Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ponsse news<br />
TUOTTAVAN puunkorjuun kärjessä<br />
1/<strong>2012</strong><br />
8-PYÖRÄISET<br />
KAATAJAT<br />
PETO PIENINTÄ<br />
14PIIRTOA MYÖTEN<br />
ROMANOVIN<br />
18KONEET<br />
AVAIMENA<br />
AHKERAT<br />
22TYÖNTEKIJÄT
Rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Tord Ödmark, MT Gallrarna<br />
savotan sankarit<br />
Jonas Filtvedt, GM Skogsdrift As<br />
PONSSE NEWS 1 • <strong>2012</strong><br />
Sisällys<br />
Pääkirjoitus...........................................................................................3<br />
Rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Kahdeksanpyöräiset kaatajat.....................................................................4<br />
Koulutuksella paremmaksi.......................................................................10<br />
<strong>Ponsse</strong>n oppeja Venäjälle........................................................................12<br />
Ruotsin <strong>Ponsse</strong> rientää apuun.................................................................13<br />
Peto pienintä piirtoa myöten....................................................................14<br />
Huoltoterveiset Komista..........................................................................16<br />
Romanovin koneet.................................................................................18<br />
SAVOTAN SANKARIT<br />
Avaimena ahkerat työntekijät...................................................................22<br />
Kuinka tytöstä tuli metsäkonekuski............................................................26<br />
Laatu ei katso ikää.................................................................................29<br />
Metsämaailma<br />
Puulla parempiin päiviin...........................................................................30<br />
Einari Vidgrénin säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille........................32<br />
Sukunsa innostama puunkaataja...............................................................34<br />
Metsään ei meinaa ehtiä.........................................................................35<br />
Pellolta metsätöihin................................................................................36<br />
Kun luottamus toimii..............................................................................37<br />
Metsä kutsui miestä...............................................................................38<br />
Käytetyllä koneella alkuun........................................................................39<br />
Ammatti verissä....................................................................................40<br />
Markkinakatsaus: Liettua........................................................................41<br />
Savottauutiset<br />
Uutta vauhtia <strong>Ponsse</strong>n sponsoroitaviin......................................................42<br />
Uusi ilme <strong>Ponsse</strong> internet-sivuille..............................................................42<br />
<strong>Ponsse</strong>n Comfort sai kunniamaininnan Fennia Prize -kilpailussa.....................43<br />
Vuoden 2011 kotimaan asiakaspalvelija ja huoltopalvelukeskus......................43<br />
Product specialist Dan Fuhrer vahvistaa <strong>Ponsse</strong>n palveluita Länsi-Kanadassa..43<br />
Tapahtumia 2011-<strong>2012</strong>.........................................................................44<br />
Paluu <strong>Ponsse</strong> AB:n johtoon.....................................................................46<br />
Etelä-Amerikan tuntija uskoo <strong>Ponsse</strong>n tuotteisiin ja palvelukulttuuriin..............47<br />
Tervehdys Vieremältä,<br />
Elämme Euroopassa keskellä suurta myllerrystä. <strong>Ponsse</strong>lla muutokset alkoivat näkyä<br />
tilauskannassa syksyllä 2011, jolloin ennätyskova kysyntä alkoi taittua. Olemme tottuneet<br />
alalle tyypilliseen jatkuvaan muutokseen sekä markkinoilla että omassa toiminnassamme.<br />
Etenemme investoinneissa suunnitelmien mukaisesti. Viimevuotisten<br />
tehdasinvestointien ansiosta painotamme tänä vuonna investointeja huoltopalveluihin.<br />
Asiakaspalveluumme vaikuttavista investoinneista suurimmat ovat Iisalmen logistiikkakeskus<br />
ja Jyväskylän huoltopalvelukeskus. Muita isoja hankkeita toteutamme<br />
Pitkärannassa Venäjällä, missä rakennetaan huoltopalvelukeskusta.<br />
<strong>Ponsse</strong>n tehdas on toiminut suunnitellulla tahdilla koko alkuvuoden. Keväällä tuotantoa<br />
haastoi runsas uusien tuotteiden sarjavalmistuksen aloittaminen. Tuotekehityksessä<br />
puolestaan oli kiirettä uusien tuotteiden protomallien ja nollasarjojen kanssa.<br />
Myös 3B-moottoreiden tuotantoon saatto on pitänyt ponsselaiset kiireisenä. Nyt kaikki<br />
6-sylinteriset konemallit ovat uusien päästövaatimusten mukaisia ja koneet normaalissa<br />
sarjavalmistuksessa. Moottorien ohella suurimpia uudistuksia ovat PONSSE<br />
Comfort -käyttöliittymä ja OPTI6, jossa PC-tietokone on integroitu näyttöyksikön sisälle.<br />
Pieniä, mutta tärkeitä muutoksia on tehty erityisesti koneiden huollettavuuden<br />
parantamiseksi helpottamaan käytännön arkea savotalla.<br />
Pehmeiden maiden ympäristöystävällinen ja tuottava puunkorjuu on ollut monella<br />
markkinalla ajankohtainen kysymys. 8-pyöräiset harvesterit alhaisine pintapaineineen<br />
ovat vastanneet tarpeeseen. Metkossa esittelemme uuden 10-pyöräisen kuormatraktorin<br />
PONSSE Buffalo 10w:n, jossa lisäpyöräparin hydraulinen nostotoiminto<br />
mahdollistaa heikosti kantavien maiden puunkorjuun normaalikalustolla.<br />
Kiireisen messusyksyn suurin tapahtumana on FinnMETKO-messut, jossa olemme<br />
vahvasti mukana. Metko on ollut meille aina mukava tapahtuma tavata asiakkaita<br />
ja yhteistyökumppaneita sekä esitellä kattavasti tuotevalikoimamme.<br />
Keskitymme vankasti tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon<br />
sekä valmistukseen ja olemme avoimin mielin kehittämässä asiakkaidemme kanssa<br />
entistä parempia metsäkoneita. Usko on kova:<br />
haastavasta tilanteesta huolimatta katsomme<br />
luottavasti tulevaisuuteen ja jatkamme ponsselaisella<br />
meiningillä eteenpäin.<br />
Toivotan kaikille hyvää syksyä ja<br />
rapsakkaa pakkastalvea!<br />
Metsämaailma<br />
Marko Kohvakka<br />
Kansikuvassa: Trond Myrslo, Myrslo Skogavvirkning AS<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1/<strong>2012</strong><br />
<strong>Ponsse</strong>n asiakaslehti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille<br />
Julkaisija:<br />
<strong>Ponsse</strong> Oyj, <strong>Ponsse</strong>ntie 22, 74200 Vieremä<br />
Tilaukset ja palaute: puh 020 768 800, ponssenews@ponsse.com<br />
Lehti on tilaajille maksuton.<br />
Toimitus:<br />
<strong>Ponsse</strong> Oyj<br />
Taitto:<br />
Työmaa, www.tyomaa.com<br />
Kirjapaino:<br />
Erweko Oy<br />
Osoitelähde:<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> –asiakaslehden postitusrekisteri ja<br />
<strong>Ponsse</strong>n asiakasrekisteri<br />
Juho Nummela<br />
Toimitusjohtaja<br />
Savottauutiset<br />
Esapekka Lappi<br />
Olemme uudistaneet asiakaslehtemme tilaajarekisterin. Mikäli ette ole vahvistaneet<br />
tilaustanne edellisen numeron mukana lähetyllä palautekortilla, pyydämme<br />
uusimaan tilauksenne ponssenews@ponsse.com tai puh. 020 768 800.<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 3
8-pyöräiset kaatajat<br />
Parhaimmillaan rinteillä ja pehmeässä maastossa<br />
KAHDEKSAN-<br />
PYÖRÄISET<br />
KAATAJAT<br />
8-pyöräisten harvestereiden suosio on vauhdittanut <strong>Ponsse</strong>n menoa. Vieremän tehtaan<br />
kokonaistuotannosta jo noin 70 % on 8-pyöräisiä metsäkoneita. Suosio on kasvanut<br />
nopeasti – <strong>Ponsse</strong> toi uudelleen 8w-harvesterit markkinoille kesällä 2009 Ruotsin Elmia<br />
Wood -messuilla. Nyt 8-pyöräisiä harvestereita on saatavilla kaikissa kokoluokissa.<br />
– Tarve lähti asiakkaiden käyttötarpeista.<br />
6-pyöräiset menevät edelleenkin hyvin<br />
kaupaksi, mutta 8-pyöräisillä saatiin<br />
enemmän vaihtoehtoja asiakkaillemme.<br />
Puunkorjuu kelirikon aikana ja pehmeiltä<br />
mailta on ollut hankalaa tai jopa<br />
mahdotonta, ja jyrkimmät rinteet ovat olleet<br />
harvestereiden saavuttamattomissa.<br />
Myös ympäristönäkökohdat ovat entistä<br />
painavammassa roolissa yrittäjän konevalinnoissa,<br />
myynti- ja markkinointijohtaja<br />
Jarmo Vidgrén kertoo. Vidgrénin<br />
mukaan 8-pyöräisten suosiota on vauhdittanut<br />
myös muutokset puunkorjuun<br />
toimintaympäristössä. Teollinen puunkorjuu<br />
on siirtynyt yhä haastavampiin<br />
maastoihin – pehmeille maille ja jyrkkiin<br />
rinteisiin. Useilla markkinoilla istutusmetsät<br />
sijaitsevat rinteissä ja tasamaa<br />
käytetään viljelyyn.<br />
– 8-pyöräisyyden ansiosta koneiden<br />
vakaus ja ajettavuus ovat oleellisesti parantuneet<br />
ja pintapaineet ovat ylivoimaisen<br />
alhaiset. Kahdeksalla pyörällä pystytään<br />
menemään huomattavasti vaikeampiin<br />
ja pehmeämpiin maastoihin. Käyttökohteiden<br />
laajennuttua puunkorjuu<br />
on tehokkaampaa myös erikoiskohteissa.<br />
Yrityksen kannattavuuden ratkaisee<br />
usein koneiden laajakäyttöisyys, kun kallis<br />
erikoiskalusto hankkii hintansa takaisin<br />
varsin hitaasti.<br />
– 8-pyöräisinä koneet pääsevät leimikoille<br />
pidempään myös kelirikon aikana<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
ja kalliita seisokkeja on saatu lyhennettyä.<br />
Seisokkiaikojen lyhentyminen tarkoittaa<br />
yrityksen kannattavuuden parantumisen<br />
lisäksi kuljettajien työllistymistä<br />
paremmin ympäri vuoden, Jarmo<br />
Vidgrén sanoo.<br />
Vakaa kone on tärkeä myös rinnetyömaiden<br />
ulkopuolella. Kun nykyiset<br />
metsäkoneet ovat huippuunsa viritetyn<br />
tuottavia, lisätehoja ei haeta enää tehokkaammista<br />
koneista vaan virkeänä työskentelevästä<br />
ammattitaitoisesta koneenkuljettajasta.<br />
Vakaa työympäristö ja koneen<br />
helppokäyttöisyys auttavat kuljettajaa<br />
jaksamaan pidempinäkin päivinä<br />
läpi työuran.<br />
PONSSE Fox<br />
Teho<br />
Harvesteripää<br />
Nosturi<br />
Nettopaino<br />
Tyypillinen paino<br />
Vetovoima<br />
145 kW<br />
H5, H6<br />
C22<br />
17 700 kg<br />
18 200 kg<br />
155 kN<br />
PONSSE Ergo 8w<br />
Teho<br />
Harvesteripää<br />
Nosturi<br />
Nettopaino<br />
Tyypillinen paino<br />
Vetovoima<br />
205 kW<br />
H7<br />
C4, C44<br />
19 900 kg<br />
20 500 kg<br />
180 kN<br />
PONSSE Bear 8w<br />
Teho<br />
240 kW<br />
Harvesteripää<br />
H8<br />
Nosturi<br />
C6, C55<br />
Nettopaino<br />
24 500 kg<br />
Tyypillinen paino<br />
27 900 kg<br />
Vetovoima (normaalit telit) 230 kN<br />
Miller Timber Services,<br />
Oregon, USA<br />
8-pyöräinen harvennusharvesteri<br />
PONSSE Fox hoitaa harvennukset tarkasti,<br />
maastoa säästäen. C22-nosturi sijaitsee<br />
muista PONSSE malleista poiketen<br />
lähellä ohjaamoa, mikä takaa hyvän<br />
näkyvyyden ja optimaalisen painojakauman.<br />
H5-harvesteripäällä varustettuna<br />
nosturin ulottuma on 11 m. Foxin pintapaine<br />
jää jopa ihmisen jalanjälkeä alhaisemmaksi<br />
(240 g/cm2), joten se soveltuu<br />
pehmeiden maiden puunkorjuuseen<br />
erinomaisesti.<br />
PONSSE Ergo on vakiinnuttanut asemansa<br />
ergonomisena ja tehokkaana<br />
harvesterina. Kaksipiirihydrauliikalla<br />
varustettu PONSSE Ergo 8w tarjoaa tehokkuutta<br />
rinnetyömaille ja muutoin<br />
vaativiin kohteisiin. Lisätyllä vetovoimalla<br />
ja tasapainotetuilla teleillä Ergon kulku<br />
on erinomainen rinteitä kiivetessä ja<br />
alamäkeen jarrutellessa. Alhaisten pintapaineiden<br />
ansiosta Ergo kantaa myös<br />
pehmeillä mailla, kun maanpinnan rikkoutuminen<br />
ja raiteen muodostus jäävät<br />
minimiin.<br />
Malliston tehokkain harvesteri PONSSE<br />
Bear on osoittautunut käyttäjien käsissä<br />
vakaaksi, vetovoimaiseksi ja suorituskykyiseksi<br />
koneeksi. Bearille on myös esitelty<br />
uusi ulottuva ja voimakas PONSSE<br />
C6 -liukupuominosturi, joka sopii geometrialtaan<br />
erityisen hyvin rinteisiin ja<br />
suuripuustoisille uudistushakkuille. Väkivahvan<br />
nosturin kääntö on toteutettu<br />
kahdella moottorilla, mikä takaa mahtavan<br />
67 kNm:n kääntömomentin nostovoiman<br />
ollessa 310 kNm.<br />
4<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong><br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 5
8-pyöräiset kaatajat<br />
”Selkäongelmat ovat kadonneet vakaamman työympäristön ansiosta.”<br />
PONSSE Bear 8w/C6/H8<br />
Yrittäjä: Andreas Nilzon<br />
Yritys: Kånsab<br />
Sijainti: Nora, Ruotsi<br />
Hakkuut: Sekametsää Bergslagenin alueella<br />
Keski-Ruotsissa, keskimääräinen<br />
runkotilavuus noin 0,45 m 3 . Kuusikot<br />
ovat alueella usein kosteita ja männiköt<br />
kivisiä.<br />
Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet<br />
merkitsevät sinulle eniten työssäsi<br />
– Bear on noin 15 % tuottavampi kone<br />
kuin Ergo (meillä on käytössämme myös<br />
PONSSE Ergo 6w/C4/H7). Koneen tasapaino<br />
on suorastaan ilmiömäinen. Nosturia<br />
voi käyttää täydellä ulottumalla kaikilla<br />
työmailla. Suurin syy tuottavuuden<br />
nousuun on se, että 8-pyöräisen hytissä<br />
on tasaista 6-pyöräiseen verrattuna. Kuljettaja<br />
ei näin ollen väsy niin nopeasti.<br />
8-pyöräisen koneen maavara (690 mm)<br />
on paljon parempi 6-pyöräiseen verrattuna,<br />
mikä helpottaa työskentelyä kivisessä<br />
maastossa. Mitä tulee pintapaineisiin,<br />
<strong>Ponsse</strong>n koneiden kanssa ei ole ollut ikinä<br />
ongelmia. <strong>Ponsse</strong>n koneisiin on ollut<br />
myös helppo tottua muiden konemerkkien<br />
jälkeen.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Olen ollut 8-pyöräisen harvesterin valintaan<br />
enemmän kuin tyytyväinen, sillä<br />
minulla on ollut aikaisemmin ongelmia<br />
selän kanssa. Selkäongelmat ovat<br />
kadonneet vakaamman työympäristön<br />
ansiosta.<br />
PONSSE Ergo 8w/C4/H7, 2 kpl<br />
(v. <strong>2012</strong>)<br />
Logging supervisor Dmitri Krasnikevitš<br />
Yritys: ZAO Intersolar<br />
Sijainti: Pietari, Venäjä<br />
Yrityksen harvesterit: PONSSE Ergo 6w/<br />
HN 125/H73e, PONSSE Ergo 6w/C4/H7.<br />
Hakkuut: Pyöreää puutavaraa, suunnitelmissa<br />
korjuumäärien ja korjattavien<br />
tavaralajien lisäys<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet<br />
ja miksi<br />
– Toimimme Kaakkois-Leningradin alueen<br />
erittäin vaikeissa olosuhteissa. Alueella<br />
on vetistä maastoa ja heikosti kantavaa<br />
savimaata, paljon soita ja vesialueita<br />
yhdistettynä kosteaan, merelliseen<br />
ilmastoon. Maaston heikon kantavuuden<br />
vuoksi valitsimme kahdeksanpyöräisen<br />
Ergon. Koneen pintapaineet ovat<br />
erittäin alhaiset, mikä on näissä olosuhteissa<br />
oleellisen tärkeää. Kone ei säikähdä<br />
mutaa ja kosteikkoja. Kone on myös<br />
6-pyöräistä vakaampi. Haluan vielä mainita<br />
erikseen uudet PONSSE Comfort<br />
-hallintakahvat – kahvojen ergonomia<br />
on parantunut huomattavasti. Nosturi<br />
on toiminut moitteettomasti, mutta haluamme<br />
tulevaisuudessa kokeilla C44-<br />
liikeratanosturia. Harvesteripää on voimakas,<br />
nopea ja erittäin mittatarkka.<br />
Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet<br />
merkitsevät sinulle eniten työssäsi<br />
– Optissa on uusia hyödyllisiä ominaisuuksia,<br />
joista omassa työssäni puunkorjuun<br />
esimiehenä ovat tärkeitä mahdollisuus<br />
seurata koneen tuottavuutta<br />
kuljettajittain, päivittäin, leimikoittain.<br />
Voin seurata jatkuvasti harvesterin suorituskykyä,<br />
polttoaineen kulutusta ja seisokkeja.<br />
Tiedän, että nämä harvesterit<br />
selviytyvät annetuista urakoista ja tuovat<br />
yrityksellemme voittoa. Tähän saakka<br />
olemme käyttäneet harvesterina kuusipyöräistä<br />
Ergoja. Kun meille tuli uudet<br />
kahdeksanpyöräiset Ergot, kuljettajamme<br />
koulutettiin Pietarissa OOO <strong>Ponsse</strong>lla.<br />
Näin ollen kuljettajilla ei ollut mitään<br />
vaikeuksia siirtyä uusiin koneisiin.<br />
Ainoastaan uusien kahvojen käyttö oli<br />
opeteltava.<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
PONSSE Ergo 8w/C4/H7 (vm. 2011)<br />
Yrittäjä: Jon Eilert Bøgset<br />
Yritys: Namdalseid Skogsdrift AS<br />
Sijainti: Namdalseid, Norja<br />
Hakkuut: Työskentelemme usein hankalassa maastossa,<br />
jossa maaperä on jyrkkää, kumpuilevaa ja vetistä. Metsätyypit<br />
ja hakkuutyön luonne vaihtelevat paljon.<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi<br />
– Koneen parhaita ominaisuuksia ovat sen vakaus ja ketteryys.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Kone vastaa täysin odotuksiani. Koneessa ei ole esiintynyt<br />
juurikaan ongelmia eikä häiriöitä. Se on toiminut hyvin ja<br />
seisonta-aika on jäänyt vähäiseksi. Siirtyminen Timberjack<br />
1470 -harvesterista onnistui erittäin hyvin. Koneenvaihto on<br />
sujunut kuljettajiltani erinomaisesti.<br />
PONSSE Bear 8w, C6, H8 (vm. 2011)<br />
Yrittäjä: Trond Myrslo<br />
Yritys: Myrslo Skogavvirkning AS<br />
Sijainti: Steinkjer, Norja<br />
Hakkuut: Erittäin paljon hankalaa maastoa ja paljon lunta.<br />
Jyrkkää, kivistä ja vetistä. Paikoittain järeää vanhaa metsää.<br />
Harvesteripäät joutuvat kovalle koetukselle.<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja miksi<br />
– Koneen parhaita ominaisuuksia ovat tehokas harvesteripää,<br />
joka käsittelee kaiken sekä koneen erinomainen vakaus,<br />
huikea ketteryys ja erittäin voimakas nosturi. Vaikka kone<br />
onkin iso ja melko painava, se liikkuu maastossa erittäin<br />
hyvin. Moitteeton suorituskyky.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Kone ylittää odotukseni. Ostin ensimmäisen <strong>Ponsse</strong>ni,<br />
Buffalon, tammikuussa 1996.<br />
PONSSE Ergo 8w/C4/H7<br />
Toimitusjohtaja ja omistaja:<br />
Sergey Gainanov<br />
Yritys: Techno-Trade-98, perustettu<br />
vuonna 2000<br />
Sijainti: Krasnojarsk, Siperia, Venäjä<br />
Hakkuut: Tukkipuuta uudistushakkuuleimikolla<br />
sekä pienehkö harvennussavotta.<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet<br />
ja miksi<br />
– Korjasimme aluksi puuta moottorisahalla<br />
ja juontotraktorilla, ensimmäisen<br />
PONSSE koneketjun hankimme 2011.<br />
Yrityksellämme ei ollut käytössä vastaavaa<br />
puunkorjuutekniikkaa aiemmin.<br />
Pääsimme Ergolla heti ensimmäisestä<br />
päivästä lähtien hyviin tuloksiin, koneen<br />
suorituskyky ja taloudellisuus ovat olleet<br />
erinomaisia. Itse en aja harvesteria,<br />
mutta luotan koneenkuljettajiemme positiiviseen<br />
palautteeseen. Nosturin ulottuvuus<br />
sekä koneen käytettävyys, luotettavuus<br />
ja ergonomia ovat olleet kuljettajiemmekin<br />
mukaan erinomaiset. Kiitos<br />
kuuluu toki myös ammattitaitoisille<br />
kuljettajille, joilla oli itsestäni poiketen<br />
aiempaa kokemusta kilpailevista konemerkeistä.<br />
Lyhyen käyttökokemuksen<br />
jälkeen kuljettajat olivat valmiita kiittämään<br />
koneen tekniikkaa kilpailijoitaan<br />
paremmaksi. Iso merkitys oli myös onnistuneilla<br />
käyttökoulutuksilla.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Kyllä, suunnittelemme toimintamme<br />
laajentamista ja myös seuraava harvesterimme<br />
tulee olemaan PONSSE Ergo 8w.<br />
6<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong><br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 7
PONSSE Ergo 8w<br />
8-pyöräiset kaatajat<br />
Yrittäjä: Pete Gallick<br />
Sijainti: Wisconsin, USA<br />
Hakkuut: Uudistushakkuita lehtipuumetsässä<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet ja<br />
miksi<br />
Parasta uudessa 8w Ergossa on sen työmukavuus. Kone<br />
on työskenneltäessä vakaa ja ajomukavuudeltaan<br />
erinomainen. Kone on uskomattoman tehokas H7-<br />
harvesteripäällä varustettuna. Pidän myös uudesta<br />
hydraulisesta runkolukosta, joka on jämäkkä ja toimii<br />
ajettaessa iskunvaimentimena kulkua pehmentäen.<br />
PONSSE Fox/C22/H6<br />
Yrittäjä: Tord Ödmark<br />
Yritys: MT Gallrarna, perustettu 2002<br />
Sijainti: Skorped (Västernorrland), Ruotsi<br />
Konekalusto: PONSSE Fox ja 2 kpl<br />
PONSSE Buffalo –kuormatraktoreita<br />
Hakkuut: 60 % uudistushakkuita, 40 %<br />
harvennusta<br />
Henkilökunta: Kaksi omistajaa, kolme<br />
työntekijää (kaksi metsäkoneenkuljettajaa<br />
ja lavettikuski)<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet<br />
ja miksi<br />
– Fox on toiminut hyvin, siinä on ollut<br />
erittäin vähän vikoja. Fox on erittäin kuljettajaystävällinen<br />
– se on kuin limusiini<br />
verrattuna Beaveriin ja Timberjackiin,<br />
joilla ajoin aikaisemmin. <strong>Ponsse</strong> on helpompi<br />
ajaa kuin Timberjack, sen käsittelyyn<br />
on helppo tottua.<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet<br />
merkitsevät sinulle eniten työssäsi<br />
– Kaikki! Kone on erittäin vakaa ja tuottava,<br />
ennennäkemättömän kuljettajaystävällinen<br />
ja ergonominen.<br />
Myös alhaiset pintapaineet ja ulottuvuus<br />
merkitsevät.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Ehdottomasti, olen suunnattoman tyytyväinen.<br />
PONSSE Ergo 8w/C4/H7 (2011)<br />
Yrittäjä: Per Inge Løberg<br />
Yritys: Gauldal Skog AS<br />
Sijainti: Støren, Norja<br />
Hakkuut: Työskentelemme kaikenlaisessa<br />
maastossa, erittäin jyrkässä, kivisessä<br />
ja järeässä metsässä.<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet<br />
ja miksi<br />
– Ergo 8w:n parhaita ominaisuuksia ovat<br />
vakaus, ketteryys ja käyttövarmuus. Nosturi<br />
on erittäin voimakas ja koneen käyttömukavuus<br />
on hyvä.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Kone on ehdottomasti vastannut odotuksiani.<br />
Aiemmin omistamamme BuffaloDualin<br />
perusteella tiedämme, että<br />
<strong>Ponsse</strong>n koneet ovat kestäviä ja osien<br />
hinnat ovat kohdallaan. Siirtyminen Valmet<br />
941 -harvesterista oli erittäin helppoa.<br />
<strong>Ponsse</strong>n käytön oppii helposti.<br />
PONSSE Bear 8w/C6/H8 (2011)<br />
Yrittäjät: Gunnar ja Harald Evju<br />
Yritys: Lågen Skogsdrift AS<br />
Sijainti: Steinsholt, Norja<br />
Hakkuut: Työskentelemme kaikenlaisessa<br />
maastossa, niin tasamaalla kuin jyrkissä<br />
rinteissäkin. Ajoittain maasto on<br />
erittäin vetistä. Puusto vaihtelee paljon<br />
– metsä voi olla hoitamatonta tai<br />
erittäin järeää.<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet<br />
ja miksi<br />
– Koneen parhaita ominaisuuksia on<br />
erittäin näppärä nosturi sekä koneen<br />
työskentelyvakaus. Elantomme ratkaisee<br />
loppujen lopuksi aina koneen suorituskyky,<br />
ja kone on suorituskykynsä puolesta<br />
erinomainen.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Kone on vastannut täysin odotuksiamme.<br />
Meillä oli aikaisemmin Bear 6w. 8w<br />
on vieläkin ketterämpi ja vakaampi. C6-<br />
nosturin työskentelyalue on erittäin laaja,<br />
josta on etua erityisesti jyrkässä ja vaikeassa<br />
maastossa.<br />
PONSSE Ergo 8w/C4/H7<br />
Yrittäjä: Peter Berntsen<br />
Yritys: Vesthimmerlands<br />
Maskinskovning Aps, perustettu 1998<br />
Sijainti: Aars (Jylland), Tanska<br />
Hakkuut: 1/3 harvennusta, 2/3 uudistushakkuuta,<br />
vuosittainen hakkuumäärä<br />
40 000 m3.<br />
”8w-harvesterit ovat näihin olosuhteisiin<br />
parhaita koneita, joita olemme ajaneet.”<br />
”Koneen parhaita<br />
ominaisuuksia on<br />
erittäin näppärä<br />
nosturi sekä koneen<br />
työskentelyvakaus”<br />
Kuva: Anlegg&Transport<br />
– Vaihdoin korjuukalustomme <strong>Ponsse</strong>n<br />
koneisiin vuonna 2010. Syynä merkin<br />
vaihdokseen oli Ergon 8-pyöräisyys,<br />
vahva C4-liukupuominosturi ja koneen<br />
kaksipiirihydrauliikka, jossa nosturilla<br />
ja harvesteripäällä on erilliset pumput.<br />
Kuormatraktorin vaihdon ratkaisi vahva<br />
nosturi, käytössä on PONSSE Buffalo<br />
K100M+-nosturilla.<br />
Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet<br />
merkitsevät sinulle eniten työssäsi<br />
– <strong>Ponsse</strong>n koneet ovat olleet luotettavia,<br />
vakaita ja vahvoja. Ja luonnollisesti yrittäjä<br />
osaa arvostaa koneen tehokkuutta.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Kokemukset ovat olleet hyviä!<br />
PONSSE Ergo 8w/C4/ H7 ja<br />
PONSSE Bear 8w/C6/H8<br />
Yrittäjä: Brenton Gibson<br />
Yritys: Miller Timber Services<br />
Sijainti: Philomath, Oregon, USA<br />
Hakkuut: Pääasiassa 1. ja 2. harvennuksia<br />
Oregonissa.<br />
Mitkä ovat 8w-harvesterin parhaat ominaisuudet<br />
ja miksi<br />
– Maasto on Oregonissa paikoitellen erittäin<br />
haastavaa ja 8w-harvesterit ovat näihin<br />
olosuhteisiin parhaita koneita, joita<br />
olemme ajaneet. Koneiden parantunut<br />
vakaus 6w-harvestereihin verrattuna on<br />
merkittävää, mikä tulee esille erityisesti<br />
korjattaessa puuta koneen sivuilta jyrkissä<br />
rinteissä. Olemme päässeet 8-pyöräisillä<br />
maastoihin, joihin 6-pyöräisillä ei<br />
ollut asiaa.<br />
Mitkä 8w-harvesterin ominaisuudet<br />
merkitsevät sinulle eniten työssäsi<br />
– Meidän kannaltamme <strong>Ponsse</strong>n nostureilla<br />
on ollut suuri merkitys, sillä niiden<br />
ulottuma on ollut kilpailijoihin verrattuna<br />
omaa luokkaansa. Nosturit toimivat<br />
hyvin PONSSE harvesteripäiden kanssa.<br />
Kun tähän pakettiin lisätään myös 8-pyöräisen<br />
alustan vakaus ja koneen suorituskyky,<br />
kokonaisuus on erinomainen.<br />
Onko 8w-harvesteri vastannut toiveitasi<br />
– Siirryimme <strong>Ponsse</strong>n koneisiin kilpailevista<br />
konemerkeistä vuonna 2004 ostaessamme<br />
6-pyöräisen PONSSE Ergo<br />
-harvesterin. <strong>Ponsse</strong> on ollut kilpailijoitaan<br />
ulottuvampi ja ergonomisempi.<br />
<strong>Ponsse</strong> on ollut tuottavampi ja se on ollut<br />
erittäin luotettava kone.<br />
8<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong><br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 9
autaa, softaa ja serviisiä<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
KOULUTUKSELLA<br />
paremmaksi<br />
Nykyaikaisen simulaattorin puikoissa kohtaavat haasteet ja hauskuus.<br />
<strong>Ponsse</strong>n kotimaan koulutustiimiin<br />
kuuluu käyttökouluttajien ja huoltoneuvojien<br />
lisäksi koulutuspäällikkö Esko Havimäki<br />
ja kouluttajat Heikki Kyllönen ja<br />
Hannu Vauhkonen.<br />
Kouluttamalla enemmän irti<br />
koneista<br />
<strong>Ponsse</strong> vie tekniikka- ja käyttökoulutusten<br />
lisäksi kuljettajakoulutusosaamista<br />
ulkomaille. Metsäkoneenkuljettajien<br />
koulutuksen taso vaihtelee eri maissa.<br />
Joskus sitä ei ole tarjolla ollenkaan. Nykyaikaisen<br />
puunkorjuutekniikan kouluttaminen<br />
on usein konevalmistajan vastuulla.<br />
Korkeatasoisten koulutuspalveluiden<br />
tuottaminen ei ole <strong>Ponsse</strong>lle vain<br />
kuluerä, sillä ammattitaitoiset kuljettajat<br />
ovat puuteollisuudelle elinehto. Kuljettajat,<br />
jotka osaavat hyödyntää koneen<br />
tehokkuuden täysimääräisesti ja hallitsevat<br />
ympäristöystävällisen ja tuottavan<br />
puunkorjuun ovat myös konevalmistajan<br />
etu. Teknologian uudistuessa koulutus<br />
on tarpeen kaikille, myös kokeneille<br />
metsäkoneenkuljettajille.<br />
Suomessa metsäkoneenkuljettajakoulutusta<br />
tarjoaa kahdeksan oppilaitosta.<br />
Nuorisoasteen koulutusohjelma kestää<br />
kolme vuotta ja aikuiskoulutuksen<br />
kesto on keskimäärin 13 kk. Suomessa<br />
metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa<br />
käytetään aktiivisesti metsäkonesimulaattoreita<br />
opetuksen alkuvaiheissa. Simulaattorit<br />
ovat olleet osa <strong>Ponsse</strong>n tuotetarjontaa<br />
vuodesta 1998. Simulaattoreiden<br />
kehittäminen ja tarjonta tukee hyvin<br />
pyrkimyksiä kasvattaa ammattitaitoisten<br />
koneenkuljettajien määrää eri markkinoilla.<br />
Ilman ammattinsa hallitsevia<br />
kuljettajia puunkorjuu ei ole tuottavaa ja<br />
väärä koneenkäyttö vaikuttaa korjuujälkeen<br />
ja metsän tuottoon.<br />
Pelimäiset harjoitusohjelmat<br />
Simulaattoreihin<br />
<strong>Ponsse</strong>n uudet simulaattoreiden harjoitusohjelmat<br />
mahdollistavat tehokkaan<br />
kuljettajakoulutuksen myös pidemmälle<br />
opiskelleiden kuljettajaoppilaiden kanssa.<br />
<strong>Ponsse</strong>n metsäkonesimulaattorit sisältävät<br />
nyt vakio-ominaisuutena valmiita<br />
harjoitusohjelmia opettajien ja oppilaiden<br />
käyttöön.<br />
Simulaattoriharjoituksissa kuljettajaoppilaan<br />
ei tarvitse keskittyä kuin muutamaan<br />
asiaan kerrallaan. Osaamistason<br />
kartuttua voidaan siirtyä uusiin oppimis-<br />
kohteisiin. Esim. ensimmäisissä harjoituksissa<br />
keskitytään kuormaajan käyttöön<br />
siten, että oppilas tavoittelee kuormaajalla<br />
simulaattorin luomia tavoitepisteitä.<br />
Tavoitepisteiden etäisyyttä ja sijaintia<br />
vaikeutetaan pikkuhiljaa ja siirrytään<br />
kuormaus- ja purkuharjoituksiin. Vaativammissa<br />
harjoituksissa oppilas harjoittelee<br />
työnsuunnittelua.<br />
Simulaattoriharjoitusten kiinnostavuutta<br />
on lisätty tekemällä harjoitteista<br />
pelimäisempiä. Harjoitusohjelmassa on<br />
mukana suoritusta mittaavia pisteytyksiä.<br />
Pisteytysten avulla kiinnitetään huomioita<br />
kussakin harjoituksessa oleviin<br />
keskeisiin asioihin. Näin simulaattorin<br />
avulla voidaan jo heti opetuksen alkuvaiheessa<br />
kouluttaa tehokkaat ja tuottavat<br />
metsäkoneen käyttötavat. Osaamistason<br />
mukaan voidaan seurata harjoitukseen<br />
kulunutta aikaa tai samanaikaisesti sekä<br />
aikaa että kahmarin kulkemaa matkaa.<br />
Oppilas saa jokaisesta suorituksesta selkeän<br />
raportin ja voi myöhemmin palata<br />
samaan harjoitukseen testaamaan taitojen<br />
karttumista.<br />
Harjoitusten ja suoritusten hallintaan<br />
<strong>Ponsse</strong>n simulaattorisuunnittelun yhteistyökumppani<br />
Creanex on rakentanut<br />
SimTrainer -sovelluksen. SimTrainer-koulutustenhallinta<br />
keskustelee metsäkonesimulaattoreiden<br />
kanssa siten, että kouluttaja<br />
voi myös itse rakentaa haluamansa<br />
kurssin. Kun oppilas kirjautuu järjestelmään,<br />
SimTrainer opastaa tekemään halutut<br />
harjoitukset ja tallentaa suoritukset<br />
kouluttajan haluamaan paikkaan.<br />
<strong>Ponsse</strong> edistää metsäkoneenkuljettajien<br />
koulutusta uudistamalla koulutustuotteitaan<br />
ja palveluitaan. Uudet koulutuspalvelut<br />
tukevat ammattikuljettajien lisäkoulutusta<br />
ja simulaattoreiden uudet<br />
harjoitusohjelmat tehostavat kuljettajaopiskelijoiden<br />
koulutusta.<br />
<strong>Ponsse</strong>n kotimaan<br />
koulutustarjonta<br />
<strong>Ponsse</strong>lla laajennettiin asiakkaiden koulutustarjontaa<br />
perinteisistä koneenkäyttö-<br />
ja huoltokoulutuksista täydennyskoulutuspalveluihin<br />
reilu kolme vuotta<br />
sitten. <strong>Ponsse</strong>n tarjoamissa uusia koulutuspalveluissa<br />
keskitytään uusien tekniikoiden<br />
hallinnan tehostamiseen, puutavaramittauksen<br />
tarkkuuden lisäämiseen,<br />
taloudelliseen metsäkoneen käyttöön ja<br />
työnsuunnitteluun.<br />
Kolmen vuoden aikana koulutuksiin<br />
on osallistunut jo yli 1000 metsäkoneyrittäjää<br />
ja -kuljettajaa sekä metsäyhtiöiden,<br />
sahojen ja metsäkonekoulujen<br />
henkilökuntaa. Koulutuskokeilusta saadun<br />
palautteen myötä metsäkoneiden<br />
tekniikkaan ja käyttöön keskittyvät täydennyskoulutukset<br />
vakiintuvat nyt osaksi<br />
<strong>Ponsse</strong>n jatkuvaa koulutustarjontaa.<br />
Koulutuspäällikkö Esko Havimäen<br />
mukaan <strong>Ponsse</strong> on lisännyt koulutustarjontaa<br />
asiakkailta saadun palautteen<br />
pohjalta.<br />
– Ammattikuljettajien tiiviin täydennyskoulutuksen<br />
tarve on ollut ilmeinen.<br />
Kuljettajat haluavat pysyä tekniikan kehittymisen<br />
mukana ja he hakevat keinoja<br />
tehdä työstä entistä taloudellisempaa<br />
ja tuottavampaa. Täsmäkoulutukset<br />
voidaan räätälöidä kuljettajien tarpeiden<br />
mukaisesti. Kuljettajilla ja yrittäjillä ei ole<br />
aikaa pitkiin koulutusjaksoihin vaan he<br />
vaativat tiivistä koulutuspakettia, josta on<br />
heille välitöntä käytännön hyötyä. Usein<br />
kuljettajat ovat tottuneet tekemään asioita<br />
omalla tavallaan ja työtä voidaan helpottaa<br />
jo pienilläkin toimintatapojen tai<br />
koneen säätömuutoksilla.<br />
– Kun olemme koko ajan asiakkaiden<br />
kanssa tiiviissä yhteistyössä, opimme<br />
myös koulutuspuolella. Saamme<br />
toisiltamme hyviä käytännön vinkkejä,<br />
kuinka asioita voi tehdä helpommin ja<br />
tehostaa toimintaa. Tähän pätee hyvin<br />
suomussalmelaisen yrittäjän viisas toteamus,<br />
ettei tieto jakamalla keneltäkään<br />
vähene. Myös koulutus on aina vuorovaikutusta,<br />
josta myös me itse opimme,<br />
Havimäki kertoo.<br />
Vahvasti mukana tutkimuksessa<br />
Koneiden kehittämisen lisäksi yhteistyö<br />
alan tutkimuslaitosten kanssa puunkorjuun<br />
menetelmätutkimuksessa on tärkeää.<br />
Menetelmätutkimuksen kohteita<br />
ovat viime vuosina olleet erityisesti pehmeiden<br />
maiden puunkorjuuratkaisut ja<br />
energiapuun joukkokäsittelyn kehittäminen,<br />
joissa <strong>Ponsse</strong> on tehnyt yhteistyötä<br />
mm. Metsähallituksen kanssa. Työntutkimuksessa<br />
simulaattori toimii erinomaisena<br />
välineenä. Yhteistyötä on tehty<br />
Metsäntutkimuslaitos Metlan kanssa, joka<br />
on tutkinut mm. erilaisia tapoja tuoda<br />
puutavaralajit tienvarteen. Simulaattorissa<br />
voidaan toistaa sama tilanne aina uudestaan<br />
ja eri tapojen vertailu on oikeita<br />
metsäolosuhteita helpompaa.<br />
10<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 11
autaa, softaa ja serviisiä<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
<strong>Ponsse</strong>n oppeja Venäjälle<br />
Ensimmäisiä tavaralajimenetelmän koneita tuli Venäjän puunkorjuumarkkinoille<br />
jo 80-luvulla. Alan koulutus ei kuitenkaan juuri hyödynnä nykyaikaista<br />
puunkorjuuteknologiaa, vaikka puuta korjataan kasvavassa määrin<br />
tavaralajimenetelmän koneilla. <strong>Ponsse</strong> on vuodesta 2007 alkaen ollut aktiivisesti<br />
mukana järjestämässä paikallista metsäkoneenkuljettaja- ja asentajakoulutusta.<br />
OOO <strong>Ponsse</strong>n koulutuspalveluista vastaavan<br />
Arbo Louken mielestä myös konevalmistajalla<br />
on oltava vastuuta metsäalan<br />
koulutuksesta.<br />
– Konevalmistajalla on paras tietotaito<br />
koneen tekniikasta ja tehokkaimmatkaan<br />
metsäkoneet eivät ole tuottavia ilman<br />
osaavia koneenkuljettajia. Oman<br />
henkilökuntamme korkea osaamisen taso<br />
ratkaisee konekaupassa paljon. Ammattitaitoiset<br />
asentajat ja kouluttajat ovat<br />
edellytys pitkille asiakassuhteille.<br />
– Metsäalalle hakeutuvien opiskelijoiden<br />
määrät ovat olleet Venäjällä voimakkaassa<br />
laskussa ja nuoria on vaikea<br />
saada kiinnostumaan metsäalan töistä.<br />
Nykyaikaiset koneet tarjoavat kuitenkin<br />
hyvän ja kiinnostavan työympäristön ja<br />
alan palkkaus on kilpailukykyinen, Louke<br />
toteaa.<br />
<strong>Ponsse</strong>n Venäjän tytäryhtiö perustettiin<br />
vuonna 2005. Koulutusten kehittäminen<br />
lähti aluksi paikallisen henkilökunnan<br />
ja asiakkaiden koulutuksesta<br />
palveluverkoston laajentuessa. Ensimmäinen<br />
oppilaitosyhteistyö käynnistettiin<br />
Moskovan metsäyliopiston kanssa<br />
2007.<br />
PONSSE metsäkoneenkuljettajien ja<br />
-asentajien koulutustiloja on yhteensä 17<br />
Arbo Louke (oik) ja ZAO Intersolarin Dmitri<br />
Krasnikevich (toinen vas) vierailulla Suomessa<br />
vaihtamassa kokemuksia Ergo 8w -harvesterista<br />
suomalaisten ammattimiesten kanssa.<br />
Tommolansalmen työnäytös elokuussa <strong>2012</strong> .<br />
Kouluttaja Nikolai Chernutski kuvassa oikealla.<br />
eri puolilla Venäjää. Koulutustiloissa on<br />
mm. PONSSE simulaattorit, halkaistuja<br />
koulutuskomponentteja ja venäjäksi<br />
käännettyä koulutusmateriaalia koneiden<br />
käytöstä ja huollosta.<br />
– Tänä päivänä yrittäjien on Venäjällä<br />
jopa helpompaa saada koneilleen<br />
rahoitus, jos heillä on ammattitaitoisia<br />
kuljettajia ajamaan koneita. Koulutuksen<br />
järjestäminen on siten usein avainasemassa<br />
konekauppoja silmällä pitäen.<br />
Olemme olleet aktiivisesti mukana kuljettajakoulutuksen<br />
kehittämisessä ja vieneet<br />
paikallisiin oppilaitoksiin koulutusosaamistamme.<br />
Suuressa maassa asiat<br />
tapahtuvat kuitenkin paikoitellen hitaasti<br />
ja tarvittaisiin tiivistä yhteistyötä eri tahojen<br />
välillä, jotta koulutusjärjestelmää<br />
saataisiin kokonaisuudessaan kehitettyä.<br />
Joillakin korjuualueilla, kuten Tomskissa,<br />
kuljettajapuute haittaa jo yrittäjien konehankintoja,<br />
Arbo Louke kertoo.<br />
Kouluttaja Nikolai Chernutski<br />
OOO <strong>Ponsse</strong>lla työskentelevä Nikolai<br />
Chernutski aloitti <strong>Ponsse</strong>lla vuonna<br />
2007 kouluttaja-asentajana. Metsäkoneiden<br />
parissa hän on tehnyt töitä vuodesta<br />
2003.<br />
– Parasta tässä työssä on matkustelu.<br />
Venäjä on suuri maa ja matkapäiviä<br />
kertyy kuukaudessa 2-4 viikkoa. Nautin<br />
siitä, että saan ratkaista ongelmia ja auttaa<br />
asiakkaita, jälleenmyyjiä tai asentajia.<br />
Viihdyn työssäni erinomaisesti ja teen tätä<br />
työtä mielelläni, Chernutski kertoo.<br />
Chernutski kouluttaa koneen käyttöä<br />
ja huoltoa sekä asiakkaiden että jälleenmyyjäverkoston<br />
henkilökunnalle.<br />
– Hyödynnämme koulutuksissa myös<br />
simulaattoria. Yleensä koulutuksen teoriaosuus<br />
käydään läpi simulaattorilla,<br />
jonka jälkeen siirrytään koulutukseen<br />
oikeassa työympäristössä. Perusteellinen<br />
koulutus on erittäin tärkeää, jotta kone<br />
pysyy kunnossa ja on tuottava. Mielestäni<br />
yrityksen menestyksestä jopa 80 %<br />
riippuu kuljettajan ammattitaidosta ja<br />
pätevästä työnjohdosta hakkuutyömailla,<br />
Chernutski arvioi.<br />
– Itse opin uutta parhaiten, kun pääsen<br />
yksin metsään uuden koneen kanssa.<br />
Toki koulutuspäivät pari kolme kertaa<br />
vuodessa <strong>Ponsse</strong>n tehtaalla ovat niin<br />
ikään erittäin tärkeitä uusien asioiden<br />
oppimisessa.<br />
Ruotsin <strong>Ponsse</strong> rientää apuun<br />
7 470 varaosaa, 29 palveluntuottajaa ja 66 mekaanikkoa, yksi ehdoton tavoite: asiakkaan<br />
kone pidetään käynnissä sijainnista riippumatta.<br />
– Pyrimme auttamaan asiakasta niin nopeasti<br />
kuin se ylipäänsä on mahdollista,<br />
kertoo <strong>Ponsse</strong> AB:n uusi huoltopalvelupäällikkö<br />
Johan Bruun.<br />
<strong>Ponsse</strong> AB:llä on 29 sopimushuoltajan<br />
verkosto, joka kattaa Ruotsin pohjoisesta<br />
Haaparannasta etelän Nävlingeen.<br />
<strong>Ponsse</strong>n pääkonttori sekä huolto- ja varaosapalvelut<br />
sijaitsevat Surahammarissa.<br />
<strong>Ponsse</strong>n sopimushuoltajilla on yhteensä<br />
66 huoltoasentajaa, minkä lisäksi Ruotsissa<br />
palvelee seitsemän <strong>Ponsse</strong>n omaa<br />
huoltoasentajaa.<br />
Tämä porukka pitää <strong>Ponsse</strong>n Ruotsin<br />
huoltopalvelut käynnissä.<br />
– <strong>Ponsse</strong> on luonut itsenäisten palveluntuottajien<br />
verkoston saadakseen<br />
Ruotsiin maantieteellisesti kattavan<br />
huoltopalvelujärjestelmän. Meillä on sopimushuoltajille<br />
jatkuva koulutusohjelma,<br />
jossa perehdytään koneisiin, niiden<br />
tekniikkaan ja järjestelmiin. Näin sopimushuoltajamme<br />
voivat ylläpitää korkeaa<br />
laatutasoa.<br />
Yön yli -toimitustakuu<br />
– Tavoitteena on, että kun jotakin odottamatonta<br />
tapahtuu, voimme auttaa asiakasta<br />
mahdollisimman nopeasti riippumatta<br />
siitä, tuleeko asiakas verstaalle<br />
vai meneekö huoltoasentaja koneen luo.<br />
Kone pitää saada takaisin töihin mahdollisimman<br />
pian. Verkoston sopimushuoltajat<br />
tekevät myös yhteistyötä. Jos jollakulla<br />
on liikaa työtä, hän saada apua<br />
muilta verkoston huoltokeskuksilta.<br />
Valtakunnan kattavan palveluverkoston<br />
lisäksi toiminnan painopiste on<br />
nopeissa ja tehokkaissa varaosatoimituksissa.<br />
– Varaosapalvelullamme on päivittäin<br />
yön yli -toimitustakuu, jos pääsemme<br />
lähettämään osat ennen klo 16:ta.<br />
Toimitus on tällöin perillä aamulla. Tarkka<br />
kellonaika riippuu tietysti siitä, missä<br />
päin maata ollaan, Johan Bruun kertoo.<br />
– Takuu koskee myös tilanteita, joissa<br />
osia tilataan Suomesta. Hyvät logistiikkajärjestelyt<br />
ovat varaosatoimitusten<br />
kannalta valtavan tärkeitä, sillä Ruotsi on<br />
pitkä maa, jossa etäisyydet ovat suuret.<br />
Surahammarissa <strong>Ponsse</strong> AB:lla on<br />
7 470 erilaista varaosanimikettä.<br />
– Noin 97–98 prosenttisesti varaosa<br />
voidaan lähettää suoraan varastolta<br />
asiakkaalle. Osat, joita meillä ei ole varastossa,<br />
ovat useimmiten sellaisia, joita<br />
tarvitaan vain jos koneessa on jokin<br />
suurempi vika. Silloin aika ei yleensä ole<br />
päällimmäisenä mielessä.<br />
– Sopimushuoltaja pääsee <strong>Ponsse</strong>n<br />
intranetiin ympäri vuorokauden tarkistamaan<br />
onko osia varastossa ja missä<br />
niitä on – Surahammarissa, Åselessa vai<br />
Suomessa.<br />
Koulutus pitää verkoston<br />
käynnissä<br />
Taustalla tehdään jatkuvasti koulutustyötä<br />
sekä suoraan asiakkaiden että maan<br />
kaikkien sopimushuoltajien kanssa. Jatkuvaa<br />
peruskoulutusta järjestetään vuorotellen<br />
erikoistuneempien täydennyskurssien<br />
kanssa.<br />
– Mukautamme aina koulutuksia tarpeita<br />
vastaaviksi. Ensimmäisen PONSSE<br />
koneensa ostanut asiakas saa tietysti perusteellisempaa<br />
perehdytystä kuin asiakas,<br />
joka uudistaa PONSSE konekantaansa.<br />
Jälkimmäinen on jo saanut peruskoulutuksen,<br />
joten sen sijaan koulutuksessa<br />
hiotaan jonkin alueen erityisosaamista,<br />
jolle kuljettajalla on erityistä<br />
tarvetta. Sama koskee sopimushuoltajia.<br />
Tarvittaessa sopimushuoltaja voi pyytää<br />
<strong>Ponsse</strong>n huoltoteknikoilta neuvoja<br />
”Noin 97–98 prosenttisesti varaosa<br />
voidaan lähettää suoraan varastolta<br />
asiakkaalle. Osat, joita meillä ei<br />
ole varastossa, ovat useimmiten<br />
sellaisia, joita tarvitaan vain jos<br />
koneessa on jokin suurempi vika.”<br />
puhelimitse. Jos ongelma vaatii, teknikko<br />
tulee auttamaan sopimushuoltajaa.<br />
Uusi teknologia tarjoaa kuitenkin myös<br />
uusia mahdollisuuksia auttaa asiakkaita<br />
etäyhteyden välityksellä.<br />
– Voimme esimerkiksi ottaa yhteyden<br />
koneessa olevaan tietokoneeseen, tehdä<br />
järjestelmässä reaaliaikaisen vikahaun ja<br />
tutkia, mikä voisi olla vialla. Tämä auttaa<br />
valtavasti ja nopeuttaa palveluprosessia,<br />
Bruun kertoo.<br />
Uusi huoltopalvelukeskus Åseleen<br />
Tämän vuoden uudistuksiin <strong>Ponsse</strong>n<br />
Ruotsin huoltopalveluissa kuuluu mm.<br />
uusi sopimushuoltaja Gotlannissa, Maskin<br />
& Marinteknik AB, sekä Åselen huollon<br />
siirtyminen keväällä Norrstrands<br />
Maskin AB:lta <strong>Ponsse</strong>n vastuulle.<br />
Muutoksesta vastaa <strong>Ponsse</strong>n Åselen<br />
toiminnasta vastaava päällikkö Mats<br />
Ferm.<br />
– Jatkamme huoltopalveluiden toimintaa<br />
ja tarjoamme samaa laadukasta<br />
palvelua. Konekannan kasvaessa myös<br />
me laajennamme toimintaamme. Tällöin<br />
tietysti palkkaamme lisää työntekijöitä<br />
ja otamme käyttöön lisää huoltoautoja,<br />
Ferm linjaa.<br />
– Meitä on Åselen PONSSE huoltopalveluissa<br />
kuusi henkeä. Norrstrands<br />
Maskin AB on tehnyt tällä alueella monien<br />
muiden paikallisten yritysten kanssa<br />
hienoa yhteistyötä. Haluamme vaalia<br />
yhteistyötä jatkossakin. Avajaisjuhlat<br />
vietettiin toukokuussa perusparannus- ja<br />
korjaustöiden jälkeen.<br />
Johan Bruun<br />
12<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 13
autaa, softaa ja serviisiä<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
FAKTA: FACONNAGE MG<br />
Mario Gauthierin perheyritys korjaa puuta<br />
vuodessa 60 - 66 000 m³, ja hakkuuaika<br />
vuodessa on noin 35 - 36 viikkoa.<br />
Koneet:<br />
Ergo 6w 2008, H6<br />
2 vuorossa, 11 000 tuntia<br />
Ergo 6w 2002, H60<br />
kone ajossa vain päivisin yhdessä<br />
vuorossa, 19 000 tuntia<br />
BuffaloDual 2006<br />
1 vuorossa, 15 500 tuntia<br />
ElephantKing 8w protomalli<br />
reilu 3000 tuntia, kahdessa vuorossa<br />
Jos on kone asiakkaan mielestä ainutlaatuinen,<br />
niin samaa voidaan sanoa myös<br />
<strong>Ponsse</strong>n asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä.<br />
ElephantKing on muiden <strong>Ponsse</strong>n<br />
konemallien tapaan alusta asti asiakkaiden<br />
kanssa kehitetty. Asiakkaiden aktiivisuus<br />
ja <strong>Ponsse</strong>n suunnitteluprosessin<br />
joustavuus sekä molemminpuolinen<br />
vuorovaikutus tuotekehityksen aikana<br />
ovat synnyttäneet pedon, joka ei Pohjois-<br />
Quebecin ankaria oloja säikähdä.<br />
Gauthierien perheyrityksellä Faconnage<br />
MG:lla on ollut kaksi PONSSEkuormatraktoria<br />
ennen ElephantKingiä<br />
– 8-pyöräinen Buffalo ja Pohjois-Amerikan<br />
ensimmäinen BuffaloKing.<br />
– Kun toimitaan lähellä asiakkaita ja<br />
ajatustenvaihto on sujuvaa, niin tuotekehityksessä<br />
osataan tehdä oikeita asioita.<br />
Gauthierien aiempi kokemus uusista<br />
malleista on ollut kehitystyössä eduksi.<br />
Prototyypistä saadut käyttökokemukset<br />
ja palautteet on otettu meillä tarkoin vastaan,<br />
ja suurin osa parannusehdotuksista<br />
on myös jo nyt viety tuotantoon, kertoo<br />
tuotepäällikkö Jan Kauhanen.<br />
Ensimmäinen ElephantKing lähti<br />
tositoimiin Pohjois-Quebeciin tammikuussa<br />
2011.<br />
– Kanadan oloihin suunniteltua<br />
ElephantKingiä menee tänä päivänä Kanadan<br />
lisäksi mm. Ruotsiin – pitkien välimatkojen<br />
työmailla arvostetaan koneen<br />
ainutlaatuista kapasiteettia, Kauhanen<br />
valottaa.<br />
Toimintavarmuutta äärioloihin<br />
Perheyritys Faconnage MG työllistää isä-<br />
Marion lisäksi pojan Charles Gauthierin<br />
ja puolison Helene Gauthierin sekä neljä<br />
ulkopuolista työntekijää. Gauthierit urakoivat<br />
valtion metsissä Resolute Forest<br />
Products -yhtiölle, ja toimittavat firman<br />
paperitehtaalle pääosin määrämittaan<br />
katkottua puuta.<br />
– Olosuhteet työmailla ovat erittäin<br />
vaativat: jyrkät rinneolosuhteet, jopa pari<br />
metriä paksu lumipeite ja pakkanen,<br />
sekä erittäin kivikkoinen maastopohja,<br />
listaa Mario Gauthier olosuhteita, joihin<br />
ElephantKingin vääntöä vaaditaan.<br />
Lähes kahden vuoden käyttökokemukset<br />
protokoneesta ovat olleet yksinomaan<br />
positiivisia.<br />
– ElephantKing on erittäin vahva kiipeämään<br />
rinteitä ja balanssitelit toimivat<br />
hyvin. Uuden K100M+ -nosturin kaksi<br />
jatketta tuovat lisää tuottavuutta ja sisäpuolinen<br />
letkutus on toiminut todella hyvin.<br />
Vahva nosturi on myös helppokäyttöinen,<br />
listaa Charles Gauthier.<br />
Tuottavuus syntyy tehokkuudesta<br />
Metsäteollisuuden tilanne Quebecissä<br />
on ollut erittäin haastava jo muutamia<br />
vuosia. Perinteisesti USA on ollut Kanadalle<br />
isoin markkina puu- ja sahatavaralle,<br />
joten sikäläisten asuntomarkkinoiden<br />
taantuma koskettaa suoraan Quebecin<br />
metsäteollisuutta ja urakoitsijoita. Metsäurakoitsijat<br />
ovat olleet ahtaalla jo pit-<br />
kään, ja monia urakoitsijoita on ajautunut<br />
konkurssiin.<br />
– Metsäurakoinnin kustannustehokkuus<br />
on noussut erittäin tärkeään rooliin.<br />
Tuottavuus, polttoainetaloudellisuus<br />
ja koneiden toimintavarmuus on tärkeitä<br />
asioita ja näihin myös tuotekehityksessä<br />
panostetaan, Jan Kauhanen linjaa.<br />
Vaikka ElephantKingin teho- ja voimaominaisuudet<br />
ovatkin markkinoiden<br />
parhaat, tuottavuus ei silti synny vain<br />
isosta raudasta.<br />
– Kyllä kuljettajan työmukavuus, ergonomia<br />
ja esimerkiksi tieto- ja ohjausjärjestelmien<br />
tehokkuus ovat asioita, jotka<br />
tänä päivänä tekevät eroja koneiden<br />
välille. Työmaat, sääolot ja maasto eivät<br />
muutu, mutta kaikki se, millä kuljettajan<br />
jaksamista ja työtehoa edistetään lisäävät<br />
suoraan tuottavuutta.<br />
Myös pedon polttoainepihiys saa kiitosta<br />
käyttäjiltä.<br />
– ElephantKingin polttoainetaloudellisuuteen<br />
olemme olleet erittäin tyytyväisiä,<br />
kiittelee Charles Gauthier. – Koneen<br />
luotettavuutta ja varmatoimisuutta<br />
unohtamatta!<br />
– Kiitokset ansaitsee myös paikallinen<br />
jälleenmyyjä Hydromec Inc, joka<br />
on tukenut yritystoimintaamme todella<br />
vahvasti, sanovat Charles ja Mario Gauthier<br />
yhdestä suusta.<br />
Vas. Jean Trottier ( Hydromec Inc), Charles Gauthier<br />
(Faconnage MG) ja Mario Gauthier (Faconnage MG)<br />
PONSSE ElephantKing on haastaviin olosuhteisiin räätälöity<br />
PETO PIENINTÄ<br />
PIIRTOA MYÖTEN<br />
”ElephantKing on ehdottomasti paras kuormatraktori, joka meillä on koskaan ollut. Se<br />
on todellinen ”peto”, kiittelee Mario Gauthier. Kun olosuhteet ovat haastavat ja tuottavuus<br />
urakoisijan elinehto, ei vähempään voi tyytyä.”<br />
PONSSE ElephantKing<br />
Mitat<br />
Paino<br />
Omapaino alkaen<br />
22 100 kg<br />
Tavallisimman kokoonpanon omapaino 22 900 kg<br />
Pituus<br />
10 000–11 600 mm<br />
Leveys<br />
3 070-3 240 mm<br />
Maavara<br />
800 mm<br />
Kuljetuskorkeus (maksimi)<br />
3 970 mm<br />
Ohjauskulma + 44º<br />
Ulompi kääntösäde takarungon pituudesta riippuen alk. 8,6 m<br />
Kuormain<br />
Malli PONSSE K100+<br />
Nostomomentti K100+: 160 kNm<br />
Ulottuma K100+ S: 7,6 m M: 9,5 m<br />
Moottori<br />
Malli<br />
Teho<br />
Vääntö<br />
Mercedes-Benz OM906 LA<br />
205 kW (275 hp)<br />
1 100 Nm<br />
Vetovoima<br />
Ajonopeus<br />
P-A tankin tilavuus<br />
Hydraulijärjestelmä<br />
Ohjausjärjestelmä<br />
Työpumppu<br />
Öljysäiliön tilavuus<br />
Kahmari<br />
Malli<br />
240 kN<br />
0-20 km/h<br />
270 l<br />
PONSSE OptiControl<br />
190 cm³<br />
200 l<br />
Useita eri kahmarivaihtoehtoja<br />
Kuormatila<br />
Kapasiteetti<br />
20 000 kg<br />
Kuormatilan ppa 5,8-6,25 m²<br />
Kuormatilan pit. 4 540-6 150 mm<br />
Sermi<br />
hydraulisesti siirrettävä<br />
14<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 15
autaa, softaa ja serviisiä<br />
Lespromservisin huoltokeskuksessa on<br />
neljä konepaikkaa. Keskuksessa työskentelee<br />
neljä vakinaista asentajaa, yksi sähköasentaja,<br />
yksi tietojärjestelmälaitteiden<br />
huoltoon erikoistunut sähköasentaja<br />
ja kolme koneistajaa.<br />
– Suunnittelemme työt viikon ja kuukauden<br />
periodeilla. Usein asiakkaat tuovat<br />
koneita huollettavaksi myös ilman<br />
etukäteisvarausta ja silloin joudumme<br />
muuttamaan suunnitelmia. Toukokuussa<br />
kelirikon aikana ovella on jonoja työjärjestyksistä<br />
huolimatta. Kevät on ehdottomasti<br />
meille kiireisintä aikaa. Tammihelmikuu<br />
ja elo-syyskuu ovat hiljaisia<br />
jaksoja ja voidaksemme työllistää henkilökuntamme<br />
teemme yhteistyötä rakennus-<br />
ja tienrakennusfirmojen kanssa.<br />
Osaa huoltokeskuksen työkoneista<br />
käytetään myös kenttähuollossa. Slednikov<br />
kertoo siirrettävien koneistuskeskusten<br />
olevan kilpailuvaltti.<br />
– Asiakkaan aikaa säästyy merkittävästi,<br />
jos voimme tehdä vaativiakin korjaushuoltoTerveiset<br />
Komista<br />
Komin tasavallassa puuta korjataan 250 metsäkoneen voimin. Niistä noin 100 on<br />
PONSSE metsäkoneita. Alueen koneita on vuodesta 2003 alkaen huoltanut <strong>Ponsse</strong>n<br />
sopimushuoltaja OOO Lespromservis. Yhteistyö laajeni vuonna 2005 myös PONSSE<br />
metsäkoneiden myyntiin Kirovin alueella.<br />
< Hyväntuulinen asentaja Nikita Samojlenko<br />
kertoo pitävänsä työstään. Nikita on<br />
työskennellyt Lespromservisen palveluksessa<br />
kolme vuotta valmistuttuaan Syktyvkarin<br />
metsäinstituutin maatalousmekaniikan linjalta.<br />
Huollon kautta huippukuntoon<br />
töitä kentällä ilman koneen purkamista.<br />
Käytössämme on esim. siirrettävä avarruskone.<br />
Kelirikon aikana koneelle on<br />
kysyntää huoltopisteellämme ja teemme<br />
sillä töitä kolmessa vuorossa, koska asiakkaita<br />
tulee pitkienkin matkojen takaa.<br />
Suuri kysyntä on myös telaketjujen<br />
korjauksella.<br />
– Euroopassa ei varmaan kukaan korjaa<br />
telaketjuja, mutta Venäjällä se on hyvin<br />
yleistä. Korjaamme noin kolme sarjaa<br />
kuukaudessa, ja kelirikon aikana kaksi<br />
hitsariamme työskentelee niiden parissa<br />
aamusta iltaan. Monet firmat pyrkivät<br />
myymään uusia telaketjuja, koska<br />
kaupallisesti se on kannattavampaa. Me<br />
kunnostamme teloja, vaikka se on puolet<br />
halvempaa kuin uusi telaketjusarja.<br />
Lisäksi kunnostetut telaketjut eivät ole<br />
käyttöiältään sen huonompia, koska<br />
käytämme korjauksessa vain alkuperäisiä<br />
varaosia.<br />
– Usein se, mikä ensi silmäyksellä<br />
näyttää romulta, muuttuu meillä tuottavaksi<br />
työvälineeksi. Siitä asiakkaat ovat<br />
valmiita maksamaan. Lähtökohtana on,<br />
että olemme aina valmiita auttamaan<br />
asiakkaitamme, olipa tilanne kuinka<br />
hankala tahansa.<br />
”Usein se, mikä ensi silmäyksellä näyttää romulta,<br />
muuttuu meillä tuottavaksi työvälineeksi.<br />
Siitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan.”<br />
Huoltopalvelukeskuksen toiminnasta vastaava<br />
Juri Slednikov (vas.) opastaa hitsaajaa puomin<br />
kunnostuksessa.<br />
Komin tasavalta<br />
Alueellisesti laaja (415 900 km2),<br />
mutta väestöltään vain miljoonan<br />
asukkaan Komin tasavalta asettuu<br />
kartalla Suomen kanssa lähes samoille<br />
leveyspiireille. Noin puolet Euroopan<br />
puoleisen Pohjois-Venäjän korjuukypsistä<br />
ja yli-ikäisistä metsistä on Komin<br />
tasavallassa. Metsäkasvillisuus jakautuu<br />
metsätundraan ja havumetsävyöhykkeeseen,<br />
taigaan. Pohjoinen havumetsä<br />
peittää pinta-alasta yli 70 %, soita on<br />
10 %, kuten myös osittain puutonta<br />
tundraa. Runsaslajisissa Komin metsissä<br />
esiintyy kahdeksaa havupuulajia ja 20<br />
lehtipuulajia.<br />
Korkealaatuisen huollon takaamiseksi<br />
OOO Lespromservis perusti yhteistyön<br />
alkaessa raskaiden työkoneiden huoltokeskuksen,<br />
jossa on kaikki PONSSE<br />
metsäkoneiden huoltamiseen tarvittavat<br />
laitteet.<br />
– Pystymme tarjoamaan kaikki palvelut<br />
tavaralajimenetelmän metsäkoneiden<br />
huoltoon: varaosa- ja huoltopalvelut<br />
sekä kuljettajien koulutuksen, kertoo<br />
keskuksen päällikkönä toimiva OOO<br />
Lespromservisin teknillinen johtaja Juri<br />
Slednikov.<br />
Työ ja <strong>Ponsse</strong> tekijäänsä opettaa<br />
Suurimmalla osalla Lespromservisin<br />
työntekijöistä on taustallaan teknillinen<br />
peruskoulutus. Kaikki eivät ole ennestään<br />
olleet tekemisissä metsäkoneiden kanssa,<br />
mutta useamman vuoden työkokemuksen<br />
aikana heistä on tullut PONSSE<br />
huollon ammattilaisia.<br />
– Koneet ovat kuitenkin aina koneita,<br />
kertoo Slednikov hymyillen.<br />
– <strong>Ponsse</strong> kouluttaa määräajoin meidän<br />
kenttähuoltoamme. Ja he taas vuorostaan<br />
antavat koulutusta palvelukeskuksen<br />
asentajille ja ottavat heidät mukaansa<br />
matkatöihin. Meille tulee säännöllisesti<br />
harjoitteluun asentajaopiskelijoita<br />
Syktyvkarista ja osa heistä on jatkanut<br />
meillä työntekijöinä harjoittelun<br />
jälkeen.<br />
– Voidaan sanoa, että olemme korjanneet<br />
ja huoltaneet keskuksessa kaikkea:<br />
moottoreita, vaihteita, tietokoneita,<br />
hydrauliikkakomponentteja, nostureita,<br />
voimansiirtolaitteita, hitsanneet runkoja<br />
ja valmistaneet sylintereitä. Kaikki työt<br />
tehdään <strong>Ponsse</strong>n huolto-ohjekirjojen<br />
mukaan. Esimerkiksi hitsauksissa käytämme<br />
vain <strong>Ponsse</strong>n suosittelemaa hitsauslankaa<br />
ja -puikkoja. Silloin tällöin<br />
saamme korjattavaksi myös muita metsäkonemerkkejä<br />
kuin <strong>Ponsse</strong>a. Kiinalaisille<br />
työkoneille on usein vaikea löytää<br />
varaosia, joten me valmistamme osia itse.<br />
Voimme koota vaikkapa hydraulisylinterin<br />
varren, männän ja kiinnityskorvakkeet.<br />
– Otamme metsäkoneiden lisäksi<br />
vastaan myös muita hydrauliikkajärjestelmin<br />
varustettuja koneita, kuten nosturilaitteita<br />
ja puskutraktoreita. Emme<br />
kieltäydy mistään sellaisesta työstä, jossa<br />
voimme hyödyntää osaamistamme<br />
ja mahdollisuuksiamme. Meiltä löytyy<br />
myös Venäjällä tarvittava sertifikaatti ajoneuvojen<br />
laiteasennuksiin, kuten puuntavararekkojen<br />
kuormainten ja alustojen<br />
asennuksiin. Asiakkaat tuovat meille koneitaan<br />
vain suurempia korjaustöitä varten,<br />
määräaikaishuolloista asiakkaat suoriutuvat<br />
itse.<br />
16<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong><br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 17
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
Romanovin koneet<br />
Puunkorjuuyhtiö OOO Komi Lesnaja kompanian 45-vuotiaan toimitusjohtajan Mihail<br />
Romanovin tarina on mielenkiintoista kuultavaa. Tilanteissa, joissa moni olisi jo luovuttanut,<br />
Romanov on sitkeästi ponnistellut eteenpäin ja uskaltanut tehdä rohkeitakin valintoja.<br />
Mihail Romanov kertoo syntyneensä<br />
Železnodorožnyj-nimisellä paikkakunnalla,<br />
100 km Komin tasavallan pääkaupungista<br />
Syktyvkarista. Nykyisin kaupunki<br />
tunnetaan nimellä Jemva.<br />
– Palveltuani armeijassa Kaukoidässä<br />
aloitin opiskelun Leningradin rautatieinstituutissa.<br />
Opinnot keskeytyivät,<br />
kun oli huolehdittava perheestä. Elätin<br />
perhettä monenlaisilla töillä. Lastasin<br />
Armeniaan meneviä junavaunuja, tein<br />
rakennushommia Armenian maanjäristyksen<br />
jälkirakennustöissä ja ajoin ruokatarvikkeita<br />
Pietarista Jemvaan.<br />
Yrittäjän tie on yllätyksiä täynnä<br />
– Minusta tuli yllättäen kauppaliikkeen<br />
omistaja, kun sain asiakkaalta velkojen<br />
vastineena jemvalaisen kauppaliikkeen.<br />
Palasin Pietarista Jemvaan perheeni<br />
kanssa ja yritin kehittää yrityksen liiketoimintaa.<br />
Kauppa ei ollut minun alaani.<br />
Noihin aikoihin vuonna 1998 myös<br />
maan taloudellinen tilanne muuttui erittäin<br />
huonoksi.<br />
– Miettiessäni liiketoimintaa, joka ei<br />
olisi niin riippuvainen maan sisäisistä<br />
ongelmista, päädyin puutavaran vientiin.<br />
Siitä kaikki alkoi. Myin kaupan ja<br />
ostin hallin ja yksinkertaisen Gravitonsahauskoneen.<br />
Sahatukkien puute vaikeutti<br />
kuitenkin sahaustoimintaa ja niinpä<br />
syksyllä 1998 hankin metsätalouskeskuksen<br />
huutokaupasta hakkuualueen.<br />
– Kun menin ensimmäistä kertaa<br />
vuokraamalleni palstalle, näin edessäni<br />
pelkkää palanutta metsää. Alue sijaitsi<br />
kaiken lisäksi joen takana, mikä tarkoitti<br />
lisää hankaluuksia. Tuttavieni neuvosta<br />
ostin käytetyn TDT-55-traktorin selvitäkseni<br />
urakasta. Yksi traktori osoittautui<br />
pian riittämättömäksi ja aloin palkata ihmisiä<br />
töihin, ostin pari traktoria ja yhden<br />
MAZ-puutavarankuljetusauton. Työllistin<br />
siinä vaiheessa 15 metsuria.<br />
Työntekijöiden kanssa oli ongelmia ja<br />
useamman kuin kerran miehet jättivät<br />
juopotellessaan työpäiviä väliin.<br />
– En itse ollut mikään traktorinkuljettaja.<br />
Kerran jouduin paikkaamaan miesten<br />
poissaoloa, traktori karkasi käsistäni<br />
jokeen. Kokemattomuuteni ja ongelmat<br />
työntekijöiden kanssa eivät olleet ainoita<br />
kompastuskiviä. Kun toimitin kuitulevytehtaalle<br />
paperipuuta, odotin rahojani<br />
puoli vuotta. Kaikesta huolimatta talvi oli<br />
erittäin onnistunut. Puuta riitti kesään<br />
saakka ja asiat alkoivat luistaa sahatavaran<br />
tehdessä hyvin kauppansa.<br />
– Menestykseni huomattiin ja sain<br />
korjuutarjouksen maanvuokraajalta Syktyvkarista.<br />
Vuokraaja osoittautui epäluotettavaksi<br />
ja kieltäytyi eri tekosyin maksamasta<br />
minulle korjuutyöstä. Olin tilanteessa,<br />
jossa jäin tyhjin käsin metsureiden,<br />
traktoreiden ja metsässä seisovien huoltovaunujen<br />
kanssa. Syktyvkarin metsätalouskeskuksen<br />
urakka auttoi kuitenkin<br />
yritystoimintani jaloilleen ja korjasimme<br />
puuta 30 000 m³ vuodessa. Se on jo melkoinen<br />
määrä.<br />
Romanovkan työmaakylän pääkadulla<br />
asentaja Sergei Shamanjan, Juri<br />
Romanov, päämekaanikko ja Juri<br />
Romanovin ”oikea käsi” Aleksei Sepura<br />
sekä Lespromservisin myyjä Dmitri<br />
Spirionov<br />
<strong>Ponsse</strong>ista lisää virtaa<br />
– Puusta alkoi olla puutetta ja yritin vuokrata<br />
metsää huutokaupoissa, aluksi huonoin<br />
tuloksin. Ajattelin, että jäämme kokonaan<br />
ilman puutavaraa. Kun onni ei<br />
ollut myötä, epäonni auttoi. Paikallinen<br />
pankki, jonka yhtenä liiketoiminta-alueena<br />
oli ollut puunhankinta, lopetti toimintansa.<br />
Sovimme hinnasta, ja he luovuttivat<br />
minulle metsää.<br />
18<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 19
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
– Alueelle johtava tie oli surkeassa<br />
kunnossa: palsta oli kauttaaltaan ojien<br />
halkoma eikä kukaan ollut huolehtinut<br />
tien kunnostamisesta. Palstalla ei ollut<br />
muuta kuin hajanaisia hakkuutähdekasoja<br />
ja ränsistyneitä työmaamökkejä. Välillä<br />
halusin nostaa kädet pystyyn ja luopua<br />
koko hommasta.<br />
Ympärillä oli kuitenkin 54 000 m²<br />
puuta.<br />
– Korjasimme tietä tukiparruilla,<br />
kunnostimme työmaamökkejä työntekijöillemme<br />
ja aloitimme puunkorjuun.<br />
Teimme työtä nopeaan tahtiin, autoimme<br />
naapuriyrityksiäkin, laajensimme<br />
vuokra-aluetta. Hankimme viisi puunkuljetusautoa.<br />
Viiden ja puolen vuoden<br />
aikana seitsemän työprikaatia, joissa<br />
kussakin oli 15 metsuria, kaatoi 120 000<br />
m³ puuta vuodessa.<br />
Työvoiman laadussa oli kuitenkin toivomisen<br />
varaa: miehet juopottelivat paljon.<br />
– Oli hyvin vaikeaa valvoa heitä. Kunnollisista<br />
traktorinkuljettajista alkoi olla<br />
puutetta. Koska hyvän työvoiman saatavuus<br />
heikkoa, mieleeni tuli hankkia<br />
PONSSE koneketju. Päätimme uskaltaa<br />
yrittää, ja jo ensimmäisen talven jälkeen<br />
oli selvää, että sillä pärjäisimme. Puolen<br />
vuoden kuluttua ostimme vielä pari konetta<br />
ja vuoden kuluttua jo kolmannen<br />
koneketjun. Metsureiden määrä henkilökunnassamme<br />
väheni. Mutta yksi metsuriprikaati<br />
toimii meillä edelleen: nämä<br />
ihmiset ovat antaneet paljon yhtiölle ja<br />
tällä hetkellä he auttavat meitä koneiden<br />
huoltotöissä.<br />
Konekanta kasvaa entisestään<br />
– Aika kului ja jatkoimme vuokra-alueiden<br />
laajentamista muiden yritysten kustannuksella.<br />
Sitten iski vuoden 2008<br />
kriisi, jolloin luottojen korot ampaisivat<br />
yli 20 prosentin. Meillä oli paljon luotolla<br />
hankittua omaisuutta eikä raha riittänyt<br />
Romanovkan työmaakylä<br />
velkojen maksuun. Teimme silloin käytännössä<br />
työtä pankille, huoltoyritykselle<br />
ja palkkojen maksamiseksi työntekijöille.<br />
– Emme olleet ainoita, joilla oli vaikeuksia.<br />
Lunastimme maata toiselta<br />
puunkorjuuyhtiöltä, joka ei pystynyt<br />
käyttämään hyväkseen heille laskettua<br />
hakkuualaa. Kriisistä selviämiseksi tarvitsimme<br />
suuria määriä puuta ja lunastaessamme<br />
vaikeuksissa olevalta yhtiöltä<br />
heidän metsäalueensa, vuokra-alueemme<br />
puumäärä kasvoi 400 000 m³:iin.<br />
– Myimme sahatukkeja Syktyvkar<br />
LDK:lle, jolle möi puuta myös toinen<br />
<strong>Ponsse</strong>n koneilla urakoiva yritys. Kun<br />
tälle firmalle tuli vaikeuksia, ostimme<br />
heidän puunkorjuukalustonsa. Koneiden<br />
kunnossa oli toivomisen varaa, koska<br />
yrityksellä ei ollut riittänyt rahaa koneiden<br />
kunnossapitoon. Jotkut koneista<br />
piti purkaa täysin varaosiksi.<br />
– Nyt meillä on 40 PONSSE metsäkonetta.<br />
Koko konekalustolle ei riitä tällä<br />
hetkellä töitä, mutta odotamme taloudellisen<br />
tilanteen korjaantuvan. Pienempi<br />
kalustomäärä olisi toki helpommin hallittavissani.<br />
Nimet eläimiltä – kuulostaako<br />
tutulta<br />
– Vietän paljon aikaa metsässä: suunnittelen<br />
hakkuut, teiden rakentamisen<br />
ja seuraan, että korjuu tehdään oikein.<br />
Saatan ajaa mönkijällä hakkuualueelle<br />
ja istua ohjaamossa kuljettajan kanssa<br />
seuraamassa työntekoa. Kuljettajamme<br />
tietävät, että olen koko ajan selvillä siitä,<br />
mitä tapahtuu. Tuotettujen sahatukkien<br />
määrä on tärkeä indikaattori, koska paperipuulla<br />
emme tienaa.<br />
Asentajat ja kuljettajat asuvat työmaakylän<br />
mökeissä 20 päivää, jonka jälkeen seuraavat<br />
10 päivää he ovat vapaalla kotona.<br />
– Metsänparannustyöt, istutukset,<br />
harvennushakkuut, työparakkien pystytykset<br />
ja linjojen avaamiset hoitaa kesäisin<br />
metsuriprikaati, mutta talvisin metsurit<br />
ovat mukana puunhankinnassa.<br />
Viime vuosina metsäpalot ovat olleet Venäjällä<br />
yleisiä, minkä vuoksi työntekijöillä<br />
on erityisvarusteet. Olemme ostaneet<br />
puskutraktoreita ja varustaudumme vesitynnyreillä.<br />
Viime vuonna osallistuimme<br />
seitsemän metsäpalon sammutustöihin.<br />
– Rakennamme vuosittain kymmeniä<br />
kilometrejä metsäteitä. Jokaisessa risteyksessä<br />
meillä on suuria kuvia metsäneläimistä:<br />
hirvistä, ketuista, majavista, ilveksistä,<br />
villisioista, karhuista, jäniksistä,<br />
oravista ja muista. Tämän me olemme<br />
keksineet mukavuussyistä, koska on paljon<br />
yksinkertaisempaa suunnistaa kuvien<br />
kuin palstojen mukaan. Miettikää itse:<br />
lastaus ”oravassa” vasemmalla tai ”majavan”<br />
takana, rakennamme tietä ”karhussa”.<br />
Aluetta tuntemattoman on paljon<br />
helpompaa muistaa eläin kuin ilmoitus<br />
”tavataan palstan 428 kohdalla”.<br />
Koneet ja miehet pidetään kunnossa<br />
Metsäkoneenkuljettajien työ poikkeaa jo<br />
välimatkojenkin vuoksi monesta muusta<br />
markkinasta. Työtä tehdään 20 päivää<br />
metsässä, sen jälkeen ollaan 10 päivää kotona.<br />
Jokaisella metsäkoneella on kaksi<br />
kuljettajaa.<br />
– Järjestämme kuljettajille tuottavuuskilpailuja<br />
vertailemalla palstaa kohti<br />
tuotettuja hakkuumääriä. Parhaat ryhmät<br />
saavat arvokkaita palkintoja. Palkan<br />
lisäksi annamme savotalla työskenteleville<br />
kaiken tarpeellisen – ruuan, asunnon,<br />
työvaatteet ja saunan. Pyrimme aika<br />
ajoin tarjoamaan työntekijöille kylpylämatkoja<br />
virkistykseksi.<br />
– Törkeästä työjärjestyksen rikkomisesta<br />
olemme työntekijöiden kanssa sopineet<br />
sakosta, jonka suuruus on 15 000<br />
ruplaa. Tällä tavalla olemme onnistuneet<br />
luomaan hyvän työilmapiirin, ja olemme<br />
saaneet motivoitua ihmiset ahkeraan<br />
työntekoon käyttämällä muutakin kuin<br />
rahallista kannustusta. Vaikka harvesteri<br />
korjaa puuta kuukaudessa 6 000 m³<br />
ja metsuriprikaati vain hiukan alle 1 500<br />
m³, ei työntekijöiden palkkaus kuitenkaan<br />
riipu kuutiometreistä. Kaikki saavat<br />
tasa-arvoista palkkaa.<br />
– 60 % vuokra-alastamme on havupuuta<br />
ja 40 % lehtipuuta. Kuusi on keskimääräistä<br />
pienempää, eikä istutustiheyskään<br />
ole suuri.<br />
Heti kun kuljettajat<br />
pääsevät<br />
hyvälle leimikolle,<br />
tehokkuusluvut<br />
ovat ihan erilaiset.<br />
Jopa viisi vuotta vanha harvesteri<br />
korjaa yli 5 000 m³ puuta kuukaudessa.<br />
– Pätevät asiantuntijat ja oma huoltotoiminta<br />
pitävät koneet kunnossa. Oman<br />
huollon ansiosta selviämme kaikista töistä<br />
aina moottorin korjauksesta lähtien<br />
elektroniikkaa lukuun ottamatta.<br />
– Hakkuidemme kokonaismäärä oli<br />
viime vuonna yli 500 000 m³. Kuormatraktorin<br />
kuljetusmatkat ovat keskimäärin<br />
noin 500 m, ja talvella yleisesti<br />
300 m. Kuormatraktoreita käytetään<br />
myös metsäautoteiden rakentamisessa.<br />
Kesäisin kaivinkoneemme kaivavat ojia<br />
metsäteiden varteen ympärivuorokauden<br />
ja paalutusjuntan avulla teemme<br />
”Ratkaiseva tekijä menestykseen<br />
on sitoutuminen kovaan<br />
työntekoon”<br />
siltoja. Olemme itse rakentaneet korjuualueellamme<br />
kolme siltaa jokien yli.<br />
– Emme korjaa lainkaan paperipuuta<br />
tai lehtipuita. Niitä käytämme vain<br />
ajouralla, teiden rakennusmateriaalina<br />
ja lämmitykseen. Paperipuun myynti<br />
alueella ei ole kannattavaa, koska paikalliset<br />
suuret raaka-aineen kuluttajat<br />
painavat myyntihinnan alas. Kotlaksen<br />
sellu- ja paperikombinaatti sijaitsee 300<br />
km:n päässä ja Mondi Business Paper<br />
180 km:n etäisyydellä. Matka on pitkä,<br />
emmekä pärjää hinnoittelussa. Tilanne<br />
hidastaa markkinoiden kehitystä eikä<br />
valtio vielä kiinnitä riittävästi huomiota<br />
metsätalouteen. Uusi metsälaki vaikuttaa<br />
mielestäni<br />
keskeneräiseltä.<br />
Aikaisemmin<br />
saattoi<br />
ostaa itselleen<br />
pienen hakkuualueen<br />
ja näin työllistää ihmisiä,<br />
mutta nyt huutokauppoja leimikoista ei<br />
enää järjestetä ja pienet yritykset ajautuvat<br />
konkurssiin. Toinen este ovat pankit,<br />
jotka antavat luottoa 19 %:n vuotuisella<br />
korolla.<br />
Hyvät työolot<br />
sitouttavat työntekijöitä<br />
– Tänä vuonna aloitamme uuden työmaakylän<br />
rakentamisen. Haluamme rakentaa<br />
työntekijöille asuntolan, jossa on<br />
oma ruokala ja keskuslämmitys. Viereen<br />
rakennamme saunan, grillikodan ja lämpimät<br />
huoltotilat. Tällä hetkellä joudumme<br />
huoltamaan koneet ulkona ja ainoas-<br />
Huonot kulkuyhteydet vaikeuttavat puutavarakuljetuksia, huoltoa ja varaosatoimituksia. Sysolajoen<br />
yli kulkeva silta oli suljettu vain kaksi tuntia ennen saapumistamme, mikä merkitsi meille 120<br />
kilometriä lisää ajomatkaa. Rakennusmiehet olivat juuri aloittaneet talvikäyttöön rakennetun sillan<br />
purkutyöt.<br />
Juri Romanov esittelee työmaakylän<br />
huoltorakennusta, jossa on huhtikuun lopussa<br />
käynnissä kelirikkoajan konehuollot.<br />
taan pienemmät komponentit voidaan<br />
huoltaa lämpimissä tiloissa. Rakennusprojektin<br />
päämääränä on parantaa työntekijöiden<br />
asumis- ja työoloja.<br />
Tieni yrittäjänä on ollut oppikoulu,<br />
jossa on joutunut ottamaan asioista selvää<br />
ja kestämään vastoinkäymisiä. Olen<br />
oppinut paljon vierailemalla muissa yrityksissä,<br />
tekemällä huomioita niiden<br />
toiminnasta ja yksinkertaisesti ottamalla<br />
asioista selvää. Yrityksemme on oppinut<br />
käyttämään luottoa toimintamme kehittämiseen,<br />
kannustamaan ihmisiä tekemään<br />
työtä, rakentamaan siltoja ja metsäautoteitä<br />
60-70 tonnia painaville puurekoille<br />
sekä korjaamaan koneita. Olen<br />
sitä mieltä, että ratkaisevana tekijänä yrityksemme<br />
menestykselle on sitoutuminen<br />
kovaan työntekoon.<br />
20<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 21
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
Jonas ja Gunnar Filtvedt<br />
kahdeksanpyöräisen Ergon edessä<br />
hakkuukohteella Hedmarkin Åstassa.<br />
AVAIMENA<br />
AHKERAT<br />
TYÖNTEKIJÄT<br />
Norjan Renassa GM Skogsdrift AS -yritystään pyörittävä Gunnar<br />
Filtvedt (51) vaatii tuottavuutta niin koneilta kuin työntekijöiltä.<br />
– Vaimo haluaa, että hankin <strong>Ponsse</strong>n koneita.<br />
Hänen mukaansa yritys muuttui<br />
tuottavaksi, kun otimme keltaiset koneet<br />
käyttöön, hymyilee Gunnar, joka myöntää<br />
vaimon olevan koko lailla oikeassa.<br />
– Meillä on lähes yksinomaan keltaisia<br />
koneita, mikä johtuu siitä, että olen panostanut<br />
tuottaviin ja tehokkaisiin laitteisiin.<br />
Toki se on vain yksi monista menestystekijöistä.<br />
Erityisesti toimiva koneiden<br />
kunnossapito on välttämätön edellytys hyvien<br />
tulosten saavuttamiseksi.<br />
– Tavoitteena on niin monta korjattua<br />
kuutiota tunnissa kuin mahdollista. Ahkera<br />
työväki ja tehokkaat koneet ovat tärkeitä<br />
metsänkorjuun kannattavuudelle,<br />
summaa Gunnar.<br />
GM Skogsdrift AS:n vuosittainen<br />
liikevaihto on 30 miljoonaa kruunun<br />
kieppeillä. Puuta korjataan vuositasolla<br />
200 000–250 000 kuutiota. Vuonna<br />
2011 voittoa tehtiin 2,1 miljoonaa kruunua.<br />
Palkkalistoilla on 18 kokopäiväistä<br />
työntekijää, yksi huoltomies sekä toimitusjohtaja<br />
Gunnar. Markkina-alue ulottuu<br />
Rendalenista pohjoisessa Stangeen<br />
etelässä. Lisäksi yrityksellä on sopimus<br />
Norjan puolustusvoimien kanssa.<br />
TYÖVOIMAN SAANTI<br />
HELPPOA<br />
– Minulla on todella ahkeraa<br />
väkeä, sanoo Gunnar,<br />
jonka mukaan yrityksen<br />
palkkaus ja muut edut ovat<br />
kilpailukykyiset. Hänen<br />
mielestään uuden työvoiman<br />
löytäminen on tarvittaessa helppoa.<br />
Nykyään osa työväestä on nelikymppisiä<br />
ja osa parikymppisiä.<br />
– Jotkut heistä elävät joka suhteessa<br />
koneesta – ja jopa koneessa. Totta kai on<br />
tärkeää, että heillä on mahdollisimman<br />
hyvät työolot.<br />
Koneita valittaessa niiden käyttäjät<br />
ovat tärkeässä asemassa.<br />
– Jotkut poikamiehistä viettävät koneessa<br />
3 000 tuntia vuodessa. Joillakin<br />
on melkein uskonnollinen suhde koneeseen.<br />
Tietenkin minun täytyy ottaa se<br />
huomioon uusia koneita hankittaessa.<br />
Tilaa vaikka matkustajalle<br />
Gunnar vie meidät hakkuukohteelle Åstaan,<br />
missä tapaamme hänen poikansa<br />
HYVÄT VÄLIT <strong>Ponsse</strong> AS:n toimitusjohtaja Sigurd<br />
Skotte ja GM Skogsdrift AS:n omistaja Gunnar Filtvedt<br />
pitävät yhteyttä ja vaihtavat kokemuksia koneista.<br />
Jonaksen. Hän korjaa metsää kahdeksanpyöräisellä<br />
Ergolla. Ohjaamo on niin<br />
tilava, että vapaalla oleva työkaveri on ottanut<br />
tyttöystävänsä mukaan kokemaan,<br />
kuinka leikiten suuri kone etenee ylös<br />
rinnettä samalla kaataen, karsien ja katkoen<br />
runkoja.<br />
– Kovin monessa koneessa ei olekaan<br />
tilaa matkustajille, myhäilee Jonas, joka<br />
”Jotkut poikamiehistä viettävät koneessa<br />
3 000 tuntia vuodessa. Joillakin on melkein<br />
uskonnollinen suhde koneeseen. Tietenkin<br />
minun täytyy ottaa se huomioon uusia<br />
koneita hankittaessa.”<br />
viihtyy työpaikallaan erinomaisesti. Hän<br />
istuu mukavasti, näkee hyvin ulos, seuraa<br />
tietokoneen näyttämää tietoa korjuun<br />
etenemisestä ja ohjaa laitetta hallintakahvoilla.<br />
<strong>Ponsse</strong>n luottoeläimet<br />
Gunnar kertoo, että monet harvestereiden<br />
pikkuviat ovat hävinneet viimeisimpien<br />
vuosimallien myötä.<br />
– Sillä on suuri merkitys koneen käyttäjälle.<br />
Isompien toimintahäiriöiden<br />
kohdalla <strong>Ponsse</strong> toimii hyvinkin ripeästi.<br />
Ne eivät kuitenkaan vaikuta miehiin yhtä<br />
paljon kuin pikkujutut, joita he joutuvat<br />
selvittelemään itse. Pienet riesat ovat ärsyttäviä,<br />
ja siksi on todella tärkeää päästä<br />
eroon lyhyistä käyttökatkoista.<br />
VAIKEAKULKUISTA Mäkisessä ja jyrkässä maastossa<br />
koneiden täytyy olla vakaita. Kuormatraktori etenee<br />
tasaisesti alas rinnettä ja tukkeja nostetaan kyytiin.<br />
Gunnar omistaa jo melkoisen ”eläintarhan”.<br />
– Tapaan sanoa, että omistan norsulauman,<br />
hän naurahtaa.<br />
– Minulla on kolme vuonna 2011 hankittua<br />
Elephantia sekä kaksi Buffaloa ja<br />
yksi Elk, eli hirvi. Ergo-harvestereita on<br />
neljä – kaksi kahdeksanpyöräistä ja kaksi<br />
kuusipyöräistä. Lisäksi löytyy kaksi<br />
Komatsu 901-harvennuskonetta.<br />
Suunnitelmissa on hankkia Elkin<br />
tilalle uusi Ergo. Tarkoituksena<br />
on laajentaa seitsemään korjuuketjuun,<br />
ei sen enempään.<br />
Onnistuneilla sopimuksilla<br />
vauhtiin<br />
GM Skogsdrift sai hyvän lähdön<br />
sopimuksilla Norjan puolustusvoimien<br />
kanssa sen perustaessa tukikohtaa Renaan<br />
1990-luvun alkupuolella. Norjan<br />
metsätalous paini vaikeuksien kanssa,<br />
mutta Gunnar onnistui lyömään lukkoon<br />
miljoonien kruunujen arvoiset sopimukset.<br />
Sopimukset kädessään hän<br />
saattoi investoida laitteisiin. Koneiden<br />
valinta puhuu selvää kieltä omistajan<br />
strategisesta ajattelutavasta.<br />
– Etsin sellaisia konetoimittajia, jotka<br />
tienasivat rahaa vaikka metsässä olikin<br />
huonot ajat. Ajattelin, että silloin ne<br />
varmasti valmistavat luotettavia tuotteita.<br />
Silloin Gunnar löysi <strong>Ponsse</strong>n. Tutustumiskäyntien<br />
ja tapaamisten jälkeen hänen<br />
valintansa oli lopulta HS15. Ja <strong>Ponsse</strong>n<br />
myötä kassa alkoi kilistä.<br />
22<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 23
<strong>Ponsse</strong> Bear
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
Kuinka<br />
tytöstä tuli<br />
metsäkonekuski<br />
Kun jää työttömäksi, voi istua pää painuksissa ja rypeä<br />
rahahuolissa – tai voi tarttua härkää sarvista ja muuttaa<br />
elämän kerralla. Teksti: Margaret Lunn, Forestry Journal<br />
Saatuaan vuonna 2010 tiedon irtisanomisesta,<br />
Jenny Stainton päätti tarttua<br />
härkää sarvista.<br />
– Työskentelin Yorkshire Forward<br />
-nimisessä alueellisessa kehitysvirastossa<br />
yritysneuvojista koostuvan tiimin esimiehenä.<br />
Vuoden 2010 budjetissa hallitus<br />
julkisti aikomuksensa lakkauttaa<br />
kyseiset virastot kahden vuoden sisällä,<br />
kertoo Jenny.<br />
Jenny oli työskennellyt tehtävässään<br />
kuutisen vuotta. Ennen sitä hän oli tehnyt<br />
”vähän sitä sun tätä”. Kokkina työskennellessään<br />
Jenny tapasi myös miehensä<br />
Gilesin. Hän oli viikot reissuhommissa<br />
ja Jenny töissä viikonloput, mikä<br />
sai Jennyn kouluttautumaan maaseudun<br />
kehitystyöhön.<br />
Mutta miten jakkupukuun pukeutunut<br />
yritysneuvoja päätyy kuormatraktorin<br />
kuljettajaksi<br />
– Aina kun olin tyytymätön työpaikkaani<br />
tai halusin vaihtaa alaa, mieheni<br />
Giles sanoi, että minun pitäisi tulla hänen<br />
kanssaan töihin ja opetella ajamaan<br />
kuormatraktoria. Hän sanoi sen aina tosissaan,<br />
mutta jostakin syystä en tullut kokeilleeksi<br />
kuljettajan hommia aiemmin.<br />
Kuljettajan penkki koulun<br />
penkkinä<br />
Lincolnshirestä kotoisin oleva Giles<br />
ryhtyi Dick Brosin aliurakoitsijaksi pari<br />
vuotta sitten. Yksi hänen urakoistaan<br />
Iso-Britannian eteläosassa keskeytettiin<br />
huonon sään takia ja hän siirtyi pohjoiseen<br />
Skotlantiin. Eikä palannut.<br />
– Vähän sen jälkeen, kun olin saanut<br />
tietää irtisanomisestani, istuimme eräässä<br />
kahvilassa ja ilmoitin Gilesille opettelevani<br />
ajamaan kuormatraktoria.<br />
Kun päätös oli tehty, täytyi vain miettiä,<br />
miten opettelu hoidetaan käytännössä.<br />
– Meillä oli myös hitunen onnea matkassa.<br />
Koska minut irtisanottiin taloudellisista<br />
syistä, saatoin käyttää työaikaani<br />
uudelleenkouluttautumiseen. Viikonloppujen<br />
lisäksi lähdin osaksi ajasta Skotlantiin<br />
työskentelemään Gilesin kanssa.<br />
Suunnittelimme, että voisin suorittaa<br />
kuljettajakurssin Barony Collegessa. Valitettavasti<br />
kustannukset sekä siihen kuluva<br />
aika olivat sitä luokkaa, etten mitenkään<br />
olisi voinut opiskella ja käydä töissä<br />
samanaikaisesti.<br />
– Olimme sikälikin onnekkaita, että<br />
Giles omisti kuormatraktorin ja Dick<br />
Bros antoi meille tukensa. Yhtiö antoi<br />
meidän järjestää työmme kuten halusimme.<br />
Gilesin PONSSE Wisent oli ostettaessa<br />
kolme vuotta vanha. Nyt se on palvellut<br />
pariskuntaa viisi vuotta. Gilesillä ei<br />
ole aikomustakaan vaihtaa sitä.<br />
– Se on hyvä kone. Haluaisimme ostaa<br />
vielä toisen kuormatraktorin, joka<br />
hankittaisiin todennäköisesti myös käytettynä.<br />
Hyvässä kunnossa oleva käytetty<br />
kelpaa minulle hyvin, Giles sanoo.<br />
Jenny oli 30-vuotias, kun hän sai väliaikaisen<br />
lupakirjan ja alkoi työskennellä<br />
Gilesin opastamana. Joidenkin viikkojen<br />
jälkeen hän alkoi tehdä iltavuoroa. Hän<br />
ensin seurasi neljä tuntia Gilesin työskentelyä<br />
ja sen jälkeen ajoi kuusi tuntia<br />
itse. Pääurakoitsija Dick Bros antoi heidän<br />
suunnitella työskentelytavan.<br />
– Kun nopeuteni kasvoi, aloimme<br />
tehdä tuplavuoroja tammikuun 2011 lopussa.<br />
Minä teen päivävuoroa puoli kahdeksasta<br />
alkaen ja Giles yövuoroa kello<br />
19 eteenpäin, Jenny kertoo.<br />
Aviomiehestä opettaja<br />
– Kaikille niille, jotka haluavat aloittaa<br />
työt tällä alalla, suosittelen lämpimästi<br />
mentorointia. Olen edistynyt todella tehokkaasti<br />
Gilesin avulla, ja tämä on varmasti<br />
paras tapa oppia tekemään tätä työtä,<br />
Jenny kiittelee puolisoaan.<br />
Järjestely on tällä hetkellä sellainen,<br />
että Giles urakoi Dick Brosille ja Jenny<br />
urakoi Gilesille, jolloin hän saa kappalehinnan<br />
kuljettamastaan tavarasta.<br />
– Näin saan oikeaa työkokemusta<br />
metsässä, eikä minun ole tarvinnut istua<br />
kuutta viikkoa kurssilla. Maksoin väliaikaisen<br />
lupani ja metsätalouskomissiosta<br />
tuli läjittäin materiaalia, jossa olikin lukemista.<br />
Tiedot osoittautuivat korvaamattomiksi<br />
ja antoivat virikkeitä Gilesillekin.<br />
– Meidän mielestämme metsätalouskomission<br />
lähettämä materiaali oli todella<br />
hyödyllistä. Luimme molemmat kaiken<br />
läpi. Giles huomasi, että niissä oli<br />
asioita, jotka antoivat uutta ajateltavaa tai<br />
muistuttivat unohtuneista asioista. Materiaali<br />
toimi siis oivana muisti- ja tarkistuslistana.<br />
– Olisin myös voinut tietenkin vain<br />
kuunnella Gilesiä. Kone on hänen omansa,<br />
joten hän tuntee sen oikean käytön ja<br />
huoltotoimet perinpohjaisesti.<br />
Jenny suoritti loppukokeensa heinäkuussa,<br />
joka sattui hänen syntymäpäiväkseen.<br />
– Siihen mennessä olin saanut päntätä<br />
melkoisesti. Onneksi käytin lukemiseen<br />
niin paljon aikaa.<br />
– Kun tutustuin oppimateriaaliin ensimmäistä<br />
kertaa ennen kuin olin aloittanut<br />
ajamisen, en uskonut, että voisin<br />
oppia kaikkea. Suuren osan huomasin<br />
kuitenkin oppineeni alitajuisesti.<br />
Yksi kone, kaksi vuoroa<br />
– Olen puhunut ihmisten kanssa opiskelukokemuksestani<br />
ja eräs kuljettaja, joka<br />
oli käynyt intensiivikurssin Suomessa,<br />
oli opiskelutavastani minulle varsin kateellinen.<br />
On selvää, että Giles on tehnyt<br />
uhrauksia vuokseni. Tarvitaan hyvä parisuhde,<br />
jotta tällainen opetus- ja työtapa<br />
toimii. Olen käytännössä elänyt tätä alaa<br />
Gilesin kanssa viettämieni vuosien aikana.<br />
Siksi kuvio oli minulle tuttu. Pyöritimme<br />
Gilesin kanssa polttopuukauppaa<br />
iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin sain<br />
jonkin verran kokemusta myös käytännön<br />
työympäristöstä.<br />
Jennyn mielestä heidän järjestelynsä<br />
toimii hyvin.<br />
– Alalla on pulaa osaajista, joten tämä<br />
voisi olla oiva keino, jolla nuoret ihmiset<br />
voisivat päästä alalle.<br />
Kuulostaa hyvältä, mutta onko tämänhetkisessä<br />
työskentelytavassa haittapuolia<br />
– Teemme tuplavuoroa, joten kone tekee<br />
valtavan määrän työtunteja. Olemme<br />
katselleet uusia koneita, mutta hinta on<br />
ollut esteenä. Meillä olisi varaa uuteen<br />
koneeseen, jos tekisimme silläkin tuplavuoroa.<br />
Koneesta saatava hyöty täytyisi<br />
maksimoida, muuten menestyksestä ei<br />
ole takeita.<br />
Haastattelun aikana pariskunta urakoi<br />
Euroforestin uudistushakkuuta Dalbeattien<br />
Gliding Clubilla ja asuu asuntovaunussa<br />
paikan päällä.<br />
35 000 tonnin urakkaa korjaa<br />
kaksi korjuuketjua<br />
– Olisin mielelläni täällä vielä jonkin aikaa,<br />
jotta saisin nähdä työn valmistuvan.<br />
– Tämä on ensimmäinen työni, jossa<br />
ajan myös kaltevaa pintaa. Ylämäkeen<br />
vetäminen on haastavaa, joten tällaisen<br />
kokemuksen saaminen on hyvä juttu.<br />
Parhaana päivänäni olen kuljettanut<br />
puuta 160 tonnia. Vaikka kuljetusmatka<br />
on ollut lyhyt ja suurin osa lastista tukkipuuta,<br />
huonoimpina päivinä tulos voi<br />
olla järkyttävän paljon huonompi.<br />
26<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 27
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
– Tavoitteenani on keskimäärin<br />
vähintään 80 tonnia päivässä.<br />
Kuin yksi jätkistä<br />
Miehet, joiden kanssa Jenny on<br />
työskennellyt, ovat olleet suunnattoman<br />
avuliaita ja kannustavia.<br />
– Joskus, kun olen osallistunut<br />
LA-puhelimella miesten keskusteluihin,<br />
linjalla on ollut hetken<br />
aikaa tyrmistynyt hiljaisuus.<br />
Aiemmin kun Giles teki myös<br />
päivävuoroa ja vaihdoimme kuljettajaa<br />
kesken päivän, tukkirekkojen<br />
kuljettajat tottuivat kuulemaan<br />
Gilesin äänen. Yhtäkkiä<br />
minä olinkin linjoilla. Kiroilua miehet<br />
ehkä vähän hillitsivät tai pyysivät sitä anteeksi,<br />
mutta nyt he tuntevat minut ja<br />
tietävät, että osaan käyttää voimasanoja<br />
siinä missä hekin, Jenny nauraa.<br />
– Kaikki ovat olleet todella kannustavia!<br />
Pidän siitä, ettei kukaan kohtele minua<br />
poikkeavasti. Jos jään koneen kanssa<br />
jumiin, he eivät heti riennä apuun vain<br />
koska olen nainen, vaan antavat minun<br />
selviytyä itse.<br />
Turhauttavinta on ehkä se, että toisinaan<br />
miehet ohittavat minut ja kysyvät<br />
asiat Gilesiltä. Yleensä näin tekevät<br />
lähinnä metsänomistajat, eivät metsätyöntyöntekijät.<br />
– Täällä työskentelevät tyypit ovat todella<br />
mukavia. He pitävät minua silmällä<br />
ja auttavat ongelmien ratkaisemisessa.<br />
Kysyin Jennyltä, johtuiko tämä hänen<br />
mielestään enemmän hänen kokemattomuudestaan<br />
kuin sukupuolestaan.<br />
– Näin varmaan on. Muut työntekijät<br />
joskus hieman arastelevat avukseni tulemista,<br />
ehkä Gilesin takia.<br />
– On mukavaa, että minua ei jätetä<br />
huomiotta. Giles on täällä tuttu naama<br />
ja ollut alalla jo pitkään. Tuntuu hyvältä,<br />
että Dick Bros ja Euroforest kommunikoivat<br />
meidän molempien kanssa.<br />
Lähtö oravanpyörästä helpotti<br />
Entä elämäntyylin muutos, miten Jenny<br />
on sopeutunut siihen<br />
– Olemme olleet Gilesin kanssa naimisissa<br />
kymmenen vuotta. Kotimme on<br />
Lincolnshiressä, mutta Giles on ollut aina<br />
reissutyössä, joten hän on ollut poissa<br />
arkipäivät. Nyt työskentelemme molemmat<br />
täällä, ja tämä onkin ensimmäinen<br />
kerta lähes 12 vuoteen, kun voimme syödä<br />
illallista yhdessä!<br />
– Kaikki, myös lähisukulaiseni, ovat sanoneet,<br />
että vaikutan todella onnelliselta.<br />
Jenny ja Giles<br />
Aikaisempi työni oli hyvin stressaavaa<br />
ja työmatkani kesti joka päivä puolitoista<br />
tuntia suuntaansa – nyt se on<br />
suunnilleen puolitoista metriä asuntovaunusta<br />
hakkuualueelle! Tunnen oloni<br />
paljon paremmaksi. Nautin työstäni.<br />
Kuulun niihin ihmisiin, jotka haluavat<br />
panna asiat siististi lokeroihin, herään<br />
aamulla ja selvitän päivän työt. Mikään<br />
ei saa jäädä roikkumaan tai jäädä<br />
seuraavaan päivään.<br />
– Tämä oli valtava muutos elämässäni.<br />
Kun kerroin päätöksestäni, monet<br />
tokaisivat, että tulisin varmasti nopeasti<br />
takaisin. On kuitenkin mielenkiintoista,<br />
että yhdeksästä viiteen -oravanpyörän<br />
jättämisen jälkeen todella monet ovat todenneet<br />
miten tyytyväiseltä vaikutan. Nyt<br />
ne, jotka pilkkasivat ratkaisuani, haluaisivat<br />
tulla tänne hommiin kanssani!<br />
– En koskaan haluaisi mennä takaisin<br />
töihin julkiselle sektorille. Työ oli stressaavaa<br />
ja päätöksenteko kesti kauan,<br />
täällä sen sijaan asiat tapahtuvat. Tuntuu<br />
kuin raskas taakka olisi nostettu harteiltani.<br />
– Palkan kanssa minun täytyy sinnitellä.<br />
Tiesin, että tulisin olemaan hidas,<br />
vaikka olenkin harjoitellut paljon. Täytyy<br />
toimia olosuhteiden mukaan. Aiemmin<br />
työmatkojen bensoihin meni 400 puntaa<br />
kuukaudessa. Kun ottaa tällaiset kulut<br />
huomioon, tuloni eivät kutenkaan ole<br />
paljon pienentyneet.<br />
Tärkeintä on tykätä työstään<br />
Juuri kun haastattelumme oli päättymässä,<br />
Giles tuli paikalle, joten vaihdoin<br />
muutaman sanan hänenkin kanssaan<br />
ennen hänen nukkumaanmenoaikaansa<br />
kello 11 aamupäivällä.<br />
– Jenny on erittäin hyvä kuljettaja, ja<br />
tukkirekkojen kuskit arvostavat hänen<br />
tapaansa pinota puut siististi. Hän on<br />
hionut tätä taitoa pidemmälle kuin minä<br />
– kuskit valitsevat Jennyn pinot<br />
mieluummin kuin minun, Giles<br />
hymyilee.<br />
Kysyessäni yhdessä elämisestä<br />
ja työskentelemisestä, Giles vastaa:<br />
”Olemme parhaat ystävät”.<br />
– Nykyinen tuplavuorojen tekeminen<br />
ei ole paras mahdollinen<br />
ratkaisu, mutta meidän on jatkettava<br />
näin, kunnes saamme toisen<br />
koneen. Työvuorot ovat asettaneet<br />
meille molemmille haasteita, joita<br />
en olisi osannut arvata. Ajattelin,<br />
että pystyisin nukkumaan päivisin,<br />
mutta kesäaikaan, kun ikkunoita<br />
ei voi pitää auki kuumuuden<br />
ja itikoiden takia, se on aika hankalaa.<br />
– Tämä ei ollut muutos vain Jennyn<br />
uralla, vaan elämänmuutos meille molemmille.<br />
Joskus parhaat päätökset tehdään<br />
nopeasti, niin kuin silloin sen kahvikupillisen<br />
aikana.<br />
– Jenny on todella yllättänyt minut.<br />
Hän käsittelee konetta todella hyvin missä<br />
tahansa maastossa. Minäkin opin jatkuvasti<br />
uusia asioita, ja olen sentään ollut<br />
alalla vuosia. Kun saamme toisen koneen,<br />
asiat ovat vieläkin paremmin.<br />
– Joitakin töitä emme voi ottaa vastaan,<br />
koska meillä on vain yksi kone. Yhden koneen<br />
omistaminen tarkoittaa myös sitä,<br />
että minun pitää selittää asioita Jennylle<br />
sen sijaan, että voisin vain näyttää, miten<br />
homma hoidetaan.<br />
– Esimerkiksi hakkuutähteiden keruun<br />
hän on oppinut uskomattoman<br />
hyvin, nopeammin kuin minä aikanani.<br />
Hän on oppinut kaiken, minkä olen<br />
opettanut hänelle, ja kehittänyt omaan<br />
työtapaansa sopivan tyylinsä. Olen todella,<br />
todella tyytyväinen.<br />
– Toivon, että saisimme seuraavaksi<br />
koneeksi toisen kuormatraktorin. Kokeilimme<br />
vähän aikaa harvesteria, mutta<br />
koska emme ole koskaan ajaneet harvesteria,<br />
ajattelimme, että se olisi liian<br />
suuri muutos.<br />
– Joskus myöhemmin olisi upeaa, jos<br />
voisimme työskennellä yhdessä niin, että<br />
toinen käyttäisi kuormatraktoria ja toinen<br />
harvesteria.<br />
Gilesin leveästä hymystä ja innokkaasta<br />
puheesta kyllä näkee, että hän on erittäin<br />
ylpeä kaikesta, mitä Jenny on saanut<br />
aikaan. Tuskin kuka tahansa voi sanoa<br />
täydestä sydämestään olevansa aina onnellinen<br />
työssään. Uskon, että Jenny voi.<br />
Calvin Everson ei <strong>Ponsse</strong>sta vaihda<br />
Laatu ei katso ikää<br />
– 2000-luvun alussa vaihdoin merkkiä. Se oli virhe, jota en toistamiseen tee,<br />
vakuuttaa Calvin Everson. CAT sai lähteä, kun Calvin vaihtoi takaisin <strong>Ponsse</strong>en.<br />
Ihka ensimmäisen metsätyökoneensa<br />
Calvin Everson hankki jo 1984. Sitä ennen<br />
olivat metsät ja metsätyöt tulleet nuorelle<br />
miehelle tutuksi. Vaikka työura vei<br />
lähes kymmeneksi vuodeksi rekan rattiin,<br />
päätyi Everson takaisin metsätöihin;<br />
aluksi metsurina, sittemmin ensimmäisen<br />
PONSSE-koneen myötä urakoitsijaksi<br />
1991. Tänä päivänä wisconsinilaisella<br />
Calvin Everson Enterprises:lla on Yhdysvaltain<br />
vanhin PONSSE-koneketju.<br />
Vanhempaa <strong>Ponsse</strong>a tilalle<br />
Kun taantuma alkoi koetella Yhdysvaltain<br />
taloutta, Everson teki konekantansa<br />
suhteen epätavallisen päätöksen; hän<br />
vaihtoi käytössä olevan kalustonsa vanhempiin<br />
<strong>Ponsse</strong>n koneisiin. Tällä hetkellä<br />
käytössä ovat S15-kuormatraktori<br />
K70-nosturilla – yksi ensimmäisistä Yhdysvaltoihin<br />
tuoduista <strong>Ponsse</strong>n koneista<br />
sekä ”Lay Down Sallynakin” tunnettu<br />
HS15-harvesteri H60-päällä.<br />
– Olen kalustoon erittäin tyytyväinen.<br />
Ja ylpeä siitä, että meillä on edelleen<br />
täydessä käytössä yksi ensimmäisistä<br />
maahantuoduista,<br />
Everson summaa.<br />
Kaikessa tekemisessään tarkkuudesta<br />
ja huolellisuudesta tunnettu Calvin Everson<br />
pitää kaluston huoltoa yhtenä tärkeimmistä<br />
perusasioita – koneiden iästä<br />
riippumatta.<br />
– Koneiden ikä ei tässä suhteessa ole<br />
mikään ongelma. Pikemminkin päinvastoin.<br />
Mitä vanhempi kone, sitä vähemmän<br />
siinä on hajoavaa pikkunippeliä.<br />
Koko perheen yritys<br />
Calvin Everson Enterprises on todellinen<br />
koko perheen yritys. Vanhin poika Danny<br />
aloitti kuormatraktorilla jo 15-kesäisenä,<br />
ja työskentelee tänä päivänä sekä<br />
moottorisahalla että harvesterilla. Vävypoika<br />
Joe Rogers on myös rivissä kuormatraktorikuskina.<br />
Vaimo April pyörittää<br />
yrityksen toimistorutiineita ja opettaa<br />
perheen nuorempia lapsia kotiopetuksessa.<br />
Paitsi ammatti ja elämätapa, myös<br />
tekemisen meininki on periytynyt isältä<br />
pojalle. Työkalut pysyvät Dannynkin käsissä<br />
ja hommat hoituvat, kun Eversonit<br />
ryhtyvät töihin. Danny on keskittynyt<br />
erityisesti kaluston elektroniikkapuolen<br />
huoltoon ja kunnossapitoon.<br />
Perheihmisenä isä-Calvin pitää<br />
myös työt mieluusti lähellä. Työmaat sijaitsevat<br />
pääosin 50 mailin säteellä kotoa.<br />
Ei ole <strong>Ponsse</strong>n voittanutta<br />
Valtaosin lehtipuuta korjaavan Calvin<br />
Everson Enterprises:in vuosituotanto on<br />
noin 40 000 kuutiota. Tavaralajimenetelmää<br />
Calvin Everson pitää tehokkaimpana<br />
ja turvallisimpana korjuumenetelmänä,<br />
koska korjuujäte saadaan hyötykäyttöön.<br />
Ja mitä työtehoon tulee – tärkeintä<br />
on, että kalusto pelaa.<br />
– Turvallisuus, laatu ja tuottavuus.<br />
Näistä kolmesta ei voi tinkiä. Eikä ole tarvinnut,<br />
sillä <strong>Ponsse</strong>n väen kanssa olemme<br />
näistä asioita samaa mieltä. Pyysitpä<br />
mitä vain, palvelu pelaa, Everson kiittelee.<br />
Laadukkaat koneet, hyvä palvelu<br />
ja varaosien saatavuus ja käypä jälleenmyyntiarvo<br />
ovat Calvin Eversonin mukaan<br />
syitä valita <strong>Ponsse</strong>.<br />
– Paljon olen eri koneita käyttänyt,<br />
mutta toistaiseksi <strong>Ponsse</strong>a parempia ei<br />
ole tullut vastaan.<br />
28<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 29
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
Puulla parempiin päiviin<br />
”Suomi elää metsästä” ja ”puulla parempiin päiviin”. Monet ovat kyselleet, pitävätkö tutut<br />
iskulauseet enää paikkaansa. Metsäteknologian professori Antti Asikainen uskoo puun,<br />
bioenergian ja koneellisen korjuun kasvuun.<br />
Uutiset Suomen paperiteollisuuden tuotannon<br />
supistuksista ovat tulleet tutuiksi<br />
viime vuosina. Tehtaiden kapasiteetti<br />
on nyt lähes 15 prosenttia pienempi kuin<br />
vuonna 2005. Syynä tuotannon vähennyksiin<br />
ovat maailman paperimarkkinoiden<br />
muutokset. Markkinat ovat kasvaneet<br />
vahvasti Aasiassa, erityisesti Kiinassa.<br />
Suomalaisen paperin tärkeällä<br />
markkina-alueella Euroopassa kysyntä<br />
on kuitenkin hiipunut.<br />
Metsäntutkimuslaitoksen professori<br />
Antti Asikainen muistuttaa kotimaan<br />
puun käytön pitäneen kutinsa. Tulevaisuuden<br />
puunkäyttökäyrät hän kääntää<br />
ylöspäin, paperituotannon supistuksista<br />
huolimatta.<br />
– Kaikki pidemmän aikavälin arviot<br />
lähtevät siitä, että puun käyttö EU:n alueella<br />
sekä teollisuudessa että erityisesti<br />
energian tuotannossa kasvaa, Asikainen<br />
sanoo.<br />
– Kotimaan vuosittaiset hakkuumäärät<br />
eivät ole muuttuneet suuntaan tai toiseen,<br />
vaan pysyneet noin 55 miljoonan<br />
kuution paikkeilla. Kun tähän lisätään<br />
energiaksi käytettävän biomassan kasvu<br />
viiden viime vuoden aikana miljoonasta<br />
7,5 miljoonaan kuutioon, on käynyt niin,<br />
että kotimaan puunhankinta on kasvanut<br />
yli 10 prosenttia.<br />
– EU:nkin alueella puunkäyttö on<br />
kasvanut koko 2000-luvun, vuosien<br />
2008–09 taantumaa lukuun ottamatta.<br />
Uudet puutuotteet<br />
lisäävät kysyntää<br />
Paperituotteiden kauppa on merkittävä<br />
suomalaisen metsäteollisuuden tuloksen<br />
kannalta. Paperimarkkinoiden vetäessä<br />
vyötä tiukemmalle teollisuudessa<br />
elää uusia tuoteaihioita. Puhutaan nanoteknologiasta<br />
ja biojalostamoista, joihin<br />
metsäteollisuus investoi samalla kun pitää<br />
yllä perinteistä tuotantoa.<br />
Uudet metsätuotteet osuvat markkinatrendeihin.<br />
Puun lisääntyvän käytön<br />
puolesta puhuu ennen kaikkea voimistuva<br />
tarve korvata uusiutumattomia luonnonvaroja,<br />
esimerkiksi öljyä, hiiltä ja metalleja,<br />
uusiutuvilla tuotteilla. Puukuituiset<br />
pakkaukset vähentävät muovin käyt-<br />
Metsäteknologian professori Antti Asikainen<br />
töä, rakentamisen hiilidioksidipäästöissä<br />
puu päihittää betonin ja metsäenergialla<br />
vähennetään kasvihuonekaasuja.<br />
EU:n asettama tavoite uusiutuvan<br />
energian lisäämiseksi vuoteen 2020<br />
mennessä on selkeä veturi puunkäytön<br />
kasvulle. EU:n tavoitteena on kasvattaa<br />
uusiutuvien energialähteiden osuus 20<br />
prosenttiin. Liikenteessä biopolttoaineiden<br />
osuus on nostettava 10 prosenttiin.<br />
Nämä tavoitteet merkitsevät vahvistuvaa<br />
kysyntää puulle.<br />
– Tilanne on käytännössä se, että jos<br />
fossiilisten raaka-aineiden hinta nousee<br />
riittävän korkealle, ovat bioenergian<br />
markkinat rajattomat.<br />
Metsäkonemarkkinoitakin Asikainen<br />
maalaa bioenergian kasvavan kysynnän<br />
valossa.<br />
– EU:n bioenergiatavoitteisiin pääsemiseksi<br />
tarvitaan esimerkiksi korjuuja<br />
haketuskalustoa 50–100 prosenttia<br />
enemmän kuin tällä hetkellä. Vaatimus<br />
raaka-aineen puhtaudesta myös bioenergiapuolella<br />
lisää tavaralajitekniikan kysyntää.<br />
Ei ole mitään syytä epäillä, että<br />
kasvu konemarkkinoilla ei jatkuisi.<br />
Tankit täyteen bioöljyä<br />
Pyrolyysitekniikalla, eli kuivatislaa malla,<br />
bioöljyä valmistavia pieniä laitoksia<br />
Asikainen pitää asiakasryhmänä, joka<br />
todennäköisimmin lisää Suomen vuotuista<br />
puun kysyntää. Vuosittain muutamia<br />
satoja tuhansia kiintokuutioita puuta<br />
käyttävien laitosten lopputuotteena<br />
valmistuu raskaan polttoöljyn korvaavaa,<br />
lämmitykseen käytettävää bioöljyä. Fortum<br />
ilmoitti talvella aloittavansa ensimmäisen<br />
tällaisen laitoksen rakentamisesta<br />
Joensuuhun.<br />
Myös liikenteen biopolttoaineita tuottavia<br />
F-T-diesel-laitoksia on Suomessa<br />
Huomispäivän puutuotteita<br />
suunnitteilla. Asikainen uskoo teknologian<br />
jo tällä hetkellä toimivan kohtalaisesti.<br />
– Suunnitellut kolme investointia<br />
odottavat EU:n tukipäätöksiä. Jos yksikin<br />
näistä aloittaa toimintansa tällä vuosikymmenellä,<br />
lisää se vuosittaista puunkäyttöä<br />
noin miljoonalla kuutiolla.<br />
Aivan heittämällä ei bioenergiakaan<br />
lyö itseään läpi. Kivihiilestä voi tehdä öljytuotteita<br />
edullisemmin kuin puusta.<br />
Miltä kuulostavat terästäkin vahvempi paperi, puusta tehty kipsi ja<br />
sellukuitukomposiitista tehdyt auton osat Puupohjaisia raaka-aineita voi<br />
löytää myös vaatteista, lääkkeistä ja auton tankista. Tässä makupaloja<br />
tulevaisuuden puutuotteista.<br />
Kädet kipsissä<br />
Puu korvaa jo nyt lasikuitukipsiä ja kalkkikipsiä.<br />
Suomalaisen Onbone Oy:n kehittämä<br />
WOODCAST-materiaali tehdään<br />
puuhakkeesta ja biohajoavasta<br />
muovista. Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon<br />
keväällä saanut tuote on<br />
lämpömuovautuvaa. Lämmitetty tuote<br />
jähmettyy jo 15 minuutissa. Innovaatiopalkinnon<br />
perusteluissa tuotetta kuvattiin<br />
käänteentekeväksi innovaatioksi, jolla<br />
on merkittävää kansainvälistä markkinapotentiaalia.<br />
Kuva: Onbone Oy<br />
Lisää kerroksia puusta<br />
Suomi rakentaa omakotitalot puusta. Yli<br />
80 prosentissa uusista pientaloista puu<br />
on päämateriaali. Kerrostaloja ei kuitenkaan<br />
ole perinteisesti puusta rakennettu.<br />
Hiljattain päivitetyt rakennusmääräykset<br />
antavat puukerrostaloille tasavertaisemmat<br />
mahdollisuudet. Suomen puukerrostaloissa<br />
on vielä alle 1000 asuntoa,<br />
mutta suunnitelmat ovat valmiina noin<br />
5700 uudelle asunnolle. Valtakunnallisessa<br />
puurakentamisen kehittämisohjelmassa<br />
tavoitteena on nostaa puun markkinaosuus<br />
kerrostalorakentamisessa yhdestä<br />
prosentista kymmeneen vuoteen<br />
2020 mennessä.<br />
Bioöljyt korvaavat fossiilisia<br />
Kuva: UPM<br />
Puupohjaiset liikennepolttoaineet ja<br />
lämmitysöljyt ovat tulossa. Biomassasta<br />
tehtävän bioöljyn tärkein käyttökohde<br />
on lämmöntuotanto. Bioöljystä voidaan<br />
myös jalostaa liikennepolttoaineita tai<br />
käyttää sitä kemianteollisuudessa. UPM<br />
rakentaa Lappeenrantaan 150 miljoonalla<br />
eurolla jalostamon, joka tekee raakamäntyöljystä<br />
biopolttoaineita. Fortum<br />
puolestaan rakentaa metsähaketta<br />
ja muuta puubiomassaa<br />
nielevän bioöljylaitoksen Joensuuhun.<br />
Bioöljyn tuotantoon on<br />
Suomessa suunnitteilla useita<br />
tehtaita.<br />
Bioenergian lisääntyvän käytön on rakennuttava<br />
järjestelmään, jossa puusta<br />
hyödynnetään muukin kuin vain sen<br />
energia-arvo.<br />
– Integroidut tuotantokonseptit ovat<br />
lähtökohta. Pelkän bioenergiatuotteen<br />
valmistaminen puusta, etenkin uusien<br />
tuotteiden osalta, on kilpailukyvytöntä, eikä<br />
liiketoimintaa voi laskea tukien varaan.<br />
Kuva: Stora Enso,<br />
pakkauksen valmistaja<br />
Mediaware Ltd.<br />
Puuta pakettiin<br />
Tuttu mutta tuunattu kartonki<br />
on valloittamassa markkinoita<br />
muilta materiaaleilta. Entistä<br />
suurempi osa<br />
pakkauksista<br />
tehdään uusiutuvista<br />
raaka-aineista.<br />
Puupohjaiset<br />
pakkaukset korvaavat<br />
yhä useammin muovia CD-levyjen koteloissa<br />
sekä lääke-, tietotekniikka-, valmisruoka-<br />
ja leikkelepakkauksissa. Yksi<br />
maailmalla laajimmin levinnyt esimerkki<br />
tuoreista kartonkituotteista on Microsoftin<br />
Windows 7 -käyttöjärjestelmäpakkaus.<br />
Superpaperia ja autojen osia<br />
Tutkijat visioivat terästäkin vahvempaa,<br />
mutta edelleen kevyttä paperia.<br />
Nanohiukkasten avulla paperista tulee<br />
vesitiivis ja magneettinen, mutta yhä<br />
taiteltava.<br />
Kahta tai useampaa materiaalia (metalli,<br />
puu, muovi tai keraami) yhdistäviä<br />
komposiittituotteita voi käyttää moniin<br />
eri tarkoituksiin. Esimerkiksi UPM kertoo<br />
sellukuidusta ja muovipolymeereistä<br />
valmistamansa komposiitin sopivan<br />
huonekalujen, auton osien,<br />
astioiden ja elektroniikan,<br />
kuten kuvan KeepLoop<br />
-kännykkämikroskoopin<br />
valmistukseen. Muovin<br />
tavoin ruiskuvalamalla<br />
tehtävissä tuotteissa sellukuidun<br />
osuus on 20–50<br />
prosenttia.<br />
Kuva: UPM<br />
30<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 31
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
kas toiminta perustuu hyväkuntoiseen<br />
korjuukalustoon ja työteliääseen yrittäjäasenteeseen.<br />
Einarin Tunnustuspalkinnot<br />
Säätiö palkitsi koneelliseen puunkorjuuseen<br />
liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja,<br />
alan koulutuksen kehittäjiä sekä<br />
alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita<br />
tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla.<br />
10 000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon<br />
vastaanotti Metsäopetus.fi ansioistaan<br />
metsäkonealan tunnettuuden<br />
parantamisessa nuorten keskuudessa ja<br />
alan yleisestä markkinointityöstä.<br />
5 000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon<br />
vastaanotti Metsäliiton kehittämispäällikkö<br />
Risto Lilleberg ansioistaan<br />
puunkorjuun ja puunhankinnan kehittämistyössä,<br />
jossa hän on ennakkoluulottomasti,<br />
sitkeästi ja innovatiivisesti vienyt<br />
eteenpäin uusia ratkaisuja.<br />
5 000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon<br />
vastaanotti Luston Metsäkulttuuripäivät<br />
lasten ja nuorten metsäkonetyöpajan<br />
toteuttamisesta Luston Metkupäivillä.<br />
5 000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon<br />
vastaanotti Lapin ammattiopiston<br />
metsäkoneopetuksen lehtori Eero<br />
Juhani Tuohimetsä pitkästä yli 40 vuoden<br />
urastaan metsäkoneopetuksen lehtorina<br />
ja korkeatasoisesta ja avuliaasta<br />
metsäkoneiden hydrauliikan asiantuntemuksestaan.<br />
1 000 euron Einarin Tunnustuspalkinnon<br />
vastaanotti metsien kestävää<br />
käyttöä elämyksellisesti esittelevä Metsähallituksen<br />
Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä.<br />
Einarin Kuljettajapalkinnot ja Einarin Opiskelijastipendit<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
Einari Vidgrénin Säätiö jakoi<br />
tunnustuksia metsäalan osaajille<br />
Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi<br />
tunnustuksia metsäalan osaajille jo seitsemännen kerran.<br />
15.5.<strong>2012</strong> Vieremällä järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin<br />
tunnustuksia yhteensä 108 000 eurolla.<br />
Einarin Palkinnot<br />
Päähuomionosoituksena Säätiö myönsi<br />
Einarin Palkinnon kolmelle ansioituneelle<br />
metsäkoneyritykselle. 15 000<br />
euron Einarin Palkinnon vastaanottivat<br />
Metsä- ja Maansiirto Kastinen Oy, Kalevi<br />
Määttä Oy ja Veljekset Lönnroth Ay.<br />
Toimitusjohtaja Pertti Kastisen perustama<br />
Metsä- ja Maansiirto Kastinen<br />
Oy on ilomantsilainen perheyritys, jossa<br />
oman perheen lisäksi työskentelee 20<br />
työntekijää. Oman korjuukaluston lisäksi<br />
yritys työllistää sopimusyrittäjiä.<br />
Pitkän linjan metsäkoneyritys Kuhmosta<br />
Kalevi Määttä Oy on sen hallituksen<br />
puheenjohtajan perustama perheyritys,<br />
jonka palkkalistoilla on 16 työntekijää.<br />
Riihimäkeläinen Veljekset Lönnroth<br />
Ay on kahden avioparin, Antti ja Raija<br />
Lönnrothin sekä Seppo ja Tuire Lönnrothin<br />
omistama perheyritys, jonka laadu-<br />
Risto Lilleberg<br />
Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös<br />
25 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa<br />
1 000 euron Einarin Kuljettajapalkinnolla.<br />
Ehdotukset palkittavista metsäkoneenkuljettajista<br />
tekivät metsäyhtiöt<br />
ja sahat.<br />
Einarin Kuljettajapalkinnon<br />
vastaanottivat:<br />
Timo Ruokolainen, Ilomantsi<br />
Esa Meriläinen, Kitee<br />
Saku Koistinen, Nilsiä<br />
Jarmo Kääriäinen, Kankaanpää<br />
Vesa Valtanen, Hämeenkoski<br />
Vilho Lindholm, Kolari<br />
Antti Veli-Pekka Hämäläinen,<br />
Pärjänsuo<br />
Teijo Sassali, Sassali<br />
Eino Junkkari, Paltamo<br />
Pekka Hyvärinen, Pielavesi<br />
Juha Partanen, Nurmes<br />
Mikko Lapinlampi, Puolanka<br />
Raimo Murto, Krääkkiö<br />
Marko Kohvakka, Nykälä<br />
Markku Puttonen, Jämsänkoski<br />
Pasi Järvinen, Hämeenlinna<br />
Risto Tammelin, Tammijärvi<br />
Toivo Björn, Lusi<br />
Risto Impiö, Ranua<br />
Jarmo Tennilä, Rovaniemi<br />
Juhani Salmela, Rovaniemi<br />
Jari Pursiainen, Jamali<br />
Markku Haverinen, Kuhmo<br />
Emil Ruona, Seskarö, Ruotsi<br />
Jani Oinonen, Mikkeli<br />
Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös<br />
500 euron opiskelijastipendillä 24 metsäkonealan<br />
opiskelijaa. Stipendeistä<br />
ovat päättäneet kunkin koulun opettajakunta<br />
kriteerinään koulumenestyksen<br />
lisäksi se, että koulunsa päättävällä<br />
oppilaalla on työpaikka metsäkoneenkuljettajana<br />
tai -huoltajana.<br />
Einarin Opiskelijastipendin<br />
vastaanottavat:<br />
Jonny Karlqvist ja Simon Lundmark,<br />
Yrkesakademin i Österbotten, Vasa<br />
Heikki Mehtonen ja Kimmo<br />
Keinänen, Pohjois-Karjalan<br />
ammattiopisto, Valtimo<br />
Jani Ruohomaa ja Arttu Anttila,<br />
Länsirannikon Koulutus Oy<br />
Winnova, Kullaa<br />
Sami Luiro ja Ville-Matti Räsänen,<br />
Lapin ammattiopisto, Rovaniemi<br />
Pasi Kuvaja ja Santeri Savonen,<br />
Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli<br />
Pekka Tirkkonen ja Henri Laitinen,<br />
Etelä-Savon ammattiopisto, Nikkarila<br />
Aleksi Riitamaa ja Tatu Leppänen,<br />
Jämsän ammattiopisto, Jämsä<br />
Antti Havukainen ja Marjo Ratinen,<br />
Savon ammatti- ja aikuisopisto,<br />
Toivala<br />
Joni Soikkeli ja Matias Karhumaa,<br />
Oulun seudun ammattiopisto,<br />
Taivalkoski<br />
Juho Valonen, Hämeen ammattiinstituutti,<br />
Hämeenlinna<br />
Tommi Helin ja Antti Salo, TTS<br />
Tuottavuus ja luonnonvarat, Rajamäki<br />
Ville Järvinen ja Antti Finni,<br />
Tampereen ammattiopisto, Kuru<br />
Veiko Köiv, Viro (Pohjois-Karjalan<br />
ammattiopisto)<br />
Veiko Köiv<br />
<strong>Ponsse</strong> Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrénin Säätiön, jonka tarkoituksena<br />
on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen<br />
liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta sekä lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä etenkin<br />
nuorten keskuudessa.<br />
32<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 33
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
Sukunsa innostama<br />
puunkaataja<br />
Marko Kohvakka Haukivuoresta on pesunkestävä metsäkoneenkuljettaja.<br />
– En ole oikeastaan muuta tehnytkään, kuin ajanut metsäkonetta. Jo kolmivuotisen<br />
metsäkoulun kaikki lomat ja viikonloput olin ajamassa enoni konetta. Armeijan jälkeen<br />
palasin metsään ja olen viihtynyt työssäni erinomaisesti, tunnustaa Marko Kohvakka.<br />
Ammatinvalinta tuli osittain suvun kautta<br />
ja ainakin alkuinnostus ja opastus on<br />
kahden enon aikaansaannosta. Markoa<br />
kysyttiin vuonna 1998 sairasloman tuuraajaksi<br />
pieksämäkeläiseen Nykänen &<br />
Hapulin yhtiöön.<br />
Mukana koneen valinnassa<br />
Alkuun nuori mies otti tuurauksen toiseksi<br />
työksi, mutta varsin pian hän huomasi<br />
että tunnit loppuvat vuorokaudesta<br />
kesken. Päätös siirtyä <strong>Ponsse</strong>n kalustolla<br />
urakoivan pieksämäkeläisyhtiön palvelukseen<br />
oli onnistunut. Työuraa on takana<br />
reilusti yli 13 vuotta eikä mieli ole<br />
tehnyt muualle.<br />
– Työnantajani panostaa kovasti kuskien<br />
viihtyvyyteen. Minä olin mukana,<br />
kun tästä Ergostakin tehtiin kauppaa.<br />
Sain vapaasti valita tärkeäksi kokemani<br />
lisävarusteet uuteen koneeseen. Onhan<br />
siinä työmotivaatio kohdallaan, kun on<br />
saanut räätälöidä itselleen työkalun, kiittelee<br />
Marko työnantajansa asennetta ja<br />
<strong>Ponsse</strong>n räätälöintimahdollisuutta.<br />
Uusi Ergo tuntui joulukuussa palstalle<br />
tultuaan oudolle. Koneessa oli uudenaikaiset<br />
kahvat, uusi liikeratanosturi<br />
automaattitoiminnoilla ja ohjelmatkin<br />
poikkesivat aiemmasta Ergosta. Mutta<br />
varsin ripeästi alkukankeuden jälkeen<br />
Marko havaitsi koneeseen tehdyt muutokset<br />
selkeiksi parannuksiksi.<br />
– Tämä on ilman muuta toiseksi paras<br />
hakkuukone, sillä parastahan ei olla<br />
vielä tehtykään, heittää Marko.<br />
Koneet kehittyvät<br />
Kevättalvella Marko pääsi harvennuksilla<br />
kymmenen tunnin päivän aikana jo<br />
1 100 rungon vauhtiin. Pienet parannukset<br />
sahan nopeudessa, ohjelmissa ja monissa<br />
muissa koneen kohteissa lisäsivät<br />
hakkuutehoa reippaasti. Keskimääräinen<br />
saavutus harvennuksilla on liikkunut<br />
kuitenkin 500-600 rungossa. Paras<br />
päätehakkuusaavutus on 11-tuntisen päivän<br />
aikana on peräti 600 kuutiota. Mutta<br />
tällainen kuutiomäärä vaati leimikolta<br />
poikkeuksellista järeyttä.<br />
Metsäkoneen kuljettajaksi aikoville<br />
Markolla on muutama selkeä neuvo.<br />
Ensinnäkin yksinäisyyttä eikä pimeää<br />
saa pelätä. Pitkät päivät talvipimeässä<br />
metsässä ovat myös henkisesti raskaita.<br />
Toinen kuskin perusominaisuus on<br />
erinomaisen hyvät hermot. Koneiden<br />
kanssa kun touhutaan, niin haverit sattuvat<br />
usein kovilla pakkasilla ja todella<br />
hankalassa maastossa. Ongelmat on kyettävä<br />
ratkaisemaan itsenäisesti ja hermostumatta.<br />
– Vastuuta motokuskilla on melkoisesti.<br />
Ensinnäkin omalla kontolla on<br />
puolen miljoonan kone. Sen lisäksi pitää<br />
ajatella metsänomistajan, puun ostajan<br />
ja urakoitsijan etujen mahdollisimman<br />
sopuisaa yhteensovittamista. Mutta<br />
kyllä tämä antaakin; itsenäinen työ ja se,<br />
että työnsä jäljen näkee heti, ovat minulle<br />
erittäin isoja asioita, summaa Marko<br />
Kohvakka ja lisää, että metsänomistajan<br />
kehut harvennushakkuun jälkeen lämmittävät<br />
mukavasti.<br />
Kohvakan kokemuksen mukaan Suomen<br />
metsät kasvavat hyvää vauhtia. Ainut<br />
mikä joskus ihmetyttää, on raivausten<br />
laiminlyönti. Pimeässä metsässä hakattaessa<br />
raivaamatta jätetty risukko hidastaa<br />
joskus melkoisesti työn sujumista. Metsien<br />
uudistuksessa luontainen uudistus<br />
näyttäisi lisäävän suosiotaan. Sellaisilla<br />
kasvualustoilla, joilla ei heinistä ole riesaa,<br />
siemenpuut saavat yllättävän ripeästi<br />
jälkikasvunsa vauhtiin.<br />
Pääasiassa aamuvuoroa kello viidestä<br />
kahden kolmen pintaan ajava Marko<br />
Kohvakka ei jää illan tunneiksi lepäilemään.<br />
Pienen maa- ja metsätilan pyörittämisessä<br />
riittää askaretta. Ja pihassa seisoo<br />
myös minikaivuri.<br />
– Ei sitä osaa rospuutto- ja loma-aikaa<br />
makoilla. Olen ajankuluksi urakoinut<br />
pientä keikkaa kaivurilla. Tuleehan<br />
sitä sorsa- ja jänisjahdissakin poikettua.<br />
Niin ja moottorikelkkailu on meikäläisen<br />
mieleen, kuittaa Marko Kohvakka.<br />
Metsään ei<br />
meinaa ehtiä<br />
Ilomantsissa toimiva Metsä- ja Maansiirto Kastinen<br />
työllistää 25 metsäalan ammattilaista. Toimitusjohtaja<br />
Pertti Kastinen ja hänen poikansa Harri Kastinen eivät enää<br />
varsinaiselle savotalle ehdi, sillä ison yrityksen hallintopuoli<br />
työllistää aivan tarpeeksi.<br />
Puuta on hakattu ja ajettu 330 000 kiintokuution<br />
vuosivauhdilla. Pertti Kastisen<br />
mukaan enemmänkin olisi saanut ajaa,<br />
mutta lyhyet talvet ja pehmeät maat estävät<br />
toisinaan työntekoa. Metsäpuolen<br />
koneina on seitsemän harvesteria ja viisi<br />
ajokonetta. 17 tonnin telakaivuri on hakkuupäällä<br />
ja sille saadaan ympärivuotiset<br />
työmaat. Laajavastuisena yrittäjänä Kastisella<br />
on lisäksi sopimusyrittäjiä sekä<br />
ajossa että hakkuussa.<br />
Monipuolisia leimikoita<br />
Lähes yksinomaan Ilomantsin kunnan<br />
alueella tehtävien leimikoiden koko<br />
vaihtelee muutamista kymmenistä moteista<br />
useisiin tuhansiin motteihin. Leimikoiden<br />
koko ei ole vuosien saatossa<br />
ihmeemmin muuttunut, mutta järeys<br />
on pienentynyt päätehakkuissakin keskimäärin<br />
alle 500 litraan.<br />
Stora Ensolle hakattava puu tulee pääosin<br />
Tornatorin metsistä, mutta myös yksityisten<br />
metsiä pannaan jonkun verran<br />
pinoon. Parikymmentä vuotta sitten yksi<br />
kevättalvi vierähti itänaapurin savotalla.<br />
Ruotsissa on tullut savotoitua pariinkin<br />
otteeseen.<br />
Vuosien 2005 ja 2007 myrskyjen jälkeen<br />
Kastisen kolme ketjua raivasi Skånen<br />
metsissä. Molemmilla reissuilla oltiin<br />
reilut puoli vuotta kerrallaan. Pertti<br />
Kastinen muistelee Ruotsin savotoita<br />
erittäin hyvin organisoiduiksi. Sydved<br />
yhtiön junailemana kaikki pelasi hienosti<br />
koneiden kuljetuksia myöten. Puulajit<br />
olivat koko lailla samat kuin Suomessa<br />
ja tyvetkin katkottiin valmiiksi.<br />
Tässä työssä oli useita puolalaisia<br />
moottorisahureita. Epävirallisen<br />
tiedon mukaan Byholman sotilaslentokentälle<br />
ajetusta yli miljoonasta<br />
kuutiosta olisi tullut maailman<br />
suurin puupino.<br />
Kotimainen kumppani<br />
Pertti Kastinen aloitti yrittäjyyden vuonna<br />
1979. Alkuun työtä tehtiin Vapolle<br />
kaivurilla. Metsäpuoli alkoi vuonna<br />
1989, kun kaivuriin hankittiin kaatopää.<br />
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Pertti ajoi<br />
seitsemän talvea puita takavetoisella David<br />
Brownilla.<br />
Vuodesta 1991 alkaen yrityksen oma<br />
kalusto on ollut pelkästään <strong>Ponsse</strong>a. Varaosat,<br />
takuut ja paikkakunnalla oleva<br />
huolto ovat toimineet sen verran mallikkaasti,<br />
ettei merkin vaihto ole tullut<br />
edes mieleen. Kotimaisen suhteellisen<br />
pienen yrityksen kanssa toimittaessa<br />
henkilösuhteet ja aito kumppanuus ovat<br />
tärkeitä. Yhdessä avoimin kortein pelattaessa<br />
molemminpuolinen luottamus<br />
lujittuu.<br />
Koneita huolletaan itse siltä osin mitä<br />
osataan. Huoltomies tulee tarvittaessa<br />
Kastisen hallille tekemään isommat<br />
askareet. Kaikki huollot öljynvaihtoja<br />
myöten pyritään tekemään hallilla, sillä<br />
samalla kone voidaan pestä ja tarkistaa.<br />
Yrityksen koneet menevät vaihtoon<br />
12–15 000 käyttötunnin jälkeen eli noin<br />
viiden vuoden välein.<br />
Tyytyväinen tiimi<br />
Laajavastuisena yrittäjänä Kastisella on<br />
jo pari vuotta ollut metsätyönjohtaja<br />
korjuuta suunnittelemassa. Joensuussa<br />
metsänhoitajaksi opiskellut Heli Kymäläinen<br />
suunnittelee leimikot ja valvoo<br />
kuukausikohtaisten velvoitteiden täyttymistä.<br />
Helin vastuulla on myös sopimusurakoitsijoiden<br />
tilitykset ja hakkuiden<br />
laadun valvonta.<br />
Kastisella ei ole ollut vaikeuksia kuskien<br />
saamisessa. Ammattilaisia on löytynyt<br />
ja porukka pysynyt mukavasti kasassa.<br />
Tiimin ikähaitari on melkoinen, sillä<br />
vanhimmat kuljettajat ovat 60-vuotiaita<br />
ja nuorimmat juuri armeijasta päässeitä.<br />
Henkilökunnan koulutuspalavereja pidetään<br />
tarpeen mukaan ja työntekijöiden<br />
liikuntaharrastuksia tuetaan. Staattisen<br />
rasittava työ metsäkoneessa vaatii vastapainoksi<br />
reipasta liikuntaa, jotta vartalo<br />
pysyisi vetreänä.<br />
Työnteon vastapainoksi Pertti Kastinen<br />
kertoo pelanneensa aiemmin sulkapalloa,<br />
mutta viime aikoina se on jäänyt.<br />
Samalla hän kuitenkin lupaa ottaa itseään<br />
niskasta kiinni ja aloittaa aktiivisemman<br />
liikkumisen. Harri Kastinen puolestaan<br />
rentoutuu ilmojen teillä. Muutama<br />
vuosi sitten aloitettu varjoliito on osoittautunut<br />
mainioksi vastapainoksi työlle.<br />
Kolmen tunnin liitely taivaan sinessä on<br />
taatusti voimaannuttava kokemus.<br />
34<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 35
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
Aiemmin koneet huollettiin itse,<br />
mutta Hyvinkään huoltopisteen avaamisen<br />
jälkeen koneiden ylläpito on annettu<br />
ammattilaisten tehtäväksi. Lönnrotheilla<br />
on metsäurakoinnin lisäksi mittava viljatila<br />
pyöritettävänä, joten joutilaisuus ei<br />
pääse yllättämään.<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
36<br />
Pelloilta metsätöihin<br />
Riihimäellä pitkään puuta korjanneet Antti ja Seppo<br />
Lönnroth muistelevat yritystoiminnan alkuaikoja hilpeänä<br />
ja hieman haikeana. Nykymenoon verrattuna 1960-luvun<br />
alun tilanne oli niin kovin erilainen.<br />
– Hevosen ostostahan se meidän metsätyön tekeminen<br />
alkoi. Pikkutilalle oli saatava lisäansioita ja metsähommia<br />
oli tarjolla. Hevonen vaihtui sitten 1960-luvulla traktoriin<br />
ja tällä kehityksen tiellä ollaan edelleen, muistelee Seppo<br />
Lönnroth.<br />
Konesavotan alkuun veljeksiä peloteltiin<br />
särkyvistä koneista. Kyseltiin, että milläs<br />
teette peltotyöt, kun olette traktorinne savotalla<br />
rikkoneet. Mutta niin vaan maataloustraktori<br />
palveli sekä puunajossa että<br />
peltotöissä. Lönnrothin veljekset pystyivät<br />
hankkimaan ensimmäisen vinssin<br />
vasta kun Metsäliitto takasi riittävästi työmaata.<br />
Suuri edistysaskel otettiin, kun takavetoisen<br />
David Brownin katolle saatiin<br />
nosturi. Nosturin vaatimaton ulottuvuus<br />
edellytti puiden vinssaamista aivan traktorin<br />
takapyörän viereen. Mutta kuorman<br />
lastaus ja purku sujuivat huomattavan<br />
sukkelasti.<br />
Metsäkoneen makuun<br />
– Kokeilimme varmasti kaikki maataloustraktoriin<br />
tarjolla olleet metsävehkeet<br />
reestä alkaen. Vasta 1970-luvun alussa<br />
hankimme Telilokkerin. Joku totesikin,<br />
että nyt puutavaranajo on kuin mitä tahansa<br />
työtä, seitsemältä metsään ja neljältä<br />
pois. Mutta totuus oli kuitenkin toisenlainen,<br />
remonttia ja huolehtimista<br />
piisasi, kertoilevat Antti ja Seppo Lönnroth<br />
konesavotan alkutaipaleesta.<br />
Vuosien saatossa ajossa on ollut kaikkia<br />
merkkejä, mutta vuonna 1994 taloon<br />
tuli <strong>Ponsse</strong>n ketju. Tämän jälkeen merkkiä<br />
ei ole tarvinnut vaihtaa. Tällöin hankittu<br />
ajokone on käytössä edelleen, tosin hieman<br />
varakoneen virassa. Sepon ja Antin<br />
mukaan 18 vuotta täyttävä Ergo taitaa olla<br />
paremmassa iskussa kuin uutena, sillä<br />
huolellisen ylläpidon lisäksi koneeseen on<br />
asennettu paljon uutta tekniikkaa.<br />
Lönnrothit arvelevat, että savotta hoituu<br />
kaikilla nykymerkeillä, mutta <strong>Ponsse</strong><br />
on jotenkin tuntunut urakoitsijalle soveliaalta.<br />
Takuut ovat pelanneet mallikkaasti<br />
ja tuntuu kuin <strong>Ponsse</strong>n porukka olisi<br />
yhtä perhettä. Pienyrittäjä tuntee elonsa<br />
turvalliseksi, kun kumppanina on kotimainen<br />
perheyritys.<br />
– Kerran, kun meillä oli huolia koneen<br />
kanssa, niin Vidgrénin Jarmo sanoi,<br />
että uskokaa pois, emme me teitä<br />
koskaan pulaan jätä. Ja lupauksessaan<br />
Vieremän mies joukkoineen on tosiaan<br />
pysynyt, kehaisee Antti Lönnroth.<br />
Omalla väellä puuta pinoon<br />
Lönnrothien yrityksessä on mukana<br />
myös Antin vaimo Raija sekä Sepon vaimo<br />
Tuire. Naisten vastuulla on varaosien<br />
ja tarvikkeiden logistiikka sekä yrityksen<br />
että maatilan paperityöt. Yrityksen jatkuvuus<br />
on varmistettu, sillä Antin poika<br />
Marko ajaa Ergon hakkuukonetta ja Sepon<br />
poika Juha on keskittynyt Buffaloajokoneen<br />
käskyttämiseen. Vieraita kuskeja<br />
Lönnrotheilla oli ainoastaan silloin,<br />
kun pojat olivat varusmiespalvelussa.<br />
Lönnrothit ajavat pääasiassa Versowoodille,<br />
mutta alueen MHY:tkin työllistävät<br />
jonkun verran. Vuosittain puuta<br />
liikahtaa noin 70 000 kiintoa, mutta vuosien<br />
välillä saattaa olla melkoista vaihtelua.<br />
Tämä mottimäärä tietää noin 2 000<br />
tunnin pyörähtämistä koneen tuntimittariin.<br />
Ajokoneeseen tulee tunteja jonkun<br />
verran motoa enemmän.<br />
Konekanta pidetään tuoreena<br />
Suurin puu, minkä miehet muistavat kellistäneensä<br />
on ollut hitusen 4000 litran<br />
paremmalla puolella. Keskimäärin päätehakkuun<br />
runkojen koko liikkuu noin<br />
1000 litran tietämissä. Tapani-myrskyn<br />
jälkiä korjattaessa puuta on tullut kasaan<br />
kohtuullista tahtia, vaikka myrskytuhojen<br />
kanssa tahtoo kulua aikaa ja ylimääräisiä<br />
teräketjuja.<br />
Lönnrothit vaihtavat koneensa uusin<br />
melko usein. Reilusti alle 10 000 tuntia<br />
ajetusta koneesta saa vielä kohtuullisen<br />
hyvin vaihdossa ja onhan uudehkolla koneella<br />
mukavampi tehdä urakkaa. Varmaa<br />
urakointia arvostavat niin urakoitsija<br />
itse kuin puun ostajakin. Lönnrothien<br />
arvion mukaan Suomen metsät kasvavat<br />
hyvin. Leimikkojen koko on vuosien varrella<br />
tosin pienentynyt ja puiden järeys<br />
hieman laskenut. Silloin tällöin eteen<br />
tupsahtaa yli-ikäiseksi päästettyjä niin sanottuja<br />
säästömetsiä, jotka ovat tautien ja<br />
tuholaisten vioittamia.<br />
Riihimäkisen perheyrityksen toiminta<br />
on ollut esimerkillistä. Tästä on osoituksena<br />
myös vuoden maaseutuyrittäjä<br />
palkinto vuodelta 1990.<br />
Kun luottamus toimii<br />
Pääasiassa Kuhmon alueella Metsähallitukselle urakoivalla<br />
Kalevi Määttä Oy:llä on viisi koneketjua töissä. Näiden lisäksi<br />
yrityksessä on hallituksen puheenjohtaja Kalevi Määtän<br />
mukaan pari ”kiilakonetta”, joilla pystytään tarvittaessa<br />
täydentämään ajokonekapasiteettiä.<br />
Toinen Kalevi Määttä Oy:n kiilakoneista<br />
on <strong>Ponsse</strong>n S10 vuodelta 1991, eikä sitä<br />
Kalevin mukaan ihan vähällä myydä tai<br />
vaihdeta.<br />
– Koneen keveys on yksi syy sen talossa<br />
pysymiseen, sillä raskaammilla koneilla<br />
puut jäisivät noutamatta pehmeiltä<br />
alueilta, Kalevi Määttä uskoo.<br />
Konekanta kuntoon<br />
Kalevin ura alkoi tuttuun tyyliin metsurina.<br />
Hydraulikuormainten tultua savotoille<br />
Kalevi ajoi muutaman vuoden lainakonetta.<br />
Maataloustraktorin, itse tehtyjen<br />
kärryjen, rekien ja muiden sovellusten<br />
kautta vuonna 1969 aloitettu oma yritystoiminta<br />
kehittyi ripeästi. Jo 1970-luvun<br />
puolivälissä yhtiöllä oli oikeita metsäkoneita<br />
ajossa ja muutama kuski palkkalistoilla.<br />
Koneita kokeiltiin useampaa eri<br />
merkkiä; Rottne-Blondin, Lokomo, Teg<br />
ja Kockum. Vuoden 1985 jälkeen ei ole<br />
tarvinnut merkkiä vaihtaa.<br />
– Keltavihreä oli sellainen kone, joka<br />
herätti minun luottamukseni. Yksinkertainen<br />
ja varma, eikä sillä urakoitaessa<br />
tarvinnut huoltomiehiä häiritä. <strong>Ponsse</strong><br />
oli kaiken päälle pieni firma, jossa henkilösuhteet<br />
näyttelivät erittäin suurta<br />
roolia. Einari kävi useampaan otteeseen<br />
Kuhmossa ja ikätoverin kanssa oli mukava<br />
tehdä kauppaa, varsinkin kun kokemuksemme<br />
ja maailmankatsomuksemme<br />
passasivat erittäin hyvin yhteen,<br />
muistelee Kalevi Määttä.<br />
Tätä nykyä yrityksen vetovastuu on<br />
siirtynyt pojan, Jouko Määtän harteille.<br />
Mutta Kalevi on yhä tuttu näky yrityksen<br />
askareissa. Yrityksen nykyinen sopimus<br />
on puoleksi päätehakkuuta ja harvennusta.<br />
Viime vuonna yritys sai puuta kasaan<br />
reilusti yli 200.000 mottia. Harvennusvaltaista<br />
hakkuuta tehtäessä noin 30.000<br />
kuution puumäärä motoa kohti teettää<br />
totista työtä.<br />
– Minulla oli alkuun suuri epäilys<br />
metsäkoneiden tietokoneita kohtaan.<br />
Mutta onneksi se osoittautui täysin vääräksi.<br />
Koneiden kehittymisen ja tietokoneiden<br />
myötä kuskeille annetaan enemmän<br />
vastuuta. Tuntuu, että samasta rungosta<br />
pitäisi aina vaan saada enemmän<br />
ja enemmän arvopuuta. Mutta onneksi<br />
aivot ovat äkäiset sekä kuskilla että koneella,<br />
miettii Kalevi Määttä.<br />
Puut pienenevät<br />
Kalevin havainnon mukaan vanhat metsät<br />
loppuvat ja runkojen järeys väistämättä<br />
pienenee. Samoin käy päätehakkuukuvioiden<br />
kohdalla. Kustannukset tuppaavat<br />
kuitenkin kasvamaan, kun aina vähän<br />
päästä koneille pitää antaa lavettikyytiä.<br />
Onneksi harvennusleimikoiden kuviokoko<br />
on sentään ollut kasvamaan päin.<br />
Yrityksessä vaihdetaan koneita hieman<br />
hakkuusopimusten mukaan, sillä<br />
uusilla koneilla saa hitusen paremmat<br />
pisteet tarjouskilpailussa. Vaihtoväli on<br />
viisi-kuusi vuotta, jona aikana mittariin<br />
on tullut noin 15 000 tuntia. Määtän koneet<br />
ovat savotalla kahdessa vuorossa lähes<br />
vuoden ympäri eikä rospuuttotaukoja<br />
tunneta.<br />
Kalevi Määttä Oy urakoi parikymmentä<br />
vuotta sitten myös Venäjällä. Työt<br />
tehtiin pääasiallisesti suomalaiselle toimeksiantajalle.<br />
Työmaat olivat mukavia<br />
ja leiri sijaitsi usein keskellä leimikkoa.<br />
Byrokratia tulleineen kaikkineen oli kuitenkin<br />
kaikkea muuta kuin helppoa. Pikku<br />
hiljaa paikalliset savustivat suomalaiset<br />
pois ja toivat omia koneitaan tilalle.<br />
Onneksi samaan aikaan savotoita alkoi<br />
taas löytyä kotinurkilta.<br />
Huolto on ykkönen<br />
Kalevi Määttä on erittäin tyytyväinen<br />
<strong>Ponsse</strong>n huoltoon. Paikallinen huoltomies<br />
on ollut Määtällä töissä ennen<br />
huoltoyrittäjäksi ryhtymistään. Kokemus<br />
metsäkoneen ajamisesta yhdistettynä<br />
tehtaan huoltokoulutukseen antaa<br />
oivallisen pohjan asiakaslähtöiseen ja<br />
sitoutuneeseen huoltotoimintaan. Osa<br />
huolloista tehdään itse. Nykykoneisiin<br />
tarvitaan omat mittarit, laitteet ja päivitykset,<br />
minkä takia turvautuminen alan<br />
ammattilaiseen on järkevä valinta.<br />
– Huoltoyrittäjän työ on erittäin vaativaa<br />
ja vastuullista. Se takaa useamman<br />
ihmisen leivän saannin, muistuttaa Kalevi<br />
Määttä.<br />
Kalevi Määttä Oy:llä on aina ollut riittävästi<br />
kuljettajia töissä. Tuttujen ja toisten<br />
kuskien kautta on saatu uusia, osaavia<br />
ihmisiä töihin. Osa on itse koulutettu<br />
”kylmästä” miehestä ammattilaiseksi.<br />
Työviihtyvyyskin taitaa yrityksessä olla<br />
kohdallaan, sillä yli 20 vuotta talossa olleita<br />
kuskejakin löytyy.<br />
– Kun ajelen välillä pitkin Suomea,<br />
niin risusavottaahan monet metsät näyttävät<br />
huutavan, heittää Kalevi Määttä lopuksi.<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 37
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
Metsä kutsui miestä<br />
Raimo Murto valmistui kirvesmieheksi Pirkanmaan ammattikoulusta vuonna 1976.<br />
Muutama vuosi vierähti Tampereen seudun rakennustyömailla, kunnes räntäsateinen<br />
ruokatunti vuonna 1982 muutti miehen tulevaisuuden. Kaupunki ei ollutkaan onnela<br />
korven pojalle ja veri alkoi vetää takaisin saloille. ”Näin Aamulehdestä ilmoituksen, että<br />
ammatinvaihtoa suunnitteleville olisi metsurikurssi alkamassa Jämsänkoskella. Pääsin<br />
kurssille ja sillä tiellä ollaan”, kertoo Vesilahden Krääkkiössä asuva Raimo Murto.<br />
Raimo muistelee vuoden kestänyttä<br />
kurssia erittäin antoisaksi ja monipuoliseksi.<br />
Metsurinopin lisäksi kurssilla<br />
käytiin läpi niin kalastusta kuin marjastustakin.<br />
Kurssin jälkeen työpaikka löytyi<br />
naapurikylä Narvan MHY:ltä. Työ oli<br />
monipuolista; pystymittausta, raivausta,<br />
istutusta ja mikä parasta, sai asua ja työskennellä<br />
kaukana kaupungin vilskeestä.<br />
Ajokoneen kautta motoon<br />
Vuonna 1986 Veljekset Kolu haki ajokoneen<br />
kuskia. Kotimetsissä Raimon oli<br />
tullut opetelleeksi kuormaimen käyttöä,<br />
joten hän päätti kokeilla, miten pienen<br />
Ösa 250 -kuormatraktorin ajo luonnistuisi.<br />
Työ sujui vaikeasta maastosta huolimatta<br />
ja konetyö alkoi kiinnostaa.<br />
Metsureiden määrän vähentyessä hakkuukoneet<br />
tekivät toden teolla tuloaan<br />
leimikoihin. Lokomo 929:n päälle tehty<br />
Marttiinin häntämoto oli Raimon seuraava<br />
etappi metsäkoneiden maailmassa.<br />
Vuonna 1999 Raimo meni ajamaan<br />
hakkuukonetta PJP Metsäeksperteille.<br />
Tällöin hän sai tuntumaa <strong>Ponsse</strong>n kalustosta.<br />
Yrityksen Ergolla ja Elkillä on nyt<br />
ajettu noin 10 000 tuntia. <strong>Ponsse</strong>n toimintavarmuus<br />
ja luotettavuus ovat erinomaisia.<br />
Näitä ominaisuuksia osataan<br />
arvostaa hankalassa maastossa, kaukana<br />
kunnollisista teistä työskenneltäessä.<br />
– Ja onhan se <strong>Ponsse</strong>n varaosapalvelu<br />
aivan omaa luokkaansa. Oli yö tai päivä,<br />
pyhä tai arki, niin varaosan saanti on taattu,<br />
tunnustaa Raimo.<br />
Työnantaja on kouluttanut kuskejaan<br />
mukavasti, jotta tiimi on pysynyt tekni-<br />
sessä kehityksessä ajan tasalla. Vaikka<br />
kone tekee pääosin rungon jakotyön,<br />
metsurin koulutus on auttanut Raimoa,<br />
kun on tehtävä itsenäisiä päätöksiä rungon<br />
katkaisusta. Kuskin on oltava ajan<br />
tasalla, jotta hakkuun jälki olisi hyvä ja<br />
siisti. Metsänomistaja odottaa mahdollisimman<br />
hyvää arvopuun saantoa leimikostaan.<br />
Koneen omistaja puolestaan<br />
hakee tehoa ajettuina kuutioina. Raimon<br />
mukaan tarkastuksia palstoille tehdään<br />
koko ajan ja raporteista selviää raakkipuun<br />
osuus, ajourat ja jäljelle jääneisiin<br />
puihin tulleet kolhut.<br />
Kunnosta pidettävä huolta<br />
Pystyäkseen yksinäiseen ja vaativaan<br />
työhön, kuskin on pidettävä huolta kunnostaan.<br />
Vaikka pitkän päivän jälkeen<br />
on väsyksissä, pitäisi kuitenkin jaksaa<br />
liikkua. Suositushan on kerran tunnissa<br />
tehtävä koneen kiertäminen, jotta verenkierto<br />
pelaa selkärangan kaikkiin osiin.<br />
Raimon mukaan sauvakävely on erittäin<br />
hyvä vastapaino harvesterin ajamiselle.<br />
Murron verstaalla on lisäksi itse tehtyjä<br />
kuntoiluvälineitä, sillä sydänmailta ei<br />
ehdi ajelemaan kymmenien kilometrien<br />
päähän kuntosalille.<br />
Leimikoita hakatessaan ja palstojen<br />
ohi ajaessaan Raimo Murto on havahtunut<br />
raivaamisten laiminlyönteihin. Metsänomistajahan<br />
siinä kärsii, kun taimikon<br />
hoitotyö laiminlyödään. Ihmisten pitäisikin<br />
päättää, tehdäänkö metsänhoito itse<br />
vai annetaanko se ammattilaiselle. Heitteelle<br />
metsää ei saisi milloinkaan jättää.<br />
Raimo on myös käynyt itse istuttamillaan<br />
palstoilla. Vaikka taimet olivat avojuurisia,<br />
metsiä niistä on kuitenkin tullut.<br />
Luontainen uudistamien on myös varteenotettava<br />
vaihtoehto. Raimo kuitenkin<br />
muistuttaa, että metsän uudistus on myös<br />
tuurin peliä. Myyrä voi syödä hangen alta<br />
ja hirvi hangen päältä, vaikka uudistuksen<br />
tekisi kuinka ammattitaidolla.<br />
– Helpotuksiahan meikäläisen työhön<br />
on vuosien saatossa tullut. Enää ei<br />
tarvitse taskulamppu suussa ja paperikartta<br />
kädessä lähteä pimeässä etsimään<br />
leimikon rajoja. Eikä pomojakaan enää<br />
metsässä näy, sanoo Raimo Murto tyytyväisenä<br />
nykytekniikasta.<br />
Elämässä ensisijalla Raimo Murrolla<br />
on perhe, vaimo ja neljä lasta. Harrastuksissa<br />
käydään yhdessä, kuten laskettelemassa.<br />
– Vanhimman pojan kanssa kuljen<br />
metsästämässä. Moottoripyöräilykin on<br />
pikkusen verissä, vaikka ei tahdo ehtiä<br />
ajamaan. Mutta jospa pyrähdysten laatu<br />
korvaisi kilometrimäärää.<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
Käytetyllä koneella alkuun<br />
Lieksan Jamalissa asuva Jari Pursiainen on touhunnut koneiden kanssa koko ikänsä. Isän<br />
puutavaran kuljetus sekä rekalla että pienillä ajokoneilla tulivat tutuksi jo mopoiässä. Tästä<br />
huolimatta Jari kuitenkin opiskeli kirvesmieheksi.<br />
– Vein kerran lavetilla konetta pieniltä tuulenkaatosavotoilta toisille. Istuin sitten moton<br />
ohjaamossa hetken ammattilaisen otteita katsellen ja mietin, että tämä työhän voisi olla<br />
mukavaa, muistelee Jari.<br />
Ammatti vaihtoon<br />
Jari kertoo varmistaneensa harjoittelupaikan<br />
naapurin metsäkoneurakoitsijalta<br />
ennen kuin hakeutui Valtimoon metsäkonekurssille.<br />
Parin kuukauden kurssi<br />
tuli käydyksi ja sen päälle neljän kuukauden<br />
harjoittelu.<br />
Harjoittelun päälle tullut työjakso venähti<br />
lopulta seitsemän vuoden mittaiseksi.<br />
Kun työt 2000-luvun alussa vähenivät,<br />
niin Jari päätti perustaa oman yrityksen,<br />
Metsäpalvelu Pursipuun. Alkuun<br />
lähdettiin viisi vuotta vanhalla koneella,<br />
joka tuli isosta yrityksestä. Noin 15.000<br />
tuntia palvellut kone oli asiallisessa kunnossa<br />
ja se palveli Pursipuuta moitteetta<br />
useamman vuoden.<br />
Nyt Pursipuulla on viides kone menossa,<br />
joista osa on hankittu uutena ja<br />
osa käytettynä. Viimeisimpänä taloon<br />
tullut PONSSE Beaver tuli 12.000 tuntia<br />
ajettuna, mutta koneeseen hankittiin<br />
uusi H53-harvesteripää. Jarin kokemuksen<br />
mukaan hyvin huollettu käytetty kone<br />
on erittäin hyvä vaihtoehto urakoitsijallekin.<br />
Omien koneiden pienemmät<br />
huollot hoidetaan itse, mutta vaativammat,<br />
siltanosturia kaipaavat työt on uskottu<br />
ammattilaisille.<br />
Metsähallitukselle harvennusta ja<br />
päätehakkuuta kahdella koneella tekevä<br />
Jari Pursiainen kertoo työtä riittäneen<br />
mukavasti. Puita on saanut kaataa kahdessa<br />
vuorossa lähes vuoden ympäri.<br />
Toukokuun alussa tuli parin viikon kelirikkoseisokki,<br />
mutta toisaalta puuta<br />
on pinossa tänä vuonna enemmän kuin<br />
edellisinä vuosina.<br />
Pursipuun hakkaamat leimikot ovat<br />
keskimäärin muutaman tuhannen kuution<br />
työmaita. Usein leimikkojen välit<br />
ovat sen verran lyhyitä, ettei edes lavettia<br />
tarvita. Jarin mukaan hyvä leimikko<br />
antaa sisältöä yrittäjän elämään. Silloin<br />
on osattava olla tyytyväinen ja miksipä<br />
ei iloinenkin.<br />
Työnjako toimii<br />
Uuden sopimuksen myötä Jari vaihtoi<br />
ajokoneensa harvesteriksi. Ammattitaitoisten<br />
ja työlleen omistautuneiden kuljettajien<br />
saaminen on tuottanut hieman<br />
hankaluuksia. Kuskien hartioillahan työ<br />
on, eikä aina voi soitella yrittäjälle mitä<br />
missäkin tilanteessa tehdään.<br />
Jari ei osaa sanoa, miten kuljettajien<br />
koulutus ja alalla pysyminen saataisiin<br />
pelaamaan nykyistä paremmin. Kuskilla<br />
pitäisi ainakin olla sisäinen polte konetyöhön.<br />
Pelkkä koulutus ei useinkaan<br />
riitä. Vastuullinen ja yksinäinen työ metsässä<br />
ei ole kaikkien mieleen, vaikka konetta<br />
osaisi käsitelläkin.<br />
Kymmentuntisten työvuorojen jako<br />
on mennyt mukavasti. Jari on tehnyt<br />
itselleen mieluisaa aamuvuoroa, sillä<br />
työntekijä on halunnut tehdä iltoja. Tämä<br />
on sopinut molemmille erinomaisesti.<br />
Pursipuun kirjanpito on Jarin vaimon<br />
Tainan vastuulla.<br />
– Elämässä pitää olla muutakin kuin<br />
työntekoa. Vaimo on onneksi pysynyt<br />
mukana elämässä, joten kaipa minä olen<br />
jotenkin työn ja vapaa-ajan jaossa onnistunut,<br />
muistuttaa Jari Pursiainen pilke<br />
silmäkulmassaan.<br />
Harrastuksikseen Jari kertoo metsästyksen<br />
ja kalastuksen. Vuosien tauon<br />
jälkeen myös kaksipyöräiset alkoivat<br />
kiinnostaa uudestaan. Vaikka aikaa ei<br />
pitkiin reissuihin olisikaan, leppoisana<br />
kesäiltana on mukavan käydä ulkoiluttamassa<br />
tonnista Hondaa. Rakentaminen<br />
on ollut pariskunnan yhteisenä harrastuksena,<br />
josta todistuksena on parikin<br />
ryhdikästä taloa Lieksassa.<br />
38<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 39
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
einari vidgrÉn säätiö<br />
Ammatti<br />
verissä<br />
Pohjoisruotsalaisessa<br />
Norrbottenin läänissä<br />
asuva Emil Ruona on 19<br />
ikävuodestaan huolimatta<br />
osaava metsäkoneen<br />
kuljettaja. Todistuksena<br />
tästä on viime vuoden<br />
SkogsElmia-messujen<br />
yhteydessä voitettu nuorten<br />
mestaruus metsätraktorin<br />
käsittelyssä.<br />
Emilin hakeutuminen metsäkonealalle<br />
oli jo lapsesta asti selvä. Isän mukana<br />
läheisellä Seskarön sahalla kulkiessa<br />
päätös on vain lujittunut. Emil kertoo<br />
odottaneensa innolla opintoja Kalix Naturbruksgymnasiumin<br />
metsälinjalla.<br />
Luontoarvot koulussa kunniaan<br />
Emil kehuu kolmivuotista koulua monipuoliseksi<br />
ja kiinnostavaksi. Opetusohjelmassa<br />
oli kattava kirjo kaikkea luontoon,<br />
metsänhoitoon ja puunkorjuuseen<br />
liittyvää. Luonnon monimuotoisuuden<br />
säilyttäminen oli yksi koulutuksen lähtökohdista.<br />
Ennen kuin pääsi edes harjoittelemaan<br />
koneella ajoa, piti läpäistä<br />
luontoarvoja käsittelevä kohtuullisen<br />
vaativa tentti.<br />
Opiskelumotivaatio oli Emilin mukaan<br />
kohdallaan, sillä kaikki hänenkin<br />
luokastaan pysyivät koko kolmivuotisen<br />
koulun mukana. Kurssilla oli mukana<br />
pari tyttöäkin ja tällä hetkellä jokainen<br />
valmistunut on saanut työpaikan konekuskina.<br />
Emil läpäisi koulun ”luontotentin”<br />
heti opiskelun alussa ja niinpä nuorukainen<br />
nähtiin metsäkoneen ohjaimissa heti<br />
16-vuotiaasta alkaen. Kaikki viikonloput<br />
ja koulun lomat tulikin sitten ajettua<br />
puuta. Alussa Emil ajoi kuormatraktoria.<br />
Kun nosturin käyttö oli hallinnassa, siirtyminen<br />
hakkuukoneen ohjaamoon kävi<br />
sujuvasti. Ajokortin saamisen jälkeen<br />
liikkuminen leimikoille helpottui huomattavasti.<br />
”Kuskin kehittymisessä asenne on erittäin<br />
tärkeä. Täytyy olla innostunut asiasta, jotta<br />
ammattitaito kehittyy.”<br />
Intoa riittää aamusta iltaan<br />
Nykyinen työ Mörks Skogsmaskiner -yrityksessä<br />
on sopivan itsenäistä, mutta vastuullista.<br />
Työ on vaihtelevaa, kuormatraktori<br />
vaihtuu välillä harvesteriin. Näin ammattitaito<br />
koko ketjun hallintaan pysyy<br />
terävänä. Yksinäistä työtä pimeässä metsässä<br />
Emil ei kavahda, sillä kännykkäyhteydet<br />
pelaavat. Työn ainut varjopuoli on<br />
iltavuoro. Aamuvirkulle nuorukaiselle<br />
aamukuudesta iltapäivän kahteen oleva<br />
aamuvuoro on erittäin mieluisa. Kahdeksan<br />
tunnin työpäivän jälkeen jaksaa vielä<br />
harrastaa muutakin, sählyä, jääkiekkoa ja<br />
kalastamista.<br />
Emil kertoo olleensa viime aikoina<br />
pääasiassa päätehakkuilla. Keskimääräinen<br />
runkokoko on ollut 250 litran paikkeilla.<br />
Yhden isomman leimikon hän<br />
muistaa, jossa keskitilavuus nousi noin<br />
tuhanteen litraan. Mutta tämä olikin pohjoisen<br />
pojalle harvinaista herkkua, joka jäi<br />
mukavana kohokohtana mieleen. Kesällä<br />
on luvassa mielenkiintoinen savotta, kun<br />
koneet laivataan Luulajan saaristoon. Tällaisessa<br />
työssä on omat erikoispiirteensä.<br />
Myös luontoarvojen huomioonottaminen<br />
korostuu entisestään.<br />
Emil Ruonan mukaan kuskin kehittymisessä<br />
asenne on erittäin tärkeä. Täytyy<br />
olla innostunut asiasta, jotta ammattitaito<br />
kehittyy. Rauhallisuus on myös yksi hyvän<br />
ja kehittyvän konemiehen perusominaisuuksista.<br />
Koneiden kanssa kun pelataan,<br />
eteen tulee vääjäämättä hankaluuksia ja<br />
remontteja, joiden kanssa ei saa ruveta<br />
stressaamaan ja hermoilemaan.<br />
MARKKINAKATSAUS<br />
LIETTUA<br />
Metsäteollisuuden, puunjalostuksen, paperi-<br />
ja huonekaluteollisuuden parissa<br />
toimii Liettuassa noin 2800 yritystä ja<br />
metsäsektorin osuus maan BKT:stä on<br />
noin 2 %. Teollisuus on merkittävä puun<br />
käyttäjä, mutta edelleen suurin osa raakapuusta<br />
menee vientiin (2,5 milj. m³, 2011).<br />
Metsänomistuksen keskimääräinen koko<br />
on pieni, mikä vaikuttaa myös vuosittaiseen<br />
korjuumäärään. Korjuumäärä on<br />
vuosittain noin 6 milj. m³ ja tavoitteena<br />
on kasvattaa korjuumäärää 8 milj. m³:iin.<br />
Päätehakkuut muodostavat kokonaishakkuumäärästä<br />
kaksi kolmasosaa.<br />
Suurin osa Liettuan puunkorjuusta<br />
eli noin 80 % tehdään manuaalisesti.<br />
FAKTA<br />
Pinta-ala: 65 200 km²<br />
eli viidennes Suomen<br />
pinta-alasta<br />
Pääkaupunki: Vilna<br />
Väkiluku: 3,2 milj.<br />
Virallinen kieli:<br />
liettua, jota puhuu<br />
80 % väestöstä<br />
Itsenäistynyt<br />
vuonna 1991<br />
Liettuan maaperä<br />
vaihtelee alangoista<br />
loiviin rinteisiin.<br />
Vyöhykkeellä kasvaa<br />
noin 2 milj. hehtaaria<br />
metsää puuvaranto on<br />
yli 400 milj. m³.<br />
Havupuita metsistä on<br />
56 %, josta 35 % on<br />
mäntyä ja 21 % kuusta.<br />
Lehtipuista metsiä<br />
hallitsevat koivu,<br />
tervaleppä, haapa ja<br />
harmaaleppä.<br />
Valtion metsien hoidosta on vastuussa 42<br />
valtion metsäyritystä ja 4 kansallispuistoa,<br />
jotka korjaavat vuosittain puuta noin<br />
30 000-120 000 milj. m³ per yhtiö. Valtaosa<br />
hakkuista sekä valtion että yksityisten<br />
omistamissa metsissä teetetään alihankintana<br />
pienillä urakoitsijoilla.<br />
Suurin osa yksityisistä korjuuyrittäjistä<br />
korjaa puuta<br />
yli 50 000 m³ vuodessa<br />
ja muutama yritys yli<br />
100 000 m³ vuodessa.<br />
Puunkorjuun mekanisointia<br />
edistää<br />
mm. kasvava työvoimapula.<br />
Suomalaiseen Kesko Groupiin kuuluvan<br />
Konekesko Ltd:n tytäryhtiö UAB<br />
Konekesko Liettua on perustettu vuonna<br />
2000. Yhtiö on ollut <strong>Ponsse</strong>n jälleenmyyjä<br />
vuodesta 2006. Ammattitaitoinen<br />
<strong>Ponsse</strong>n myynti- ja huoltohenkilöstö toimii<br />
Vilnassa, Kaunasissa, Klaipedassa ja<br />
Panevežysissa eri puolilla maata lähellä<br />
tärkeimpiä puunkorjuualueita.<br />
<strong>Ponsse</strong>n markkinaosuus oli lähes 40 %<br />
vuonna 2011, jolloin <strong>Ponsse</strong> saavutti ennätysmyynnin.<br />
Sama näyttää toistuvan<br />
myös tänä vuonna. UAB Konekesko Liettua<br />
Giedrius Cicenasin johdolla ansaitsee<br />
suuret kiitokset asiakaslähtöisestä<br />
toiminnastaan!<br />
Tärkeimmät Liettuassa myytävät<br />
PONSSE-konemallit ovat 6-pyöräinen<br />
PONSSE Ergo ja 8-pyöräinen PONSSE<br />
Fox sekä <strong>Ponsse</strong>n pienemmän kokoluokan<br />
kuormatraktorimallit Elk, Wisent ja<br />
Gazelle. Koneet on tyypillisesti varustettu<br />
siten, että ne pärjäävät pehmeässä ja helposti<br />
vaurioituvassa maastossa. <strong>Ponsse</strong>lla<br />
on useita liettualaisia asiakkaita, jotka<br />
keskittyvät pieniläpimittaisen puun korjuuseen.<br />
Norbert Schalkx<br />
Area Director<br />
Asia-Pacific, Africa & Baltic countries<br />
<strong>Ponsse</strong> Oyj<br />
40<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 41
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
PONSSE Comfort sai<br />
kunniamaininnan Fennia Prize<br />
-kilpailussa<br />
Product Specialist<br />
Dan Fuhrer<br />
vahvistaa <strong>Ponsse</strong>n<br />
palveluita<br />
Länsi-Kanadassa<br />
Uutta vauhtia <strong>Ponsse</strong>n sponsoroitaviin<br />
Saammeko esitellä uuden sponsoroitavan:<br />
lupaavan nuoren ralliautoilijan,<br />
Esapekka Lapin.<br />
Kaudella <strong>2012</strong> Lappi ajaa Super<br />
2000-luokan nelivetoisella Ford Fiestalla<br />
SM-sarjaa. Kuusi voittoa kuudesta SMosakilpailusta<br />
ajaneet Esapekka Lappi ja<br />
Janne Ferm varmistivat Suomen mestaruuden<br />
Merikarvialla kauden toiseksi viimeisessä<br />
SM-rallissa.<br />
– Voitot ovat olleet lopulta bonusta,<br />
vaikka haluankin aina voittaa. Meille<br />
on ollut tärkeää saada mahdollisimman<br />
paljon ajoa ja monipuolista oppia tulevaisuutta<br />
ajatellen, tämäkin kausi on kuitenkin<br />
välietappi, kun tavoitteena on saavuttaa<br />
kansainvälistä menestystä, kertoo<br />
Esapekka voitokkaan rallin jälkeen.<br />
Nuori naarajärveläinen kuuluu lajiliitto<br />
AKK:n huippuvalmennusryhmään<br />
Driver Academyyn ja norjalaisen Even-<br />
Rallyn kehitysohjelmaan. Ensikaudella<br />
Esapekka kisaa kuljettajaparinsa Janne<br />
Uusi ilme <strong>Ponsse</strong> Internet-sivuille<br />
<strong>Ponsse</strong>n Internet-sivusto on uudistunut<br />
täysin. Sivuston ulkoasu, sisältö ja julkaisujärjestelmä<br />
on päivitetty palvelemaan<br />
<strong>Ponsse</strong>n asiakkaita entistä kattavammin.<br />
Sivustoa tullaan edelleen kehittämään<br />
aktiivisesti.<br />
Uudet sivut on tällä hetkellä julkaistu<br />
suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.<br />
Myöhemmin kielivalikoima kasvaa vielä<br />
venäjän ja ranskan kielillä sekä myöhemmin<br />
syksyllä saksan, portugalin ja<br />
espanjan kielillä.<br />
Minä ja <strong>Ponsse</strong> -galleriaan käyttäjät<br />
voivat lähettää <strong>Ponsse</strong>en liittyviä tarinoita<br />
kuvin kerrottuna. <strong>Ponsse</strong> TV:hen kerätään<br />
videoita maailman savotoilta, tuotteista<br />
ja tapahtumista.<br />
Tutustu uusiin sivuihin osoitteessa<br />
www.ponsse.com<br />
Fermin kanssa myös ulkomailla. Kansainväliset<br />
rallit ja EvenRally-sopimus<br />
ovat merkittävä askel kohti WRC-autoja<br />
ja MM-sarjaa.<br />
Neste Oil Rallissa, kotoisemmin Jyskälässä,<br />
nuori Esapekka näytti kotiyleisölle<br />
vauhtinsa ja menestyspotentiaalinsa.<br />
Välillä taakse jäi jopa MM-osakilpailuvoittaja<br />
Sebastien Ogier. Esapekan<br />
ja Jannen viisi EK pohja-aikaa Super<br />
2000-luokassa oli selvä lupaus tulevasta<br />
– tästä kuskista kuullaan vielä.<br />
Seuraavaksi Esapekka ja Janne testaavat<br />
vauhtiaan Saksan MM-rallissa etuvetoisella<br />
Citroenilla.<br />
VUODEN 2011 KOTIMAAN<br />
ASIAKASPALVELIJA JA<br />
huoltopalvelukeskus<br />
Vuoden asiakaspalvelija ja asiakaspalvelukeskus<br />
valittiin lauantaina 28.4. <strong>Ponsse</strong>n<br />
kotimaan palveluhenkilökunnan Kotimaan<br />
Startti -tapahtumassa.<br />
<strong>Ponsse</strong> Oyj sai kunniamaininnan Design<br />
Forum Finlandin ja Fennia-ryhmän järjestämässä<br />
Fennia Prize -muotoilukilpailussa.<br />
<strong>Ponsse</strong> osallistui kilpailuun PONSSE<br />
Comfort -käyttöliittymällä. Arviointikriteereinä<br />
kilpailussa nostettiin esille käytettävyys,<br />
vastuu ja liiketoiminta.<br />
PONSSE Comfort -käyttöliittymä on<br />
suunniteltu käyttäjien ehdoilla. Ergonomia<br />
on keskeistä työssä jaksamisen kannalta.<br />
Suunnitellussa käyttöliittymässä<br />
on otettu erityisesti huomioon kuljettajan<br />
työmukavuus ja käytettävien toimintojen<br />
helppous. Kuljettajan työmukavuuteen<br />
PONSSE Comfort -käyttöliittymässä<br />
vaikuttavat oleellisesti muun muassa<br />
säädeltävät pallokahvat, ergonomiset<br />
kyynärnojat ja kytkinkonsolit sekä kuljettajakohtaiset<br />
säätömahdollisuudet.<br />
Rovaniemen palvelukeskus palkintomatkallaan<br />
Liettuassa paikallisen asiakkaan ja<br />
Konekeskon vieraana.<br />
VUODEN 2011 KOTIMAAN<br />
ASIAKASPALVELIJA<br />
Vuoden asiakaspalvelijaksi valittiin varaosamyyjä<br />
Ville Kautonen Mikkelin huoltopalvelukeskuksesta.<br />
Valintaperusteina<br />
todettiin, että Ville on omistautunut<br />
työhönsä ja nauttii siitä silminnähden.<br />
Villen valintaa tukevat positiiviset palautteet<br />
sekä asiakkailta että muilta ponsselaisilta.<br />
VUODEN 2011 PALVELUKESKUS<br />
Vuoden 2011 PONSSE palvelukeskukseksi<br />
valittiin Rovaniemen huoltopalvelukeskus.<br />
Dan Fuhrer aloitti vuoden alussa PONS-<br />
SE tuoteasiantuntijana Länsi-Kanadassa.<br />
Dan Fuhrer toimii yksityisyrittäjänä Brittiläisen<br />
Kolumbian ja Albertan alueilla<br />
Länsi-Kanadassa tarjoten teknistä tukea<br />
ja koulutusta alueen PONSSE asiakkaille<br />
ja yhteistyökumppaneille. Dan asuu<br />
perheensä kanssa Albertassa Lacomben<br />
kaupungissa.<br />
Dan Fuhrerin vastuualueeseen kuuluu<br />
tekninen tuki ja koulutukset yhteistyössä<br />
paikallisten jälleenmyyjien ja tehtaan<br />
kanssa. <strong>Ponsse</strong>n Pohjois-Amerikan<br />
jälleenmyyjien aluejohtajana ja yhteyshenkilönä<br />
tehtaalla toimii Marko Mattila.<br />
Danilla on pitkä kokemus PONSSE<br />
metsäkoneista. Hän aloitti tavaralajimenetelmän<br />
puunkorjuuyrittäjänä ja kuljettajana<br />
vuonna 1997 Ontariossa, Itä-Kanadassa.<br />
Hän siirtyi <strong>Ponsse</strong>n palvelukseen<br />
huoltoteknikoksi ja kouluttajaksi vuonna<br />
2002, ja vuonna 2005 <strong>Ponsse</strong>n kanadalaisen<br />
jälleenmyyjän Hydromec Inc:in<br />
palvelukseen Quebeciin.<br />
Koulutuksen merkitys on Brittiläisessä<br />
Kolumbiassa ja Albertassa merkittävä.<br />
Alue on perinteisesti ollut vahvaa kokorunkomenetelmän<br />
(TL) puunkorjuun<br />
aluetta, mutta tehokkuuden ja ympäristöystävällisyytensä<br />
ansiosta tavaralajimenetelmä<br />
(CTL) on kasvussa. Alueella<br />
korjataan puuta yhteensä 70-90 miljoonaa<br />
m³ vuodessa. Vaativien olosuhteiden<br />
vuoksi <strong>Ponsse</strong>n suurimmat 8-pyöräiset<br />
konemallit soveltuvat erinomaisesti paikallisiin<br />
korjuuolosuhteisiin.<br />
42<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 43
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
<strong>Ponsse</strong>lainen perehdytys <strong>Ponsse</strong> Latin American<br />
uudelle toimitusjohtajalle sisälsi myös Vieremän<br />
polkuautojen GP-kisan. Vas. Teemu Raitis, Eveliina<br />
Pölkki ja Vesa Penttilä.<br />
Tapahtumia <strong>2012</strong><br />
Energiapuun korjuunäytös elokuussa<br />
Wisconsinissa, USA:ssa.<br />
Vuoden tärkein messu Saksassa<br />
oli kesäkuinen KWF .<br />
Henkilökunnan kesäjuhlia<br />
rytmitti Kaukolasipartio.<br />
Opti6-PC esiteltiin 1. kertaa<br />
yleisölle Ranskan Forexpo-messuilla<br />
kesäkuussa.<br />
PONSSE Elephant on Norjan rinteissä<br />
kuin kotonaan, demonäytökset<br />
kesäkuussa.<br />
Jyväskylän Taitaja-kisojen metsäkoneenkuljettajakilpailussa<br />
järjestettiin toukokuussa.<br />
<strong>Ponsse</strong> Ladyjen iloinen ryhmä oli tänä vuonna<br />
<strong>Ponsse</strong> UK:n vieraana Skotlannissa.<br />
44<br />
<strong>Ponsse</strong> AB avasi vuoden alussa Ruotsissa<br />
oman huoltopalvelukeskuksen Åseleen.<br />
Vetovastuussa pitkän linjan ponsselainen<br />
Mats Ferm (oik.).<br />
<strong>Ponsse</strong> oli mukana Stora Enson Pehmeiden<br />
maiden puunkorjuu -kiertueella 10w-Wisentillä<br />
ja Foxilla erinomaisin tuloksin.<br />
Jyväskylän uusi 1150 m2 palvelukeskus<br />
avataan vuoden loppupuolella.<br />
Vuoden 2011 PONSSE jälleenmyyjä oli <strong>Ponsse</strong>n pitkäaikainen kumppani Saksan<br />
markkinoilla, perheyritys Wahlers Forsttechnik GmbH. Onnea loistavalle tiimille!<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 45
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
46<br />
Eero Lukkarinen <strong>Ponsse</strong> AB:n toimitusjohtajaksi 12.3.<strong>2012</strong><br />
PALUU PONSSE AB:N JOHTOON<br />
<strong>Ponsse</strong> AB:n organisaatiossa työskentelee nyt reilu<br />
kymmenen henkilöä enemmän kuin Lukkarisen edellisen<br />
pestin päättyessä 2002. Moni henkilökunnasta ja asiakkaista<br />
on tuttu kymmenen vuoden takaa.<br />
”Ajatus Vasaloppetin 2013 hiihtämisestä<br />
on kieltämättä jo vireillä”, sanoo <strong>Ponsse</strong><br />
AB toimitusjohtajana maaliskuun puolivälissä<br />
aloittanut Eero Lukkarinen.<br />
Edellisen kerran Lukkarinen lykki Vasaloppetin<br />
90 kilometriä Bergasta Moraan<br />
vuonna 2001. Hiihtäjän takki oli<br />
tyhjä jo Evertsbergissä, puolivälissä Vasaloppetin<br />
Öppet Spåria, mutta sitkeästi<br />
hän veti maaliin asti.<br />
Tuolloin Lukkarinen oli ensimmäistä<br />
kertaa <strong>Ponsse</strong> AB:n toimitusjohtaja. Vasaloppet<br />
jäi mieleen kovana kokemuksena,<br />
mutta muuten kahden ja puolen vuoden<br />
pestistä jäänyt positiivisia muistoja.<br />
”Työ <strong>Ponsse</strong> AB:n peräsimessä on yksi<br />
parhaista kokemuksista omalla urallani.<br />
Kovaa työntekoa ja mukavia muistoja.<br />
Pidin tavasta, jolla töitä Ruotsissa tehtiin.<br />
Työ vaihteli yritysstrategian rakentamisesta<br />
tuotteiden suunnitteluun hakkuutyömaalla<br />
yrittäjien kanssa.”<br />
Perhe mukana Ruotsiin<br />
Suuri muutos kymmenen vuoden takaiseen<br />
on poikamieselämän vaihtuminen<br />
perhe-elämään. Suomen itärajan<br />
tuntumasta Joensuusta Västeråsiin ovat<br />
muuttamassa vaimo Anne sekä perheen<br />
nuorimmat tyttäret, 6-vuotias Lotta ja<br />
16-vuotias Ella. Perheen vanhin tytär, parikymppinen<br />
Tiia aloittaa syksyllä opinnot<br />
Suomessa.<br />
Perheen innostus muuttaa Ruotsiin<br />
oli Lukkariselle tärkeä tekijä työsuhdetta<br />
solmittaessa. Syksyllä lukionsa aloittava<br />
Ella on yksi innokkaimmista muuton<br />
suunnittelijoista.<br />
”Ellan koripalloharrastusta varten pitäisi<br />
nyt vain löytää Västeråsista sopiva<br />
joukkue”, Lukkarinen kyselee.<br />
Kesäkuukausiksi Västeråsiin muuttava<br />
perhe on tyytyväinen, kun syksyllä<br />
koulutiensä aloittava Lotta voi käydä<br />
kaksikielistä koulua. Varsinainen muutto<br />
Västeråsiin tapahtuu syksyllä.<br />
Repussa Opti-asiantuntemusta<br />
<strong>Ponsse</strong>-uransa Lukkarinen aloitti Optimittalaitteiden<br />
tuotepäällikkönä Kajaanissa<br />
1999. Toimenkuvaan kuuluivat<br />
Optin markkinointi, tuotekehitys ja koulutus.<br />
Tuotepäällikön työt olivat opettavainen<br />
jakso tulevia tehtäviä varten vientipäällikkönä<br />
ja <strong>Ponsse</strong> AB:n johdossa.<br />
”Puunhankinta sekä Suomessa että<br />
Ruotsissa ovat tulleet tutuksi. Kentän palautetta<br />
ohjattiin tuotekehitykseen. Koulutuksissa<br />
perehdyttiin tietojärjestelmän<br />
ominaisuuksiin koneiden käyttäjien ja<br />
metsäyhtiöiden kanssa.”<br />
”Nyt apteerauksen ja Optin tunteminen<br />
antavat hyvän pohjan omaksua uusimpien<br />
tietojärjestelmätuotteiden ominaisuudet”,<br />
Lukkarinen sanoo.<br />
Tuttuja kasvoja ja hyvää fiilistä<br />
Tuore toimitusjohtaja lähti heti kiertämään<br />
paikallisia <strong>Ponsse</strong>n palvelupisteitä<br />
ja asiakkaita. Auton mittariin kertyi kymmenen<br />
vuotta sitten 50 000 ajokilometriä<br />
vuodessa. Samalla tahdilla lähdetään<br />
nyt liikkeelle.<br />
”Palvelujemme kehittäminen asiakkaan<br />
kommenttien avulla on työn parhaita<br />
puolia”.<br />
Oleellisia eroja Suomen ja Ruotsin<br />
metsäkonemarkkinoiden välillä Lukkarinen<br />
ei näe. Ruotsin markkinat ovat jonkun<br />
verran suuremmat ja etenkin ajokoneet<br />
keskimäärin suurempia kuin Suomessa.<br />
Lukkarinen painottaa enemmän<br />
yhtäläisyyksiä, jotka pätevät konemarkkinoilla<br />
alueesta riippumatta.<br />
”Lähtökohta on kaikissa maissa, että<br />
asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tuotteen hyväksyttävyys<br />
ja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden<br />
kunnioitus on tienattava<br />
oman tekemisen kautta. Asiakkaiden arvostus<br />
on mahdollista saada vain osoittamalla,<br />
että <strong>Ponsse</strong>n koneella pärjää paremmin.<br />
Odotan innolla ja hyvällä fiiliksellä<br />
tulevia vuosia”.<br />
Kuka Eero Lukkarinen, 46<br />
Koulutus: Maatalous- ja metsätieteiden<br />
maisteri 1992, metsänhoitaja,<br />
Helsingin yliopisto.<br />
Työhistoria:<br />
• Kesla Oyj, markkinointijohtaja<br />
• Metsänhoitoyhdistys Pohjois-<br />
Karjala, toiminnanjohtaja<br />
• <strong>Ponsse</strong> Oyj, vientipäällikkö<br />
• <strong>Ponsse</strong> AB, toimitusjohtaja<br />
• <strong>Ponsse</strong> Oyj, tuotepäällikkö<br />
(<strong>Ponsse</strong> Opti)<br />
• Metsäteho, tutkija<br />
Harrastukset: Kuntoilu (hiihto, rullaluistelu<br />
ja kuntosali) kieliopinnot, kitaran<br />
soitto.<br />
Perhe: Vaimo ja kolme tytärtä<br />
Teemu Raitis <strong>Ponsse</strong> Latin America Ltda:n toimitusjohtajaksi 10.5.<strong>2012</strong><br />
Etelä-Amerikan tuntija uskoo <strong>Ponsse</strong>n<br />
tuotteisiin ja palvelukulttuuriin<br />
”Brasiliassa <strong>Ponsse</strong>lla on erinomaiset<br />
mahdollisuudet kannattavan kasvun tekemiseen.<br />
Uskon, että myönteistä kehitystä<br />
saadaan aikaiseksi suhteellisen nopeallakin<br />
aikataululla, kun keskitytään<br />
perusasioihin ja tehdään töitä <strong>Ponsse</strong>n<br />
arvojen mukaisesti”, summaa <strong>Ponsse</strong> Latin<br />
America Ltda:n tuore toimitusjohtaja<br />
Teemu Raitis.<br />
<strong>Ponsse</strong> on toiminut Brasilian markkinoilla<br />
vuodesta 2005, jolloin tytäryhtiö<br />
<strong>Ponsse</strong> Latin America perustettiin. Investointisuunnitelmat<br />
sellukapasiteetin<br />
kasvattamiseen Brasiliassa ovat merkittävät,<br />
minkä vuoksi <strong>Ponsse</strong> on voimakkaasti<br />
läsnä markkinalla. <strong>Ponsse</strong> on tehnyt<br />
määrätietoista työtä eukalyptuksen<br />
korjuuteknologian kehittämisessä ja panostanut<br />
huoltoverkostoonsa.<br />
”Kilpailu metsäkonesektorilla on kovaa.<br />
Haastavan tilanteesta tekee myös kilpailu<br />
tela-alustaisten ja kumipyöräisten<br />
menetelmien välillä. Kun perustoiminnot<br />
saadaan kuntoon, <strong>Ponsse</strong>lla on Brasiliassa<br />
paljon mahdollisuuksia”, tuore<br />
toimitusjohtaja arvioi.<br />
Huolenpitoa asiakkaista - kasvua<br />
unohtamatta<br />
<strong>Ponsse</strong> on sitoutunut jatkamaan vahvasti<br />
toimintojensa kehittämistä Latinalaisessa<br />
Amerikassa. Viime aikoina <strong>Ponsse</strong> on<br />
erityisesti panostanut alueen koulutusja<br />
huoltopalveluiden kehittämiseen, jotta<br />
paikallista asiakaskuntaa pystytään tukemaan<br />
mahdollisimman hyvin.<br />
”Keskitymme varmistamaan olemassa<br />
olevien asiakkaiden hyvän palvelun<br />
ja koneiden luotettavan toiminnan. Kehitämme<br />
huoltotoimintojamme ja henkilöstön<br />
osaamista. Kun keskitymme oikeiden<br />
asioiden oikein tekemiseen sekä<br />
tuotteissa että palveluissa, asiakkaamme<br />
menestyvät. Tämän kautta uskomme<br />
kasvavamme uusien asiakkaiden kautta”,<br />
Raitis linjaa.<br />
<strong>Ponsse</strong> taipuu myös<br />
latinokulttuuriin<br />
”On ollut piristävää tulla töihin isosta<br />
pörssiyrityksestä suomalaiseen perheyritykseen!<br />
<strong>Ponsse</strong>lla on ilahduttanut toiminnan<br />
suoraviivaisuus ja asiakaslähei-<br />
”Tuotteet sopivat markkinalle<br />
hyvin ja <strong>Ponsse</strong>n yli neljä<br />
vuosikymmentä loistavasti<br />
toiminut toimintamalli<br />
asiakkaiden parhaaksi<br />
toimii missä päin maailmaa<br />
tahansa.”<br />
syys sekä työntekijöiden selkeät toimenkuvat.<br />
Ihmiset tietävät mitä tekevät ja mitä<br />
heiltä odotetaan. Ihmiset ovat tehtäviensä<br />
tasalla ja perusasiat ovat kunnossa.<br />
Ja totta kai savolainen puheliaisuus ja<br />
rentous tuovat oman mausteensa yhtiön<br />
toimintaan”, Raitis kiittelee.<br />
Uudelle toimitusjohtajalle Etelä-Amerikka<br />
ja sen liiketoimintakulttuuri on tuttua<br />
pitkältä ajalta.<br />
”Olen tehnyt töitä Latinalaisessa<br />
Amerikassa vuodesta 2006, jolloin asuin<br />
ensimmäisen kerran Santiagossa, Chilessä.<br />
Palasimme perheeni kanssa tänne<br />
2011 tammikuun alussa. Vastuualueisiini<br />
Sandvik Mining and Construction<br />
Oy:ssa kuuluivat sekä Etelä- että Väli-<br />
Amerikka.”<br />
Asiat tapahtuvat Latinalaisessa Amerikassa<br />
omalla painollaan, eikä pohjoismaisen<br />
tehokkuuden perään kannata<br />
haikailla.<br />
”Etelä-Amerikan vuosinani olen oppinut<br />
asiakassuhteiden ensiluokkaisen<br />
hoitamisen tärkeyden ja sen kuinka<br />
haasteellisistakin tilanteista voidaan<br />
päästä molempia osapuolia parhaiten<br />
palvelevaan lopputulokseen. Täkäläiseen<br />
byrokratiaan kuitenkin tottuu nopeasti ja<br />
ihmisten valoisa asenne ja iloisuus näkyy<br />
kaikessa tekemisessä.”<br />
Eteläamerikkalaiseen elämänmenoon<br />
sopeutumista on auttanut perhe:<br />
vaimo Johanna tekee väitöskirjaa Turun<br />
kauppakorkeakouluun, ja vapaa-aika<br />
sujuu yhdessä 2- ja 4-vuotiaiden lasten<br />
kanssa touhutessa.<br />
”Turvallisuus täytyy tietysti perheen<br />
kanssa ottaa huomioon, mutta muutoin<br />
tämä on lasten kanssa hyvä paikka asua<br />
ja elää, paikalliset ovat niin lapsirakkaita”,<br />
kiittelee Teemu Raitis.<br />
”Vaikka toimiala ja tuotteet ovatkin<br />
erilaiset, uskon monipuolisen<br />
kokemukseni työkoneliiketoiminnan<br />
eri osa-alueilta antavan hyvän<br />
pohjan uuteen työhöni”, Teemu<br />
Raitis uskoo.<br />
Kuka Teemu Raitis, 35<br />
Koulutus: sähkötekniikan DI ja<br />
KTM<br />
Tausta: toiminut aiemmin Sandvik<br />
Mining and Construction Oy:ssä<br />
tuotelinjapäällikkönä, vastuualueenaan<br />
globaalisti kaivoskuormaautot<br />
sekä Latinalaisen Amerikan<br />
alueella lastauskoneet ja kaivoskuorma-autot<br />
Sijaintipaikka: Mogi das Cruzes,<br />
Kaakkois-Brasilia<br />
Harrastukset: kunto- ja kestävyysurheilu,<br />
lukeminen, lasten kanssa<br />
touhuaminen<br />
Perhe: vaimo Johanna,<br />
lapset Valtteri (4) ja Noora (2)<br />
<strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> <strong>Ponsse</strong> <strong>News</strong> 1 • <strong>2012</strong> 47
Turvatakki<br />
Työtakki<br />
PONSSE COLLECTION <strong>2012</strong><br />
907<br />
S–XXXL<br />
78 00<br />
Turvahousut<br />
908<br />
46–68<br />
50 00<br />
vintage<br />
t-paita<br />
815<br />
Naiset XS–XXL<br />
15 00<br />
814<br />
Miehet S–XXXL<br />
15 00<br />
VIEREMÄ lippis vintage lippis<br />
9 00<br />
813<br />
Koot lapsille ja aikuisille<br />
vintage huppari<br />
818<br />
Naiset XS–XXL<br />
42 00<br />
817<br />
Miehet S–XXXL<br />
45 00<br />
819<br />
Lapset 110-160<br />
42 00<br />
812<br />
9 00<br />
404<br />
S–XXXXL<br />
60 00<br />
Työhousut<br />
polvisuojataskuilla<br />
905<br />
46–68<br />
59 00<br />
pikeepaita<br />
816<br />
S–XXXL<br />
22 00<br />
lippis<br />
962<br />
9 00<br />
pitkämäki<br />
t-paita<br />
811<br />
S-XXXL<br />
13 95<br />
Lasten t-paidat<br />
821<br />
PONSSE Bear<br />
110-160<br />
16 00<br />
822<br />
PONSSE Fox<br />
110-160<br />
16 00
Change language