You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Saksa<br />
23.3.2010
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 2 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Sisällys<br />
Maaprofiili ................................................................................................................................................ 4<br />
Maa ja väestö ...................................................................................................................... 4<br />
Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 4<br />
Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 5<br />
Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 5<br />
Liiketoiminta ............................................................................................................................................. 7<br />
Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 7<br />
Potentiaalisia toimialoja ....................................................................................................... 7<br />
Myynti ja markkinointi .......................................................................................................... 8<br />
Rahoitus ja takuut ................................................................................................................ 9<br />
Talous .................................................................................................................................................... 11<br />
Makrotalous ....................................................................................................................... 11<br />
BKT ............................................................................................................................ 11<br />
Työttömyys ................................................................................................................. 11<br />
Inflaatio ....................................................................................................................... 12<br />
Vaihtotase .................................................................................................................. 12<br />
Talouspolitiikka .................................................................................................................. 12<br />
Työvoima ........................................................................................................................... 13<br />
Ulkomaankauppa ................................................................................................................................... 14<br />
Kokonaiskauppa ................................................................................................................ 14<br />
Ulkomaankaupan rakenne .......................................................................................... 14<br />
Tärkeimmät kauppakumppanit .................................................................................... 15<br />
Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 16<br />
Suomen vienti ............................................................................................................. 16<br />
Suomen tuonti ............................................................................................................ 17<br />
Ulkomaiset investoinnit ...................................................................................................... 18<br />
Suomalaiset investoinnit .................................................................................................... 19<br />
Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus .................................................................... 19<br />
Rakentaminen ................................................................................................................... 19<br />
Logistiikka ......................................................................................................................... 21<br />
Koneiden ja laitteiden valmistus......................................................................................... 22<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 3 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ...................................................................................................... 23<br />
Energiasektori ................................................................................................................... 23<br />
Ympäristösektori ................................................................................................................ 26<br />
Jätehuolto ................................................................................................................... 26<br />
Vesihuolto ................................................................................................................... 28<br />
Jätevesihuolto ............................................................................................................. 28<br />
Metsäsektori ...................................................................................................................... 28<br />
Metsätalous ................................................................................................................ 28<br />
Paperiteollisuus .......................................................................................................... 29<br />
Painoteollisuus ........................................................................................................... 30<br />
Life sciences ja elintarvikesektori ........................................................................................................... 31<br />
Terveydenhoitopalvelut ..................................................................................................... 31<br />
Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet).................................................................... 32<br />
Bioteknologia ja lääkkeet ................................................................................................... 33<br />
Lääketeollisuus ........................................................................................................... 33<br />
Bioteknologia .............................................................................................................. 33<br />
Maatalous- ja elintarvikesektori.......................................................................................... 34<br />
Maatalous .......................................................................................................................... 34<br />
Elintarvikesektori ............................................................................................................... 35<br />
Tieto- ja viestintätekniikka ...................................................................................................................... 36<br />
Verkot ja laitteet ................................................................................................................. 36<br />
Ohjelmistot ........................................................................................................................ 38<br />
Tietotekniset palvelut ......................................................................................................... 38<br />
Digitaalinen media ............................................................................................................. 38<br />
Palvelusektori ........................................................................................................................................ 39<br />
Kauppa .............................................................................................................................. 39<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta ............................................................................................ 40<br />
Matkailu ............................................................................................................................. 41<br />
Kulttuuri- ja luovat toimialat ................................................................................................ 41<br />
Tapakulttuuri .......................................................................................................................................... 43<br />
Linkkejä ............................................................................................................................. 44<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 4 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Maaprofiili<br />
Maa ja väestö<br />
Maa-ala: 356 900 km2<br />
Luonnonvarat: kivihiiltä ja ruskohiiltä, lisäksi rautaa ja potaskaa taloudellisesti merkittäviä<br />
määriä<br />
Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin, UTC + 2 kesäisin (UTC = universaali<br />
yleisaika)<br />
Rajanaapurit: Alankomaat (577 km yhteistä rajaa), Belgia (167 km), Luxemburg (138<br />
km), Ranska (451 km), Sveitsi (334 km), Itävalta (784 km), Tšekin tasavalta (646 km),<br />
Puola (456 km), Tanska (68 km)<br />
Asukasluku: 82,22 miljoonaa 31.12.2007<br />
Suurimmat kaupungit: Berliini 3,43 milj. as., Hampuri 1,77 milj., München 1,34 milj.,<br />
Köln 995 420, Frankfurt am Main 664 838, Stuttgart 600 608, Dortmund 584 412,<br />
Düsseldorf 584 217 ja Essen 579 759 as. v. 2009 (The World Gazetteerin arvioita)<br />
Pääkaupunki: Berliini<br />
Etniset ryhmät: v. 2007 lopussa saksalaisia oli 74,96 miljoonaa ja ulkomaalaisia 7,26<br />
miljoonaa. Etnisistä ryhmistä suurimmat olivat turkkilaiset, italialaiset, serbialaiset ja<br />
montenegrolaiset, kreikkalaiset ja puolalaiset. Vuosien varrella monet ulkomaalaiset<br />
ovat saaneet <strong>Saksan</strong> kansalaisuuden.<br />
Virallinen kieli: saksa<br />
Uskontokunnat: katolilaisia 25,46 miljoonaa, evankelisluterilaisia 24,83 miljoonaa ja<br />
juutalaisia 0,1 miljoonaa v. 2007. Lisäksi on miljoonia muslimeja.<br />
Infrastruktuuri<br />
Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 49; Berliini 30, Hampuri 40, München 89, Köln<br />
221, Frankfurt am Main 69<br />
Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G<br />
Sähköverkko: 230V / 50 Hz<br />
Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 62,6 % vuonna 2008<br />
Matkapuhelintiheys: 130,4 % vuonna 2008<br />
Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 24,3 vuonna 2008<br />
Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 76,0 vuonna 2008<br />
Tieverkosto: muita kuin paikallisteitä 231 000 km, josta moottoriteitä 12 600 km vuoden<br />
2009 alussa (<strong>Saksan</strong> tilastokeskus).<br />
Rautatieverkosto: 41 300 v. 2005 lopussa (<strong>Saksan</strong> tilastokeskus)<br />
Lentokenttiä: 549, joista 331:llä päällystetty kiitotie vuonna 2008<br />
Tärkeimmät satamat: Hampuri, Bremen, Bremerhaven, Wilhelmshaven ja Lübeck-<br />
Travemünde<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 5 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Politiikka ja hallinto<br />
Virallinen nimi: <strong>Saksan</strong> liittotasavalta, Bundesrepublik Deutschland, Federal Republic<br />
of Germany<br />
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia<br />
Valtiomuoto: liittotasavalta<br />
Valtionpäämies: liittopresidentti Horst Köhler (valittiin toiselle kaudelle toukok. 2009)<br />
Hallituspuolueet: Kristillisdemokraattinen unioni (CDU), sen sisarpuolue Kristillissosiaalinen<br />
unioni (CSU) ja Vapaa demokraattinen puolue (FDP)<br />
Hallituksen johtaja: liittokansleri Angela Merkel (CDU)<br />
Seuraavat kansalliset vaalit: liittopäivävaalit syksyllä 2013<br />
Aluehallinto: 16 osavaltiota (Länder)<br />
Kansallispäivä: 3.10. Saksojen yhdistymisen päivä, Tag der deutschen Einheit<br />
(1990)<br />
<strong>Saksan</strong> valtakunta Deutsches Reich syntyi 1871. Vuonna 1919 säädettiin uusi perustuslaki<br />
demokraattiselle Weimarin tasavallalle. Poliittinen ja taloudellinen sekasorto<br />
mahdollistivat Hitlerin ja kansallissosialistisen puolueen valtaannousun 1933. Vahvistaakseen<br />
<strong>Saksan</strong> sotilaallista ja poliittista asemaa Keski-Euroopassa Hitler hyökkäsi<br />
Puolaan 1.9.1939 aloittaen toisen maailmansodan. <strong>Saksan</strong> armeija antautui liittoutuneille<br />
8.5.1945, ja neljä voittajavaltiota jakoi <strong>Saksan</strong> neljään miehitysvyöhykkeeseen.<br />
Vuonna 1949 muodostettiin kolmesta läntisestä vyöhykkeestä <strong>Saksan</strong> liittotasavalta<br />
ja Neuvostoliiton hallitsemasta itävyöhykkeestä <strong>Saksan</strong> demokraattinen tasavalta.<br />
1961 rakennettiin Berliinin muuri. <strong>Saksan</strong> liittotasavalta liittyi Natoon vuonna 1955 ja<br />
perustajajäsenenä Euroopan talousyhteisöön 1957. Liittokansleri Konrad Adenauerin<br />
ja Ludwig Erhardin aikana 1950- ja 1960-luvuilla liittotasavallan talous kasvoi hyvin<br />
nopeasti. Kahden vuosikymmenen ajan liittotasavalta kieltäytyi tunnustamasta toista<br />
saksalaista valtiota. Vuonna 1969 aloitettiin neuvottelut Saksojen välillä (Ostpolitik) ja<br />
luotiin pohja rinnakkaiselolle valtioiden kesken. Vuonna 1982 liittokansleriksi nousi<br />
Helmut Kohl, joka oli vallassa 16 vuotta. Itä-<strong>Saksan</strong> puolella vuonna 1976 alkanut<br />
Honeckerin valtakausi päättyi 1989 hallitsevan kommunistisen puoleen syrjäyttämiseen<br />
valtion johdosta. Vallanvaihdoksesta alkanut demokratisoitumiskehitys huipentui<br />
valuuttaunioniin liittotasavallan kanssa sekä lopulta Saksojen yhdistymiseen 3. lokakuuta<br />
1990.<br />
Talouden avaintiedot<br />
Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä<br />
Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 1,3948 USD vuonna 2009<br />
Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 2407,2 miljardia euroa v. 2009<br />
BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n. 29 356 euroa v. 2009<br />
Verotus: yhteisöverokanta 15 % (yritykset maksavat myös solidaarisuusmaksua, joka<br />
on 5,5 prosenttia yhteisöverosta sekä elinkeinoveroa), yleinen ALV-kanta 19 %.<br />
Tärkeimmät teollisuustuotteet: kuljetusvälineet, koneet ja laitteet, sähköteollisuu-<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 6 (44)<br />
Juha Wilén<br />
den tuotteet, elektroniikka, elintarvikkeet.<br />
Päätuontituotteet: elektroniikka, ajoneuvot, kemikaalit, koneet ja laitteet, elintarvikkeet,<br />
poltto-aineet, raaka-aineet.<br />
Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta,<br />
Italia ja Alankomaat.<br />
Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 4,62 miljardia ja tuonti 6,31 miljardia euroa<br />
vuonna 2009. Kauppatase oli Suomelle 1,69 miljardia euroa alijäämäinen.<br />
Ulkomaiset sijoitukset Saksaan: 38,21 miljardia euroa v. 2008 (nettopääomavirta)<br />
Ulkomaiset suorat sijoitukset Saksaan: 17,03 miljardia euroa vuonna 2008 (netto)<br />
Suomalaiset suorat sijoitukset Saksaan: arviolta miinus 501 miljoonaa euroa<br />
vuonna 2008 ja alustavan arvion mukaan miinus 741 miljoonaa euroa v. 2009 (netto)<br />
<strong>Saksan</strong> bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden<br />
mukaan 116 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2008. Suhde on pysynyt suunnilleen<br />
samana vuoden 2000 jälkeen, mutta on heikompi kuin 1990-luvulla. <strong>Saksan</strong> kokonaistuotanto<br />
on kasvanut melko hitaasti mm. työmarkkinoiden jäykkyyksien, sosiaaliturvajärjestelmän<br />
tuhlailevuuden sekä innovaatioiden riittämättömän määrän<br />
vuoksi.<br />
<strong>Saksan</strong> kilpailukyky on joko hyvä tai erinomainen arvioijasta riippuen. WEF:n syksyn<br />
2009 vertailussa <strong>Saksan</strong> yleinen kilpailukykyindeksi oli 7. korkein 133 maan joukossa.<br />
IMD:n kevään 2009 vertailussa Saksa oli 13. sijalla 57 tutkitun maan joukossa.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 7 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Liiketoiminta<br />
Maan vahvuudet ja heikkoudet<br />
Positiivisia piirteitä<br />
Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin kansantalous<br />
Poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa ulkomaisten investointien kannalta<br />
Erittäin hyvä informaatioinfrastruktuuri<br />
Korkea työmoraali: luvatuista asioista pidetään kiinni<br />
Suomalaisilla toimittajilla on yleisesti positiivinen maine<br />
Markkinoiden negatiivisia piirteitä<br />
Kilpailu on erittäin kovaa<br />
Saksa jakautuu osavaltioihin, jotka eroavat joissain suhteissa merkittävästi toisistaan<br />
Uuden toimittajan pääsy markkinoille on hidasta<br />
Henkilökohtaisten kontaktien luominen vie paljon aikaa<br />
Hyvistä liikenneyhteyksistä huolimatta moottoritieliikenne takeltelee pahasti<br />
Kauppaa käydään suurimmaksi osaksi saksan kielellä, mikä vaikeuttaa kielitaidottomien<br />
liiketoimintaa<br />
Saksa on 82,0 miljoonalla asukkaallaan Euroopan väkirikkain maa Venäjän jälkeen.<br />
Sen talous on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltojen, Japanin<br />
ja Kiinan jälkeen. Suuri kysyntä ei kuitenkaan takaa yrityksen menestystä itsessään.<br />
<strong>Saksan</strong> markkinoilla on tarjolla (lähes) kaikkia tuotteita, mikä vaatii usein toisten<br />
merkkien syrjäyttämistä tai ainakin liikevaihdon kasvattamista niiden kustannuksella.<br />
Saksalaiset yritykset ja kuluttajat ovat vaativia asiakkaita. Yrityksen tuotteelta ja koko<br />
tuotepaketilta vaaditaan todella korkeaa laatua. Tuotantokapasiteetin pitää riittää sovitun<br />
määrän toimittamiseen sovittuna aikana, ja markkinointikoneiston on oltava tehokas.<br />
Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista. Saksaan sijoittavan yrityksen<br />
kannattaa pitää mielessä korkeat palkkakustannukset ja suhteellisen korkeat elinkustannukset<br />
yleensä.<br />
Potentiaalisia toimialoja<br />
Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla:<br />
Tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka<br />
Korkean teknologian tuotteet<br />
Terveydenhoitoteknologia<br />
Puun- ja paperinjalostusteollisuuden teknologia<br />
Ekologinen puurakentaminen<br />
Ympäristö- ja kierrätysteknologia<br />
Vapaa-ajan tuotteet, Tee se itse -ala<br />
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja luomuruoka<br />
Elämysmatkailu ja muu turismi Suomessa<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 8 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Myynti ja markkinointi<br />
<strong>Saksan</strong> väestö ja yritykset ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti ympäri maata.<br />
Ruhrin alueella/Nordrhein Westfahlenin osavaltiossa on maan suurin väestö- sekä<br />
raskaan teollisuuden keskittymä. Baden-Württembergissä on enemmän kone- ja hienomekaanista<br />
teollisuutta. Baijerissa tuotetaan paljon elektroniikkaa ja tietotekniikkaa.<br />
Pohjoinen Saksa on perinteisesti ollut merkittävä kuljetusten ja kaupan keskus.<br />
Frankfurtin ympäristöön on keskittynyt <strong>Saksan</strong> pankkimaailma, Müncheniin vastaavasti<br />
vakuutuslaitokset. Berliinistä on muodostumassa politiikan, sähköisen median<br />
sekä viihde- ja musiikkiteollisuuden keskipiste. Berliiniä ympäröivien itäisen <strong>Saksan</strong><br />
osavaltioiden teollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut täydellisen<br />
uudistumisen. Vanhat rakenteet on hävitetty ja tilalle on tullut paljon uusinvestointeja<br />
(mm. mikroelektroniikka- ja autoteollisuutta). Itäisessä Saksassa on myös orastavia<br />
biotekniikan keskuksia sekä entuudestaankin siellä ollutta elintarviketeollisuutta. Saksin<br />
osavaltiossa on autoteollisuutta (Volkswagen, Porsche, BMW ja Opel), mutta ala<br />
on nyt pahoissa vaikeuksissa.<br />
Jakelutiet<br />
Koska Saksa on osavaltiorakenteinen maa, niin <strong>Saksan</strong> markkinat ovat erittäin alueellisia.<br />
Makutottumukset voivat poiketa merkittävästi eri puolilla maata. Myynti ja asiakaspalvelu<br />
ovatkin tyypillisesti organisoitu alueellisesti siten, että eri myyjät tai myyntiedustajat<br />
ovat vastuussa omista osavaltioistaan. Tämän takia ulkomaisen yrityksen<br />
tai sen agentin myyntiverkoston täytyy olla hyvin laaja.<br />
Saksassa ei ole niin selkeää tukkuliike- ja vähittäismyyntiliikejakoa kuin Suomessa.<br />
Moni saksalainen tukkuliike voi itse toimia oman maantieteellisen alueensa vähittäismyyjänä.<br />
Saksassa toimii yli 50 000 yksityistä myyntiedustajaa, jotka tekevät myyntityötä<br />
pääasiassa provisiopohjalta.<br />
Saksa on Euroopan suurin sähköisen kaupankäynnin markkina-alue ja sähköinen<br />
kaupankäynti kasvaa maassa edelleen nopeasti. Ebay ja muut sähköiset kauppapaikat<br />
ovat kasvaneet vahvasti. Saksalla on ollut vahvat perinteet postimyynnissä, mikä<br />
helpottaa ja nopeuttaa sähköisen kaupankäynnin hyväksymistä.<br />
EU:n mukanaan tuoma tavaroiden vapaa liikkuminen on helpottanut myös ulkomaisten<br />
yritysten toimintaa Saksassa siten, että Saksassa ei tarvita välttämättä omia tuotevarastoja,<br />
koska tuotteet voidaan nopeasti toimittaa asiakkaalle Saksaan myös suoraan<br />
Suomesta.<br />
Ostokriteerit ja hinnoittelu<br />
Saksalainen asiakas arvostaa paitsi hyvää ja henkilökohtaista palvelua, myös myyjän<br />
asiantuntemusta. Vaikka laatu onkin tärkeä päätöskriteeri, niin hinta ei kuitenkaan saa<br />
olla korkeampi kuin nykyisen tuotteen hinta. Asiakkaalle tarpeettomista ominaisuuksista<br />
ei olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa, vaikka tuote olisikin ominai-<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 9 (44)<br />
Juha Wilén<br />
suuksiltaan kilpailijaa parempi. Myös toimittajan luotettavuus ja tunnettuus on merkittävä<br />
tekijä. Asiakkaan on helpompi ostaa tutulta ja turvalliselta valmistajalta kuin uudelta<br />
ja vieraalta tulokkaalta.<br />
Asiakaspalvelua ei voi hoitaa Suomesta tai jostain kolmannesta maasta käsin. Saksalaiset<br />
asiakkaat odottavat saavansa palvelua tai varaosia välittömästi. Maassa on siis<br />
hyvä pitää riittävää myyntivoimaa asiakaspalvelussa. Varaosat voidaan toimittaa nopeasti<br />
myös suoraan Suomesta.<br />
<strong>Saksan</strong>-kauppaa harjoittavan yrityksen on kiinnitettävä suurta huomiota myös ympäristönäkökohtiin,<br />
jotka vaikuttavat hyvin paljon ostokäyttäytymiseen. Esim. elintarvikkeita<br />
ostaessaan yhä useammat kuluttajat valitsevat lisäaineettomia tuotteita, jotka on<br />
tuotettu ympäristöystävällisesti ja eläimiä mahdollisimman vähän rasittaen. Ruokailutottumusten<br />
muutokset parantavat toisaalta suomalaisten luomutuottajien mahdollisuuksia.<br />
Markkinointi ja mainostaminen<br />
Saksassa järjestetään paljon messuja, joiden merkitys markkinoinnissa on hyvin suuri.<br />
Messut eivät ole vain myynti- ja markkinointitapahtuma vaan myös mahdollisuus<br />
seurata markkinoita ja kilpailijoita. Maailman johtavista 150 messusta noin 100 järjestetään<br />
Saksassa. Tärkeimpien messujen joukkoon kuuluvat mm. CeBIT, maailman<br />
suurin tietokone- ja tietoliikennemessut sekä Hannoverin teollisuusmessut.<br />
Messujen lisäksi mainostamiseen käytetään suhteellisen paljon rahaa. Tyypillisesti<br />
ammattilehtien mainokset on kuitenkin kytketty joko samassa numerossa tai myöhemmin<br />
julkaistavaan mainostajan tuotteita esittelevään artikkeliin. Pesuaineiden kaltaisia<br />
kulutushyödykkeitä valmistavat yritykset panostavat paljon jopa televisiomainontaan.<br />
Investointihyödykkeitä valmistavat yritykset mainostavat yleensä ammattilehdissä.<br />
Saksassa on noin 1500 ammattilehteä kaikilta mahdollisilta toimialoilta. Monilla<br />
merkittävillä ammattilehdillä on tyypillisesti 30 000 – 50 000 lukijaa.<br />
Saksassa myös suoramarkkinointi on erittäin paljon käytetty markkinointityökalu.<br />
Julkiset hankinnat<br />
Julkiset hankinnat perustuvat pitkälti WTO:n sopimukseen julkisista hankinnoista ja<br />
EU:n asiaa koskevaan direktiiviin. Julkisissa hankinnoissa ei tavallisesti diskriminoida<br />
ketään. Ulkomaisen yrityksen on kuitenkin hankala kilpailla hankinnoissa jo pitkään<br />
markkinoilla olleiden paikallisten tai muiden EU-maiden yritysten kanssa.<br />
Rahoitus ja takuut<br />
Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään<br />
Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä<br />
rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitii-<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 10 (44)<br />
Juha Wilén<br />
kan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin<br />
liittyviä takauksia ja lainoja.<br />
Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski),<br />
takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella.<br />
Yksityiskohtaisia maakohtaisia tietoja vientitakuista saa Finnveran internetsivuilta<br />
www.finnvera.fi.<br />
Finnvera luokittelee <strong>Saksan</strong> erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Euroopan<br />
unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns.<br />
markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla<br />
(=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-jäsenmaihin.<br />
Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia<br />
vientikauppoja Saksaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia<br />
ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen<br />
takaisinmaksuaika on <strong>Saksan</strong> kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta.<br />
Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh 0204 60 7299<br />
sähköposti liisa.tolvanen@finnvera.fi<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 11 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Talous<br />
Makrotalous<br />
Tärkeimmät talousluvut<br />
2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e<br />
BKT käyvin hinnoin (mrd. euroa) 2242 2325 2428 2496 2407 2435 2517<br />
BKT, muutos (%) 0,8 3,2 2,5 1,3 -5,0 1,1 1,2<br />
Työttömyysaste (%) 11,7 10,8 9,0 7,8 8,2 9,3 8,7<br />
Kuluttajahintojen nousu (%) 1,5 1,6 2,3 2,6 0,3 0,4 1,2<br />
Vaihtotase (miljardia euroa) 114,6 150,1 185,1 167,0 119,1 63,3 48,5<br />
Valuuttakurssi: USD / 1 EUR 1,244 1,256 1,371 1,471 1,395 1,35 1,37<br />
Lähteet: Statistisches Bundesamt, Bundesbank ja Economist Intelligence Unit 1.3.2010 (e=ennuste)<br />
BKT<br />
<strong>Saksan</strong> bruttokansantuote oli 2407,20 miljardia euroa vuonna 2009 käyvin hinnoin<br />
laskettuna. Yksityinen kulutus on selvästi suurin menolaji. Sen arvo oli 1414,69 miljardia<br />
euroa v. 2009. Julkiset kulutusmenot olivat 473,12 miljardia, bruttomääräiset investoinnit<br />
430,64 miljardia, varastojen muutos miinus 21,18 mrd. ja tavaroiden ja palveluiden<br />
nettovienti 109,93 mrd. euroa.<br />
<strong>Saksan</strong> bruttokansantuote on kasvanut monen vuoden ajan hitaasti vuosia 2000,<br />
2006 ja 2007 lukuun ottamatta. BKT kasvoi vain 1,3 prosenttia vuonna 2008 ja supistui<br />
5,0 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti maaliskuussa,<br />
että kokonaistuotanto kasvaa reilun prosentin sekä vuonna 2010 että 2011.<br />
Työttömyys<br />
<strong>Saksan</strong> työttömyysaste oli yli 10 prosenttia tämän vuosikymmenen puolivälissä. Työttömien<br />
osuus laski 9,0 prosenttiin vuonna 2007 ja 7,8 prosenttiin vuonna 2008, mutta<br />
on nyt nousussa. Economist Intelligence Unit ennusti maaliskuussa, että työttömyysaste<br />
nousee 9,3 prosenttiin vuonna 2010.<br />
Läntisen ja itäisen <strong>Saksan</strong> työttömyysasteet eroavat selkeästi lännen eduksi. Kun<br />
vuonna 2009 <strong>Saksan</strong> luku oli 8,2 prosenttia, vanhoissa osavaltioissa työttömiä oli 6,9<br />
prosenttia ja uusissa osavaltioissa Berliini mukaan lukien 13,0 prosenttia työvoimasta.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 12 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Inflaatio<br />
Kuluttajahinnat nousivat hitaasti 2000-luvun alusta vuoteen 2006 asti hitaan talouskasvun,<br />
alhaisen korkotason ja yritysten välisen kilpailun kiristymisen vuoksi. Inflaatio<br />
kiihtyi 2,6 prosenttiin vuonna 2008, mutta hidastui 0,3 prosenttiin lamavuonna 2009.<br />
EIU ennusti maaliskuussa, että kuluttajahintaindeksi nousee 0,4 prosenttia vuonna<br />
2010 ja runsaan prosentin vuonna 2011.<br />
Vaihtotase<br />
<strong>Saksan</strong> vaihtotase on ollut viime vuosina runsaasti ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi<br />
Bundesbankin mukaan 166,96 miljardia euroa vuonna 2008 ja 119,07 miljardia euroa<br />
vuonna 2009. Vaihtotaseen ylijäämä supistuu EIU:n mukaan 63,3 miljardiin euroon<br />
vuonna 2010 ja 48,5 miljardiin euroon vuonna 2011. Luvut ovat absoluuttisesti yhä<br />
suuria, mutta melko pieniä <strong>Saksan</strong> bruttokansantuotteeseen verrattuna.<br />
Talouspolitiikka<br />
Finanssipolitiikka<br />
<strong>Saksan</strong> julkisen sektorin menot olivat 1053,3 miljardia euroa ja tulot 1050,6 miljardia<br />
euroa vuonna 2008. Rahoitussaldo oli 2,7 miljardia euroa alijäämäinen.<br />
Julkisen sektorin velka oli 1515,0 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa.<br />
<strong>Saksan</strong> liittovaltio (ilman osavaltioita ja kuntia) budjetoi 290,0 miljardin euron menot,<br />
270,0 miljardin tulot ja 20,0 miljardin euron alijäämän vuodelle 2009.<br />
Liittovaltion suurimmat menokohteet ovat terveydenhoito ja sosiaaliturva sekä velanhoito.<br />
Opetukseen ja tieteeseen käytetään melko vähän rahaa, koska osavaltiot vastaavat<br />
pitkälti näistä toiminnoista.<br />
Kauppapolitiikka<br />
Saksa oli Yhdysvaltojen jälkeen maailman suurin ulkomaankauppaa harjoittava valtio<br />
sekä viennin että tuonnin suhteen vuonna 2008. Joka viides työpaikka on välittömästi<br />
tai välillisesti viennistä riippuvainen. Kauppapolitiikalla on siis ymmärrettävästi paljon<br />
merkitystä <strong>Saksan</strong> taloudelle.<br />
Gattin kautta kauppaa on vapautettu jo vuosikymmenien ajan. Saksa osallistui itsestään<br />
selvästi myös Uruguayn kierrokselle, jonka jälkeen syntyi Maailman kauppajärjestö<br />
WTO vuonna 1995.<br />
Saksa on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ECSC) sekä Euroopan talousyhteisön<br />
(EEC) perustajajäsen. Valtaosa poliitikoista ja virkamiehistä sekä suuri osa kansasta<br />
on 1950-luvulta eteenpäin kannattanut eurooppalaista integraatioita. Ulkomaankauppa<br />
vapautui lähes täydellisesti vuoden 1993 alussa Euroopan yhteisön, nykyisen<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 13 (44)<br />
Juha Wilén<br />
unionin sisämarkkinoiden syntyessä. Euroopan unionin jäsenenä maa kuuluu EU:n<br />
tulliunioniin ja Euroopan talousalueeseen eli Etaan.<br />
Euroopan unionin kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission ulkomaankaupan<br />
pääosasto, jonka verkkosivuille pääsee osoitteesta:<br />
http://ec.europa.eu/trade/index_en.htm<br />
Työvoima<br />
Työvoimaan kuului alustavien laskelmien mukaan 43,47 miljoonaa ihmistä, joiden<br />
asuinpaikka oli Saksassa (Inländerkonzept) ja toisaalta 40,27 miljoonaa ihmistä, joiden<br />
työpaikka oli Saksassa (Inlandskonzept) v. 2009.<br />
Edellisistä oli työllisiä 40,17 miljoonaa henkeä, joista palkansaajia oli 35,76 miljoonaa<br />
ja yrittäjiä 4,41 miljoonaa.<br />
Työttömänä oli 3,30 miljoonaa henkeä.<br />
Työllisistä, joiden työpaikka oli Saksassa, toimi vuonna 2009 alkutuotannossa<br />
866 000 henkeä, teollisuudessa 7,46 miljoonaa, rakentamisessa 2,20 miljoonaa ja<br />
palvelusektorilla 29,39 miljoonaa henkeä.<br />
Vuoden 2009 loka-joulukuussa Saksassa ansaittiin keskimäärin 3176 euroa kuussa<br />
bruttona ilman palkanlisiä ja bonuksia.<br />
Bruttokuukausipalkat ilman palkanlisiä ja bonuksia vuonna 2009, euroa<br />
Kaikki alat 3 176<br />
Yksityinen sektori 3 153<br />
Valmistusteollisuus 3 218<br />
Energiahuolto 4 181<br />
Vesihuolto 2 828<br />
Rakentaminen 2 721<br />
Palvelusektori 3 181<br />
Markkinaehtoiset palvelut 3 135<br />
Ei-markkinaehtoiset palvelut (julkinen hallinto, puolustus, sosiaalivakuutus,<br />
kasvatus ja opetus, terveys- ja sosiaalitoimi, taide, viihde ja virkistys)<br />
3 239<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 14 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Ulkomaankauppa<br />
Kokonaiskauppa<br />
Saksa vei tavaroita 802,73 miljardin euron arvosta vuonna 2009.<br />
Saksa toi tavaroita 666,81 miljardin euron arvosta.<br />
Kauppatase oli 135,93 miljardia euroa ylijäämäinen.<br />
<strong>Saksan</strong> tavarakauppa, miljardia euroa<br />
2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e<br />
Vienti 786,27 893,04 965,24 984,14 802,73 869,8 896,5<br />
Tuonti 628,09 733,99 769,89 805,84 666,81 749,6 774,4<br />
Ulkomaankaupan rakenne<br />
Tase 158,18 159,05 195,35 178,30 135,93 120,2 122,0<br />
Lähteet: Deutsche Bundesbank ja Economist Intelligence Unit 1.3.2010 (e=ennuste)<br />
<strong>Saksan</strong> viennin ja tuonnin rakenne on monipuolinen. Tärkeimmät vienti- ja tuontituoteryhmät<br />
on kirjattu alla oleviin taulukoihin.<br />
<strong>Saksan</strong> tärkeimmät vientituoteryhmät v. 2009<br />
Tuoteryhmä<br />
Mrd. euroa<br />
Koneet ja laitteet 121,79<br />
Moottoriajoneuvot ja niiden osat 120,49<br />
Muut tavarat 75,79<br />
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 73,89<br />
Tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet 64,83<br />
Farmaseuttiset ja vastaavat tuotteet 47,37<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt (alustavat laskelmat)<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 15 (44)<br />
Juha Wilén<br />
<strong>Saksan</strong> tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2009<br />
Tuoteryhmä<br />
Mrd. euroa<br />
Muut tavarat 77,21<br />
Tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet 70,11<br />
Moottoriajoneuvot ja niiden osat 62,06<br />
Öljy ja maakaasu 54,95<br />
Koneet ja laitteet 49,96<br />
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 48,62<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt<br />
Tärkeimmät kauppakumppanit<br />
<strong>Saksan</strong> tärkeimmät vientimaat v. 2009<br />
Kohdemaa<br />
Mrd. euroa<br />
Ranska 81,94<br />
Alankomaat 54,14<br />
Yhdysvallat 53,83<br />
Yhdistynyt kuningaskunta 53,16<br />
Italia 51,05<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt<br />
<strong>Saksan</strong> tärkeimmät tuontimaat v. 2009<br />
Maa<br />
Mrd. euroa<br />
Alankomaat 58,04<br />
Kiina 55,45<br />
Ranska 54,56<br />
Yhdysvallat 39,91<br />
Italia 39,68<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 16 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Kauppa Suomen kanssa<br />
Suomen <strong>Saksan</strong>-kauppa v. 2005–2009, miljoonaa euroa<br />
10000<br />
8000<br />
6000<br />
4000<br />
2000<br />
vienti<br />
tuonti<br />
tase<br />
0<br />
-2000<br />
2005 2006 2007 2008 2009<br />
-4000<br />
Lähde: Tullihallitus<br />
Suomen <strong>Saksan</strong>-kauppa vuonna 2009<br />
Vienti<br />
Muutos<br />
Osuus<br />
Tuonti<br />
Muutos<br />
Osuus<br />
Tase<br />
milj. e<br />
%<br />
%<br />
milj. e<br />
%<br />
%<br />
milj. e<br />
4624,8 -30 10,3 6312,6 -28 14,6 -1687,8<br />
Suomen vienti<br />
Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.)<br />
Suomen vienti Saksaan 2009<br />
Koneet, laitteet ja<br />
kuljetusvälineet<br />
35,5 %<br />
Valmiit tavarat<br />
6,4 %<br />
Elintarvikkeet ja<br />
juomat<br />
1,4 %<br />
Raaka-aineet,<br />
polttoaineet<br />
6,5 %<br />
Kemialliset aineet<br />
ja tuotteet<br />
9,1 %<br />
Valmistetut tavarat<br />
41,1 %<br />
Lähde: Tullihallitus<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 17 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Saksaan v. 2009<br />
SITC-nimike<br />
milj. Osuus % Muutos %<br />
EUR<br />
1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 1305,0 28 -15<br />
2 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 362,1 8 -40<br />
3 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 350,3 8 -11<br />
4 78 Moottoriajoneuvot 310,5 7 -31<br />
5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 240,1 5 10<br />
6 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 186,7 4 -22<br />
7 68 Muut metallit 181,5 4 -65<br />
8 25 Paperimassa 156,6 3 -56<br />
9 67 Rauta ja teräs 149,6 3 -62<br />
10 71 Voimakoneet ja moottorit 139,7 3 -32<br />
10 tärkeintä yhteensä 3382,1 73<br />
Suomen koko vienti 4624,8 100 -29<br />
Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)<br />
Suomen tuonti<br />
Suomen tuonti Saksasta 2009<br />
Valmiit tavarat<br />
13,2 %<br />
Elintarvikkeet ja<br />
juomat<br />
7,1 %<br />
Raaka-aineet,<br />
polttoaineet<br />
3,2 %<br />
Kemialliset<br />
aineet ja tuotteet<br />
15,5 %<br />
Koneet, laitteet<br />
ja<br />
kuljetusvälineet<br />
45,1 %<br />
Valmistetut<br />
tavarat<br />
15,9 %<br />
Lähde: Tullihallitus<br />
Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2009<br />
SITC-nimike<br />
milj. Osuus % Muutos %<br />
EUR<br />
1 78 Moottoriajoneuvot 877,0 14 -47<br />
2 74 Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 627,3 10 -24<br />
3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 481,1 8 -27<br />
4 67 Rauta ja teräs 329,5 5 -14<br />
5 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 294,8 5 20<br />
6 93 Erittelemätön 285,3 5 -41<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 18 (44)<br />
Juha Wilén<br />
7 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 266,9 4 -28<br />
8 69 Tuotteet epäjalosta metallista 255,8 4 -32<br />
9 71 Voimakoneet ja moottorit 246,6 4 -30<br />
10 89 Muut valmiit tavarat 210,7 3 -21<br />
Ulkomaiset investoinnit<br />
10 tärkeintä yhteensä 3874,9 61<br />
Suomen koko tuonti 6312,6 100 -28<br />
Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)<br />
Ulkomaiset sijoitukset Saksaan<br />
Saksaan sijoitettiin ulkomailta pääomaa nettomääräisesti 38,21 miljardin euron arvosta<br />
vuonna 2008. Summa käsittää suorat, arvopaperi- ja muut sijoitukset.<br />
Suoria sijoituksia tuli nettomääräisesti 17,03 miljardin euron arvosta vuonna 2008.<br />
Omaa pääomaa sijoitettiin 12,41 miljardia euroa. Voittoja sijoitettiin uudelleen 4,34<br />
miljardia euroa. Ulkomaisten emoyhtiöiden luottoja maahan tuli 0,28 miljardin euron<br />
arvosta.<br />
Arvopaperisijoituksia tuli nettomääräisesti 16,00 miljardin euron arvosta vuonna 2008.<br />
Osakkeiden osuus arvopaperisijoituksista oli miinus 49,28 miljardia euroa, joukkovelkakirjalainojen<br />
23,26 miljardia euroa ja rahamarkkinainstrumenttien 47,84 miljardia.<br />
Muita investointeja tehtiin vuonna 2008 nettomääräisesti 5,19 miljardin euron arvosta.<br />
Saksalaisten sijoitukset ulkomaille<br />
Saksalaiset sijoittivat ulkomaille pääomaa nettomääräisesti 241,58 miljardin arvosta<br />
vuonna 2008. Luku käsittää suorat sijoitukset, arvopaperisijoitukset, rahoitusjohdannaiset<br />
ja muut sijoitukset.<br />
Suoria sijoituksia tehtiin nettomääräisesti 106,81 miljardin euron arvosta. Omaa pääomaa<br />
sijoitettiin 60,33 miljardia ja voittoja sijoitettiin uudelleen 27,65 miljardia euroa.<br />
Saksalaiset emoyhtiöt myönsivät ulkomaisille tytäryhtiölleen luottoja 18,31 miljardin<br />
euron arvosta.<br />
Arvopapereita ostettiin vuonna 2008 nettomääräisesti miinus 27,87 miljardin euron<br />
arvosta. Saksalaiset siis kotiuttivat pääomaansa. Osakkeiden osuus arvopaperisijoituksista<br />
oli miinus 39,18 miljardia euroa (osakkeita myytiin enemmän kuin ostettiin).<br />
Lisäksi saksalaiset hankkivat rahoitusjohdannaisia 25,56 miljardilla eurolla.<br />
Muita sijoituksia tehtiin 135,07 miljardin euron arvosta. Summasta 72,63 miljardia euroa<br />
oli rahoitusluottoja.<br />
Lähde: Deutsche Bundesbank<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 19 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Suomalaiset investoinnit<br />
Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien investointien kanta Saksassa oli 3 826<br />
miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset tekivät Saksaan<br />
suoria sijoituksia miinus 741 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin<br />
ilmoituksiin Suomen Pankille ja ovat vain suuntaa antavia.<br />
Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus<br />
Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen. Sähköposti: agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi<br />
Rakentaminen<br />
Saksassa rakentaminen on jaettu tilastoissa kahteen luokkaan, 1) rakennusalueen<br />
pohjarakentamiseen, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen (Vorbereitende<br />
Baustellenarbeiten, Hoch- und Tiefbau) ja 2) asentamiseen ja muuhun rakentamiseen,<br />
joka pitää sisällään rakennuskoneiden ja -laitteiden sekä henkilöstön vuokrauksen<br />
(Bauinstallation und Sonstiges Baugewerbe).<br />
Pohja-, talon- sekä maa- ja vesirakentamista harjoittavien yritysten liikevaihto oli 86,8<br />
miljardia euroa vuonna 2008. Varsinaisen rakentamisen liikevaihto oli 85,6 miljardia<br />
euroa. Kummatkin indikaattorit nousivat 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Yrityksillä oli<br />
n. 705 000 työntekijää.<br />
Asentamisen ja muun rakentamisen liikevaihto vähintään 20 hengen yrityksissä ja<br />
työyhteisöissä oli lähes 30 miljardia euroa vuonna 2008.<br />
Saksassa oli keskimäärin 7173 rakennusalueen pohjarakentamista, talon- sekä maaja<br />
vesirakentamista harjoittavaa, vähintään 20 työntekijän yritystä vuonna 2007.<br />
Asentamista ja muuta rakentamista harjoittavia, vähintään 20 työntekijän yrityksiä oli<br />
keskimäärin 6629 vuonna 2007.<br />
Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella)<br />
oli 95,23 miljardia euroa vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Arvonlisäys<br />
kasvoi nopeasti 1990-luvun alussa Saksojen yhdistymisen vuoksi. Itä-<strong>Saksan</strong> kytkeminen<br />
liittotasavaltaan vaati huomattavaa infrastruktuuri- ja asuntorakentamista.<br />
1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin kehitys oli toisaalta negatiivista. Arvonlisäys<br />
kasvoi pitkästä aikaa vuonna 2006 ja edelleen vuosina 2007 ja 2008.<br />
Vuonna 2007 valmistui 215 197 talonrakennushanketta. Asuntoja valmistui 210 729<br />
kappaletta, joista uusien rakennusten uusia asuntoja oli 185 315. Loput olivat lähinnä<br />
ullakoista ja toimistoista muutettuja asuntoja.<br />
Vuonna 2007 myönnettiin rakennuslupia 188 274 talonrakennushankkeelle. Lupa<br />
myönnettiin 182 771 asunnolle, joista uusien rakennusten asuntoja oli 157 198 kpl.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 20 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Kaikkien asuntojen yhteenlaskettu asuinpinta-ala oli 21,61 miljoonaa neliömetriä, josta<br />
uusien asuntojen osuus oli 17,94 miljoonaa neliömetriä.<br />
Taloustaantumasta eniten kärsineet sektorit ovat osittain julkisten töiden sektori. Ennustetaan,<br />
että vuoden 2009 aikana työpaikkojen määrä sektorissa laskee kymmenellä<br />
tuhannella.<br />
Rakennusalan suurimmat projektit<br />
Projektit<br />
Lentokentät<br />
Arvo, miljoonaa<br />
USD<br />
Projektin tila<br />
Berlin Branderburg 2 540 Kentälle rakennetaan rautatieyhteys<br />
2006-2011<br />
Friedrichshafen 47,69 laajennus 2007-><br />
München n/a Laajennus, työt alkavat vuonna<br />
2010<br />
Frankfurt n/a Laajennus, tarjouskilpailu 12/2010<br />
Satamat<br />
Hampuri n/a Laajennus, suunnitteluvaiheessa<br />
Tiet<br />
A5 moottoritie 777 2009<br />
A1 moottoritie, Ala-Saksi 1 000 2009<br />
Rautatiet<br />
Stutgart 21, 3 500 2007–2013<br />
Rautatieverkon peruskorjaus<br />
(Hampuri- Hannover, Bebra-Fulda-<br />
Frankfurt jaFrankfurt-Karlsruhe-<br />
Basel<br />
Lähde: Euromonitor<br />
6 590 2007–2010, suunnitteluvaiheessa<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 21 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Logistiikka<br />
<strong>Saksan</strong> osuus Euroopan logistiikan markkinoista on noin 28 %.<br />
Saksassa logistiikka on tukku- ja vähittäiskaupan ja autoteollisuuden jälkeen kolmas<br />
suurin sektori.<br />
<strong>Saksan</strong> hallitus on sitoutunut liikennepolitiikkaan, joka ei keskity ainoastaan taloudellisiin<br />
vaatimuksiin ja sidosryhmien sosiaalisiin etuihin, mutta myös liikenteen<br />
ekologisiin vaikutuksiin.<br />
Nykyiset ennusteet osoittavat liikenteen ja liikennesektorin merkityksen kasvavan<br />
vuosia eteenpäin. Liikenteen kasvun jäsenvaltioiden välillä odotetaan kaksinkertaistuvan<br />
vuoteen 2020 mennessä. Laajentuvan EU:n verkoston kunnostaminen<br />
ja modernisointi vaatii noin 500 miljardin investoinnit vuosina 2007–2020.<br />
<strong>Saksan</strong> sijainti Euroopan Unionin keskellä on tehnyt Saksasta mantereen kaupallisen<br />
keskuksen. Maalla on raja yhdeksän Euroopan maan kanssa. Sijainnin merkitys kasvoi<br />
EU:n itälaajentumisen myötä vuonna 2004. Tällä hetkellä lähes puolet koko EU:n<br />
497,5 miljoonan asukkaasta asuu <strong>Saksan</strong> alueella.<br />
<strong>Saksan</strong> kautta kulkee tavaraa enemmän kuin muiden Euroopan maiden kautta. Pohjoisessa<br />
sijaitsevat <strong>Saksan</strong> satamat ovat tärkeä kauppakanava Yhdistyneen kuningaskunnan,<br />
Skandinavian ja Baltian maiden kanssa. Lisäksi maantie- ja rautatieväylät<br />
tarjoavat helpot yhteydet Tanskaan ja muualle Skandinaviaan. Lännessä laaja tie- ja<br />
rautatieverkosto sekä sisävesiväylät ruokkivat kauppaa Ranskan ja Benelux-maiden<br />
kanssa. Etelässä Saksalla on vahvat kaupalliset siteet Sveitsin ja Itävallan kanssa ja<br />
suorat tie-, rautatie- ja vesi-yhteydet Balkaniin. Idän puolella <strong>Saksan</strong> rajat Puolan ja<br />
Tšekin kanssa varmistavat pääsyä myös Sloveniaan, Slovakiaan ja Unkariin. Sitä<br />
kautta voi helposti saavuttaa myös kaukaisemmat Kreikan, Turkin, Ukrainan ja Venäjän<br />
markkinat.<br />
Logistiikkasektorilla toimii noin 60 000 yritystä, jotka työllistävät noin 2,7 miljoonaa<br />
henkilöä. Taloustaantuman aikana logistiikka-ala on ainut, joka tuottaa uusia työpaikkoja.<br />
Tulevan vuosikymmenen aikana työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan<br />
noin 20 %. Kansainvälisellä areenalla toimivien yritysten henkilökunta on hyvin koulutettu.<br />
Hyvin suuri osa työntekijöistä on saanut käytännön- tai ammatillista koulutusta<br />
ja monella on korkeakoulututkinto. Kieliosaaminen on maassa hyvä, näin 95 prosenttia<br />
työntekijöistä hallitsee toista vierasta kieltä.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 22 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Koneiden ja laitteiden valmistus<br />
Saksassa valmistetaan lähes kaikkia mahdollisia teollisuustuotteita. Suurimmat teollisuusalat<br />
ovat ajoneuvojen valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus.<br />
Moottoriajoneuvojen valmistus on liikevaihdolla mitattuna tärkein teollisuudenala ja<br />
erittäin tärkeä koko kansantaloudelle. Saksa on maailman kolmanneksi suurin moottoriajoneuvojen<br />
valmistaja USA:n ja Japanin jälkeen. Autot ovat maan tärkein vientituote.<br />
<strong>Saksan</strong> autoteollisuuden keskus on Stuttgart, mutta tuotantoa on paljon muuallakin.<br />
Idässä sijaitsevan Saksin osavaltion autoteollisuus kasvoi 2000-luvulla nopeasti<br />
vuoteen 2008 asti. Nyt autojenvalmistus on vaikeuksissa koko Saksassa.<br />
Koneiden ja laitteiden valmistuksessa Saksa on Euroopan johtava maa. Raskaiden<br />
koneiden valmistus on keskittynyt raaka-aineen ja työvoiman läheisyyteen Ruhrin<br />
alueelle. Pienempiä mutta kuitenkin tärkeitä koneyritysten keskittymiä on myös Saarlandin<br />
osavaltiossa, Münchenissä, Nürnbergissä, Kasselissa ja Hannoverissa sekä<br />
Hampurin ja Bremenin laivanrakennuskaupungeissa.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 23 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Energia-, ympäristö- ja metsäsektori<br />
Toimialavastaava Juha Wilén. Sähköposti: juha.wilen@finpro.fi<br />
Energiasektori<br />
Primäärienergia<br />
Saksassa tuotettiin primäärienergiaa 4077 petajoulea vuonna 2007. Eniten primäärienergiaa<br />
tuotettiin ruskohiilen (1627 PJ), kivihiilen (654 PJ) ja maakaasun (540 PJ)<br />
avulla.<br />
Primäärienergian kulutus oli 14 003 petajoulea vuonna 2008. Mineraaliöljyn osuus oli<br />
4868 PJ, maakaasun 3091 PJ, kivihiilen 1832 PJ ja uusiutuvien energialähteiden yhteensä<br />
995 PJ. Puu, olki ja muut kiinteät biomassat/polttoaineet vastasivat 405 petajoulesta,<br />
biodiesel ja muut nestemäiset polttoaineet 167 petajoulesta ja tuulivoima<br />
145 petajoulesta. Nettotuonnin osuus primäärienergian kulutuksesta oli 71,2 prosenttia<br />
vuonna 2007.<br />
Energialähteiden varannot ja tuonti<br />
Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) mukaan <strong>Saksan</strong> todennetut raakaöljyvarat<br />
olivat 367 miljoonaa barrelia vuoden 2006 tammikuussa. Vuonna 2005 öljyä tuotettiin<br />
170 000 barrelia päivässä, josta 67 000 barrelia oli raakaöljyä. Öljynkulutus oli 2,7<br />
miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2004. Tuonti kattoi yli 90 prosenttia kulutuksesta.<br />
Öljyä tuodaan eniten Venäjältä, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.<br />
EIA:n mukaan <strong>Saksan</strong> maakaasuvarat olivat 9,1 biljoonaa kuutiojalkaa vuoden 2006<br />
tammikuussa. Maakaasua tuotettiin 0,73 biljoonaa kuutiojalkaa vuonna 2004. Kulutus<br />
oli 3,6 biljoonaa kuutiojalkaa, josta kotimainen tuotanto kattoi 0,6 biljoonaa ja tuonti<br />
3,0 biljoonaa kuutiojalkaa. Kaasua tuodaan eniten Venäjältä (46 prosenttia vuonna<br />
2004), Norjasta (33 %) ja Alankomaista (23 %). (Biljoona on tuhat miljardia.)<br />
Sähkö<br />
<strong>Saksan</strong> bruttomääräinen sähköntuotantokapasiteetti oli 137,5 gigawattia vuoden 2007<br />
lopussa. Valtaosa kapasiteetista on hiilivoimaloissa.<br />
Sähköntuotantokapasiteetti v. 2007 lopussa energialähteen mukaan, GW<br />
Kivihiili 29,3<br />
Ruskohiili 22,5<br />
Lämmitysöljy 5,4<br />
Kaasut 21,3<br />
Ydinvoima 21,3<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 24 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Vesivoima 10,1<br />
Tuulivoima 22,2<br />
Muut energialähteet 5,3<br />
Lähde: Bundesministerium für Wirtschaft 20.2.2009<br />
Sähköä tuotettiin bruttomääräisesti 639,1 terawattituntia (639,1 miljardia kilowattituntia)<br />
vuonna 2008. Eniten sähköä tuotettiin ydin-, ruskohiili- ja kivihiilivoimaloissa.<br />
Sähköntuotanto energialähteittäin vuonna 2008, TWh<br />
Kivihiili 128,5<br />
Ruskohiili 150,0<br />
Mineraaliöljy 10,5<br />
Maakaasu 83,0<br />
Ydinvoima 148,8<br />
Tuulivoima 40,2<br />
Vesivoima 27,0<br />
Muut polttoaineet 51,1<br />
-biomassa 23,0<br />
-aurinkoenergia (photov.) 4,0<br />
-jätteet 9,9<br />
Lähde: Bundesministerium für Wirtschaft 20.2.2009<br />
Bioenergia<br />
Germany Trade & Investin mukaan bioenergian kulutus oli Saksassa 128 terawattituntia<br />
vuonna 2007. Toimialan liikevaihto oli 10 miljardia euroa. Vuonna 2007 bioenergiaa<br />
käyttäviin voimaloihin investoitiin 2,4 miljardia euroa. kymmenen prosenttia<br />
tuotetusta bioenergiasta vietiin ulkomaille. Ala työllisti 96 000 henkeä vuonna 2007.<br />
Biopolttoaineiden kulutus kasvoi 64 prosenttia vuodessa vuodesta 2004 vuoteen<br />
2007. Biopolttoaineita käyttävien voimaloiden tuottaman sähkön kulutus kasvoi 35<br />
prosenttia ja lämmön kulutus 15 prosenttia vuodessa. Saksa on Euroopan suurin bioenergian<br />
kuluttaja. Osuus EU:n bioenergian kulutuksesta oli yli 16 prosenttia vuonna<br />
2007. Bioenergia vastasi seitsemästä prosentista polttoaineiden kulutuksesta, kuusi<br />
prosenttia lämmön ja neljä prosenttia sähkön kulutuksesta. Tavoite on, että bioenergia<br />
kattaa 18 prosenttia sähkön ja 15 prosenttia lämmön kulutuksesta vuonna 2030.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 25 (44)<br />
Juha Wilén<br />
<strong>Saksan</strong> tutkimuslaitokset työskentelevät teollisuusyrityksten kanssa kehittääkseen<br />
uusia teknologioita ja saadakseen ne markkinoille. Tutkimus keskittyy kaasutusteknologioihin,<br />
biopolttoaineiden tuottamiseen Fischer-Tropsch -synteesillä ja entsymaattisella<br />
konversiolla sekä energiakasvien hyödyntämiseen.<br />
Tuulivoima<br />
<strong>Saksan</strong> asennettu tuulivoimakapasiteetti oli 23’903 megawattia vuoden 2008 lopussa<br />
ja 24 694 megawattia 30.6.2009. Kapasiteetista oli Ala-Saksin osavaltiossa 25,1 prosenttia,<br />
Brandenburgissa 16,1 prosenttia ja Sachsen-Anhaltissa. Vuoden 2009 ensimmäisellä<br />
puoliskolla kapasiteetti kasvoi eniten Brandenburgin (200 MW), Ala-<br />
Saksin (183 MW) ja Sachsen-Anhaltin (139 MW) osavaltioissa.<br />
Tuulivoimalla tuotettiin sähköä runsaat 40 miljardia kilowattituntia vuonna 2008. Tuulivoimaloita<br />
oli 20’301 kappaletta vuoden 2008 lopussa ja 20’674 kpl 30.6.2009.<br />
Lähteet: Bundesverband WindEnergie ja Deutsche Windenergie Institut (DEWI)<br />
Aurinkokennovoima (photovoltaic, PV)<br />
Photovoltaic (PV) on tekninen termi aurinkokennoille, jotka synnyttävät sähköä. Pii tai<br />
muu aine muuttaa näkyvän valon taajuisen auringonsäteilyn suoraan sähköksi.<br />
<strong>Saksan</strong> asennetun ja verkkoonkytketyn aurinkovoiman (PV) tuotantokapasiteetti oli<br />
5,31 gigawattia vuonna 2008. Määrä oli maailman suurin 37 prosentin osuudella.<br />
Vuonna 2008 uutta kapasiteettia asennettiin 1,5 gigawatin verran. Näiden investointien<br />
arvo oli 6,2 miljardia euroa.<br />
Saksassa oli noin 10 000 PV-yritystä vuoden 2008 lopussa, kun valmistajat, asentajat<br />
ja toimittajat (lähinnä tukkukaupat) otetaan kaikki huomioon. Näistä aurinkokennojen,<br />
-paneelien ja muiden komponenttien valmistajia oli runsaat 130. Valmistettujen aurinkokennojen<br />
kapasiteetti oli 842 MW vuonna 2007 ja arviolta 1450 MW vuonna 2008.<br />
PV-teknologiayritysten tulot olivat 7 miljardia euroa vuonna 2008. Liikevaihdon odotetaan<br />
jatkavan nopeaa kasvuaan lähivuosina. PV-yritykset investoivat 190 miljoonaa<br />
tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2008. Aurinkosähköteknologian ja itse sähköntuotannon<br />
kasvua edistää laki uusiutuvista energialähteistä, joka takaa aurinkopaneelien<br />
omistajille 31,94–43,01 sentin syöttötariffin kilowattituntia kohti 20 vuodeksi.<br />
Lähteet: Germany Trade & Invest ja Bundesverband Solarwirtschaft<br />
Keskittävä aurinkovoima<br />
Keskittävä aurinkovoima (Concentrated solar power, CSP) on aurinkoenergian muoto,<br />
jossa auringon säteilyä keskitetään väliaineen kuumentamiseksi. Väliaineella pyöritetään<br />
lämpövoimaprosessia, jossa lämpö- ja paine-energiaa muunnetaan mekaani-<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 26 (44)<br />
Juha Wilén<br />
seksi energiaksi ja edelleen sähköksi. Myös nimitystä aurinkolämpövoima (Solar<br />
thermal power) käytetään.<br />
Saksassa ei tuotettu verkkoon lainkaan sähköä keskittävällä aurinkovoimalla vuonna<br />
2008. Maan ensimmäinen sähköä tuottava aurinkolämpövoimala valmistui Jülichiin,<br />
Nordrhein-Westfalenin osavaltioon vasta vuoden 2008 lopussa. Tuotanto alkoi vuoden<br />
2009 alussa, mutta polttoaineena käytettiin ensin kaasua, koska auringonvaloa ei<br />
saatu vielä jatkuvasti. Keväällä 2009 alettiin tuottaa sähköä aurinkoenergialla koemielessä<br />
kuudeksi kuukaudeksi. V. 2010 yksittäisiä komponentteja ja koko järjestelmää<br />
kehitetään edelleen. Tätä uutta teknologiaa markkinoidaan maailmanlaajuisesti 10–50<br />
megawatin laitosten muodossa auringonvalosta runsaasti nauttiviin maihin.<br />
Aurinkolämpö<br />
Lämpöä tuottavia aurinkolämpövoimaloita oli Saksassa 1,24 miljoonaa kappaletta<br />
vuoden 2008 lopussa. Suurin osa niistä on pieniä, talojen katoilla sijaitsevia lämpöjärjestelmiä.<br />
Aurinkolämpövoimaloiden kapasiteetti oli 7,9 gigawattia lämpöä vuoden<br />
2008 lopussa. Vuoden 2008 aikana voimalat tuottivat lämpöä 5,3 terawattitunnin verran.<br />
Osuus <strong>Saksan</strong> lämmönkulutuksesta oli alle prosentin, mutta osuus voi nousta 30<br />
prosenttiin vuonna 2050.<br />
Aurinkolämpökeräinten yhteenlaskettu pinta-ala oli 11,3 miljoonaa neliömetriä vuoden<br />
2008 lopussa. Vuoden 2008 aikana uusia keräimiä asennettiin 2,1 miljoonan neliömetrin<br />
verran ja voimaloiden määrä kasvoi 210 000:lla.<br />
Aurinkolämpösegmentissä toimi noin 5000 yritystä vuoden 2008 lopussa. Luku pitää<br />
valmistajien ohella sisällään asentajat. Alalla toimi noin 25 000 työntekijää vuonna<br />
2008.<br />
<strong>Saksan</strong> aurinkolämpöteknologiayritysten liikevaihto oli 850 miljoonaa euroa vuonna<br />
2007 ja arviolta 1700 miljoonaa euroa vuonna 2008 (luvut ovat loppuasiakkaiden menoja,<br />
ja niihin sisältyvät asennuskustannukset). Liikevaihdon odotetaan kasvavan yli<br />
10 prosenttia vuodessa lähivuosina.<br />
Lähteet: Germany Trade & Invest ja Bundesverband Solarwirtschaft<br />
Ympäristösektori<br />
Jätehuolto<br />
Saksassa kertyi jätettä nettomääräisesti 351,11 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Kun<br />
mukaan otetaan jätteenkäsittelylaitoksissa syntynyt jäte, kertymä oli 386,95 miljoona<br />
tonnia. Eniten syntyi rakennus- ja purkujätettä, 201,84 miljoonaa tonnia. Teollisuus ja<br />
palvelusektori tuottivat 58,49 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyi 47,89 miljoonaa<br />
tonnia, josta kotitalousjätettä oli 41,75 miljoonaa tonnia.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 27 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Jätetase 2007, tuhatta tonnia<br />
Jätelaji<br />
Jätekertymä<br />
Käsittely<br />
josta:<br />
Hyödyntäminen<br />
josta:<br />
yhteensä<br />
(Beseitigung)<br />
yhteensä<br />
Läjitys Poltto Loppusijoitus<br />
(Verwertung)<br />
yhteensä<br />
Energiahyödyn-<br />
Hyödyntäminen<br />
esim.<br />
täminen<br />
raaka-<br />
kaatop.<br />
aineena<br />
Yhdyskuntajäte<br />
yhteensä<br />
47 887 12 099 299 9 960 1 840 35 789 5 525 30 264<br />
-kotitalousjäte 41 750 9 625 123 7 949 1 553 32 124 4 752 27 372<br />
-muu yhdyskuntajäte<br />
Kaivos- ja louhintajäte<br />
Teollisuus- ja<br />
kaupallinen jäte<br />
Rakennus- ja<br />
purkujäte<br />
6 138 2 473 176 2 011 287 3 665 772 2 892<br />
42 891 42 891 42 891 - - - - -<br />
58 491 11 093 6 811 2 504 1 778 47 398 8 279 39 119<br />
201 842 24 935 23 428 136 1 372 176 907 1 036 175 870<br />
Yhteensä, netto 351 111 91 018 73 428 12 599 4 990 260 093 14 840 245 253<br />
Jätteenkäsittelylaitosten<br />
tuottama<br />
jäte<br />
Jätekertymä<br />
yhteensä<br />
35 835 8 755 5 526 2 156 1 073 27 079 7 069 20 010<br />
386 946 99 773 78 955 14 755 6 063 287 173 21 910 265 263<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt, kesäkuu 2009<br />
Jätteiden hyödyntämisaste oli 74 prosenttia vuonna 2007. Luku on korkea maailmanlaajuisessa<br />
vertailussa. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 75 prosenttia vuonna<br />
2007, teollisuus- ja palvelusektorin jätteestä 81 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä<br />
88 prosenttia. Kaivosteollisuuden jäte tosin vain käsiteltiin läjittelemällä.<br />
Saksassa oli 8398 jätteenkäsittelylaitosta vuonna 2006. (Luvussa ei ole mukana jätteiden<br />
lajittelu- ja purkulaitoksia.) Ne käsittelivät jätettä 154,67 miljoonaa tonnia, josta<br />
80,55 miljoonaa tonnia siirrettiin edelleen muihin laitoksiin. Kaikista jätteenkäsittelylaitoksista<br />
oli kaatopaikkoja 1740 kappaletta. Kaatopaikoille vietiin jätettä 38,73 miljoonaa<br />
tonnia vuonna 2006.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 28 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Vesihuolto<br />
Saksassa on runsaasti vettä. Vesipulia ilmenee joskus, mutta ne ovat alueellisia ja<br />
kausittaisia. Luonnolliset vesivarannot ovat noin 182 miljardia kuutiometriä vuodessa.<br />
Julkisten vesilaitosten ja muiden toimijoiden vedenotto oli alustavien laskelmien mukaan<br />
32 301 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2007. Julkiset vesilaitokset ottivat ja puhdistivat<br />
vettä 5 128 miljoonaa kuutiometriä ja muut organisaatiot (ennen kaikkea lämpövoimalat<br />
ja teollisuusyritykset) 27 174 miljoonaa kuutiometriä.<br />
Saksassa oli 5043 julkista vesilaitosta/vesihuoltoyritystä (Wasserversorgungsunternehmen)<br />
vuonna 2004. Niillä oli yhteensä 13810 vedenottolaitosta, jotka käsittelivät<br />
5,37 miljardia kuutiometriä vettä. Pohjavettä hyödynnettiin 3,52 miljardia, lähdevettä<br />
0,44 miljardia, suodatettua (Uferfiltrat) ja rikastettua pohjavettä 0,71 miljardia sekä joki-,<br />
järvi- ja patovettä 0,74 miljardia kuutiometriä.<br />
<strong>Saksan</strong> 82,50 miljoonasta asukkaasta 81,81 miljoonaa oli kytketty julkiseen vesiverkkoon<br />
vuoden 2004 lopussa. Vuonna 2004 loppukäyttäjien vedenkulutus oli 4,73 miljardia<br />
kuutiometriä, josta kotitalouksien ja pienten yritysten kulutus oli 3,75 miljardia<br />
kuutiometriä.<br />
Kotitalouksien vedenkulutus asukasta ja päivää kohti oli 126 litraa vuonna 2006 ja arviolta<br />
124 litraa vuonna 2007. Vedenkulutus laski 14 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen<br />
2006. Syitä ovat kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen ja kodinkoneiden kulutuksen<br />
vähentyminen. <strong>Saksan</strong> kotitalouksien vedenkulutus henkeä kohti on teollisuusmaiden<br />
alhaisin Belgian jälkeen.<br />
Jätevesihuolto<br />
<strong>Saksan</strong> julkiset vesilaitokset ja muut toimijat johtivat vesistöihin yhteensä 39 096 miljoonaa<br />
kuutiometriä jätevettä vuonna 2007. Julkisten vesilaitosten osuus oli 10 071<br />
miljoonaa ja muiden organisaatioiden (ennen kaikkea lämpövoimaloiden ja teollisuusyritysten)<br />
osuus 29 025 miljoonaa kuutiometriä. Vesistöihin johdettiin käsiteltyä jätevettä<br />
yhteensä 11 128 miljoonaa ja käsittelemättöntä jätevettä 25 679 miljoonaa kuutiometriä.<br />
Julkiset vesilaitokset käsittelivät saamansa jätevedet lähes täysin, mutta<br />
lämpövoimaloiden ja teollisuusyritysten osalta tilanne oli heikompi.<br />
Metsäsektori<br />
Metsätalous<br />
Suurin osa <strong>Saksan</strong> metsävaroista on keskittynyt maan eteläosiin, erityisesti Baijerin ja<br />
Baden-Württembergin osavaltioihin. Yleisin puulaji on kuusi. Suurin osa metsistä kuuluu<br />
kunnille tai osavaltioille ja on julkisten metsänhoitoyhtiöiden hoidossa. Saksa on<br />
Euroopan neljänneksi suurin puutavaran tuottaja, mutta joutuu silti tuomaan huomattavan<br />
paljon puuta.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 29 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Metsänhakkuut vuonna 2008, tuhatta kuutiota ilman puunkuoria<br />
Metsät yhteensä Josta:<br />
Liittovaltion metsät Osavaltioiden m.<br />
Kaikki puulajit 55 367 1 114 17 879<br />
Josta:<br />
Kuusi, jalokuusi, douglaskuusi 31 576 281 9 827<br />
-runkopuu, pölkyt 22 204 159 7 411<br />
-teollisuuspuu 5 043 102 1 504<br />
Mänty ja lehtikuusi 11 177 632 3 538<br />
-runkopuu, pölkyt 5 192 239 1 837<br />
-teollisuuspuu 4 201 345 1 334<br />
-Tammi, punatammi 2 089 45 695<br />
-runkopuu, pölkyt 809 13 258<br />
-teollisuuspuu 382 15 148<br />
Pyökki ja muut lehtipuut 10 525 156 3 818<br />
-runkopuu, pölkyt 3 035 18 1 158<br />
-teollisuuspuu 3 030 81 1 256<br />
Lähde: Statistisches Bundesamt<br />
Paperiteollisuus<br />
<strong>Saksan</strong> paperiteollisuuden liikevaihto oli 14,87 miljardia euroa vuonna 2008, prosentin<br />
pienempi kuin edellisvuonna. Yrityksiä oli keskimäärin 182 kpl vuonna 2008. Ne<br />
valmistivat 22,85 miljoonaa tonnia paperia, kartonkia ja pahvia. Volyymi väheni kaksi<br />
prosenttia edellisvuodesta. Tuotteita myytiin 22,97 miljoonaa tonnia vuonna 2008.<br />
Myynti laski 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Saksassa valmistettiin paperia enemmän<br />
kuin muissa Euroopan maissa, ja maailmanlaajuisessa vertailussa hävittiin vain Yhdysvalloille,<br />
Kiinalle ja Japanille. <strong>Saksan</strong> paperiteollisuuden investontien arvo oli 460<br />
miljoonaa euroa vuonna 2008. Viimeisten kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin selvästi.<br />
Paperiteollisuus työllisti 43 400 henkeä.<br />
Tuotanto- ja myynti vuonna 2009, tuhatta tonnia<br />
Tuotanto<br />
Myynti<br />
Paperi, kartonki ja pahvi yhteensä 22 848 22 974<br />
Graafinen paperi 10 585 10 704<br />
Pakkauspaperi, -kartonki ja -pahvi 9 356 9 345<br />
Pehmopaperit 1 405 1 420<br />
Tekniset ja erikoispaperit ja -pahvit 1 502 1 505<br />
Lähde: Verband Deutscher Papierfabriken<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 30 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Painoteollisuus<br />
Painoteollisuuden liikevaihto oli 23,34 miljardia euroa vuonna 2008. Vähintään 50<br />
hengen yritysten liikevaihto oli 14,46 miljardia euroa, josta viennistä tuli 2,11 miljardia<br />
euroa. Painoteollisuudessa toimi 10 710 yritystä vuonna 2008. Yritysten keskikoko on<br />
pieni: mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää) oli 7482 kpl ja 10–19 työntekijän yrityksiä<br />
1405 kpl. Vain kolmessa yrityksessä oli vähintään tuhat työntekijää. Sosiaaliturvan piirissä<br />
olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli 172 710. Vähintään 50 työntekijän yritysten<br />
työntekijämäärä oli 89 821.<br />
Vähintään 20 työntekijän painoteollisuusyritykset tekivät investointeja 853 miljoonan<br />
euron arvosta vuonna 2008. Investoinnit työntekijää kohti olivat 7437 euroa.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 31 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Life sciences ja elintarvikesektori<br />
Toimialavastaava Niina Touré niina.toure@finpro.fi, puh: 0204 695 356<br />
Terveydenhuoltosektori muodostaa 11,3 % BKT:stä.<br />
Liikevaihdot vuonna 2007: lääketeollisuus 31.15 miljardia euroa, lääkintälaitteet<br />
17.3 miljardia euroa<br />
Vienti vuonna 2007: lääkintälaitteet 64 %, lääketeollisuus 56 %<br />
Terveydenhuoltosektori työllistää 4,3 miljoonaa henkilöä.<br />
Saksassa on 21 500 apteekkia, 3 407 sairaalaa, terveyskeskusta ja muuta sairaanhoitoyksikköä.<br />
Sektorilla toimii 11 000 lääkintälaiteyritystä, 1 045 lääkefirmaa ja 500 biotekniikkafirmaa.<br />
Terveydenhoitopalvelut<br />
<strong>Saksan</strong> terveydenhuoltojärjestelmä on yleisesti ottaen hyvin hajautettu. Järjestelmästä<br />
päävastuussa ovat ns. korporatiiviset toimijat, eli sairauskassat. Noin 90 prosenttia<br />
saksalaisista on kassojen jäseniä. Työntekijät, jotka ansaitsevat maksimissaan<br />
47 700 euroa, on pakko kuulua sairauskassaan, muille se on vapaaehtoista. Yksityiset<br />
vakuutukset korvaavat 9 prosenttia saksalaisten terveydenhuoltokuluista.<br />
Terveydenhoitopalvelut keskittyvät suurelta osin ihmisten vanhenemiseen liittyviin sairauksiin.<br />
Vanhusten kohdalla myös palveluasumiseen sekä tehostettuun kotihoitoon<br />
pyritään satsaamaan.<br />
Yksi huomionarvoinen erityispiirre <strong>Saksan</strong> terveydenhuollossa on ennaltaehkäisevän<br />
hoidon suuri merkitys. Joissain tapauksissa potilaat, jotka osallistuvat ennaltaehkäiseviin<br />
hoitojaksoihin, voivat saada korvausta vakuutusyhtiöltä.<br />
Väestön terveystietoisuus on kasvanut ja erään tutkimuksen mukaan jokainen aikuisiässä<br />
oleva saksalainen käyttää 900 euroa vuodessa hyvinvointia edistäviin palveluihin<br />
kuten liikuntaan, ennaltaehkäiseviin lääkärintutkimuksiin, terveysruokaan jne.<br />
Näiden ns. toissijaisten terveydenhuoltomarkkinoiden arvo on noin 600 miljardia euroa.<br />
Markkinat tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille,<br />
joilla on innovatiivisia tuotteita tai ratkaisuja esim. terveyden edistämistä tukeviin<br />
laitteisiin ja järjestelmiin.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 32 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet)<br />
<strong>Saksan</strong> lääkintälaitemarkkinat ovat Euroopan suurimmat.<br />
11 000 firmaa<br />
Tutkimus- ja kehitystyöhön panostetaan.<br />
Uusia telelääketieteen sovelluksia ollaan ottamassa käyttöön.<br />
Noin 64 prosenttia lääkintälaitteista viedään ulkomaille<br />
<strong>Saksan</strong> lääkintälaitteiden markkinat ovat Euroopan suurimmat ja maailman kolmanneksi<br />
suurimmat. Vuonna 2007 sektorin liikevaihto oli 17,3 miljardia euroa, 7 prosenttia<br />
enemmän kuin edellisvuonna. Lääkintälaitemarkkinat on kasvanut tasaisesti 7 prosentin<br />
vuosivauhdilla viimeisten 10 vuoden aikana.<br />
Saksassa panostetaan voimakkaasti tutkimus- ja kehitystyöhön, joka takaa korkeatasoisia<br />
teknologiaratkaisuja ja palveluita niin ammatinharjoittajille kuin potilaillekin.<br />
Lääkintälaitefirmat käyttävät keskimäärin jopa 9 prosenttia liikevaihdostaan tuotekehitykseen.<br />
Nykyinen demografinen kehitys johtaa siihen, että <strong>Saksan</strong> väestöstä viidesosa on yli<br />
65-vuotiaita vuoteen 2015 mennessä. Tämä tosiasia lisää tarvetta uusille teknologiaratkaisuille<br />
sekä terveydenhuoltopalveluille.<br />
<strong>Saksan</strong> lääkintälaitteiden valmistajat eivät ole kärsinyt taantumasta, koska sairaalat<br />
investoivat uusiin laitteisiin tuntuvan, yli miljardin euron elvytyspaketin turvin. Noin 45<br />
prosenttia menoista suuntautunee terveydenhoidon teknologiaan.<br />
Kotimaiset lääkelaiteyritykset kuten Siemens Medical Solutions, Fresenius Kabl, B.<br />
Braun ja Carl Zeiss Meditec ovat maailmankuuluja. Lukuun ottamatta muutamaa<br />
suurta yritystä suurin osa alan firmoista on keskikokoisia. Saksassa toimii myös reilut<br />
50 monikansallista alan yritystä.<br />
Lääkintälaitteiden ostoprosessi on hajautettu siten, että sairaalat ja lääkärit tekevät itse<br />
ostopäätöksensä. Yliopistolliset ja kunnansairaalat taas tekevät hankintansa julkisten<br />
tarjouskilpailuiden perusteella.<br />
Telelääketiede<br />
Saksalaista terveydenhuoltojärjestelmää on moitittu tiedonkulun puutteesta eri toimijoiden<br />
välillä. Tähän puutteeseen on pyritty löytämään ratkaisuja ja avuksi on otettu<br />
telelääketieteen ratkaisut mm. tietojärjestelmien parantamiseksi. Telelääketieteen<br />
nähdään myös edistävän kustannussäästöjä. Erilaisten e-health-järjestelmien kysynnän<br />
ennustetaan kasvavan vuoden 2006 3,2 miljardista eurosta 9,4 miljardiin euroon<br />
vuoteen 2012 mennessä.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 33 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Deutsche Telekom on ollut erittäin aktiivinen uusien sovellusten kehittämisessä. Sen<br />
kohderyhmiä ovat alan ammattilaiset sairaaloissa ja muissa instituuteissa.<br />
E-health ratkaisuja pyritään viemään myös kotihoitoon tukemaan vanhusten itsenäistä<br />
asumista.<br />
Suomalaisilla yrityksillä on vankka osaaminen telelääketieteessä, ja yhteistyömahdollisuuksia<br />
voisi löytyä <strong>Saksan</strong> markkinoilla esim. paikallisten palveluntuottajien kanssa.<br />
Bioteknologia ja lääkkeet<br />
Vuonna 2008 markkinan kokonaisarvo oli 40,6 miljardia euroa, vuonna 2013 sen<br />
ennustetaan olevan 48,6 miljardia euroa.<br />
1 045 lääkevalmistajaa<br />
Vuonna 2007 biotekniikka-alan liikevaihto oli yli 2 miljardia euroa.<br />
501 bioteknologiayritystä<br />
Yksi Euroopan johtavista bioteknologiamaista<br />
Lääketeollisuus<br />
Saksa on Euroopan lääketeollisuuden johtava tutkimus- ja tuotanto keskus. Se on viidenneksi<br />
tärkein lääkkeiden valmistaja koko maailmassa. Lääketeollisuus onkin yksi<br />
<strong>Saksan</strong> tärkeimmistä teollisuudenaloista. Maailman talouskriisistä huolimatta se kasvoi<br />
vuonna 2008 9 prosenttia.<br />
<strong>Saksan</strong> valtteja ovat mm. korkeatasoinen työvoima sekä voimakas kehitys- ja tutkimustyö.<br />
Muita vahvuuksia ovat hyvä sijainti ja infrastruktuuri. Lääketeollisuus hyötyy<br />
myös suurista kone- ja pakkausteollisuuden valmistajista. Yliopistot ja tutkimuslaitokset<br />
ovat omalta osaltaan voimakkaasti mukana alan kehittämisessä ja satsaavat paljon<br />
tieteellisiin tutkimuksiin.<br />
Toimijat ovat sekä pieniä perheyrityksiä että suuria monikansallisia ryhmiä kuten<br />
Bayer Schering Pharma, Boehringer Ingelheim ja Merck KgaA.<br />
Perinteisten lääkevalmisteiden lisäksi luonnonlääkkeillä on suuri merkitys <strong>Saksan</strong><br />
markkinoilla. Homeopaattiset tuotteet kasvattavat huimasti suosiotaan varsinkin itsehoidossa.<br />
Bioteknologia<br />
Saksa kuuluu Euroopan tärkeimpien bioteknologian tuottajamaiden joukkoon. Monet<br />
kaupungit ja maakunnat tarjoavat erilaisia kannustimia sektorilla toimivien yritysten<br />
houkuttelemiseksi alueilleen. Suurin keskittymä on kehittynyt Bavarian alueelle. Sinne<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 34 (44)<br />
Juha Wilén<br />
on asettunut reilusti yli 90 yritystä. Myös Baden-Württemberg alueella on yli 77 firmaa<br />
ja North Rhine-Westphaliassa 55 firmaa.<br />
<strong>Saksan</strong> bioteknologian keskittymät<br />
Maatalous- ja elintarvikesektori<br />
Noin 85 prosenttia bioteknologia-alan yrityksistä on kooltaan pieniä ja keskisuuria, eli<br />
niissä on alle 50 työntekijää. Vain 7 prosenttia kaikista yrityksistä työllistää enemmän<br />
kuin 100 henkilöä. Saksassa on kolmasosa koko Euroopan bioteknologia-alan työntekijöistä.<br />
Tunnetuimpia toimijoita ovat mm. Eppendorf AG, Qiagen GmbH, November AG, Evotech,<br />
MWGBiotech.<br />
Pääosin saksalaisfirmat toimivat terapeutiikan, diagnostiikan, bioinformatiikan ja proteomiikan<br />
saroilla. Terapeutiikan tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea tartuntatauteihin.<br />
Yli 40 prosenttia <strong>Saksan</strong> bioteknologiafirmoista kehittää uusia lääkkeitä.<br />
Vuonna 2007 127 lääkettä oli kliinisissä tutkimuksissa.<br />
Maatalous<br />
Maa-, metsä- ja kalatalouden bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä<br />
välikulutuksella) oli 19,57 miljardia euroa vuonna 2008 käyvin hinnoin<br />
laskettuna.<br />
Saksassa oli n. 370 800 maataloutta harjoittavaa yritystä vuonna 2007.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 35 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Yritysten käytössä oli 16,95 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata vuonna 2007,<br />
josta 11,88 miljoonaa hehtaaria peltoa.<br />
<strong>Saksan</strong> tärkeimmät maatalousalueet ovat Baijeri, Baden-Württemberg, Ala-Saksi ja<br />
Nordrhein-Westfalen. Kaikilta näiltä alueilta saadaan monenlaisia maataloustuotteita,<br />
kuten viljoja, maitotuotteita, hedelmiä ja vihanneksia. Vuonna 2007 viljasato oli 40,63<br />
miljoonaa tonnia, perunasato 11,64 miljoonaa tonnia ja sokerijuurikassato 25,14 miljoonaa<br />
tonnia. Markkinavaihtoon tulevia hedelmiä, kirsikoita ja mansikoita saatiin 1,25<br />
miljoonaa tonnia. Saksassa oli 27,1 miljoonaa sikaa ja 12,7 miljoonaa nautaa vuonna<br />
2007, joista maidontuotantoon tarkoitettuja lehmiä oli 4,1 miljoonaa yksilöä. Maitoa<br />
tuotetaan vuosittain noin 28,40 miljoonaa tonnia vuodessa.<br />
Tunnetuimmat viinintuotantoalueet ovat Reinin ja Moselin laaksot.<br />
Elintarvikesektori<br />
<strong>Saksan</strong> elintarvikeomavaraisuus on noin 75 prosenttia.<br />
Kuluttajien ravintotietoisuus ja kulutustottumukset ovat muuttumassa.<br />
Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut.<br />
Elintarvikkeiden valmistus kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Kotimaisen tuotannon<br />
ohella tuonti on kasvanut selvästi. Maahan tuodaan etenkin niitä tuotteita, jotka eivät<br />
<strong>Saksan</strong> ilmastossa kasva tai ainoastaan korkein kustannuksin. Näihin kuuluvat erityisesti<br />
hedelmät; myös vihanneksia, marjoja ja sieniä tuodaan paljon.<br />
Elintarviketeollisuutta ja -markkinoita ovat viime vuosina säädelleet kuluttajien uudet<br />
ravintotottumukset. Ravintotietämyksen myötä kuluttajat haluavat syödä terveellisesti.<br />
Lihan ja rasvan kulutus on laskenut, kun taas vähäkaloristen tuotteiden ja alkoholittomien<br />
juomien kulutus on noussut. Perunasta ja leivästä saatavaa tärkkelystä ja kuitua<br />
arvostetaan. Vollwert-tuotteiden, kuten täysjyvätuotteiden, kysyntä on merkittävää.<br />
Lähes kaikki elintarvikkeiden vähittäiskaupat ovat nykyisin kiinnostuneita luomutuotteista.<br />
Niiden kuluttajat ovat tavallisesti suurkaupunkilaisia, nuorempiin ikäluokkiin<br />
kuuluvia ja hyvätuloisia ihmisiä. Kotimainen luomuraaka-aineiden tarjonta on viime<br />
vuosina kasvanut nopeasti suhteessa kysynnän kehitykseen. Suomalaisten kannattanee<br />
viedä raaka-aineiden sijaan valmiiksi jalostettuja tuotteita. Melko monilla saksalaisilla<br />
on hyvä mielikuva Suomen puhtaasta luonnosta<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 36 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Tieto- ja viestintätekniikka<br />
Toimialavastaava Eeva Nuutinen, eeva.nuutinen@finpro.fi, puh. 020 469 5317<br />
Verkot ja laitteet<br />
Tietotoliikennealan ja sähköisen viestinnän kehityksestä ja sääntelystä vastaavat<br />
Bundesministerium für Wirtshaft und Arbeit (BMVA) ja Bundesnetzagentur für Elektrizität,<br />
Gas, Telekommunikation, Post und Eisenbahnen (BnetzA).<br />
<strong>Saksan</strong> tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2007–2011<br />
2007 2008 2009e 2010e 2011e<br />
Matkapuhelinliittymät<br />
97 107 116 124 131<br />
(milj.kpl)<br />
Kiinteät linjat (per 100<br />
46 44 43,5 43 42<br />
henkeä)<br />
Matkapuhelinliittymät (per 117 129 141 150 159<br />
100 henkeä)<br />
3G-markkinan osuus<br />
9 11 13 14 16<br />
matkapuhelinmarkkinoista<br />
(%)<br />
Laajakaistaliittymät (per 24 28 32 36 40<br />
100 henkeä)<br />
Lähde: Business Monitor International<br />
<strong>Saksan</strong> tietoliikennemarkkinat ovat Euroopan suurimmat ja tekniikaltaan erittäin kehittyneet.<br />
Koko ICT-sektorin arvo oli 133,3 miljardia euroa vuonna 2008. Ala on jakautunut<br />
neljään segmenttiin: tietoliikenne (66,1 mrd. EUR), IT-palvelut (35), IT-koneet ja<br />
laitteet (19,5) ja ohjelmistot (15,4). <strong>Saksan</strong> ohjelmistoala on yksi maailman johtavista<br />
ohjelmistojen ja ratkaisujen viejistä. ICT-alalla toimii noin 72 000 yritystä, joista yli 90<br />
prosenttia on ohjelmistojen ja IT-palveluiden tuottajia. Saksassa on parhaillaan kehittymässä<br />
erittäin vahvaa osaamista tuotekehityksessä, systeemiarkkitehtuurissa ja<br />
systeemi-integraatiossa.<br />
Internetin käyttöaste on EU:n keskiarvoa selvästi korkeampi, joskin laajakaistan käyttö<br />
on muita maita vähäisempää. Langattoman matkaviestinnän suosio on kasvanut<br />
nopeasti, ja matkapuhelinpenetraatio on reilusti yli 100 prosenttia. Operaattoreiden<br />
välinen kilpailu on kovaa ja korkea penetraatioaste pakottaa etsimään yhä uusia ansaintamalleja.<br />
Deutsche Telekom lukuisine tytäryhtiöineen on markkinajohtaja, muita<br />
merkittäviä operaattoreita ovat O2 (Telefonica), E-Plus (KPN) ja Vodafone Deutschland.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 37 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Matkapuhelinmarkkinat<br />
Verkko-operaattorit ja markkinaosuudet vuoden 2008 lopussa<br />
operaattori liittymät (milj.) markkinaosuus %<br />
T-Mobile (Deutsche Telekom) 39 36,4<br />
Vodafone 36,2 33,7<br />
E-Plus 17,8 16,6<br />
O2 14,3 13,3<br />
yhteensä 107,3<br />
Lähde: Business Monitor International<br />
Verkko-operaattoreiden lisäksi Saksassa toimii suuri joukko virtuaalioperaattoreita.<br />
Saksalaisen käytännön mukaan verkko-operaattorit ilmoittavat verkoissaan toimivien<br />
virtuaalioperaattoreiden liittymämäärät omissa tilastoissaan. Suurimpia virtuaalioperaattoreita<br />
ovat Drillisch, freenet AG/debitel, HanseNet, United Internet, ruokaketju<br />
Aldi, kahvilaketju Tchibo ja Ay Yildiz, joka on suunnattu turkkilaiselle yhteisölle. Virtuaalioperaattoreiden<br />
suuri määrä on viime aikoina herättänyt huolta niiden liiketoiminnan<br />
kannattavuudesta. Suurin osa <strong>Saksan</strong> prepaid-markkinoista on syntynyt virtuaalioperaattoreiden<br />
ympärille.<br />
Verkko-operaattoreiden liittymäkannan kasvu on hidastunut tai jopa pienentynyt nykyisessä<br />
taloustilanteessa. Reilusti yli 100 prosentin penetraatioastetta on selitety<br />
runsaalla ei-aktiivisten prepaid-liittymien määrällä ja sillä, että monella asiakkaalla on<br />
lukuisia SIM-kortteja.<br />
3G<br />
Ensimmäisenä 3G-verkon ja palvelut toi Vodafone vuonna 2004. Yhtiö on edelleen<br />
suurin 3G-operaattori. Lisenssi on seitsemällä operaattorilla: Vodafone, O2, T-Mobile,<br />
E-Plus, Group3G ja MobilCom. Markkinoiden kokoa on vaikea arvioida, sillä yritykset<br />
eivät julkista verrannollista tietoa tilaajistaan.<br />
Investoinnit 3G-verkkoihin jatkuvat. Kaikki neljä pääverkko-operaattoria pyrkivät kehittämään<br />
ja laajentamaan verkkojaan edelleen.<br />
Mobiilipalvelut<br />
Mobiilit datapalvelut ovat voimakkaimmin kasvava tietoliikennealan markkinasegmentti,<br />
ja langattoman internetin kehityksessä on datapalveluille tärkeä rooli. Vuoteen<br />
2012 mennessä niiden arvon odotetaan nousevan kuuteen miljardiin euroon. Mobiili-<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 38 (44)<br />
Juha Wilén<br />
viihteen ennustetaan kasvavan 740 miljoonaan euroon vuoteeen 2012 mennessä.<br />
Mobiilimainonnan arvoksi ennustetaan 300 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä.<br />
Internet<br />
<strong>Saksan</strong> laajakaistamarkkinoiden kasvu on hidastunut vuoden 2008 lopussa ja vuonna<br />
2009. Syy voi olla heikko talouskasvu ja se, että kuluttajat odottavat nopeampia langattomia<br />
yhteyksiä ja nykyistä kiinnostavimpia palveluita. Tämän hetken tilanteesta<br />
huolimatta laajakaistamarkkinat ovat <strong>Saksan</strong> tietoliikennealan yksi voimakkaimman<br />
kasvun kohteista.<br />
Ohjelmistot<br />
Ohjelmistoteollisuuden arvo oli 15 miljardia euroa vuonna 2008. Maassa toimii noin<br />
33 000 ohjelmistoalan yritystä, joiden keskimäärinen vuotuinen myynti on noin<br />
100 000 euroa.<br />
Suurimmat investointi- ja kehitysalueet ovat seuraavan sukupolven ERP-paketit,<br />
avoimet ohjelmistot sekä SaaS ja SOA. Merkillepantavaa saksalaisessa ohjelmistoalassa<br />
ovat pk-yritysten suuri määrä ja pitkälle erikoistuneet paikalliset toimittajat.<br />
Tietotekniset palvelut<br />
<strong>Saksan</strong> IT-palveluiden markkinat ovat EU:n toiseksi suurimmat. Niiden arvo oli 32,8<br />
miljardia euroa vuonna 2008. Kaksi suurinta IT-palveluiden segmenttiä ovat projektit<br />
ja erilaiset outsourcing-palvelut.<br />
Alan kasvua vetävät suurten saksalaisten yritysten IT-yhtiöt, pk-yritykset sekä ulkoistamispalveluiden<br />
voimakas kysynnän kasvu. Yhä useammin isot asiakkaat tekevät ITpalveluista<br />
räätälöityjä sopimuksia erikoistuneiden toimittajien kanssa.<br />
Digitaalinen media<br />
<strong>Saksan</strong> pelialan odotetaan kasvavan 2,5 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä.<br />
Vuonna 2008 peliala tuotti 2,5 miljardia euroa, kasvua oli edellisestä vuodesta kahdeksan<br />
prosenttia.<br />
Saksa on Euroopan suurin verkkopelien markkina-alue. Sen arvo oli 450 miljardia euroa,<br />
35,2 prosenttia koko Euroopan myynnistä vuonna 2008. Perinteisten tietokonepelien<br />
ja konsoleiden rinnalle ovat nousemassa mm. mobiilipelit ja kannettavat konsolit.<br />
Verkkopelaamisen vuosikasvuksi ajanjaksolla 2005–2010 on arvioitu jopa 16,4<br />
prosenttia.<br />
Peliala työllistää yli 15 000 työntekijää. Maassa toimii yli 200 pelien kehittämiseen erikoistunutta<br />
yritystä.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 39 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Palvelusektori<br />
Toimialavastaava Sonja Antell, sonja.antell@finpro.fi<br />
Kaikkien palveluiden bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella)<br />
oli 1541,77 miljardia euroa vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna.<br />
Palveluiden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä oli 69,0 prosenttia.<br />
Kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liikenteen, varastoinnin ja viestinnän<br />
arvonlisäys oli 399,83 miljardia euroa vuonna 2008.<br />
Rahoitus-, kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalveluiden arvonlisäys oli 655,04 miljardia<br />
euroa.<br />
Muiden yksityisten sekä julkisten palveluiden arvonlisäys oli 486,90 miljardia euroa.<br />
<strong>Saksan</strong> matkailusektori on vakaa, joskin talouskriisillä on ollut jonkin verran vaikutusta<br />
myös siihen.<br />
Kauppa<br />
Moottoriajoneuvokaupan ja huoltamoiden liikevaihto oli <strong>Saksan</strong> tilastokeskuksen mukaan<br />
196,88 miljardia euroa vuonna 2006.<br />
Tukkukaupan ja kaupanvälityksen liikevaihto oli <strong>Saksan</strong> tilastokeskuksen mukaan<br />
775,78 miljardia euroa vuonna 2006.<br />
Maataloustuotteiden tukkukaupan liikevaihto oli 39,62 miljardia euroa, elintarvikkeiden,<br />
juomien ja tupakkatuotteiden 130,77 miljardia, muiden kulutustavaroiden 179,49<br />
miljardia, yritysten tarvitsemien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden sekä romumateriaalin<br />
278,95 miljardia, koneiden ja laitteiden 93,90 miljardia ja muun tukkukaupan<br />
47,76 miljardia euroa vuonna 2006.<br />
Vähittäiskaupan liikevaihto oli tilastokeskuksen mukaan 380,17 miljardia euroa vuonna<br />
2006. Euromonitorin mukaan liikevaihto kasvoi 389,46 miljardiin euroon vuonna<br />
2007.<br />
<strong>Saksan</strong> suurimmat vähittäiskauppaa harjoittavat yritykset olivat Euromonitorin mukaan<br />
1) Edeka Zentrale AG & Co KG, 2) Lidl & Schwarz Gruppe ja 3) Aldi Group<br />
vuonna 2008. Jokaisen markkinaosuus jäi Euromonitorin mukaan selvästi 10 prosentin<br />
alapuolelle. Kymmenen suurinta yritystä on kaikki saksalaisia.<br />
Suurimmat vähittäismyyntiyritykset v. 2008, osuus koko myynnistä<br />
Yritys %<br />
Edeka Zentrale AG & Co KG 7,3<br />
Lidl & Schwarz Gruppe 6,4<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 40 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Aldi Group 6,1<br />
Rewe Group 5,6<br />
Metro Group 4,9<br />
Tengelmann 2,6<br />
KarstadtQuelle AG 2,3 (2007)<br />
Schlecker AG 1,5 (2007)<br />
Otto GmbH & Co KG 1,2 (2007)<br />
Lähde: Euromonitor<br />
Rahoitus- ja vakuutustoiminta<br />
Saksassa toimivien pankkien yhteenlaskettu tase (ilman Bundesbankia) oli<br />
7956,39 miljardia euroa vuoden 2008 joulukuussa.<br />
Liikepankit ovat heterogeeninen pankkiryhmä. Ryhmä pitää sisällään viisi suurpankkia,<br />
alueelliset pankit (ml. yksityiset pankkiiriliikkeet) ja ulkomaisten pankkien<br />
sivukonttorit.<br />
Liikepankkien toiminnan fokus eroaa toisistaan huomattavastikin. Myös viisi suurpankkia<br />
on keskenään erilaisia.<br />
Viisi suurinta pankkia ovat Bayerische Hypo- und Vereinsbank, Commerzbank,<br />
Deutsche Bank, Postbank ja vakuutusyhtiö Allianzin omistama Dresdner Bank.<br />
<strong>Saksan</strong> suuret liikepankit ovat vahvoja suuryritysten rahoituksessa ja kansainvälisessä<br />
arvopaperikaupassa. Niiden osuus kotitalouksien talletuksista sekä kotitalouksien<br />
ja pk-yritysten luotoista on sitä vastoin pienehkö. Näitä aloja hallitsevat säästökassat.<br />
Alueelliset ja paikalliset pankit ovat merkittäviä toimijoita peruspankkitoiminnassa<br />
Euroon siirtyminen vähensi pankkien valuutanvaihtotuloja. Taatakseen tuottojensa ja<br />
voittojensa kasvun saksalaiset liikepankit ovat lisänneet rahoituspalveluidensa valikoimaa<br />
ja laajentuneet uusiin maihin. Ne hakivat myös entistä tiiviimmin ulkomaisia<br />
yhteistyökumppaneita vuonna 2008 alkaneeseen rahoitussektorin kriisiin saakka. Rahoituskriisi<br />
on vaikeuttanut yksittäisten pankkien pääoman saantia ja edelleen yritysten<br />
ja kotitalouksien luototusta. Alalla on ongelmia ainakin vuoden 2009 loppuun asti.<br />
Pörssi<br />
Saksassa on kahdeksan arvopapereiden markkinapaikkaa. Suurin on Frankfurt am<br />
Mainin Frankfurter Wertpapierbörse (FWB), jota hallinnoi Gruppe Deutsche Börse.<br />
Muut pörssit sijaitsevat Berliinissä ja Bremenissä, Düsseldorfissa, Hampurissa, Hannoverissa,<br />
Münchenissä ja Stuttgartissa.<br />
Frankfurtin pörssissä on eri indeksejä. DAX koostuu markkina-arvoltaan <strong>Saksan</strong> 30<br />
suurimman yhtiön osakkeista. Perinteisten toimialojen yhtiöiden osakkeiden kehitystä<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 41 (44)<br />
Juha Wilén<br />
kuvaa MDAX, jossa on mukana 50 suuryhtiön osaketta. SDAX on klassisen sektorin<br />
blue chip -indeksi, joka kattaa samoin 50 osaketta. TecDAX käsittää 30 suurinta teknologiasektorin<br />
osaketta.<br />
Matkailu<br />
Matkailu on Saksalle tärkeä toimiala. Erityisesti teollisesti vähemmän kehittyneet alueet<br />
sekä teollisuus- ja palvelukeskuksista kaukana olevat alueet ovat riippuvaisia<br />
matkailutuloista.<br />
Vuoden 2008 heinäkuussa Saksassa oli 52 143 majoitusliikettä, joilla oli yhteensä<br />
2,59 miljoonaa vuodepaikkaa.<br />
<strong>Saksan</strong> majoitusliikkeissä kävi 132,96 miljoonaa vierasta vuonna 2008. Määrä kasvoi<br />
runsaat kolme miljoonaa edellisvuodesta. Pysyvästi <strong>Saksan</strong> ulkopuolella asuvia vieraita<br />
oli 24,88 miljoonaa. Määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Luvuissa ei ole mukana<br />
leirintäalueita.<br />
Kaikissa majoitusliikkeissä, ml. leirintäalueilla, koulutus- ja kuntoutuskeskuksissa kirjattiin<br />
369,58 miljoonaa yöpymistä vuonna 2008. Määrä kasvoi vajaat kahdeksan miljoonaa<br />
edellisvuodesta. Pysyvästi <strong>Saksan</strong> ulkopuolella asuvat ihmiset viettivät niissä<br />
56,54 miljoonaa yötä. Määrä kasvoi vajaat kaksi miljoonaa edellisvuodesta.<br />
Tuoreet lukemat yöpymisten määrästä Saksassa tammi-huhtikuussa 2009 osoittavat<br />
kuitenkin kahden prosentin laskua verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2008.<br />
Mitä tulee ulkomaalaisten vierailijoitten yöpymisiin voidaan havaita seitsemän prosentin<br />
alenema verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aiemmin.<br />
Kulttuuri- ja luovat toimialat<br />
Kulttuuritoimesta ja luovista toimialoista on kehittynyt tulevaisuuteen suuntautunut<br />
ja edelleen laajeneva ala, jolla piilee huomattavia työllisyysmahdollisuuksia<br />
Kulttuurin ja luovien toimialojen rahallinen arvo nousi 61 miljardiin euroon, mikä<br />
vastasi 2,6 % BKT:stä (v. 2006)<br />
Vuonna 2007 kulttuurin ja luovien toimialojen tarjoamat työpaikat työllistivät noin<br />
970 000 työntekijää<br />
Musiikki ja teatteri<br />
<strong>Saksan</strong> musiikki- ja teatterielämä on kehittynyt eloisaksi ja monipuoliseksi mm sen<br />
vuoksi, että maan 16 osavaltiolla on kulttuuriautonomia. Saksassa toimii mm. noin<br />
130 korkean tason sinfoniaorkesteria ja yli 300 teatteria.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 42 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Elokuvat<br />
Saksalainen elokuvateollisuus on menestynyt merkittävästi muutaman viime vuoden<br />
aikana. Saksalaisten pitkien elokuvien näytösmäärät maan elokuvateattereiden kokonaistarjonnassa<br />
on kohonnut seitsemästä prosentista 25 prosenttiin. Maineikkaiden<br />
ohjaajien, kuten Fatih Akin, Florian Henckel von Donnersmarck, Tom Tykwer, Caroline<br />
Link ja Doris Dörrie, elokuvat houkuttelevat teattereihin suuria määriä katsojia.<br />
Kuvataide<br />
Uuden ja nuoren sukupolven taiteilijat ovat nostaneet saksalaisen nykytaiteen kansainvälisten<br />
taidepiirien tietouteen. Yksistään Berliinissä asuu ja työskentelee noin<br />
5 000 taiteilijaa ja kaupunkia pidetäänkin Euroopan suurimpana taidekeskuksena,<br />
jossa on arviolta 380 taidegalleriaa. Euroopan mittakaavassa Saksassa järjestetään<br />
eniten erilaisia taidetapahtumia ja alan messuja. Kansainvälisestikin yhtenä merkittävimpänä<br />
taidetapahtumana mainittakoon vuosittainen Kölnin Art Cologne.<br />
Mainonta<br />
Mainontaan kohdistuneilla investoinneilla mitattuna <strong>Saksan</strong> mainosalan arvo on noin<br />
30 miljardia euroa. Tämä kattaa niin televisio-, sanomalehti- kuin sähköisenkin mainonnan.<br />
Arviolta 185 000 henkilöä työskentelee mainosteollisuuden parissa mm.<br />
mainostoimistoissa ja tiedotusvälineteollisuudessa/viestintätoimistoissa. Suurimmat<br />
toimistot ovat sijoittuneet pääasiassa suurin kaupunkeihin kuten Hampuriin, Kölniin ja<br />
Berliiniin.<br />
Muotoilu ja arkkitehtuuri<br />
Saksa on perinteisesti ollut hyvän ja laadukkaan muotoilun maa. Bauhausilaisen<br />
avantgarde tyylisuunnan yksinkertaisuus ja koruttomuus on antanut tilaa nykypäivän<br />
uusille esine- ja huonekalumuotoilun tyylisuunnille ja monipuolisille muotoilusuuntauksille.<br />
Arkkitehtuurista on muodostunut maalle merkittävä vientivaltti. Erityisen pitkälle<br />
on kehitetty luonnonmukaisia ja luonnonvaroja säästävistä rakennustekniikoita.<br />
Tiedotusvälineet ja kustannustoiminta<br />
Yli puolella <strong>Saksan</strong> kotitalouksista on käytössään internetin laajakaistaliittymä. Huolimatta<br />
sähköisen median aiheuttamista muutospaineista, saksalaiset lukevat edelleen<br />
uskollisesti sanomalehtien paperiversioita ja kirjoja. Kustantajat painavat kirjamarkkinoille<br />
noin 95 000 kirjaa vuodessa ja myyvät liki 9 000 uutta lisenssiä ulkomaille.<br />
Leipzigin ja Frankfurtin kirjamessut ovat alan merkittävimmät ammattilaistapahtumat.<br />
Kaiken kaikkiaan viestintäteollisuuden kirjo on erittäin laaja ja käsittää 350 päivittäistä<br />
sanomalehteä, 2 300 aikakausilehteä, 460 radioasemaa, yli 200 televisioasemaa ja<br />
lähes 500 Internet-palvelua. Lehtiala työllistää täysipäiväisesti noin 60 000 henkilöä.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 43 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Tapakulttuuri<br />
Saksalainen liikkeenjohtotyyli on amerikkalaistumisesta huolimatta vielä autoritaarinen<br />
ja hierarkkinen. Saksalaisyritykset toimivat yleensä byrokraattisesti.<br />
Liikeneuvotteluissa on aina teititeltävä ja käytettävä sukunimeä. Myös titteleitä käytetään<br />
enemmän kuin muualla (Herr Doktor jne.). Nimet on painettava mieleen, sillä<br />
niitä toistetaan usein keskustelun aikana.<br />
Saksalaiset pyrkivät yleensä olemaan kohteliaita, he mm. tervehtivät paljon.<br />
Liikeneuvotteluissa oltava aina solmio, yhdistelmäpuku käy mutta kokopuku on parempi.<br />
Saksalaiset puhuvat usein toisten päälle, puheenvuoro on otettava määrätietoisesti<br />
mutta kohteliaasti takaisin.<br />
Useat saksalaiset liikemiehet puhuvat englantia. Jos mahdollista, kannattaa puhua<br />
saksaa, sillä täysin luonteva ilmapiiri syntyy vain, jos vieras puhuu isäntien kieltä.<br />
Täsmällisyys on ehdoton vaatimus. Sovituista tapaamisista ei pidä myöhästyä.<br />
Ensimmäisessä liiketapaamisessa vaihdetaan aina käyntikortit.<br />
Kaikissa liikekeskustelussa on hallittava asiansa täydellisesti. Esitystavan on oltava<br />
muodollinen ja esityksen hyvin jaoteltu.<br />
Kaikkiin yhteydenottoihin on vastattava. Lisätietoja on aina annettava pyydettäessä.<br />
Jos se ei ole mahdollista, siitä on ilmoitettava.<br />
Kun menee ravintolaan illalla uuden saksalaisen liikekumppanin kanssa, tulee välttää<br />
keskustelua perheasioista, liikeasioista ja toisesta maailmansodasta.<br />
Palveluhenkilökuntaa kohtaan on käyttäydyttävä määrätietoisesti mutta kohteliaaksi.<br />
Miestarjoilija on Saksassa Herr Ober, naistarjoilija Fräulein.<br />
Saksalaisten suosimia harrastuksia ovat jalkapallo, tennis, laskettelu ja golf. Myös<br />
kulttuuriharrastukset ja matkustaminen ovat suosittuja. Saksalaiset ovat eräs maailman<br />
eniten matkustelevista kansoista.<br />
Enemmistö saksalaisista on kristittyjä. Pohjoisen valtauskonto on luterilaisuus, eteläosien<br />
katolisuus.<br />
Ympäristöasioita pidetään Saksassa tärkeinä.<br />
Suomalaisiin suhtaudutaan liikemaailmassa yleensä myönteisesti.<br />
Saksalaiset ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta.<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
<strong>Saksan</strong> <strong>maaraportti</strong> 44 (44)<br />
Juha Wilén<br />
Linkkejä<br />
http://www.berlin.de/ (Berliinin viralliset sivut)<br />
http://www.bundesbank.de (<strong>Saksan</strong> keskuspankki)<br />
http://www.bundesfinanzministerium.de/DE/BMF__Startseite/node.html__nnn=true<br />
(<strong>Saksan</strong> valtiovarainministeriö)<br />
http://www.bmvbs.de/ (<strong>Saksan</strong> liikenne-, rakentamis- ja kaupunkisuunnitteluministeriö)<br />
http://www.bmwi.de (<strong>Saksan</strong> talous- ja teknologiaministeriö)<br />
http://www.destatis.de/ (Statistisches Bundesamt, tilastovirasto)<br />
http://www.gtai.de/web_de/startseite (Germany Trade and Invest)<br />
http://www.tlg.de (TLG - liittovaltion itäisessä Saksassa toimiva kiinteistöyhtiö)<br />
<strong>Finpro</strong>n vientikeskuksen yhteystiedot:<br />
<strong>Finpro</strong> Middle Europe, Finnisches Aussenhandelsbüro<br />
Nymphenburger Strasse 20 a<br />
80335 München, DEUTSCHLAND<br />
Puhelin +49 89 542 6470<br />
Telefaksi: +49 89 527 180<br />
Sähköposti: germany(a)finpro.fi<br />
Vientikeskuksen päällikkö on Olli Laaksonlaita<br />
<strong>Finpro</strong><br />
Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland<br />
Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177<br />
info@finpro.fi, www.finpro.fi
Change language