Toimintakertomus/Tasekirja 2011 - Asukkaille - Savonlinnan seutu

1 (66) 

Savonlinnan seudun kuntayhtymä 

TASEKIRJA 

2011 

Seutuhallitus 16.3.2012 

Tarkastuslautakunta 11.5.2012 

Seutuvaltuusto 7.6.2012

2 (66) 

Savonlinnan seudun kuntayhtymä 

TASEKIRJA 


Toimintakertomus 

Tavoitteiden toteutuminen 

Tilinpäätöslaskelmat 

Tilinpäätöksen liitetiedot 

Allekirjoitukset ja merkinnät 

Luettelot ja selvitykset

3 (66) 

SISÄLLYSLUETTELO 

1 TOIMINTAKERTOMUS ................................................................................................................................... 4 

1.1 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS .............................................................................................................. 4 

1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO..................................................................................................... 5 

1.3 YLEISTÄ ................................................................................................................................................ 5 

1.4 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ....................................................................................................... 6 

1.5 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ ......................................................................................................... 9 

1.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ ........................................................... 10 

1.7 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ......................................................... 12 

1.8 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ........................................................................................ 15 

1.9 KOKONAISTULOT JA – MENOT ........................................................................................................ 16 

1.10 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................... 17 

1.11 SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ .................................... 22 

2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN............................................................................................................... 22 

2.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN ............................................................................................................. 22 

2.2 ELINKEINOPOLITIIKKA ...................................................................................................................... 24 

2.2.1 TOIMINTA JA TULOKSET 2011............................................................................................. 26 

2.3 SEUDULLINEN HANKINTATOIMI ...................................................................................................... 43 

2.4 TALOUS VUONNA 2011 ..................................................................................................................... 44 

2.4.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ................................................................................ 46 

2.4.2 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN ................................................................................. 47 

2.4.3 INVESTOINNIT ....................................................................................................................... 48 

2.4.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ..................................................................................... 48 

2.4.5 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN 

TOTEUTUMISESTA VUONNA 2010 ...................................................................................... 50 

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ........................................................................................................................ 51 

3.1 TULOSLASKELMA .............................................................................................................................. 51 

3.2 RAHOITUSLASKELMA ....................................................................................................................... 52 

3.3 TASE .................................................................................................................................................... 53 

3.4 KONSERNITULOSLASKELMA ........................................................................................................... 54 

3.5 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA ................................................................................................. 54 

3.6 KONSERNITASE ................................................................................................................................. 55 

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................................ 56 

4.1 KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT.............................. 56 

4.2 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT ................................................................................ 56 

4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ................................................................................................. 58 

4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT ............................................... 60 

4.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ........................................................................................ 60 

4.6 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT .......................................... 61 

4.7 KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT .............................................................................. 61 

4.8 KONSERNITASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT .............................................................................. 62 

5 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ...................................................................................................... 64 

5.1 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS ................................................................................................. 64 

5.2 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ ................................................................................................................... 65 

6 LUETTELOT JA SELVITYKSET .................................................................................................................. 66

4 (66) 

1 TOIMINTAKERTOMUS 

1.1 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 

Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat 

seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. 

Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että Savonlinnan seutu on kestävästä kehityksestään 

kansainvälisesti tunnettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan investoida, 

jonne halutaan matkustaa ja muuttaa asumaan. 

Maailmantalouden tilanteesta ja eurokriisin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta 

yleinen tunnelma seudulla on positiivinen. Yrityksissä usko tulevaan on lujaa ja monella 

toimialalla on suunnitteilla ja toteutumassa potentiaalisia investointeja ja työvoiman lisätarvetta 

sisältäviä kehityshankkeita. Yritystoiminnan edellytyksiä parantavat rinnakkaisväylän 

rakentaminen ja valmistuminen sekä Pääskylahden teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen 

kehittämishanke, johon sisältyvät uusi teollisuusalue, uusi syväsatama 

(valmistuu 2013), ratapihan siirto (valmistuu 2012) ja Yritystalo Schauman (kokonaispintaala 

13000 m 2 ). Myös Savonlinnan keskustan kehittäminen, erityisesti Olavinkadun saneeraus, 

tulee tarjoamaan parempia edellytyksiä kaupalle ja palveluelinkeinoille. Matkailun 

kehittämisessä nähdään seudulla paljon mahdollisuuksia mm. ympärivuotisen palvelutarjonnan 

lisääntymisen suhteen. 

Metalli- ja konepajateollisuuden, samoin kuin koko seudun teknologiateollisuuden elpyminen 

alkoi keväällä 2011. Myönteisen kysynnän odotetaan jatkuvan ainakin kesään saakka. 

Myös elektroniikkateollisuuden tilauskanta on hyvä, ja toimiala on kasvava. ICT- ja ohjelmistotekniikan 

alalla seudulle on sijoittunut useita merkittäviä yrityksiä. Bioenergia-ala 

on kehittynyt hyvin ja tarjoaa uusia työpaikkoja. Jos bioöljylaitos sijoittuu Savonlinnan 

seudulle, sen vaikutus on suuri seudun elinvoimaisuudelle. Päätös sijoittumisesta on odotettavissa 

huhtikuussa 2012. 

Rakennusalalla oli syksyllä 2011 suhteellisen hiljaista, mutta nyt rakennusliikkeiden mukaan 

tilanne näyttää valoisammalta ja rakenteille on tulossa useita liike- ja asuinkerrostaloja. 

Uudisrakennuskohteita on alkamassa, samoin eri saneerauskohteita, suurimpana 

Tanhuvaaran liikuntaopiston uimahallin saneeraus. Meneillään on myös matkustajasataman 

toiseen vaiheen peruskorjaus. Rinnakkaisväylän työmaa on työllistänyt etenkin seudun 

kuljetusyrityksiä. Kuljetusalalla erityisesti vesitiekuljetusten kehitys on ollut suotuisaa 

ja uusia investointejakin on tehty. 

Matkailualalla on ollut kasvua ja investointeja on tulossa erityisesti Punkaharjulla ja Savonlinnassa. 

Erityisesti venäläisten matkailijoiden kiinnostus seutuun on ollut selvässä 

kasvussa. Yöpymisten määrä kasvoi viime vuonna seudulla. Savonlinnassa on tulossa 

eräiden hotellien laajennus- ja saneeraushankkeita. Hollantilainen yrittäjä on myös aloittamassa 

hotellilaivaristeilyt Saimaalla. Myös kaupan alalla kehitys on ollut suotuisaa. 

Yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä – parhaiten Itä- 

Suomessa! Savonlinnan seudulla perustettiin viime vuonna 173 uutta yritystä.

5 (66) 

Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan 

kampuksen toimintojen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston 

kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen 

toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslaitoksen toiminta. 

Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on panostettu kuitulaboratorion, elektroniikan 

3K-tehtaan kuin myös Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston 

kautta. Valmisteltiin Invest in Savonlinna Region ohjelmaa, jonka avulla on tarkoitus saada 

aikaisempaa vahvemmin kansainvälisiä sijoituksia alueelle. 

1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 

Kuntayhtymän organisaatio muodostui vuonna 2011 seuraavasti: 

1.3 YLEISTÄ 

Savonlinnan seudun kuntayhtymä on Savonlinnan seudun alueen kuntien ylläpitämä kuntalain 

mukainen kuntayhtymä. 

Savonlinnan seudun kuntayhtymän nykyinen perussopimus on astunut voimaan 1.1.2007. 

Perussopimuksen 2 §:n mukaisesti kuntayhtymä huolehtii 

1. jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 

2. kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä 

kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti, 

3. aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta 

kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 

4. yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja

6 (66) 

5. muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä 

kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta 

tehtävästä muodostetaan 17 § mukainen toimenpidekokonaisuus. 

Vuoden 2011 aikana Savonlinnan seudun kuntayhtymä on tehnyt toimenpiteitä kaikilla 

perussopimuksen mukaisilla toimintasektoreilla, joista kerrotaan tarkemmin raportissa. 

1.4 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 

Seutuvaltuusto 

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käytti vuonna 2011 seutuvaltuusto. Seutuvaltuuston 

edustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Seutuvaltuuston 

puheenjohtajisto valittiin seutuvaltuustossa 6.5.2009 toimikaudeksi 2009–2012. 

Seutuvaltuuston jäsenet ja varajäsenet (31.12.2011) ovat kunnittain seuraavat: 

Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta 

Kupiainen Aune/pj Pulkka Anneli Punkaharju 

Palm Pekka/1. vpj. Silvennoinen Ari Kerimäki 

Parkkinen Matti-Pekka/2. vpj. Kosonen Seppo Savonlinna 

Klemettinen Helvi Kaasinen Jukka Enonkoski 

Natunen Esa Soljento Eija Enonkoski 

Räisänen Anneli Brax-Mertanen Tuija Kerimäki 

Kettunen Leena Karvinen Riikka Kerimäki 

Nousiainen Olavi Suomalainen Tuukka Kerimäki 

Partanen Matti Lemmetyinen Saku Punkaharju 

Puhakka Seppo Silvennoinen Katja Punkaharju 

Bilund Juha Valkonen Esa Savonlinna 

Condit Stephen Korhonen Leena Savonlinna 

Kokko Sampsa Rouvinen Juhani Savonlinna 

Hirvonen Teemu Linnamurto Jarmo Savonlinna 

Hurskainen Vesa Luukkanen Harri Savonlinna 

Härkönen Riitta Eronen-Raivio Maarit Savonlinna 

Makkonen Aila Suomalainen Ritva Savonlinna 

Mikkonen Anna-Kristiina Linnamurto Erja Savonlinna 

Niiranen Tuija Söderholm Jan Savonlinna 

Riikonen Teuvo V. Pyöriä Outi Savonlinna 

Röpelinen-Pitkänen Carita Vuorinen Eeva Savonlinna 

Ahonen Vesa Miettinen Harri Sulkava 

Partanen Marttiina Virta Leila Sulkava 

Päykkönen Markku Virta Vesa Sulkava

7 (66) 

Seutuvaltuustossa on kunnittain jäseniä seuraavasti: 

Valtuutettujen 

Kunta 

lukumäärä 

Enonkoski 2 

Kerimäki 4 

Punkaharju 3 

Savonlinna 12 

Sulkava 3 

Seutuvaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 32 asiaa. Seutuvaltuuston 

pöytäkirjanpitäjänä toimi hankesihteeri. 

Seutuhallitus 

Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus valittiin 6.5.2009 toimikaudeksi 2009– 

2012. Seutuhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Keskusta 4, Sosiaalidemokraatit 

4 ja Kokoomus 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän 

peruskunnasta. 

Seutuhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat (31.12.2011) kunnittain seuraavat: 

Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen 

Juuti Pirkko/pj Savonlinna Suomalainen Ritva 

Pärnänen Heikki/1. vpj. Savonlinna Iskala Jonna 

Seppänen Ulla/2. vpj. Savonlinna Ronkanen Onni 

Auvinen Matti Savonlinna Valjakka Markku 

Backman Anja 

Muhonen Raimo 

Savonlinna 

Punkaharju 

Pasanen-Harju Virve 

Laamanen Jari 

Kautonen Tuomo Enonkoski Klemettinen Helvi 

Pitkonen Ari Kerimäki Matilainen Jouni 

Ralli Kaisa Sulkava Reponen Sanna 

Seutuhallitus kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 145 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli seutujohtaja. 

Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi hankesihteeri. Hankintapäällikkö oli mukana 

kokouksissa asiantuntijajäsenenä tarvittaessa. 

Tarkastuslautakunta 

Tarkastuslautakunta valittiin 6.5.2009 toimikaudeksi 2009–2012.

8 (66) 

Tarkastuslautakunnan kokoonpano (31.12.2011) on seuraava: 

Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta 

Puhakka Seppo Punkaharju Virtanen Hilkka Sulkava 

Nykänen Hannu Savonlinna Penttinen Oiva Savonlinna 

Nousiainen Olavi Kerimäki Röpelinen-Pitkänen Carita Savonlinna 

Tuunanen Aune Punkaharju Nousiainen Kari Savonlinna 

Virta Leila Sulkava Luostarinen Jarmo Savonlinna 

Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 31 asiaa. 

Tämän lisäksi tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa työkokoukseen. 

Seutuvaltuuston valitsemana JHTT -yhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena 

tilintarkastajana oli JHTT Elina Hämäläinen, joka toimi myös tarkastuslautakunnan 

sihteerinä. 

Tilintarkastaja tarkasti vuoden 2011 aikana seuraavat EU-hankkeet: 

– Eastwood –hanke 

– Keskisen Saimaan Retkiluistelu –hanke 

– Savonlinnan seudun Koheesio- ja kilpailukykyohjelma –hanke 

– Waterways Forward – Interreg IV C hanke, 2 tarkastusta 

Lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto on rahoittajaviranomaisena suorittanut paikanpäällä 

tehtävän hanketarkastuksen seuraavista hankkeista: 

– Savonlinnan seudun osaamiskeskusohjelma/Matkailun ja elämystuotannon klusteri – 

hanke 

Savonlinnan seudun kuntayhtymän tilivelvollisia ovat Savonlinnan seudun kuntayhtymän 

seutuhallitus ja seutujohtaja. 

Vuoden 2011 käytännön mukaan, tarkastuslautakunnan pyynnöstä kuntayhtymän vaikuttavuutta 

ja tehtyjä toimenpiteitä on itse arvioitu toimintakertomusosassa arviointiasteikolla 

4-10. 

Työvaliokunta 

Työvaliokunnan muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto. 

Työvaliokunta vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta elinkeinostrategian 

mukaisesti. 

Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin seutuhallituksen 

ja sen asettaman kunnanjohtajien työvaliokunnan kautta. 

Yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on kokouksessaan 18.12.2002 § 150 määritellyt työvaliokunnan 

tehtävät seuraavasti: 

– Työvaliokunta käsittelee valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat 

– Toimii kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämisideoita tuodaan seudulliseen 

valmisteluun

9 (66) 

– Kehittää ja edistää seudullista ajattelua 

– Toimii tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten "toimeenpanijana" 

– Toimii väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin 

– Kunnanjohtajatyöryhmä ei käsittele kaikkia hallituksen listalla olevia asioita, vaan keskittyy 

visiointiin, strategioiden linjauksiin ja seutuyhteistyön kannalta suuriin asioihin 

(yhtymähallitus 22.4.2004 § 55) 

Työvaliokunnan kokoonpano 31.12.2011: 

Varsinainen jäsen 

Laine Janne pj 

Tanja Matikainen 

Jämsen Antti 

Sami Sulkko, vpj 

Rannanpiha Kari 

Koskinen Riitta 

Juuti Pirkko 

Pärnänen Heikki 

Seppänen Ulla 

Savonlinna 

Sulkava 

Enonkoski 

Punkaharju 

Kerimäki 

Etelä-Savon maakuntaliitto 

sh pj 

sh 1. vpj 

sh 2. vpj 

Kokouksiin on lisäksi kutsuttu asiantuntijajäseninä yrityspalvelujohtaja, Savonlinnan kaupungin 

kehitysjohtaja ja kaupungin kansliapäällikkö. Asioiden esittelijänä työvaliokunnassa 

on toiminut seutujohtaja, työvaliokunnan sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö. Työvaliokunnan 

kokouksiin on kutsuttu käsiteltävistä aiheista riippuen myös kuntayhtymään 

kuulumattomien ympäristökuntien edustajia. 

Kunnanjohtajien työvaliokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 111 asiaa, 

joista 13 hankehakemusta. Näistä 12 puollettiin ja 1 hankkeesta oltiin sekä puolesta että 

vastaan. 

Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin edunvalvonta-asioina mm. lentoliikenteen tukemista, 

Parikkalan rajanylityspaikan perustamista, Metsäkeskuksen alueellistamista, Itä- 

Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen tulevaisuutta, Savonlinnan TE-toimiston 

asemaa, hallitusohjelmaan vaikuttamista ja hallitusohjelman kunta-uudistuksen sekä muiden 

linjausten vaikutuksia seudulle. 

1.5 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 

Vuoden 2011 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 25,65 henkilöä. Vakinaisessa 

virkasuhteessa oli 3 henkilöä ja toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 17 

henkilöä. Määräaikaisia oli 7, josta yhden työaika keskimäärin 15% kokonaistyöajasta. 

Yhden määräaikaisen henkilön työsuhde oli 50% kokonaistyöajasta. 

Uusiin määräaikaisiin tehtäviin palkattiin vuoden kuluessa kolme henkilöä: 

– 1 hankesihteeri/Ohjaus ja kehittäminen 

– 1 elektroniikka-asentaja/Elektroniikan 3K-tehdas 

– 1 projekti-insinööri/Elektroniikan 3K-tehdas

10 (66) 

Lisäksi kuntayhtymässä työskenteli kaksi kesätyöntekijää. 

Henkilöstö sijoittui 31.12.2011 seuraavasti 

2011 2010 2009 2008 2007 

Ohjaus ja kehittäminen 2,5 1,5 2 2 5 

Hankintatoimi 4 4 5 *) 4 2 

Yleiset hankkeet 0 0 0 0 2 

Aluekeskusohjelma/Koheesio- 1,5 1,5 1 2 2 

ja kilpailukykyohjelma 

Yrityspalvelut 9,65 7 + 5**) 7 6,5 9 

3K-tehdas 8 7 6 7 7 

Yhteensä 25,65***) 26***) 21 21,5 27 

*) Hankintatoimesta yksi henkilö virkavapaalla vuonna 2009. 

**) Sisältää: 7 henkeä/Savonlinnan seudun yrityspalvelut sekä Savonlinnan Innovaatiokeskuksesta siirtyneet 5 henkilöä, joista osaaikaisia 

31.12.2010 päättyneitä työsuhteita 2 kpl. 

***) Huom. 1.7.2010 Savonlinnan Innovaatiokeskuksen fuusio. 

Henkilömäärästä oli naisia 59 % ja miehiä 41 %. Henkilöstön keski-iäksi muodostui 44,2 

vuotta. 

1.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 

Kuntayhtymän sisäisen valvonnan toteuttamisessa noudatetaan ”Savonlinnan seudun 

kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjetta”, jonka yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on 

hyväksynyt 20.1.2006. Sisäinen valvonta on painottunut vuonna 2011 talouden hoitoon. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/taloudenhoito: Kuntayhtymän taloustilannetta on seurattu 

kuukausittain kustannuspaikkojen vastuuhenkilöiden ja seutuhallituksen toimesta. Rahavarojen 

käytöstä, saatavista ja maksuliikenteestä on raportoitu Savonlinnan kaupungin 

taloushallinnon toimesta kuukausittain. Vuoden 2011 alusta kuntayhtymään rekrytoidun 

hankesihteerin toimenkuvaan kuuluu mm. EU-ohjelmatoimenpiteiden hankehallinto sekä 

kuntayhtymän ostolaskujen reitittäminen. Mm. näiden tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen 

kuntayhtymän omana toimintona on parantanut taloushallintoa. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/viranhaltijapäätökset: Viranhaltijapäätökset on saatettu 

seutuhallituksen tietoon mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten päätöstä seuraavan 

ensimmäisen seutuhallituksen kokouksen esityslistalla. Lisäksi otto-oikeuden toteutumiseksi 

viranhaltijapäätösraportti on toimitettu seutuhallituksen puheenjohtajan tarkistettavaksi 

viikoittain. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/asianhallinta: Savonlinnan seudun kuntayhtymälle on 

laadittu arkistotoimen toimintaohje, joka sisältää yleiset määräykset ja ohjeet arkistotoimen 

hoidosta ja arkistotoimen organisaatiosta (hyväksytty seutuhallituksessa 23.9.2010 § 

131). Osa-arkiston muodostajille (hallinto, hankintatoimi, yrityspalvelut, 3K-tehdas) on nimetty 

arkistovastaavat (seutujohtajan yleinen päätös 4.11.2010 § 9) ja tulosalueiden ohjaus 

ja kehittäminen sekä seudulliset yrityspalvelut asiakirja-aineisto vuoteen 2007 asti on 

arkistoitu keskitetysti kaupungin päätearkistoon.

11 (66) 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/henkilöstöhallinto: Työilmapiirimittaus on suoritettu joulukuussa 

2011 ja kehityskeskustelut aloitetaan tammikuussa 2012. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/sopimukset: Kuntayhtymän sopimuskantaa on ylläpidetty 

Dynasty -asianhallintajärjestelmässä. Kuntayhtymää koskevien sopimusten teossa ja 

päätösten valmistelussa on tarvittaessa käytetty ulkopuolista asiantuntija-apua. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/hankinnat: Tavara- ja palveluhankinnoissa on noudatettu 

julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/92) sekä EU -määräyksiä. Vuonna 2010 laadittu 

kuntayhtymän hankintaohje on helpottanut hankintojen kilpailuttamista. Mahdollisuuksien 

mukaan on hyödynnetty jo olemassa olevia sopimuksia seudullisen hankintatoimen 

kilpailuttamista palveluista/tavaroista. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/projektien valvonta: Meneillään olevien projektien toteumasta 

on raportoitu seutujohtajan ajankohtaiskatsauksessa sekä työvaliokunnassa että 

seutuhallituksessa. Hankehallinnointi on vuoden 2011 alusta siirretty kuntayhtymän 

omaksi toiminnaksi rekrytoimalla kuntayhtymään hankesihteeri. Hankeseuranta on tämän 

myötä ajantasaistunut ja tehostunut huomattavasti. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/viestintä: Painopiste ollut sisäisessä viestinnässä, lähinnä 

työyksikkökokouksia käytetty informaatiovälineenä. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/tietojenkäsittely: Edellisen IT-palveluita koskevan sopimuksen 

päättyessä ko. palvelut on kilpailutettu vuoden 2011 lopulla. 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/riskien hallinta: 

Kuntayhtymän riskienhallinta on keskittynyt kahteen merkittävimpään taloudelliseen kohteeseen: 

lentoliikenne ja Yritystalo Schauman. Lentoliikenteen osalta riskinä on sopimus 

lentoyhtiön ja ministeriön kanssa, joka toisaalta mahdollistaa lentoliikenteen Savonlinnan 

kentälle, mutta jos matkustajamäärät eivät toteudu joutuu kuntayhtymä sopimuksen mukaan 

kompensoimaan lentoyhtiölle saamatta jääneitä matkustajatuloja. Tiedostettu riski 

on vuoden aikana toteutunut lentoliikenteen kustannuspaikan alijäämänä (410 731,94 euroa). 

Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo aiheuttaa Savonlinnan seudun kuntayhtymälle 

haasteellisen liiketoimintariskin, koska Yritystalon hankintatilanteessa ei ole ollut tietoa talon 

tulevista käyttäjistä/vuokralaisista ja hankittaessa on ollut tiedossa, että kiinteistön peruskorjaamisen 

kustannukset ovat noin 5,7 M€. Liiketoimintariski on toteutunut kiinteistöyhtiön 

tappiollisena tilinpäätöksenä (- 89 789,02). Toisaalta Kiinteistö Oy Schaumanintien 

Yritystalon omistus oli välttämätön toimenpide Pääskylahden teollisuusalueen jatkohankkeita 

ajatellen. 

Pienessä asiantuntijaorganisaatiossa merkittävän riskin muodostaa henkilöstön kumuloituva 

erikoisosaaminen, joka ei ole korvattavissa esim. sairastumis- tai työpaikan vaihtotilanteissa. 

Hallinnon sijaistusjärjestelyt ovat parantuneet huomattavasti hankesihteerin aloitettua 

työnsä 1.1.2011.

12 (66) 

Sisäisen valvonnan toimenpiteet/konsernivalvonta: Kuntaliitosvalmisteluista johtuen vuoden 

2011 aikana ei ole käynnistetty konsernivalvonnan ohjeistuksen laatimista. 

Seutuhallitus vastaa seutuvaltuuston päätösten toimeenpanosta ja on katsonut, että kaikki 

päätökset ovat lainmukaisia. 

Yleisesti voidaan todeta, että on toimittu sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaisesti ja 

valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. 

1.7 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 

2011 2010 

Toimintatuotot 3 677 991 3 269 266 

Toimintakulut -3 951 433 -3 305 137 

Toimintakate -273 442 -35 871 

Rahoitustuotot ja -kulut 

Korkotuotot 45 3 

Muut rahoitustuotot 1 927 1 181 

Korkokulut -39 594 -23 943 

Muut rahoituskulut -202 -8 918 

Vuosikate -311 266 -67 547 

Poistot ja arvonalentumiset 0 -11 845 

Satunnaiset tuotot 

Tilikauden tulos -311 266 -79 392 

Tilikauden yli-/alijäämä -311 266 -79 392 

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 93,1 98,9 

Vuosikate/Poistot, % 0,0 570,3 

Toimintatuotot/toimintakulut 93,1 % 

Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen 

toiminnan tuotoilla. 

100 * toimintatuotot(ulkoiset) 3 677 991 93,1 

toimintakulut(ulkoiset) 3 951 433 

Vuosikate -% poistoista 0 % 

100 * vuosikate -311 266 0 

poistot 0

13 (66) 

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 


Toiminnan rahavirta 

Vuosikate -311 266 -67 547 

Satunnaiset erät 0 0 

Investointien rahavirta 

Investointimenot 0 -226 467 

Toiminnan ja investointien rahavirta -311 266 -294 014 

Rahoituksen rahavirta 

Lainakannan muutokset 

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 1 000 000 

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -200 000 -100 000 

Lyhytaikaisten lainojen muutos 781 393 -374 491 

Oman pääoman muutokset 

Muut maksuvalmiuden muutokset 

Saamisten muutos -278 802 -175 215 

Korottomien velkojen muutos 27 401 -81 913 

Rahoituksen rahavirta 329 991 268 381 

Rahavarojen muutos 18 725 -25 633 

Rahavarat 31.12. 22 380 3 655 

Rahavarat 1.1. 3 655 29 287 

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 

Investointien tulorahoitus, % 0,0 -29,8 

Pääomamenojen tulorahoitus, % -155,6 -20,7 

Lainanhoitokate -1,1 -0,4 

Kassan riittävyys, pv 2 0

14 (66) 

Investointien tulorahoitus 0,0 % 

Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 

100 * vuosikate -311 266 0,0 % 

invest. omahank.meno 0 

Investointien omahankintameno: 

Investointimenot 0 

- inv. rahoitusosuudet 0 

0 

Pääomamenojen tulorahoitus -155,6 % 

Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, 

antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 

100 * vuosikate -311 266 

invest. omahank.meno+antolain.nettolis.+lain.lyh. 0 + 0 000 + 200 000 

Lainanhoitokate -1,13 

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman 

korkojen ja lyhennysten maksuun. 

vuosikate + korkokulut -311 266 + 39 594 -1,13 

korkokulut + lainanlyh. 39 594 + 200 000 

Kassavarat 31.12.2011 0,02 M€ 

Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 

rahoitusarvopaperit 0 

rahat ja pankkisaamiset 22 380 22 380 

Kassastamaksut 31.12.2011 M€ 4,19 M€ 

Kassastamaksut: 

Toimintakulut (ulkoiset) 3 951 433 

Korkokulut 39 594 

Muut rahoituskulut 202 

Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 

Antolainojen lisäys 0 

Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) 200 000 

4 191 229 

Kassan riittävyys pv 

2 pv 

Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa 

kunnan kassavaroilla 

365 * kassavarat 22 380 2 

kassastamaksut 4 191 229

15 (66) 

1.8 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 

VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineelliset hyödykkeet 

Koneet ja kalusto 


Sijoitukset 

Osakkeet ja osuudet 802 505 802 505 

Sijoitukset 802 505 802 505 

PYSYVÄT VASTAAVAT 802 505 802 505 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Saamiset 

Pitkäaikaiset saamiset 

Siirtosaamiset muilta 233 341 233 341 

Pitkäaikaiset saamiset 233 341 233 341 

Lyhytaikaiset saamiset 

Myyntisaamiset 289 768 201 452 

Muut saamiset 803 490 625 440 

Siirtosaamiset 13 359 922 

Lyhytaikaiset saamiset 1 106 616 827 814 

Saamiset 1 339 957 1 061 155 

Rahat ja pankkisaamiset 22 380 3 655 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 362 337 1 064 810 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 164 843 1 867 315 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 

Peruspääoma 90 842 90 842 

Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) -773 619 -694 227 

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -311 266 -79 392 

OMA PÄÄOMA -994 042 -682 776 

VIERAS PÄÄOMA 

Pitkäaikainen 

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 500 000 700 000 

Pitkäaikainen 500 000 700 000 

Lyhytaikainen 

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 041 540 1 260 147 

Saadut ennakot 9 160 35 469 

Ostovelat 361 038 293 437 

Muut velat 70 614 97 884 

Siirtovelat 176 533 163 156 

Lyhytaikainen 2 658 885 1 850 092 

VIERAS PÄÄOMA 3 158 885 2 550 092 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 164 843 1 867 315 

TASEEN TUNNUSLUVUT 

Omavaraisuusaste, % -46,1 -37,3 

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 85,6 76,9 

Kertynyt yli-/alijäämä -1 084 885 -773 619 

Lainakanta 31.12. 2 541 540 1 960 147

16 (66) 

Omavaraisuusaste -46,1 % 

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä 

selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 

100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var. -994 042 + 0 -46,1 

koko pääoma - saadut ennakot 2 164 843 - 9 160 

Suhteellinen velkaantuneisuus 85,6 % 

Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan 

käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 

100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) 3 158 885 - 9 160 85,6 

käyttötulot 3 677 991 

Lainakanta 31.12.2011 M€ 2,5 M€ 

Lainakanta: 

Vieras pääoma 3 158 885 

- saadut ennakot -9 160 

- ostovelat (lyhyt ja pitkä) -361 038 

- siirtovelat -176 533 

- muut lyhytaikaiset velat -70 614 

- liittymismaksut 0 

2 541 539,56 

1.9 KOKONAISTULOT JA – MENOT 

KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT 

TULOT 

MENOT 

Toiminta 

Toiminta 

Toimintatuotot 3 677 991 Toimintakulut 3 951 433 

Korkotuotot 45 Korkokulut 39 594 

Muut rahoitustuotot 1 927 Muut rahoituskulut 202 

Satunnaiset tuotot 

Satunnaiset kulut 

Investoinnit 

Investoinnit 

Rahoitusosuudet investointimenoihin 

Investointimenot 

Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 

Rahoitustoiminta 

Rahoitustoiminta 

Antolainasaamisten lisäykset 

Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 200 000 

Pitkäaikasten lainojen lisäys 

Lyhytaikaisten lainojen vähennys 

Lyhtyaikaisten lainojen lisäys 781 393 Oman pääoman vähennykset 

Oman pääoman lisäykset 

Kokonaistulot yhteensä 4 461 355 Kokonaismenot yhteensä 4 191 229 

Täsmäytys 

Kokonaistuotot - kokonaismenot 270 127 

Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos 270 127

17 (66) 

1.10 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 

Konsernivalvonta 

Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista 

ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain 

säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja 

voimavarat turvataan. 

Kuntalain 68 a §:ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä 

sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntayhtymän konsernitilinpäätös laaditaan kuntayhtymän 

ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden liikelaitoskuntayhtymien, joissa kuntayhtymä 

on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. 

Kuntayhtymällä on ollut edustus tytär- ja osakkuusyhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa. 

Tarvittaessa asioita on käsitelty seutuhallituksessa. 

Kuntayhtymä on tehnyt täydellisen konsernitilinpäätöksen ensimmäisen kerran vuodelta 

2010. 

Takaukset 

Kuntayhtymä on antanut takauksen Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalolle, 1 300 000 

euroa. (SV 8.2.2010 § 3). 

Kuntayhtymä on myöntänyt 2 miljoonan euron suuruisen (49% kokonaislainamäärästä) 

omavelkaisen takauksen Sampo Pankki Oy:lle Punkaharjun kunnan puolesta sen lainan 

takaisin maksamisesta, jonka kunta nostaa em. pankilta lainatakseen varat edelleen Kiinteistö 

Oy Punkaharjun Nobelinniemelle (YK 4.5.2005 § 19). 

Toiminta 

Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalon aloitti toimintansa 2010. Tilikauden päättyessä 

vuokralaisia oli 13 kpl:tta ja tilojen käyttöaste oli noin 31%. Tilikauden tappiota 

kirjattiin - 89 789,02 euroa, myyntisaamisia oli 17 797.50 euroa. 

Kiinteistö Oy Punkaharjun Nobelinniemi toimi vakiintuneesti. Tilojen käyttöaste on 

100% ja tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli 1 026 376,20 euroa ja tilikauden 

tulos 19 655,23 euroa, ei myyntisaamisia. 

Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I:n käyttöaste oli 92 %. Tiloissa toimii yksi 

vuokralainen. Liikevaihto oli 268 582,58 euroa ja tilikauden voitto 101 568,78 euroa, ei 

myyntisaamisia. 

Kiinteistö Oy Pieksuunlahden tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli 

155 000,00 euroa ja tilikauden tulos 999,71 euroa. Myyntisaamisia oli 104 487,01 euroa.

18 (66) 

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KONSERNITASE 

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ 

Tytäryhteisöt 

Osakkuusyhteisöt 

Kiint. Oy Schaumanintien 

Yritystalo 100 % 

Kiint. Oy Punkaharjun 

Nobelinniemi 49,00 % 

Kiint. Oy Savonlinnan 

Satelliittipuisto 1 51,00 % 

Kiint. Oy Pieksuunlahti 

33,33 % 

KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 


Toimintatuotot 4 079 192 3 508 856 

Toimintakulut -4 092 359 -3 385 178 

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 9 964 12 104 

Toimintakate -3 203 135 781 


Korkotuotot 45 3 

Muut rahoitustuotot 1 963 1 274 

Korkokulut -161 376 -134 759 

Muut rahoituskulut -1 245 -11 803 

Vuosikate -163 816 -9 504 

Poistot ja arvonalentumiset -125 706 -122 224 

Tilikauden tulos -289 522 -131 728 

Vähemmistöosuudet -49 769 8 824 

Tilikauden yli-/alijäämä -339 291 -122 905 

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,7 103,7 

Vuosikate/Poistot, % 130,3 7,8 

Toimintatuotot/toimintakulut 99,7 % 

Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen 

toiminnan tuotoilla. 

100 * toimintatuotot(ulkoiset) 4 079 192 99,7 

toimintakulut(ulkoiset) 4 092 359 

Vuosikate-% poistoista 130,3 % 

100 * vuosikate -163 816 130,3 

poistot -125 706

19 (66) 

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 



Vuosikate -163 816 -9 504 

Tulorahoituksen korjauserät -9 964 -12 104 


Investointimenot -368 826 -1 649 692 

Toiminnan ja investointien rahavirta -542 606 -1 671 299 



Pitkäaikaisten lainojen lisäys 267 667 2 400 000 

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -364 353 -308 686 

Lyhytaikaisten lainojen muutos 804 726 -273 605 

Oman pääoman muutokset 200 000 


Saamisten muutos -335 483 -197 406 

Korottomien velkojen muutos 126 381 -28 853 

Rahoituksen rahavirta 498 938 1 791 450 

Rahavarojen muutos -43 669 120 151 

Rahavarat 31.12. 129 038 172 707 

Rahavarat 1.1. 172 707 52 556 

-43 669 120 151 

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 

Investointien tulorahoitus, % 44,4 0,6 

Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,3 0,7 

Lainanhoitokate 0 0,3 

Kassan riittävyys, pv 11 29

20 (66) 

Investointien tulorahoitus 44,4 % 

Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 

100 * vuosikate -163 816 44,4 % 

invest. omahank.meno -368 826 

Investointien omahankintameno: 

Investointimenot -368 826 

- inv. rahoitusosuudet 0 

-368 826 

Pääomamenojen tulorahoitus -22,3 % 

Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, 

antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 

100 * vuosikate -163 816 

invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh. 368 826 + 0 000 + 364 353 

Lainanhoitokate 0,00 

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman 

korkojen ja lyhennysten maksuun. 

vuosikate + korkokulut -163 816 + 161 376 0,00 

korkokulut + lainanlyh. 161 376 + 364 353 

Kassavarat 31.12.2011 0,13 M€ 

Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 

rahoitusarvopaperit 0 

rahat ja pankkisaamiset 129 038 129 038 

Kassastamaksut 31.12.2011 M€ 4,25 M€ 

Kassastamaksut: 

Toimintakulut (ulkoiset) 4 092 359 

Korkokulut 161 376 

Muut rahoituskulut 1 245 

Käyttöomaisuusinvestoinnit -368 826 

Antolainojen lisäys 0 

Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) 364 353 

4 250 507 

Kassan riittävyys pv 

11 pv 

Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa 

kunnan kassavaroilla 

365 * kassavarat 129 038 11 

kassastamaksut 4 250 507

21 (66) 

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 

VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 


Aineettomat hyödykkeet 

Muut pitkävaikutteiset menot 22 995 27 594 

22 995 27 594 


Maa- ja vesialueet 120 520 118 863 

Rakennukset 3 530 658 3 280 340 

Koneet ja kalusto 12 770 17 026 

3 663 948 3 416 229 

Sijoitukset 

Osakkuusyhteisöosuudet 316 309 306 344 

Mut osakkeet ja osuudet 143 795 143 795 

460 104 450 140 

PYSYVÄT VASTAAVAT 4 147 047 3 893 962 


Saamiset 


Siirtosaamiset 233 341 233 341 

233 341 233 341 


Myyntisaamiset 306 287 211 491 

Muut saamiset 894 299 628 769 

Siirtosaamiset 21 990 46 833 

1 222 576 887 093 

Saamiset 1 455 917 1 120 434 

Rahat ja pankkisaamiset 129 038 172 707 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 584 956 1 293 141 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 732 003 5 187 104 

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 

VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 

OMA PÄÄOMA 

Peruspääoma 90 842 90 842 

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -934 270 -811 365 

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -339 291 -122 905 

OMA PÄÄOMA -1 182 718 -843 427 

VÄHEMMISTÖOSUUDET 86 420 36 651 




3 629 409 3 726 095 

Lyhytaikainen 


Saadut ennakot 9 160 35 641 

Ostovelat 460 702 298 137 

Liittymismaksut ja muut velat 121 983 118 801 

Siirtovelat 204 354 217 240 

3 198 891 2 267 784 

VIERAS PÄÄOMA 6 828 300 5 993 880 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 732 003 5 187 104 

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 

Omavaraisuusaste, % -20,7 -16,4 

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 167,2 169,8 

Kertynyt yli-/alijäämä -1 273 560 -934 270 

Lainakanta 31.12. 6 032 102 5 324 062

22 (66) 

Omavaraisuusaste -20,7 % 

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä 

selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 

100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var. -1 182 718 + 0 -20,7 

koko pääoma - saadut ennakot 5 732 003 - 9 160 

Suhteellinen velkaantuneisuus 167,2 % 

Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan 

käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 

100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) 6 828 300 - 9 160 167,2 

käyttötulot 4 079 192 

Lainakanta 31.12.2011 M€ 6,0 M€ 

Lainakanta: 

Vieras pääoma 6 828 300 

- saadut ennakot -9 160 

- ostovelat (lyhyt ja pitkä) -460 702 

- siirtovelat -204 354 

- muut lyhytaikaiset velat -121 983 

- liittymismaksut 0 

6 032 101,57 

1.11 SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 

Seutuhallitus esittää seutuvaltuustolle, että tilikauden alijäämä -311 265,97 euroa 

kirjataan yli/alijäämätilille. 

2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 

2.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN 

Ohjauksen ja kehittämisen osalta tavoitteena vuonna 2011 olivat: 

– Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa 

– Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin 

– Yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, 

yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen 

– Tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen 

Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 8,5.

23 (66) 

Keskeiset toimenpiteet: 

Savonlinnan seudun kuntayhtymä/yrityspalvelut aloitti 1.9.2011 Puistokatu 1:ssä asiakaspalvelutoiminnan 

yhdessä Uusyrityskeskuksen, TE-toimiston työnantajapalveluiden, Itä- 

Savon koulutuskuntayhtymän ja Diges ry:n kanssa. Aiemmin samassa rakennuksessa 

ovat jo toimineet Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Karjalan Asiamiestoimisto Consulting 

Ltd. Yhteisellä toimipisteellä pyritään vahvistamaan kumppanuusorganisaatioiden välitöntä 

yhteistyötä sekä parantamaan asiakaspalvelua ja yrityspalvelumielikuvan vahvistamista. 

Kuntayhtymän hallinnoimia kehittämishankkeita ei ole lähtenyt tavoitteisiin nähden riittävästi 

käyntiin vuonna 2011, koska kuntayhtymän taloutta on jouduttu sopeuttamaan lentoliikenteen 

tuen syödessä merkittävän osan elinkeinostrategian määrärahoista. Toteuttajaverkoston 

yhteishankkeissa kuntayhtymä on panostanut oman osansa hankkeiden suunnitteluun 

ja toteuttamiseen henkilöresursseina. 

Vuonna 2011 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan mm. seuraavissa 

asioissa: 

Lentoliikenteen tukeminen 

Parikkalan rajanylityspaikan perustaminen 

Metsäkeskuksen alueellistaminen 

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden turvaaminen 

Savonlinnan TE-toimiston aseman turvaaminen tulevaisuudessa 

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen seudulle tärkeissä edunvalvonta asioissa 

Hallitusohjelman vaikutukset seudulliseen kehittämiseen 

Vuoden 2011 lopulla kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä nousivat esiin vaikutukset myös 

elinkeinojen kehittämiseen sekä kuntayhtymän tulevaisuuteen. Kuntayhtymä käynnisti yhteistyössä 

kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa uuden Savonlinnan elinkeinostrategian 

valmistelun. 

Hankesihteerin palkkaaminen on ajantasaistanut hankehallintoa ja helpottanut projektipäälliköiden 

työskentelyä sekä parantanut talousohjausta. 

Kuntayhtymän arkistotoimen järjestäminen saatettiin loppuun vuoden 2011 aikana. 

Suoritettiin henkilöstötyytyväisyyskysely ja saatujen tulosten perusteella henkilöstön työtyytyväisyyden 

kehittämiskohteiksi on valittu seuraavat asiat: 

– Työnjaot ja vastuut toimivat toimintayksikössä 

– Muutostilanteisiin varautuminen 

– Henkilöstön omat ideat palvelun laadun parantamiseksi ja vahvuuksien vahvistamiseksi

24 (66) 

Toimintaympäristöä parantavat kumppanuushankkeet 

Kuntayhtymän edustajat ovat osallistuneet useisiin toteuttajaverkoston seudullisten ja 

maakunnallisten kehittämishankkeiden ohjaus- ja työryhmiin ja näin varmistaneet, että 

hankkeissa pyritään ja sitoudutaan seudullisen elinkeinostrategian tavoitteisiin. Osassa 

hankkeissa kuntayhtymä on osarahoittaja ja edesauttanut yksityisen/muun rahoituksen 

järjestymistä. 

Savonlinnan seudun aluerakennemallityö käynnistyi loppuvuonna 2011. Suunnittelualueen 

kuntia on seitsemän: Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Heinävesi, Puumala 

ja Rantasalmi. Sulkava jäi työstä pois. Parikkalan ja Kesälahden edustajat kutsuttiin 

tavoitetyöpajaan tarkkailijoiksi. Rakennemallihankkeen hallinnoija on kuntayhtymä ja asiantuntijaohjaus 

on Savonlinnan kaupungin tekniseltä toimialalta. Rinnakkain, mutta erillisinä 

hankkeina seudulle laaditaan liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelmat, 

joiden valmistelussa on omat asiantuntijatoimistot. 

2.2 ELINKEINOPOLITIIKKA 

Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät 2009–2013 ovat seuraavat: 

– Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana 

– Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden 

edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla 

– Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva 

ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi 

on luotu teknologiapuisto 

– Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä 

– Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista 

matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa 

sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista 

tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. 

suorien charterlentojen ansiosta 

– Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan 

yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut 

ja saanut uusia markkinoita Venäjältä 

– Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen 

kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä 

– Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen 

energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla 

Valtuustoon nähden sitova tavoite elinkeinopolitiikan osalta vuonna 2011 oli: 

Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla teknologia, matkailu ja puunjalostus on 

parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman 

ja työvoiman kehittymistä.

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

2009 

2010 

*) 2011 

25 (66) 

Väkiluku 

45 000 

40 000 

35 000 

30 000 

25 000 

20 000 

15 000 

10 000 

5 000 

0 

Väkiluku 

*) ennakkotieto 

Seudun työttömyysprosentti 2000 - 2011 

25 

20 

15 

% 

10 

5 

0 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Yritystukien määrä 2000 - 2011 (kpl) 

45 

40 

35 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

0

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

2009 

2010 


26 (66) 

4 000 000 

3 000 000 

2 000 000 

1 000 000 

ELY-keskuksen myöntämät yritystuet (€) 

Savonlinnan seudulla 2000 - 2011 

0 

Huom. Valtion budjettirahoitus on pienentynyt tarkastelukaudella merkittävästi. 

2.2.1 TOIMINTA JA TULOKSET 2011 

Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/Itä-Savon Uusyrityskeskus ry 

Tavoitteet 2011: 

– Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen 

avulla. 

Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 9,5. 


Neuvonnassa kävi 352 asiakasta, joista uusia aloittavia 236 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin 

Uusyrityskeskuksen kautta 143 kpl. Nousua edellisestä vuodesta oli 16%. Talousalueen 

koko yritysperustanta vuonna 2011 oli 173 kpl, joten osuudeksi kokonaisperustannasta 

tuli 83%. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 230 kpl, kasvua edelliseen vuoteen 

verrattuna 19%. 0-2 vuotiaita yrityksiä kontaktoitiin 138 kpl, joista jatkoneuvontaan/kehityshankkeisiin 

ohjattiin 17 yritystä. Koulutus- ja luentotilaisuuksia järjestettiin 19 

kpl, joihin osallistui 285 henkilöä. 

Sukupolvenvaihdoksissa autettiin 7 yritystä, joihin löydettiin jatkajat. Tätä kautta työpaikkoja 

säilytettiin 45 kpl. 

Vuosi Perustettu 

yhteensä 

UYK avulla 

perustetut 

% 

Osuus 

2004 107 65 61 

2005 112 101 90 

2006 160 111 69 

2007 189 123 65 

2008 162 119 73 

2009 155 106 68 

2010 167 124 74 

2011 173 143 83 

Yhteensä 1225 892 73

27 (66) 

Toimivat ja kehittyvät yritykset ja yrityssiirrot 


– Kaikki yritysneuvonnan toimijat käyttävät työssään asiakkuudenhallintajärjestelmää 

– Seudun kasvu- ja kehittämishakuiset yritykset saavat hankkeisiinsa ensiluokkaista palvelua 

– Jäsenkuntien esitykset Yrityspalveluiden toiminnan kehittämiseksi käynnistetään sovitusti 

– Yritysneuvontapalvelut löytyvät Yritys-Suomi Savonlinna brändin alta kattavasti 



Yritys-Suomi palvelujen kehittäminen Savonlinnan seudulla 


– Aikaisempaa selkeämpi seudulliset yrityspalvelut palvelukokonaisuus 


Savonlinnan seudun kuntayhtymä/yrityspalvelut aloitti 1.9.2011 Puistokatu 1:ssä asiakaspalvelutoiminnan 

yhdessä Uusyrityskeskuksen, TE-toimiston työnantajapalveluiden, 

Itä-Savon koulutuskuntayhtymän ja Diges ry:n kanssa. Aiemmin samassa rakennuksessa 

ovat jo toimineet Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Karjalan Asiamiestoimisto Consulting 

Ltd. Yhteisellä toimipisteellä vahvistetaan kumppanuusorganisaatioiden välitöntä yhteistyötä 

sekä parannetaan asiakaspalvelua ja yrityspalvelumielikuvaa. 

Viestinnässä lanseerattiin Puistokatu 1:n yrityspalvelutalon keskitetyt yrityspalvelut. (Palvelubrändinä 

hyödynnettiin jo tutuksi tulleita Savonlinnan seudun yrityspalveluita.) Palveluiden 

tuotteistaminen toteutettiin samassa yhteydessä. Pitkäjänteistä viestintää tuotettiin 

startti-infojen ilmoittelussa. 

Yrinet-asiakkuudenhallintajärjestelmä on käytössä. Savonlinnan seudun vapaat yritystilat 

on kattavasti koottu internet-palveluun. Yrityspalveluiden uudet internet sivustot on avattu 

osoitteeseen www.savonlinnanseudunyrityspalvelut.fi 

Yrityskohtaisia kehittämishankkeita on ollut 94 yrityksessä, ja investointikanta on ollut n. 

6 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeet ovat sisältäneet osaamisen vahvistamista, tuotannon 

ja myynnin tehostamistoimenpiteitä, kansainvälisten valmiuksien tehostamista 

sekä henkilöstön kehittämisvalmennusta, kone- ja laiteinvestointeja, uusien toimipisteiden 

perustamisia sekä toimitilojen laajentamisia. 

Uusia työpaikkoja on käynnissä olevissa kehittämishankkeissa syntymässä 355 kpl (Yrinet-asiakastiedot). 

Yritysverkostojen koordinointia on toteutettu mm. seuraavissa verkostoissa: seudun hyvinvointialan 

merkittävimpien yritysten verkosto, Metallitiimi, elektroniikka-alan yritysverkosto, 

Lakeland Saimaa -verkosto, matkailuyritysten tietojärjestelmäverkosto, kertopuun 

jatkojalostaminen ja tuotteistaminen verkosto, ICT- yritysten verkosto ja Yritystalo

28 (66) 

Schaumanin yritysryhmä, sukelluskalastusyritysten verkosto, Punkaharjun matkailuyritysten 

verkosto ja seudun retkiluistelu yritysverkosto/ratojen tekijäyritykset ja palvelujen tuottajayritykset. 

Strategiset investointi- ja kehittämishankkeet 

Yritystalo Schauman, vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen -hanke 


– Yritystalo Schaumanin uusi toimintakonsepti saadaan valmiiksi 

– Vuokrattavissa olevien tilojen käyttöaste on 100 % 

– Lähtökohtaisesti Yritystaloon haetaan toimintakonseptiin sopivia kasvuhakuisia yrityksiä, 

erityishakukohteena seudulle siirtyvät yritykset, joilla lisäarvoa UPM-keskittymään 

– Remontointia vaativista tiloista on solmittu konseptin mukaiset aiesopimukset 


Savonlinnan seudun kuntayhtymä osti UPM-Kymmene Wood Oy:ltä osoitteessa Schaumanin 

tie 5 sijaitsevan vanhan kuitulevytehtaan rakennuksen tontteineen. Kauppahinta 

oli 1 300 000 euroa. Kiinteistön hallintaa varten perustettiin Kiinteistö Oy Schaumanintien 

Yritystalo (5.3.2010). Sopimusehtojen mukaisesti UPM-Kymmene Wood Oy purki pois 

vanhat tuotantolinjat ja tyhjensi tehtaan 1.7.2010 mennessä. Savonlinnan seudun kuntayhtymä 

käynnisti ELY-keskuksen osarahoittaman kehittämishankkeen, jonka tavoitteena 

oli muuttaa vanha kuitulevytehdas Yritystalo Schaumaniksi ja hakea tehtaaseen vuokralaisiksi 

kasvuhakuisia yrityksiä. Projekti päättyy loppukeväästä vuonna 2012. 

Kiinnostusta yritystaloa kohden on ollut, mutta päätöksiä jarruttaa rakennuksen kunto, joka 

ei vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kiinteistössä tehdyn kuntoarvion mukaan kiinteistön 

peruskunnostaminen vaatii noin 5,7 miljoonan euron satsauksen. Rakennuksessa on 

vuokrattavaa alaa n. 10 000 m 2 . Kunnostettunakin kiinteistön pääomakulut vuokrattavia 

neliöitä kohden ovat varsin maltilliset. 

Yhtiössä toteutettiin vuonna 2011 yhteensä 367 169,00 eurolla peruskorjausluonteisia 

korjauksia, jotka on aktivoitu taseeseen ja joiden poistoaika on 20 vuotta. Tehtyjä peruskorjaustoimenpiteitä 

varten kiinteistöyhtiö on nostanut kiinteistövakuudellista lainaa. Vuodelta 

2011 liikevaihtoa kiinteistöyhtiölle kertyi 136 776.44 euroa. Tilikauden tappiota kirjattiin 

-89 789.02 euroa. Vuokralaisia vuoden lopussa oli 13 kpl:tta ja tilojen käyttöaste 31 

% ja lisäksi UPM:n käytössä on edelleen 3000 m 2 . 

Waulis Motors 

Yrityspalvelut on tarjonnut Yritystalo Schaumannissa tuotekehitysympäristön Waulis Motors 

Oy:lle, joka kehittää uutta teknologiaa polttomoottorin sylinterin paineensäätämiseen. 

Yrityspalvelut on vauhdittanut toimintakertomusvuoden aikana keksinnön ja patentin tuotteistamista 

sekä mallintanut polttomoottorin teknisiä osioita. Lisäksi yrityspalvelut on hautomotyyppisesti 

käynnistänyt keksinnön liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen liittyviä verkostoyhteyksiä.

29 (66) 

Bioetanolitehdashanke 

Bioetanolitehdashankkeen vauhdittamiseksi Savonlinnan seudun kuntayhtymä teki kolmen 

miljoonan euron ehdollisen sijoituspäätöksen perustettuun sijoitusyhtiö Bioport osakeyhtiöön 

yhdessä hankkeeseen vahvasti sitoutuneiden kuntien kanssa. Bioport Oy on 

kokosi 8 M€ ehdolliset sijoitukset ja omavelkaiset takaukset sijoitettavaksi edelleen Suomen 

Bioetanoli Oy:n osakkeisiin. Tavoitteena oli koota yhdessä yksityisten tahojen kanssa 

n. 24 M€ omapääomaehtoinen rahoitusosuus n. 100 M€ tehdashankkeelle. Hanke kariutui 

Etelä-Savon ELY-keskuksen kielteiseen lausuntoon ministeriölle koskien Suomen 

Bioetanoli Oy:n investointitukihakemusta. 

Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I 


– Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön komposiittialan 

kasvavalle yritystoiminnalle 


– Toimintaympäristön turvaaminen vene- ja komposiittialan yritystoiminnalle epävakaassa 

suhdannetilanteessa. Suhdannetilanne toimialalla on huonontunut entisestään, joka 

näkyy Kiinteistöyhtiön maksuvalmiudessa. Lainojen lyhennysohjelmaa on pystytty toteuttamaan 

suunnitellusti, mutta tulevana vuotena, jos tilanne ei parane, voidaan joutua 

neuvottelemaan rahoittajan kanssa lyhennyserien pääomittamisesta. 

Kiinteistö Oy Pieksuunlahti 


– Kt Oy Pieksuunlahti tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön rakennustuotealan 

kasvavalle yritystoiminnalle 


– Toimintaympäristön turvaaminen rakennustuotealan yritystoiminnalle epävakaassa 

suhdannetilanteessa. Toistaiseksi on pystytty hoitamaan yhtiön velvoitteet, kassa tilanne 

on heikko. 

Kiinteistö Oy Nobelinniemi 


– Kt Oy Nobelinniemi tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön kertopuun valmistukselle 


– vakaan ja kehittyvän yritysympäristön turvaaminen 

– yhtiön vakavaraisuuden turvaaminen 

Venäjä 


– Savonlinnan seudun yritystoiminta kansainvälistyy Venäjän suuntaan 

– Ulkomaiset investoinnit vahvistavat seudun elinkeinorakennetta 

– Parikkalaan avataan kansainvälinen rajanylityspaikka

30 (66) 


– Itä-Suomen Businessedustusto - ISBE Oy on itäsuomalaisten elinkeinoyhtiöiden, 

kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteinen Venäjä-palveluyhtiö. Se tarjoaa monipuolisen 

ja asiantuntevan tuen pk-yritysten Venäjä-toiminnalle. YrityspalveIut on ISBE 

Oy:n kanssa yhteistyössä hoitanut paikallisten yritysten Venäjä-hankkeiden käynnistämisiä. 

Luoteis-Venäjärahasto Oy on tarjonnut Venäjään liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin 

riskirahoitusta. 

Karjalanasiamiestoimisto Oy:n kanssa tehtiin yhteistyötä rajan molemmin puolin Parikkalan 

kansainvälisen rajanylityspaikan toteutumiseksi, ulkomaalaisten investointien 

saamiseksi seudulle ja paikallisten yritysten Venäjä-verkostojen rakentamisessa. 

Suomalais-venäläinen Saimaa Business Club perustettiin edistämään suomalaisten ja 

venäläisten välistä yhteistyötä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Mukaan toimintaan, venäläisten 

ja suomalaisten yritysten ja vaikuttajien lisäksi, haetaan myös seudulla vapaa-aikaansa 

viettäviä business-ihmisiä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yritysperustantaa 

sekä yritysten etabloitumista rajan molemmin puolin sekä vahvistaa yritysten 

välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. 

Opora Rossiin kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka avulla konkretisoidaan yhteistyön 

tavoitteita ja saadaan seudun Venäjästä kiinnostuneita yrityksiä mukaan käytännön 

yhteistyöhön. Tavoitteena on myös pienentää Savonlinnan seudulla olevien yritysten 

kynnystä aloittaa liiketoimintaa Venäjällä. Vastaavasti voidaan parantaa venäläisten 

yritysten mahdollisuuksia toimia Savonlinnan seudulla. 

Suomen ja Venäjän välisen yritysyhteistyön ja liiketoimintaverkostojen kehittämishanke 

(ENPI) – hankevalmistelu toteutettiin yhteistyössä Opora Rossiin ja Itä-Suomen 

Business –edustuston kanssa. Hanke ei saanut rahoitusta ENPI-ohjelmasta. 

ENPI/kuitulaboratorio/Pietarin polyteknillinen korkeakouluyhteistyö. 

Luovat toimialat 


– Seudullisesti tärkeiden luovien alojen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja luovan 

alan yrittäjien toiminnan tukeminen. 


Yrityksiä/toimijoita osallistui luovan toimialan kumppanuushankkeiden toimenpiteisiin yhteensä 

17 kpl. Toteutettuja hankkeita olivat Nature Craft Etelä-Savo, Menestyvä luovuus 

– maakunnallinen koulutushanke ja Luova Etelä-Savo. 

Jalostamoklinikoilla annettiin konsultointia 14 luovan alan yrittäjälle tai yhteisölle. 

Luovan alan teemailtoihin osallistui 20 toimialan yritystä ja yhdistystä Savonlinnan seudulta. 

Teemoina olivat (1) Miten tuotteistan ja hinnoittelen palveluni oikein, ja kuinka palvelut 

voidaan toteuttaa yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa, ja (2) mistä rahoitusta 

luovalle idealle ja kuinka teen hyvän rahoitushakemuksen. 

Luovan alan toimenpiteet on toteuttanut Diges ry.

31 (66) 

Puutuotetoimiala - Eastwood –hanke 

Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa Miktech Oy:n hallinnoiman EastWood – Itä- 

Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelman käytännön toteutuksesta koko Etelä-Savon 

maakunnan alueella. Hanke tarjoaa välineitä ja asiantuntija-apua yritys- ja yritysryhmäkohtaisten 

kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen. 


– Yritysten vientivalmiuksien kehittäminen 

– Kertopuun ja vanerin jatkojalostusverkoston kehittäminen 

– Rakennustuotteiden ja – palveluiden kehittäminen 

– Yritysten ekologisen kilpailukyvyn lisääminen 


Savonlinnan seudun kuntayhtymän rooli hankkeen toteuttajana rajautui uudella hankejaksolla 

pääasiassa Savonlinnan seudulle, tehden toki tiivistä yhteistyötä Etelä- ja Pohjois-Savon 

yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. 

– Avustettiin puualan yrityksiä investointi- ja kehittämissuunnitelmien käynnistämisessä, 

suunnitelmien laadinnassa ja rahoituksen hakemisessa. 

– Avattiin uusia vientikanavia yhteistyössä muiden maakuntien kanssa TEM:n Metsäalan 

strategisen ohjelman mukaisesti. 

– Kertopuu- ja vaneritehtaiden kanssa kartoitettiin uusia tuotteita ja palveluja jalostusasteen 

nostamiseksi paikallisten yritysverkoston toteutuksella. 

– Aktivoitiin puurakentamista valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti 

– Jalkautettiin TEM:n metsäalan strategista ohjelmaa alueen yrityksiin. 

– Edistettiin tuotantovälineiden, raaka-aineiden ja energian käytön tehostamista 

Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) 


– KOKO:n tavoitteena on tukea Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa 

– Vahvistaa alueen osaamista ja luoda pohjaa seudun innovaatioille 

– Ohjelma avaa uusia tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen liittyviä palvelukonsepteja 

– Vahvistaa matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja 

kehitystyötä ja verkostoitumista 

– Tukee uuden yritystoiminnan syntymistä ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä 

– Aktiivista yhteistyötä tuetaan kehitysyksikköjen, toteuttajien ja käyttäjien välillä 


KOKO -ohjelmalla on toteutettu Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa, kehitetty innovaatioympäristöä 

ja toteutettu strategisia Venäjä-toimenpiteitä sekä koordinoitu kehittämistyötä. 

Seudun markkinoinnissa ja viestinnässä tuotettiin uudet ja modernisoidut savonlinnaseutu.fi 

–nettisivut ja samalla kirkastettiin seudun ulospäin suuntautuvan markkinointiviestinnän 

ilmettä. Seudun viestintäidentiteetti on luotu seudullisen vision pohjalta.

32 (66) 

Alueen osaamista vahvistettiin ja luotiin pohjaa seudun innovaatioille tekemällä Parikkalan 

rajanylityspaikan avaamisen valmistelu- ja verkostotyötä sekä Suomen että Venäjän 

puolella. Savonlinnan seudun koheesio- ja kilpailukyky ohjelman puitteissa oltiin mukana 

neljässä kansallisessa verkostossa: Innovaatio ja osaaminen, Venäjä-Russia, Luovat alat 

sekä Hyvinvointi. Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla on tuettu OPORA Rossiin kanssa 

tehdyn yhteistyösopimuksen valmistelua. 

Matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja 

verkostoitumista vahvistettiin perustamalla hyvinvointi ja hoiva-alan kumppanuuspöytä. 

Hyvinvointimatkailuteemaan tehtiin hankesuunnitelma ”Järviluonto ja vesi hyvinvointimatkailussa 

- tuotekehitys- ja markkinointihanke 2012-2014”. Savonlinnan joulusesongin kehittämistä 

vahvistettiin tuotteistamalla ”hiihtoladut” sekä wellbeing-klusterissa ”hiljaisuus”. 

Uuden yritystoiminnan syntymistä ja alueen kilpailukykyä tukemalla Microsoftin kumppani 

- ekosysteemin konsultointi johti kolmen kumppanin etabloitumiseen Savonlinnaan. 

”Kilpailukykyä metsästä” -valmisteluprosessissa toimenpiteet keskittyivät verkoston hankeaihioiden 

edistämiseen ja valmisteluihin (”Punkaharjun Puulajitorni” ja ”Blue Pearls”), 

sekä verkostosta ja sen toiminnasta tiedottamiseen. Verkoston yhteistyönä syntyi ”Metsä 

oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijuuden kokoajana” -hanke. 

Maakunnalliseen verkkopalveluun aktivoitiin uusia ja päivitettiin vanhoja luomutuottajia 

(35 kpl). 

Valtioneuvosto lakkautti kansallisen KOKO 2010 - 2013 ohjelman, joten Savonlinnan 

seudun KOKO ohjelma päättyi 2011. 

Waterways Forward 

Saimaan vesireittien keskusaseman hyödyntämiseen ja Savonlinnan satamapalveluiden 

uudelleen järjestämiseen sekä Yritystalo Schaumanin konseptointiin haetaan toimivia 

malleja eurooppalaisilta kumppaneilta. 

Toteutettiin kansainvälinen vesiliikenneseminaari Saimaan kanavalla. Mukana oli eurooppalaisten 

hankekumppaneiden lisäksi Suomen ja Venäjän kanavaliikenteestä vastaavat 

viranomaiset. 

Hollantilaisen risteily-yhtiön kanssa on rakennettu keski-eurooppalaisille asiakkaille 

suunnattua risteilytuotetta Saimaalle. Hanke on toteutuessaan ainutlaatuinen Saimaan 

mittakaavassa. 

Hankkeen työkokouksissa on työstetty eurooppalaista sisävesiliikenteen kehitysmallia, 

joka lähtee paikallisista tarpeista, ja jolla pyritään aikaansaamaan vaikuttavuutta EU tasolla. 

Itä- Suomen liikennestrategian valmistelussa on käytetty hankkeen asiantuntemusta strategian 

vesiliikenne osuuden työstämisessä.

33 (66) 

Baltic Bird 

Baltic Bird-hanke on eurooppalainen yhteishanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja turvata 

Pohjois-Euroopan perifeeristen lentokenttien lentoliikennettä. Hankkeen avulla tuotetaan 

taustaselvitykset, joita voidaan käyttää Savonlinnan seudulla tehtävän kehitystyön 

ja päätöksenteon tukena. Tehtävät selvitykset koskevat lentoliikenteen matkustajapotentiaalia, 

lentoliikenteen markkinoinnin ja promootion tehostamista sekä julkisen palvelun 

velvoitteen toteuttamisvaihtoehtoja. 

Hankkeen tavoitteena on edesauttaa uusien lentoreittien avaamista selvittämällä niiden 

kaupallisia mahdollisuuksia, edistää matkailun kehittämistä, etsiä ratkaisuja eri liikennemuotoja 

tehokkaasti yhdistävien liikennejärjestelmien kehittämiseksi, parantaa julkisen 

palvelun velvoitteen perusteella ostettavan liikenteen kannattavuutta, esittää perusteluja 

päättäjille lentoliikenteen kehittämiseksi. 

Hankkeen täytäntöönpanosopimus allekirjoitettiin marraskuussa 2011. Savonlinnan seudulla 

on käynnistetty hankkeen puitteissa ”Savonlinna lentää” –kampanja lentoliikenteen 

markkinoinnin tukemiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi reitillä Savonlinna-Helsinki. 

Seudun julkisiin toimijoihin ja yrityksiin on myös vedottu lentoliikenteen käyttämiseksi 

työmatkaliikenteessä ja osallistuttu mm. kauppakamarin tilaisuuksiin. 

Flybe:n kanssa on päästy sopimukseen oopperakauden lennoista ja näin varmistettu 

kaksi päivittäistä vuoroa 100-vuotis juhlakauden aikana 

Tiedonvaihto ja verkostoituminen muiden hankekumppaneiden kanssa käynnistyy keväällä 

2012. 

Maaseutu 


– Maaseutuyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä liitännäiselinkeinojen 

kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi niin, että työpaikat maaseudulla säilyvät 

ja jossain määrin lisääntyvät. 

– Jatketaan työtä seutukunnan lähiruuan tuottajien ja heidän tuotteiden tunnettavuuden 

lisäämiseksi 


– Pro-Agria Etelä-Savo, Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke 

– Pro-Agria Etelä-Savo, HYMY - hyvinvoiva maatalousyrittäjä - hanke 

– Piällysmies ry/Itä-Savon kalatalousryhmä, Ettei tiputtais venneestä -hanke 

– Tehdään yhteistyötä maaseutuyrittäjien rahoitusta antavien tahojen kanssa: Piällysmies 

ry, Rajupusu ry, ELY-keskus, Finnvera.

34 (66) 

Teknologiatoimiala 


– Varmistetaan ja edistetään seudun teknologiateollisuuden sekä tietointensiivisten palveluliiketoimintojen 

uudistuminen seudulla ensisijaisesti jo seudulla toimivien yritysten 

yhteistyöverkostossa 

– Vahvistetaan soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön rakenteita ja avainhenkilöresursseja 

seudun kärkialoilla metsä- ja prosessilaiteteollisuuden ja innovatiivisissa 

energiatekniikan laitetekniikoissa sekä elektroniikkateollisuudessa 

– Tehostetaan uusien yritysten sijoittumista ja uusien liiketoimintojen käynnistymistä 

seudun vahvuusaloilla ja sähköisissä palveluissa 

– Edistetään kannattavuuslaskelmilla ja kohdennetulla markkinoinnilla teknologiateollisuuden 

ja metsäbioenergiateollisuuden tuotekehitys- ja uusien tuotteiden demonstrointi- 

ja tuotantoinvestointeja seudulla. 

Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 9. 

Keskeiset toimenpiteet ja tulokset 2011: 

KOSKE Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamiskeskusohjelma 

– Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuu kansallisessa Uusiutuva 

Metsäteollisuus avainklusterissa 

– Savonlinna on koordinoidut ao. osaamisalan toiminnan Kaakkois-Suomessa. Seudulle 

kohdistuvina katalyytteina on useiden Tekes-projektien valmistelu, Eurooppalaisen biotaloushankkeen 

valmistelu, aktiivinen osallistuminen ENPI-valmisteluun, Hemiselluloosan 

talteenottokatalyytti sekä toimenpiteiden kohdistaminen bioöljyn tuotannon edellytysten 

selvittämiseen. 

NOHEVA toimintaympäristöprojekti 

– Hankkeessa kehitetään Savonlinnan Teknologiapuiston palvelukokonaisuutta 

– Houkutellaan keskittymään uusia yrityksiä 

– Tuetaan seudun alan pk-yritysten liiketoiminnan kasvua mm. metsäbioenergia-alan 

uusiin kehittyviin tuotteisiin ja niiden valmistusprosesseihin. 

Teknologiapuisto Nohevalle on määritelty tarve- ja kysyntälähtöinen verkostopalvelukokonaisuus, 

jota hankkeen aikana on lähdetty toteuttamaan ja testaamaan. Toiminnalla ja 

palveluilla pyritään ensisijaisesti lisäämään keskittymän yritysten liiketoiminnan kasvua 

mm. järjestämällä liiketoiminnan kehittämisen koulutus- ja valmennustilaisuuksia, edistämällä 

verkostoitumista muiden alan toimijoiden kanssa yhteisillä asiapitoisilla sekä virkistystapahtumilla 

sekä lisäämällä keskittymän tunnettavuutta mm. lehtimainoksilla ja tapahtumilla 

ja messuilla. 

Nohevan palvelukokonaisuuden kehittämiseksi ja kiteyttämiseksi vuoden 2011 aikana on 

ostopalveluna teetetty kaksi toimenpidettä; Uuden liiketoiminnan kehittämisen tukipalveluiden 

tuotteistaminen sekä Savonlinnan Teknologiapuiston avoimen innovaation toimintamalliin 

perustuvan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen tähtäävän palvelun suunnittelutyö.

35 (66) 

Tutkimusyhteisön ja yritysten kansainvälistä yhteistyötä on edistetty valmistelemalla hakemus 

EU 7 Puiteohjelma hakuun yhdessä hollantilaisten, belgialaisten, ranskalaisten ja 

venäläisten partnereiden kanssa. Teknologiapuisto Nohevan avustuksella on valmisteltu 

kolme kv-yhteistyöhanketta, joissa Pietarin Polyteknillinen Yliopisto on ollut partnerina 

Savonlinnan seudun kanssa. 

Teknologiapuisto Noheva on vuoden 2011 aikana toteuttanut yhteismarkkinointia Savonlinnan 

seudun kanssa palvelujen tunnettuuden edistämiseksi. 

Kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus EAKR -hanke 

– Kehitetään kuitu- ja prosessiteknologian vahva erikoistunut tutkimuskeskus, joka tuottaa 

kansainvälisesti ja alueellisen innovaatiostrategian kannalta keskeistä uutta tietoa 

ja tuloksia kehitettäessä uusia korkean teknologian menetelmiä, osaamista ja laiteratkaisuja 

metsäbiomassan teolliseksi hyödyntämiseksi. 

– Kuitulaboratorion toimintojen onnistunut siirto Mikkelin AMK:lle ja LUT Savon toimintojen 

käynnistyminen Savonlinnassa ja Kuitu- ja prosessitekniikan toimintaympäristöhankkeen 

käynnistyminen onnistuneesti yhteistyössä MAMK:in kanssa. 

TUPA - Tutkimuspalvelujen tehostaminen Fiberlaboratory 2010 - 2011 laiteinvestointiprojekti 

– Kuitu- ja prosessitekniikan alalla Savonlinnan seutu vahvistaa vuonna 2011 käynnistettävällä 

EU-osarahoitteisella toimintaympäristöhankkeella erikoistuneen tuotekehityksen 

edellytyksiä. 

Sähköiset palvelut ja tietotekniikka 

– Savonlinnan seutu jatkaa aktiivista pääkaupunkiseudulle suunnattua markkinointia ja 

yritysyhteistyötä uusien tietotekniikkatyöpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille ja alan 

paluumuuttajaosaajille. 

– Tietoverkkoihin perustuvien asiakaspalvelujen osalta seutu tukee erityisesti yritysten ja 

ELY-keskuksen yhteisprojektien käynnistämistä, jotka tavoittelevat merkittävää työpaikkojen 

lisäystä seudulla. Taloushallinnon osaajatarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään 

oppilaitosten ja yritysten kanssa yhteistyössä täsmäkoulutusprojekti. 

– Tuloksena SharePoint –akatemia ja Microsoft ekosysteemin kasvuyritysten toimintojen 

sijoittuminen Savonlinnaan. 

Elektroniikan 3K-tehdas 


– 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen 

liittyvää toimintaa. 

– Elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen 

ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan teollisuuden työpaikkojen syntyminen 

alueelle. 

Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 9.

36 (66) 


– 3K-tehdas toimii Teknologiakeskus Elektroniassa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille 

sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, 

koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla. 3K-tehtaan palveluksessa oli vuoden 

2011 lopussa 8 henkilöä. 

– Tutkimuksen osalta vuonna 2011 toteutettiin kolmea Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta 

yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun yksiköiden sekä 

Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun kanssa. Yksi hanke päättyi joulukuussa 2011 ja 

kaksi hanketta jatkuu vuoteen 2013. 

– Lisäksi toteutettiin tutkimukseen liittyvä yhteistyötä Kuitulaboratorion kanssa ”älykkäät 

koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät” tutkimushankkeessa. 

– Koulutuksen sektorilla toteutettiin yhteistyötä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston 

kanssa yhteistyösopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 

yhteistyössä mm. TE –koulutus, joka toteutui 3K-tehtaalla kevään ja kesän aikana. 

– 3K-tehtaan palveluita käytti vuonna 2011 yhteensä 60 alan yritystä ja oppilaitosta. 

Matkailutoimiala 


– Savonlinnan seudun matkailun kehittämisessä tavoitteena on tukea laajamittaisten investointien 

käynnistämistä vahvistamalla seudun vetovoimatekijöitä ja niiden hyödyntämistä 

tuotteistettujen ohjelmapalvelujen ja matkailutapahtumien kehittämisen kautta. 

– Vahvistetaan vuoropuhelua matkailun yrityskentän ja seudun kuntien kanssa seudun 

matkailun kehittämisen strategisten linjausten luomiseksi ja kärkihankkeiden määrittelemiseksi. 

– Matkailutuotteiden tuotteistaminen kansainvälisiin sähköisiin jakelukanaviin. 


Savonlinnan Seudun Matkailu Oy 

Savonlinnan seudun rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat vuoden 2011 aikana noin 30 %. 

Kotimaiset yöpymiset kasvoivat 29 % ja ulkomaiset 41 %. Ulkomaisista matkailijoista venäläiset 

muodostivat selkeästi suurimman ryhmän (57 % kaikista ulkomaisista yöpymisistä). 

Seuraavana tulivat saksalaiset, sveitsiläiset, hollantilaiset ja ranskalaiset matkailijat. 

Venäläisten suuri määrä näkyi myös tax free –tilastoissa. Vuoden 2011 tax free myynti 

kasvoi edellisvuoteen verrattuna 51 %, ollen 2,6 miljoonaa euroa. 

Savonlinnan seutu nousi Taloustutkimuksen Kesän 2011 kotimaiset matkailukohteet – 

tutkimuksessa kokonaismielikuvassa sijalle kolme. Edellisvuonna Savonlinna oli sijalla 

viisi eli tulosta voidaan pitää erinomaisena. Vuoden 2011 aikana kotimaan markkinointia 

toteutettiin yli 200 000 eurolla eli yritykset osallistuivat vahvasti seutumarkkinointiin. Yhteistyö 

muiden toimialojen välillä tiivistyi ja pelkän matkailumarkkinoinnin sijasta toteutettiin 

seutumarkkinointia. 

www.savonlinna.travel –verkkopalvelun kävijämäärä kasvoi vuoden aikana yli 30 %. 

Verkkokaupan myynti jatkoi hienoista kasvua (n. 5 %), vaikka vuoden 2011 aikana alettiin 

siirtää Savonlinnan seudun matkailuyritysten kapasiteettia kansainvälisiin kanaviin oman 

verkkokaupan lisäksi. Jatkossakin matkailutuotteiden jakelun pääpaino tulee olemaan 

kansainvälisissä kanavissa.

37 (66) 

Syksyllä järjestettiin ensimmäinen Savonlinnan seudun matkailufoorumi (jatkossa kaksi 

kertaa vuodessa), jonka tarkoituksena on olla yhteistyöalusta seudun matkailun kehittämiselle. 

Vuonna 2011 foorumin tärkein tehtävä oli Savonlinnan seudun matkailustrategian 

päivittäminen ja jalkauttaminen. 

Savonlinnan seudun osaamiskeskus 2011 

Vahvistaa Järvi-Suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä parantaa sähköistä 

liiketoimintaa. Toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. 


Savonlinnan seudun osaamiskeskus (SOSKE) keskittyi toiminnassaan matkailun sähköisen 

liiketoiminnan osaamisen vahvistamiseen yrityskentässä ja invest-in-toimenpiteiden 

pilotointiin erityisesti risteilymatkailun sektorilla. Savonlinnan seudun osaamiskeskus tukee 

yritysten verkostoitumista ja yhteistoimintaa koko Saimaan ja Itä-Suomen alueella. 

SOSKE osallistui aktiivisesti Savonlinnan seudun yhteisen strategiaprosessin toteuttamiseen 

ja matkailufoorumin järjestämiseen. Vuonna 2011 järjestettiin yrityksille kaksi sähköisen 

liiketoiminnan seminaaria (Rantasalmi ja Savonlinna), joista toinen keskittyi kansainvälisiin 

sähköisiin jakelukanaviin ja toinen sosiaaliseen kaupankäyntiin ja matkailijan 

mobiilipalveluihin. 

Osaamiskeskuksen toiminnan tuloksena käynnistyi ”Turisteja kalastamassa” kalastusmatkailun 

kehittämishanke sekä Baltic Bird lentoliikenteen kehittämishanke. Yhteistyössä 

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kanssa valmisteltiin matkailun kansainvälistymishanke, 

joka käynnistyy vuonna 2012. Invest-in pilotin tuloksena oli sijoittumispäätös Savonlinnan 

uuden sisävesiristeilyliiketoiminnan käynnistämisestä vuonna 2013 keväällä. Risteilymatkailun 

asiantuntija- ja yritysyhteydet luotiin Waterways Forward Interreg IVchankkeen 

verkostoja hyödyntämällä. 

SOSKE teki tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen 

kanssa erityisesti sähköisen liiketoiminnan kehittämisen alalla. 

Kulttuurimatkailukäytävä Karelia 

Synnyttää uusien rajanylittäviä luovien alojen yhteistyöverkostoja. Vuoden 2011 Savonlinnan 

balettijuhlien taustatuki. 


Hankkeessa saatiin aikaan yhteistyötä ja toimenpiteitä, jotka edistivät liiketoiminnan ja 

kulttuurilaitosten kautta kulttuurimatkailun kehittymistä Suomessa ja Venäjän Karjalassa 

(mm. Savonlinnan Balettijuhlien taustatuki). 

On tuettu projekteja rahoituksenhakuvaiheeseen ja sopimusvaiheeseen (ENPI - projektivalmisteluja 

ja valmistelua Opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamiin rahoitusratkaisuihin).

38 (66) 

Keskisen Saimaan retkiluistelu -hanke 

Hanke kehitti retkiluistelusta talvisesongin kärkituotteen Savonlinnan seudulla. Toimenpiteinä 

mm. reittimestarikoulutus, retkiluistelutuotteiden kehitys kv-markkinointiin, yhtenäiset 

luistelupäiväkirjat kaikille yrityksille, web-sivuston ja muun materiaalin kääntäminen 

myös hollanniksi, kylttien ja opastetaulujen tekstien päivitykset, luistelureitit webiin, verkoston 

toiminta ja sen kehittäminen hankkeen jälkeen. 

Hanke päättyi 30.6.2011. Yhteenvetona tämä yrityslähtöinen hanke edesauttoi retkiluistelun 

kehittymisen seudun talvimatkailun kärkituotteeksi. Hankkeen aikana retkiluistelijoiden 

määrä on moninkertaistunut. Hankkeen yli kymmenen yrityksen yritysverkosto on 

kehittänyt laadukkaan, kestävän kehityksen mukaisen järvimatkailutuotteen. Hanke on 

mahdollistanut yritysverkostossa investointeja, jotka puolestaan ovat monipuolistaneet 

ohjelmapalvelutoimintaa sekä luoneet uusia työpaikkoja. 

Yritysverkosto kehitti hankkeen avulla laadukkaan ja kustannustehokkaan kunnossapitomallin 

reittien kehittämiseen (reittimestarikoulutus/ reittien ylläpitäjäverkosto). Hankkeen 

aikana kehitettyä reitistöä tullaan ylläpitämään edelleen hankkeen jälkeen normaalina 

palveluna asiakkaille. Yritysten yhteistyömalli jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. 

Hanke toteutui hankehakemusta pienempänä johtuen oletettua pienemmästä yritysrahoitusosuudesta 

saavuttaen kuitenkin hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet. 

Puruvesi Minibaikal - sukelluskalastuksen kehittämishanke 

Hankkeella vastataan sukellusmatkailu kysyntään muodostamalla tiivis ammattitaitoinen 

yritysverkosto huolehtimaan erikoismatkanjärjestäjätuotteen tuotteistamisesta ja yritysten 

kouluttamisesta. Tuloksena syntyy erikoismatkanjärjestäjätuote, joka lisää ja monipuolistaa 

osallistuvien yritysten tuotevalikoimaa sekä auttaa jatkamaan normaalia sesonkia sen 

molemmista päistä. 

Hanke on saanut jatkoaikaa 31.10.2012 saakka. Hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti 

seitsemän yrityksen yritysryhmäverkostona. Sukelluskalastukseen soveltuvien 

kalapaikkojen kartoitus ja kalastusoppaiden riittävä perehtyminen vaativat vielä toisen 

avovesikauden markkinointitoimenpiteiden ohella. 

Lakeland Events –tapahtumahanke 

Lakeland Events -hankkeella (1.6.2010 – 31.12.2012) haetaan ratkaisua seudun matkailusesonkien 

pidentämiseen ja alueen vetovoimaisuuden tehokkaampaan hyödyntämiseen, 

tapahtumien tuotanto- ja markkinointiongelmiin sekä seudulta puuttuvaan kokonaisvaltaiseen 

tapahtumien koordinointiin ja verkostoitumiseen. 

Vuoden 2011 aikana hankkeen puitteissa osallistuttiin viiden uuden tapahtuman ideointiin 

ja koordinointiin (Jääpurjehduksen MM-kisat Oravissa, Kasinon Laituri 2011 Savonlinnassa, 

seudullinen Anna Mie autan –paikallistietäjätempaus, Punkaharjun Regatta sekä 

Joulun ja Uuden vuoden tapahtuma-kokonaisuus). 

Markkinointia ja viestintää tukemaan luotiin kaikille avoin ja ilmainen tapahtumaportaali 

www.savonlinnassatapahtuu.fi, sekä aktiivisesti toimiva yli kahdentuhannen ”ystävän” 

Facebook-kanava ajankohtaisen tapahtumatiedon välittämiseen. Hankkeen toimenpiteistä 

raportoitiin aktiivisesti paikallislehtien lisäksi kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen 

kautta.

39 (66) 

Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishanke 

Kansainvälistä markkinointia toteutettiin Miset Oy:n hallinnoimassa Etelä-Savon matkailuyritysten 

kansainvälistämishankkeessa, joka päättyi elokuun lopussa. Hankkeella toteutettiin 

kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä, erityiskohteena Venäjän 

markkinat. Vuoden lopulla jätettiin uusi seudullinen Matkailuelämykset euroiksi Saimaalla 

–hanke rahoittajalle. 

Edunvalvonta 


Seudun elinvoimaisuuden ja hyvän saavutettavuuden kehittäminen yhteistyössä muiden 

toimijoiden kanssa. 


Keskeiset toimenpiteet ja konkreettiset tulokset: 

Liikenneinfrastruktuuri 

Lentoliikenteen turvaaminen – määrärahan korottaminen 1 400 000 euroon vuoden 

2012 valtion budjettiin, tuen osuus vähintään 70 %, myös heinäkuun lentojen turvaaminen 

Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka 

o Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä johtuvat toimenpiteet 

ovat käynnistyneet. Tavoitteena tehdä vuoteen 2015 mennessä Parikkalan rajanylityspaikasta 

kansainvälinen. 

o Parikkala-Syväoron kehittämisinvestointipäätöksien saaminen Suomessa ja Venäjällä. 

Kustannukset olisivat Venäjän puolella kuusi miljoonaa euroa ja Suomen 

puolella noin 2,5 miljoonaa euroa sisältäen mm. liikennejärjestelyt ja välivarastointialueet. 

Lisäksi tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen 

osaksi Suomen matkailustrategian toimenpideohjelmaa vuosille 2014 – 2020. 

Valtatie 14, Laitaatsalmen syväväylän toteuttaminen ja muut liikenneinfrastruktuurihankkeet 

Osaamisrakenne 

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen sekä normaalikoulun asema tulee turvata 

o Osaamisalueita ja käynnistyneitä kehittämishankkeita viedään eteenpäin pitkäjänteisesti. 

Luokanopettajien ja lastentarhan opettajien aloituspaikkojen lukumäärää 

lisätään. 

o Hallitusohjelmassa on turvattava yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja voimavarat. 

o Laaditaan Itä-Suomen yliopiston kanssa useampivuotinen yhteistyösopimus, joka 

takaa Savonlinnan kampuksen pitkäjänteisen kehittämisen 

Kuitulaboratorion toiminta osana Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan 

teknillisen yliopiston toimintoja turvataan, uudet avaukset mm. EU:n puiteohjelmassa 

Tuetaan Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminnan vahvistamista Savonlinnassa

40 (66) 

Alueellistaminen 

Metsäkeskuksen uudelleen organisointi: Savonlinnaan Suomen Metsäkeskuksen toimipaikka: 

30–50 uutta työpaikkaa - toimipaikka meni Lahteen 

Metsäbioenergiakeskuksen tehtävät 

Muut avaukset metsä- ja luontopuolella 

Savonlinnan TE-toimiston aseman muuttuminen 

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen ja hallitusohjelman linjaukset valtion työpaikkojen 

osalta 

Hankevalmistelu 

Savonlinnan seudun kuntayhtymä on osallistunut vuonna 2011 seuraaviin kehittämishankkeisiin: 

– Pääskylahden teollisuus- ja yritystoimintojen alue (Sln kaupunki) 

• 01.01.2010-31.12.2012 

• Uuden teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen alueen kehittämishanke 

– Savonlinnan seudun jätevesineuvoja (Sln kaupunki) 

• 16.11.2009-31.12.2011 

• Ympäristönsuojelun hanke 

– Savonlinnan syväsataman siirto (Sln kaupunki) 

• 19.11.2009-31.12.2012 

– Linnankadun kehittämishanke (Sln kaupunki) 

• 01.12.2007-31.12.2013 

– Savonlinnan Pikku Kakkosen puisto (Sln kaupunki) 

• Leikkipuisto, uimaranta, saari - peruskorjaus ja rakentaminen osana Savonlinnan 

vanhankaupungin kehittämistä 

– Savonlinnan Kasinosaaren kehittämisprojekti (Sln kaupunki) 

• Projekti päättyi ja loppuraportti valmistui kesäkuussa 2011 

• Osallistuttiin asiantuntijatoimiston kilpailutukseen 

– Menestyvä luovuus -koulutushanke (Taito Itä-Suomi Oy) 

• jatkoaika 2011-2012 

– Hyvinvointialan kumppanuuspöytä (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) 

• 01.02.2011-30.11.2011 

• Kuntayhtymällä vetovastuu Palveluseteli ja palvelujen hankinta – teemaryhmän 

toiminnasta. Osana työtä on valmistunut Savonlinnan seudun palveluseteliselvitys 

(toteuttaja Mikkelin Ammattikorkeakoulu, tilaaja kuntayhtymä). 

– Savonlinnan seudun matkailufoorumi käynnistettiin syksyllä 2011 toisena uutena 

kumppanuuspöytänä, johon kutsutaan matkailuyritysten lisäksi teknisen toimialan, 

kaupan ja kulttuurin toimijoita. 

– Nature Craft Finland Etelä-Savon osa-aluehanke (Miset Oy) 

• 01.06.2009-31.12.2011 

• Yrityskohtaiset tulokset loppujulkaisussa 

– Etelä-Savon Hevosyrittäjyyden edistämishanke (ProAgria Etelä-Savo) 

– HYMY - hyvinvoiva maatalousyrittäjä – hanke (ProAgria Etelä-Savo) 

• 1.1.2011-31.12.2013 

– TyöKuntoValmennus (Kruunupuisto Oy) 

– Voi hyvin yrittäjä! (Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy)

41 (66) 

– Kumppani- ja työelämän kehittämisinnovaatiot (Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/Savonlinnan 

Ammatti- ja aikuisopisto) 

– Nuorten Yrittäjyystalo/Yrittäjyysvalmennus (Savonlinnan seudun Nuorisotoiminnan Tuki 

ry) 

– Luova Etelä-Savo (Aalto-yliopisto) 

– ProMatkailu (ProAgria Etelä-Savo) 

– Metsä oppimisympäristönä (Itä-Suomen yliopisto) 

– TKI-painoalojen osaamisrakenteiden vahvistaminen (Mikkelin ammattikorkeakoulu) 

– Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi (koordinoija Etelä-Savon maakuntaliitto) 

– VARMA VESI, Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen (hallinnoija Savonlinnan 

kaupunki, yhteistyössä yrityspalvelu ja Savonlinnan Vesi) 

Viestintä 


Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat 

seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien 

saaminen, uusien investointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen 

seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. 


Savonlinnan seutua markkinoitiin mm. seuraavasti: 

”Savonlinnan seutu tarjoaa yrittämiseen monimuotoisen toimintaympäristön. Savonlinnassa 

toimii 1600 yritystä. Ostovoima Savonlinnan seudulla on 50 000 asukasta. Suomen 

suuret metsävarannon ovat ympärillämme ja tämä näkyy puutoimialan vilkkautena. Sijaintimme 

Saimaan vesiliikenteen solmukohdassa tuo kaupunkikuvaan omaleimaisuuden ja 

elämän sykettä sekä monelle yrittäjälle toimeentulon. Lentokentälle keskustasta on matkaa 

n. 15 km. Useat yrityksemme hyödyntävät Pietarin läheisyyden. Matkailulle venäläiset 

ovat tärkeä kohderyhmä. Elinkeinojen kehittämisessä kärkitoimialoja ovat matkailu- ja 

palveluala, metalliteknologia ja elektroniikka sekä puuteollisuus. Toimijoissa on useita 

kansainvälisiä veturiyrityksiä.”. 

Uudistettiin vuonna 2003 avatun Savonlinnaseutu.fi:n tekniikka, osa sisältöä sekä graafinen 

ilme. Täsmennettiin viestinnän sisällöt ja teemat. Kuntayhtymän vuosikertomus julkaistiin 

ja yrityspalveluiden muuton yhteydessä tuotettiin uusi palveluesite. Seudun tarjontaa 

esiteltiin Matka ja Vene11Båt –messuilla, Saimaan venematkailuopas 2011-12 julkaisussa 

ja Sulkavan kevätmessuilla. Savonlinnan seudun yrityspalvelut toteutti kesäkaudella 

yhteistyössä seudun teknologia-yritysten kanssa Savonlinnan matkustajasatamassa 

yritysten rekrytointipisteen. Tavoitteena oli saada avoimiin työpaikkoihin osaajia. Kokemus 

oli rohkaiseva ja konseptia päätettiin jatkaa. Etelä-Savon alueella julkaistuihin Yritys- 

Suomi tiedotuslehtiin tuotettiin sisältöä.

42 (66) 

Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset 

Tavoite 

90 uutta yritystä, joista teknologia yrityksiä 15 

kpl 

Uusien yritysten kautta 117 uutta työpaikkaa 

Toimivista yrityksistä uusia työpaikkoja 300 kpl 

Säilytettyjä työpaikkoja 150 kpl 

Teknologiatoimialoilla uutta liikevaihtoa 

21 milj. € 

Teknologiatoimialoilla uusia tuotteita ja merkittäviä 

investointeja 19 kpl 

Kehittämisprosesseja käynnissä 20:ssä 

puualan yrityksessä 

Yöpymisvuorokausien kasvu 10% 

Myynti matkailun sähköisen varausjärjestelmän 

kautta lisääntyy 30 % 

Merkittäviä matkailualan investointeja 15 kpl 

Luovien alojen yritysten työpaikkojen 

lisääntyminen ja 10 % liikevaihtojen kasvu 

Tehdään 10 kpl esiselvityksiä ja pilotteja liittyen 

uusiin elinkeinopoliittisiin avauksiin 

Invest in Savonlinna Region –ohjelman 

käynnistäminen 

Maaseutuyrittäjien kokonaismäärä kasvaa 5 % 

Alueen lähiruuantuottajat on tilastoitu ja tiedot 

heistä ja heidän tuotteistaan löytyvät savonlinnaseutu.fi 

–sivustolta 

Asiakastyytyväisyystutkimuksen kokonaisarvosana 

on parempi kuin kehitysyhtiöiden keskiarvo 

Sidosryhmäkyselyn tulokset (välilliset vaikutukset: 

Savonlinnan seudun ja yrityspalveluiden 

tunnettuuden parantuminen, seudulle tehdyt 

investoinnit 

Tulokset 

143 uutta yritystä 

230 uutta työpaikkaa 

167 kpl 

250 kpl 

Toimivissa yrityksissä kehittämisprosesseja 

käynnissä 94 kpl 

Toimivissa yrityksissä investointeja käynnissä 

58 kpl 

Liikevaihdon kasvutavoite on saavutettu 

vuoden 2011 aikana (tilastotietoja vuodelta 

2011 ei kuitenkaan ole vielä käytössä) 

10 kpl 

Vuoden 2011 aikana Teknologiapuisto 

Nohevaan on sijoittunut 4 uutta yritystä, 

jotka työllistävät yhteensä 10 htv. 

10 yrityksessä 

Yöpymiset kasvoivat vuoden 2011 aikana 

noin 30 % 

Verkkokaupan myynti jatkoi hienoista kasvua 

(n. 5 %) 

Merkittäviä matkailualan investointeja 8 kpl 

Yritysasiakkuusrekisterin kautta yrityskohtaiset 

tiedot todennettavissa 

Uusia avauksia johtuen kuntayhtymän 

kireästä taloustilanteesta on jouduttu karsimaan 

- bioenergia, ICT, uusiutuva metsäteollisuus, 

hyvinvointipalvelut toteutuivat 

Suomalais-Venäläinen Business club 

perustettu 

Opora Rossii yhteistyösopimus 

solmittu 

Uusiutuvan metsäteollisuuden sekä 

matkailun ja palveluliiketoiminnan 

osalta käynnistetty ohjelman valmistelu 

Alueen lähiruoantuottajat (35 kpl) aktivoitu 

maakunnalliseen verkkopalveluun, johon 

linkki seutu-sivustolta 

Asiakastyytyväisyystutkimus tehdään 

2012-2013 

Sidosryhmäkysely tehdään 2012-2013

43 (66) 

2.3 SEUDULLINEN HANKINTATOIMI 

Seudullisen hankintatoimen osalta tavoitteena vuonna 2011 aikana olivat: 

Vuodelle 2011 asetetaan toiminnan kehittämistavoitteeksi asiakaspalvelun parantaminen 

ja sopimushallinnan syventäminen (valtuustoa sitovat tavoitteet). 

Lisäksi toimintaa seurataan ja kehitetään hankintastrategian mukaisesti. 



Seudullinen hankintatoimi kilpailutti vuoden 2011 aikana seudullisia yhteishankintasopimuksia 

hankinta-aikataulun mukaisesti. Jäsenorganisaatioiden erillishankintoja koskevien 

kilpailutustoimeksiantojen määrä sekä hankintoihin liittyvä yleisneuvonta kasvoivat edelleen. 

Toimintaa kehitettiin hankintastrategian mukaisesti. Sähköinen kilpailuttamisjärjestelmä 

otettiin käyttöön alkusyksystä. Järjestelmän avulla tehostetaan hankintaprosessia 

ja madalletaan tarjoamisen kynnystä. 

Seudullinen hankintatoimi aloitti laajan yhteistyön IS-Hankinta Oy:n (Kuopion seutu), 

Mikkelin kaupungin hankintapalvelujen ja Joensuun seudun hankintatoimen kanssa. Yhteistyö 

käsittää mm. koulutus-, järjestelmä-, kehittämis- sekä kilpailutusyhteistyötä. Yhteistyön 

keskeisinä tavoitteina on mm. itäsuomalaisen hankintaosaamisen vahvistaminen 

entisestään, alan edelläkävijyys valtakunnallisesti, synergiaetujen ja säästöjen saavuttaminen 

yhteiskilpailutuksissa sekä aluetaloudellisen vaikuttavuuden huomioiminen kehittämistoimenpiteissä. 

Alkuvuodesta 2011 toteutettiin laajat asiakastyytyväisyyskyselyt (erikseen seutuhankintojen 

ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin hankintapalvelujen osalta). Kyselyjen tavoitteena oli 

saada asiakaspalautetta toiminnasta ja sen perusteella tunnistaa keskeisimmät kehittämiskohteet. 

Kyselyn tuloksia voidaan pitää erittäin hyvinä. Vastaajista yli 95 % oli tyytyväisiä 

tai erittäin tyytyväisiä seudullisen hankintatoimen tuottamaan palveluun ja vastaajat 

kokivat, että seudullinen hankintatoimi tuottaa palvelut asiantuntevasti ja tehokkaasti. 

Asiakastyytyväisyyden ollessa edellä mainitulla erinomaisella tasolla, tulostavoite ”asiakastyytyväisyys 

parantunut 25%” ei voinut toteutua kokonaisuudessaan. 

Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella oli kuitenkin tunnistettavissa kehittämiskohteita. 

Erityistarkasteluun valittiin seutuhankintojen osalta tiedottaminen sekä koulujen ja päiväkotien 

hankintojen kehittäminen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin hankintapalvelujen osalta 

tilaajan ja palveluntuottajan vastuiden selventäminen, hankintojen valmistelun kehittäminen, 

reklamaatiokäytännön selkeyttäminen ja tiedottamisen lisääminen. Asiakaspalvelua 

kehitettiin näiltä osin ja pidempiaikaisille kehittämistoimenpiteille laadittiin toimenpidesuunnitelma. 

Uutta asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu loppuvuodesta, koska aikaväli 

sen toteuttamiselle oli liian lyhyt. 

Sopimushallintaa kehitettiin entisestään. Sopimusten aktiivinen seuranta on osa hankintaprosessia. 

Sopimuksia koskevaa palautetta kerätään säännöllisesti ja saatu palaute ja 

tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan asianmukaisesti. Palautteen analysointia on kehitetty 

mallintamalla reklamaatiokäytäntö (ISSHP ky:n hankinnat).

44 (66) 

Sopimuksista erityistarkasteluun valittiin elintarvikkeita koskevat hankintasopimukset. Erityistä 

huomiota kiinnitettiin sopimustuotteiston kattavuuteen ja tilausten kohdistumiseen 

sopimustuotteisiin. Toimenpiteiden osalta todetaan, että tuotteistamisen ansiosta ostot 

ovat kohdistuneet paremmin sopimustuotteisiin ja näin sopimuksista saatava hyöty on 

entistä parempi. Kohderyhmän osalta tavoitteet sitoutumisasteen ja tuotteistamisen parantamisesta 

on saavutettu. 

Suoritteet vuonna 2011 (sisältää seutuhankinnat ja ISSHP:n hankintapalvelusopimuksen 

mukaiset hankinnat) 

Kansallisen ja EU kynnysarvon ylittävät hankinnat 

Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 

Erillishankinnat 

Hankinnat yhteensä 

71 kpl 

41 kpl 

52 kpl 

164 kpl 

Hankintojen arvo yhteensä (sis. optiot) 26 017 237 € 

Sopimusten määrä 

Saapuneet tarjoukset 

Hylätyt tarjoukset 

Valitukset markkinaoikeuteen 

Hankintaoikaisuvaatimukset 

310 kpl 

442 kpl 

23 kpl 

0 kpl 

4 kpl 

2.4 TALOUS VUONNA 2011 

Yleiset hallintomenot ja menot, jotka ovat kohdistuneet koko kuntayhtymän toimintaan, on 

jaettu perussopimuksen mukaisesti peruskunnille kuntayhtymän kuntien asukasluvun 

suhteessa. 

Elinkeinopolitiikan kulut ovat jakautuneet niiden kuntien kesken, jotka ovat mukana elinkeinopolitiikan 

toteutuksessa yritysten liikevaihdon suhteessa. 

Kuntayhtymän vieraspääoma oli vuoden lopussa -3 158 885,01 euroa 

(2010: 2 550 091,68 euroa). Saatavia vuoden lopussa on 1 339 957,36 euroa 

(2010: 1 061 155,39 euroa). Kuntayhtymän pitkäaikaiset elinkeinopoliittiset sijoitukset, 

802 505,35 euroa (2010: 802 505,35 euroa), on katettu lainarahalla. 

Savonlinnan seudun kuntayhtymän toimintatuotot ovat olleet 3 677 990,62 euroa 

(2010: 3 269 265,99 euroa). Kuntayhtymän toimintakulut 3 951 432,59 euroa (2010: 

3 305 136,77 euroa), ovat aiheutuneet vuoden 2011 aikana kuntayhtymän toiminnasta 

(ml. hallinto ja seudullinen hankintatoimi), lentoliikenteen tukemisesta, hanketoiminnan 

kuluista ja elinkeinopoliittisista kuntarahoitusosuuksista hankkeisiin (mm. Itä-Suomen Yli-

45 (66) 

opisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Innovation, ProAgria Etelä- 

Savo, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Miset Oy ja Miktech Oy). 

Hankkeita vuoden 2011 aikana kuntayhtymällä oli 19 kappaletta 

– Yritys-Suomi palvelujen kehittäminen 

– Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010-2013 

– EEMO (Elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet) 

– ERFID (Elektroniikkatuotteen elinkaaren kattava jäljitettävyys ja tiedonhallinta RFIDtekniikan 

avulla) 

– Ledtrix (Ledteknologian osaamispankki) 

– Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (KOSKE): kuitu-energia-elinkaari 

– Eastwood 2 – Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma 

– Keskisen Saimaan retkiluisteluverkosto 

– Yritystalo Schauman/vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen 

– Waterways Forward 

– Baltic Bird (lentoliikenne) 

– Lakeland Events (tapahtumatuotanto) 

– Puruvesi Mini Baikal–sukelluskalastajan unelma 

– Savonlinnan seudun osaamiskeskus/Matkailun ja elämystuotannon klusteri –ohjelma 

– Kulttuurimatkailukäytävä Karelia –hanke 

– Teknologiateollisuusalojen pk-yritysten aktivointi kehittämisohjelma POOLIplus 

– Matkailuelämykset euroiksi Saimaalla 

– Savonlinnan seudun aluerakennemalli 

– Alkuperäissuojan hakeminen Puruveden muikulle 

Tilikauden alijäämä on -311 265,97 (2010: alijäämä 79 391,94 euroa). Alijäämä muodostui 

lentoliikenteen kustannuksista. Vuoden 2011 aikana lentoyhtiö muuttui Finncommista 

FlyBe:ksi, joka muutos omalta osaltaan aiheutti lisää ongelmia lentoliikenteen sujuvuuteen. 

Edelleenkään matkustajamäärät eivät ole lähteneet toivotunlaisesti vuonna 2011 

nousuun, jonka johdosta Savonlinnan seudun kuntayhtymälle aiheutui budjetoimattomat 

noin 420 000 euron ylimääräiset kustannukset. Osa budjetoimattomista kustannuksista 

voitiin kattaa muusta toiminnasta ja projekteista säästämällä. 

Kuntayhtymän korkokulut ovat -39 594,16 euroa (2010: 23 942,55 euroa). Korkokulut aiheutuvat 

mm. kuntayhtymän luotollisen tilin limiitin käytöstä ja lainakannasta, joka on 

muodostunut edellisvuosien alijäämistä sekä pitkäaikaisten elinkeinopoliittisten sijoitusten 

rahoittamisesta lainarahalla. Toimintakertomusvuonna korkokanta on ollut alhainen ja lyhytaikaiset 

lainat on kilpailutettu systemaattisesti. Lisäksi hankkeiden toteutukseen saadut 

avustukset maksetaan toteutuneiden kulujen mukaan takautuvasti, jolloin hanketoiminta 

itsessään aiheuttaa korkokuluja, jotka eivät ole hankkeissa rahoituskelpoisia vaan jäävät 

hallinnoijalle. 

Ohjaus ja kehittäminen kustannuspaikka on toteutunut ylijäämäisenä 9 468,48 euroa (TA 

tulot 248 717 TP tulot 253 418,47/101,90 %, TP menot -243 949,99/98,10%). Ylijäämäisyys 

on aiheutunut henkilöstömenojen kohdentumisesta projekteille. 

Seudun yleinen kehittäminen/seudullinen hankintatoimi on toteutunut 100,30 %:sti.

46 (66) 

Elinkeinopolitiikka on toteutunut alijäämäisenä 282 910,45 euroa. Toimintatuotot ovat olleet 

3 221 421,60 ja toimintamenot -3 504 332,05 euroa. Alijäämä aiheutui lentoliikenteen 

tukimenojen ylittymisestä liikenne- ja viestintäministeriön 1,2 miljoonan euron tuen täyttyessä. 

2.4.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 

Käyttötalouden totutumisvertailu 1.1. - 31.12.2011 

OHJAUS JA KEHITTÄMINEN 

Talousarvio Ta-muutos Ta+Muutos Toteuma Poikkeama Tot. % 

Ks-muutos 

Tulot yht. 248 717,00 0,00 248 717,00 253 418,47 -4 701,47 101,90 

Menot yht. -248 717,00 0,00 -248 717,00 -243 949,99 -4 767,01 98,10 

Netto ennen poistoja 0,00 0,00 0,00 9 468,48 -9 468,48 0,00 

Netto 0,00 0,00 0,00 9 468,48 -9 468,48 0,00 

SEUDULLINEN HANKINTATOIMI 

Tulot yht. 194 250,00 8 300,00 202 550,00 203 150,55 -600,55 100,30 

Menot yht. -194 250,00 -8 300,00 -202 550,00 -203 150,55 600,55 100,30 

Netto ennen poistoja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 

Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 

ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 

Tulot yht. 3 003 449,00 32 000,00 3 035 449,00 3 221 421,60 -185 972,60 106,10 

Menot yht. -2 956 949,00 -32 000,00 -2 988 949,00 -3 504 332,05 515 383,05 117,20 

Netto ennen poistoja 46 500,00 0,00 46 500,00 -282 910,45 329 410,45 -608,40 

Netto 46 500,00 0,00 46 500,00 -282 910,45 329 410,45 -608,40 

KAIKKI YHTEENSÄ 

Tulot yht. 3 446 416,00 40 300,00 3 486 716,00 3 677 990,62 -191 274,62 105,50 

Menot yht. -3 399 916,00 -40 300,00 -3 440 216,00 -3 951 432,59 511 216,59 114,90 

Netto ennen poistoja 46 500,00 0,00 46 500,00 -273 441,97 319 941,97 -588,00 

Netto 46 500,00 0,00 46 500,00 -273 441,97 319 941,97 -588,00

47 (66) 

2.4.2 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 

Tuloslaskelman toteutumisvertailu 1.1. - 31.12.2011 


Ks-muutos 

TOIMINTATUOTOT 

Myyntituotot 2 577 091,00 8 300,00 2 585 391,00 2 658 528,54 -73 137,54 102,80 

Maksutuotot 0,00 0,00 0,00 278,00 -278,00 0,00 

Tuet ja avustukset 864 168,00 32 000,00 896 168,00 1 000 617,50 -104 449,50 111,70 

Muut toimintatuoto 5 157,00 0,00 5 157,00 18 566,58 -13 409,58 360,00 

Toimintatuotot yht. 3 446 416,00 40 300,00 3 486 716,00 3 677 990,62 -191 274,62 105,50 

TOIMINTAKULUT 

Henkilöstökulut 

Palkat ja palkki -1 038 448,00 0,00 -1 038 448,00 -1 093 041,56 54 593,56 105,30 

Henkilösivukulut 

Eläkekulut -173 533,00 0,00 -173 533,00 -193 360,04 19 827,04 111,40 

Muut henkilösivu -40 119,00 0,00 -40 119,00 -32 931,72 -7 187,28 82,10 

Palvelujen ostot -1 273 290,00 -39 300,00 -1 312 590,00 -1 747 005,40 434 415,40 133,10 

Aineet,tarvikkeet, tavarat 

Ostot tilikauden -151 509,00 0,00 -151 509,00 -178 756,35 27 247,35 118,00 

Avustukset -584 514,00 0,00 -584 514,00 -519 659,95 -64 854,05 88,90 

Muut toimintakulut -138 503,00 -1 000,00 -139 503,00 -186 677,57 47 174,57 133,80 

Toimintakulut yht. -3 399 916,00 -40 300,00 -3 440 216,00 -3 951 432,59 511 216,59 114,90 

TOIMINTAKATE 46 500,00 0,00 46 500,00 -273 441,97 319 941,97 -588,00 


Korkotuotot 0,00 0,00 0,00 45,16 -45,16 0,00 

Muut rahoitustuoto 0,00 0,00 0,00 1 926,82 -1 926,82 0,00 

Korkokulut -26 500,00 0,00 -26 500,00 -39 594,16 13 094,16 149,40 

Muut rahoituskulut 0,00 0,00 0,00 -201,82 201,82 0,00 

VUOSIKATE 20 000,00 0,00 20 000,00 -311 265,97 331 265,97 -1 556,30 

TILIKAUDEN TULOS 20 000,00 0,00 20 000,00 -311 265,97 331 265,97 -1 556,30 

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 20 000,00 0,00 20 000,00 -311 265,97 331 265,97 -1 556,30

48 (66) 

2.4.3 INVESTOINNIT 

Ks. sivu 30 - bioetanolitehdashanke. 

Investointiosan toteutumisvertailu 1.1. - 31.12.2011 


Bio Port Oy 

Hankinnat 0,00 -3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 -3 000 000,00 0,00 

Investoinnit netto 0,00 -3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 -3 000 000,00 0,00 

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 

Hankinnat 0,00 -3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 -3 000 000,00 0,00 

Investoinnit netto 0,00 -3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 -3 000 000,00 0,00

49 (66) 

2.4.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 

Rahoituslaskelman toteutumisvertailu 1.1. - 31.12.2011 

Talousarvio Ta-muutos Ta + Ta-mu Toteutunut Tot. % Poikkeama 

TOIMINNAN RAHAVIRTA 

Vuosikate 20 000,00 0,00 20 000,00 -311 265,97 331 265,97 

20 000,00 0,00 20 000,00 -311 265,97 331 265,97 

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 

Investointimenot 0,00 -3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 0,00 -3 000 000,00 

0,00 -3 000 000,00 -3 000 000,00 0,00 0,00 -3 000 000,00 

Toiminnan ja invest. rahavirta 20 000,00 -3 000 000,00 -2 980 000,00 -311 265,97 10,45 -2 668 734,03 

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 


Pitkäaik. lainojen lisäys 0,00 3 000 000,00 3 000 000,00 0,00 0,00 3 000 000,00 

Pitkäaik. lainojen vähennys -200 000,00 0,00 -200 000,00 -200 000,00 100,00 0,00 

Lyhytaik. lainojen muutos 180 000,00 0,00 180 000,00 781 392,73 434,11 -601 392,73 

-20 000,00 3 000 000,00 2 980 000,00 581 392,73 19,51 2 398 607,27 


Saamisten muutos 0,00 0,00 0,00 -278 801,97 0,00 278 801,97 

Korottomien velkojen muutos 0,00 0,00 0,00 27 400,60 0,00 -27 400,60 

0,00 0,00 0,00 -251 401,37 0,00 251 401,37 

Rahoituksen rahavirta -20 000,00 3 000 000,00 2 980 000,00 329 991,36 11,07 2 650 008,64 

RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 0,00 0,00 18 725,39 0,00 -18 725,39 

Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 -18 725,39 0,00 18 725,39

50 (66) 

2.4.5 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA 

TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2010 

YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA v. 2011 

Sito- Määrärahat 

Tuloarviot 

vuus Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- 

N talous- muu- muut. tuma keama talous- muu- muut. tuma keama 

B arvio tokset jälkeen arvio tokset jälkeen 

KÄYTTÖTALOUSOSA 

Seutuhallitus 

Ohjaus ja kehittäminen B 248 717 248 717 243 950 4 767 248 717 248 717 253 418 4 701 

Seudullinen hankintatoimi N 194 250 8 300 202 550 203 151 -601 194 250 8 300 202 550 203 151 601 

Elinkeinopolitiikka N 2 956 949 32 000 2 988 949 3 504 332 -515 383 3 003 449 32 000 3 035 449 3 221 422 185 973 

TULOSLASKELMAOSA 

Korkotulot B 45 -45 

Muut rahoitustulot B 1 927 -1 927 

Korkomenot B 26 500 26 500 39 594 -13 094 0 

Muut rahoitusmenot B 202 -202 0 

INVESTOINTIOSA 

Seutuhallitus 0 0 

Sijoitukset B 3 000 000 3 000 000 0 3 000 000 0 

RAHOITUSOSA 

Lainakannan muutokset 0 0 

Pitkäaik. lainojen lisäys 0 3 000 000 3 000 000 0 -3 000 000 

Pitkäaik. lainojen vähenn. 200 000 200 000 200 000 0 

Lyhytaik. lainojen muutos N 180 000 180 000 781 393 -601 393 0 

Oman pääoman muutokset B 0 0 

Vaikutus maksuvalmiuteen 18 725 -18 725 0 

YHTEENSÄ 3 806 416 3 040 300 6 846 716 4 991 347 1 855 369 3 446 416 3 040 300 6 486 716 3 679 963 -2 810 697 

N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio

51 (66) 

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 

3.1 TULOSLASKELMA 


TOIMINTATUOTOT 

Myyntituotot 2 658 528,54 2 479 169,80 

Maksutuotot 278,00 196,56 

Tuet ja avustukset 1 000 617,50 753 411,03 

Muut toimintatuotot 18 566,58 36 488,60 

3 677 990,62 3 269 265,99 

TOIMINTAKULUT 

Henkilöstökulut 

Palkat ja palkkiot -1 093 041,56 -968 945,98 

Henkilösivukulut 

Eläkekulut -193 360,04 -156 299,02 

Muut henkilösivukulut -32 931,72 -29 288,19 

Palvelujen ostot -1 747 005,40 -1 616 715,86 

Aineet,tarvikkeet, tavarat 

Ostot tilikauden aikana -178 756,35 -82 475,95 

Avustukset -519 659,95 -291 813,07 

Muut toimintakulut -186 677,57 -159 598,70 

-3 951 432,59 -3 305 136,77 

TOIMINTAKATE -273 441,97 -35 870,78 


Korkotuotot 45,16 3,25 

Muut rahoitustuotot 1 926,82 1 180,75 

Korkokulut -39 594,16 -23 942,55 

Muut rahoituskulut -201,82 -8 917,56 

-37 824,00 -31 676,11 

VUOSIKATE -311 265,97 -67 546,89 

Poistot ja arvonalentumiset 

Suunn.mukaiset poistot 0,00 -11 845,05 

TILIKAUDEN TULOS -311 265,97 -79 391,94 

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -311 265,97 -79 391,94

52 (66) 

3.2 RAHOITUSLASKELMA 



Vuosikate -311 265,97 -67 546,89 

Satunnaiset erät 


Investointimenot 0,00 -226 466,80 

Toiminnan ja investointien rahavirta -311 265,97 -294 013,69 



Pitkäaik. lainojen lisäys 0,00 1 000 000,00 

Pitkäaik. lainojen vähennys -200 000,00 -100 000,00 

Lyhytaik. lainojen muutos 781 392,73 -374 491,18 

Oman pääoman muutokset 


Saamisten muutos -278 801,97 -175 214,52 

Korottomien velkojen muutos 27 400,60 -81 913,47 

Rahoituksen rahavirta 329 991,36 268 380,83 

Rahavarojen muutos 18 725,39 -25 632,86 

Rahavarojen muutos 

Rahavarat 31.12. 22 380,01 3 654,62 

Rahavarat 1.1. 3 654,62 29 287,48 

18 725,39 -25 632,86

53 (66) 

3.3 TASE 

T A S E 31.12.2011 31.12.2010 

VASTAAVAA 


Sijoitukset 

Osakkeet ja osuudet 802 505,35 802 505,35 

Sijoitukset yht. 802 505,35 802 505,35 

PYSYVÄT VASTAAVAT 802 505,35 802 505,35 


Saamiset 


Siirtosaamiset 233 341,28 233 341,28 

Pitkäaikaiset saamiset 233 341,28 233 341,28 


Myyntisaamiset 289 767,71 201 452,02 

Muut saamiset 803 489,85 625 440,34 

Siirtosaamiset 13 358,52 921,75 

Lyhytaikaiset saamiset 1 106 616,08 827 814,11 

Saamiset yht. 1 339 957,36 1 061 155,39 

Rahat ja pankkisaamiset 22 380,01 3 654,62 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 362 337,37 1 064 810,01 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 164 842,72 1 867 315,36 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 

Peruspääoma -90 842,43 -90 842,43 

Ed.tilikausien yli-/alijäämä 773 618,75 694 226,81 

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 311 265,97 79 391,94 

OMA PÄÄOMA 994 042,29 682 776,32 



Lainat vakuutus- ja rah.laitoksilta -500 000,00 -700 000,00 

Pitkäaikainen -500 000,00 -700 000,00 

Lyhytaikainen 

Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta -2 041 539,56 -1 260 146,83 

Saadut ennakot -9 159,67 -35 468,58 

Ostovelat -361 038,22 -293 437,05 

Muut velat -70 614,15 -97 883,71 

Siirtovelat -176 533,41 -163 155,51 

Lyhytaikainen -2 658 885,01 -1 850 091,68 

VIERAS PÄÄOMA -3 158 885,01 -2 550 091,68 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ -2 164 842,72 -1 867 315,36

54 (66) 

3.4 KONSERNITULOSLASKELMA 


Toimintatuotot 4 079 191,60 3 508 855,83 

Toimintakulut -4 092 359,29 -3 385 178,14 

Osuus osakkusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 9 964,27 12 103,55 

Toimintakate -3 203,42 135 781,24 


Korkotuotot 45,16 3,25 

Muut rahoitustuotot 1 963,26 1 273,81 

Korkokulut -161 376,00 -134 759,16 

Muut rahoituskulut -1 245,02 -11 802,76 

Vuosikate -163 816,02 -9 503,62 

Poistot ja arvonalentumiset 

Suunnitelman mukaiset poistot -125 705,92 -122 224,44 

Tilikauden yli- ja alipariarviot 

Arvonalentumiset 

Satunnaiset erät 

Tilikauden tulos -289 521,94 -131 728,06 

Tilinpäätössiirrot 

Vähemmistöosuudet -49 768,70 8 823,53 

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -339 290,64 -122 904,53 

3.5 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 



Vuosikate -163 816,02 -9 503,62 

Tulorahoituksen korjauserät -9 964,27 -12 103,55 


Investointimenot -368 826,00 -1 649 692,19 

Toiminnan ja investointien rahavirta -542 606,29 -1 671 299,36 



Pitkäaikaisten lainojen lisäys 267 666,64 2 400 000,00 

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -364 352,70 -308 686,04 

Lyhytaikaisten lainojen muutos 804 726,07 -273 605,15 

Oman pääoman muutokset 0,00 200 000,00 


Saamisten muutos -335 483,05 -197 405,92 

Korottomien velkojen muutos 126 380,72 -28 852,77 

Rahoituksen rahavirta 498 937,68 1 791 450,12 

Rahavarojen muutos -43 668,61 120 150,76 

Rahavarojen muutos 

Rahavarat 31.12. 129 038,45 172 707,06 

Rahavarat 1.1. 172 707,06 52 556,30 

-43 668,61 120 150,76

55 (66) 

3.6 KONSERNITASE 

VASTAAVAA 2011 2010 



Muut pitkävaikutteiset menot 22 994,60 27 593,52 

22 994,60 27 593,52 


Maa- ja vesialueet 120 519,80 118 862,80 

Rakennukset 3 530 657,99 3 280 339,99 

Koneet ja kalusto 12 770,35 17 026,35 

3 663 948,14 3 416 229,14 

Sijoitukset 

Osakkuusyhteisöosuudet 316 308,51 306 344,24 

Mut osakkeet ja osuudet 143 795,35 143 795,35 

460 103,86 450 139,59 

PYSYVÄT VASTAAVAT 4 147 046,60 3 893 962,25 


Saamiset 



233 341,28 233 341,28 


Myyntisaamiset 306 286,61 211 490,62 

Muut saamiset 894 299,33 628 769,37 


1 222 576,17 887 093,12 

Saamiset 1 455 917,45 1 120 434,40 

Rahat ja pankkisaamiset 129 038,45 172 707,06 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 584 955,90 1 293 141,46 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 732 002,50 5 187 103,71 

VASTATTAVAA 

OMA PÄÄOMA 

Peruspääoma 90 842,43 90 842,43 

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -934 269,72 -811 365,19 

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -339 290,64 -122 904,53 

OMA PÄÄOMA -1 182 717,93 -843 427,29 

VÄHEMMISTÖOSUUDET 86 419,98 36 651,28 



Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 629 409,28 3 726 095,34 

3 629 409,28 3 726 095,34 

Lyhytaikainen 

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 402 692,29 1 597 966,22 

Saadut ennakot 9 159,67 35 640,78 

Ostovelat 460 702,08 298 136,67 

Liittymismaksut ja muut velat 121 983,45 118 800,94 

Siirtovelat 204 353,68 217 239,77 

3 198 891,17 2 267 784,38 

VIERAS PÄÄOMA 6 828 300,45 5 993 879,72 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 732 002,50 5 187 103,71

56 (66) 

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 

4.1 KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 

1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä 

jaksotusperiaatteet ja –menetelmät 

Pysyvät vastaavat 

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon 

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla 

rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun yhtymäkokouksen 

hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset 

suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa 

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 

Sijoitusten arvostus 

Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon. 

Rahoitusomaisuuden arvostus 

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 

4.2 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 

8. Toimintatuotot 


Jäsenkuntien maksuosuudet 1 879 440,00 1 774 044,00 

Muut myyntituotot 779 088,54 705 125,80 




Yhteensä 3 677 990,62 3 269 265,99

57 (66) 

12. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista 

YK 30.10.2006 § 19 

Poistomenetelmä Aika (v) 


Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 

Muut pitkävaikutteiset menot 

Perustamis- ja järjestelymenot tasapoisto 3-5 

Tutkimus- ja kehittäminen tasapoisto 3-5 

Konserniliikearvo tasapoisto 5 

Liikearvo tasapoisto 5 

Atk-ohjelmistot tasapoisto 3-5 

Muut tasapoisto 3-5 



Rautaiset nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 15-20 

Muut kuljetusvälineet tasapoisto 5-10 

Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5-10 

Muut kevyet koneet tasapoisto 5-10 

Atk-laitteet tasapoisto 3-5 

Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3-5 

Muut aineelliset hyödykkeet 

Luonnonvarat 

Arvo- ja taide-esineet 

Keskeneräiset hankinnat ja 

ennakkomaksut 

käytön mukainen poisto 

ei poistoa 

ei poistoa 

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 

Osakkeet ja osuudet 

Tytäryhteisöosakkeet ei poistoa ei poistoa 

Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa ei poistoa 

Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, kirjataan vuosikuluiksi.

58 (66) 

4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 

21. Pysyvät vastaavat 




Poistamaton hankintameno 1.1. 0,00 11 845,05 

Tilikauden poisto 0,00 11 845,05 

Poistamaton hankintameno 31.12. 0,00 0,00 

Sijoitukset 

Osakkeet ja osuudet 

Hankintameno 1.1. 802 505,35 576 038,55 

Lisäykset 0 226 466,80 

Hankintameno 31.12. 802 505,35 802 505,35 

22. Tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt 

Nimi 

Kotipaikka Kuntayht. Konsernin 

Kuntakonsernin 

osuus 

omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden 

osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/ 

tappiosta 

Tytäryhteisöt 

Kiint. Oy Sln:n Satelliittipuisto 1 Savonlinna 51,00 % 51,00 % 89 947 975 383 51 800 

Kiint. Oy Schaumanintien Yritystalo Savonlinna 100,00 % 100,00 % 63 779 1 758 178 -89 789 

Yhteensä 153 726 2 733 561 -37 989 


Kiint. Oy Punkaharjun Nobelinniemi Punkaharju 49,00 % 49,00 % 266 363 5 653 517 9 631 

Kiint. Oy Pieksuunlahti Sulkava 33,33 % 33,33 % 49 945 442 066 333 

Yhteensä 316 309 6 095 583 9 964 

25. Saamisten erittely 


Saamiset jäsenkunnilta 

Pitkäaikaiset 


Lyhytaikaiset 

Myyntisaamiset 48 352,87 33 033,88

59 (66) 

26. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 

Pitkäaikaiset 2011 2010 

Savonlinnan kaupunki, 3K -tehtaan alijäämä 233 341,28 233 341,28 

vuosilta 2005-2008 

Uusi sopimus 2009–2013. Mikäli vuosina 2009–2013 syntyy 3K-tehtaan toiminnasta ylijäämää, 

lyhennetään 50 %:lla vuotuisesta ylijäämästä vuosilta 2005–2008 kertynyttä alijäämää. 

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 

28. Oman pääoman erittely 


Peruspääoma 1.1. 90 842,43 90 842,43 

Vähennykset tilikaudella 

Peruspääoma 31.12. 90 842,43 90 842,43 

Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. -773 618,75 -694 226,81 

Edellisen tilikauden virheen oikaisu 

Edellisten tilikausien alijäämä 31.12. -773 618,75 -694 226,81 

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -311 265,97 -79 391,94 

Oma pääoma yhteensä -994 042,29 -682 776,32 

Erittely peruspääoman jakautumisesta 

Enonkosken kunta 3 588,86 3 588,86 

Kerimäen kunta 12 407,03 12 407,03 

Punkaharjun kunta 8 533,24 8 533,24 

Savonlinnan kaupunki 59 617,44 59 617,44 

Sulkavan kunta 6 695,86 6 695,86 

Peruspääoma yhteensä 90 842,43 90 842,43 

Rantasalmen kunta on eronnut kuntayhtymästä 31.12.2008 alkaen. 

Savonrannan kunta on liitetty Savonlinnan kaupunkiin 1.1.2009. 

33. Vieraspääoma 


Velat jäsenkunnille 

Lyhytaikainen 

Ostovelat 17 024,60 24 708,73 

34. Sekkilimiitti 


Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12. 341 539,56 260 146,83

60 (66) 

37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 


Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 152 763,72 137 071,01 

KuEL -maksut 17 749,18 16 470,67 

Muut 6 020,51 9 613,83 

4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 

44. Leasingvastuiden yhteismäärä 


Seuraavalla tilikaudella maksettavat 9 329,52 6 093,48 

Myöhemmin maksettavat 10 887,45 9 357,48 

Yhteensä 20 216,97 15 450,96 

45–46. Vastuusitoumukset 


Takaukset muiden puolesta 

Omavelkainen täytetakaus 

Punkaharjun kunta/Kiinteistö Oy Nobelinniemi 2 000 000,00 2 000 000,00 

Alkuperäinen pääoma 4 000 000,00 4 000 000,00 

Jäljellä oleva pääoma 4 000 000,00 4 000 000,00 

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 

Omavelkainen takaus 

Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo 1 300 000,00 1 300 000,00 



47. Muut taloudelliset vastuut 


Sopimuksiin sisältyvät vastuut 45 120,00 0,00 

Lentoliikennesopimuksen vuoden 2011 maksuvelvoitteeseen liittyvä laskutuksen riitauttaminen 

45 120 euroa/ Martin Saxton FlyBe Finland Oy. 

Sopimus tappion takauksesta 50 %, voimassa ainakin 15.2.2016: 

Yhteistyösopimus - Savonlinnan kuitulaboratorion ja tki-toiminnan kehittäminen/ 

Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 

4.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 

48. Henkilöstön lukumäärä 31.12. 

Tulosalue 2011 2010 

Hallinto 2,5 1,5 

Seudun yleinen kehittämien/hankintatoimi 4 4 

Elinkeinopolitiikka 19,15 20,5 

Yhteensä 25,65 26*) 

**) Sisältää Savonlinnan Innovaatiokeskuksesta siirtyneet 5 henkilöä, joista osa-aikaisia 31.12.2010 päättyneitä työsuhteita 2 kpl.

61 (66) 

4.6 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 

Konsernitilinpäätöksen laajuus 

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt. 

Keskinäisen omistuksen eliminointi 

Kuntayhtymän tytäryhteisöjen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. 

Sisäiset liiketapahtumat 

Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty 

vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. 

Vähemmistöosuudet 

Vähemmistöosuudet on erotettu yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä 

konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 

Suunnitelmapoistojen oikaisu 

Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ei ole oikaistu, 

koska kuntayhtymällä ei ole poistosuunnitelmassaan rakennuksia. 


Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 

4.7 KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 

8. Toimintatuotot 


Jäsenkuntien maksuosuudet 1 879 440,00 1 774 044,00 

Muut myyntituotot 779 088,54 705 125,80 




Yhteensä 4 079 191,60 3 508 855,83

62 (66) 

4.8 KONSERNITASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 

26. Siirtosaamisiin siirtyvät olennaiset erät 


Pitkäaikaiset siirtosaamiset 

3K-tehtaan alijäämä vv. 2005-2008 233 341,28 233 341,28 

Lyhytaikaiset siirtosaamiset 

Muut siirtosaamiset 21 990,23 46 833,13 

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 

28. Oman pääoman erittely 


Peruspääoma 1.1. 90 842,43 90 842,43 

Lisäykset 

Vähennykset 

Peruspääoma 31.12. 90 842,43 90 842,43 

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -934 269,72 -811 365,19 

Edellisen tilikauden virheen oikaisu 

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -934 269,72 -811 365,19 

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -339 290,64 -122 904,53 

Oma pääoma yhteensä -1 182 717,93 -843 427,29 

37. Siirtovelkoihin siirtyvät olennaiset erät 


Lyhytaikaiset siirtovelat 

Menojäämät 

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 152 763,72 137 071,01 

Korkojaksotukset 22 003,87 24 494,56 

Muut menojäämät 29 586,09 55 674,20 

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 204 353,68 217 239,77 

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 

44. Leasingvastuiden yhteismäärä 


Seuraavalla tilikaudella maksettavat 9 329,52 6 093,48 

Myöhemmin maksettavat 10 887,45 9 357,48 

Yhteensä 20 216,97 15 450,96

63 (66) 

46. Taloudelliset vastuusitoumukset 


Takaukset muiden puolesta 

Omavelkainen täytetakaus 2 000 000,00 2 000 000,00 



47. Muut taloudelliset vastuut 


Arvonlisäveron palautusvastuu 134 180,20 268 360,40 

Tytäryhteisön saamaan investointitukeen sisältyy riskiä, mikäli investointitukipäätöksen 

ehtoja ei noudateta. 

Sopimuksiin sisältyvät vastuut 45 120,00 0 

Lentoliikennesopimuksen vuoden 2011 maksuvelvoitteeseen liittyvä laskutuksen riitauttaminen 

45 120 euroa/Martin Saxton FlyBe Finland Oy. 

Rahavaroihin sisältyvät vuokravakuudet, jotka eivät 

ole vapaasti yhtiön käytössä. 23 061,71 0 

Sopimus tappion takauksesta 50 %, voimassa ainakin 15.2.2016: 

Yhteistyösopimus - Savonlinnan kuitulaboratorion ja tki-toiminnan kehittäminen/ 

Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy

66 (66) 

6 LUETTELOT JA SELVITYKSET 

Luettelot ja selvitykset 

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 

Säilytys 

- tasekirja sidottuna pysyvästi 

- tase-erittely sidottuna 10 vuotta 

- päiväkirja sähköisesti arkistoituna 10 vuotta 

- pääkirja sähköisesti arkistoituna 10 vuotta 

- tilikartta pysyvästi 

- kirjaussuunnitelma pysyvästi 

Elektronisella ostolaskujen käsittelyjärjestelmällä tallennetut laskut säilytetään 

sähköisesti arkistoituna. 

Kirjaustapahtumien tositelajit 

Kirjanpito (suorakirjaus): 

10 – muistiotositteet 

Kirjanpito (laskennalliset): 

96 – KP: tulos 

97 – KP:n tulos laskennallinen 

98 – SL:n tulos 

99 – SL:n tulos laskennallinen 

Raha- ja maksuliikenne: 

1 – OpusCapita 

Ostoreskontra: 

20 – laskun automaattimaksatus, 21 – WorkFlow-ostolaskut, 

22 – ostolaskut, käsinkirjaus, 23 – OR-maksut/ käsinkuittaus 

Myyntireskontra ja laskutukset: 

30 – viitteelliset suoritukset 

31 – myyntilaskut 

50 – korkolaskut 

Palkkakirjanpito: 

3 – palkat

Toimintakertomus/Tasekirja 2011 - Asukkaille - Savonlinnan seutu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?