Lapin liitto Lapin kunnat Lapin ympäristökeskus ... - Museovirasto

MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR
28.12.2009 39/004/2009
Lapin liitto
Lapin kunnat
Lapin ympäristökeskus
Lapin maakuntamuseo
Tornionlaakson maakuntamuseo
Saamelaismuseo Siida
Saamelaiskäräjät
VIITE / REFERENS
Museoviraston lausuntopyynnöt 7.10.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 (dnro 9/004/2009)
ASIA / ÄRENDE
VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) LAPIN LIITON ALUEELLA
Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti
merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön
selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt
(RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon
alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 1.3.2009 voimaan
tullut tarkistus).
Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Lapin kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti
merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen
liitteenä.
Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi
maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun
lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin
oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja
-määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa.
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen
Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös
valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa
vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan
inventoinnin tarkistamiseen.
Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva
inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta
näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä
on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena.
Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset
perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty
ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat .
NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi

2(4)
Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit,
kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet.
Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen
kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista
kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on
otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä
kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun
lopulta 1970-luvulle.
Lausuntokierrokset
Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille,
maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle
vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993
julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993
kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa
poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat
päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli
myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400
kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät
vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen.
Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia
kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70%
suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan
luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993-
valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta
pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista
suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185
rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta.
Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia.
Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei
ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005,
jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista
(kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan
kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 §:n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 §:n
mukainen yleinen arviointivelvollisuus.
Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan
kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston
lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta
osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta
maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen
sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet,
samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset
oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt
vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on
mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja
rakennuslain mukainen valitusoikeus.
Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely).
Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3(4)
Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Liitteenä on taulukko Lapin kohteista. Taulukosta ilmenevät mm. Lapista inventointiin otetut uudet kohteet
(65), rajaustarkistukset (42) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (8). Lapin kohteiden yhteenlaskettu
pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 295 km².
Suomen pohjoisimman kulttuuriympäristön saamelaiskulttuurikohteet liittyvät poronhoitoon, vuotuismuuton
kesä- ja talvipaikkoja on Enontekiöllä ja kalastukseen perustuvia Inarinjärven ympäristössä. Teno- ja
Utsjokilaaksoissa on edustavia saamelaiskyliä ja asuinkenttiä, tunturiylängöillä eri-ikäisiä ja eri
materiaaleista rakennettuja poroaitoja. Kolttasaamelaiskylät liittyvät toisen maailmansodan jälkeiseen
asutustoimintaan.
Suomen asutushistorian kannalta merkittävä ilmiö on Kemijoen jokivarsiasutus peräpohjalaisine
lohitaloineen, venevajoineen ja kirkkomaisemineen. Kalastustukikohtia on paitsi jokivarsissa myös
Perämeren saarilla ja erämaajärvillä. Toisen maailmansodan tuhoilta säästyneiden omavaraisten
erämaakylien kuten Pelkosenniemen Suvannon yhtenäinen rakennuskanta periytyy 1800- ja 1900-lukujen
taitteesta.
Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista mainittakoon esimerkiksi Sodankylän vanha
kirkko 1600-luvun lopulta. Utsjoen kirkkomaisema pappiloineen ja kirkkotupineen lukeutuu Suomen
kansallismaisemiin.
Lapin luonnonrikkauksien, malmin, puutavaran ja vesivoiman hyödyntämisestä kertovat Ivalojoen ja
Lemmenjoen kullankaivajayhdyskunnat Inarissa ja Sodankylässä, uitto- ja savottatukikohdat sekä
voimalaitokset yhdyskuntineen. Kemin Karihaaran puunjalostustehdas yhdyskuntineen kuuluu Pohjois-
Suomen teollisuushistorian avainkohteisiin.
Lapin matkailun historiaa ja kehitystä kuvastavat Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset, Tunturi-
Lapin matkailuhotellit sekä uudemmat matkailukeskukset, joista esimerkkinä on Luostoon kelohongasta
rakennettu osa.
Samaa ilmiötä edustavia teemakohteita, jotka ulottuvat usean kunnan tai maakunnan alueelle ovat
esimerkiksi Suomenlahdelta Itä-Lappiin ulottuva Salpalinja ja talvisodan merkittävimmät taistelupaikat,
jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat. Maailmanperintökohteeksi hyväksytty Struven astemittausketju on
koko maan kattava uusi teemakohde. Lapissa on kolme mittausketjun pisteistä Alatornion kirkon tornissa,
Aavasaksan laella Ylitorniossa ja Stuorrahanoaivilla Enontekiöllä.
Liikenteen ja kuljetusten historiasta kertovia kohteita ovat pohjoisimman Lapin postipolut ja kauppareitit,
Pohjanlahden kiertänyt Pohjanmaan rantatie ja Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat. Tiehallinnon
museotie- ja museosiltavalikoimasta Saarenputaan silta Rovaniemellä ja Magneettimäki Inarissa liittyvät
Jäämerentien vaiheisiin. Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat
mm. Hirvaan rautatiepysäkki, Kemin, Koivun ja Muurolan rautatieasemat.
Toisen maailmansodan jälkeistä mittavaa uudelleenrakentamista edustavia kohteita on etenkin Enontekiöllä
ja Rovaniemellä. Rovaniemen, Sallan ja Kemijärven kirkot kuuluvat sodassa tuhoutuneiden tilalle
rakennettuihin. Rovaniemen kaupunkikuvaa hallitsee arkkitehti Alvar Aallon hallinto- ja kulttuurikeskuksen
kokonaissommitelma.
Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien
rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja
tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen
Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme
rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.

4(4)
Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Lapin
tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn.
Pääjohtaja
Paula Purhonen
Osastonjohtaja
Maire Mattinen
LIITTEET
1. Kohdetaulukko: Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
2. Kartta: Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen
huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

LIITE 1
LAPIN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT
Kohdetaulukon lukuohje:
T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa.
RKY93 = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen
kuin RKY93:ssa.
RKY93p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun
valikoimaan
U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston
esityksestä
R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R-
supistettu
Kohdemäärien laskutapa:
Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena.
Teema on laskettu ja kirjattu RKY93:ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun,
U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä
teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne
RKY93, RKY93p, U/la vai U/mv.
LAPPI
Enontekiö
Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen
rakentaminen T U/la
Hetan kirkko U/la
Hetan koulu U/la
Karesuvannon koulu U/la
Palojoensuun koulu U/la
Enontekiön saamelaisasutuksen vuotuismuuton talvija
kesäkylät T RKY93
Kalkujärven kesäkylä U/mv
Näkkälän talvikylä RKY93p
Pöyrisjärven kesäkylä RKY93
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat T RKY93p
Ahdaskurun silta RKY93
Sturmbock-Stellung RKY93p
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Sonkamuotka U/mv
Ruototunturi U/mv
Kilpisjärven matkailuhotelli
U/la
Markkinan kirkonpaikka
U/la
Peltovuoman kylä
RKY93p
Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv
Kaarremarasto U/la
Pihtsusjärvi U/la R+
Seitapaikat T U/la
Näkkälän seita U/la
Struven kolmioketju T U/mv
Stuorrahanoaivi U/mv
Yrjö Kokon Ungelon torppa
U/la

Inari
Kemi
Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat T U/la
Kotkajärvi U/la
Niliniemi U/la
Nitsijärven Pekkala U/la
Nuoran Juhanin asuinkenttä U/la
Pielpajärvi RKY93
Tsarmilompolo U/la
Tsarmivuono U/la
Turvejärven Pekkala U/la
Ivalojoen kulta-alue RKY93 R+
Jäämerentien tiehistorialliset kohteet T U/la
Magneettimäen museotie
Kolttasaamelaisten asutuspaikat T U/la R+
Kevärinne U/la
Kolmosjärvi U/la
Nellimi RKY93 R+
Nikola U/la
Oskarinkoski ja Oskarinjärvi U/la
Sevettijärvi U/mv
Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv
Sallivaara RKY93 R+
Raja-Joosepin asuinkenttä
RKY93
Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus
ja kullankaivajayhdyskunta
U/mv
Kaapin Jounin asuinkenttä U/la
Lemmenjoen kullankaivajayhdyskunta U/mv R+
Lisman kylä RKY93
Ruijanpolku T U/la
Seitapaikat T U/la
Ukonsaari RKY93p
Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren
voimalaitosyhdyskunta U/mv R+
Karihaaran tehdasyhdyskunta RKY93 R+
Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö RKY93p R-
Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat T U/mv
Kemin linja-autoasema U/mv
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Myllyniemen sortteerialue U/la
Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat T U/la
KuivanuoronkrunniU/la
Pieni Valkeakari U/la
Selkäsarvi U/la
Pohjanmaan rantatie T U/la
Kemin tieosuus U/mv R-

Kemijärvi
Keminmaa
Kittilä
Kolari
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T RKY93 R-
Kemijärven kirkonseutu U/la R+
Juujärven kylä RKY93
Oinas-Tapionniemi U/mv R-
Puikkolan taloryhmä RKY93 R-
Salpalinja T RKY93
Joutsijärvi U/mv
Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaari RKY93 U/mv R+
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T RKY93 R-
Ala-Paakkola RKY93
Keminmaan kirkkomaisema RKY93
Koroiskylä-Törmä RKY93
Liedakkala RKY93
Valmarinniemi RKY93
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Rajakari U/mv
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Taivalkosken uittotukikohta RKY93
Pohjanmaan rantatie T U/la
Keminmaan tieosuus U/mv R+
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Lainiotunturi U/mv
Untesrova U/mv
Porkkavaara U/la
Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus T RKY93
Alakylän kesänavetat U/la
Jeesiöjärven kylä U/la
Kaukosen kylä U/mv R-
Kelontekemän kylä RKY93
Lintulan kylä RKY93p
Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv
Sammalselkä U/mv
Seitapaikat T U/la
Taatsi RKY93p
Särestöniemen erämaatila ja ateljee
U/mv
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Untesrova U/mv
Porkkavaara U/la
Kolarin vanha kirkko ja tapuli
RKY93p
Telatie Venejärveltä Kurtakkoon
U/la
Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet T U/la
Juvakaisenmaa U/la
Lappeankangas U/la

Muonio
Keimiöniemen kalakenttä
RKY93
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Sonkamuotka U/mv
Ruototunturi U/mv
Keimiötunturi U/mv
Lainiotunturi U/mv
Pallastunturin matkailuhotelli
U/mv
Salmijärven erämaatila
U/la
Seitapaikat T U/la
Pakasaivo U/la
Äkässaivo U/la
Toras-Siepin kylä
RKY93p
Ylimuonion kylä RKY93 R+
Pelkosenniemi
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T RKY93
Kairala RKY93 R-
Kiemunkivaara U/la
Pelkosenniemen kirkonkylä RKY93p R+
Saunavaara RKY93 R+
Suvannon kylä
RKY93
Pello
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Iso Kerovaara U/mv
Ratasjärven kylä
RKY93
Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet T U/la
Kaaraneskosken masuuni U/la
Posio
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Kitka-Livon tukinsiirtolaitos RKY93
Naumanniemen talo
U/la
Sirniön kylä
RKY93
Ranua
Kuhan kylä RKY93 R-
Nuupasjärven talo
U/mv
Putkivaaran kylä
U/la
Rovaniemi
Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot T U/la
Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan
arkkitehtuuri Rovaniemellä T U/la
Inapolku U/la
Kansakouluopettajien talo U/la
Kansalaiskoulu U/la
Kauppalantalo U/la
Rantavitikan ammattikoulu ja op. asuintalo U/la
Rovaniemen paloasema U/la
Salokankaan asuintalo U/la
Hirvaan rautatiepysäkki
RKY93

Salla
Savukoski
Simo
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat T RKY93p
Norvajärven kappeli U/mv
Jäämerentien tiehistorialliset kohteet T U/la
Saarenputaan silta RKY93
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T RKY93 R-
Körkön taloryhmä RKY93 R+
Ruikan kylä RKY93p
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Porkkavaara U/la
Iso Kerovaara U/mv
Rajakirakka U/mv
Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot U/la R+
Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat T U/mv
Rovaniemen linja-autoasema U/mv
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
RKY93
Auttikosken uittopato ja -ruuhi RKY93
Kotisaaren uittotukikohta U/la
Taljasuvanto RKY93
Marrasjärven kylä RKY93 R-
Muurolan rautatieasema
RKY93
Olkkajärven Kenttälän taloryhmä
U/mv
Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta U/mv R+
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus RKY93 R+
Rovaniemen kirkko U/mv R+
Kivelän rakennusryhmä
RKY93p
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Suoltijoen pirtti U/mv
Sallan kirkko
RKY93
Salpalinja T RKY93
Ruuhijärvi U/mv
Talvisodan taistelupaikat T RKY93
Paikanselkä U/mv
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Reutuvaaran kämppäkartano U/la
Tulppion konesavotta RKY93
Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv
Saarivaara RKY93
Salpalinja T RKY93
Iso-Sarvilampi U/mv
Pohjanmaan rantatie T U/la
Simon tieosuus U/mv R-
Simon rautatieasema
RKY93
Simonniemi ja Simonkylä RKY93 R-

Sodankylä
Tervola
Tornio
Alaponkun erämaatalo
U/mv
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat T RKY93p
Huuhkajanpäänpaistaman kenttäsilta U/mv
Schutzstellung U/mv
Kolttasaamelaisten asutuspaikat
RKY93
Suomujoen kolttakenttä RKY93
Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat T U/mv
Sodankylän linja-autoasema U/mv
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Auvojärven kämppäkartano U/la
Porttikosken uittotukikohta U/ma R+
Luoston matkailukeskus
U/la
Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv
Vuomaselkä U/la
Puolakkavaaran asutuskylä
U/la
Ruijanpolku T U/la
Sodankylän kirkot
RKY93
Sodankylän saaamelaisasutus
U/la
Mutenian kylä U/mv
Purnumukka U/la
Uulalan erämaatalo U/la
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T RKY93 R-
Peura RKY93
Kurvilansaari ja Louesaari RKY93
Tervolan kirkot RKY93
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Kaisavaara U/mv
Koivun rautatieasema
RKY93
Lapin uitto- ja savottatukikohdat T RKY93
Runkauksen uittopirtti RKY93
Alatornion kirkko ympäristöineen
RKY93
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Kaisavaara U/mv
Iso-Huituri U/mv
Kukkolankosken kalakenttä
RKY93
Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat T U/la
Kaakamonniemen kalasatama RKY93p
Pohjanmaan rantatie T U/la
Tornion tieosuusU/mv R-
Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä
Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit RKY93 R+
Ranta- ja Keskikadun puutalokorttelit U/mv
Tornion kirkko ympäristöineen RKY93 R+
Tornion raatihuoneympäristöineen RKY93 R+

Utsjoki
Ylitornio
Struven astemittausketju T U/mv
Alatornion kirkko RKY93
Tornion rautatieasema RKY93 R-
Alakönkään koskenkiertotie
RKY93
Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv R+
Bádošoaivi U/mv
Cohkavárri U/mv R-
Erttetvárri U/mv
Gárdemaras U/la
Hánnomarrasa miessemearkunáidi U/la
Ristenašoaivvi miessemearkunáidi U/la
Utsjoen Ailigas U/mv
Vadat U/la
Strömstadin rauhan rajakivet T U/la
Tenojokilaakson saamelaisasutus T RKY93
Talvadaksen talvikylä RKY93
Välimaan asuinkenttä RKY93
Utsjoen kirkkomaisema
RKY93
Utsjoen postipolku ja postituvat
RKY93
Utsjokilaakson saamelaisasutus T RKY93
Mieraslompolo RKY93 R-
Fallejohka U/la
Raudusskaidi U/la
Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset RKY93 R+
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit T U/mv
Iso Kerovaara U/mv
RajakirakkaU/mv
Kristineström ja Ainola T U/mv
Struven kolmioketju T U/mv
Aavasaksa RKY93
Tornionjoen jokivarsiasutus
RKY93
Yhteensä 124 59 65 42
RKY93 51
RKY93p 8
U/la 32
U/mv 33
R+ 24
R- 18

LIITE 2
Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
UTSJOKI
INARI
ENONTEKIÖ
MUONIO
KITTILÄ
SODANKYLÄ
SAVUKOSKI
KOLARI
PELLO
PELKOSENNIEMI
SALLA
ROVANIEMI
KEMIJÄRVI
YLITORNIO
TORNIO
KEMI
KEMINMAA
SIMO
TERVOLA
RANUA
POSIO
YLI-II
Museovirasto
1 : 2 400 000