Tekstiiliteollisuuden laitosmiesten työehtosopimus - Finlex

TEKSTIILITEOLLISUUDENLAITOSMIESTENTYÖEHTOSOPIMUS2010-2013

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY:NJATEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:NVÄLINENTEKSTIILILAITOSMIESTENTYÖEHTOSOPIMUS5.3.2010 - 31.1.2013

SISÄLLYSLUETTELOSivu1 §. Sopimuksen soveltamisala .........................................................................................12 §. Työrauhavelvoite.........................................................................................................23 §. Keskusliittojen väliset sopimukset.............................................................................24 §. Työhön ottaminen ja erottaminen...............................................................................25 §. Irtisanominen ja lomautus..........................................................................................36 §. Työaika.......................................................................................................................47 §. Palkkausmuodot, palkkamäärittelyt ja keskituntiansio..............................................7Palkkalaskelma...........................................................................................................98 §. Luontoisedut...............................................................................................................99 §. Korvaus vuorotyöstä sekä ilta- ja yötyöstä.................................................................910 §. Sunnuntaityö-, ylityö-, yms. korvaukset...................................................................1011 §. Osa-ajan palkka ja kuukausipalkan jakaja................................................................1112 §. Vuosiloma ja lomapalkka.........................................................................................1213 §. Korvaus sairausajalta................................................................................................1414 §. Matkakorvaus ja päiväraha.......................................................................................16Työskentely tehdas-alueen ulkopuolella...................................................................16Matkakustannusten korvaaminen.............................................................................17Matka-ajan korvaus työmatkoilla.............................................................................1815 §. Erityisiä korvauksia..................................................................................................18A. Arkipyhäkorvaus..................................................................................................18B. Hälytysluontoinen työ..........................................................................................20C. Varallaolo.............................................................................................................21D. Eräitä ansionmenetyksen korvauksia...................................................................22E. Palveluvuosilisä...................................................................................................2216 §. Luottamusmiehet......................................................................................................2317 §. Työturvallisuus.........................................................................................................2318 §. Erimielisyyksien sovittelu ja paikallinen sopiminen................................................2319 §. Erinäisiä määräyksiä.................................................................................................241. Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla.....................242. Jäsenmaksujen perintä..........................................................................................243. Ryhmähenkivakuutus...........................................................................................244. Kanssakäymisessä noudatettavat menettelytavat..................................................2520 §. Työsäännöt................................................................................................................2521 §. Sopimuksen voimassaoloaika...................................................................................25LIITE N:o 1 Palkkatariffi ja siihen liittyvät määräykset...............................................................26LIITE N:o 2 Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa...........31LIITE N:o 3 Keskeytyvän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa.....................33LIITE N:o 4 Työajan lyhentäminen tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa päivä- ja 2-vuorotyössä...35LIITE N:o 4 a Vaihtoehto Liitteelle N:o 4.......................................................................................38LIITE N:o 5 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset.................................................................39

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY:NjaTEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:NvälinenTEKSTIILILAITOSMIESTENT Y Ö E H T O S O P I M U S1 §.Sopimuksen soveltamisala1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan työehto sopimuslain puitteissa niis sätyösopimuksissa, joita teh dään TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n alai siin ammatti ­osastoihin kuulu vien osalla olevien laitos miesten, laitosmiesten, nuorem pien laitos miestensekä laitos mies oppi laiden kanssa Kulutustavararyhmä ry:n jäsenyhdistyk seen Tekstiili- javaatetus teollisuus ry:hyn kuuluvissa tekstiili tehtaissa.Laitosmiehinä pidetään tämän sopimuksen mukaan henkilöä, jonka päätehtävänä onkoneiden kunnossapitäminen, korjaa mi nen ja asentaminen niissä kulloinkin käytettä vänraaka-aineen tai tuotteen vaatimusten mukaisesti. Laitosmies oppi laana pidetään henkilöä,jota voimassaolevan koulutus‐ ja oppiohjelman mukaan koulutetaan laitos mie heksi.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ö j ä :1. Osalla oleva laitosmies, laitosmies, nuorempi laitosmies ja laitos mies oppilason määritelty tämän työehtosopimuksen liitteen n:o 1 koh das sa 3.2. Tätä sopimusta sovelletaan myös sen 1 §:ssä mainitun työkuvan omaa viinompelukonemekaanik koihin.3. Työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin sisältyy sopimuksen sovelta mis alaakoskeva selvitys.2. Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa joku työnantaja eroaa Tekstiili- ja vaatetusteollisuusry:stä tai työntekijä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n osastosta, eieroaminen vapauta heitä tämän sopimuksen määräysten nou dattamisesta.3. Jos Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:hyn liittyy uusi jäsen tä män sopimuksen voi massaollessa, on tätä sopimusta sovel lettava tässä jäsentehtaassa. Sopimuksen sovel ta mistatarkoitta viin neuvotteluihin on jommankumman osapuolen esi tyksestä ilman ai hee tontaviivy tystä ryhdyttävä.1

S o v e l t a m i s o h j e :Työehtosopimuksen 1 §:n mukaan laitosmiehenä pi detään henkilöä, jonka päätehtävänäon koneiden kunnossa pitäminen, korjaaminen ja asen ta mi nen niissäkulloinkin käytettävän raaka-aineen tai tuotteen vaati musten mukai sesti.Liitot toteavat käynnissä olevan alan teknisen kehityksen ja kilpailu kyvyn huomioonottaen ole van selvää, että yrityksissä pyritään mahdol li simman tar koi tuksenmukaisiin ja kustan nuksia säästäviin menettelyihin tapauksis sa, jois sa tek ni setja orga nisatoriset edellytykset tällaiselle jär jes te lylle ovat olemassa.Liitot korostavat kuitenkin, että em. järjestelyt eivät saa johtaa nimel li siinvakanssi muutoksiin tapauksissa, joissa laitosmies edelleen suorittaa pää sään töisestilaitosmiestyötään.2 §.Työrauhavelvoite1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajiaja työnteki jöi tä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol leet näidenyhdistysten jäseniä.2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuu dessaan tai johonkin sen yksi tyiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niidenala yhdis tykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäse ninäole vat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttä vät täl lai sia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopi muksen määräyksiä.3 §.Keskusliittojen väliset sopimuksetTämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopi ­muk sia:1. Yleissopimus2. Lomapalkkasopimus3. IrtisanomissuojasopimusJos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehto sopimuksen voimassa ollessamuutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineetniiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen.4 §.Työhön ottaminen ja erottaminen1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työn tekijä huomioonottaen yleis sopimukseenirtisanomisen ja lomautuksen perusteista ja lainsäädäntöön sisältyvät rajoi tuksetsekä määrätä työn johtamisesta.2. Työnantajalla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päät tää liittymisestään ammatil liseenjärjestöön. Muu sopimus on mitätön.2

3. Työsopimuksen voimassaoloajan neljä ensimmäistä kuu kautta ovat koeaikaa, jonkakuluessa sopimus voidaan ilman irti sanomisaikaa molemmin puolin purkaa. Lain säädännönsalli missa tapauksissa voidaan käyttää myös pitempää koe aikaa.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Liitot suosittelevat työsopimuksen tekemistä kirjallisena.4. Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työn tekijätulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henki löstö poli tiik kaanja mahdollisiin työsääntöihin.Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelu jär jes tel mäsekä työntekijöiden edustajat.5 §.Irtisanominen ja lomautus1. Irtisanomista ja lomautusta koskeviin työsuhteen ehtoi hin sovelletaan TT:n ja SAK:nirtisanomissuoja sopimusta.2. Milloin työnantaja tuotteiden riittämättömän menekin, raaka- tai tarveaineiden puutteentai muun niihin verrat ta van syyn vuoksi joutuu irtisanomaan työvoimaa, on siinämahdol lisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että tämän työehtosopimuksen tarkoittamassatyöntekijäryhmässä vii meksi irtisanotaan tehtaan käytölle tärkeitä työnteki jöitä jasota vammaisia sekä saman työnantajan työssä osa työ kykyisyy den aiheuttaneen vammansaa neita ja että jos ero vuorossa on useampia työntekijöitä, jotka taitonsa ja sopivuutensapuo lesta ovat täysin toisiinsa rinnastetta vissa, kiinnite tään irtisanomisessa huomiota myöstyö suh teen jatkumis aikaan ja siihen, onko työntekijällä erityi sen suuri perhe huol let tavanaan.3. a) Milloin työnantaja tuotteiden riittämättömän mene kin, raaka- tai tarveaineidenpuut teen tai muun niihin verratta van syyn vuoksi ottaa käyttöön säännöllistä lyhy emmänviikot tai sen työajan, on tällaisesta toimen piteestä ilmoi tettava vähintään 2 viikkoa ennensen toi meen pane mista. Jos työnantaja em. syistä työsuhdetta lopetta matta lomauttaa työntekijöitä, on toimenpiteestä ilmoitettava ao. työnteki jöille heti kun tällaisen toimen piteenvälttä mättö myys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdol lista kuukautta ennenlomautuksen alkamista.3. b) Milloin työnantaja ottaa käyttöön säännöllistä lyhyem män viikkotyöajan tai lomauttaatyön tekijöitä, ilmoitus toimen piteistä on annettava mahdolli simman hyvissä ajoin javiimeis tään 2 viikkoa ennen sen toimeen panoa. Työnanta jan on samalla pääluottamus miehelleselvi tet tävä ne syyt, jotka aiheuttavat lomautuksen tai lyhennetyn työviikon käy tön.3. c) Jos sunnuntain, lain määräämien juhlapäivien tai tämän työehtosopimuksen 6 § 10.kohdan perusteella vapaapäiviksi sovittujen aattojen väliin jollakin kalenterivii kolla jääyksinäinen työpäivä, jolloin tuotantoa teknillisistä tms. syistä johtuen on epätarkoituk senmukaistapitää käynnissä, voi työnantaja lomauttaa työntekijät täksi välipäiväksi nou dattaenedellä a) kohdassa sovittua menettelyä.3. d) Milloin vain osa tehtaan tai osaston työntekijöistä joudutaan lomauttamaan tai siir tämäänlyhennetylle työ viikolle, tulisi määriteltäessä, keihin kysymyksessä ole vat toi men ­piteet joudutaan kohdistamaan, mahdollisuuk sien mukaan noudattaa edellä 2. koh dassamainittua järjes tystä.3

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 1 :Työnantajaliitto suosittelee jäsentehtailleen, että osalla oleville laitosmie hillejär jes tet täi siin lyhennetyn työviikon ollessa kysymyksessä vähintään 6 viikonajaksi ja lomautuksen ollessa kysymyksessä vähintään 3 viikon ajaksi asennus- jakorjaustyötä taikka jotakin muuta työtä enti sin palkka ehdoin.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 2 :Liittojen välillä on sovittu seuraavasta suosi tuk sesta: Työnantajaliitto suo sitte lee,että jäsen tehtaat joutuessaan menekkipulaan tai siihen verrat tavan syyn joh dostaottamaan käyttöön lyhennetyt työviikot tai lomautta maan työnteki jöitä, järjestäisivät,mikäli mahdollista työtä vähintään 3 viikon ajaksi myöskin sellai sillelaitosmiehille, joilla on kuukausipalkka, kuiten kin edellyttäen,– että laitosmies on täysin työkykyinen;– että hän toimii ei osalla olevana lai tos miehenä eli korjaus-, huolto- ja asennustehtävissäosalla olevan laitos miehen apuna;– että laitosmiehen toimiessa nk. huolto ryhmän jäsenenä, hänen tehtä väänsäkuu luu koneiden korjaus- ja asennustyöt.Liitot suosittelevat, että laitosmiesten työlli syy den ylläpitämiseksi organi sa to ristentai tek nisten muutosten aiheuttaman työvoiman tarpeen vähen tyessä pyrittäisiinkiinnittämään huomiota muiden tekijöi den ohella myös mah dol li suuksiin tarkistaaja muun taa laitosmiesten tehtäviä.6 §.Työaika1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyk siä ja tähän sopimukseen sisälty viämääräyksiä.2. a) Säännölli nen työaika on 8 tun tia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa ellei paikallisestitoisin sovita.Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärintasoittuu:40 tuntiin viikossa päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 7 viikon pituisenaajanjaksona.Paikallisesti sopien voi tasoittumisjakso olla enintään 26 viikkoa, jos vuorokautinen työ aikaon sovittu enintään 10 tunniksi. Viikottainen sään nöllinen työ aika saa olla edellä olevantasoit tumisjakson puitteissa enintään 50 tuntia.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Työajan lyhentämisestä päivä- ja 2-vuorotyössä ks. tämän sopimuksen liite n:o4 s. 35.4

2. b) Keskeytyvän 3‐vuorotyön säännöllinen työaika mää räytyy työehtosopimuksen liitteenän:o 3 olevan pöytäkirjan mukaisesti. Ks. s. 33.2. c) Keskeytymättömän 3‐vuorotyön säännöllinen työaika määräytyy työehtosopi muk senliitteenä n:o 2 ole van pöytä kirjan mukaisesti. Ks. s. 31.2. d) Viikonloppuvuoroa koskeva sopimus on liitteessä n:o 5 s. 39.2. e) Työtuntijärjestelmä, jolla keskimäärin 40 tunnin työ viikko määräaikojen puit teissasaavutetaan, on ilmoitet tava työntekijöille vähintään 2 viikkoa ennen sen käyt töön ottoa,ellei paikallisesti toisin sovita.2. f) Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, ellei paikalli sesti toisin sovita.S o v e l t a m i s o h j e :Liitot eivät asetu vastustamaan jatkuvan 2‐vuoro työn käyttöä, mikäli asiastapaikallisesti sovi taan. Työtä varten on tällöin laadittava työtunti järjestelmä, jollasäännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tunniksi viikossa kalenterivuodenaikana. Vuosityöaika tasoitetaan vapaa päivien avulla vastaa maanpäivä‐ ja 2‐vuoro työn vuosityöaikaa.Työnantajaliitto suosittelee, että jäsentoiminimet kiin nittäisivät huomiota keskeytymätöntä 3‐vuoro työtä tekevien työntekijöiden kulkumahdolli suus kysy ­myksiin. Tapauksissa, joissa yleiset kulku neuvot eivät kulje esim. sunnuntaisinja juhla päivinä tai niiden aattojen tiettyinä vuoro kau den aikoina, tulee harkitaerityistoimen piteitä työntekijäin kohtuul lis ten kulkumahdolli suuksien järjestämiseksi.3. Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö) sään nöllinen työaika järjestetään siten,että se 3 viikon pituisena ajanjaksona on enintään 120 tuntia tai 2 viikon pituisena ajanjaksonaenintään 80 tuntia.4. Ylityötä voidaan teettää 18 vuotta täyttäneillä työn tekijöillä heidän suostu muk sellaanlain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava mikäli mahdollista viimeis tään edelli senäpäivänä ennen työajan päättymistä.5. Työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksoina käytetään sekäkalenterivuotta että neljän kuukauden pituista jaksoa, ellei tarkastelujaksoksi paikalli sestiole luottamusmiehen kanssa sovittu yksinomaan kalenterivuotta.6. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä mää räätyönantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaikapäivätyössä sijoitettava klo 06.00–21.00 väliseksi ajaksi ja 2‐vuorotyössä klo 06.00–01.00väliseksi ajaksi. 3‐vuorotyössä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä klo 06.00–08.00väliseksi ajaksi.Työaikalain 28 §:n perusteella voidaan paikal lisesti sopia, että lepoaika päivätyössä on ½tuntia niin, että työntekijä saa sen aikana esteettä poistua työpaikalta.5

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Työnantajaliitto suosittelee, että laitosmiehille varattaisiin paikallisesti sopienmahdollisuus kahdesti työvuoron aikana työn suorittamisen kan nalta sopivimpanaajankohtana nauttia työpai kal laan kahvia tai virvok keita siten, että tämämah dollisimman vähän aiheuttaa haittaa tuotannol li selle toimin nalle.S o v e l t a m i s o h j e :TyöpaikkaruokailuSopimusneuvottelujen yhteydessä liitot ovat todenneet pitävänsä työ paikka ­ruokailun kehittämistä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn säi ly misen sekätyöviihtyvyyden kannalta tärkeänä. Erityisesti vuorotyötä teke vien työnteki jäinosalta olisi kiinnitettävä huomiota ruokailu mahdol li suuksien parantami seen, kutenesimerkiksi työntekijöiden mah dol li suu teen käyttää ruokailutiloja sekä paikallisetedellytykset huo mioon ottaen sellai sen ruo kailutilan järjestä minen, jossa hygieenisyys‐ym. vaatimuk set kohtuulli sesti tulisivat huomioi duiksi.7. Työn niin vaatiessa on työnantajalla oikeus siirtää tila päisesti määrättyjen työnteki jäintai osastojen varsi naista työaikaa voimassa olevan työaikalain sallimissa rajoissa. Työ ajansiirrosta on ennakolta mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava työn teki jöille.8. Voittamattoman esteen sattuessa (kuten luonnonmullistus, tulipalo, onnettomuus tapaus,koneiden ja johtojen vahingoit tuminen, epäsäännöllinen käyttövoiman saanti tai senloppuminen ja niihin verrattavat) voidaan työaikaa siirtää tai muuttaa tarpeen mukaan.9. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vähin tään1 viikon ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Keskeytymättö mässä vuorotyössävoidaan sopia vuorojen muuttumisesta myös yhtä viikkoa lyhyem män ajan kuluttua.Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti samassavuorossa.10. Tavoitteena pidetään, että viikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä.Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollistaolla lauantai.11. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8tuntia lukuunottamatta juhannus‐ ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuo tantoteknisetsyyt muuta vaadi. Lauantait ovat vapaa päiviä töissä, joissa työaika on järjestettykiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.S o v e l t a m i s o h j e :Jos paikallisesti on sovittu vappuaaton tai uudenvuodenaaton ilta‐ ja yö vuorontuntien sisään teosta, liitot suosittelevat, että tämä tapahtuisi mikäli mahdollistaaamuvuoron aikana.12. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrolli kelloaja muita sitä vastaavia lait teita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työn tekijälleturhaa ajanhukkaa.6

13. Liitot ovat yksimielisiä siitä, että koko työaika käytetään tehokkaasti tuotan nolli seentoimintaan sekä muutoinkin pyritään rajoittamaan tuotantotoiminnalle aiheutuvat haitatja vaikeudet mahdollisim man vähäisiksi.7 §.Palkkausmuodot, palkkamäärittelyt ja keskituntiansio1. Täysin työkykyisten laitosmiesoppilaiden ja nuorempien laitosmiesten palkkaus muo tonakäytetään tuntipalkkaa. Pal kat määritellään työehtosopimuksen liitteessä n:o 1.2. Täysin työkykyisille osalla olevilla laitosmiehille ja laitosmiehille maksetaan heidänpalkkansa tai palkan kiin teä osa kuukausipalkkana. Laitosmiesten palkkaus muoto onkuu kausipalkka ellei toisin sovita. Palkat määritellään työ ehtosopimuksen liit tees sä n:o 1.Palkkauksen määrittelyssä voidaan paikallisesti niin sovittaessa käyttää työnvaativuudenarviointia.S o v e l t a m i s o h j e :a) Kuukausipalkka on ymmärrettävä laitosmiehen aseman ja tehtävien perus teellasovituksi koko nais palkaksi, josta suoritetaan vähennyksiä vain niissä ta pauk sissakun poissaoloon ei ole pätevää syytä. Tämän mukaisesti kuukausi palkkai sellelai tos miehelle suoritetaan hänen kuukausi palkkansa vähen tämättö mänä sellaisiltakuukau silta, joina hän on poissa työstä arki päiviksi sattuvina kir kollisinajuhlapäivinä, itsenäi syys‐ ja vapunpäi vänä, työ ehtosopimuksessa vapaa päiviksimäärät tyinä aatto päivinä tai työehto sopimuksen 5 §:n 3 c) koh dassa tarkoitettuinalomautuspäivinä taikka työ ehto sopi muksen liit teessä n:o 4 mainittuina työajanlyhen nyk sestä johtu vina vapaapäivinä.Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on vähentämättö män kuukausipalkan saanninedellytyksenä kuiten kin, että laitosmies ei ole luvattomasti ollut poissa työstätyötuntijärjestelmän edellyt tämänä työpäi vänä.Kuukausipalkka maksetaan vähentämättömänä, jos laitosmies pätevällä perusteellaon saanut vapautta työstään. Mikäli laitosmies on poissa olonsa johdos taoikeutettu saamaan muualta palk kaa, korvausta tai muuta talou dellista etua, eikuukausipalkkaa makseta poissaoloajalta. Mikäli laitos miehen kuukausipalkastaon suori tettava vähennys, on sen syyt selvitettä vä ao. laitosmie hille.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Liitot toteavat, että sellaisia perusteita, joita on pidettävä sopimuskohdan tarkoittamassamieles sä pätevinä ovat mm. seuraavat:– läheisen omaisen vakava sairastuminen– läheisen omaisen hautajaiset– omat häät– läheisessä omaispiirissä sattuvat huo mat tavat merkkipäivät tai perhe juhlat,jos ne pidetään toisella paikka kunnalla tai jos muut erikois näkö kohdat tekevätpal kallisen loman myöntä mi sen perustel luksi7

– omat 50- tai 60-vuotisjuhlat– osallistuminen ammattiyhdistysliikkeen päättävien elinten kokouksiin virallisenaedustajana.Harkittaessa palkan vähentämättä jättämistä mui den kuin esimerkkiluette lossamainittujen poissa olojen osalta , on kiinnitettävä huomiota myös ko. laitos miehenpoissaoloihin yleensä.S o v e l t a m i s o h j e :b) Mikäli kuukausipalkalla oleva laitosmies on työssä arkipäiviksi sattu vinajoulu-, pääsiäis- tai juhannusaattoina, ei hänelle suoriteta työ ehtosopi muk sen 10§:n 2) kohdassa tarkoitetun korvauksen lisäksi muuta palkkaa tai korvausta. Joskuukausi palkkainen laitosmies on ollut työssä edel lä mai nittuina aattopäivinäosaston muiden työnteki jöiden poissaollessa, on hän oikeutettu aattopäiväntyössä olon pituiseen vapaa-aikaan. Vapaa-aika on järjestettävä siten, että semah dollisimman vähän tuottaa haittaa tuo tan non sään nölliselle kululle ja se onannettava kuukauden kuluessa.S o v e l t a m i s o h j e :c) Mikäli poissaolo työstä aiheutuu sellaisesta sairaudesta, jonka johdosta ontämän työehtosopi muksen 13 §:n määräysten perusteella suoritettava kor vaus,eikä korvausta mainitun pykälän 1. kohdassa tarkoitetuissa tapauk sissa suoritetasairauden alusta lukien, kuukausipalkkaa ei vähen netä en sim mäisen sairaus päiväneli ns. karenssi päivän johdosta.3. a) Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskenta teki jänä palkan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.Tämä ei koske kuukausipalkalla olevia työnteki jöitä.3. b) Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljännek senaikana tehdyltä työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdolli sine eril li sinelisineen, lukuun ottamatta ylityö- ja sunnun taityö lisiä, jaetaan saman vuosi nel jän nek sentehtyjen työ tuntien koko nais määrällä.Eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraa vasti:a) helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV neljänneksen keski tuntiansiotab) touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosi neljänneksen keski tunti ansiotac) elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosi neljänneksen keskitunti ansiota sekäd) marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden III vuosineljänneksen keski tunti ansiota.Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosi neljännek set lasketaan alkaviksi japäättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakau tuessa kahdelle yllämaini tuistakuu kausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi lue taan siihen jaksoon, jollejakautuu suurempi määrä sään nöllisiä työtunteja.8

8 §.Luontoisedut3. c) Milloin työntekijä, 2. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on olluttyössä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosi neljännekseltä lasketa.Jos keskituntiansio on henkilökohtaista aikapalk kaa pie nem pi, maksetaan 1. kohtaanperustuva palkka tai korvaus kui tenkin henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.Uudelle työntekijälle maksetaan 1. kohtaan perus tuva palk ka tai korvaus enintään neljänkuukauden ajan hänen hen kilökoh taisen aikapalkkansa mukaan. Työntekijälle, jolle 3.koh dan 1. kappaleen mukaan ei keskituntiansiota ole las kettu esim. sairauden tai suorite tunasevelvollisuuden takia, maksetaan vastaavasti viimeksi lasketun keskitunti ansion mukaantai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.PalkkalaskelmaTyöntekijälle tulee antaa palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta käy ilmi miltäajanjaksolta ja miten palkka on muodostunut sekä mitä pidätyksiä siitä on tehty.Palkka maksetaan pankkiin myös lopputilin osalta yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä,ellei palkanmaksusta paikallisesti muuta sovita.Tämän sopimuksen palkat tarkoittavat rahapalkkoja. Milloin työntekijäin palkkauk seensisältyy luontoisetuja, otetaan huomioon palkkaa määriteltäessä niiden raha-arvo tai peritäänniistä viranomaisten vahvistama tai yleisesti käypä hinta.9 §.Korvaus vuorotyöstä sekä ilta- ja yötyöstä1. a) Vuorotyölisinä maksetaan 1.5.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukaudenalusta lukien:– iltavuorossa 0,96 €/t– yövuorossa 1,68 €/t1. b) Vuorotyöntekijälle, joka jää ylityöhön välittömästi oman vuoronsa päätyttyä, maksetaan vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityötä tehdään.2. Tuotanto-osastojen keskeytymättömässä vuorotyössä suo ri tetaan työntekijöille erilliskorvauksena jokaiselta tun nilta 0,16 €/t ellei tämän lisän korvaamisesta ole toisin paikallisesti sovittu.3. Milloin työ ei ole vuoro- eikä ylityötä ja työntekijä joutuu suorittamaan sitä klo 18.00–23.00 välillä, katso taan tällainen työ iltatyöksi sekä klo 23.00–06.00 välillä suoritettu työyötyöksi. Iltatyössä suoritetaan tä män pykä län 1. a) kohdassa iltavuo rosta suoritettavaksimäärätty korvaus sekä yötyöstä samassa kohdassa yövuorosta suoritetta vaksi määrättykorvaus.9

10 §.Sunnuntaityö-, ylityö-, yms. korvaukset1. a) SunnuntaityöKorvaus sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä ja arki päi viksi sattuvina itsenäisyys‐ javapunpäivinä suoritetusta työstä maksetaan lain mukaan.1. b) Vuorokautinen ylityöTämän työehtosopimuksen 6 §:ssä määritellyn säännöllisen päivittäisen työajan ylittävästätyöstä maksetaan työaika lain 17 § 1 momentissa maksettavaksi määrätty palkkaeli 2 ensim mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.Lauantaisin sekä pyhä‐ ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä heti100 %:lla korotettu palkka.Vuorokautisen ylityön korotusosien korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti myösmuulla tavoin.1. c) Viikottainen ylityöViikottaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnil ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta100 %:lla korotettu palk ka, ellei korotusosien korvaamisesta ole paikalli sesti sovittumuulla tavoin.1. d) Kun loppiais-, pitkäperjantai‐, pääsiäis maanan tai‐, helatorstai-, vapun päivä‐, juhannus‐,itsenäi syys päivä‐, joulu‐ ja uuden vuo denpäiväviikolla työehtosopimuksen mukai nensään nölli nen viikkotyöaika on 40:tä tuntia lyhyempi, sopimuk sen varaisen viikko työajanylittäviltä tunneil ta maksetaan kuten viikko ylityöstä on sovittu, ellei pai kal lisesti ole muustaso vittu. Tämä ei koske keskeytymätöntä 3‐vuoro työ tä. Tätä ei myöskään so velleta, silloinkun on sovittu työtun tien ns. si säänteosta näillä vii koilla.Jos työntekijä ei ole voinut tehdä täyttä työviikkoa sairauden tai työnantajan määräyk sestätehdyn matkan takia, työtuntijärjestelmän mukaisina vapaa päivinä tehty työ kor va taan,kuten viikoittainen ylityö. Korvaamisesta voi sopia paikallisesti toisin.Keskeytymättömässä 3‐vuorotyössä katsotaan viikot taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakinkalenteri viikolla yli ttävät työtuntijärjestelmässä säännölliseksi työajaksi vahvis te tuntyötuntimäärän, ellei ole sovittu näiden yli työtuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa ajallatai ellei paikallisesti ole muusta sovittu.2. Uudenvuodenpäivänä, juhannuspäivänä sekä 1. ja 2. joulu päivinä työssä oleville maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy sunnuntai- ja ylityökorotus.S o v e l t a m i s o h j e :Sopimuskohdassa mainitulla uudenvuodenpäivän, juhannuspäivän sekä 1. ja 2.joulupäivien käsit teellä tarkoitetaan samaa ajanjaksoa kuin ao. työssä käytössäolevalla sunnuntaityövuoro kau della sunnuntaityölisää lasket taessa.Pääsiäislauantaina sekä joulu- ja juhannusaattona alka vissa ilta- ja yövuoroissa työsken televilletyöntekijöille makse taan 100 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy yli työkoro tus.3. Milloin työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyk settä vuorokauden vaihteen yli,suoritetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökor vaus sii hen10

asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei täl löin otetahuomioon kyseessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa lasket taessa.4. Laskettaessa sunnuntai- ja ylityöstä maksettavaa koro tet tua palkkaa käytetään 11 §:ssäolevia jakajia.S o v e l t a m i s o h j e :Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontois etu jen raha-arvo ja tuotantopalkkiot, mutta ei sen sijaan vuoro työlisää,säännöllisesti sunnuntai työstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluon toisiapoik keuksellisia korvauksia, kuten yli- ja sunnun tai työkorvauksia.Kun kuukausipalkka on edellä kuvatulla tavalla selvitetty, saadaan tunti kohtai nenperuspalkka käyttämällä 4. kohdassa mainittuja jakajia.Vuorotyölisää on pidettävä luonteeltaan palkkana. Yli- ja sunnuntaityöstä mak settavavuorotyölisä on suoritettava korotettuna. Se voidaan laskea kah della tavalla:1) kuukausipalkka jaetaan 4. kohdan mukai sella jakajalla. Saa tuun lukuunlisä tään vuorotyölisä ja tähän summaan lisätään kyseeseen tuleva prosenttikorotustai2) prosenttikorotus lasketaan erikseen perus palkalle ja erikseen vuoro työ lisälle.5. Niille tuntipalkkaisille työntekijöille, joiden palkka on osittain riippuvainen heidäntyö määrästään taikka hei dän hoidettavanaan olevalla osalla työskentelevien työn tekijäinansiosta tai osan tuotannosta, lasketaan yli työ korvaus samoin kuin korvaus sunnuntaina,kirkol lisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä työntekijän keskituntiansionperus teella.11 §.Osa-ajan palkka ja kuukausipalkan jakajaViikkopalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 40 ja kuukausipalkka kertomal latunti palkka luvulla 174. Muutet taessa kuukausi- tai viikkopalkka tuntipalkaksi käyte täänsamoja lukuja.Kerrointa/jakajaa käytetään:1. Laskettaessa tes-korotuksia viikko- ja kuukausi palkkalaisille.2. Siirryttäessä tuntipalkalta viikko- tai kuukausi palkalle tai päinvastoin.3. Laskettaessa yli- tai sunnuntaityöstä maksettavaa palkkaa kaikissa työ aika muo doissaeli tes:n mukaisessa normaalissa päivä-, 2-vuoro, 3-vuo rossa.4. Laskettaessa palvelusvuosilisiä.5. Laskettaessa osa-ajan palkkaa tilanteissa, joissa kuukausi/viikkopalkasta vähenne täänpalkattomia päiviä.6. Muissa vastaavissa tässä luettelemattomissa tapauksissa.11

12 §.Vuosiloma ja lomapalkkaTyöntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskus järjestöjen välistä lomapalkkasopimusta.1. b) Laskettaessa kuukausipalkkaisten laitosmiesten vuosi lomapalkkaa ja vuosi loma korvaustajaetaan kuukausi palkka luvulla 25.S o v e l t a m i s o h j e :Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausi palkka sitenosittamaan toi saalta työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaanpalkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuu kausipalkkaa.Vuosiloman ajalta suoritetaan kuukausipalkkai sel le laitosmiehelle, joka on teh nytjatkuvasti tai sään nöllisesti toistuvaa vuorotyötä, kuukausipal kan lisäksi vuorotyölisienperusteella laskettu keski määräinen päiväpalkka siten kuin työn teki jäinvuosilomasta annetun lain 7 §:n 3 momentissa sää de tään. Edellä tar koi tettuakeski määräistä päivä palk kaa laskettaessa ote taan huo mioon myös muut jatkuvattai säännöllisesti toistuvat sopi mus peräi set lisät sekä säännölli sesti toistuvatsunnuntai työ korotukset.Liitot ovat neuvotteluissa todenneet, että vuosi lomat teollisuuden piirissä ylei sestijärjeste tään siten, että vuosiloma ei ala työntekijän vapaa päivästä. Tätä käy täntöäon noudatettu vuosiloma seisokkien osalta myös tekstiili teolli suu dessa. Liitotkatsovat, että myös sellaiset työntekijät, jotka suo rit ta vat korjaus- ym. töitä varsinaisentehtaan vuosilomaseisokin aikana, tulisi vuosiloman alka mis ajankohdanosalta aset taa samaan ase maan.Työnantajaliitto suosittelee jäsenyritykselleen, joka normaalisti maksaa pal kanao. työntekijälle työpaikalla, että silloin kun työntekijä lomau tuk sen tai lyhennetyn työviikon vuoksi on työstä poissa vuosilomalain tarkoitta mana vuosilomapalkan maksamispäivänä työnantajan tulisi, työn teki jän sitä pyy täessä ja tämänsuostumuksella, pyr kiä suorittamaan vuosiloma palkka ky seiselle työn teki jällenormaalina vuosilomapalkan maksamispäi vänä pankin tai postin välityksellä taimuulla sovitta valla tavalla.2. a) Vuosilomalta työhön palaavalle työntekijälle suori tetaan lomaltapaluurahana 50 %hänen vuosilomapalkastaan.Vuosilomapalkalla tarkoitetaan tässä sitä vuosiloma palk kaa, johon työntekijä palvelusaikansapituuden huomioonot taen vuosilomalain mukaan on oikeutettu.Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksamisen jaksottamisesta lomakau den(2.5.–30.9.) ajalle.2. b) Lomaltapaluurahasta 1/3 suoritetaan ennakkona vuosi loma palkan maksamisenyhtey dessä. Tätä osaa eivät koske jäljem pänä olevat lomaltapaluurahan saamista kos ke vatedellytykset lomaltapaluun osalta. Lomaltapaluurahan ennakkoa koskevia määräyk siä eisovelleta 24 päivää ylittävään loman osaan.12

2. c) Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työn tekijä aloittaa vuosi lomansailmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyt tyä.2. d) Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työn tekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosi loman pää tyttyä työsuhteen kestäessä on ollut työstä pois satyönanta jan suostumuksella tai on ollut estynyt saapu masta työhön vuosi lomalain 3 §:n 5momentissa mainitun syyn takia.Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työ sopimuksensapäättymään vuosi loman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päätty misenvuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työn tekijä ei tästä syystä johtuen menetäoikeuttaan lomalta paluurahaan.Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muusta kuin työn tekijästä johtuvasta syystä siten,että työsuhde päättyy kesälomakautena (2.5.–30.9.) ennen kuin lomalta paluu rahan ennakkoon työntekijälle maksettu, suoritetaan se hänelle lopputilin yhteydessä.Työntekijän työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnaste taan tilanteisiin, joissa työn tekijäon poissa työnantajan suos tumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksami selleon, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työ sopimus lain 4. luvun 3 §:n tarkoit ta manilmoi tuksen tai siihen myöhemmin perus tellusta syystä tehdyn muutok sen mukai sesti.Osapuolet suositte levat kokonaissuunnitelman laati mista vanhem pain loman ja hoito vapaankäyttämi sestä keskus järjes töjen yhtei sesti laatimalla lomakkeella.2. e) Lomaltapaluuraha maksetaan sinä yleisenä palkanmaksu päivänä, joka lähinnä seuraaloman päättymistä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyt tyäsitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vas taa vasti, mitä edellä on määrätty.Paikalli sesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annet ta vanloman osan yhteydessä.S o v e l t a m i s o h j e :Työntekijän pyytäessä maksetaan lomaltapaluurahan ennakkoa siinä tapauk sessa,kun maksaminen nor maa lina palkanmaksupäivänä siirtyisi pidem mälle kuin viidentyöpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Enna kon määrä voi olla enintään puoletlomalta paluurahan määrästä.Määräys ei koske 24 päivää ylittävää loman osaa.2. f) Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais eläk keellesiirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosent tina siitävuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk sesta, johon työntekijä on oikeutettu.2. g) Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänellemuutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saadalomalta paluu raha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinai sessa väessä palaapalvelus ajan päätyttyä työhön palveluk seen kutsutun asevelvollisen työ‐ tai virkasuh teenjatku mi sesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomalta paluu rahanmäärä lasketaan työehtosopi muksen osoittamana prosenttina siitä lomakor vauk sesta, jokatyöntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astues saan. Jos palveluk seen astuminen ontapahtunut välittö mäs ti vuosi lomalta, lasketaan lomalta paluuraha vastaa vasti työn teki­13

jälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteis määrästä. Lomalta paluu rahamääräy tyy sen työehto sopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astut ta essa.3. Jos työt vuosilomien ajaksi keskeytetään, ei niille työn tekijöille, joilla ei ole oikeuttalomaan, suoriteta keskey tyksen ajalta palkkaa eikä lomaan oikeutetuillekaan pitem mältäajalta kuin mitä heille lain mukaan on tuleva lomaa.13 §.Korvaus sairausajaltaS o v e l t a m i s o h j e :P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevien viikkopalk kais ten laitosmiesten vuosi lomapalkkaalasketta essa huomioidaan myös lomanmääräytymis vuonna sään nöl li sestätyöstä maksettu sunnuntaityö koro tus. Tämä tapahtuu siten, että viikko palkkai sillelaitos mie hille suoritetaan VLomaL:n 7 §:n 1. koh dan mukai sen lomapalkan lisäksikultakin loma päi vältä määrä, joka saadaan jakamalla heidän loman määräyty misvuodenaikana säännöllisestä sunnun taityöstä ansait se mansa sunnuntaityökorotusten(vain 100 %:n koro tus; ei peruspalkka) summa ko. lomanmääräytymisvuoteensisältyvien työ päivien luvulla.1. a) Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaanon sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansionmukaisen palkan toisen sellaisen sairaus päivän alusta tai mikäli työ kyvyttömyyson aiheutunut työ tapatur masta, ensimmäisen sellaisen sairaus päivän alusta, jokatyössä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pitui sen ajan jakson työ päiviltä kuinseuraavas ta käy ilmi:Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyydenalkua on jatkunut yhdenjaksoisestiAjanjaksovähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta28 päivää3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 ”5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 ”10 vuotta tai kauemmin 56 ”Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastu mispäivän jälkeen vähintäänkuusi (6) arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhden jak soi sestivähintään yhden vuoden, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivänalusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde onjatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijänhenkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisiltatyö päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivänpitui sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin nou da tetaan tämän pykälän määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslainmukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, joltapalk kaa on maksettava.14

Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työ kyvyttömäksi,maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajaltakeski tuntiansion mukainen korvaus.1. b) Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työn tekijä on aikaansaanut sairau dentai tapaturman tahalli ses ti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl lään tai muullatörkeällä tuottamuksella.1. c) Sairausajan palkka lasketaan käyttäen keskitunti ansiota.Kuukausipalkkainen laitosmies on oikeutettu saamaan palk kansa luontoisetuineen sensuu rui sena kuin hän työssä ol les saan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pitui seltaajanjaksolta kuin 1. a) kohdasta käy ilmi.1. d) Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyydentakia samalta ajanjaksolta päivä rahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain taisopimuk sen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvaustasairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan taiosaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteel la.1. e) Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksa nut sairausajan tai äitiyslomanpalkan, on hän oikeutettu nostamaan itsel leen palautuksena työntekijälle tulevan edellisenkappa leen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan senmäärän takaisin työnteki jältä, ei kui tenkaan enempää kuin maksamansa määrän.Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työn teki jästä itsestään johtuvista syistämakseta tai jos se makse taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan oli si ollutoikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus loman pal kasta se päivä raha tai sen osa,mikä työn tekijän laimin lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.1. f) Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työn antajalle sairastumisestaan.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 1 :Ansionmenetyksen korvaamisvelvollisuus lääkärin tarkastusten sekä äkilli sestisairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon vaatimalta ajalta mää räy tyy keskusliittojenasiaa koskevan sopi muksen mukaan.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 2 :Kuukausipalkkaiselle laitosmiehelle maksetaan sairausajan palkka myös itsenäisyyspäivältäja sellaiselta arkipyhältä, joka hänelle 13 §:n mu kaan korvattavansairausloman aikana osuu hänen työ tuntijärjestelmänsä mukai seksi työpäiväksi.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 3 :Kuukausipalkkaa ei vähennetä ensimmäisen sairaus päivän eli ns. karens si päivänjohdosta (ks. 7 § 2. kohta soveltamisohjeen c) kappale).Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa annetaan lain mukai sesti.Kehitty neessä raskauden tilassa olevaa naistyöntekijää ei saa pitää sellai sessa työssä, jokasaattaa olla hänelle siinä tilassa vaarallinen.15

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiyslomansa ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa 42 päivän pituisenajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 §:n mukaisen äitiysloman alka mis päivästälukien.S o v e l t a m i s o h j e :Jos uusi äitiysloma alkaa siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työn antajallaei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysloman osalta.Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoinedellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 42 päivän pituinen äitiyslomaan rin nas tettavaloma, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysloman palkan maksamistakoskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolle sattuvilta työvuorojärjestelmänmukaisilta säännöllisen työajan tunneilta palkka noudattaen samoja edellytyksiäsekä muita menettelytapasääntöjä, kuin tässä työehtosopimuksessa äitiysvapaanpalkan maksamisen osalta on sanottu.Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä taiosittaiselta hoitovapaalta palaavalla työtekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai sii henrinnastettavaan työhön (työsopimuslaki 4. luku 9 §).Milloin työntekijä on synnytyksen vuoksi tai jos hän on äitiyspäivärahaan oikeutettuadop tioäiti, adoption vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästäpois sa olostaan sopinut työnantajan kanssa tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestäsairaudesta, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota kat ken neen.1. g) Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen säädöskokoelmann:o 1315/89 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myön net tä västäavustuk sesta) 1 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen mainitussa päätöksessä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntou tukseen tai hoi donopastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.14 §.Matkakorvaus ja päivärahaTyöskentely tehdas-alueen ulkopuolellaYleisiä määräyksiä:1. Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, etteimatkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoi ta minenvälttämättä vaatii.Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennus paikkakunnallesuuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kunhän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen sään nöl li sen työ ajankuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asun toonsa.16

S o v e l t a m i s o h j e:Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineidenkulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toiseen vaih det taessasaattaa aiheutua.Vakinaisella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa työntekijä varsinaisesti työs ken telee.Matkakustannusten korvaaminen2. a) Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matka lip pu jenhinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu paikkalippujenhinnat. Jos matka tapahtuu yöllä klo 22.00–06.00 välillä, on työn tekijällä oikeuskäyttää II luokan makuuvaunupaikkaa.2. b) Milloin työnantaja huolehtii kuljetuksesta omilla kuljetusvälineillään, ei matkakorvaustasuoriteta.2. c) Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, mak setaansiitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kulje tuk sestaomalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosit tain vero ­vapaaksi vahvistaa.3. a) Jos työntekijä määrätään työhön muulle paikkakunnalle maksetaan hänelle päivä rahaakultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka työntekijä on ollut matkallatai komennuspaikkakunnalla. Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin vero halli tuk senkulloinkin hyväksymä voimassa oleva päiväraha ja sitä makse taan seuraavasti:– Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia– Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia– Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittäävähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan puolet päivärahasta.Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrinetäisyydellä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä,kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilo metrinetäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.3. b) Ellei työntekijälle ole edellä a)-kohdassa mainitulla työkomennuksella järjestettymajoitusmahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyvät majoituskustannuksethyväksymänsä selvityksen mukaisesti.3. c) Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneenruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet päivärahan määrästä. Ilmai sella ruoallatarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysy myksessäollen yhtä ilmaista ateriaa.3. d) Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskeluasamalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaenhuomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti onryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.17

4. Milloin työ suoritetaan tehdasalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapuayöksi kotiinsa, mutta josta hän ei voi käydä tavallisuudesta poiketen ruokaile massakotonaan tai tehtaalla ja hänelle tästä aiheutuu poikkeuksellisia ruokailukuluja, maksetaanateriakorvaus yhdestä ateriasta, jos työhön ja matkaan on käytetty 4–8 tuntia sekäateriakorvaus kahdesta ateriasta, jos työhön ja matkaan on käytetty yli 8 tuntia päivässä.Ateriakorvausten suuruudet ovat ne, jotka verohallitus vuosittain vah vistaa.Jos työnsuorituspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä on järjestetty yhtä edulli nenruokailumahdollisuus kuin varsinaisen tehdasalueen ruokalassa, ei ruokarahaa mak seta.Matka-ajan korvaus työmatkoillaTyöntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 tunnilta. Tästätuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimääränrajoissa tehdyt työtunnit.Menetetyltä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansionmukainen korvaus.Vapaapäivänä tapahtuvan matkan ajalta maksetaan keskituntiansion suuruinen kor vausmatkatuntia kohden.S o v e l t a m i s o h j e :päi­Ulkomaan päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen hyväksymiävärahoja.15 §.Erityisiä korvauksiaEdellämainitut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavanomaisista kuluistaulkomailla.Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähen ne täänpäivärahaa vastaavasti.5. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samallapaikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suoritta mi nen kestäävähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huo mioonpaikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryh tynytoleskelua silmällä pitäen.A. Arkipyhäkorvaus1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, hela torstailta, vapunpäivältä,ju hannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulu päivältä maksetaantyön tekijän arkipyhäkorvauksena hänen säännöllistä päivittäistä työaikaansa vas taavapalkka keskituntiansion mukaan.18

S o v e l t a m i s o h j e :Arkipyhäkorvausta ei makseta lakisääteisen äitiysvapaan ajalta lukuun otta matta3. kohdan mukaista poikkeusta.2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtä jak soisestikestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ko. arki pyhää ja edellyttäen, että työn tekijä onollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä neenä ja myös senjälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä päivistä, jos poissa olo on johtunuttyönantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoi tuk sesta, lomau tuk sesta taimuusta hyväksyttävästä syystä.3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellai siltaarkipyhiltä, jotka sattuvat– vuosiloman ajaksi– enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden tai tapaturman ajaksi– työehtosopimuksen 13 §:n tarkoittaman palkallisen äitiysvapaan 42 päi vän ajanjaksolle,jotka työssä oltaessa olisivat työtuntijärjestelmän mukai sia työ päiviä– lakisääteisen isyysloman ajaksi– taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arki pyhääennen kestäneen lomautuksen ajaksi– työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä olluttyössä. Jos poissaolo työtunti järjestelmän mukaiseksi työ päiväksi sattu vana arki pyhänäon johtunut muusta kuin 2. kohdassa mai ni tusta syystä, ei arki pyhä kor vausta kuitenkaanmakseta.Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, etteityöntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjot tua mahdollisuuttapalata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.S o v e l t a m i s o h j e :Lomakaudesta johtuen saattaa juhannusaatto sijoittua työntekijän vuosi lomanajaksi. Tällöin arkipyhäkorvaus juhannusaatolta maksetaan siltä pal kan maksukaudeltamaksettavan palkan yhteydessä, mihin se ajalli sesti kuuluu.4. Jos työntekijä ei edellä kohdassa 3 mainittujen tilanteiden takia ole oikeutettu lainmukaiseenitsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhä kor vaustämän pykälän mukaisesti.5. Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työaikaa ja siitämaksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän mukaisesti.6. Työntekijäin oikeutta arkipyhäkorvaukseen ei saada loukata käyttämällä lomautta mistaarkipyhän yhteydessä tavalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on välttyä ylimääräi sen korvauksenluontoisen arkipyhäkorvauksen suorittamisesta.19

7. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko– tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 1 :Arkipyhäkorvauksen sijasta kotityöntekijälle ja osa-aikaeläkkeellä ole valle maksetaankunkin palkan maksun yhteydessä erillisenä korvauk sena 4,4 % hänenansaitsemastaan rahapalkasta.Tapauksissa, joissa päivä- tai kaksivuorotyössä työskennellyt täyttä työ aikaatehnyt ja näin ollen työajan lyhennysjärjes telmän piirissä ollut työn tekijä siir tyyosa-aikaeläkkeelle hän ansaitsee työajan lyhennys vapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan, ellei muuta ole sovittu.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 2 :Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mikäli sen on aiheuttanutliikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulku yhteyk sissä sattunutnormaalista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväk syttävän myö hästymisenpituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauk sittain huomioonottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksenmenetystä.B. Hälytysluontoinen työHälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytys kutsun perusteella ja työntekijä joutuutulemaan työhön säännölli sen työaikansa ulko puolella hänen jo poistuttuaan työ pai kalta.Hälytysluontoisesta työstä suoritetaan, jollei paikalli sesti ole toisin sovittu, hälytys rahaa,jonka suuruus mää räytyy kutsun anta misajan kohdan perusteella seuraavasti:Päivätyössä:a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänäennen kello 21.00, maksetaan 2 tunnin keskitunti ansiota vastaava kor vaus.b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja kello 06.00 välisenä aikana, maksetaan 3tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.Vuorotyössä:a) AamuvuorossaAamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.b) Ilta- ja yövuorossaJos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajanpäätty misestä, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.c) Jos hälytyskutsu annetaan sen jälkeen kun on kulunut 9 tuntia työntekijän säännölli sentyöajan päättymisestä, mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöl lisentyöajan alka mista, suoritetaan työntekijälle 2 tunnin keski tuntiansiota vastaava korvaus.Mikäli työ edellä b) kohdassa mainituissa tapauk sissa on vuorokautista ylityötä on ylityökorvausheti 100 %.20

Milloin työntekijälle hänen säännöllisellä työ ajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työ paikaltaan jo poistuttuaan palata ylityöhön, joka alkaa päivätyössä tai aamu- tai päivä vuoros saolevan työntekijän osalta kello 21.00 jälkeen ja ilta- tai yövuorossa olevan osalta ennen kuin9 tuntia on kulunut työntekijän säännöllisen työajan päättymi sestä, maksetaan työntekijälleylimääräinen 2 tunnin keskitunti ansiota vastaava korvaus.Hälytysrahaa ei makseta silloin, kun työ alkaa myöhemmin kuin vuorokauden kulut tuakutsun anta misesta. Hälytysrahaa ei makseta silloin, kun työntekijä tehdyn sopi muk senperusteella on varalla ja saa siitä varallaolokorvausta.Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytys luon toisesta työstä on aina vähin tääntunnin palkka.Tämän pykälän säännökset eivät koske aloittamis- ja lopettamistöitä.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Työpaikalla tarkoitetaan tässä pykälässä tehdas aluetta.Milloin työntekijä määrätään muilla kuin hälytys luontoisilla perusteilla sunnuntaina,kirkollisena juhlapäivänä tai vapunpäivänä saapumaan työhön vain lyhyeksi, alle 2 tuntiakestäväksi työrupea maksi, maksetaan hänelle tältä ajalta kuitenkin vähintään 2 tunninpalkka sunnuntai- ja mahdol lisine ylityökorotuksineen. Edellä mainittua hälytys rahaa eityöntekijälle tällöin suoriteta.C. VarallaoloJos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muuallapäivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työ hön,maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suoritta matta puolipalkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus makse taan kuitenkinvähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varalla olo korvauksestatoisinkin.Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan yli työksieikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta koro tuksia,ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varallaolosta.Jos varalla oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaasopimuksen määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikähälytys luonteisesta työstä maksettavia korvauksia.Milloin erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan vapaa-aika naantavoitettavissa joko hakulaitteen tai käsipuhelimen kautta siten, että hän on tar peen vaatiessakutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon työntekijän kokonais palk kauksessa taierillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varalla olon korvaamisestatoisinkin.S o v e l t a m i s o h j e :Varallaolosta on sovittava ao. työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jäl keen päinvoi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kesto ajasta.21

Milloin kysymyksessä on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaikakalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, elleipaikallisesti toisin sovita.Varallaolleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä kos keviamääräyksiä.D. Eräitä ansionmenetyksen korvauksia1. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään yhden vuoden on oikeus50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstäsilloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk seen.2. Työntekijällä on oikeus saada yksi palkallinen vapaa päivä työstä läheisen omaisenhautajaisia tai niiden jär jes tämistä varten sekä omana hääpäivänään.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ö j ä :1. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio puolisoa ja samassa taloudessaasuvaa avopuolisoa, lapsia ja otto lap sia, hänen vanhem pi aan, isovanhempiaan,veljiään ja sisariaan sekä avio puolison vanhempia ja isovanhempia.2. Siinä tapauksessa, että edellä mainittu työn tekijän lähiomainen poltto haudataan,pidetään hautauspäivänä sitä päivää, jolloin varsinainen hautaus ja siunaaminentoimitetaan eikä sitä päivää, jona polttouurna lasketaan maahan.3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensim mäisenkerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiotavastaavan määrän. Mikäli työntekijä kutsunta päivänä on myös töissä, maksetaan hänellelisäksi palkka työssäoloajalta. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jonakutsunta toimitus pidetään.4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinensaa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3niistä.E. PalveluvuosilisäJoulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä suoritetaan työntekijällepalveluvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltä vänmarraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.Lisä määräytyy seuraavasti:Työsuhteen kestoEuromäärän laskentakaava10 vuotta mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTAjossa kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymiskauden lomaan oikeuttavien kuukausienlukumäärä.22

16 §.Luottamusmiehet17 §.TyöturvallisuusKTA on tuntipalkkaisten osalta työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansio. Kuu kausipalkkaistenosalta tämä saadaan jakamalla kuukausipalkka lisineen (esim. tuotanto palk kioja vuorolisät) luvulla 174.1. Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdolli nenlisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta nouda tetaanseuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työ suhteen yhdenjak soisuutta laskettaessa noudatetaanvuosi lomalain soveltamiskäytäntöä.2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työ suhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suorite taan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulu kuun alustalaskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosi lomaa, 1/12osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palveluvuosilisänä suori tettiin.3. Palveluvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopi muksenmukaista eikä lomapalkka sopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskitunti ansiotalas ket taessa.4. Palveluvuosilisästä voidaan sopia paikallisesti toisin.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Joulukuussa 2012 tulee voimaan uusi porrastus palvelus vuosi lisään.Työsuhteen kesto:Euromäärän laskenta kaava5 mutta ei 10 vuotta 1 x Lkk x KTA1. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ammatti osastojen valitsemien pääluot tamusmiesten ja luottamus mies ten toimintaan ja asemaan sekä suori tettaviin korvauk siinnähden noudatetaan luottamus miessopimusta sekä teks tiili- ja vaatetus teollisuuden työ ehtosopimuksen 27 §:n määräyk siä, jos pää luot tamus mieheksi tai varapääluottamusmieheksivalitaan laitosmies.Liitot suosittelevat, että työpaikoissa, joissa ei lainsäädännön nojalla ole perustet tava työsuojelutoimikuntaaeikä muusta työsuojelun yhteistoimintamuodoista ole paikalli sesti sovittu,käsitellään tarkoituksenmukaisella tavalla työpaikan ympä ris töasioita, työ olo suhteita,työkykyä ylläpitävää toimintaa ja työsuojelukoulu tusta. (Ks. esim. työtur val li suus laki(L738/02) ja laki työsuojelun valvonnasta ja muutok senhausta työ suo jelu asioissa (L131/73).18 §.Erimielisyyksien sovittelu ja paikallinen sopiminen1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä,eikä luottamus miessopimuksen 12 §:n mukaisessa neuvotteluissa ole päästyyksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen ratkaista vaksi.23

2. Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistäänviikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetontaviivytystä välttäen.3. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistui mesta annetun lain mukaan kuuluutyötuomioistuimen käsi tel täviin eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johta neet sovin toon,riita-asia on jätettävä työtuomioistuimen ratkaistavaksi siinä järjestyksessä ja laa juudessakuin sanotussa laissa on säädetty.4. Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksitässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.5. Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voi daan paikallisesti sopia toisin kintämän työ ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan sol miamäärä ajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaisek si voimassa oleva sopimus voidaanirtisanoa kolmen kuukau den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis ajasta olemuuta sovittu. Irtisanomisaika voi kuitenkin olla enintään kuuden kuukauden mittai nen.Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, joita luottamusmies yleis sopimuk sen mukaisesti edustaa. Sopimus on solmit tavakir jallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopi muson osapuolia sitova. Mil loin sopimus on tehty kir jallisena se on työ ehto sopi muksen osa jasitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehto sopimuk sen voimassaolo muu toin on lakannut.Mikäli yrityksessä halutaan käyttää paikallista sopimismahdollisuutta työehtosopimustalaajemmin - työlainsäädännön tiettyjen normien pakottavuus huomioon ottaen – tällaisetsopimukset on toimitettava sopijaliittojen tarkastettavaksi.19 §.Erinäisiä määräyksiä1. Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikallaIlmoitustaulujen käytössä, tiedotustoiminnassa ja kokouk sissa työpaikalla noudate taankeskus liittojen välillä sovittua yleissopimusta.2. Jäsenmaksujen perintäTyönantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, TEAM Teolli suusalojenammattiliitto ry:n jäsen maksut palkanmaksukausittain ja tilittää ne palkan mak sunta pah dut tua välittömästi mainitun liiton nimeämälle pankki tilille. Työntekijälle anne taanvuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä sum masta.S o v e l t a m i s o h j e :Työnantajan on esitettävä pääluottamusmiehelle tämän pyytäessä selvi tys siitä,että jäsenmaksu tilitys on asian mukaisesti tehty.3. RyhmähenkivakuutusTyönantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskus järjestöjen välillä sovittu.24

20 §.Työsäännöt4. Kanssakäymisessä noudatettavat menettelytavatTyönantajan ja hänen edustajansa ja työntekijän on osoitet tava toisilleen arvonantoa jahumaanisuutta keskinäisessä kanssakäymisessään.Tämän sopimuksen ohella noudatetaan asianomaisen työpaikan työsääntöjä, mikäli neeivät ole ristiriidassa tämän sopi muksen määräysten kanssa.21 §.Sopimuksen voimassaoloaika1. Tämä sopimus on voimassa 5.3.2010 lähtien 31.1.2013 saakka jatkuen senkin jäl keenvuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päätty mistä ole kummaltakaanpuolelta kirjallisesti irtisanottu.Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työ ehtosopimuksen mää räyksetvoimassa siksi, kunnes uusi työ ehtosopimus on solmittu tai sopimusneuvot telut muutenovat päättyneet.Jos tämä sopimus irtisanotaan, on sen osapuolen, joka irti sanomisen toimittaa, viimeistäänyhden kuukauden kuluessa irtisanomisesta esitettävä kirjallisesti uusi täydellinenmuutos ehdotus. Irtisanomisen tulee tapahtua henkilökohtai sesti tai kirjatulla kirjeellä.Jos irtisano minen toimite taan henkilökohtaisesti, on irtisanomis tilai suudesta pidet täväpöytä kirjaa. Pöytä kirjasta on laadit tava kaksi sama sanaista kappaletta, yksi kumpaakinosa puolta varten ja on samojen henkilöiden nimikirjoi tuk sil laan molemmat pöytäkirjatvar mennettava. Kirjeitse toimi tetun irtisanomisen on vastapuolen kirjatulla kirjeellätunnus tettava tapahtu neek si.Helsingissä maaliskuun 26. päivänä 2010KULUTUSTAVARARYHMÄ RYTEAM TEOLLISUUSALOJENAMMATTILIITTO RYSatu MehtäläTimo Vallittu25

LIITE N:o 1Palkkatariffi ja siihen liittyvät määräykset1. a) Ohjepalkat1.5.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu kauden alusta lukien:Laitosmiesoppilaat1. oppivuonna 8,62 €/t2. ” 8,87 ”3. ” 9,16 ”4. ” 9,34 ”Nuoremmat laitosmiehet5. oppivuonna 9,69 €/t6. ” 9,92 ”Laitosmiehet1751 €/kk1. b) Laitosmiesoppilaille, nuoremmille laitosmiehille ja laitosmiehille voidaan heidänhenkilökohtaisesta työ tai dos taan, työtehostaan, kokemuksestaan ja tehtävän heille asettamistavaatimuksista riippuen maksaa korkeampi palkka kuin mitä heille edellä kohdassaa) mainittujen määräysten perus teella olisi maksettava.Edellä tarkoitettua taitolisää maksetaan kuitenkin laitos miehelle, joka laitosmieheksi nimittämisen jälkeen on ollut laitosmiestehtävässä samassa yrityksessä 3 vuotta, vähintään 7 %.Vähintään 8 vuotta osalla olleelle ja ilman omaa syytään osalta pois joutuneelle kuukausipalkkaisellelaitos miehel le maksetaan vähintään 2 a) kohdan mukainen osalla ole vanlai tosmiehen kuukausipalkka, mikäli hän hoitaa laitosmies tehtävää, joka voidaan vaativuudeltaan rinnastaa osalla olevan laitosmiehen tehtävään.2. a)-b) Osalla olevien laitosmiesten palkat määritellään siten, että ne huomioon ottaenpalkkaan sisältyvät mahdol liset tuotantopalkkiot, mutta huomioonottamatta mahdol li siayli- ja sunnuntaityökorvauksia sekä vuorotyölisiä, ovat täysinä työkuukausina seuraa vat:1.5.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu kauden alusta lukien:Osalla olevat laitosmiehetVanhemmat osalla olevat1854 €/kk1877 €/kkP ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Täydeksi katsotaan sellainen työkuukausi, jolloin osalla oleva laitosmies on olluttyössä kaikkina työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koske vien mää räystenedellyttäminä työpäivinä. Täydeksi katsotaan myös työ kuu kausi, jossa osalla olevalaitosmies jonain päivänä on ollut poissa työstä työehto sopimuksen 7 §:n 2) kohdansoveltamisohje a:ssa mainituilla pe rus teilla ja jolta hän maini tun soveltamisohjeenmukaan on oikeutettu saa maan kuu kausipalkkansa vähen tä mättömänä.26

S o v e l t a m i s o h j eLiitot toteavat, että käytännössä osalla olevien laitosmiesten kohdalta nykyisintuotantopalkkio palkkaus on rakennettu siten, että palkkio-osuus on tullut työ ehtosopimuksenliite n:o 1 2. a) ja b) ‐kohdissa mainitun osalla olevan laitos miehentarif fin lisäksi.2. c) Palkka voidaan harkinnan mukaan kuitenkin määritellä edellä mainittua määrää korkeammaksi, milloin työn vaati vuusaste, kuten vaadittava ammattipätevyys, henkinen jaruumiillinen rasitus, vastuu sekä työolosuhteet niin edel lyttävät. Palkan suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon myös se, suoritetaanko työtä aikapalkalla tai onko palk kausjärjes tetty tuotantopalkkion perusteella.2. d) Yksityiselle aikapalkalla työskentelevälle osalla olevalle laitosmiehelle voidaan hänen1. b) kohdassa lue tel tujen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella maksaaedellä a) ja b) -kohtien mukaan työn laadun perus teella määriteltyä palkkaa korkeampihenkilö kohtainen palkka.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Harkittaessa 2 d) kohdassa tarkoitetun henkilö kohtaisen lisän käyttöä on huo miotakiinnitettävä myös osalla olevan laitosmiehen osallatoimimis aikaan ao. yrityksessä.2. e) Mikäli edellä luetelluissa osalla olevan laitosmiehen palkkaan vaikuttavissa teki jöissätodetaan tapahtuneen olen naisia työmäärää lisääviä tai työn vaativuusastet ta korot ta viapysyväisluontoisia muutoksia, on osalla olevan laitos miehen palkka määritel tävä uusienperusteiden edel lyttämällä tavalla.S o v e l t a m i s o h j e :Työehtosopimuksen liite n:o 1:n kohdat 2 c)-e) edellyttävät, että osalla ole vienlaitosmiesten yksilöllisten palkkojen määrittelyssä otetaan huo mioon mm. työnvaativuusaste kuten vaadittava ammattipätevyys, henki nen ja ruumiillinen rasi tus,vastuu ja työolosuhteet sekä yksilöl liset ominai suudet. Sopimus edellyttää edelleen,että jos näissä palkkaan vaikuttavissa teki jöissä ta pahtuu olennaisia työmääräälisääviä tai työn vaativuus astetta kohottavia pysyväisluontoisia muutoksia, onpalkka määriteltävä uusien pe rus teiden edellyttä mällä tavalla.Neuvotteluissa on sovittu, että työnantajaliitto kiinnittää jäsenyritysten huo miotasiihen, että oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen aikaansaami nen ja säi lyt täminenedellyttää riittävän huomion kiin nittämistä laitos mies ten ja nuo rem pien lai tosmiestentyöehtosopimuksen liite n:o 1 1. b) koh dassa mainittuihin yksilöllisiinominaisuuk siin kuten työtaitoon, työ tehoon ja kokemukseen sekä tähän perustuvaantaitolisän käyttöön.Näiden perusteiden mukaisesti suoritetaan edellä mainittujen laitosmies ryhmienpalkkojen tarkistus viikolla 35. Liitot anta vat en nen kutakin tar kis tus ajankohtaayksityiskohtai semmat ohjeet tarkis tuksen suo rit tamisesta.Tarkistus toteutetaan yhteistyössä paikallisen työpaikan johdon ja laitos miestenpääluottamus miehen välillä.27

3. a) Laitosmiesoppilaaksi kutsutaan 1 - 4 oppivuosiensa aikana henkilöä, jonka kanssaon teh ty tämän liitteen 4. a) kohdassa mainittu laitosmieheksi kouluttamista tar koittavaoppi laaksi otto- tai oppisopimus.3. b) Nuorempi laitosmies on 4 vuotta laitosmiesoppilaana työs kennellyt työntekijä.3. c) Laitosmies on 6 vuotta laitosmiesoppilaana ja nuorempa na laitosmiehenä työskennellytja pätevän laitosmiehen ammatti taidon omaava työntekijä.3. d) Osalla oleva laitosmies on laitosmies, jolla on osa hoidettavanaan ja joka huoleh tiisovitussa laajuudessa osansa käynnistä, työtehosta ja valmisteiden laadusta.Vanhemmaksi osalla olevaksi laitosmieheksi katsotaan sellainen osalla oleva laitosmies,joka on osan hoitoon perehtynyt ja vähintään 3 vuotta yhtäjaksoisesti samassa tehtaassaosalla ollut ja edelleen osalla olevana laitos miehenä.Osalla olevaksi laitosmieheksi katsotaan myös laitosmies, jolla on sama tai vaativuu del taansamantasoinen tehtävä kuva ja vastuu kuin edellä tarkoitetulla osalla olevalla laitos miehellä,vaikka osajakoa ei olisi suoritettukaan.S o v e l t a m i s o h j e :3. kappale on tarkoitettu kirjaamaan vain nykyis tä käytäntöä. Osalla ole vienlaitosmiesten ryhmää ei ole tarkoitus tällä laajentaa tai supistaa.4. a) Oppilaaksiotto tapahtuu oppilaaksiotto- tai nuorem man laitosmiehen oppisopi muksellatahi ompelukonemekaani kon oppisopimuksella.4. b) Oppilaaksiottosopimus on tehtävä kirjallisesti kahtena kappaleena 3 kuukauden kuluessaoppilaaksitulosta. Työn antajan tulee niin pian kuin se on mahdollista ja kuiten kinviimeistään 1 vuoden kuluessa oppilaaksiotosta ilmoit taa oppilaalle, jos tätä ei kat sotasopi vaksi laitosmies tehtä viin. Tarvittaessa voidaan järjestää tällaisen sopi vuuden sel vittämi seksi vaadittavia kokeita.4. c) Nuoremman laitosmiehen oppisopimuksen solmimiseen ja toteuttamiseen nähdennou da tetaan oppisopimuslain ja tämän sopimuksen määräyksiä. Oppisopimuksen solmimisenedelly tyk senä on, että oppilas ennen sopimuksen tekoa on hyväk syttä västi suorittanut tavoitteena olevaan ammattiin val mistavaa koulutusta tai harjoittelua vähintään 1oppi vuot ta vastaavan määrän.4. d) Työnantaja varaa mahdollisuuksiensa mukaan laitosmies oppilaalle riittävästi aikaa jatilaisuutta ammattinsa oppi miseen ja saavutetun ammattitaidon jatkuvaan kehittä mi seen.Oppisopimuksen solmineen oppilaan koulutus järjestetään tavoitteena olevaan ammat tiinjohtavan oppiohjelman mukaisesti.4. e) Jos oppilas ennen oppilaaksituloaan on hyväksyttävästi suorittanut yleisen ammattikouluntekstiili‐, metalli‐, sähkö‐ tms. kyseiseen ammattiin valmistavan linjan, laske taankurssiajasta oppivuosiksi puolet.Jos oppilas on hyväksyttävästi suorittanut ammattikoulun 3-vuotisen tekstiili konelinjan,lasketaan kurssiajasta 2 oppi vuotta.28

Muista kuin edellä mainituista hyväksytysti suoritetuista kyseiseen ammattiin johtavistakursseista lasketaan oppi vuosiksi se osa, josta sovitaan kussakin tapauk sessa erik seen.Lähiammateissa työskentely otetaan oppivuosia laskettaessa huomioon siltä osin kuin seon ollut kehittävää laitos miehen ammatti ajatellen.S o v e l t a m i s o h j e :Liitot pitävät toivottavana, että ammattioppilas lautakunta hyväksyisi oppi sopimusajan lyhentämi sen 1-vuotiseksi sellaisten oppilaiden kohdalta, jotka ennenoppi sopimuksen solmimista ovat hyväk syttä västi suorittaneet yleisen ammattikoulun3-vuotisen tekstiilikonelinjan kurssin.Tällaisessa tapauksessa katsotaan mainitun ammat ti koulun kurssin ja 1-vuodenoppisopimusajan vas taa van nuoremmalta laitosmieheltä edellytet tyä oppi aikaa.Osalla olevia laitosmiehiä koskien liitot ovat neuvotteluissa todenneet, että ei voidapitää hyväksyttävänä, että laitosmiesten eläkkeelle siir tymisen tms. johdostatapahtuva vaihtuvuus johtaa tehtaan tai tehdasosaston osalla ole vien lai tos miestenyleisen ansiotason alenemiseen. Tämä ei kuitenkaan koske osalle tullei den laitosmiestenkohtuullista perehdyttämisaikaa ja sen vaikutusta ansioihin.Liitot ovat yksimielisiä siitä, että laitos mies ten täydennyskoulutustarvetta lisäävätesim. alan teknologian kehitys, kiristyneet tuote- ja laatu vaati muk set sekä koneidentehokkaan käytön vaati mus.Liittojen välinen koulutustyöryhmä on todennut, että laitosmiesten koulu tus tarveon yksilöllistä ja yrityskohtaista. Liitot suosittelevat, että yrityk sissä tutkit taisiinlaitosmiesten koulutus tarve ja toteutettaisiin koulutusta niiden peri aattei denmukaisesti, joita liittojen koulutus työ ryhmä yri tyksille lähe tet tävässä muis tiossaon esittänyt.4. f) Oppisopimusohjelman mukaisen koulutuksen edellyttämän tietopuolisen opetuksenajalta suoritetaan oppilaalle palkkaa siten, että hänen palkkansa yhdessä oppisopi mus lainperus teella tältä ajalta maksettavan päivärahan kans sa vastaa hänelle työajalta maksettuapalkkaa.4. g) Oppisopimusaika samoin kuin se aika, jona laitosmies oppilas tai nuorempi laitosmieson suorittanut osalla ole van laitosmiehen tehtävät, lasketaan puolitoista kertai senaoppi vuosien määrää todettaessa.Siitä ajasta, jona laitosmiesoppilas tai nuorempi laitos mies on saanut normaalia tehokkaampaaammattikoulutusta työpai kalla, voidaan laskea lisäoppivuosiksi aika, joka kus sakintapauksessa sovitaan erikseen.5. Laitosmiehille ja osalla oleville laitosmiehille voi daan maksaa osa heidän palkas taantuotantopalkkiona ta pauksissa, joissa työn määrää tai laatua voidaan vastaa vassa suh teessakorottaa normaalia tuntityösaavutusta pa remmaksi taikka, että työ voidaan raaka‐ taitarveainei den kulutukseen nähden suorittaa normaalia edullisemmalla ta valla sekä ettäteknil liset edellytykset tuotantopalk kion laskemiselle ovat olemassa.6. a) Milloin laitosmiesoppilas tai nuorempi laitosmies joutuu sairaustapauksen, vuosi lomantai vuorotyön johdosta itsenäisesti osaa hoitamaan ja tällainen osan hoitaminen kestää29

vähintään yhden päivän, maksetaan 1. kohdan perus teella määri tellyn palkan lisäksi laitosmiesoppilaalle15 %:n ja nuoremmalle laitosmiehelle 20 %:n suuruinen kor vaus, kuitenkinsiten, että palkan ja em. korvauksen yhteis määrä ei saa ylittää ao. osas tolla työskentelevänosalla olevan laitosmiehen palkkaa.Mikäli yli 3 vuotta laitosmiesoppilaana toiminut työn teki jä on joutunut itsenäisesti hoitamaankonekannaltaan samantyyp pistä osaa yhtäjaksoisesti yli 6 kuukauden ajan, on hä nellemaksettava tämän jälkeisestä ko. osan hoidosta vähintään liite 1 2. a) kohdassa mainittuapalkkaa vas taava tunti palkka.6. b) Laitosmiehelle maksetaan a) kohdassa tarkoitetusta osan hoidosta vähintään 2. a)kohdan mukainen osalla olevan laitosmiehen kuukausipalkka.Jos osan hoitaminen on yhtäjaksoisesti kestänyt kolme kuukautta ja laitosmies siirretääntakaisin entiseen teh tä väänsä, maksetaan hänelle mainittu kuukausipalkka siir ron jälkeenkahdelta viikolta.7. a) Osien suuruutta määriteltäessä kiinnitetään huomiota samalla teollisuusalalla vallitsevaan käytäntöön sekä sii hen kokonaistyömäärään, mikä kulloinkin käytettä vässä työjärjeste lyssä laitosmiehelle muodostuu.7. b) Sellaisilta osilta, jotka erikoistyyppisten koneitten tai muiden teknillisten syidenvuoksi ovat koneluvultaan pienem mät edellisen kappaleen mukaisesti määrättyjä täysiäosia, maksetaan täyden osan palkkaa vastaava palkka.7. c) Pienissä tehtaissa, joissa sama laitosmies joutuu hoi ta maan useamman laatuisia koneita(kuten kutoma‐, kehruu‐, loimaus‐, puolaus‐ ym. koneita), on koko työmäärä ja amma tinmonipuolisuus otettava palkkaa määrättäessä huomioon.8. Milloin laitosmies ilman omaa syytään siirretään toi seen tehtävään, maksetaan hänelleaikaisemman tehtä vänsä mukainen palkka kahdelta viikolta.Milloin laitosmies teknillisistä tai muista niihin verrat ta vista syistä johtuen joutuu siirtymääntoiseen tehtä vään, jonka asettamat vaatimukset eivät olennaisesti poik kea aikaisemmantehtävän mukaisista vaatimuksista, makse taan hänelle tältä ajalta aikai semmantehtävänsä mukainen palkka.9. Osalla olevalle laitosmiehelle, jonka palkkaus on osit tain riippuvainen hänen hoidettavanaanolevan osan tuotan nosta tai tällä osalla työskentelevien työntekijöiden palkkauksesta,lasketaan kuukausipalkan suuruus arkipäi viksi sattuvilta kirkollisilta juhlapäiviltä taimuilta vapaa päiviltä, joilta laitosmies kuukausipalkkansa perus teella on oikeutettu saamaanpalkan, mutta joina hän ei ole työssä, työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan mukaisestilaske tun keskituntiansion perusteella.Edellä mainittua perustetta kuukausipalkan suuruuden las ke misessa noudatetaan myös,jos laitosmies on työssä osan tilapäisesti seistessä.Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, käytetään keski tunti ansiona ao. työntekijän lähinnäedellisen, normaalina pidet tävän palkanmaksukauden aikana säännölliseltä työ ajalta saavuttamaakeskimääräistä tuntiansiota.30

LIITE N:o 2Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa1 § Liitot sopivat, että säännöllistä työaikaa keskey tymättö mässä kolmivuorotyössä lyhen netäänsiten, että se on keskimäärin 35 tuntia viikossa 1.1.1990 alkaen. Työajan lyhen tä minentapahtuu siirtymällä 5-vuorojärjestelmään tai käyttäen muita paikalli sesti mää ri teltäviävuorojärjes telmiä.2 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksonatasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa.30 arki päivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen työn tekijöiden vuotuinen työaika on1648 tuntia. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityö aikoihin viidessä vuodessa.Työtä varten tulee ennakolta laatia työtunti järjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessaviikottainen työaika tasoittuu sanottuun keski määrään.Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväis luontoisesta muutoksesta onilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen.3 § Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeyty mättö mässäkolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta näissä työaika muo doissa työskentelemältäänsäännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 14,9 % työn tekijänkeskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan kor vattavaa koulutus aikaa säännöllisentyöajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja mak saa sairaus ajan palk kaa. Lisää ei otetahuomioon laskettaessa työehto sopimuksen mukai sia keski tunti ansioita.Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikalli sesti sopia käytettävän vuo rojärjestelmäntarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät makse taan jokai senkuuden vuoro kauden tai sitä pitemmän yhtäjaksoisen palkattoman vapaa jakson ajaksisattuvana tai lähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosi neljännek seen ei olesisältynyt yhtään tällaista vapaajaksoa, maksetaan lisät kuitenkin vuosi nel jänneksen päättymistälähinnä seuraavana palkanmaksupäivänä. Edellä mai nit tuina pal kan maksupäivi nämaksetaan vapaajaksoa tai vuosineljänneksen päätty mistä lähinnä edeltävän tilikaudenloppuun ansaitut lisät.Tässä pykälässä mainittua lisää ei suoriteta viikko-, puolikuukausi- tai kuukausipal kallatyöskenteleville. Paikallisesti sopien voidaan käyttää tuntipalkkaa.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeyty mättömässä kolmivuorotyössäkuukausipalkkaiselle laitos miehelle kuukausittain 4,07 prosentin suuruinenerillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjes telmä, joka jo ottaa huomioonkompensaation tai osan siitä, ei tällaista järjes telmää tarvitse muuttaa.4 § Käytettäessä 5-vuorojärjestelmää vuosilomakautena annetaan työntekijälle 22 päivänpituinen yhden jaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pää sääntöisestiyhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty mis vuosi päättyy.31

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuoro järjes telmissä annetaan se loman osa,joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty mis vuosipäättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankoh distailmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtunti jär jestelmäänpyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.5 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssä olopäivien veroisina vuosi lomaamäärättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenteri kuukauteen sisäl ty vien päivätyöntekijöidentavan omaisten vapaapäivien lukumäärällä.6 § Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asian omaisentyöviikon työtuntijärjes telmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehto sopi muk sessaviikoittaisesta ylityöstä on sovittu ellei paikalli sesti ole muusta sovittu.7 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaika muodosta muuhun työaika muo toonsovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaa misesta joko anta mallavastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vapailta keskitunti ansionmukaan. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vapaita, vähennetään ylimääräisiltä vapailtamaksettu korvaus lopputilistä.S o v e l t a m i s o h j e :Mikäli tilapäisissä siirroissa joudutaan selvit tämään, onko työntekijä saa nut hänelletämän sopimuksen edellyttämän vapaan, edellytetään työn tekijän ansainneenjokaista tekemäänsä säännöl lisen työajan 8-tuntista työvuoroa kohti vapaata 1/10päivää. Vapaat kerätään yhteen ja annetaan täysinä päivinä.8 § Tämä sopimus on voimassa 1.1.1994 alkaen tämän työehto sopimuksen voimassa olo ajanloppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan ellei sitä viimeistään kahtakuukautta ennen kalenteri vuoden loppumista ole kummaltakaan puolelta kirjalli sestiirtisanottu.32

LIITE N:o 3Keskeytyvän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa1 § Liitot sopivat, että säännöllistä työaikaa keskey tyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten,että se on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa 1.1.1990 alkaen. Vuoden 2002 alusta työaikaon keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enin tään vuoden pituisenaajanjaksona tasoittuu keskimäärin ylläoleviin tuntimääriin viikossa.Työtä varten tulee ennakolta laatia työtunti järjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessaviikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keski määrään. Mikäli työtuntijärjestelmä päättyysiten, ettei se tasoitu tasatyövuoroihin, voidaan työ tuntijärjestelmä laatia myös siten,että alle 8 tunnin työvuoro pyöristetään ylöspäin täydeksi työvuoroksi tai työn tekijöidenkanssa sopien myös alaspäin.Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväis luontoisesta muutoksesta onilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen.P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut peräkkäin keskeytyvässäkolmivuoro työssä aamu-, ilta- ja yövuorossa.3 § Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähenty minen korvataan keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 8,7 % työntekijänkeski tuntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa kou lutus aikaa säännöl li sentyöajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairaus ajan palkkaa. Lisää ei otetahuomioon laskettaessa keskitunti ansiota.Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikal lisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät makse taanpalkan maksukausittain.Mikäli työntekijöiden ja työnantajan kanssa sovitaan, voidaan ansionmenetyksen kom ­pen saatio järjestää myös siten, että tässä pykälässä mainit tua prosenttimääräistä lisää eikäytetä, vaan työntekijöille maksetaan työajan lyhentämisen vuoksi vapaaksi tuleviltapäiviltä keskituntiansio samojen periaatteiden mukaan kuin päivätyössä.Tässä pykälässä mainittua lisää ei suoriteta viikko-, puolikuukausi- tai kuukausi palkallatyöskenteleville. Ko. henkilöillä on oikeus myös tällaisilta viikoilta saada em. palk kansavähentämättömänä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että em. henkilöt saavat sopivaksikatsottavalla tavalla kompensaation vuorotyölisistä työajan lyhennyksen vuoksi vapaaksitulevilta päiviltä, joilta he muutoin menettäisivät mahdolliset vuoro työ lisät.4 § Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehto sopimuksen mukaan.Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssä olopäivien veroisina vuosi lomaamäärättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenteri kuukauteen sisäl ty vien päivätyöntekijöidentavan omaisten vapaapäivien lukumäärällä.33

5 § Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtunti jär jestelmänmukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuk sessa viikoittaisesta yli työstä onsovittu ellei paikallisesti ole muusta sovittu.6 § Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaika muotoon sekä työn teki jäntyösuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden kor vaa misestajoko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keski tunti ansion mukaan.7 § Tämä sopimus on voimassa 1.1.1994 alkaen tämän työehto sopimuksen voimassa olo ajanloppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan ellei sitä viimeistään kahtakuukautta ennen kalenteri vuoden loppumista ole kummaltakaan puolelta kirjalli sestiirtisanottu.34

LIITE N:o 4Työajan lyhentäminen tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa päivä- ja 2-vuorotyössä1 SoveltamisalaTyöajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntiaviikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö ja kaksivuorotyö.Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekäettä hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto,itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden vuodenpäivä ja vapunpäivä.2 Työajan lyhennyksen toteuttaminenTyöajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia taikaksitoista ja puoli työpäivää vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaalyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosi lomajärjestelyt tai vuosittainsäännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaa päivät.3 Vapaan kertyminenTyöntekijälle kertyy vapaata kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistätyöpäivistä seuraavasti:vähintään 17 työpäivää 1 vapaa” 34 ” 2 vapaata” 51 ” 3 ”” 68 ” 4 ”” 85 ” 5 ”” 102 ” 6 ”” 119 ” 7 ”” 136 ” 8 ”” 153 ” 9 ”” 170 ” 10 ”” 187 ” 11 ”” 204 ” 12 ”” 212 ” 12,5 ”Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhdenjaksoisesti, ellei paikal lisestisovita niiden antamisesta esim. asioimisvapaana.Säännöllisiksi työpäiviksi luetaan myös sellaiset päivät, joina työntekijä on työn antajanluvalla poissa työstä osan työpäivästä.Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös:– Ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työ päivät, joiltatyönantaja maksaa sairausajan palkkaa35

– Työntekijän sairaslomaan mahdollisesti kuuluva ns. karenssipäivä katso taan työssäolopäivänveroiseksi päiväksi. (Myös alle 10–vuotiaan lapsen sairastu mis tapauksissa.)– Työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työn antaja korvaaansionmenetyksen– Kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lauta kuntien tai muidenpysyvien elinten kokouksiin käytetty aika– TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n liittokokoukseen, liitto valtuuston tai ‐hallituksenkokouksiin käytetty aika– Edellisessä kohdassa tarkoitettujen toimielinten asettamien jaostojen kokouk siinkäytetty aika, kuitenkin enintään kolme päivää vuodessa– Työntekijän oma hääpäivä ja omat 50- ja 60-vuotispäivät– Lähiomaisen hautajaiset– Äitiysloma 42 päivän ajanjaksolta– Sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa. Sairaan lapsen hoito ei ole sidottu työnantajanpalkanmaksuun ja näin ollen koko poissa oloaika on työssäoloon rinnastettavaa.– Kutsunta- ja reservin harjoituspäivä– Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käy tetty aika– Työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomau tettuna,kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa.– Lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssä olo päivienveroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työn tekijä on ollut estynyt tekemästä työtätämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi.– Lakisääteisen isyysloman aika– Päivät, joiden aikana työntekijä on ollut osan päivästä poissa työstä työn antajan luvallaJos annettava vapaa sisältyy edellä mainittuun työssä oloon rinnastettavaan aikaan, katsotaanvapaapäivä pidetyksi.4 Vapaan antaminenKalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraa vanvuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillätoisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessanoudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, ellei toisin sovita.Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Vapaata annetaan vähintään työ vuorokerrallaan, ellei toisin sovita.36

5 AnsiotasoMikäli ilmoitus lyhentämisvapaasta annetaan työntekijän sairastuttua, niin vapaa ei sisällysairauslomaan. Näissä tapauksissa vapaa pidetään myöhemmin työnantajan mää räämänäaikana.Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu,maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työn antaja pidät täätätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta työntekijän keski tunti ­ansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkan maksunyhteydessä, jolloin vapaa pidetään.Mikäli yrityksessä sovelletaan arkipyhäkorvausten maksamisen osalta muuta vakiintu nuttakäytäntöä, voidaan sitä noudattaa myös tätä korvausta maksettaessa.Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyt tä mällä työntekijänkuukausipalkka ennallaan. Vuorolisät maksetaan vapaa päiväksi sattuvan vuo ronmukaisesti.6 Vapaapäivänä tehty työTyöajanlyhennysvapaiden aikana tehty työ korvataan kuten työehtosopimuksessa tar koitettuviikottainen ylityö, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.7 VuosilomaVuosilomaa annettaessa pidetään vuosilomalain 3 §:n tarkoittamina työssä olon veroi sinapäivinä myös edellä kohdassa 3 tarkoitettuja vapaapäiviä.8 Kertymän seurantaLiitot suosittelevat, että pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyytäessään vuosi neljänneksittäintieto tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhentämisestä ja sen kertymi sestä.9 VoimassaoloTämä sopimus on voimassa 1.1.1990 alkaen tämän työehtosopimuksen voimassa olo ajanloppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan ellei sitä viimeistään kahta kuukauttaennen kalenterivuoden loppumista ole kummaltakaan puolelta kirjalli sesti irtisanottu.37

LIITE N:o 4 aVaihtoehto Liitteelle N:o 4Työajan lyhentäminen voidaan toteuttaa paikalli sesti sopimalla myös seuraavasti:Työtä varten voidaan laatia ennalta työtuntijärjestelmä, johon työajan lyhennysvapaat onmerkitty. Vapaat voidaan antaa vaihtoehtoisesti käyttäen liitteen n:o 4 kohdassa 4 olevaavapaiden antamis järjestelmää.Mikäli työtuntijärjestelmä on laadittu, niin sen pysyvästä muutoksesta on ilmoitettavavähintään 2 viikkoa ennen muutosta, jollei paikallisesti toisin sovita.Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työn tekijäansaitsee jokaiselta säännöllisen työajan tunnilta lisän, jonka suuruus on 5,8 % työn tekijänkeskitunti ansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa koulutus aikaa säännöllisentyöajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja mak saa sairaus ajan palkkaa. Lisää ei otetahuomioon laskettaessa keskitunti ansiota.Ansaittujen lisien maksamisajankohdasta voidaan paikallisesti sopia käytettävän työtuntijärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät makse taanpalkanmaksukausittain.Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaamäärättäessä.38

LIITE N:o 5Viikonloppuvuoroa koskevat määräyksetTekstiiliteollisuudessa voidaan tehdä työtä myös ns. viikon loppu vuoroissa.Viikonloppuvuoroon siirtymisestä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.Työajan alkamis- ja loppumisajat sovitetaan yrityksen mui den vuorojen mukaisesti esim.seuraavasti:pe 23 - la 11 I vuorola 11 - la 23 II vuorola 23 - su 11 I vuorosu 11 - su 23 II vuoroTyönantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimin ta piiri käsittää koko maan, onoikeus työehtosopi muksissa sopia työaika lain 9 §:n mukaisesti poikkeuksista työaika lain6 §:n mukai seen vuorokautiseen työaikaan. Tämän pe rus teella liitot ovat sopineet, ettätämän sopi muk sen mukai sessa työaika muodossa sään nölli nen vuorokautinen työ aika onkorkeintaan 12 tuntia.Ruoka-ajat ja tauot on järjestettävä siten, että työnteki jällä on normaalia pitemmän työvuoronhuomioonottaen mah dol lisuus riittävän usein työ vuoron aikana ruokailla ja naut tiavirvokkeita.Paikallisesti on selvitettävä mahdollisuudet ruokailu palvelujen järjestämiseen.Vuoden aikana työskennellään kaikkina muina viikonloppuina paitsi:– kesäloman aikana 3– talviloman aikana 1 (Paikallisesti sopien voidaan jaka malla talviloma myös tämäviikonloppu tehdä töitä)– joulu– pääsiäinen tai juhannusVuosiloman pituus lasketaan lain mukaan 2 tai 2,5 arki päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmää räytymiskuukaudeksi hyväksytään kuu kausi,jona työntekijä on ollut työssä kaksi täyttä viikonvaih det ta. Työssäolo päivien veroisinapäivinä vuosilomaa las ketta essa pidetään niitä työpäiviä, joina työntekijä työ suh teen kestäessäon ollut estynyt työtä suorit ta masta vuosilomalain 3 §:ssä mainittujen syi den vuoksi.Kun työntekijä on oikeutettu saamaan 2,5 arki päivää lomaa loman määräytymiskuukaut takohden pidetään näistä– 3 viikonloppua yleisen kesäloman aikana ja– 1 viikonloppu yleisen talviloman aikana39

Vuosilomapalkan suuruus on 2 lomapäivään kuukau dessa oikeu tettujen osalta 4 x 43 tunninpalkka ja 2 ½ loma päi vään kuukaudella oikeu tettujen osalta 5 x 43 tunnin palkka ts.työntekijä saisi loma palkkansa saman suuruisena mitä silloin jos hän olisi ko. viikon loputtyössä. Lyhyem pään lomaan oikeutetut saavat vastaavan osuuden.Lomaltapaluuraha on normaali 50 % lomapalkasta.Lomapalkka ja lomaltapaluuraha maksetaan samaan aikaan kuin muissakin työaika muodoissatyösken televille työnteki jöille.Viikonloppuvuorossa työskentelevän palkka muodostuu seu raa vasti:Perustunteja 24 t/viikonloppu =24 tla:na korvataan kuten 100 % ylityö 4 t 4 tsu:na ” 50 % ” 2 t 1 tsu:na ” 100 % ” 2 t 2 tsunnuntaityökorotus 100 % ” 12 t 12 tJos henkilö viikonloppuvuoron lisäksi kutsutaan normaaliin 1-, 2- tai 3-vuoroon, makse taanhänelle viikolla tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä tunnilta yksinkertainen palkka, 8 seuraavaltatunnilta 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.Vaikka tunnit korvataan kuten ylityö, niitä ei lasketa eikä tilastoida lain mukaisiksi ylityötunneiksi.Vuorotyölisät maksetaan sen vuoron mukaan, minkä kohdalle normaa lin 3-vuorotyöntunnit sattuvat.Sairasajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksessa mainitut ajat. Mikäli henkilö sai ras tuusi ten, että hän on viikon loppuvuorosta poissa lauantain, sunnuntain tai molem mat päivät,mak setaan hänelle viikonlopun tunnit (43 tuntia) vähennettynä kah deksalla (8 tuntia) =35 tuntia.Mikäli työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhden jaksoisesti vähintäänyhden vuoden ei e.o. vähennystä tehdä.Jos viikonloppuvuoroa tekevän työntekijän työ kyvyttömyys on kestänyt sairauden al ka mispäivänjälkeen seitsemän (7) päivää, maksaa työnantaja täyden palkan viikon lopun ajalta.Mikäli sairaus kestää vielä toisen viikonlopun yli, katso taan hänen kohdal laan viikonloppuvuoro päättyneeksi hänen sairautensa alkamis päivästä lukien ja hänelle makse taansai raus korvausta normaalilla tavalla.Liitot suosittelevat, että työntekijä säilyttäisi sairaus kassan jäsenyyden siltä ajalta, jonahän on viikonloppu vuorossa.Arkipyhäkorvauksena maksetaan laitosmiesten työ ehtosopi muksen mukaisesti korvattaviltaarki pyhiltä 8 tunnin palk ka.Mikäli paikallisesti sovitaan järjestelyistä, jotka poik keavat tästä sopimuksesta on ne ennenkäyttöönottoa alis tettava liittojen hyväksyttä väksi.43 t40

Mikäli järjestelmästä luovutaan työn puutteen vuoksi, on kiinni tettävä huomiota ISS:n19 §:ssä mainittuihin irti sanomis- ja lomautusjärjestyk seen vaikuttaviin tekijöihin, ts.ammattitaitoon, työsuhteen kestoon ja huoltovelvolli suuteen.Muuten noudatetaan laitosmiesten työ ehtosopi musta.Tämä sopimus on voimassa kuten tekstiililaitos miesten työ ehtosopi mus.Kuukausipalkkaisen laitosmiehen osalta sopimusta sovelle taan seuraavin poikkeuksin– Kuukausipalkka muutetaan viikonloppu vuorotyön ajaksi tuntipal kaksi jaka mallakuukausipalkka luvulla 174.– Kuukausipalkkamuodosta johtuen sairaus ajan karenssia ei ole.– Arkipyhäkorvauksia ei makseta.– Vuosiloman vuoksi sopimuksessa mainitut viisi vapaata viikonlop pua ovat palkal lisia.Halut ta essa erikseen määritellä vuosiloma palkka jaetaan kuu kausi palkka vuosilomalainmukaan 25:llä. Lomalta paluuraha tulee tes:n mukaan lain mukai ses tavuosilomapal kasta ja maksetaan samaan aikaan kuin yrityksen muille kin työn tekijöille.41

KULUTUSTAVARARYHMÄ RYTEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RYLiite/Jäsenkirjeeseen 23/2011NEUVOTTELUTULOS22.11.2011NEUVOTTELUTULOS: TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDENTYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ TEKSTIILITEOLLISUUDEN LAITOSMIESTENTYÖEHTOSOPIMUSAika 22. päivänä marraskuuta 2011PaikkaKulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, HelsinkiLäsnä Satu Mehtälä Kulutustavararyhmä ryJukka TuomiKulutustavararyhmä ryLassi Räsänen Kulutustavararyhmä ryPekka Vuorela Kulutustavararyhmä ryTimo VallittuIrene HämäläinenHannu SiltalaTuula RuokonenTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ryTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ryTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ryTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry1. Neuvottelutuloksen saavuttaminen sekä sopimuskausiTodettiin, että allekirjoittaneiden osapuolten välillä on tänään saavutettu työmarkkinoidenkeskusjärjestöjen 13.10.2011 aikaan saamaan raamisopimukseen perustuva neuvottelutulostekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijöiden sekä tekstiiliteollisuuden laitosmiestentyöehtosopimuksiksi. Sanotun myötä sovittiin, että edeltävä viimeistään 31.1.2013päättyväksi sovittu työehtosopimuskausi päättyy uuden työehtosopimuksen voimaantullessa.Sopimuskausi alkaa 1.2.2012 ja päättyy 28.2.2014.2. Menettely sen varalta, että raamisopimusta ei synnyMikäli keskusjärjestöjen välistä raamisopimusta ei 25.11.2011 katsota syntyneeksi, tämäneuvottelutulos raukeaa muilta osin paitsi 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavanpalkanmaksukauden alusta lukien voimaan tuleviksi sovittujen yleiskorotuksen, paikallisenerän, ohjetuntipalkkakorotusten, vuorotyölisien sekä muiden työehtosopimuksenmukaisten olosuhdelisien korotusten osalta. Osapuolten välisen neuvottelutuloksenrauetessa liittojen välillä 26.3.2010 allekirjoitettua työehtosopimusta noudatetaan muiltaosin entisin ehdoin siinä alun perin sovitun sopimuskauden päättymiseen saakka.

23. Palkankorotukset vuonna 2012A. YleiskorotusPalkkoja korotetaan 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.B. Yritys- tai toimipaikkakohtainen eräYleiskorotuksen lisäksi yritys- tai toimipaikkakohtaisesti maksetaan 1.2.2012 tai lähinnäsen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,8 prosentin suuruinen erä, jokalasketaan yrityksen / toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöidentammikuun 2012 palkkasummasta (säännöllisen työajan ansio ilman erillisiä lisiä eli AUP -ansio). Paikallisen erän suuruus todetaan yhteisesti.Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Mikäli asiastaei päästä yksimielisyyteen, erä maksetaan korottamattomasta palkasta laskettuna 0,8 prosentinsuuruisena yleiskorotuksena kaikille työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvilletyöntekijöille.Luottamusmiehellä tai muulla työntekijöiden edustajalla on oikeus saada selvitys eränkohdentamisesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten toteuttamisen jälkeen. Selvityksestätulee käydä ilmi korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä sekä heille jaetunpaikallisen erän kokonaismäärä.C. Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminenKäytettäessä työehtosopimuksen 9 §:n mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota 1.2.2012tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellisen3A kohdan mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioonsisälly.D. PalkkataulukotTyöehtosopimuksen 10 §:n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3A mainitustaajankohdasta lukien 2,4 prosentilla. Samalla tavalla menetellään työehtosopimuksen 9 §:n,liite 2:n sekä laitosmiesten palkkataulukoiden osalta.E. Palkankorotusten toteuttaminenUusien urakoiden laskenta-aikaa varataan vuoden 2012 maaliskuun loppuun. Siihensaakka yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä.F. VuorotyölisätVuorotyölisiä korotetaan 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukaudenalusta lukien 2,4 prosentilla.

3Uudet vuorotyölisien määrät ovat seuraavat:Laitosmiesten vuorolisät: iltavuorolisä 99 senttiä tunnilta • iltavuorolisä 100 senttiä tunnilta yövuorolisä 171 senttiä tunnilta • yövuorolisä 176 senttiä tunniltaG. KertaeräHelmikuun 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertasuorituksena150 euron suuruinen erä.Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde ennen kertaerän maksuajankohtaa onkeskeytyksettä jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ja että työsuhde on voimassakertaerän maksuhetkellä.Kertaerän maksuajankohdasta sekä sen jaksottamisesta useampaan erään voidaan paikallisestisopia toisin. Kertaerän tulee kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu30.4.2012 mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän työsuhde päättyyennen kertaerän tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suoritetaan siitä vielä saamattaoleva osa työsuhteen päättyessä.Palkattomalla vapaalla olevalle työntekijälle kertaerä maksetaan työhön paluuta seuraavanensimmäisen palkanmaksun yhteydessä edellyttäen, että työhön paluu tapahtuu sopimuskaudenaikana.Osa-aikaiselle työntekijälle erä maksetaan edellisissä kappaleissa sanottuja periaatteitanoudattaen ja sen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.Kertaerää ei lueta mukaan työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettuun keskituntiansiolaskelmaan.Sitä ei myöskään sisällytetä vuosilomapalkkaan eikä lomakorvaukseen.4. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvauksetPääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2012 alkaen seuraavat:Työntekijöiden lukumääräKorvaus euroa / kuukausi– 20 6421 – 50 6451 – 100 64101 – 200 64201 – 300 64301 – 400 69401 – 500 75501 – 86

4Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät 1.2.2012 alkaen ovat seuraavat:Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikkoKorvaus euroa / kuukausiAlle 4 444 488 5314 6020 6625 7330 78Kokonaan vapautettu 855. Palkankorotukset vuonna 2013A. YleiskorotusPalkkoja korotetaan 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.B. Yritys- tai toimipaikkakohtainen eräYleiskorotuksen lisäksi yritys- tai toimipaikkakohtaisesti maksetaan 1.3.2013 tai lähinnäsen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentin suuruinen erä, jokalasketaan yrityksen / toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöidenhelmikuun 2013 palkkasummasta (säännöllisen työajan ansio ilman erillisiä lisiä eli AUP -ansio). Paikallisen erän suuruus todetaan yhteisesti.Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Mikäli asiastaei päästä yksimielisyyteen, erä maksetaan korottamattomasta palkasta laskettuna 0,6 prosentinsuuruisena yleiskorotuksena kaikille työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvilletyöntekijöille.Luottamusmiehellä tai muulla työntekijöiden edustajalla on oikeus saada selvitys eränkohdentamisesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten toteuttamisen jälkeen. Selvityksestätulee käydä ilmi korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä sekä heille jaetunpaikallisen erän kokonaismäärä.C. Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminenKäytettäessä työehtosopimuksen 9 §:n mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota 1.3.2013tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellisen5A kohdan mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioonsisälly.

5D. PalkkataulukotTyöehtosopimuksen 10 §:n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 5A mainitustaajankohdasta lukien 1,9 prosentilla. Samalla tavalla menetellään työehtosopimuksen 9 §:n,liite 2:n sekä laitosmiesten palkkataulukoiden osalta.E. Palkankorotusten toteuttaminenUusien urakoiden laskenta-aikaa varataan vuoden 2013 maaliskuun loppuun. Siihensaakka yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä.F. VuorotyölisätVuorotyölisiä korotetaan 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukaudenalusta lukien 1,9 prosentilla.Uudet vuorotyölisien määrät ovat seuraavat:Laitosmiesten vuorolisät: iltavuorolisä 101 senttiä tunnilta • iltavuorolisä 102 senttiä tunnilta yövuorolisä 174 senttiä tunnilta • yövuorolisä 179 senttiä tunniltaTyöehtosopimuksen 16 §:n 3. kohdassa tarkoitettu lisä 15 senttiä tunnilta.6. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvauksetPääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.3.2013 alkaen seuraavat:Työntekijöiden lukumääräKorvaus euroa / kuukausi– 20 6721 – 50 6751 – 100 67101 – 200 67201 – 300 67301 – 400 72401 – 500 78501 – 89

6Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät 1.3.2013 alkaen ovat seuraavat:Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikkoKorvaus euroa / kuukausiAlle 4 464 508 5514 6220 6925 7630 81Kokonaan vapautettu 887. Allekirjoituspöytäkirjax §Vakavat muutokset taloudessaA. Keskusjärjestöjen suositusMikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästisopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten työehtosopimustenirtisanomista, allekirjoittaneet osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan,mitä toimenpiteitä tämä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden osalta edellyttää. Osapuoletvoivat tällöin yhdessä sopia työehtosopimuksen päättymisestä tai sen muuttamisesta.B. Muutokset tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimintaedellytyksissäJos tekstiili- ja vaatetusteollisuuden talous-, tilauskanta- tai työllisyystilanteessa tapahtuuvakavia muutoksia, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan niiden mahdollisesta vaikutuksestasovittuihin palkkaratkaisuihin sekä muihin työehtoihin.x §RaamisopimushankkeetTyömarkkinoiden keskusjärjestöjen 13.10.2011 aikaan saamassa raamisopimuksessaosapuolet ovat sitoutuneet useisiin työelämän kehittämistä koskeviin toimiin, jotka aikanaantarkentuvat esimerkiksi kolmikantavalmistelun tai työryhmätyöskentelyn myötä.Kulutustavararyhmä ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry seuraavat tilanteenetenemistä siinä tarkoituksessa, antavatko raamisopimushankkeet sopimuskauden aikanaaihetta liittojen välisiin toimenpiteisiin.

78. Työehtosopimuksen tekstimuutoksetTekstimuutokset tulevat voimaan 1.3.2013TES 7 § kohta 5.YLITYÖKorvaus viikkoylityösäännösten mukaan (TES-ylityö)Muutetaan pykälän toinen kappale kuulumaan seuraavasti:Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisinatyöpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansaja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaanvapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.* Työehtosopimuksen liite 5:ssa tarkoitettu työajan tasaamisvapaa* Sairaus* Työnantajan määräyksestä suoritettu matka* Keskusjärjestöjen välisen Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettukoulutusKorvaamisesta voi sopia paikallisesti toisin.TES 22 § 4 kohta.Muutetaan kohta kuulumaan seuraavasti:Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajaltapalkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydetpalkkaedut.TES 27 §LUOTTAMUSMIEHETMuutetaan kohta 7 kuulumaan seuraavasti:Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominenJos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaahänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tailomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaatoimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa,että varapääluottamusmieheksi valittu työntekijä jo on tehostetun irtisanomissuojan piirissätyöosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemanmyötä.Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.

8TES 31 §AMMATTILIITON HALLINTOELINTEN KOKOUKSETKyseessä uusi pykälä; jäljempänä seuraavien pykälien numerointi muuttuu vastaavasti.TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokoukseenvalitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen kyseisten hallintoelintenvirallisiin kokouksiin, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle taiyrityksen toiminnalle käy päinsä.Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle niin pian kuin mahdollistaja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaanajasta.Vastaavat tekstimuutokset tehdään tekstiiliteollisuuden laitosmiesten työehtosopimukseen.9. Neuvottelutuloksen allekirjoittaminenNeuvottelutuloksen syntyminen vahvistetaan neuvottelijoiden allekirjoituksilla.

LIITE jäsenkirjeeseen 23/20111 (4)VUOSI 2012TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN OHJEPALKAT1.2.2012 TAI LÄHINNÄ SEN JÄLKEEN ALKAVAN PALKANMAKSUKAUDENALUSTAAikatyö€/t1. palkkaryhmä 8,512. ” 8,743. ” 8,984. ” 9,225. ” 9,57Urakan hinnoittelusäännön mukaiset palkat€/t1. palkkaryhmä 10,212. ” 10,493. ” 10,784. ” 11,065. ” 11,48Työnvaativuuden arviointijärjestelmän mukainen palkkataulukkoTyönvaativuusryhmä€/t1 8,512 8,903 9,304 9,765 10,226 10,717 11,228 11,759 12,31

LIITE jäsenkirjeeseen 23/20112 (4)LIITE N:o 2:n mukaiset palkat (kunnossapito-osastot, ompelukonemekaanikot,autonkuljettajat)€/t1. palkkaryhmä 9,052. ” 9,493. ” 10,464. ” 10,995. ” 11,536. ” 12,117. ” 12,728. ” 13,35Tekstiiliteollisuuden laitosmiesten palkkataulukot 1.2.2012 tai lähinnä senjälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeenLaitosmiesoppilaat€/t1. oppivuonna 9,112. ” 9,393. ” 9,704. ” 9,89Nuoremmat laitosmiehet€/t5. oppivuonna 10,246. ” 10,49€/kkLaitosmiehet 1843Osalla olevat laitosmiehet 1949Vanhemmat osalla olevat 1972

LIITE jäsenkirjeeseen 23/20113 (4)VUOSI 2013TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN OHJEPALKAT1.3.2013 TAI LÄHINNÄ SEN JÄLKEEN ALKAVAN PALKANMAKSUKAUDENALUSTAAikatyö€/t1. palkkaryhmä 8,672. ” 8,913. ” 9,154. ” 9,405. ” 9,75Urakan hinnoittelusäännön mukaiset palkat€/t1. palkkaryhmä 10,402. ” 10,693. ” 10,984. ” 11,285. ” 11,70Työnvaativuuden arviointijärjestelmän mukainen palkkataulukkoTyönvaativuusryhmä€/t1 8,672 9,073 9,484 9,955 10,416 10,917 11,438 11,979 12,54

LIITE jäsenkirjeeseen 23/20114 (4)LIITE N:o 2:n mukaiset palkat (kunnossapito-osastot, ompelukonemekaanikot,autonkuljettajat)€/t1. palkkaryhmä 9,222. ” 9,673. ” 10,664. ” 11,205. ” 11,756. ” 12,347. ” 12,968. ” 13,60Tekstiiliteollisuuden laitosmiesten palkkataulukot 1.3.2013 tai lähinnä senjälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeenLaitosmiesoppilaat€/t1. oppivuonna 9,282. ” 9,573. ” 9,884. ” 10,08Nuoremmat laitosmiehet€/t5. oppivuonna 10,436. ” 10,69€/kkLaitosmiehet 1878Osalla olevat laitosmiehet 1986Vanhemmat osalla olevat 2009

KULUTUSTAVARARYHMÄEteläranta 10, 00130 HelsinkiPuh. 010 830 1400, fax (09) 653 305www.kulutustavararyhma.fi, sähköp.: posti@finatex.fiTEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS RYEteläranta 10, 00130 HelsinkiPuh. 010 830 1400, fax (09) 653 305www.finatex.fi, sähköp.: posti@finatex.fiTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto rySiltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 HelsinkiPuh. (09) 773 971, fax (09) 753 8040www.teamliitto.fi