url?sa=t&source=web&cd=4&ved=0CBUQFjAD&url=http://www.tampere.fi/tiedostot/50iihoyvD/arvokkaatlk
url?sa=t&source=web&cd=4&ved=0CBUQFjAD&url=http://www.tampere.fi/tiedostot/50iihoyvD/arvokkaatlk
url?sa=t&source=web&cd=4&ved=0CBUQFjAD&url=http://www.tampere.fi/tiedostot/50iihoyvD/arvokkaatlk
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Natura-alueet<br />
3. Natura-alueet<br />
Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna<br />
1995 se sitoutui noudattamaan unionin luonnonsuojeludirektiivejä<br />
Natura 2000 nimeä kantavasta<br />
suojelualueiden ja luonnonhoitoalueiden verkoston<br />
laatimisesta. Kyseiset direktiivit ovat Euroopan yhteisön<br />
luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläimistön<br />
ja kasviston suojelusta annettu ns. luontodirektiivi<br />
(92/43/ETY) ja luonnonvaraisten lintujen<br />
suojelusta annettu ns. lintudirektiivi (79/409/ETY).<br />
Natura 2000 verkoston tavoitteena on turvata luontodirektiivin<br />
luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen<br />
sekä lintudirektiivin linnustonsuojelualueiden<br />
suojelu. Natura-alueisiin on sisällytetty alueita, jotka<br />
EU:n komissio hyväksyy luontodirektiivin mukaisiksi<br />
tärkeiksi alueiksi sekä alueet, jotka Suomi on ilmoittanut<br />
lintudirektiivin mukaisiksi linnustonsuojelualueiksi.<br />
Joitakin linnustonsuojelualueita lukuun<br />
ottamatta Natura 2000:een ei esitetä alueita, joiden<br />
suojeluperusteena olisi vain lajin elinympäristön suojelu<br />
vaan luontotyypille luonteenomaisten lajien<br />
elinympäristöjen suojelu tapahtuu luontotyypin suojelun<br />
yhteydessä.<br />
Luontodirektiivin mukaisilla toimenpiteillä on tavoitteena<br />
luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja<br />
yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja luonnonvaraisten<br />
kasvi- ja eläinlajien suotuisan suojelutason<br />
varmistaminen. Luonto- ja lintudirektiivi edellyttävät<br />
uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien<br />
suojelua suojelualueita muodostamalla. Suojellut luontotyypit<br />
ja lajit on mainittu luontodirektiivin liitteissä I<br />
ja II. Lintudirektiivin kolmannen artiklan mukaan jäsenvaltion<br />
on toteutettava tarvittavat toimenpiteet<br />
kaikkien luonnonvaraisten lintujen elinympäristöjen<br />
riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi,<br />
ylläpitämiseksi tai ennallistamiseksi. Jotta tavoite saavutettaisiin<br />
on sekä muodostettava suojelualueita että aktiivisesti<br />
hoidettava ja kunnostettava elinympäristöjä.<br />
Jäsenvaltioiden on osoitettava lukumäärältään ja kooltaan<br />
sopivimmat alueet erityissuojelualueiksi liitteessä I<br />
mainittujen lajien suojelemiseksi.<br />
Natura 2000 ohjelman toteuttamisesta säädetään<br />
luonnonsuojelulain 68 §:ssä ja ohjelmaan kuuluvilla<br />
alueilla luonnonarvojen suojelu tapahtuu yleensä<br />
luonnonsuojelulain keinoin. Luonnonsuojelulain<br />
(1096/1996) 10 § Natura-verkostoa koskevien säännösten<br />
mukaan hankkeilla ja suunnitelmilla ei saa heikentää<br />
niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty<br />
Naturaan. Toisaalta Natura 2000 ohjelmaan<br />
kuuluminen ei suoranaisesti vaikuta alueiden tämänhetkiseen<br />
käyttöön, alueilla ei tule voimaan luonnonsuojelulain<br />
9§:n toimenpiderajoitusta, joka koskee<br />
uusia luonnonsuojeluohjelmia eikä se vaikuta näille<br />
alueille oleviin voimassaoleviin lupiin. Luonnonsuojelulailla<br />
voidaan kuitenkin tarvittaessa antaa toimenpidekielto<br />
alueille, jotka kuuluvat luonnonsuojeluohjelmiin<br />
tai joilla on luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja<br />
luontoarvoja. Valtaosa Naturaan tulevista alueista on<br />
jo entuudestaan luonnonsuojelulailla suojeltuja tai<br />
valtioneuvoston suojeluohjelmiin kuuluvia alueita.<br />
Vuoden 2000 kuluessa tulivat ehdolle kaksi uutta<br />
Natura-aluetta Tampereelle, jotka molemmat liittyvät<br />
voimakkaasti perinnemaisemaan.<br />
3.1. Ikuri-Kalkun Myllypuro<br />
Myllypuron purolehtoa on esitelty luonnonsuojelualueiden<br />
yhteydessä kappaleessa 1.1.1.<br />
3.2. Nuorajärvi<br />
Nuorajärvi on - erityisesti ollut - merkittävä lintujärvi,<br />
joka kasvistoltaan on monipuolinen vaikkakin vailla<br />
merkittäviä lajeja. Tarkemmat tutkimukset järven<br />
lajistosta kuitenkin puuttuvat. Vesi- ja luhta-alueen<br />
kasvilajeja ovat isolimaska (Spirodela polyrrhiza), tylppälehtivita<br />
(Potamogeton obtusifolius), nuokku- (Bidens<br />
cernua) ja säderusokki (Bidens radiata) sekä vesisara,<br />
jotka kaikki ovat Teiskossa harvinaisia. Teiskossa sijaitsevan<br />
peltojen ympäröimän Nuorajärven pintaalasta<br />
(41 ha) on nykyisellään noin neljännes avovettä.<br />
Muut järven vesialueet ovat lähes luoksepääsemättömiä<br />
saraniittyjen, korte- ja leveäosmankäämikasvustojen<br />
ympäröimiä pieniä vesilaikkuja. Nuorajärven<br />
runsas kasvillisuus tarjoaa pesimäpaikkoja useille vesilintu-,<br />
kahlaaja- ja varpuslintulajeille. Järvellä on tavattu<br />
viime vuosikymmeninä useita Pirkanmaalla<br />
harvalukuisia lajeja kuten kaulushaikara (Botaurus stellaris,<br />
NT), heinätavi (V), mustakurkku-uikku (Podiceps<br />
auritus, Ldir), jouhisorsa (Anas acuta), lapasorsa,<br />
luhtahuitti (Porzana porzana, Ldir), luhtakana (Rallus<br />
aquaticus) ja rytikerttunen. Järven vesilintujen pesimälajisto,<br />
joka vuonna 1997 käsitti 9 lajia, on pysynyt<br />
melko samanlaisena 1970-luvun puolivälistä lähtien.<br />
Jouhisorsa lienee tosin hävinnyt lajistosta ja mustakurkku-uikku<br />
on todennäköisesti kadonnut. Runsain<br />
laji naurulokki on taantunut 1980-luvun huippuvuosista<br />
(1700 paria) 110 pariin (1997) ja v. 2003 laji oli<br />
kadonnut kokonaan. Punajalkaviklosta (Tringa totanus)<br />
saattaa puolestaan tulla uusi pesimälaji, sillä sitä<br />
on tavattu järvellä useampana vuotena. Myös laulu-<br />
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET • 39
Change language