BACH 9.pdf - Pirkkalan seurakunta

urkuteosten
kokonaisesitys
Konserttisarjan osa 9/36
Nummer 9
19.9.2010 klo 19
Pirkkalan kirkossa
(os. Perkiöntie 40)
Liisa Aaltola, urut
Vapaa pääsy.

Johann Sebastian Bachin urkuteosten kokonaisesitys 9/36
19.9.2010 klo 19 Pirkkalan kirkossa
Liisa Aaltola, urut
JOHDANTO
Praeludium in g BWV 535a
RIPPI
Wo soll lich fliehen hin
- Bachin koraalisoinnutus
- urkukoraali BWV 694
Ah, kunne kulkenen, kun tuska sydämen
nyt täyttää syntein tähden Mä minne kurja lähden
Ken mulle alla taivaan, tois avun tähän vaivaan ( virsi 379 vuoden 1938 virsikirjassa)
Es ist das Heil uns kommen her BWV 638
On hyvyydessään Jumala jo meitä armahtanut,
verellä oman Poikansa synnistä puhdistanut.
Ei auta oma ansio, kun uhkaa Herran tuomio.
On armo ainut turva. (virsi 262)
KOLMINAISUUSYLISTYS
Allein Gott in der Höh sei Ehr
- Trio super BWV 664
- canto fermo nel soprano BWV 662
- canto fermo nel tenore BWV 663
Ainoan Herran Jumalan ylistys kiitos olkoon
armonsa tähden avaran, se osaksemme tulkoon.
Me saimme rauhan riemuisan ja ystäväksi Jumalan. Iloitkoon ihmiskunta! (virsi 128)
JUMALAN SANA
Dies sind die heilgen zehn Gebot BWV 635
Nää käskysanaa kymmenen (1938 virsikirjan numero 155)
SAARNA
Durch Adams Fall ist ganz verdebt BWV 637
On turmeltunut ihminen jo Aadamista asti.
On meissä myrkky pahuuden parantumattomasti.
Ei itseään siis yksikään pois orjuudesta osta.
Vain Jumala vain armosta voi nostaa turmiosta. (virsi 264)

Ich ruf zu dir, Herr Jesu Christ BWV 639
Mä huudan Kristus sinua nyt ahdistuksessani.
Mun uskoani vahvista, mua auta tuskissani.
Mun turvata suo hyvyytees, sä armoinen oot aivan myös alla vaivan.
Mua johda totuutees ja hoida tiellä taivaan. (virsi 346)
USKONTUNNUSTUS
Wir glauben all an einen Gott BWV 740
“Me uskomme yhteen Jumalaan” (Nikean uskontunnustus)
LOPPUYLISTYS JA PÄÄTÖS
Praeludium et Fuga in C BWV 545
1600-luvulla vieraannuttiin vähitellen siitä keskiajan ajatuksesta, että musiikki oli tiedettä,
jonka muut osat olivat aritmetiikka, geometria ja tähtitiede. 1700- luvulla vakiintui
siitä mahdollisimman kaukana oleva käsitys, että musiikki oli osa ’Ars Triviumia’ eli kielioppia,
dialektiikkaa ja retoriikkaa, ja näistä varsinkin ’Ars Rhetoricaa eli puhetaitoa.
Matematiikka ei kuitenkaan menettänyt asemaansa muusikoiden mielenkiinnon kohteena
ja keskiaikainen Kabbala, juutalainen Tooran tulkitsemistraditio, johon lukujen mystiikka
oleellisesti kuuluu, oli monen Leipzigissa julkaistun numerosymboliikkaan keskittyvän
teoksen yhtenä innoittajana. Luterilaisuuteen kuuluikin vankka käsitys Jumalasta ”kaiken
mittana ja määränä”, joten matemaattinen puuhastelu musiikillisten labyrinttien kanssa oli
hurskasta ja hyväksyttävää.
Yksinkertaisimmillaan lukusymboliikka tarkoitti, että kullekin aakkoselle annettiin numero:
A=1, B=2 jne. Näin esim. sana Bach saa luvun 14, ja J.S. Bach 41. Tästä kuuluisin esimerkki
lienee Bachin muotokuvassa olevat 14 nappia tai sävelet B-A-C-H monen teoksen
tahdissa 14. Tiettyjen sävelten, kuvioiden, teemojen (tai niiden peilien tai käännösten)
esiintymisen lukumäärällä saattoi olla myös viittaus suoraan johonkin symboliseen lukuun
kuten kolminaisuuteen (3), opetuslapsiin tai Israelin sukukuntiin (12), käskyihin (10), lista
on loputon. Bachin musiikin matemaattisuus ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista. Matemaatikot
ja teoreetikot ovat löytäneet samoja suhdelukuja kuin kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa
Bachin teosten kokonaismuodoista. Ja totta onkin, että monet ihmiset, jotka
eivät arkkitehtuurisista ja matematiikasta ymmärrä teoriassa yhtään mitään (kuten minä),
kokevat Bachin musiikin voimakkaasti loogisen moniulotteisena ja avaruudellisena.
Konsertin aloittavaan G-molli Preludiin BWV 535a kuuluu myös keskeneräinen
fuuga. Bach on tehnyt teoksen uusiksi myöhemmin ja viimeistellyt fuugan, mutta
preludi on siinä sen verran erilainen, että tämän lyhyemmän soittaminen erikseen
on perusteltua.

Olen järjestänyt tämän konsertin yhdeksän koraalia sanajumalanpalveluksen muotoon.
Jumalanpalvelusjärjestys on säilynyt kutakuinkin samanlaisena Bachin ajoista meidän aikaamme.
Koraalit olivat käyttömusiikkia, joten niitä on soitettu tällaisessa järjestyksessä.
Joskaan ei varmasti koskaan tällä kombinaatiolla, koska koraalit ovat monesta eri kokoelmasta.
Allein Gott in der Höh sei Her perustuu Gloria in Excelsis – tekstiin. Jokaiselle kolminaisuuden
persoonalle on oma koraalinsa. Ne tulevat tosin tänään väärässä järjestyksessä;
ensin koraali, jossa sooloääni esiintyy basssossa (Pyhä Henki), sitten sooloääni tenorissa
(Poika), ja kolmannessa soolo sopraanossa (Isä).
Lutherin sanat Dies sind die heilgen zehn gebot- virteen löytyvät vielä edellisestä virsikirjasta,
mutta sävel on jo siinä eri kuin tässä paljon samaa säveltä toistavassa koraalissa.
Bach on käyttänyt toistoa hyväkseen ja tehnyt siitä aiheen joka kulkee kolmessa eri tasossa
limittäin, ja puolestavälistä asti käännettynä. Säestyksenä on nopea kuvio. Vaikutelma
on sama kuin Johannes-passion kuorossa ’Wir dürfen Niemand töten’(Me emme saa tappaa
ketään), jossa juutalaiset vetoavat kymmeneen käskyyn vaatiessaan Pilatusta tappamaan
Jeesuksen. En usko, että tämä on sattumaa. Kaiken yllä on vielä koraalimelodia.
En muista tähän mennessä kokeneeni yhtä montaa epätoivon hetkeä kuin opetellessani
tätä sangen yksinkertaisen näköistä muutaman sekunnin kestävää 20 tahdin pätkää (2
laintaulua, 10 käskyä). Mutta kuten koraalissa, ei raamatunkaan kymmenen käskyn vaikeus
liene ymmärtäminen vaan toteuttaminen.
Kymmenen käskyä-koraalin suorastaan monotonisen yksinkertainen rytmi- ja harmoniamaailma
muodostaa hätkähdyttävän kontrastin Durch Adams Fall ist ganz verdebt –
koraaliin. Adams Fall on suorastaan turmeltuneen kromaattinen ja alkaa laskevalla liikkeellä
(fall tarkoittaa paitsi lankeamista myös putoamista). Jalkion alaspäiset vähennetyt
septimihypyt korostavat vaikutelmaa; vanha kunnon Aatamihan se siinä lankeaa halpaan
ja kadotuksen kuoppaan.
Bachin aikaan uskontunnustus oli tapana laulaa, ei lausua. Wir glauben all in einem
Gott- koraalissa on vielä barokin ajalla harvinainen kaksoisjalkio eli kummallekin jalalle
on itsenäinen jalkioääni normaalin vuorojalkasysteemin sijaan. Ja niin saavat urkurin
kaikki raajat olla yhtä aikaa uskomassa yhteen Jumalaan. Huomaa lopun kaunis kuvio
”odotamme kuolleitten ylösnousemusta ja iankaikkista elämää”.
Tämän yhdeksännen konsertin päätöskappaleen Preludi C-duuri on tietenkin 9/8 tahtilajissa,
joka on kolmijakoisuutta kolmijakoisuuden sisällä. (9 on Pyhän kolminaisuuden luku;
3x 3). Tervetuloa kolmiulotteisen riemun sisälle…
Liisa Aaltola
Seuraava Bach-konsertti 10/36 ”Vater unser” on Isänpäivänä
Pirkkalan kirkossa su 14.11. klo 18.
Bach-konserttien ohjelmat ja muut Pirkkalan kirkossa pidettävät konsertit löytyvät Pirkkalan
seurakunnan sivuilta www.pirkkala.seurakunta.net.