritelty palveluajatus 

- antaa toimenhaltijalle itsenäisen vastuun töiden suunnittelusta ja toteuttamisesta ja 

toiminnan tuloksellisuudesta 

- nimenomaiset ohjeet tai käytännöt eivät rajoita toimenhaltijan tehtävien suoritusta 

vaan toimenhaltijaa ohjaa yhdessä sovittu palveluajatus


- saavutettuja tuloksia arvioidaan 

Erillisvastuut 

1. a) Perehdyttämisvastuu 

Perehdyttämisellä tarkoitetaan yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön perehdyttämistä 

työhönsä tai sen muutoksiin sekä uuden toimihenkilön perehdyttämistä työhönsä, 

yritysorganisaatioon, työympäristöön ja muuhun henkilöstöön 

1. b) Koulutusvastuu 

Koulutusta ovat esimerkiksi erikseen järjestetyt tilaisuudet, joissa opetetaan käyttämään 

uutta toimintajärjestelmää tai uusia laitteita tai joissa käsitellään uusien tuotteiden sisältöä 

tahi myyntitekniikoita. 

Jos yrityksessä maksetaan sivutoimisista koulutusluennoista erikseen palkkioita eikä 

toimeen sisälly muunlaista koulutusvastuuta, ei palkkausjärjestelmän mukaisia pisteitä 

sovelleta vaativuusluokittelussa. 

2. Työnjohdollinen vastuu 

Luokittelun yhteydessä on selvitettävä, onko työnjohdollista vastuuta annettu tiimille ja 

myönteisessä tapauksessa kuka sitä käyttää. 

Työnjohdollisella vastuulla tarkoitetaan vastuuta toimihenkilön tai toimihenkilöryhmän työn 

tekemisestä ja työn tuloksista. 

3. Vastuu asiakassuhteista 

Vastuulla tarkoitetaan asiakassuhteiden säilyttämistä, kehittämistä positiiviseen suuntaan tai 

vastuuta asiakaskuvasta. 

Vuorovaikutus 

Lähtökohtaisesti ulkoinen ja sisäinen asiakaspalvelu on samanarvoista. 

Sataan pisteeseen oikeuttavaksi arvioidaan esimerkiksi suora perusasiakaspalvelu, joka 

liittyy muun työn tekemiseen korvaus-, vakuutus tai eläkekäsittelyssä. Asiakaspalvelu on 

vuorovaikutteista. 

Rasittavuus 

1. Aikataulusidonnaisuus 

Tarkoitetaan jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa päivittäistä aikataulusidonnaisuutta. 

2. Yksintyöskentely 

Yksintyöskentelyllä tarkoitetaan sitä, että työt on pakko jatkuvasti tehdä yksin (yhden 

hengen konttori) tai eristyksissä työtovereista (mikrofilmaus). 

3. Olosuhdehaitoista johtuva rasittavuus 

Olosuhdehaitoilla tarkoitetaan töitä, joissa esimerkiksi 

- työpuku likaantuu 

- normaalista poikkeavat lämpötilat 

- melu on niin häiritsevää, että puhe kuuluu vain ääntä korottaen 

- kuulosuojaimet ovat jatkuvasti tarpeen 

- veto ylittää normaaleissa konttoritiloissa esiintyvän tai 

- työtä joudutaan tekemään pidempiä aikoja vaikeissa työasennoissa.


4. Fyysinen rasittavuus 

Fyysisellä rasittavuudella tarkoitetaan esimerkiksi työn väsyttävyyttä, voiman tarvetta tai 

erityistä energian kulutusta. Tällaista saattaa esiintyä töissä, jotka edellyttävät jatkuvaa 

kantamista tai toistuvia nostoja.


Liite 3 Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.10.2011 

lukien 

Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.10.2011 lukien 

Pääkaupunkiseutu Vähimmäispalkka euroa/kk Pisteraja 

B 1819 Alle 590 

C 1937 591 – 

D 2072 671 – 

F 2216 751 – 

G 2375 831 – 910 

yläpuoliset 2422 911 – 

Muu Suomi Vähimmäispalkka euroa/kk Pisteraja 

B 1762 Alle 590 

C 1874 591 – 

D 2000 671 – 

F 2140 751 – 

G 2291 831 – 910 


Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.11.2012 lukien 

Pääkaupunkiseutu Vähimmäispalkka euroa/kk Pisteraja 

B 1854 Alle 590 

C 1974 591 – 

D 2111 671 – 

F 2258 751 – 

G 2420 831 – 910 


Muu Suomi Vähimmäispalkka euroa/kk Pisteraja 

B 1795 Alle 590 

C 1910 591 – 

D 2038 671 – 

F 2181 751 – 

G 2335 831 – 910 

yläpuoliset 2381 911 –


Liite 4 Palkkakeskustelua koskeva pöytäkirja 

1 § Palkkaperiaatteet 

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaativuus, 

toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä periaate sama palkka 

samasta tai samanarvoisesta työstä. 

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy konttoritoimihenkilöitä koskevan 

palkkasopimuksen 2 §:n mukaisen tai tämän pöytäkirjan mukaisesti 

yrityskohtaisesti sovitun vaativuusluokittelun perusteella. 

Työnantajan on ilmoitettava palkkasopimuksen 2 §:n 3 kohdan mukaisesti 

jokaiselle konttoritoimihenkilölle miten toimihenkilön toimi on pisteytetty ja miten 

toimihenkilön kokonaispalkka maksettavat lisät huomioon ottaen muodostuu. 

Toimen pisteytystä tarkastellaan palkkasopimuksen mukaisesti organisaation 

uudistuksesta tai toiseen tehtävään nimityksestä johtuvan tehtävämuutoksen tai 

muun olennaisen tehtävämuutoksen yhteydessä. Olennaisesta 

tehtävämuutoksesta johtuva palkankorotus toteutetaan vaativuusluokan muutosta 

seuraavan kuukauden alusta korottamalla toimihenkilön palkkaa vähintään uuden 

ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan muutoksen verran. 

Muita tehtävämuutoksia tarkastellaan vaativuusluokittelun perusteella 

palkkakeskustelussa, jolloin mahdolliset tehtävän vaativuuden noususta johtuvat 

palkankorotukset toteutetaan palkkakeskustelussa. 

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista työtehtävissä arvioidaan 

työehtosopimuksen arviointilomakkeen perusteella, ellei yritys-/ryhmä- 

/konsernikohtaisesti sovita toisin Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa. 

2. Yritys päättää palkkapolitiikan sen jälkeen, kun palkkapolitiikka on käsitelty 

palkkakeskustelutyöryhmässä tai yhdessä henkilöstön kanssa, jos yrityksessä ei 

ole palkkakeskustelutyöryhmää. 

Yritys tarvitsee ajan tasalla olevan palkkapolitiikan palkkakeskustelujen käymistä 

varten. Palkkapolitiikalla tarkoitetaan yrityksen liiketoimintastrategiasta johdettuja 

periaatteita, joihin palkkauksen kokonaisuus yrityksessä perustuu. Se voi sisältää 

näkemyksiä siitä, miten palkkakehityksestä huolehditaan, miten palkkapolitiikan 

toteutumista seurataan ja miten arvioidaan palkitsemisen toimivuutta. 

Palkkapolitiikan sisältöä käsitellään tarkemmin liittojen yhteisessä 

palkkakeskusteluoppaassa. 

Yritys perehdyttää ja tiedottaa henkilöstöä riittävästi palkkapolitiikan sisällöstä 

ennen palkkakeskustelujen käymistä. 

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat: 

- työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset (toimen vaativuus) 

- kokemus työtehtävissä 

- pätevyys (osaaminen ja ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen)


- työssä suoriutuminen (työn laatu ja tavoitteellisuus) 

- oman työn ja työtapojen kehittäminen 

- yhteistyökyky ja vuorovaikutus 

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen ja palkkakehitykseen, jonka 

toimihenkilöt kokevat oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. 

2 § Palkkakeskustelu 

1. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista kiinteää 

kokonaispalkkaa, ellei keskustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta. 

Henkilökohtaisena kiinteänä kokonaispalkkana pidetään toimihenkilön 

kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, johon kuuluvat: 

- taulukkopalkka 

- 1.4.1999 asti voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukainen 

tehtäväkohtainen lisä 

- henkilökohtainen lisä 

- tasa-arvoerä (1.12.1994) 

- järjestelmälisä/ylite (31.3.1999 ja 1.4.1999 välisten palkkataulukkojen erotus) 

- palvelusvuosilisät 

- kielilisä 

- muut työehtosopimukseen perustuvat lisät (”hännät”) 

Olosuhteista maksettavat lisät (ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja 

soittokorvaus), VTS-lisä, erilaiset tulos- ja myyntipalkkiot eivät ole ns. 

henkilökohtaista kiinteää kokonaispalkkaa. 

Yrityskohtaisten lisien sisällyttämisestä henkilökohtaisiin kiinteisiin 

kokonaispalkkoihin voidaan sopia Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa. 

2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilö sopivat palkkakeskustelun ajankohdan 

palkkakeskustelutyöryhmän mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. 

Palkkakeskustelua käyvät esimiehet ilmoittavat hyvissä ajoin luottamusmiehelle 

ajanjakson, jolloin palkkakeskusteluja on tarkoitus käydä. 

Palkkakeskustelut käydään ennen työehtosopimuksessa sovittuja 

palkankorotusajankohtia. Palkkakeskustelua käyvällä työnantajan edustajalla 

tulee olla päätösvalta palkkakeskustelun perusteella maksettavasta 

palkankorotuksesta. 

3. Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä hyvissä ajoin ennen palkkakeskustelua 

saatavilla olevat vakuutusalan keskiansio- ja ansiokehitystiedot sekä saatavilla 

olevat yrityskohtaiset, tilastoihin perustuvat keskiansiotiedot EK:n 

tilastonimikkeittäin sekä yrityskohtaiset palkkaryhmäjakaumaa koskevat tiedot. 

4. Henkilökohtainen palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan 

määräytymistä ja palkkakehitystä. Esimiehellä on velvollisuus ja toimihenkilöllä 

oikeus palkkakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esimies ja toimihenkilö 

vahvistavat palkkakeskustelun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yhteenveto 

tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei yritys-/ryhmä-/konsernikohtaisesti 

sovita toisin Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.


5. Palkkakeskustelun tarkoituksena on: 

- kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esimiehen ja 

toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa 

- keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävissään 

- keskustella palkasta ottaen huomion toimihenkilön nykyiset ja mahdollisesti 

tulevat työtehtävät sekä vastuualueet 

- pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta 

3 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut ja neuvottelut 

Yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat palkkakeskustelutyöryhmässä tai 

luottamusmiehen kanssa, jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, tai 

henkilöstön kanssa, jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä ennen kuin 

palkkakeskustelumalli otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön: 

1. Luottamusmiesten lukumäärä luottamusmiessopimuksen mukaisesti. 

Luottamusmiessopimuksen soveltamisperiaatteiden mukaisesti sopimuksessa on 

jätetty yhtiökohtaisesti ratkaistavaksi tarkoituksenmukaisen 

luottamusmiesjärjestelmän tekeminen, jonka tulisi noudattaa yhtiöiden 

toimintaorganisaatiota ja näin ollen luoda puitteet luottamusmiestehtävien 

suorittamiseksi. 

2. Palkkapolitiikka ja sen käsittely. 

Palkkapolitiikan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle. 

Liitot suosittelevat, että palkkapolitiikan käsittelyyn osallistuu mahdollisuuksien 

mukaan myös palkkapolitiikasta päättäviä työnantajan edustajia. 

3. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esimiehille ja toimihenkilölle. 

4. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä. 

5. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset yrityksessä toisin sovitut asiat 

sekä palkankorotusten taso ja ajankohdat. 

6. Palkkakeskustelut erityistilanteissa. 

7. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen käsittely. 

Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin: 

Yrityksen käytettyä palkkakeskustelumallia tulee myöhempinä kertoina ennen 

palkkakeskusteluja käydä läpi mahdolliset muutokset 3 §:ssä tarkoitettujen 

asioiden osalta. 

4 § Yksilön suoja 

1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esimiehet perehdytetään ja koulutetaan 

vaativuusluokitteluun, pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin, palkkapolitiikan 

periaatteisiin ja palkkakeskustelujen käymiseen ennen palkkakeskusteluita. 

Perehdytys ja koulutus tapahtuu säännöllisenä työaikana ja työnantaja vastaa 

tarpeellisista kuluista. 

Esimiehille ja toimihenkilöille järjestetään myös yhteistä koulutusta. 

2. Esimiehellä ja toimihenkilöllä on oikeus perustellusta syystä, esimerkiksi 

lisätietojen hankkimista varten, keskeyttää palkkakeskustelu. Toimihenkilön 

keskeyttämää palkkakeskustelua jatketaan vasta, kun toimihenkilölle on varattu 

mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen, jos sellainen on.


3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan 

neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 

4. Työnantaja tuo palkkakeskustelutyöryhmän käsittelyyn kahden kuukauden 

kuluessa palkkakeskustelun perusteella jaetusta korotuksesta kaikki ne 

tapaukset, joissa toimihenkilön palkankorotus on ollut jokaisessa kolmessa 

peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta 

keskimääräisestä prosentuaalisesta korotuksesta. Toimihenkilö voi kirjallisesti 

kieltää asiansa käsittelyn. 

Jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, tässä kohdassa tarkoitetut 

tapaukset käsitellään luottamusmiehen kanssa, jos sellainen on. 

5. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista 

käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos ja perustelut sekä osapuolten näkemykset. 

Yhteenvedosta toinen kappale jää toimihenkilölle. 

6. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappaleena, joista 

toinen jää toimihenkilölle. 

7. Palkkakeskustelun tuloksena toimihenkilön henkilökohtainen kiinteä 

kokonaispalkka ei voi laskea. 

8. Työnantajan tulee säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat 

vähintään 10 vuotta palkkakeskustelujen käymisestä ja toimihenkilön pyytäessä 

toimittaa tiedot toimihenkilölle. Palkkakeskustelupöytäkirjat voidaan säilyttää 

sähköisessä muodossa. 

9. Työnantajan tulee määritellä palkkakeskustelun osapuolet sekä tiedottaa tästä 

asianomaisille henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoittamaan 

osapuolissa tapahtuneet muutokset välittömästi. 

5 § Erityistilanteet 

1. Jos toimihenkilö on estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon takia, 

käydään palkkakeskustelu esimiehen ja toimihenkilön välillä joko ennen esteen 

alkamista tai heti esteen lakattua. 

2. Toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkkakeskustelujen välisenä 

aikana perhevapaan, sairauden, armeijan, siviilipalveluksen tai vapaaehtoisen 

asepalveluksen vuoksi, taataan vähintään yrityksen keskimääräinen ansiokehitys 

prosentuaalisena korotuksena. 

Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon 

palkkakeskusteluerän pakkasummassa, vaikka palkanmaksu realisoituisikin vasta 

myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin toimihenkilöt ovat mukana myös 

identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa. 

3. Jos esimies vaihtuu, keskustelun käynyt esimies ja toimihenkilö dokumentoivat 

tulevaan palkkakeskusteluun tarvittavat asiat. 

4. Jos toimihenkilö työskentelee usean esimiehen alaisuudessa, 

palkkakeskustelussa otetaan huomioon kaikki toimihenkilön työtehtävät. 

5. Jos palkkakeskustelua ei ole käyty työnantajasta johtuvasta syystä sovittuun 

ajankohtaan mennessä, toimihenkilölle maksetaan palkankorotusajankohtana 

yrityksessä käytyjen palkkakeskustelujen keskimääräinen euromääräinen korotus. 

6. Jos toimihenkilö kieltäytyy palkkakeskustelusta, esimies päättää 

palkankorotuksen.


7. Kokonaan työstä vapautetulle päätoimiselle pääluottamusmiehelle ja kokonaan 

työstä vapautetulle päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle taataan vähintään 

yrityksen keskimääräinen prosentuaalinen korotus. 

6 § Palkkakeskustelutyöryhmä 

1. Yrityksissä, joissa on yrityskohtainen Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys, 

perustetaan palkkakeskustelutyöryhmä. Palkkakeskustelutyöryhmä voidaan 

yritysten sijasta perustaa ryhmä- tai konsernitasolla, jos siitä ryhmä- tai 

konsernikohtaisesti erikseen sovitaan Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen 

kanssa. 

Palkkakeskustelutyöryhmä: 

- seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta ja käytännön 

toteutusta 

- käsittelee palkkapolitiikan periaatteet vuosittain ennen palkkakeskustelujen 

käymistä 

- osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnitteluun 

ja toteuttamiseen 

- selvittää, miten yrityskohtaiset nimikkeet on sijoitettu yleisiin tilastonimikkeisiin 

- käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet. 

- tarkastelee työnantajan antaman tiedon pohjalta palkkiojärjestelmiä ja niiden 

seurantatapoja. 

Liittojen suositus 

Palkkakeskustelutyöryhmä käsittelee palkkapolitiikan osana yrityksessä 

käytössä olevia arviointijärjestelmiä. 

2. Yritys/ryhmä/konserni ja yrityksen henkilöstöä edustava Vakuutusväen Liiton 

jäsenyhdistys sopivat palkkakeskustelutyöryhmän kokoonpanosta kuitenkin siten, 

että työnantajan edustajien lukumäärä on enintään puolet henkilöstön edustajien 

lukumäärästä. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen 

palkkakeskustelutyöryhmän kokoonpanosta, Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys 

nimeää neljä edustajaa ja yritys/ryhmä/konserni kaksi edustajaa 

palkkakeskustelutyöryhmään. 

3. Työnantaja ja henkilöstö nimeävät edustajansa palkkakeskustelutyöryhmään. 

Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys päättää henkilöstöä edustavien jäsenten 

valintamenettelystä. Pääluottamusmies kuuluu palkkakeskustelutyöryhmään 

henkilöstön itseoikeutettuna edustajana. 

4. Palkkakeskustelutyöryhmän henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on kaksi 

vuotta, elleivät yritys/ryhmä/konserni ja Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys sovi 

muusta toimikaudesta. 

5. Palkkakeskustelutyöryhmän toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista 

sovitaan palkkakeskustelutyöryhmässä. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava 

palkkakeskustelutyöryhmä koolle aina tarvittaessa ja vähintään kerran 

kalenterivuodessa. 

Kokouksessa käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkakeskustelutyöryhmän 

jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. 

6. Henkilöstön edustajat saavat riittävästi palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka 

he tarvitsevat palkkakeskustelutyöryhmän kokouksia sekä niihin liittyvää 

henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Työstä vapautus 

otetaan huomioon henkilöstön edustajien työmäärässä ja tavoitteissa sekä töiden 

järjestelyissä.


Työnantaja vastaa palkkakeskustelutyöryhmän tarpeellisista kuluista. 

7 § Yrityksen antamat ansiotiedot 

1. Yrityksen tulee antaa luottamusmiehelle työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin 

kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja 

palkankorotuskuukauden vertailukelpoiset henkilökohtaisten kiinteiden 

kuukausipalkkojen palkkasummat myös erikseen palkkaryhmissä olevien ja 

palkkaryhmien yläpuolisten palkkasummat. Tämän lisäksi pääluottamusmiehelle 

annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta. 

Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, työnantaja tiedottaa henkilöstölle 

työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön 

palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden 

vertailukelpoiset henkilökohtaisten kiinteiden kuukausipalkkojen palkkasummat. 

Yrityksen tulee antaa edellä mainitut tiedot kahden kuukauden kuluessa 

korotusajankohdasta ellei yrityskohtaisesti toisin sovita Vakuutusväen Liiton 

jäsenyhdistyksen kanssa. 

2. Palkkakeskusteluja käynyt esimies tiedottaa ko. toimihenkilöille käymiensä 

palkkakeskustelujen palkankorotusten lukumäärän ja keskimääräisen 

euromääräisen korotuksen kahden kuukauden kuluessa korotuksesta. Tietoja, 

jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä ei anneta, mikäli niistä on 

tunnistettavissa, onko yksittäinen henkilö saanut korotuksen. Näissä tapauksissa 

ryhmiä tulee yhdistellä siten, että kuuden henkilön raja täyttyy. 

3. Lisäksi luottamusmiehelle annetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaiset 

tiedot. Pääluottamusmies saa vuosittain edellisen lokakuun palkkatilastojen 

perusteella yrityskohtaisesti seuraavat tiedot mahdollisimman pian yrityksen 

saatua EK:n yrityskohtaiset tilastotiedot: 

a) vaativuusluokkajakauma 

b) keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin 

c) kohtien a - b tiedot erikseen naisten ja miesten osalta 

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta. Tämä ei 

kuitenkaan koske 3 a kohtaa. 

4. Jos työnantaja ja luottamusmies eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen 

toteutumisesta yritystasolla, voi luottamusmies vaatia asian käsittelyä tämän 

pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 

8 § Liittotason ansiokehitystarkastelu 

Osapuolten saatua EK:n vakuutusalaa koskevat palkkatilastot tarkastellaan 

liittotason ansiokehitystä liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä 

mahdollisimman pian EK:n tilastojen valmistuttua. 

Yrityksissä seuranta tapahtuu mahdollisimman pian yrityksen saatua EK:n 

yrityskohtaiset tilastotiedot. Ansiokehityksen pitää olla vähintään 

työehtosopimuksessa sovitun mukainen. 

Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa 

palkkakeskustelutyöryhmissä. Niissä yrityksissä, joissa ei ole 

palkkakeskustelutyöryhmää, seuranta toteutetaan työnantajan ja 

luottamusmiehen välillä, jos sellainen on.


9 § Paikallinen sopiminen 

1. Yrityksissä tai vaihtoehtoisesti ryhmissä ja konserneissa voidaan sopia 

työehtosopimuksen 32 §:n mukaisesti paikallisesti toisin seuraavista palkkausta 

koskevista määräyksistä: 

- konttoritoimihenkilöiden palkkausjärjestelmä vaativuusluokitteluineen 

- palkkakeskustelutyöryhmä 

- toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi 

- toimenkuvauslomake 

- palkkakeskustelujen yhteenveto 

- palkkakeskustelun käyminen henkilökohtaisesti 


Poikkeuksellisesti palkkakeskustelu voidaan tässä kohdassa määrätyin tavoin 

sopia käytäväksi henkilökohtaisen paikallaolon sijasta yrityksessä yleisesti 

neuvotteluissa käytössä olevia sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, jos 

palkkakeskustelun aito vuorovaikutussuhde, henkilökohtaisuus ja 

luottamuksellisuus varmistetaan. 

2. Yhtiökohtaisen palkkasopimuksen tulee perustua työtehtävien vaativuuden 

arviointiin ja täyttää vakuutusalan työehtosopimuksen yleiset edellytykset muun 

muassa tasa-arvonäkökulmasta. Yhtiökohtaisessa palkkasopimuksessa ei voida 

syrjäyttää työehtosopimuksen määräyksiä yleiskorotuksista, 

palkankorotusajankohdista eikä konttoritoimihenkilöitä koskevan 

palkkasopimuksen 4 – 6 ja 9 - 17§:ien määräyksiä osa-aikaisen toimihenkilön 

palkasta, kuukausipalkan osittamisesta, vakuutustutkinnosta, matkoista ja 

siirroista, ylityöstä, vuorotyöstä, ilta- ja yötyölisästä, varallaolokorvauksesta, 

hälytysluonteisesta työstä, työasioita koskevasta soitosta, työnseisauksista ja 

erimielisyyksien ratkaisemisesta. 

3. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat 

erimielisyydet ratkaistaan tämän pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä 

noudattaen. 


Neuvottelujärjestys koskee tässä pöytäkirjassa sovitun palkkakeskustelun 

toteuttamiseen, palkkakeskustelussa tapahtuvaan arviointiin ja palkkakeskustelun 

perusteella maksettavaan palkankorotukseen sekä paikalliseen sopimiseen 

kohdistuvia erimielisyyksiä. Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla 

erimielisyysasiana tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi. 

Työehtosopimuksen muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten 

osalta noudatetaan vakuutusalan luottamusmiessopimuksen ja 

konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. 

1. Paikalliset neuvottelut 

Tämän pöytäkirjan mukaisista erimielisyyksistä käydään ensin paikalliset 

neuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen välillä 

luottamusmiessopimuksen mukaisesti. 

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voi kumpikin osapuoli 

saattaa asian palkkakeskustelutyöryhmään niissä yrityksissä, ryhmissä tai 

konserneissa, joissa palkkakeskustelutyöryhmä on tämän pöytäkirjan mukaisesti 

perustettu.


Ellei erimielisyys ratkea paikallisissa neuvotteluissa, asiasta on laadittava 

viivytyksettä muistio. Muistion tulee sisältää erimielisyyteen liittyvät asiatiedot 

sekä osapuolten kannat perusteluineen. 

2. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä 

Paikallisissa neuvotteluissa erimielisiksi jääneissä asioissa voi kumpikin osapuoli 

saattaa asian liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi. 

Liitot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yksittäisiä pätevyyden ja suoriutumisen 

arviointia koskevia erimielisyystapauksia ei käsitellä liittotasolla, vaan ne tulisi 

pääsääntöisesti ratkaista yritystasolla. Niissä tapauksissa, joissa 

palkkakeskustelutyöryhmää ei ole, paikalliset osapuolet voivat saattaa myös 

yksittäistä pätevyyden ja suoriutumisen arviointia koskevan erimielisyysasian 

liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi. 

Palkkausjärjestelmätyöryhmän tulee ratkaista asia tarpeetonta viivytystä välttäen. 

3. Työtuomioistuin 

Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, voi 

kumpikin liitto saattaa sellaisen erimielisyysasian, joka ei koske esimiehen 

yksittäistapauksessa suorittamaa pätevyyden ja suoriutumisen arviointia, 

työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 

11 § Erinäiset määräykset 

Niissä yrityksissä, joissa on vähintään 10 konttoritoimihenkilöä sekä 

palkkaryhmissä että palkkaryhmien yläpuolella, palkkakeskusteluin jaettava 

korotuserä lasketaan ja jaetaan yhtiötasolla ryhmittäin. 

Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yrityksen hallinnossa olevan 

henkilöstön edustajan luottamustehtävät ja niihin liittyvä ajankäyttö tulee ottaa 

huomioon, kun toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista työtehtävissä arvioidaan. 

Toimihenkilöitä ei saa syrjiä palkkakeskusteluissa luottamustoimen hoitamisen 

vuoksi. 

Työnantaja antaa palkkakeskustelun jälkeen pääluottamusmiehelle tiedoksi 

luottamusmiesten prosentuaaliset ansiokehitystiedot. Mikäli selvityksessä ilmenee 

poikkeamia yrityksen keskimääräisestä ansiokehityksestä, selvitetään 

poikkeamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet. 

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja koulutusmateriaalin yritysten 

palkkakeskustelujen tueksi sekä järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia 

esimiehille ja henkilöstön edustajille. 

Yritys ohjeistaa ja kouluttaa omalta osaltaan esimiehet, henkilöstön edustajat ja 

toimihenkilöt käymään palkkakeskusteluja.


Liite 5 Toimenkuvaus 

(päiväys) alkaen 

Toimihenkilön nimi: 

Toimi ja sen asema organisaatiossa 

Tehtävänimike: 

Organisaatioyksikkö: 

Esimies: 

Tehtäväalueet 

Keskeiset työtehtävät: 

Erityistehtävät: 

Toimi edellyttää 

Osaaminen: 

Tietotaito: 

Toiminnan vapaus ja vastuu: 

Muu henkilökohtainen vastuu: 

Muu ryhmäkohtainen vastuu: 

Vuorovaikutus 

Sisäiset yhteydet: 

Ulkoiset yhteydet: 

Päiväys ja allekirjoitukset 

Toimihenkilö 

Esimies 

Liitteenä toimenluokituslomake, pisteet ja palkkaryhmä


Liite 6 Palkkakeskustelu 

Pätevyyden ja suoriutumisen arviointi työtehtävissä 

Toimihenkilön nimi:_____________________________________________ 

Esimiehen nimi: _______________________________________________ 

Ammattitaito, osaaminen ja työkokemus 

- ammattitaidon ja osaamisen ylläpito ja 

vahvistaminen 

- työkokemus 

- kehittyminen ja halu kehittyä 

- oman työn ja työtapojen kehittäminen 

- moniosaaminen 

- kielitaito 

- johtaminen (vain esimiestehtävissä) 

Kehittämisalue 

Täyttää toimessa 

edellytettävän 

tason 

Ylittää toimessa 

edellytettävän 

tason 

Yhteistyökyky ja vuorovaikutus 

- kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä 

erilaisissa tilanteissa 

esimiehenä 

työntekijänä 

työtoverina 

suhteessa asiakkaisiin 

- yhteisten asioiden hoitaminen ja 

osallistuminen 

- kyky antaa ja vastaanottaa palautetta 

(erityisesti esimiestehtävissä) 

Työn laatu 

- työn laatu ja siitä saatu palaute 

- johtaminen (vain esimiestehtävissä) 

Työssä suoriutuminen ja tavoitteellisuus 

- kyky työskennellä tavoitteiden 

mukaisesti 

Yhteisymmärrys pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista 

Kyllä 

Ei 

______ 

______ 

Erimielisyyden perustelut 

Esimies: 

Toimihenkilö: 

________________________________________________ 

________________________________________________ 

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle 

Allekirjoitukset ja päiväys: 

Esimies 

_____________________ 

Toimihenkilö 

_______________________


Palkkakeskustelussa esimies ja toimihenkilö arvioivat toimihenkilön suoriutumista 

ja pätevyyttä toimihenkilön oman tehtävän vaatimuksiin nähden tämän 

arviointilomakkeen mukaisesti, mikäli työehtosopimuksen mukaisesti ei ole sovittu 

muun arviointijärjestelmän käytöstä. 

Sekä esimies että toimihenkilö allekirjoittavat arviointilomakkeen. 

Lomakkeeseen merkitään myös se, onko arvioinnista ja sen perusteluista 

yhteisymmärrys esimiehen ja toimihenkilön välillä. 

Esimiehellä ja toimihenkilöllä on oikeus keskeyttää palkkakeskustelu. 

Toimihenkilön keskeyttämää palkkakeskustelua jatketaan vasta, kun 

toimihenkilölle on varattu mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen, jos 

sellainen on.


Liite 7 Yhteenveto palkkakeskustelusta 

Toimihenkilö:________________________________ 

Esimies: 

________________________________ 

1. Työn vaativuus (mitä tehdään) 

Liitteenä henkilön toimenkuvauslomake 

Tärkeimmät työtehtävissä tapahtuneet muutokset: 

Toimihenkilön palkkaryhmä muuttuu 

___ kyllä, uusi palkkaryhmä ___ 

___ ei 

Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin: 

2. Henkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä (miten työ tehdään) 

Liitteenä pätevyyden ja suoriutumisen arviointilomake 

Palkkakeskustelussa todetut kehittämistoimenpiteet: 

Yleiskorotus xx.yy.20zz _____ euroa (_____%) 

Palkkakeskustelun perusteella maksettava palkankorotus _______ euroa kuukaudessa 

xx.yy.20zz alkaen. 

Henkilökohtainen kiinteä kuukausipalkka xx.yy.20zz alkaen ______ euroa 

Olemme yhtä mieltä palkankorotuksen suuruudesta. 

Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen suuruudesta. 

Erimielisyyden perustelut: 

Esimies: 

______________________________________________________ 

Toimihenkilö:______________________________________________________ 

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle


Allekirjoitukset 

Aika ja paikka 

Esimies 

Toimihenkilö 

____________________________________ 

____________________________________ 

____________________________________ 

OHJE: 

Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä 

jatkokeskustelussa esimiehen käytyä kaikki palkkakeskustelut. 

Tehtävänmuutokset ja palkankorotus muulloin kuin palkkakeskusteluissa 

Konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen 2 §:n 4. kohdan mukaisista olennaisista 

tehtävänmuutoksista johtuvat palkankorotukset toteutetaan vaativuusluokan muutosta 

seuraavan kuukauden alusta. Vaativuusluokan noustessa palkankorotus on vähintään 

uuden ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan erotuksen suuruinen. 

Tehtävänmuutokset ja palkankorotus palkkakeskusteluissa 

Palkkakeskustelussa tarkastellaan muita kuin olennaisia tehtävämuutoksia ja sellaisia 

olennaisia tehtävämuutoksia, jotka eivät ole johtaneet vaativuusluokan nousuun.


Liite 8 Palkkakeskustelukoulutus 

1. Opaskirja 

Liitot tekevät uudistetun oppaan kevään 2012 aikana palkkakeskustelusta ja sen 

käymisestä vakuutusalalla. 

2. VvL – FK yhteiset koulutuspäivät 

Vakuutusväen Liitto ja Finanssialan Keskusliitto järjestävät säännöllisesti 

vuosittain palkkakeskusteluun liittyviä koulutuspäiviä. 

Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat esimiehet, muut työnantajan edustajat ja 

Vakuutusväen Liiton henkilöstön edustajat varahenkilöineen (luottamusmiehet, 

työsuojeluvaltuutetut, puheenjohtajat). Tilaisuuksien kesto on puoli päivää. 

Tilaisuuksien sisällöt ja ajankohdat sovitaan erikseen. 

Tilaisuudet järjestetään säännöllisenä työaikana ilman ansionmenetystä. 

Työnantaja vastaa matkakuluista. 

3. Vakuutusväen Liiton järjestämä koulutus 

Liitto järjestää vuosittain osana palkallisiksi sovittuja koulutuksia 

palkkakeskusteluihin liittyviä teemapäiviä. Osa teemoista voidaan yhdistää 

luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin. 

Palkallisiksi sovittu lisäksi paikallisen sopimisen koulutus yhdistysten johtokunnille 

kaksi pv/vuosi. Myös näissä koulutuksissa voidaan käsitellä palkkakeskusteluun 

liittyviä asioita. 

4. Yritysten järjestämä koulutus 

Yritykset perehdyttävät ja kouluttavat toimihenkilöt ja palkkakeskusteluja käyvät 

esimiehet 

- työn vaativuuden arviointiin (vaativuusluokitteluun ja yrityksessä käytettäviin 

arviointijärjestelmiin), 

- pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin, 

- palkkapolitiikan periaatteisiin ja 

- palkkakeskustelujen käymiseen 

ennen palkkakeskusteluja palkkakeskustelutyöryhmässä sovitulla tavalla. 

Erityisesti koulutuksessa on huomioitava uudet esimiehet ja toimihenkilöt. 

Perehdytys järjestetään osittain yhteisenä esimiehille ja henkilöstölle. 

Luottamusmiesten oikeudesta osallistua esimiehille suunnattuun koulutukseen ja 

esimiesten oikeudesta osallistua henkilöstön omaan koulutukseen sovitaan 

Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.


VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 


Kiinteä palkka 2 § 

Palkkiojärjestelmä 3 § 

Siirrot 4 § 

Koulutusajan palkkaus 5 § 

Palkkalaskennan tarkistus 6 § 

Kuukausipalkan osittaminen 7 § 

Vahingon arviointi 8 § 

Matka- ja muut kustannuskorvaukset 9 § 

Luottamusmies 10 § 


Työtaistelutoimenpiteet 12 § 

Sopimuksen voimassaolo 13 §


VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 


Sopimus koskee Finanssialan Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa olevia 

päätoimisia Vakuutusväen Liittoon kuuluvia kenttämiehiä, joilla ei ole päätoimisia 

alaisia. 

2 § Kiinteä palkka 

1. Vakinaiseksi nimitetylle kenttämiehelle maksetaan vähintään liitteen mukainen 

kiinteä kuukausipalkka. 

2. Palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston 11.12.2003 antamalla päätöksellä 

vahvistettua kuntien yleistä kalleusluokitusta. Yhtiössä voidaan sopia erillisestä 

Helsinkiä koskevasta taulukosta. 

3. Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % liitteen mukaisesta kiinteästä kuukausipalkasta. 

4. Kenttämiehen vakuutusalalla palvelema aika otetaan kokonaisuudessaan 

huomioon palvelusvuosilisiä laskettaessa ja muussa yrityksessä samankaltaisissa 

tehtävissä palveltu aika otetaan kohtuullisessa määrin huomioon. Työnantaja 

ilmoittaa työsuhteen alkaessa kirjallisesti paljonko aikaisempaa palvelusaikaa 

otetaan huomioon. 

5. Työehtosopimukseen perustuva synnytysloma tai enintään 3 kuukauden palkaton 

poissaolo luetaan mukaan palvelusvuosilisien ansainta-aikaa laskettaessa. 

6. VTS-tutkinnon 1.1.1993 jälkeen suorittaneelle kenttämiehelle maksetaan erillistä 

VTS-lisää, jonka suuruus on 1.1.2012 lukien 76 euroa kuukaudessa. 


Ennen 1.1.1993 suoritetuista VTS-tutkinnoista ei makseta VTS-lisää. 

Määräyksellä ei muuteta yrityksessä ennen 1.1.1993 suoritettuja VTStutkintoja 

koskevaa käytäntöä. 

3 § Palkkiojärjestelmä 

1. Yhtiö ja yhtiön kenttämiehiä edustava yhdistys sopivat paikallisesti 

työehtosopimuksin vakuutusten palkkiojärjestelmästä. Palkkaus voi perustua 

myös kokonaan kiinteälle palkalle. Jos kenttämiehiä edustavaa yhdistystä ei ole, 

sovitaan palkkioista yksilöllisesti kunkin kenttämiehen kanssa 

2. Tällä sopimuksella ei sovita yhtiökohtaisten palkkiojärjestelmien perusteista. 

4 § Siirrot 

1. Mikäli kenttämies määrätään toimimaan yli kuukauden vaativammassa 

tehtävässä sijaisena eikä sijaisuus vaikuta hänen kokonaisansioonsa korottavasti 

esimerkiksi provisioperusteiden muuttumisen johdosta tai muusta sellaisesta 

syystä, suoritetaan hänelle sijaisajan korvauksena hänen kiinteä palkkansa 

kymmenen prosenttia korotettuna. 

2. Jos yli 10 vuotta yhtiön palveluksessa ollut ns. provisiopalkkainen kenttämies 

ilman omaa pyyntöään tai ilman hänestä itsestään johtuvaa syytä siirretään 

tehtävään, josta sopimuksen mukaan maksetaan alempaa palkkaa, ei 

kenttämiehen kiinteää palkkaa siirron johdosta alenneta.


5 § Koulutusajan palkkaus 

Työnantajan lähettäessä kenttämiehen hänen ammattiinsa liittyviin 

koulutustilaisuuksiin korvaa työnantaja tästä aiheutuneet suoranaiset 

kustannukset ja ansionmenetyksen. Korvauksen suuruus on sama kuin 

kenttämiehen myyntityössä tekemän matkan päiväraha jokaisesta päivästä. 

Koulutustilaisuuksina ei pidetä informaatio- ja raportointitilaisuuksia kuten 

esimerkiksi myynti- ja kenttämieskokouksia. 

6 § Palkkalaskennan tarkistus 

Kenttämiehellä tai hänen valtuuttamallaan asiamiehellä on oikeus tutustua aineistoon 

ja asiakirjoihin, joiden perusteella hänen palkkansa ja palkkionsa on laskettu. 

7 § Kuukausipalkan osittaminen 

1. Jos kenttämiehellä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, 

lasketaan hänelle maksettava kiinteä palkka seuraavasti. Kenttämiehelle palkanmaksukaudelta 

tuleva kiinteä palkka jaetaan niiden palkanmaksukauteen 

sisältyvien päivien lukumäärällä, jotka olivat tai olisivat olleet kenttämiehen 

työpäiviä. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien lukumäärällä, joilta 

kenttämiehellä on oikeus saada palkkansa. 

2. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia kiinteän kuukausipalkan jakajan käyttämisestä. 

3. Kenttämiehen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan siten kuin 

vuosilomalaissa on säädetty. 

8 § Vahingon arviointi 

Osittain provisiopalkalla työskentelevän kenttämiehen osallistumisesta yhtiön 

erillisestä toimeksiannosta vahingon arviointiin hänelle suoritetaan 

yhtiökohtaisesti sovittava korvaus. 

9 § Matka- ja muut kustannuskorvaukset 

Mikäli paikallisesti ei muuta sovita, noudatetaan matkakustannusten korvaamisessa 

valtion virkamiesten matkustussäännön määräyksiä. 


Tällä määräyksellä ei muuteta yrityksessä noudatettavaa matkakustannusten 

korvauskäytäntöä. 

Yhtiössä sovitaan oman puhelimen käytöstä ja mahdollisista muista syistä 

kenttämiehelle aiheutuneiden kustannusten korvaustavasta ja korvauksen 

suuruudesta. 


Luottamusmiesjärjestelmästä ovat sopijapuolet tehneet erillisen 

luottamusmiessopimuksen. 


Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevat erimielisyydet 

ratkaistaan työehtosopimuksen 33 §:ssä sovitulla tavalla.


12 § Työtaistelutoimenpiteet 

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan 

tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt. 

2. Edellä 1. kappaleessa sovitusta huolimatta voi kenttämiehiä edustava yhdistys tai 

työnantaja ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen, jos 3 §:ssä tarkoitetuissa 

työehtosopimusneuvotteluissa ei ole päästy yhtiökohtaisesti sovittavista 

palkkioasioista yhteisymmärrykseen 3 §:ssä tarkoitetun sopimuksen 

voimassaolon päätyttyä. 

3. Edellä 2. kappaleessa tarkoitettuja työtaistelutoimenpiteitä ei saa tukea 

sympatiatyötaistelulla. 

13 § Sopimuksen voimassaolo 

Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva 

työehtosopimus. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 


Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


Liite 9 Kenttämiesten palkkataulukot 

Vakuutusalan kenttämiehet 1.10.2011, euroa 

Paikkakuntakalleusluokka I II 

0-2 vuotta 1869 1819 

2 vuoden jälkeen 1965 1908 






Vakuutusalan kenttämiehet 1.11.2012, euroa 

Paikkakuntakalleusluokka I II 

0-2 vuotta 1905 1854 






19 vuoden jälkeen 2517 2439


Liite 10 Paikkakuntakalleusluokitus 

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus 

Kunnan nimi Kalleusluokka Kunnan nimi Kalleusluokka 

Enontekiö l Kuopio l 

Espoo l Kuusamo l 

Helsinki l Muonio l 

Houtskari l Nauvo l 

Hyrynsalmi l Oulu l 

Hyvinkää l Pelkosenniemi l 

Hämeenlinna l Pello l 

Inari l Posio l 

Iniö l Ranua l 

Joensuu l Ristijärvi l 

Jyväskylä l Rovaniemen mlk l 

Järvenpää l Rovaniemi l 

Kauniainen l Salla l 

Kemi l Savukoski l 

Kemijärvi l Simo l 

Keminmaa l Sodankylä l 

Kerava l Tampere l 

Kirkkonummi l Tervola l 

Kittilä l Tornio l 

Kolari l Utsjoki l 

Korppoo l Vaasa l 

Kuhmo l Vantaa l 

Kuivaniemi l Ylitornio l 

Kaikki muut kunnat kuuluvat ll kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat l 

kalleusluokkaan.


MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ 

1. Yleistä 

1.1. Toimihenkilölle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan toiselle 

paikkakunnalle, suoritetaan matkakustannusten korvausta, majoittamiskorvausta 

ja päivärahaa tämän matkustussäännön mukaisesti. 

1.2. Matka lasketaan asunnosta tai toimipaikasta sen mukaan mistä matkalle on 

lähdetty ja mihin paluu on tapahtunut. 

1.3. Toisella paikkakunnalla tarkoitetaan muuta paikkakuntaa kuin toimihenkilön 

vakinaisen toimipaikan ja asuinpaikan sijaintipaikkakuntaa. 

1.4. Tarkoituksenmukaisesta matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan 

kanssa. 

2. Matkakustannukset 

2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan rautatie-, 

laiva-, lento yms. matkalippujen hinnat II luokassa, muut välttämättömästi 

varsinaiseen matkustamiseen liittyvät kustannukset, matkatavarakustannukset 

sekä milloin matka tapahtuu yön aikana makuuvaunulippujen hinnat. 

2.2. Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan (1.1.2012 lukien): 

5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 0,45 euroa/km 

seuraavilta kilometreiltä 0,40 euroa /km 

Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa 

autossaan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana 

seuraavan osalta 3 sentti/km. 

3. Päiväraha 

3.1. Päivärahan tarkoituksena on korvata toimimatkasta aiheutuvat toimihenkilön 

henkilökohtaiset kustannukset. Mikäli työnantaja on järjestänyt toimimatkan ajaksi 

vapaan aterioinnin, ei päivärahaa makseta. 

3.2. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun toimimatka ulottuu yli 25 kilometrin etäisyydelle 

toiselle paikkakunnalle mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, 

tapahtuuko lähtö asunnosta vai toimipaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai 

toimipaikkaan. 

3.3. Jos toimihenkilön toimimatka on kestänyt 10-24 tuntia, suoritetaan hänelle 

päivärahaa 36 euroa (kokopäiväraha). 

Jos tässä kohdassa tarkoitettu työ siihen liittyvine matkoineen kestää 4-10 tuntia, 

maksetaan 16 euroa puolipäivärahaa. 

Jos toimimatkasta ei suoriteta koko- tai puolipäivärahaa, ja toimihenkilöllä ei ole 

toimimatkan vuoksi mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, 

suoritetaan toimihenkilölle ateriakorvausta 9,00 euroa, mikäli toimimatka kestää 

yli kuusi tuntia ja ulottuu vähintään 10 kilometrin etäisyydelle virkapaikasta tai 

asunnosta. 

Puolipäivärahaa tai ateriakorvausta ei makseta säännöllisesti sisäiseen 

tarkastustyöhön osallistuville toimihenkilöille työajan puitteissa suoritetuista 

toimimatkoista.


4. Majoituskorvaukset 

4.1. Jos toimihenkilö joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä 

työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, korvataan majoituskustannukset laskun 

mukaan. 

5. Ulkomaan matkat 

5.1. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan 

korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin 

työnantajan ja työntekijän välillä on tämän sopimuksen periaatteita noudattaen 

erikseen sovittu. 

6. Matkaennakko 

6.1. Toimihenkilölle maksetaan tarvittaessa matkaennakkoa matkustus- ja 

majoituskustannuksien sekä päivärahojen todennäköisiin euromääriin asti. 

7. Kurssilaisille maksettavat korvaukset 

7.1. Mikäli toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä toimihenkilön 

ammattitaidon edistämiseen tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, maksetaan hänelle 

matkakorvausten lisäksi päivärahaa matkaan käytetyltä ajalta. 

7.2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt koulutustilaisuuteen osallistuvalle vapaata 

ateriointia ja majoitusta, maksetaan hänelle päivärahaa ja korvataan majoituskustannukset 

tämän sopimuksen periaatteita noudattaen. 

8. Yhteensovitus 

8.1. Mikäli yhtiössä on voimassa matkustusohjesääntö, sovitaan yhtiökohtaisesti, 

käytetäänkö yhtiön omaa matkustusohjesääntöä vai tätä mallimatkustussääntöä. 

9. Voimassaoloaika 

9.1. Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva 

työehtosopimus. 

9.2. Valtion virkamiesten matkustussäännön muuttuessa neuvotellaan sopijapuolten 

kesken vastaavista muutoksista tähän sopimukseen. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 


Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


VAKUUTUSALAN KOULUTUSSOPIMUS 

1 § Koulutustyöryhmä 

Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon Finanssialan 

Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto kumpikin nimeävät kolme edustajaa. 

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin 

opetusohjelmasta, kohderyhmästä, ajankohdasta, kurssivahvuudesta ja 

järjestämispaikasta ja mahdollisista muista koulutustyöryhmän pyytämistä 

tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. 

Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. 

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit 

pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Työryhmä voi 

hyväksyä kursseja myös kesken kalenterivuoden. Tällöin kurssista on tiedotettava 

viimeistään neljä viikkoa ennen kurssin alkua. 

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä 

toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan 

koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. 

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, 

mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. 

3 § Yhteinen koulutus 

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä 

työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti 

yhteistyöelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. 

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus. 

4 § Ammattiyhdistyskoulutus 

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua 

koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli 

koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön 

välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle 

tuntuvaa haittaa. 

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää 

ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa 

haittaa. 

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. 

Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään 

kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, 

vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. 

Vakuutusväen Liiton työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti 

työsuojeluvaltuutettuihin.


2. Korvaukset 

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat 

osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille 

kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta 

ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmällä ajalta eikä muiden 

osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen 

korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan 

yhteistyötehtäviin yrityksessä. 

Kenttämiehen ansionmenetys korvataan kenttämiehiä koskevan 

palkkasopimuksen 5 §:n mukaisesti. 

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen 

toimihenkilö- tai kenttämiesyhdistysten puheenjohtajille, jos he työskentelevät 

yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja kenttämiestä ja 

yhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä. 

5 § Sosiaaliset edut 

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, 

eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. 

6 § Voimassaoloaika 

Tämä sopimus tulee voimaan 24.11.2011 ja on irtisanottavissa kuuden 

kuukauden irtisanomisajalla. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 


Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


VAKUUTUSALAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 

1 § Sopimuksen soveltamisala 

Tämä sopimus koskee Finanssialan Keskusliitto ry:n jäseniä sekä niiden 

palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka ovat Vakuutusväen Liitto VvL ry:n 

jäseniä. 


1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvilla vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevan 

työehtosopimuksen alaisilla sekä vakuutuskenttämiehiä koskevan 

työehtosopimuksen alaisilla toimihenkilöillä on kummallakin ryhmällä oikeus valita 

yhtiökohtaisesti koko ryhmää edustava luottamusmies. Tällaista koko ryhmää 

edustavaa luottamusmiestä kutsutaan pääluottamusmieheksi. 

2. Pääluottamusmiehen lisäksi on edellä mainituilla toimihenkilöillä oikeus valita 

yhtiökohtaisesti sovittava tarpeellinen määrä muita luottamusmiehiä. 

3. Ellei luottamusmiehen valinnasta päästä paikallisesti yksimielisyyteen, voidaan 

asia alistaa liittojen ratkaistavaksi. 

4. Edellä 1. - 3. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita 

varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen 

sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. 

5. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla kyseisen yrityksen 

palveluksessa oleva vakinainen toimihenkilö, joka on perehtynyt työpaikan 

olosuhteisiin. 

3 § Luottamusmiehen valitseminen 

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kaikille 

järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin 

järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja 

vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen 

vaalin toimittamista. Työnantaja varaa yhdistyksen nimeämille toimihenkilöille 

tilaisuuden vaalin toimittamiseen. 

2. Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä ja mahdollisesta 

varamiehestä sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoitetaan 

kirjallisesti työnantajalle. 

4 § Työsuhdeturva 

Syrjintäkielto 

1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa 

työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta 

häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai 

luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön. 

2. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa 

pääluottamusmiestehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon yrityksen tai 

sen osan olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. 

Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.


Irtisanomisperusteet 

3. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai 

tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa 

pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli 

yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan 

vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin 

poiketa. 

4. Mikäli yrityksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toiminta 

keskeytetään kokonaan, luottamusmies joutuu viimeksi edellä mainitun 

toimenpiteen kohteeksi. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida 

tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä 

voidaan poiketa. 

Pöytäkirjamerkintä 1: 

Lyhennettyyn työviikkoon siirtymistä käsitellään lomauttamisena. 

Pöytäkirjamerkintä 2: 

Luottamustehtävään valittu lomautettu toimihenkilö on otettava töihin 

luottamustehtävän alettua heti, kun voidaan osoittaa hänen ammattiaan 

vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. 

5. Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja. 

Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään Vakuutusväen Liiton 

toimesta. 

6. Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on 

luottamusmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen 

työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. 

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 

perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla 

työsopimuslain 3 luvun 1 §:n järjestysmääräyksiin. 

Ehdokassuoja 

8. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, 

jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa 

aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja 

päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua 

vaalituloksen. 

Jälkisuoja 

9. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen 

toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen 

jälkeen. 

Korvaukset 

10. Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen 

vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 

kuukauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava 

huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin säännökset sekä 

toimihenkilön luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan 

edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa eikä työsuhdetta siitä 

huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.


5 § Luottamusmiehen tehtävät 

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen 

työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana 

työehto- ja palkkasopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. 

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön 

soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin 

suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen 

tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja 

yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 

6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai 

työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle 

on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. 

2. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla 

sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskevat tiedot: 

- suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin 

neljännesvuosittain, 

- työpaikka ja organisatorinen osasto, 

- uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosittain 

sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista, 

- tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika, 

- tiedot uusista työsopimuksista, joissa on sovittu säännöllisen työajan 

sijoittamisesta lauantaiksi, 

- vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen 

suorittamansa työ kuuluu sekä työehto- ja palkkasopimuksen mukaiset 

kiinteät euromääräiset lisät; uusista toimihenkilöistä ainakin 

neljännesvuosittain, 

- koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden 

aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen 

henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa, 

- selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat 

muutokset. 

3. Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun 

tilanteen muuttuessa. 

4. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot 

luottamuksellisina. 

5. Toimihenkilön valtuutukseksi edellä 1. ja 2. kappaleissa mainittujen tietojen 

antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty 

jäsenmaksuperintäsopimus tai muu selvitys toimihenkilön suostumuksesta.


7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän 

vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen 

vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista 

varten, varataan luottamusmiehelle ja erityisesti pääluottamusmiehelle riittävästi 

työaikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten ja sovitaan heidän työstä 

vapautuksestaan paikallisesti. 

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että palkkakeskustelumallin käyttöönoton yhteydessä 

työstä vapautuksen tarve on alkuvaiheessa suurempi, mutta vähenee 

järjestelmän vakiinnuttua. 


Kenttämiesten luottamusmiehelle asetettavissa myyntitavoitteissa tulee 

huomioida luottamusmiestehtävien hoitoon käytettävä aika. 

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. 

kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon 

yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan 

asianmukaisesti hoitaa. 

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat 

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville 

asiakirjoille ja toimistovälineille. 

2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten 

luottamusmiestehtäväänsä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hänelle 

osoittaa luottamusmiestehtävien hoitamisen ajaksi tehtävään sopiva tila. 

9 § Palkkaus ja ansionmenetyksen korvaaminen 

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko 

paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa 

työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. 

2. Kenttämiesten pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen ansionmenetyksen 

korvaus määräytyy kenttämiehen myyntityössään tekemän matkan päivärahan 

mukaisesti. 

3. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen 

työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai 

sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta. 

4. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten 

tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle 

matkakustannusten korvausta yrityksen matkustussäännön mukaisesti, kuitenkin 

siten, että hänen todelliset kustannuksensa peitetään. 

5. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia edellä 3 ja 4 kohdissa mainittujen korvausten 

suorittamisesta pääluottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan 

lisättynä kertakorvauksena, jonka suuruus on:


Korvauksen suuruus 1.1.2012 lukien: 

58 euroa, mikäli toimihenkilöitä 20 – 49 




211 euroa, mikäli toimihenkilöitä yli 1000 

Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle maksettavan 

kuukausikorvauksen suuruus 1.1.2012 lukien: 

70 euroa, jos toimihenkilöitä on 20 – 99 

82 euroa, jos toimihenkilöitä on 100 - 

10 § Pääluottamusmiehen ansiokehitys 

1. Pääluottamusmiehen henkilökohtaisen kokonaispalkan kehitystä seurataan yli 50 

toimihenkilön yrityksissä tilastokausittain. Henkilökohtaiseen kokonaispalkkaan 

luetaan mukaan pääluottamusmieslisä ja muut työehtosopimuksen mukaiset lisät 

sekä mahdollinen ansiokehitystakuun perusteella maksettu lisä. 

2. Pääluottamusmiehelle annetaan kunkin vuoden helmikuun viimeiseen päivään 

mennessä tieto vakuutusalan suoritustason ansiokehityksestä. Suoritustasolla 

tarkoitetaan samaa kuin EK:n ansiotilastoissa. 

3. Jos pääluottamusmiehen ansiokehitys on samalla tilastokaudella ollut alempi kuin 

alan ansiokehitys, korotetaan pääluottamusmiehen palkkaa seuraavana vuonna 

1.4 alkaen. 

4. Korotus lasketaan kertomalla alan suoritustason ansiokehitysprosentin ja 

pääluottamusmiehen ansiokehitysprosentin erotus pääluottamusmiehen 

henkilökohtaisella kokonaispalkalla ennen 3. kappaleessa tarkoitettua korotusta. 

5. Korotus toteutetaan työehtosopimuksessa tarkoitettuna henkilökohtaisena lisänä 

tai sen korotuksena. 

6. Korotus toteutetaan myös sellaisille pääluottamusmiehille, joiden 

luottamusmieskausi on päättynyt vuodenvaihteessa. 

Kentän pääluottamusmiehiä koskevat erityismääräykset 

7. Kentän pääluottamusmiesten osalta pidetään vertailukohteena kenttämiesten 

kiinteiden palkkojen alakohtaista ansiokehitystä ja provisioiden osalta 

yrityskohtaista ansiokehitystä niillä pääluottamusmiehillä, jotka edustavat 

vähintään 50 kenttämiestä. 

8. Tarkastelu tehdään erikseen kiinteän palkan ja provisioiden osalta noudattaen 

samoja periaatteita kuin edellä konttorin osalta on todettu. 

9. Kiinteän palkan tarkastelusta aiheutuva korjaus lisätään kiinteään palkkaan ja se 

jää pysyväksi.


10. Provisioiden tarkastelusta aiheutuva korjaus lisätään kiinteänä euromääränä 

provisio-osuuteen yhdeksi vuodeksi 3. kappaleessa tarkoitetusta ajankohdasta 

lukien. Perusteena tarkastelulle on tilastokauden keskimääräinen provisio. 

Mahdollinen korjaus pääluottamusmiehelle lasketaan hänen viimeisimmän 

tilastokauden keskimääräisestä provisiostaan. Korvauksen maksaminen lakkaa 

kuitenkin aina pääluottamusmieskauden jälkeen alkavan kalenterivuoden 

loputtua. 

11 § Luottamusmiehen koulutus 

1. Sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestämiin tai hyväksymiin 

kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamusmiestoimintaan liittyviin 

kursseihin annetaan pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja 

luottamusmiehelle tilaisuus osallistua, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa 

yhtiön toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan 

luottamusmiehelle riittävän ajoissa, mutta mikäli mahdollista, viimeistään 10 

päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi 

tuntuvaa haittaa. 

2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus 

osallistua em. luottamusmieskursseille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa 

vähentävästi. 

3. Pääluottamusmiehen, varapääluottamusmiehen ja luottamusmiehen osallistuessa 

sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestämiin tai hyväksymiin 

työsuojelua, rationalisointia, henkilöstöhallintoa, yritystaloutta tms. käsittelevään 

koulutustoimintaan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että 

koulutustoiminnasta johtuvat kustannukset. 

4. Edellä tässä pykälässä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa 

työsuhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläketurva- tai muiden niihin verrattavien 

etujen vähenemistä. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi 

kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua 

sekä milloin on kyse pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen kurssin 

alkua. 

5. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja 

työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon 

ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. 

Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä 

ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden 

kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin. 


1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee 

toimihenkilön kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen.


2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä 

paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön 

itsensä välillä. 

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä. 

4. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa 

neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. 

5. Luottamusmiehelle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana 

paikallisissa neuvotteluissa sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on 

alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin. 

6. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevissa erimielisyystapauksissa 

noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. 

13 § Sopimuksen voimassaolo 

Tämä sopimus on voimassa 31. lokakuuta 2013 saakka. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 


Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN SOVELTAMISPERIAATTEET 

1. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on turvata työmarkkinaosapuolten välisien 

työehtosopimuksien noudattaminen työpaikalla ja työehtosopimuksista aiheutuvien 

tulkintaerimielisyyksien ratkaiseminen sekä työrauhan ylläpitäminen. 

Näitä tarkoituksia varten on luottamusmiessopimuksessa jätetty yhtiökohtaisesti 

ratkaistavaksi tarkoituksenmukaisen luottamusmiesjärjestelmän tekeminen, jonka 

tulisi noudattaa yhtiöiden toimintaorganisaatiota ja näin ollen luoda puitteet 

luottamusmiestehtävien suorittamiseksi. 

2. Luottamusmiehen toiminnan kannalta on tärkeätä, että luottamusmiehen ansiotaso 

vastaa hänen varsinaisien työtehtävien mukaista ansiotasoa, vaikka hän ei 

luottamusmiestehtävien hoitamisen takia pystyisi varsinaisia ammattitehtäviään 

hoitamaan. 

Luottamusmiestehtävien määrän vaikutus on lisäksi tarkoituksenmukaista ottaa 

huomioon luottamusmiehen työjärjestelyissä. 

3. Luottamusmiehen tehtävät saattavat koko uraa ajatellen olla hyvin lyhytaikaisia ja 

ohimeneviä. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista huolehtia myös luottamusmiehen 

ammatillisesta kehityksestä ja varata hänelle tilaisuus osallistua ammattitaidon 

ylläpitämiseksi tarpeellisiin koulutustilaisuuksiin yhtiöiden normaalin 

koulutustoiminnan puitteissa. 

4. Luottamusmiestehtävien hoitaminen työpaikalla edellyttää, että luottamusmies ja 

työnantajan edustaja noudattavat sopimuksien mukaisia toimintaperiaatteita. 

Yhteisten toimintaperiaatteiden noudattaminen tekee mahdolliseksi 

luottamusmiestehtävien hoitamisen mahdollisimman kitkattomasti ja edistää 

mahdollisuuksia suoriutua niistä tehtävistä, joita varten järjestelmä on perustettu.


YHTEISTOIMINTASOPIMUS 

I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet 

II Yhteistoimintamenettely 

1 § Henkilöstön lisäedustaja 

2 § Asiantuntijat 

3 § Työsuojeluvaltuutetun ja asiamiehen asema yhteistoimintamenettelyssä 

4 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa 

5 § Yhteistoimintaneuvottelukunta tai yrityksen muu yhteistoimintalain mukainen 

yhteistoimintaelin 

III Tiedotustoiminta 

1 § Sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita 

2 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 

IV Kehittämistoiminta 

1 § Kehittämistoiminnan määritelmä 

2 § Kehittämissuunnitelmat 

3 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä 

4 § Kehittämistoimenpiteisiin liittyvä koulutus 

5 § Konsulttitoiminta 

6 § Kehittämiseen liittyvät tutkimukset 

7 § Laatupiiritoiminta 

8 § Tunnusluvut 

9 § Tietosysteemien käyttöönottoa koskeva suositus 

V Työsuojelu 

1 § Työsuojelutoimikunta 

2 § Työsuojelupäällikkö 

3 § Työsuojeluvaltuutettu 

4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 

5 § Työsuojeluasiamies 

6 § Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöstöä 

7 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä 

8 § Työterveyshuolto 

9 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 

VI Muita määräyksiä 

1 § Koulutus 

2 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset 

3 § Tietojen salassapitovelvollisuus 


5 § Sopimuksen voimaantulo


YHTEISTOIMINTASOPIMUS 

Palvelutyöantajien ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 1.6.2001 voimaan tulleen 

yhteistoimintaa koskevan sopimuksen huomioon ottaen ovat Finanssialan Keskusliitto 

ja Vakuutusväen Liitto sopineet työnantajan ja työehtosopimuksen piirissä olevan 

henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta seuraavaa: 

I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet 

1 § 

1. Tämän sopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä 

yhteistoimintaa sekä tasa-arvoa, työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan 

lainsäädännön toteutumista vakuutusalalla. 

2. Työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityksen henkisiä 

voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja 

työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn. 

Kehittämistoimintaan ja muihin tässä sopimuksessa mainittuihin asioihin 

kohdistuvan yhteistoiminnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, 

lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä parannetaan 

henkilöstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä 

koskevan yhteistoiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, 

terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen. 

3. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. 

Sopimus on lainsäädäntöä täydentävä. 

4. Tämän sopimuksen 2. luvun määräyksiä ei sovelleta yrityksissä, joiden 

työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on alle 20. Niissä ei liioin 

sovelleta 6. luvun 2 §:ää yt-lain mukaisen yhteistoiminnan osalta. 

II Yhteistoimintamenettely 

1 § Henkilöstön lisäedustaja 

1. Henkilöstön edustajana yhteistoimintamenettelyssä voi toimia myös työpaikan 

henkilöstöön kuuluva ns. lisäedustaja. Tällaisia voivat laissa tarkoitetut henkilöstön 

edustajat valita työantajan kanssa sopien. Samalla on sovittava siitä, missä asioissa, 

laajuudessa ja tarvittaessa minkä ajan sovittu edustaja toimii. Ellei muuta sovita, 

toimiaika on yksi vuosi. 

2 § Asiantuntijat 

1. Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on tämän sopimuksen 5 §:ssä tarkoitetulla 

yhteistoiminta- ja neuvotteluelimellä oikeus kuulla asiantuntijoina asianomaisessa 

toimintayksikössä työskentelevää henkilöä ja saada tietoja muiltakin yrityksen 

asiantuntijoilta, mikäli tämä on muutoin mahdollista.


2. Henkilöstön edustajilla, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa, on sama oikeus 

heidän valmistautuessaan yhteistoiminta- tai neuvotteluelimen kokoukseen. 

3. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta työstä ja maksetaan korvaus 

ansionmenetyksestä. 

3 § Työsuojeluvaltuutetun ja asiamiehen asema yhteistoimintamenettelyssä 

1. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa, joka koskee työsuojelua, on 

neuvoteltava työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen kanssa. 

2. Asiassa, joka koskee pääosaltaan muuta kuin työsuojelua, mutta jossa 

työsuojelunäkökohdilla on merkitystä, käsittely tapahtuu työnantajan edustajan ja 

työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen välillä taikka työsuojelutoimikunnassa. 

3. Asianomaisen henkilön tai henkilöstön edustajan vaatiessa neuvottelu tapahtuu 

henkilön ja hänen edustajansa ja työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen 

kanssa yhtäaikaisesti. 

4 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa 

1. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajien aloitteesta. 

2. Mikäli päätös asiassa tehdään yrityksen organisaation eri tasolla tai eri osassa kuin 

missä yhteistoimintamenettely on käyty, on henkilöstön edustajalle ilmoitettava, 

missä päätös tehdään. Menettelyn päätyttyä on varmistettava, että työnantajalla 

päätöstä tehdessään on tiedossaan myös henkilöstön yhteistoimintamenettelyssä 

esiin tuomat asiat. 

3. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumisen, liikkeen 

luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuutoksen johdosta 

neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorganisaation muutoksesta. 

Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian 

uutta tilannetta vastaaviksi. 

5 § Yhteistoimintaneuvottelukunta tai yrityksen muu yhteistoimintalain 

mukainen yhteistoimintaelin 

1. Vakuutusalalle ei perusteta yhteistoimintalain 9 §:n mukaisia 

yhteistoimintaneuvottelukuntia. 

2. Yrityksissä jo sovitut sekä mahdollisesti sovittavat yhteistoiminta- ja neuvotteluelimet 

hoitavat yhteistoimintalain mukaisia asioita. Tällainen elin voi, jos osapuolet niin 

sopivat, toimia myös yhdistettynä työsuojelu- ja yhteistoimintaneuvottelukuntana. 

3. Mahdollisesti sovittavien yhteistoimintaelinten kokoonpanossa, käsiteltävissä asioissa 

yms. sovelletaan keskusjärjestöjen välisen sopimuksen perusperiaatetta.


III Tiedotustoiminta 

1 § Sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita 

1. Tiedotustoiminnan sisältö määräytyy sen mukaan, mitä yrityksen toiminta, 

työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta, tämä sopimus sekä 

työmarkkinaosapuolten sopimukset edellyttävät. 

2. Sisäisessä tiedottamisessa käytettäviä menettelytapoja kehitettäessä on ne 

käsiteltävä ennen päätöksentekoa henkilöstön tai sen edustajien kanssa. 

Tiedotustoiminnassa on myös eri tasoilla olevien esimiesten tiedon saanti otettava 

huomioon. 

3. Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet 

sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla 

henkilöstön tietoon. 

4. Henkilöstön tulee saattaa esimiestensä tietoon yrityksen toiminnan tai työnantajan ja 

henkilöstön välisen yhteistoiminnan kannalta merkitykselliset asiat. Sisäisestä 

tiedotustoimintaa koskevat asiat henkilöstöllä on oikeus saattaa myös kaikkien niiden 

henkilöiden tietoon, joiden tehtäviin kuuluu sisäisten tiedotustoiminnan kehittäminen. 

5. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille: 

5.1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen 

taloudellisesta tilasta. Yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpäätöstiedot annetaan 

pyydettäessä kirjallisena, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti yli 20. 

Osapuolet suosittelevat, että tässä yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien 

mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä. 

5.2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen 

taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, 

kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. 

5.3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, 

laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista. 

5.4 Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa. 

5.5 Niissä yrityksissä, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 20, 

annetaan yhteistoimintalain 10 §:ssä tarkoitetut yrityksen tilinpäätöstiedot 

henkilöstön edustajalle pyydettäessä kirjallisena. 

5.6 Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja 

henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista 

tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja 

kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajille käyttäen apuna niitä selvitettäviä 

tunnuslukuja.


5.7 Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat yrityksen tuotannolliselle 

toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole 

voitu ennakolta tietää, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen 

jälkeen, kun edellä mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla 

työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle. 

5.8 Yrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on alle 

20, menetellään lisäksi seuraavasti: 

Työnantajan on tiedotettava jo suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan 

vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa ja 

työolosuhteissa sekä laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. 

Työnantajan on tiedotettava päätöksenteon jälkeen myös päätöksen sisällöstä, 

jos se poikkeaa ennen päätöksentekoa tiedotetusta suunnitelmasta tai jos ao. 

henkilöstö tai sen edustaja sitä pyytää. 

Tiedottaminen on toteutettava riippumatta siitä, onko asiaa pidettävä pääasiassa 

kehittämistoiminta-, työsuojelu- tai muun tiedottamisen piiriin kuuluvana asiana. 

2 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 

1. Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä 

alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla ammattiosastolla on oikeus järjestää 

maksutta työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioista, 

työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä siten 

kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpakalla vakiintuneen käytännön 

mukaisesti on sovittu. 

2. Tämän pykälän 1 kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus 

työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan 

päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan. Sama oikeus on 

työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyvien kirjallisten 

tiedonantojen jakamiseen henkilökunnan ruokalassa, pukusuojassa tai muussa 

työnantajan kanssa sovittavassa tilassa varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella. 

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu lehti, on 1 kappaleessa mainitulla 

henkilöstön yhteenliittymällä oikeus maksutta käyttää sitä kokous- ym. ilmoitusten ja 

työpaikan työsuhteita tai yleensä työmarkkinakysymyksiä koskevan tiedotusaineiston 

julkaisemiseen. 

4. Työpaikalla toimiva ammattiosasto voi tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös 

yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista ilmoitustaululla, joka työnantajan on annettava 

ammattiosaston käyttöön. Ammattiosasto vastaa käytössä olevan ilmoitustaulun 

sisällöstä ja hoidosta. Tiedonantoja saa kiinnittää voin ilmoitustaululle. Tällainen 

tiedottaminen ei saa käsitellä asianomaisen yrityksen kilpailuasemaan liittyviä 

kysymyksiä. 

5. Kokouskutsussa ja tiedonannossa on oltava sen liikkeellepanneen ammattiosaston 

nimi.


6. Henkilöstön keskinäisessä viestinnässä voidaan käyttää myös muita paikallisesti 

sovittavia tiedotustapoja ja välineitä noudattaen tässä pykälässä mainittuja 

periaatteita. 

7. Yhteistoimintalain 27 §:ssä tarkoitettuja sosiaalitoiminnan varoja voidaan osoittaa 

henkilöstölle myös tiedonhankintaa ja välittämistä varten asioissa, jotka koskevat 

työmarkkina-asioita tai työsuhteita. 

IV Kehittämistoiminta 

1 § Kehittämistoiminnan määritelmä 

1. Kehittämistoiminnalla parannetaan päätöksentekoa yrityksissä ja lisätään tuottavuutta 

sekä työn mielekkyyttä. Sillä pyritään myös parantamaan henkilöstön työsuhteiden 

pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. 

2. Kehittämisessä on otettava huomioon työsuojelun asettamat vaatimukset. Tämän 

vuoksi toimenpiteiden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota haitallisten fyysisten ja 

henkisten kuormitusten poistamiseen sekä terveyden ja työn mielekkyyden kannalta 

riittävän vaihtelun järjestämiseen. 

2 § Kehittämissuunnitelmat 

1. Pitkäjänteisen kehittämistoiminnan toteuttamiseksi yrityksen on syytä laatia 

kehittämissuunnitelmia yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. 

2. Kehittämissuunnitelma voi koskea yrityksen kaikkia kehittämistoimenpiteitä taikka se 

voidaan laatia koskemaan erikseen yrityksen tiettyjä toimintoja tai yksiköitä taikka 

kehittämiskohteita. 

3. Kehittämissuunnitelman tulisi sisältää kehittämiskohteista riippuen: 

- luettelo suunnitelluista kehittämistapahtumista ja uuden tekniikan käyttöönotosta 

- arvio henkilöstövaikutuksista koulutustarpeineen 

- selvitys niistä yksiköistä, joita kukin tapahtuma koskee 

- suunnitelman päätavoitteet, toteutusaikataulu ja menettelytavat 

3 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä 

1. Milloin kehittämishanke on merkittävä ja aiheuttaa henkilöstölle olennaisia muutoksia, 

perustetaan hankekohtainen kehittämistyöryhmä, jossa ovat edustettuina työnantaja 

ja henkilöstö. Se tulee perustaa niin aikaisessa vaiheessa, että työryhmän 

asiantuntemus voidaan ottaa huomioon ja vaikutusmahdollisuus voi toteutua. 

Ryhmälle tulee antaa ennen kunkin asian käsittelyyn ryhtymistä asian käsittelyn 

kannalta tarpeelliset tiedot. 

2. Henkilöstö nimeää omat edustajansa kehitettävän työkohteen henkilöistä. 

Työsuojeluvaltuutetulle varataan mahdollisuus osallistua työsuojelukysymysten 

käsittelyyn työryhmässä.


4 § Kehittämistoimenpiteisiin liittyvä koulutus 

1. Työnantaja huolehtii kehittämisen tai uuden tekniikan käyttöönoton yhteydessä 

uuteen tai muuttuneeseen työtehtävään tarpeellisen lisäkoulutuksen tai 

työnopastuksen järjestämisestä. Ammattitaidon ja koulutuksen tarve selvitetään ja 

todetaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä. 

2. Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja siihen osallistuvilla 

henkilöillä on riittävät tiedot ja valmiudet kyseisiin toimiin. 

3. Luottamusmiehelle annetaan asianmukaista koulutusta kehittämiseen liittyvissä 

asioissa toiminnan laajuus huomioon ottaen. Muille kehittämisyhteistyöhön 

pysyvämmin osallistuville henkilöille annetaan asianmukaista koulutusta 

tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, jotta he pystyvät arvioimaan erilaisia 

kehittämistoimenpiteitä ja niiden seurausvaikutuksia. Tällaisia henkilöitä voivat olla 

esim. työsuojeluvaltuutetut ja mahdollisten pysyvien kehittämistyöryhmien jäsenet. 

5 § Konsulttitoiminta 

Jos työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttiyritystä, 

työnantaja vastaa siitä, että tätä sopimusta noudatetaan. Konsultin käyttämisestä on 

ilmoitettava luottamusmiehelle ennen työn tutkimus- tai kehittämistoimenpiteisiin 

ryhtymistä. Mikäli asia koskee työsuojelua, ilmoitus on tehtävä myös 

työsuojeluvaltuutetulle. 

6 § Kehittämiseen liittyvät tutkimukset 

Kehittämistoimintaan liittyvistä tutkimuksista on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava 

luottamusmiehelle sekä niille henkilöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet 

kohdistuvat. 

7 § Laatupiiritoiminta 

Laatupiiritoiminta tai muu vastaava yrityksen kehittämisyhteistyö voidaan aloittaa, jos 

siitä paikallisesti sovitaan. 

8 § Tunnusluvut 

1. Liitot suosittelevat, että yrityksissä käsiteltäisiin yhteistoiminnassa yksiköittäin tai 

toimipisteittäin toiminnallisia tavoitteita, myyntiä, tulosta sekä muita yrityksen 

tehokkuutta koskevia tietoja tai tunnuslukuja. 

2. Ennen tällaiseen menettelyyn siirtymistä tai ennen sen muuttamista on asia 

käsiteltävä työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen kanssa. 

9 § Tietosysteemien käyttöönottoa koskeva suositus 

Liitot suosittelevat, että yrityksen uuden tietosysteemin käyttöönotossa yhteistoiminta 

toteutettaisiin seuraavasti: 

- varmistetaan käyttäjän mukanaolo jo suunnittelun alkuvaiheessa


- hoidetaan sijaisuusjärjestelyt siten, että ne mahdollistavat kaikkien 

kehittämishankkeeseen osallistuvien täysipainoisen mukanaolon työajalla 

- järjestetään kehittämishankkeeseen osallistuville tarvittavaa koulutusta 

- otetaan huomioon ainakin seuraavat seikat: 

käyttö- ja varahenkilöiden nimeäminen 

tietokonelaitteiden sijoituspaikat 

työasemien ergonomia 

käyttökoulutuksen suunnittelu 

tapa, jolla tietokannat muodostetaan 

vastuujaot 

testaukset ja mahdollisen rinnakkaisajon suunnittelu 

huonetilojen suunnitteluun liittyvät käyttäjäläheiset ratkaisut 

V Työsuojelu 

1 § Työsuojelutoimikunta 

Työsuojelutoimikunnan perustaminen 

1. Työsuojelutoimikunta perustetaan vakuutusalalla yrityskohtaisesti. Perustamisen 

edellytyksenä on, että yrityksessä työskentelee vähintään 20 toimihenkilöä. 

2. Yrityksessä, jossa työskentelee 20 - 49 toimihenkilöä, työnantajalla on toimikunnassa 

yksi edustaja ja toimihenkilöillä kaksi. 

3. Yrityksessä, jossa työskentelee 50 - 149 toimihenkilöä ja joiden palveluksessa ei ole 

kenttämiehiä, työnantajalla on toimikunnassa kaksi ja toimihenkilöillä kolme 

edustajaa. Mikäli yrityksen palveluksessa on kenttämiehiä, toimihenkilöillä on neljä 

edustajaa. 

4. Yrityksessä, jossa työskentelee vähintään 150 toimihenkilöä, työnantajalla on 

toimikunnassa kolme ja toimihenkilöillä kuusi edustajaa. Mikäli yrityksen 

palveluksessa on kenttämiehiä, toimihenkilöillä on toimikunnassa seitsemän 

edustajaa. 

5. Työnantajan edustajat toimikuntaan määrää työnantaja. Yhden heistä tulee olla 

työsuojelupäällikkö. 

6. Toimihenkilöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu 

itseoikeutettuna jäsenenä sekä muina valtuutettujen, varavaltuutettujen ja 

asiamiesten keskuudestaan valitsemat henkilöt. Mikäli toimihenkilöiden edustus 

työsuojelutoimikunnassa on suurempi kuin edellä mainittujen valtuutettujen ja 

asiamiesten lukumäärä, toimihenkilöt valitsevat puuttuvat edustajat muulla 

tarkoituksenmukaisella tavalla. 

7. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. 

Sihteeri voidaan valita toimikunnan ulkopuolelta, mikäli siitä ollaan yksimielisiä.


Työsuojelutoimikunnan tehtävät 

8. Työsuojelutoimikunnan tehtävistä on säädetty työsuojelun valvontalain 26 §:ssä. 

Lisäksi työsuojelutoimikunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät: 

8.1 Laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toimintasuunnitelma, 

jossa otetaan huomioon myös työnantajan ehdotus työsuojelun kehittämistavoitteiksi 

kustannusarvioineen. Toimintasuunnitelmaa koskeva kokous pidetään edellisen 

toimintavuoden viimeisen neljänneksen aikana. 

8.2 Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia työpaikan muutos- ja 

uudistussuunnitelmia sekä tehdä työsuojelutoiminnan suunnitelmallista hoitoa 

koskevia esityksiä ja aloitteita. 

8.3. Käsitellä työpaikan työsuojelun tilaa ja tasoa kuten työsuojelullisia haittoja, 

työtapaturmia ja henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia. 

Toimikunnassa ei kuitenkaan käsitellä työpaikan asiakaspalveluun liittyvän 

turvajärjestelmän teknisiä ratkaisuja. Selvityksiä tehtäessä käytetään tarvittaessa 

tilastotietoja. 

8.4. Käsitellä työnopastukseen liittyviä menettelytapoja työn turvallisuuden ja 

terveellisyyden kannalta uusille työntekijöille sekä arvioida työnopastuksen tarve työn 

turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa tai 

töiden muutoin muuttuessa. 

8.5. Käsitellä työpaikan olosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarve, 

toteuttaminen ja seuranta. 

8.6. Käsitellä mahdollisen elpymisliikunnan järjestämistä koskevat asiat sekä 

suunnitella jatkuvan rutiininomaisen työn kuten puhelintyön terveydelle mahdollisesti 

aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemistä. 

8.7. Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liikakäyttöön 

liittyvää tiedotusta ja valistusta sekä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen 

yleistä toteutusta. 

8.8. Käsitellä 8 §:ssä mainittua työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja 

työterveyshuollon korvaushakemusta sekä muita 8 §:ssä mainittuja asioita samoin 

kuin seurata työpaikan työterveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia. 

8.9. Käsitellä työsuojelua koskevan tiedon jakamista työpaikalla. 

8.10. Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia 

tämän perusteella ehdotus yrityksen koulutussuunnitelman ja talousarvion 

valmistamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta. Tältä osin koulutus 

toteutetaan yhteistoimintalain 30 §:ssä tarkoitetussa sopimismenettelyssä. 

Työsuojelutoimikunnan kokoukset 

9. Työsuojelutoimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa ja 

lainsäädännössä asetetut tehtävät edellyttävät. Puheenjohtajan tai hänen ollessaan 

estynyt varapuheenjohtajan tehtävänä on kutsua toimikunta koolle. Lisäksi toimikunta 

on kutsuttava koolle, kun työsuojelupäällikkö tai –valtuutettu tai vähintään neljännes 

toimikunnan jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten.


10. Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään mikäli mahdollista työaikana ja siten, että 

mahdollisimman moni voi osallistua kokouksiin. 

11. Kokouksissa käsiteltävä kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäsenille jo 

kokouskutsun yhteydessä tai muutoin ennen kokousta, mikäli se on mahdollista. 

Ennen asian käsittelyä kokouksessa annetaan jäsenille asian käsittelyn kannalta 

tarpeelliset tiedot. Henkilöstön edustajille järjestetään mahdollisuus ennen kokousta 

tai sen aikana valmistautua keskenään käsiteltävään asiaan, siten kuin työnantajan 

edustaja ja työsuojeluvaltuutettu siitä sopivat. Tämä koskee työsuojelutoimikunnassa 

käsiteltävää toimintasuunnitelmaa sekä työpaikan muutos- ja kehittämissuunnitelmia 

tai milloin se muutoin asiasta ja sen laajuudesta riippuen on tarpeen. 

2 § Työsuojelupäällikkö 

1. Työnantajan on nimettävä jokaiselle työpaikalle työsuojelupäällikkö, ellei hän itse 

toimi työsuojelupäällikkönä. Usealle työpaikalle voidaan nimetä yksi yhteinen 

työsuojelupäällikkö, jos työsuojelun tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. 

Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan edustajana yhteistoiminnasta 

työsuojeluasioissa sekä työsuojeluasioiden hoidosta siten kuin työsuojelun 

valvontalain 28 §:ssä on säädetty. 

2. Työsuojelupäällikön tulee olla hyvin perehtynyt yrityksen työsuojelukysymyksiin. 

Hänellä tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävät toimintaedellytykset. Ellei 

työsuojelupäälliköllä ole valtuuksia itse ratkaista asiaa, hänen tehtävänään on 

työsuojelutoimikunnassa tehtyjen kannanottojen toimittaminen yrityksen 

organisaatiossa sellaisen henkilön tietoon, jonka tehtäviin asiassa ratkaisun teko 

kuuluu. 

3 § Työsuojeluvaltuutettu 

1. Työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua valitsee henkilöstö sellaiselle 

työpaikalle, jonka henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään kymmenen. 

Pienemmällekin työpaikalle on henkilöstöllä oikeus valita em. valtuutetut. 

2. Työpaikkana pidetään: 

- yritystä, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä, 

- yrityksen aluekonttoria, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä, jolloin 

tähän lukumäärään sisällytetään myös niiden alaisuudessa toimivien konttoreiden 

toimihenkilömäärät ja 

- yrityksessä toimivaa erityisyksikköä, kuten esimerkiksi ATK-keskus, kirjapaino, 

jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä. 

3. Valtuutetut valitaan työpaikan toimihenkilöiden keskuudesta kahdeksi 

kalenterivuodeksi kerrallaan. Mikäli kesken toimikauden joudutaan suorittamaan uusi 

vaali, tapahtuu se toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. 

4. Kaikki yritykseen työsuhteessa olevat ovat toimihenkilöasemassa olevia työntekijöitä.


5. Ellei työpaikan määritelmän soveltamisesta päästä yksimielisyyteen, on asia 

alistettava allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi. 

6. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä 

koskevissa asioissa. Hänen tehtävänsä ilmenevät työsuojelun valvontalain 31 §:stä. 

Sen lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu osallistua tarvittaessa 

työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien suunnitelmien valmisteluun. 

7. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtäviä toimii 

hänen sijallaan I varavaltuutettu ja tämänkin ollessa estyneenä II varavaltuutettu. 

Varavaltuutetun sijaantulo ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, jos 

työsuojeluvaltuutetun este kestää vain lyhyehkön ajan. Työsuojeluvaltuutetun 

esteestä ja sen kestosta tulee ilmoittaa työsuojelupäällikölle. Jos tämä ei ole 

tavattavissa, ilmoitus tehdään ilmoittajan esimiehelle. Ilmoituksen tekee 

työsuojeluvaltuutettu, ellei hän ole tähänkin estynyt. Varavaltuutetun hoitaessa 

työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin 

työsuojeluvaltuutetulla. 

Työskentelytilat 

8. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle paikan, jossa voidaan säilyttää hänen 

tehtäviään varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Työsuojeluvaltuutetulla on 

puhelimen käyttöoikeus työsuojeluasioiden hoitamista varten. Milloin työpaikan koko 

ja laatu sekä valtuutetun tehtävien määrä sitä edellyttävät, työnantaja järjestää 

hänelle myös tarkoituksenmukaisen toimitilan toimistovälineineen. 

9. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetulle tämän tehtävän hoitamista varten 

tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelun määräykset sekä -ohjeet. Lisäksi näitä 

asiakirjoja on tarvittaessa hankittava myös muiden työsuojeluelimien käyttöön siten 

kuin työsuojelutoimikunnassa on yhteisesti todettu. 

Korvaukset 

10. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan säännöllisesti kuukausittain palkkaan lisättynä 

korvaus. Korvaukset ovat seuraavat: 

Työsuojeluvaltuutetun edustaman 

henkilöstön lukumäärä 

Korvaus euroa 

1.1.2012 lukien 

20 – 49 31 euroa 

50 – 99 70 euroa 

100 – 399 82 euroa 

400 – 1000 94 euroa 

yli 1000 

105 euroa


4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 

Syrjintäkielto 

1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa 

työstään. 

2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää 

alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi 

tullessaan. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei 

saa heikentää valtuutetun tehtävien takia. 

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle 

järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä 

valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista. 

Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua valtuutetun 

tehtävien takia. 

Yksilösuoja 

4. Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsuojelun valvontalain 

37 §:ssä ja työsopimuslain 7:10 §:ssä on säädetty. Säännöksiä noudatetaan tältä 

osin sopimuksen osana. 

5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita 

koskevia säännöksiä, joita tältä osin noudatetaan sopimuksen osana. 

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 

6. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla 

perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei 

yrityksen tai työsuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa 

keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida 

tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai 

kouluttaa muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä 

säännöstä kuitenkin poiketa. 

Vahingonkorvaus 

7. Työsuojeluvaltuutetulla, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, 

työantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain 

mukaisesti. 

5 § Työsuojeluasiamies 

1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimialueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan 

paikallisesti. 

2. Työsuojeluasiamiehen valitsee toimialueen henkilöstö keskuudestaan toimikaudeksi, 

joka kestää kaksi vuotta kerrallaan. 

3. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on toimialueellaan


3.1 osallistua työsuojelua koskevaan tarkastukseen, 

3.2 osallistua tutkimukseen, jonka toimeenpano johtuu tapaturman vaarasta tai 

sattuneen tapaturman laadusta taikka sen mahdollisesta vaikutuksesta 

työsuojelutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, 

3.3 tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta, 

3.4 ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensi sijassa asianomaiselle esimiehelle ja 

milloin se on asian laatuun nähden tarpeellista, työsuojeluvaltuutetulle, sekä 

huomauttaa työsuojelumääräysten noudattamisesta ja havaituista vaaratekijöistä 

työntekijöille, 

3.5 tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämisestä, 

ja olla yhteydessä toimialueensa asioista työsuojeluvaltuutettuun. 

4. Työsuojeluasiamiestä ei työsuojelutehtävien tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen 

työhön kuin missä hän oli työsuojeluasiamieheksi tullessaan. Työsuojeluasiamiestä ei 

saa irtisanoa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta. 

6 § Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa 

henkilöstöä 

1. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevaa 

henkilöstöä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai 

työsuojelupäällikön puoleen työpaikan olosuhteista joutuvissa työsuojeluongelmissa. 

Tällaisilla työpaikoilla tulee työsuojelupäälliköiden olla yhteistoiminnassa keskenään 

työpaikan olosuhteista johtuvien työsuojeluongelmien hoitamiseksi. 

2. Vastuu yhteistoiminnan järjestämisestä kuuluu työpakalla toimivan 

henkilöstömäärältään suurimman työnantajan työsuojelupäällikölle. 

Työsuojelupäälliköiden keskinäinen yhteistoiminta on myös tarpeen tilanteissa, joissa 

useampi yritys toimii samoissa yhtenäisissä tiloissa. 

7 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä 

Paikallisten työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomioon yksintyöskentelyyn liittyvät 

ongelmat sekä tehdä ehdotuksia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. 

8 § Työterveyshuolto 

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 

1. Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla ja työterveyshuollon 

kustannusten korvaaminen Kansaneläkelaitoksen varoista edellyttävät, että 

työpaikkakohtaisesti laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jossa käsitellään mm. 

seuraavia asioita: 

- työterveyshuollon järjestämistapa 

- terveydenhuollon ja työterveyshuoltoon liittyvien ammattihenkilöiden määrä ja 

laatu 

- lakisääteiset toimintamuodot 

- mahdollinen sairaanhoitotoiminta 

- vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta 

- terveydenhuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina 

työsuojelutyöhön 

- työterveyshuollon toimintatilat


- työterveyteen liittyvä valistustoiminta 

2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa, ja ellei 

tätä ole, yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. 

Työterveyshuollon korvaushakemus 

3. Työsuojelutoimikunnalle, tai milloin tätä ei ole, työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa 

mahdollisuus lausunnon antamiseen työterveyshuollon kustannuksia koskevasta 

korvaushakemuksesta. Lausunnon antamiselle tulee varata riittävästi aikaa, jotta 

työsuojelutoimikunnalla tai työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus perehtyä 

hakemukseen ja sen liitteisiin. 

Työpaikkaselvitykset 

4. Työterveyshuoltolain 12 §:ssä tarkoitettuja työpaikkaselvityksiä tehtäessä käytetään 

hyväksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä siten kuin lainkohdassa on säädetty. 

Työpaikkaselvitykset laaditaan työnantajan edustajan, työterveyshenkilöstön ja 

työsuojeluvaltuutetun välisenä yhteistoimintana. Työpaikkaselvityksen toimenpideehdotukset 

käsitellään työsuojelutoimikunnassa. 

9 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 

1. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää 

työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon 

yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän 

toiminnan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja 

tehokkaan toteutumisen. 

Tässä tarkoituksessa työsuojelutoimikunnan tehtävänä on: 

- osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon 

kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja 

seurantaan 

- edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista 

- seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä 

- tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi 

asiantuntijoiden hoitoon. 

Työsuojelupäällikön ja –valtuutetun tehtävänä on: 

- osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon 

toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa 

- osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan. 

VI Muita määräyksiä 

1 § Koulutus 

1. Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien 

edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan vakuutusalan 

koulutussopimuksessa. Tällä määräyksellä ei rajoiteta IV luvun 4 §:ssä 

kehittämistoiminnan mukaista oikeutta koulutukseen.


2 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset 

1. Luottamusmiesten työstä vapautuksista on sovittu luottamusmiessopimuksessa. 

Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallistua tässä 

sopimuksessa tarkoitettuun yhteistyöhön. 

2. Työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa riittävästi aikaa tässä sopimuksessa mainittujen 

tehtävien hoitamiseen. Tämä koskee myös muita työsuojeluyhteistyöhön osallistuvia 

henkilöstön edustajia. 

3. Työnantajan on annettava yt-laissa tarkoitetulle ja tämän sopimuksen II luvun 1§:n 

mukaisesti valitulle henkilöstön edustajalle yhteistoimintamenettelyä varten 

yhteistoimintalain mukaisesti vapautusta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lain 

mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön 

edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Valmistautumisajan tarvetta 

arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa henkilöiden lukumäärään, joita 

neuvoteltava asia koskee, käsiteltävän asian laatuun, laajuuteen ja taustatietojen 

määrään, käsiteltävän asian tärkeyteen henkilöstölle sekä asian käsittelyyn 

osallistuvien henkilöitten lukumäärään ja heidän työpaikkansa sijaintiin. 

4. Ellei työstä vapautuksen tarve yksittäistapauksissa muuta edellytä, annetaan 

vapautusta henkilöstön edustajien keskinäisistä valmistautumista varten enintään 

- tunti, jos henkilöstön määrä on pienempi kuin 200 

- kaksi tuntia, jos henkilöstön määrä on 200 – 500 

- kolme tuntia, jos henkilöstön määrä on yli 500 

5. Edellisessä kappaleessa mainitun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus 

työstä vapautuksen ajalta määritellään niiden perusteiden mukaan, joista on 

luottamusmiesten osalta sovittu. Jos työajan ulkopuolella tapahtuneesta 

yhteistoimintamenettelystä tai muusta työnantajan kanssa sovitusta yt-lain 

mukaisesta tehtävästä maksettavasta palkkiosta ei ole sovittu, henkilöstön edustajalle 

maksetaan tehtävään käytetyltä ajalta yt-lain 56 §:n mukaisesti korvaus, joka vastaa 

edustajan säännöllisen työajan palkkaa. 

6. Yhteistoiminta- ja neuvotteluelimen ja työsuojelutoimikunnan valitulle sihteerille 

maksetaan erillinen korvaus kokouksen sihteerin tehtävistä riippumatta siitä, 

pidetäänkö kokous työajalla tai sen ulkopuolella. Palkkio on valtiovarainministeriön 

kokouspalkkiosta antaman suosituksen alle yhden tunnin kokouksesta muulle 

jäsenelle kuin puheenjohtajalle maksettavan palkkion suuruinen. 

7. Työnantaja suorittaa työpaikkaan kuuluvien eri toimipaikkojen välisistä 

yhteistoiminnan vaatimista matkoista työsuojeluorganisaation jäsenelle 

tarkoituksenmukaista kulkuneuvoa käyttäen matkakustannukset ja päivärahat 

yrityksessä noudatettavan matkustussäännön ja sen puutteessa liittokohtaisesti 

sovittavan tavan mukaisesti. Sama koskee myös muita tämän sopimuksen 

mukaiseen yhteistyöhön osallistuvia henkilöstön edustajia, jos matkasta on sovittu 

työnantajan edustajan kanssa.


8. Annettaessa henkilöstön edustajalle vapautusta työstä työjärjestelyt hoidetaan siten, 

että henkilöstön edustajalla on mahdollisuus sovittuun tai yt-lakiin perustuvaan ytmenettelyyn 

tai muuhun tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintaan. 

Antaessaan henkilöstön edustajalle vapautusta työstä tulee työnantajan tarpeen 

vaatiessa järjestää vapautuksen ajaksi välttämätön sijainen. 

9. Liitot suosittelevat, että jos työsuojeluvaltuutettu on kokonaan työstä vapautettu, 

hänen ansiokehityksensä osalta seurataan pääluottamusmiehen ansiokehitystä 

koskevaa luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaista menettelyä. 

3 § Tietojen salassapitovelvollisuus 

1. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan yt-lain 57 §:ssä tarkoitetun 

liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle 

henkilöstölle tai henkilöstön edustajalle. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta 

työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on 

tietojen salassapitoaika. Salassa pidettäviä tietoja saadaan käsitellä, ellei työnantajan 

ja tiedonsaantiin oikeutettujen välillä muuta sovita, vain niiden henkilöiden tai 

henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee. 

2. Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista 

asemaa, terveydentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen 

ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. 

3. Työsuojelun valvontalain 43 §:ssä on säädetty erikseen työsuojelua ja 

työterveyshuoltoa koskevien tietojen salassapitovelvollisuudesta. 


1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan 

työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. 

5 § Sopimuksen voimaantulo 

Tämä sopimus on voimassa 31.lokakuuta 2013 saakka. 



Kari Stadigh 

Jorma Kontio 


Liisa Halme 

Kirsi Kovanen


TYÖSOPIMUSLOMAKE TYÖSOPIMUS Vakuutusalan toimihenkilö 

1. TYÖSOPIMUKSEN 

TEKIJÄT 

Työnantaja 

jota tässä sopimuksessa 

kutsutaan vakuutusyhtiöksi 

Toimihenkilö 

jota tässä sopimuksessa 

kutsutaan toimihenkilöksi 

Henkilötunnus 

Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle vakuutusyhtiölle 

tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin. 

2. TYÖSOPIMUKSEN 

VOIMASSAOLOAIKA 

Työsuhteen alkamispäivämäärä 

Työsopimus on voimassa 

Toistaiseksi 

Kunnes seuraava yksilöity on suoritettu 

Sijaisuus/tilapäinen työ on suoritettu. 

Sijaisuus/tilapäinen työ: 

Syy määräaikaisuuteen: 

Määräajan, mihin asti 

3. KOEAIKA Koeajan pituus 

4. TYÖAIKA JA 

TYÖPAIKKA 

Säännöllinen työaika 

Työpaikka 

Vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto-oikeutensa puitteissa. 

5. YLITYÖT Toimihenkilöllä voidaan teettää ylitöitä lain ja työehtosopimuksen mukaisesti. 

6. TYÖTEHTÄVÄT 

Vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto-oikeutensa puitteissa. 

7. TYÖ- JA 

PALKKAEHTOJEN 

PERUSTIEDOT 

8. NOUDATETTAVA 


Vakinaistetaan viimeistään 

Työsuhteen alkaessa palvelusvuosia laskettaessa huomioon otettava palvelusaika 

v. kk. 

Työsuhteen alussa toimihenkilön palkka määräytyy seuraavasti: 

Palkkaryhmä Kalleusluokka Palkan määrä euro/kk/t 

Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja, 

asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä 

vakuutusalan toimihenkilöitä koskevaa työehto- ja palkkasopimusta 

vakuutusalan kenttämiesten työehto- ja palkkasopimusta siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei 

ole sovittu toimihenkilöille paremmista ehdoista 

9. MUUT EHDOT Sovitut alan sopimuksia paremmat työ- ja palkkaehdot: 

Sovitut alan sopimuksiin sisältymättömät ehdot: 

10. PÄIVÄYS JA 

ALLEKIRJOITUS 

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää 

vakuutusyhtiölle. 

Paikka 

Aika 

Yrityksen edustajan allekirjoitus 

Toimihenkilön allekirjoitus


ETÄTYÖOHJEISTUS 

Finanssialan Keskusliiton ja Vakuutusväen Liiton yhteinen ohjeistus etätyöstä. 

Ohjeistusta on tarkennettu Euroopan työmarkkinaosapuolten 16.7.2002 

allekirjoittaman etätyötä koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa 

koskevan sopimuksen 23.5.2005 periaatteita vastaavaksi. 

Peruslähtökohdat 

Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin varsinaisella työpaikalla tai työnantajan 

varsinaisten toimitilojen ulkopuolella tehtävää koko- tai osa-aikaista työtä, jossa 

käytetään apuna tietotekniikkaa. 

Etätyötä koskevista suunnitelmista neuvotellaan yhteistoimintalain, 

työehtosopimuksen ja työpaikan käytännön mukaisesti asianomaisen toimihenkilön 

tai toimihenkilön edustajan kanssa. Etätyötä käyttöönotettaessa on syytä keskustella 

myös siitä, miten toimihenkilön työpanos määritellään ja miten sitä seurataan. 

Etätyösopimuksen tekeminen on osoitus loppuun käydyistä yhteistoimintalain 

mukaisista neuvotteluista. 

Etätyöstä sopiminen 

Etätyön tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen tekemisestä tulee tehdä 

kirjallinen sopimus, josta ilmenee yksilöidysti etätyön tekemisen ehdot ja kesto. 

Sopimuksessa on myös määriteltävä, millä perusteella ja miten työnantaja ja 

toimihenkilö voivat keskeyttää etätyön tekemisen ja toimihenkilöllä on oikeus 

palata/siirtyä perinteiseen työskentelyyn. Sopimuksessa on syytä sopia 

ennakkoilmoitusajasta, jonka jälkeen perinteiseen työskentelyyn voidaan palata. 

Sopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. Etätyön päättämistä koskeva 

ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista. 

Etätyösopimuksessa määritellään miten töistä sovitaan ennakolta työnantajan kanssa 

ja toimihenkilön mahdollisesta velvollisuudesta olla tavoitettavissa tiettyinä aikoina. 

Toimihenkilön siirtyessä etätyöhön työskentelylle on syytä asettaa selkeät tavoitteet ja 

aikataulu. Euroopan työmarkkinaosapuolten allekirjoittaman etätyötä koskevan 

puitesopimuksen mukaan etätyöntekijän työmäärä ja suoritusstandardit ovat samat 

kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien toimihenkilöiden. 

Työnantaja informoi toimihenkilöä muun muassa: 

- siitä, kuka toimii organisaatiossa etätyöntekijän yhteyshenkilönä työsuhteeseen ja 

työtehtäviin liittyvissä kysymyksissä sekä siitä, kuka on toimihenkilön lähin 

esimies 

- raportointijärjestelyä koskevista ohjeista 

- organisaatiossa tapahtuvista muutoksista sekä muista yrityksen tiedottamisen 

piiriin kuuluvista asioista. 

Työsuhteen ehtojen määräytyminen 

Etätyön aikana noudatetaan soveltuvin osin vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusta. 

Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti kaikkea työlainsäädäntöä. Näin 

ollen sovellettavaksi tulevat työsuhdeturvaa, työterveyshuoltoa, tapaturmavakuutusta, 

vuosilomaa, työturvallisuutta ja työttömyys- ja eläketurvaa koskevat säännökset. 

Etätyöskentelyn aikana kertyy työsuhteen pituuteen liittyviä etuuksia 

työehtosopimuksen ja lakien mukaisesti.


Työaika 

Työaikalakia ei lähtökohtaisesti sovelleta kotona tehtävään työhön. Laki saattaa tulla 

sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa työnantaja kuitenkin voi tosiasiallisesti 

määrätä toimihenkilön työajan käytöstä (esim. aloittamis- ja lopettamisajankohdat, 

velvollisuus olla työnantajan tavoitettavissa jne.). 

Vuosiloma 

Etätyöskentelyn aikana kertyy vuosilomaoikeutta työehtosopimuksen ja vuosilomalain 

mukaan. 

Poissaolot 

Sairauspoissaoloihin, lääkärintarkastuksiin ja tilapäisiin poissaoloihin noudatetaan 

soveltuvin osin työehtosopimusta ja yhtiöiden voimassa olevaa käytäntöä. Poissaolot 

on otettava huomioon, kun työn tulosta ja määrää arvioidaan. 

Luontoisedut ja kulukorvaukset 

Lähtökohtana on, että luontoisedut säilyvät etätyötä tehtäessä. Sopimuksessa on 

syytä sopia mm. puhelimen käyttö-, työhuone- ja ateriakorvauksista. 

Etätyöjärjestelyihin mm. työhuoneeseen, tietoliikenteeseen, kodin ja työpaikan välisiin 

matkakustannuksiin sekä omien työvälineiden käytön mahdolliseen korvaamiseen 

liittyvät verotuskäytännöt on syytä tarkistaa etukäteen. 

Palkkaus 

Toimihenkilölle maksetaan normaali kuukausipalkka. Myös urakkapalkasta voidaan 

sopia, jos työehtosopimuksen vähimmäispalkka toteutuu. Tarvittaessa sovitaan 

erikseen ylityöstä ja työehtosopimukseen perustuvista lisistä. 

Yksityisyyden suoja 

Etätyö ei rajoita toimihenkilön oikeutta lakiin perustuvaan yksityisyyden suojaan. 

Tarkkailujärjestelmien käyttöönotto kuuluu yhteistoimintamenettelyn piiriin siten kuin 

siitä on säädetty työelämän yksityisyyden suojaa koskevassa laissa sekä 

yhteistoimintalaissa. 

Matkustaminen 

Työn tekeminen etätyönä voi edellyttää, että työmatkoista ja niihin liittyvistä 

korvauksista sovitaan tavanomaista yksityiskohtaisemmin, erityisesti silloin, kun 

työnantajan tiloissa työskennellään vain poikkeuksellisesti. Etätyösopimuksessa on 

hyvä todeta esimerkiksi, mitä pidetään työntekijän varsinaisena työntekopaikkana. 

Matkojen osalta lähtökohtana on, että: 

- tavanomaisia kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei korvata 

- varsinaisten työmatkojen osalta etätyöntekijään sovelletaan työehtosopimusta ja 

yrityksen käytäntöä. 

Työturvallisuus 

Työnantajalla on etätyön osalta ohjaus- ja valvontavelvollisuus. Työnantajan on 

perehdytettävä toimihenkilö työn turvalliseen ja oikeaan suorittamiseen.


Työsuojelua koskevat määräykset soveltuvat pääsääntöisesti myös työhön, jota 

sopimuksen mukaan tehdään kotona tai siihen verrattavissa olosuhteissa. Tietyt 

työturvallisuuslain säännökset soveltuvat kuitenkin kodin olosuhteisiin vain rajoitetusti. 

Työskentelytilat ja laitteet 

Työnantaja hankkii tavallisesti työvälineet, mutta työnantaja ja toimihenkilö voivat 

sopia myös siitä, että etätyöntekijä käyttää omaa tietokonettaan ja muita omia 

työvälineitä. 

Etätyöntekijältä edellytetään huolellisuutta työvälineiden käytössä, ja hänen on muun 

muassa ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle. 

Jos muusta kustannusjaosta ei ole erityisten syiden vuoksi sovittu, työnantaja vastaa 

työnteon kannalta tarpeellisten laitteiden, ohjelmien yms. hankinnasta, 

asentamisesta, linjayhteyksistä ja huollosta. 

Työnantaja vastaa, ellei muuta sovita, lähtökohtaisesti säännöllisesti etätyöstä 

aiheutuvista suorista kustannuksista, kuten tietoliikennekustannuksista. 

Etätyössä käytettävien laitteiden vakuuttamisesta ja vakuutuksen tekijästä on syytä 

sopia etätyötä koskevassa sopimuksessa. Työnantajan laitteiden 

vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla. Vakuutusturvan kattavuus on niin ikään 

syytä selvittää ennen etätyöhön siirtymistä. 

Ammatillisiin tarkoituksiin käytettävien ohjelmistojen ja tietojen suojauksen on oltava 

etätyössä lähtökohtaisesti samaa tasoa kuin työnantajan tiloissa työskentelevillä. 

Etäyhteyden suojaus saattaa lisäksi edellyttää erityisjärjestelyjä. Jos etätyöhön 

käytettävää tietokonetta saa käyttää myös omiin tarkoituksiin, työnantajan ja 

toimihenkilön on syytä sopia pelisäännöistä muun kuin työkäytön osalta sekä arvioida 

muun käytön riskit tietosuojaukselle. Tietoturvaa koskevat säännökset ovat myös 

lähtökohtaisesti samat, joita sovelletaan työnantajan tiloissa työskenteleviin. 

Sopimuksessa on syytä sopia myös salassapitoon ja tietosuojaan liittyvistä asioista 

sekä postin hakemisesta ja lähettämisestä ja työhuoneesta aiheutuvista 

kustannuksista. 

Etätyösopimuksessa voidaan sopia työnantajan edustajan oikeudesta tutustua 

työskentelytiloihin. 

Koulutus 

Etätyöntekijällä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuin 

työnantajan tiloissa työskentelevillä, myös teknisen välineistön osalta. Koulutukseen 

osallistuminen on otettava huomioon etätyölle asetettavia tavoitteita ja aikatauluja 

laadittaessa. 

Etätyöjärjestelyjä käyttöönotettaessa on hyvä kiinnittää huomiota esimiesten 

valmiuteen johtaa etätyötä.


ETÄTYÖSOPIMUSMALLI 

Yritys 

Toimihenkilö 

Vakituinen työpaikka 

Sopimuksen voimassaolo 

Etätyö alkaa __________. 

Sopimus on voimassa toistaiseksi/määräajan __________ asti. 

Kumpi tahansa sopijapuoli voi päättää sopimuksen noudattaen __________ pituista 

irtisanomisaikaa. 

Sopimus voidaan myös päättää yhteisesti sovittuna ajankohtana. 

Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista. 

Sopimuksen päätyttyä toimihenkilöllä on oikeus palata entiseen tai sitä vastaavaan 

työhön vakituiseen työpaikkaansa. 

Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. 

Etätyönä tehtävä työ 

Työtehtävät ja niiden antaminen. 

Yhdyshenkilö työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvissä asioissa on __________ 

Lähin esimies on __________ 

Etätyön suorituspaikka __________ 

Osoite, puhelinnumero ja muut yhteystiedot __________ 

Toimihenkilö työskentelee etätyöpaikassa/etätyöpäiviä ovat __________ 

Työnantajan toimitiloissa työskentely __________ 

Toimihenkilö on velvollinen tulemaan työnantajan toimitiloihin, jos työtehtävät niin 

vaativat. 

Toimihenkilön työhön liittyvät velvoitteet etätyön aikana 

Raportointi ja muu yhteydenpito. 

Työvälineiden hankkimisesta, asentamisesta ja huollosta vastaa __________ 

Työvälineiden hankkimaa tietokonetta saa/ei saa käyttää myös muihin 

tarkoituksiin/käytön rajoitukset. 

Tietoaineiston säilytys ja hävittämistapa. 

Salassapitovelvollisuus ja tietosuoja 

Esim. työhön liittyvän normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi toimihenkilön on 

huolehdittava tietosuojan säilymisestä siltä osin kuin se liittyy etätyöpaikassa hänen 

vastuullaan säilytettävään tietoaineistoon. 

Työaika 

Etätyön aikana säännöllisen työajan pituus on työehtosopimuksen mukainen, mutta 

toimihenkilö itse päättää työajan sijoittamisesta. 

Velvollisuus olla tavoitettavissa tiettyinä aikoina 

Esim. toimihenkilö sitoutuu olemaan tavoitettavissa puhelimitse etätyöpäivinä klo 

__________ 

Palkkaus 

Esim. etätyön aikana toimihenkilölle maksetaan hänen normaali kuukausipalkkansa. 

Osapuolet ovat sopineet liitteenä olevasta urakkapalkkauksesta. 

Ravintoetu 

Esim. kuukausipalkan yhteydessä maksetaan ravintoedun verotusarvoa vastaava 

rahakorvaus etätyöpäiviltä.


Kustannusten korvaukset 

Korvattavat kustannukset 

Esim. työnantaja vastaa etätyöstä aiheutuvista suorista kustannuksista, kuten 

tietoliikennekustannuksista. 

Puhelinkulut 

Esim. työnantaja maksaa toimihenkilön pitämän puhelinpäiväkirjan perusteella 

korvauksen toimihenkilön puhelimen käyttämisestä työasioiden hoitamiseen. 

Työmatkat 

Esim. tavanomaisista työmatkoista etätyöpaikasta työnantajan toimitiloissa olevaan 

vakituiseen työpaikkaan ja takaisin ei makseta matkakulujen korvausta. Muut 

työmatkat korvataan yrityksen matkustussäännön mukaisesti. Varsinaisena 

työntekopaikkana pidetään __________ 

Poissaolot 

Sopimis- ja ilmoitusmenettely 

esim. työstä poissaolojen (vuosiloma, sairaus jne.) osalta on sovittu seuraavasta 

sopimis- ja ilmoituskäytännöstä: 

Noudatettava työehtosopimus 

Etätyön aikana noudatetaan lisäksi soveltuvin osin vakuutusalan työehto- ja 

palkkasopimusta. 

Päiväys ja allekirjoitukset 

_____________________, __________päivänä ___________kuuta 20___. 

______________________ 

Yritys 

______________________ 

Toimihenkilö


Aakkosellinen hakemisto 

Adoptiovapaa - 18 

Allekirjoituspöytäkirja - 4 

Ansiokehitys- ja keskiansiotiedot - 39, 

43 

Ansiotiedot - 43 

Ammatillinen koulutus - 60 

Ansiokehitys - 66 

Asevelvollinen - 21 

Ateriaetu - 22 

Direktio - 12, 26 

Sosiaaliedut - 22 

Erimielisyyksien ratkaiseminen 23, 30, 

44, 85 

Etätyöohjeistus - 87 

Etätyösopimusmalli - 90 

Fysikaalinen hoito - 20 

Hammassairaus (äkillinen) - 20 

Harjoittelijat - 10, 53 

Harjoitteluaika - 10 

Henkilökohtainen palkka - 39 

Henkilöstösuunnitelma - 73 

Hoitovapaa - 18 

Hälytystyö - 30 

Iltatyölisä - 29, 29 

Iltavuorolisä - 29 

Irtisanominen, ‐sanoutuminen - 10 

Isyysvapaa - 18 

Jouluaatto, juhannusaatto - 14 

Järjestäytymisoikeus - 12 

Järjestelmälisä - 39 

Jäsenmaksuperintä - 23 

Kehittämistoiminta - 75 

Kertausharjoitukset - 21 

Kesäapulainen - 10 

Kielilisä - 39 

Kiinteä palkka - 39, 53 

Kiirastorstai - 14 

Kirjallinen työsopimus - 10 

Koeaika - 10 

Kokonaispalkka - 26, 38 

Kokoustilat - 22, 74 

Konsulttitoiminta - 76 

Koulutusajan palkka - 54 

Kunnalliset luottamustoimet - 21 

Kuntien kalleusluokitus - 57 

Kurssilaisille maksettavat korvaukset - 

59 

Kutsunta - 21 

Kuukausipalkan osittaminen - 27 

Laboratorio‐ ja röntgentutkimukset - 

20 

Lapsen lääkärintarkastus - 20 

Lapsen sairastuminen - 20 

Lapsen syntymä - 18 

Lauantaityö - 13 

Lauantaityöstä sopiminen - 13 

Loma ks. vuosiloma - 13, 16 

Lomakorvaus - 17 

Lomaltapaluuraha - 17 

Luottamusmies 

12, 13, 16, 26, 39, 41, 54, 76, 84 

- ks. myös luottamusmiessopimus - 62 

- ks. myös palkkakeskustelua koskeva 

pöytäkirja - 38 

Lääkärintarkastukset - 19, 20 

Lääkärintodistus - 19 

Majoituskorvaus - 59 

Mallimatkustussääntö - 58 

Matkaennakko - 59 

Matkat ja siirrot - 28, 58 

Matkakustannukset - 22 

Merkkipäivä (50‐, 60‐vuotta) - 21 

Muuttopäivä - 21 

Muuttokustannukset - 22 

Myyntitavoitteet - 11 

Myyntityö - 9 

Määräaikainen työsopimus - 10 

Neuvolakäynti - 20 

Neuvottelujärjestys - 23, 44 

Osa‐aikatyö - 26 

Paikalliset neuvottelut 

12, 15, 23, 44 

Paikkakuntakalleusluokitus - 57 

Palkat - 26, 38 

Palkkakeskustelu - 38 

Palkkakeskustelukoulutus - 51 

Palkkakeskustelun yhteenveto - 49 

Palkkakeskustelutyöryhmä - 38 

Palkkalaskennan tarkistus - 54 

Palkkapolitiikka - 38, 40, 42 

Palkkaryhmien yläpuolella olevat 

toimihenkilöt - 27 

Palkkaryhmittelyn yleisohjeet - 32 

Palkkaryhmäsiirrot - 27 

Palkkasopimus - 26, 53 

Palkkataulukot - 37, 56 

Palkkausjärjestelmä - 23, 26 

Palkkausjärjestelmätyöryhmä - 45 

Palkkiojärjestelmä - 53 

Palvelusvuosilisä - 39 

Pisteytys - 26, 32, 26 

Päiväraha - 58 

Päiväpalkan laskeminen - 26, 27, 54 

Pätevyyden ja suorituksen arviointi - 

47 

Päätehtävä - 9 

Ruokailu - 13


Ryhmähenkivakuutus - 22 

Sairastuminen 

‐ Toimihenkilön - 19 

‐ Lapsen - 20 

Sairausvakuutuspäiväraha - 19 

Siirtäminen vaativampaan tehtävään 

25 

Silmälääkärissäkäynnit - 20 

Soittokorvaus - 30 

Sopimuksen ulottuvuus - 9, 26, 53 

Sosiaaliedut - 22 

Soveltamisala - 9, 26, 53 

Säännöllinen lauantaityö - 13 

Säännöt - 22 

Säästövapaa - 17 

Tehtäväkohtainen lisä - 39 

Tehtävämuutos - 26, 38 

Terveystarkastukset - 20 

Työaika - 13 

Työajan tasoittumisjärjestelmä - 15 

Työasioita koskeva soitto - 30 

Työhön ottaminen - 10 

Työkykyä ylläpitävä toiminta - 83 

Työn johto‐oikeus - 12, 26 

Työnseisaukset - 24, 30 

Työpalkat - 26 

Työpaikka - 79 

Työpaikkaselvitys - 83 

Työrauha - 23, 30, 55 

Työskentelyn suunnittelu - 15 

Työsopimusmalli - 86 

Työsuhteen päättyminen - 10 

Työsuojeluasiamies - 81 

Työsuojelupäällikkö - 79, 82 

Työsuojeluvaltuutettu 

75, 77 

ks. yhteistoimintasopimus - 71 

Työsuojelutoimikunta 

78, 80, 80 

Työtaistelutoimenpiteet - 24, 30, 55 

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 

82 

Työterveyshuolto - 82 

Työtuntijärjestelmä - 15 

Työvuorojen vahvuus - 16 

Työvuoroluettelo - 15 

Ulkomaanmatkat - 59 

Uudenvuodenaatto - 14 

Vaativuusluokittelu - 32, 34, 38 

Vahingon arviointi - 54 

Vakuutustutkinto - 27 

Vanhempainvapaa - 18 

Vanhuuseläke - 18 

Varallaolokorvaus - 29 

Varoitus - 11 

Vihkiäiset - 21 

VTS-lisä - 5, 27, 53 

Vuorotyö - 15, 29 

Vuosiloma - 16 

Vuosiloman siirto - 17 

Vuosilomapalkka - 27, 54 

Yhteenveto palkkakeskustelusta - 49 

Yhteistoimintaneuvottelukunta - 72 

Yhtiökohtainen työaika - 15 

Ylityö - 28 

Yrityskohtainen sopiminen - 23, 44 

Yötyölisä - 28, 29 

Yövuorolisä - 30 

Äitiysvapaa - 18

Vakuutusalan TES 2011-2013 - Finlex

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?